Lähde liikkeelle syksy

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle syksy

2 Pääkirjoitus Toimivuuden parantamisella lisää vaikuttavuutta Kannen kuva: Tomi Koponen ja Pertti Tuhkanen, Fortum, Kuvaaja: Sulo Romppanen Näyttötutkinnot perustettiin työelämän tutkinnoiksi. Tässä numerossa tuomme esille, mitä vaikutuksia tutkinnoilla on todellisuudessa ollut työelämälle ja koko yhteiskunnallemme. Amiedun ja Ami-säätiön keväällä 2012 Taloustutkimuksella teetättämän analyysin mukaan tutkinnot vaikuttavat etenkin organisaation kilpailukykyyn, henkilöstön työmotivaatioon sekä yrityksen tuottavuuteen. Tutkintokoulutuksen tarjoamisella katsottiin lisäksi olevan vaikutusta työnantajamielikuvaan. Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt tutkimuksen näyttötutkintojen vaikuttavuudesta teknologiateollisuudessa. Tutkimus toi esille vaikutuksia mm. palkkauksessa, työsuhteiden pituuksissa ja työtehtävien sisällössä. Tuloksista on lehdessämme Reija Liljan laajempi artikkeli. Näyttötutkintojen vaikuttavuutta koskevat tulokset ja nykykokemukset ovat kannustavia, mutta meidän pitää pystyä parempaan. Positiivisten tulosten ohella on esille tullut myös aina inhimilliseen elämään kuuluvia epäonnistumisia. Kun tutkintoja on nyt järjestetty yli 15 vuotta, on tullut esille myös arkihavaintoja tutkintojen arvostuseroista. Mitä meidän pitäisi sitten tehdä, jotta tulokset olisivat jatkossa vakuuttavampia? Tutkinnoista pitää saada niin kiinnostavia, että niihin tulee yhä enemmän jo työssä olevia ihmisiä. Tutkinnon pitäisi edesauttaa oman ammattitaidon kehittämistä. Näin tutkinnot täyttävät niille työelämästä asetetut tavoitteet. Koulutuksen arviointineuvoston raportin (26/2007) mukaan tutkintojen vaikutus työntekijälle näkyy ensisijaisesti työnantajan kautta. Meidän pitää saada työnantajat ja esimiehet vakuuttuneeksi tutkintotodistuksen todistusvoimasta. Se ei varmastikaan tapahdu puheilla, vaan käytännön teoilla. Olen tuonut usein aiemminkin esille oman ammattialan kunnioituksen ja korkean moraalin vaatimuksen. Näiden asennetekijöiden ja osaamisen avulla muodostuu käsitykseni mukaan tutkintojen laatu ja vaikuttavuus. Käytännön työssä keskeisessä asemassa ovat oppilaitosten tutkintovastaavat ja tutkintotoimikunnat. Minulle tulee usein tietoja siitä, että henkilö on joutunut tehtävään ilman riittävää asiantuntemusta. Siten hän joutuu hankkimaan oppinsa joskus todella ikävienkin erehdysten kautta ja oppilaitoksen nimi tulee tutkintotoimikunnassa huonoon valoon. Tämä aiheuttaa harmia sekä ihmisille että koko ammattialalle. Olisiko asiallista pohtia, miten uudet tutkintovastaavat saisivat riittävän osaamisen ennen vastuun ottamista? Keinona voisi olla paremman perehdytyksen ohella myös asiaan liittyvän koulutuksen kehittäminen. Tutkintotoimikuntien resursseista ja asemasta on puhuttu koko järjestelmän ajan. Pitäisikö ottaa pohdittavaksi myös se, miten varmistetaan etenkin työelämää edustavien jäsenten riittävä näyttötutkintojen tunteminen? Tämän lisäksi mielestäni heille pitäisi saada kirkastumaan oman toimikuntatyönsä merkitys oman ammattialansa, sen tulevaisuuden ja ehkä koko kansantalouden kannalta. Monet muutkin tutkinnoissa mukana olevat toimijaryhmät ovat myös vaikuttamassa omalla alallaan siihen, edistääkö tutkinto työllistymistä, parantaako se tuottavuutta ja yrityksen kilpailukykyä. Näyttötutkintojen merkitys kehittyy kaikkien työssä mukana olevien ihmisten työn ja sitoutumisen tuloksena. Jokainen voi omilla valinnoillaan ja toimillaan vaikuttaa siihen, luottavatko työnantajat tutkintoihin ja ovatko ne oikeasti työelämän tunnustamia tutkintoja. Veikko Ollila päätoimittaja, johtaja ALVAR 2 Lähde liikkeelle syksy 2012

3 Sisällysluettelo 4 Tutkimustietoa näyttötutkintojen vaikuttavuudesta 6 Koulutus on vastaus yritysjohdon keskeisiin päämääriin 8 Näyttötutkintojen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta 12 Ammattitutkinnolla on vaikuttuvuutta työelämässä 13 Näyttötutkintomestarikoulutuksesta on hyötyä yrittäjien ja työelämän edustajille 15 Puu- ja huonekalualan aikuiskoulutus vie töihin ja omaan yritykseen 17 Tytti Karhu on vuoden 2012 näyttötutkintomestari 18 Näyttötutkinnon avulla kiinni työelämään 20 Osaamiskapeikkojen tunnistaminen korostuu kilpailukyvyn ylläpitämisessä 23 Suorittaminen ei enää riitä 25 ArTop-hanke Arvostusta työnopastamiseen työpaikkaohjaaja- ja kouluttajakoulutus Julkaisija Lähde liikkeelle -lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Ulkoasu ja taitto Marko Kivistö Paino Scanweb Oy Painosmäärä kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Osoitteenmuutokset ja tilaukset satu.henttinen@alvar.fi Yhteystiedot ALVAR Jälsitie 3, Helsinki puh. (09) Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN X (painettu) ISSN (netti) 26 Aikuiskoulutus on Suomen selviytymiskeino 28 Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen 30 Lähihoitajia tarvitaan 33 Canon on kehittyvän henkilön työpaikka 36 VIRVE - Vireyttä näyttötutkintotoimintaan vertaisarvioinnin avulla 38 Pallen vikinä: Vaikuttavuus 39 Hyvä tietää Lähde liikkeelle syksy

4 Teksti: tutkimusjohtaja Reija Lilja, Palkansaajien tutkimuslaitos Kuva: Aila Mustonen Tutkimustietoa näyttötutkintojen vaikuttavuudesta Tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Kuluneena vuosikymmenenä näyttötutkintojen merkittävästi kasvanut suosio osoittaa, että näyttötutkinnoille on ollut vahva tilaus suomalaisessa työelämässä. Tätä taustaa vasten on yllättävää, että näyttötutkintojärjestelmän vaikuttavuudesta on Suomessa niukalti tutkimustietoa. Teknologiateollisuus vaikuttavuustutkimuksen tienavaajana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa valmistui vuonna 2011 näyttötutkintojärjestelmän historian ensimmäinen tutkimus, jossa arvioitiin näyttötutkinnon suorittamiseen liittyviä työelämävaikutuksia. Hanke keskittyi teknologiateollisuuteen ja se toteutettiin Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n aloitteesta ja Työsuojelurahaston tuella. Hankkeessa tehtyjen tilastoanalyysien mukaan näyttötutkintoja suorittaneilla keskimääräiset reaaliset kuukausiansiot ja työssäolokuukaudet kasvoivat vuosina enemmän kuin samankaltaisessa vertailuryhmässä. Nopein suhteellinen kasvu oli havaittavissa ensimmäisenä vuonna näyttötutkinnon jälkeen, tosin kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen tutkinnon suorittajien kehitys oli edelleen vertailuryhmää parempi. Näyttötutkinnon suorittamisen myönteiset vaikutukset olivat teknologiateollisuudessa erityisen selviä lähtökohtaisesti pienipalkkaisten ja 30 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien näyttötutkinnon suorittajien joukossa. Näyttötutkinnon suorittamisen hyödyt näyttivät olevan erityisen ilmeisiä myös ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden joukossa, joilla ei ollut aiemmin teknologiateollisuudessa tarvittavaa alan peruskoulutusta. Tämän joukon reaaliset kuukausiansiot ja työssäolokuukaudet nousivat tutkinnon suorittamisen jälkeen selvästi sekä vertailuryhmää että ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita enemmän. Näyttötutkinnot ovat siis näiden tulosten perusteella hyödyttäneet erityisesti työntekijöitä, joiden perusosaaminen ja tuottavuuden parantaminen ei perinteisen opiskelun avulla ole onnistunut. Näyttötutkintojärjestelmän yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa heikoimpia työelämävalmiuksia omaavien aikuisten työmarkkina-asemaa. Näiden tavoitteiden osalta järjestelmä näyttäisi siis tulostemme mukaan toimineen hyvin teknologiateollisuudessa. Hankkeessa tehdyn henkilöstölle kohdennetun kyselytutkimuksen mukaan näyttötutkinnon suorittajilla erityisesti motivaatio, kiinnostus koulutukseen, itseluottamus ja ammattitaito olivat kasvaneet näyttötutkinnon suorittamisen myötä. Kohtuullisen suuri osuus näyttötutkinnon suorittaneista työntekijöistä mainitsi, että tutkinnon jälkeen oli voinut tehdä itsenäisempiä päätöksiä työssään ja ymmärsi paremmin yrityksen toimintaa kokonaisuutena. Näyttötutkinnot ovat itsessään osa suunnitelmallista henkilöstön koulutusta, joka edistää yrityksen kilpailukykyä. Toimipaikoille osoitetun kyselyn mukaan toimipaikat, joissa suoritettiin näyttötutkintoja, näyttivät selvästi saavuttaneen näyttötutkinnolle asetettuja yleisiä tavoitteita. Näyttötutkinnot olivat kohentaneet toimipaikkojen mainetta hyvänä työpaikkana ja paransivat työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta. Useimmissa toimipaikoissa, joissa näyttötutkintoja oli suoritettu, koettiin, että tutkinnot olivat lisänneet työntekijöiden motivaatiota, kykyä tehdä vaativampia, vastuullisempia ja monipuolisempia tehtäviä ja työntekijät olivat aiempaa tuottavampia. Näyttötutkintojen hyödyntäminen näytti liittyvän myös yleisesti aktiivisempaan henkilöstökoulutukseen, mikä on sopusoinnussa sen kanssa, että näyttötutkinnot ovat itsessään osa suunnitelmallista henkilöstön koulutusta, joka edistää yrityksen kilpailukykyä. Tulosten mukaan työelämän osapuolet pitivät näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta pääsääntöisesti hyvänä. Sekä toimipaikat että tutkinnon suorittajat olivat kokeneet, että tutkintojen sisällöt vastasivat heidän tarpeitaan, valmistava koulutus oli korkealaatuista ja hyödyllistä ja työnantajan rooli tutkintotilaisuuksien 4 Lähde liikkeelle syksy 2012

5 suunnittelussa oli riittävä. Vaikka näyttötutkinnon suorittajista suurin osa oli kokenut tutkinnon suorittamisen jonkin verran työläänä, pääosa tutkinnon suorittamisen aikana työsuhteessa olleista kuitenkin koki, että työyhteisö tuki tutkinnon suorittamista. Valtaosa sai myös käyttää palkallista työaikaa opiskeluun. Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutuksista lisää tietoa Teknologiateollisuutta koskevan hankkeen kyselytulosten mukaan työnantajat olivat ilmeisen tyytyväisiä näyttötutkinnon vaikutuksiin (Kuvio 1). Työnantajat kuvasivat, että tavallisimpia hyötyjä näyttötutkintojen tai sen osien suorittamisesta olivat työntekijöiden motivaation kasvu, mahdollisuus antaa vaativampia ja vastuullisempia tehtäviä ja työnkuvan muuttamisen helppous. Myös työntekijöiden tuottavuuden arvioitiin nousseen. Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset voivat riippua yritysten ominaisuuksista ja toimialasta sekä henkilöstön rakenteesta ja siitä, mihin henkilöstön osaan koulutus kohdistetaan. Osittain julkisesti rahoitettuna järjestelmänä näyttötutkinnot paikkaavat yksityisen sektorin puutteellisia kannustimia työpaikkakoulutuksen rahoittamiseen. Kannustimet voivat riippua esimerkiksi yrityksen kohtaamasta kilpailusta työ- ja hyödykemarkkinoilla tai siitä, millaista henkilökuntaa yritys työllistää. Näyttötutkintojen kehittämisen ja edistämisen kannalta on hyödyllistä ymmärtää myös näitä tuottavuushyötyjen reunaehtoja. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa työ näyttötutkintojen vaikuttavuudesta jatkuu. Laitoksessa on alkanut uusi, Työsuojelurahaston rahoittama hanke, joka keskittyy arvioimaan näyttötutkintojen tuottavuusvaikutuksia. Tutkimus kattaa koko yksityisen sektorin. Uutta, kiinnostavaa tietoa näyttötutkintojen vaikuttavuudesta on siis luvassa. Tavoitteena on, että näyttötutkintojen tuottavuusvaikutuksista voidaan julkaista ensimmäiset tulokset syksyllä Miksi näyttötutkintojen tuottavuusvai- kutukset ovat tärkeä tutkimuskohde? Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset yritysten kannalta ovat keskeisiä työnantajien kannustimille hyödyntää niitä ja ne vaikuttavat viime kädessä myös työntekijän saamaan hyötyyn. Tuottavuusvaikutukset ovat siten oleellisia koko järjestelmän toimivuudelle ja tarkoituksenmukaisuudelle. Palkansaajien tutkimuslaitoksen hanke selvittää myös näyttötutkintojen kehittämisen ja edistämisen kannalta tärkeitä tuottavuushyötyjen mahdollisia reunaehtoja. Tutkimuksen lähtökohtana on taloustieteellinen viitekehikko ja analyysivälineistö. Tutkimuksen empiirisissä tarkasteluissa hyödynnetään Tilastokeskuksen mittavia rekisteriaineistoja, joissa on tie- Kuvio 1. Teknologiateollisuuden työnantajien näkemykset näyttötutkintojen tai sen osien suorittamisen vaikutuksista työntekijän työtehtäviin ja työssä suoriutumiseen. toa sekä yksilöistä, yrityksistä, toimipaikoista että suoritetuista näyttötutkinnoista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millainen tilastollinen yhteys ja toisaalta aito syy-seuraussuhde näyttötutkinnoilla on yritysten tai toimipaikkojen tuottavuuteen. Lisäksi tarkastellaan sitä, riippuuko tämä yhteys esimerkiksi henkilöstörakenteesta tai henkilöstön liikkuvuudesta tai yrityksen toimialasta. Lähde: Kangasniemi, Mari, Lilja Reija ja Savaja Eija (2011), Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa, Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 20, Helsinki. Tuottavuusvaikutukset ovat oleellisia koko näyttötutkintojärjestelmän toimivuudelle ja tarkoituksenmukaisuudelle. Lähde liikkeelle syksy

6 Teksti: Satu Henttinen, ALVAR Kuva: Amiedu Koulutus on vastaus yritysjohdon keskeisiin päämääriin Amiedu tekee säännöllisesti työyhteisöasiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavia tutkimuksia. Niiden avulla selvitetään asiakkaiden kokemuksia Amiedun asiakassuhteen hallinnasta, viestinnästä, koulutus- ja kehittämispalveluiden tuotannosta ja niiden vaikuttavuudesta. Tulokset viedään systemaattisesti Amiedun käytännön kehittämistyöhön niin asiakassuhteen hallinnassa, osaamisen johtamisessa kuin tuotejohtamisessa. Amiedu teetti kyselyn aikuiskoulutuksesta yritysten liikkeenjohdolle ja koulutusasioista päättäville henkilöille maaliskuussa Kysely tehtiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä ja yrityskyselyyn vastasi 153 yrityksen edustajaa. Tutkimustuloksista Johtaja Timo Karkolan mukaan yrityspalveluiden kehittämisessä keskeistä on tietää, mitkä ovat yritysjohdon agendalla kaikkein tärkeimmät kysymykset tänä päivänä. Esille nousevat erityisesti kilpailukyky, tuottavuus, työn tehokkuus ja kannattavuus. Sekä asiakaspalvelua että tuotannollisia prosesseja tulee tehostaa niin, että työn tuottavuus kasvaa. Karkola painottaa, että vähemmälläkin saadaan enemmän aikaan, kun keskitytään olennaiseen ja tehdään oikeita asioita. Muita tärkeitä haasteita yritysjohdon agendalla ovat osaavan henkilökunnan rekrytointi ja työhyvinvointi, joka liittyy työssä jaksamisen ja jatkamisen problematiikkaan sekä eläköitymisiin. Omasta ammattitaidosta on pidettävä huolta, hän muistuttaa. Kyky sopeutua muutokseen (sekä työyhteisökohtainen että henkilökohtainen uusiutumiskyky), muutoksen johtamisen problematiikka, työyhteisöjen dynamiikka, osaamisen johtaminen ja työnantajamielikuva nousevat juuri tässä ajassa esille. Liikkeenjohdollisiin tavoitteisiin ei päästä ilman, että se tehdään ihmisten avulla, Timo Karkola toteaa. Tutkimuksessa yritysten prioriteeteista seuraavan vuoden kuluessa tärkeimpinä vastanneet pitivät organisaation kilpailukykyä (75 %), henkilöstön työmotivaatiota (70 %), yrityksen tuottavuutta (69 %), osaamisen johtamista (68 %), osaavan henkilökunnan rekrytointia (63 %), ja työnantajamielikuvaa (62 %). Yritysjohtajat uskovat myös tutkintojen vaikuttavuuteen varsin vahvasti. OPH:n hyväksymillä tutkinnoilla koettiin olevan merkittävä vaikutus samoihin tekijöihin: työnantajamielikuvaan (49 %), henkilöstön työmotivaatioon (46 %), organisaation kilpailukykyyn (46 %), osaamisen johtamiseen (44 %), yrityksen tuottavuuteen (41 %) ja osaavan henkilökunnan rekrytointiin (39 %). Koulutuksella uskotaan olevan selkeä vaikutus yritysten ajankohtaisten prioriteettien ratkaisuna. Kun arvioidaan tutkintoja, niiden vaikuttavuus yritysjohdon näkökulmasta oli parhaimmillaan juuri niissä tekijöissä, joita se arvostaa kaikkein eniten, kertoo Karkola. Tutkinnot ovat äärimmäisen hyvä perusta, mutta ne edellyttävät räätälöintiä aina kussakin toteutuksessa kyseisen työyhteisöasiakkaan suuntaan samoin kuin jokaisen yksilön kohdalla on henkilökohtaistaminen. Karkolan mukaan tutkintomaailma on edelleen relevantti suhteessa niihin haasteisiin, mitä yrityksillä keskimäärin on. Tutkintojen vaikuttavuus yritysjohdon näkökulmasta oli parhaimmillaan juuri niissä tekijöissä, joita se arvostaa kaikkein eniten. Karkola mainitsee, että kouluttajakumppanin valinnassa tärkeintä on kyky rää- Kuvio 2. Prioriteetit seuraavan vuoden aikana. 6 Lähde liikkeelle syksy 2012

7 Kuvio 3. Koulutuksella uskotaan olevan selkeä vaikutus yritysten ajankohtaisten prioriteettien ratkaisuna. tälöidä koulutusta yrityksen tarpeisiin. Kyselyyn vastanneista 86 % piti tätä merkittävänä tekijänä. Muita tärkeinä pidettyjä tekijöitä olivat omat aiemmat kokemukset, konkreettiset tulokset, kouluttajan tuntemus toimialasta ja oppilaitoksen maine. Yrityksillä on käytössä erilaisia mittareita koulutusten vaikuttavuuden arviointiin. Vastanneet arvioivat koulutustoimintaa ensisijaisesti koulutettujen antaman palautteen perusteella ja henkilöstötyytyväisyysmittauksilla. Timo Karkolan mukaan molemmissa on ongelmana se, että kysytään työntekijöiden tuntemuksia. Ei mitata siis todellista vaikuttavuutta; siirtyykö uusi osaaminen ja ammattitaito työhön. Olemme osa sitä toimialaa, jota edustamme emme ulkoapäin toimijoita. Tulevaisuuden pohdintaa Timo Karkolan näkemyksen mukaan tulevaisuudessa opettajan / kouluttajan identiteetin tulee olla sen ammattialan identiteetti, jota hän palvelee. Rooli sen sijaan on henkilöstön kehittäjän, kouluttajan tai opettajan rooli. Hänen mielestään ei pidä puhua erikseen oppilaitosmaailmasta ja erikseen työelämästä. Kaikki me olemme samaa kokonaisuutta, ja jokaisella on omat vastuualueensa. Hän painottaakin, että olemme kulloinkin osa sitä toimialaa, jota edustamme emme ulkoapäin toimijoita. Ammatilliseen opettajaan / kouluttajaan kohdistuu tulevaisuudessa suuria haasteita. Heidän tulee olla enemmän kehittämisasiantuntijoita kuin opettajia. Samanaikaisesti heidän tulee vahvistaa entistä enemmän ohjauksellista työotetta, ja siihen liittyvät menetelmät nousevatkin tärkeiksi. Työyhteisöissä ja asiakasprojekteissa tarvitaan kumpaakin osaamista. Koulutusten järjestäjien toiminnan puolestaan tulee olla asiakasohjautuvaa toimintaa. Jokaisella pelaajalla on oma roolinsa ja paikkansa kentällä niin, että ei ole päällekkäisyyksiä, ja näin saadaan tuloksia aikaan, Timo Karkola toteaa lopuksi. Lähteet: Timo Karkolan haastattelu ja Amiedun Ammatillisen aikuiskoulutuksen B2B analyysi (maaliskuu 2012). Johtaja, rehtori Timo Karkola Amiedusta. Lähde liikkeelle syksy

8 Teksti: FT., Kasv.lis., Yliopettaja Jarmo Salo, Oulun seudun ammattikorkeakoulu / Ammatillinen opettajakorkeakoulu Näyttötutkintojen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Artikkelissa tarkastellaan lyhyesti ilmiötä nimeltä näyttötutkintojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ensimmäinen asia, mikä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta tulee mieleen, on se, onko näyttötutkintotilaisuudessa osaamisensa osoittanut henkilö ammattitaitoisempi kuin ennen näyttötutkinnon suorittajaksi tuloaan? Kun näyttötutkintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta, voimme kuitenkin kuvata niitä ilmiöitä, joita näyttötutkintojärjestelmän aikana on ollut havaittavissa. Voidaan kysyä, millaisia muutoksia yhteiskunnassamme on tapahtunut, joihin näyttötutkintojärjestelmä on saattanut omalta osaltaan olla vaikuttamassa. Artikkelissa ei siis väitetä, että havaitut yhteiskunnalliset muutokset olisivat pelkästään näyttötutkintojärjestelmästä johtuvia, mutta jokainen meistä, joka on näyttötutkinnoista hyvin perillä, on havainnut sen, että näyttötutkintojärjestelmä on ollut koko olemassaolonsa ajan koulutuskokeilujen kokeilukenttä, eräänlainen uudistusajattelujen ja kokeilujen keihäänkärki. Artikkelissa kuvataan esimerkinomaisesti suoritettujen näyttötutkintojen määrää, työelämälähtöisyyden lisääntymistä, henkilökohtaistamisen ja asiakaslähtöisen ajattelun merkityksen lisääntymistä, osaamislähtöisen ajattelun tuloa nuorisoasteen ja korkea-asteen koulutuskäytänteisiin ja työmarkkinaosapuolien yhteistyötä sekä aikuisen oppijan kasvaneita oikeuksia ja mahdollisuuksia näyttötutkinnon suorittajana. Maailman tämän hetkisen tilanteen vuoksi artikkelin loppuosassa on pohdintaa siitä, mitä merkitystä sillä on, oppiiko yhteiskunta vai ei - pitääkö yhteiskunnan ottaa oppia vaikuttavuudesta. Lukemisen helpottamiseksi artikkelista on jätetty lähdeviitteet pois. Mikäli lukija kuitenkin haluaa perehtyä vaikuttavuuden ilmiöön näyttötutkintojen kontekstissa, teoksesta Salo, J löytyy pika-apu. Taustaa Näyttötutkintojärjestelmä täytti 18 vuotta toukokuussa Yhteiskunnallisesta näkökulmasta näyttötutkintojärjestelmää on luonnehdittu viime vuosituhannen merkittävimmäksi uudistukseksi aikuisten ammatillisen koulutuksen kentässä. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton taustalla vaikuttaneista tekijöistä merkittävimmät koskivat arvioita ammatillisen aikuiskoulutuksen epätasaisesta laadusta ja työelämän kohtaamattomuudesta sekä puutteellisista yhteyksistä työelämään. Myös omaehtoisen ja oppisopimuskoulutuksen voimakas määrällinen laajeneminen ja nuorisokoulutuksesta siirretyn opetussuunnitelmaohjauksen soveltumattomuus ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä aikuisväestön heikot mahdollisuudet saada työkokemuksen kautta syntynyttä ammattipätevyyttä tunnustetuksi virallisissa tutkinnoissa olivat tärkeitä asioita näyttötutkintojärjestelmää kehitettäessä. Valtiollisella tasolla nähtiin, että yhteiskunnan muutoksesta johtuvaan laajaan ja jatkuvan oppimisen tarpeeseen voidaan vastata vain edistämällä ihmisen oppimista heidän kaikissa elinympäristöissään: oppilaitosten lisäksi työssä, yhdistystoiminnassa, kotona, harrastuksissa yms. Tämä johtaa siihen, että esim. työvoima-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikka laajenevat myös oppimisen edistämispolitiikaksi. Ihmiset ovat jatkuvasti uudessa, uutta oppimista ja uudistuvaa pätevyyttä vaativassa tilanteessa. Yhteiskunnan ja työelämän nopea muuttuminen, väestön keski-iän kohoaminen ja rakenteellinen työttömyys tuovat mukanaan eriarvoistumista ja syrjäytymistä, ellei niitä vastaan määrätietoisesti toimita. Elinikäistä oppimista pidetään keskeisenä tavoitteena ja kansallisena strategiana, jonka ohjaamana Suomi kehittyy osaamisyhteiskunnaksi. Kaiken toiminnan lävistäviksi menestystekijöiksi on määritelty viisas vaikuttaminen globaalistumiseen, tiedon ja teknologian täysimääräinen hyväksikäyttö, inhimillisyys ja innovaatiot sekä asioiden ja elämän hallinta; kaikkien näiden taustalla on osaamista. Sitä, miten näyttötutkintojärjestelmä on omalta osaltaan ollut edistämässä osaamisen kehittymistä eli näyttötutkintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ei ole kovinkaan yksinkertaista suoraan mitata. Kun tarkastellaan suoritettuja näyttötutkintoja ammattialoittain, voidaan huomata, että yhteiskuntamme on hiljalleen muuttumassa kohti palveluyhteiskuntaa, jolloin on entistä hankalampaa mitata sitä, miten esimerkiksi vientialoilla näyttötutkintojärjestelmän tuottamat tutkinnot olisivat voineet vaikuttaa työntekijöiden osaamisen kasvuun siten, että maamme pärjäisi osaamisen laadulla paremmin kuin kilpailijansa. Seuraavissa kappaleissa on kuitenkin hahmoteltu muutamia mahdollisesti yhteiskunnassamme syntyneitä muutoksia, 8 Lähde liikkeelle syksy 2012

9 joilla saattaa olla yhteyttä näyttötutkintoihin. Kuvatut muutokset ovat tällä hetkellä yhteiskunnassamme havaittavissa olevia ilmiöitä, joita ei ennen näyttötutkintojärjestelmän tuloa ole ollut suoraan havaittavissa. Suoritettujen tutkintojen määrä Suoritettujen näyttötutkintojen ja tutkinnon osien määrä on kasvanut joka vuosi. Nykyään suoritetaan näyttötutkintomuotoisesti tutkintoja / tutkinnon osia enemmän kuin esimerkiksi ylioppilas- ja nuorten ammatillisia perustutkintoja. Kun tutkintojen määrää ja ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintotilaisuuksia on saatu nostettua, voidaan todennäköisesti olettaa, että aikuisväestön ammatillisen osaamisen taso on myös parantunut tietoperustan kasvun osalta, koska suurimpaan osaan näyttötutkintosuorituksia liittyy tutkintoon valmistavaa koulutusta. Suomalainen ammatillinen aikuiskoulutus on työelämälähtöisempää kuin ennen näyttötutkintojärjestelmän tuloa. Työelämälähtöisyys ja työelämäyhteistyö Näyttötutkintoja on suoritettu vuosi vuodelta enemmän. Kun tutkintotilaisuudet tulee järjestää työpaikoilla, voidaan olettaa, että myös koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö on lisääntynyt. Näyttötutkintosuoritusta tulee arvioida sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Heidät tulee myös perehdyttää tutkintosuoritusten arvioijiksi, jota maassamme on toteutettu myös työpaikkakouluttajakoulutuksen muodossa. Näin ollen on perusteltua olettaa, että Lähde liikkeelle syksy

10 suomalainen ammatillinen aikuiskoulutus on työelämälähtöisempää kuin ennen näyttötutkintojärjestelmän tuloa. Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyys, uudet hankkeet ja korkeakoulut Näyttötutkintojen myötä maassamme on entistä enemmän kiinnitetty huomiota myös henkilökohtaistamiseen ja asiakaslähtöisyyden periaatteeseen. Omassa lajissaan erittäin tarpeellisen ja mittavan AIHE-hankkeen toteuttaminen toi valtakunnalliseen tietoisuuteen sen, että näyttötutkinnon suorittamisen järjestelyt tulee tehdä henkilökohtaistetusti, jotta pääsemme toteuttamaan näyttötutkintojen suorittamista siten, että oppijan aikaisemmin hankittu osaaminen (AHOT) otetaan täysimääräisesti huomioon hänen tutkintosuorituksissaan. Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyyden periaate onkin koettu niin tärkeäksi, että siitä on tullut lakisääteistä. Tällä hetkellä esimerkiksi Opin Ovi -verkostojen puitteissa henkilökohtaistamisen hakeutumisvaihetta kehitetään entistä vaikuttavammaksi. Myös AIPAL- ja OPAL-palautejärjestelmien kehittäminen ja henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin laadun kehittämishankkeita voidaan pitää osoituksena näyttötutkintotyön laadunvarmistukseen liittyvästä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Henkilökohtaistamisen merkityksen ymmärtäminen on myös johtanut siihen, että asiakaslähtöisyyden periaatetta kehitetään jo korkeakoulutasolla, mikä kuvastaa näyttötutkintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta parhaimmillaan. Näyttötutkintojen kautta myös muut tutkintojärjestelmät voivat edelleen kehittää toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi, ja sen kautta tehokkaammaksi ja tuottavammaksi. Ammattiosaamisen näytöt, osaamislähtöisyys Näyttötutkintojen myötä myös nuorten ammatilliseen koulutukseen ovat tulleet olennaisena osana ammattiosaamisen näytöt. Niissäkin korostuu henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyyden periaate sekä työelämälähtöisyys. Edellä mainittuja ilmiöitä voidaan perustellusti pitää myös yhteiskunnallisena vaikuttavuutena siten, että näyttötutkintotoiminta on antanut hyviä ja koeteltuja käytänteitä nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen. Edellisten vaikuttimien lisäksi ei ole syytä jättää mainitsematta sitä, että myös nuorten ammatillisessa koulutuksessa on siirrytty osaamislähtöiseen 10 Lähde liikkeelle syksy 2012

11 ajatteluun aiemman suorituslähtöisen ajattelun sijasta. Uusi osaamislähtöisyys näkyy nuorisoasteella siinä, että tänä päivänä noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita entisen opetussuunnitelmaperustaisen sijasta eli osaamislähtöisyys haastaa suoritusajattelun. Uusi haaste merkitsee myös sitä, että ammatillisten opettajien osaamista tulee päivittää, ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen täytyy osata ohjata opettajaopiskelijoitaan osaamislähtöiseen toimintatapaan. Työmarkkinaosapuolet, yhteistä laadunvarmistusta Näyttötutkintojärjestelmässä keskeisinä toimijoina olevat työmarkkinaosapuolet ovat olleet ja ovat edelleen mukana kehittämässä näyttötutkintojärjestelmää. Kun nämä osapuolet ovat näyttötutkintojärjestelmän toimijoita, muun muassa tutkintotoimikuntatyön kautta, on ilmeistä, että ammatillinen aikuiskoulutus ja ammatillinen koulutus ovat aiempaa tunnetumpia. Mm. kyseisten järjestöjen yhteistyön ansiosta myös tutkintotodistuksiin luotetaan ja ne ymmärretään valideiksi osaamisen osoituksiksi. Suomen Yrittäjät ovat edelleen mukana näyttötutkintojärjestelmää kehittämässä muun muassa yrittäjätutkintojen osalta. He voivat omalta osaltaan vaikuttaa yhteiskunnan tasolla siihen, että yrittäjä- ja yrittäjyyskasvatus ovat oleellinen painoalue suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös ALVARin toiminta on osoitus siitä, että maassamme on tahtotilaa siitä, että erilaisilla ammattialoilla voi olla ammattitutkintoaineistojen liittyvää yhteistä laadunvarmistusta, jossa työelämän toimijat ovat tiiviisti mukana. Ennen näyttötutkintojärjestelmän tuloa ei näin selkeätä työmarkkinaosapuolten yhteistyötä ole ollut havaittavissa, joten näyttötutkintojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy päivittäisessä työmarkkinakentässä. Näyttötutkinnon suorittaja, asiakas Mikäli peilaamme 18 vuotta sitten ollutta aikaa, voidaan todeta, että työelämän ja tutkintotoimikuntien sekä näyttötutkinnon järjestäjien tekemän yhteistyön tuloksena ammatillisen aikuiskoulutuksen laatu sekä näyttötutkintojen kohtaamattomuus ja puutteelliset yhteydet työelämään ovat parantuneet. Omaehtoisen ja oppisopimuskoulutuksen voimakas määrällinen laajeneminen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen oma tutkintojärjestelmä on edesauttanut aikuisväestön mahdollisuuksia saada työkokemuksen kautta syntynyttä ammattipätevyyttä tunnustetuksi virallisissa tutkinnoissa. Myös näyttötutkintojen tarjoamat jatkoopintokelpoisuudet ovat näyttötutkintojen tuomaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta parhaimmillaan. Lisäksi tieto- ja neuvontapalvelujen keskittyminen, opintoseteliajattelu ja omaehtoinen opiskelu työttömyystuella voidaan katsoa näyttötutkintojen mukanaan tuomaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi. Pitääkö yhteiskunnankin ottaa oppia? Yhteiskuntatasoista vaikuttavuutta on lyhyellä ajanjaksolla vaikeaa mitata. Suomen menestyminen maailmalla tulevaisuudessa saattaa johtua mm. siitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä ylipäänsä kykenee tekemään pitkän aikavälin oppimisennusteita ja niiden mukaisia koulutuspoliittisia ratkaisuja, jotka edesauttavat Suomen menestystä. Tässä artikkelissa pohdittiin näyttötutkintojen mahdollisia valtakunnantasoisia vaikutuksia vain suhteessa nykyiseen tilanteeseen. Kaikenlaisella tavoitteellisella koulutuksella lienee kuitenkin merkittävä rooli oppivan yhteiskunnan rakentamisessa. Jatkuva oppiminen on elämän perusedellytys: jos yhteiskunta ei opi, se näivettyy. Yhteiskunnan tulee kehittyä Näyttötutkintojen tarjoamat jatko-opintokelpoisuudet ovat näyttötutkintojen tuomaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta parhaimmillaan. koko ajan. Jokainen toiminnan tulos merkitsee muutoksia yhteiskunnan rakenteessa. Näin yhteiskunta oppiessaan samanaikaisesti luo ympäristöään ja muuttuu itse ympäristön mukana. Oppiminen toimii siten elämisen perusehtona ja opiksi ottamattomuus väistämättömään kuolemaan johtavana tekijänä. Kun oppimista ei enää tapahdu, alkaa järjestelmän hajoaminen ja seuraa kuolema (vrt. Venäjä-Neuvostoliitto-Venäjä, Kreikka ym.). Lähde: Salo, J Näyttötutkintojen kehittämiskoulutuksen vaikuttavuus Pohjois- Suomessa. Acta Universitatis Tamperensis Lähde liikkeelle syksy

12 Teksti ja kuva: opettaja Sulo Romppanen, Pohjois- Karjalan aikuisopisto Ammattitutkinnolla on vaikuttavuutta työelämässä Ammattitutkinnon suorittaminen jo työelämässä olevalle antaa useita mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista valmiuttaan ja kohdata uusia haasteita oman työtehtävän puitteissa tai uudessa vaativammassa tehtävässä. Tutkintorakenne antaa yleensä mahdollisuuden valinnaisten tutkinnon osien opiskelun yhteydessä syventää omaa ammatillista osaamistaan tai vaihtoehtoisesti laajentaa omaa osaamisaluettaan. Monitaitoisuus on yleensä kova sana työmarkkinoilla. Tomi Koponen on 27-vuotias kunnossapitoasentaja, joka työskentelee Fortum Power and Heat Oy:ssä Joensuun voimalaitoksella. Kunnossapidon ammattitutkinnon tutkintotodistus on päivätty Tomille reilu vuosi sitten. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Esimerkki onnistumisesta Toisen asteen koulutuksessa on nuorelle vaihtoehtoina lukio tai ammatillinen koulutus. Ammatillinen perustutkinto antaa hyvän lähtökohdan ja perusosaamisen lukuisiin erilaisiin ammattitehtäviin. Tällaisen valinnan teki myös Tomi vuonna Suoritin Kone- ja metallialan perustutkinnon, automaatioasentajan linjan. Työelämään pääsin heti koulun jälkeen. Nykyinen työpaikkani Fortumilla avautui vuonna Miksi lähdit suorittamaan kunnossapidon ammattitutkintoa? Pohjois-Karjalan aikuisopisto oli lähettänyt esimiehelleni infoa alkavasta koulutuksesta, ja hän ehdotti sitä minulle. Lisäksi vastaavaan koulutukseen aikaisemmin osallistunut kollegani suositteli sitä minulle. Oppisopimuskoulutus osoittautui lopulta parhaaksi tavaksi opiskella ja suorittaa tutkinto. Miten muut työtoverisi suhtautuivat opiskeluusi? He kannustivat ihan kiitettävästi ja olivat myös näyttötilanteissa vähintäänkin innostuneesti hengessä mukana. Tomi Koponen puhaltimen laakerinvaihtotyössä. Miten työantajasi tuki opiskeluasi ja tutkinnon suorittamistasi? Oppisopimuksen tekeminen tietysti oli jo positiivinen kädenojennus. Työnantaja maksoi palkan tietopuolisen opetuksen päiviltä, järjesti työpaikkakouluttajan, hyvät puitteet 12 Lähde liikkeelle syksy 2012

13 näyttötutkinnoille, ja sain vielä pienen palkankorotuksen tutkinnon suorituksen jälkeen. Jännittivätkö itse tutkintotilaisuudet sinua? Kaikki näyttötilanteet jännittivät yhtä paljon, koska aikaisemmassa koulutuksessa ei tarvinnut niitä tehdä ollenkaan. Tilanteeseen valmistautuminen oli vaikeaa, koska tehtävän sisältö ei ollut ennakkoon tiedossa. Vaikuttiko tutkinto heti tehtäviisi työpaikalla? Ei ihan välittömästi, mutta pikku hiljaa tehtävät ovat laajentuneet. Onko uuden osaamisesta ollut hyötyä ja millaista hyötyä? Hyötyä on ollut merkittävästi. Esimerkiksi ongelmaratkaisutaitoni on parantunut. Nyt voin itse miettiä ja ratkaista työssä tulevat ongelmatilanteet, minun ei tarvitse kysyä joka asiaa muilta. Ovatko työtehtävät muuttuneet pidemmällä tähtäimellä ja millä tavalla? Mielestäni muutos ei ole kovin nopeaa, mutta selvästi työtehtävät ovat monipuolistuneet. Siihen voi vaikuttaa ammattitutkinto-opinnoissa laajentunut osaamisalueeni. Miten kuvailisit tarkemmin nykyisten tehtäviesi vaihtelevuutta, vastuullisuutta ja vaativuutta? Työt meidän tiimissä ovat aina olleet vaihtelevia ja monipuolisia eikä kahta samanlaista työpäivää yleensä tule. Tunnen myös vastuun lisääntyneen tutkinnon myötä. Koetko tutkinnolla vaikutuksia ammatilliseen itsetuntoon? Kyllä huomattavasti. En koe sellaista epävarmuutta, mitä aikaisemmin tunsin haastavissa tilanteissa. Myös työnantaja on tyytyväinen Kunnossapidon suunnittelija Pertti Tuhkanen toimi Tomi Koposen opiskelun ajan nimettynä työpaikkakouluttajana. Miten Fortum suhtautuu yleensä henkilöstön lisäkoulutukseen? Jos koulutus tukee selvästi ammatillista kehittymistä, työnantaja tukee ja kannustaa opiskeluun. Miten olet kokenut roolisi työpaikkakouluttajana? Työpaikkakouluttajan roolissa olen saanut olla aitiopaikalla seuraamassa kunnossapitoasentajan ammatillista kehittymistä koulutuksen edetessä. Mielenkiintoisena tehtävänä Tehtävät ovat vähitellen laajentuneet työpaikalla kunnossapidon ammattitutkinnon suorittamisen myötä. olen kokenut myös järjestää sopivan vaativia työtehtäviä tutkintotilaisuuksiin. Millainen opiskelija Tomi oli työpaikkakouluttajan mielestä? Hän oli omaaloitteinen, aktiivinen ja hoiti opiskeluun liittyvät tehtävät tunnollisesti. Mikä on näkemyksesi ammattitutkintojen vaikuttavuudesta omalla työpaikallasi? On selvästi havaittavissa, että tutkinto laajentaa työntekijän ammattitaitoa ja lisää käytettävyyttä erilaisissa tehtävissä. Usein myös tutkinto antaa työtekijälle varmuutta selviytyä eteen tulevista haasteista ja myös uskallusta esittää omia ratkaisumallejaan esimiehille. Teksti: lehtori Hannu Korkala ja yliopettaja Jarmo Salo, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuva: OAMK Näyttötutkintomestarikoulutuksesta on hyötyä yrittäjien ja työelämän edustajille Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti pilottihankkeena näyttötutkintomestarikoulutuksen pelkästään yrittäjien ja työelämän edustajille. Osallistujien kokemusten perusteella koulutus lisäsi merkittävästi heidän näyttötutkintoosaamistaan. Kokemuksia selvitettiin mm. siitä, millaisia näyttötutkintotoiminnan edellyttämiä asiantuntijavalmiuksia osallistujat ovat oppineet ja mitä heidän työyhteisönsä ovat hyötyneet näyttötutkintomestarikoulutuksen tuloksista. Koulutus antoi osallistujille varmuutta arviointitoimintaan, ja he kokivat hallitsevansa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset paremmin kuin ennen koulutusta. Koulutukseen osallistuneet Artikkeli perustuu Lapin yliopistolle 2012 tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa kyselytutkimuksella selvitettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa yrittäjien ja muiden työelämän edustajien kokemuksia näyttötutkintomestarikoulutuksesta. Lähde liikkeelle syksy

14 kokivat, että näyttötutkintomestarikoulutus onnistui ja koulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Osaamisen kokemukset Lähes kaikki osallistuneet kokivat, että heidän asiantuntijavalmiutensa ja osaamisensa näyttötutkinnoissa kasvoivat merkittävästi, erityisesti ammattiosaamisen arvioinnin ja ohjaustyön suhteen. Sen sijaan osaamisen siirtymistä omiin työyhteisöihin ei tapahtunut. Tätä tulosta tarkasteltaessa on huomioitava se, että kyselytutkimus toteutettiin välittömästi koulutuksen päätyttyä. Salon (2004, 161) tutkimuksen mukaan näyttötutkintomestarikoulutuksen suorittaneiden opetushenkilöiden koulutusorganisaatiot olivat hyötyneet koulutuksesta, tosin viiveellä. Näyttötutkintomestarin valmistumisvuosi oli merkitsevästi yhteydessä siihen, miten vastanneet kokivat oman koulutusorganisaationsa hyötyneen näyttötutkintomestarikoulutuksesta. Osaamisen siirtymistä yrittäjien ja työelämän edustajien suhteen on aihetta tutkia tarkemmin, ja tarkoituksenamme on tutkia tätä vuosina , joten saamme osaamiseen siirtymisen määrittämiseen tutkimustietoa lähitulevaisuudessa. Käsitykset koulutuksen vaikutuksista Osallistujien kommenttien perusteella yleinen kokemus oli se, että näyttötutkintojärjestelmän käsitteet ja periaatteet tulivat tutuiksi ja selkiytyivät. Tämän myötä he kokivat hieman ristiriitaisena oman roolinsa arvioijina suhteessa tutkinnon järjestäjiin. Erään ryhmästä valmistuneen näyttötutkintomestarin kommentti oli: Yleensä ottaen alkuun tuli sellainen olo, että tieto lisää tuskaa, mutta nyt on huomattavasti varmempi olo ja uskaltaa olla kouluttajien kanssa ihan eri mieltä. Niin hyvässä kuin pahassakin. Mielestäni on erittäin hyvä, kun koulutus järjestettiin näin ja juuri tälle ryhmälle. Tuntuu, että oppilaitospuoli käyttää osaamattomuuttamme välillä häikäilemättömästi hyväkseen! Saamiemme kokemustemme perusteella yrittäjien ja työelämän edustajien ryhmiin kannattaa tuoda myös tutkinnon järjestäjien edustajia nimenomaan osallistujien omilta ammattialoilta. Näin rakennetussa ryhmässä yksi näyttötutkintojärjestelmän keskeisin periaate, yhteistyö koulutuksen ja työelämän välillä, mahdollistaisi avoimen ja luontevan pohjan oppimiselle ja näyttötutkintotoiminnalle. Koulutuksesta hyötyisivät välittömästi sekä koulutusorganisaatiot että työpaikat. Työelämän viesti meille järjestäjille ja rahoittajille on, että työpaikoille täytyy saada lisää näyttötutkinto-osaamista ja -asiantuntijuutta. Lähteet: Korkala, H Yrittäjien ja työelämän edustajien kokemuksia näyttötutkintomestarikoulutuksesta. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Oulun Yrittäjät ry Oulun Yrittäjät ry jäsentiedote 5/2011, puheenjohtajalta. Oulu. Salo, J Näyttötutkintojen kehittämiskoulutuksen vaikuttavuus Pohjois- Suomessa. Acta Universitatis Tamperensis. Hannu Korkala työskentelee lehtorina Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Puheenjohtaja Jorma Ketola toteaa seuraavaa: Minulla on ollut tilaisuus osallistua Näyttötutkintomestarin koulutukseen työelämän edustajana. Oli kunnia saada olla niin hyvin motivoituneessa osaamisen tunnistajien joukossa. Kun pidämme huolen, että osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen pysyy aitona, saamme myös sellaisia osaajia kuin tutkintovaatimuksissa on määritelty. Eurooppalainen ammattikortti on tulossa. On tärkeää, että me yrittäjät voimme luottaa sen todistusvoimaan. Meillä on siihen oikeus. (Oulun Yrittäjät ry, jäsentiedote 5/2011) 14 Lähde liikkeelle syksy 2012

15 Teksti ja kuvat: markkinointipäällikkö Tiina Rantakoski, TEAK Puu- ja huonekalualan aikuiskoulutus vie töihin ja omaan yritykseen Puu- ja huonekalualan aikuiskoulutus on hyvä väylä töihin ja oman yrityksen perustamiseen. Tätä vahvistaa aikuiskoulutuskeskus TEAKin yhteistyössä Suupohjan työvoimatoimiston kanssa tekemä tutkimus. Kyselyssä selvitettiin, miten TEAKissa vuosina 2010 ja 2011 opiskelleet ovat sijoittuneet opiskelun jälkeen. Kysely koski valtakunnallisella klusterirahoituksella toteutetun puu- ja huonekalualan opiskelijoita. Siihen vastasi 98 opiskelijaa eli noin puolet kaikista, joille kysely lähetettiin. Puolet vastanneista oli kyselyhetkellä vieraalla työssä. Omassa yrityksessä työskenteli 14 prosenttia ja työmarkkinoiden ulkopuolella, esimerkiksi äitiyslomalla tai eläkkeellä oli 3 prosenttia vastaajista. Opiskelemassa oli 12 prosenttia vastaajista. 80 prosenttia opiskelijoista oli siis töissä, yrittäjänä, opiskelemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Edelleen työttömänä oli vastaajista viidennes (20 prosenttia). Vastaajat osallistuivat nimenomaan työvoimapoliittiseen koulutukseen. Tulosten perusteella koulutuksen vaikuttavuuden voidaan katsoa olevan varsin hyvällä tasolla. Työnantajat myös puu- ja huonekalualalla arvostavat tutkintoja ja sitä kautta hyvää ammattitaitopohjaa. Yrittäjäksi 14 prosenttia TEAKissa puu- ja huonekalualan koulutuksen saaneista peräti 14,3 prosenttia perusti oman yrityksen. Tämä on selvästi enemmän kuin aikuiskoulutuksessa keskimäärin. Pitkäaikaista ammattiin sijoittumistutkimusta on tehty jo vuodesta 1987 lähtien, josta ilmenee, että työllistymisprosentit vaih- Teknologiaopinnot, kuten cnc-kurssit, ovat yhä oleellisempi osa puu- ja huonekalualalle kouluttautumista. televat vuosien mittaan suhdanteiden mukaan. Notkahdus työmarkkinoilla vuosina näkyy pitkän ajan vaikuttavuustilastossa. Silloin työttömyysprosentti nousi 25 prosenttiin. Sen sijaan vuosina työttömyys laski koulutuksen jälkeen peräti 14 prosenttiin. Korkeimmat työttömyysluvut ovat 2000-luvun taitteessa ja 1990-luvun alun laman jälkeisinä vuosina koulutuksen saaneista oli kyselyn aikana työttömänä 30 prosenttia. Vuosina opiskelleista työttömänä oli kyselyhetkellä peräti 33 prosenttia. Valtaosa suorittaa tutkinnon TEAKin puu- ja huonekalualan koulutuksessa saavutetaan hyvät tulokset myös tutkintojen määrässä. Koulutuksensa loppuun suorittaneista opiskelijoista 96,3 prosenttia suorittaa ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Tutkinnon suorittaminen parantaa selkeästi työllistymismahdollisuuksia jatkossa, sillä työnantajat myös puu- ja huonekalualalla arvostavat tutkintoja ja sitä kautta hyvää ammattitaitopohjaa. TEAK on puu- ja huonekalualaan erikoistunut aikuiskoulutus- ja teknologia- Lähde liikkeelle kevät syksy

16 keskus. Päätoimipiste sijaitsee Teuvalla, mutta toiminta on valtakunnallista. Puu- ja huonekalualan lisäksi TEAK kouluttaa ammattilaisia mm. sisustus-, teknologia- ja vaatetusaloille. TEAK järjestää myös monialaisia henkilöstö- ja rekrytointikoulutuksia. Pintakäsittely on yksi osa puu- ja huonekaluklusterin suuntautumisvaihtoehdoista. Kuvio 4. Puu- ja huonekalualan koulutuksen vaikuttavuus eri vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan. Kyselyt koskivat valtakunnallisella klusterirahoituksella toteutetun puu- ja huonekalualan opiskelijoita TEAKissa. Tutkimus: Suupohjan TE-toimisto / TEAK. 16 Lähde liikkeelle syksy 2012

17 Teksti ja kuva: Tytti Klén Tytti Karhu on vuoden 2012 näyttötutkintomestari Tytti Karhu valmistui lähihoitajaksi näyttötutkinnon kautta reilut kymmenen vuotta sitten. Arviointikoulutukseen hänet kannusti oma esimies, lahtelaisen päiväkodin johtaja Aija Marola. Nyt Karhu on näyttötutkintomestari ja toimii omassa työyhteisössään lähihoitajatutkinnon työntekijäarvioijana. Hän on myös oman alansa tutkintotoimikunnan jäsen (sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja). Jäsenyyttään tutkintotoimikunnassa Tytti Karhu pitää merkittävänä, koska toimikunta on valtakunnallinen. Karhua onkin pyydetty kertomaan työelämän terveisiä muun muassa Opetushallitukseen ja oppilaitoksiin. Toinen vaikuttamisen kanava on lahtelaisen Koulutuskeskus Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta ja Sora-työryhmä. Näissä Tytti Karhu on työelämää edustavana jäsenenä. Ryhmien kautta pyritään vaikuttamaan koulutuksen laatuun esimerkiksi työelämäjaksoilla ja tuomaan kentän näkökulmaa oppilaitoksen toimintaan. Tytti Karhu kiittelee työnantajansa, Lahden kaupungin, ja esimiehensä Aija Marolan erinomaista suhtautumista ja tietoa näyttötutkintojen avulla tapahtuvaan kouluttamiseen ja arviointiin. Antaa selkärankaa toiminnalle, kun työnantaja on oikeasti takana näytöissä ja tietää, mitä tutkinnossa tapahtuu sekä mitä arvioijilta vaaditaan, Karhu toteaa. Marola taas pitää Karhun toimintaa tärkeänä, kun tehdään suunnitelmia: Tytti on selväsanainen välittäjä yhteistyössämme oppilaitoksen ja opettajien kanssa. Aija Marola (vas.) ja Tytti Karhu pitävät näyttötutkintojen kehittämistyötä tärkeänä, koska sen avulla on mahdollista tuoda asioita yleiseen keskusteluun ja varmistaa työnsä osaavat ammattilaiset myös tulevaisuudessa. Tytti Karhu täyttää kaikki Vuoden Näyttötutkintomestarille asetetut vaatimukset: Kumppanuuksien kehittäminen Edistää omalla toiminnallaan näyttötutkintotoiminnan kehitystä joustavaksi ja luotettavaksi sekä työelämän vaatimukset huomioon ottavaksi ja asiakaslähtöiseksi eri osapuolten kumppanuusyhteistyöksi. Laadun kehittäminen Oma aktiivinen kehittämistyö tutkintotilaisuuksien järjestämisessä, ammattitaidon arvioinnissa ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittämisessä. Arvioinnin ohjaus ja kehittäminen Arviointiin osallistuvien henkilöiden tavoitteellinen ohjaaminen ja kannustaminen arviointiosaamisen kehittämiseen. Oman ammattitaidon ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen Näyttötutkintojärjestelmän ajantasainen tuntemus. Sitoutuminen ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen, jonka keskeiset tavoitteet ovat joustava aikuisväestön ammatillisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä osaamisen uudistaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen, työllisyyden edistäminen ja ammatillisen pätevöitymisen määrällinen ja laadullinen lisääminen. Lähde liikkeelle syksy

18 Teksti ja kuvat: Maiju Pieskä Näyttötutkinnon avulla kiinni työelämään Rewda Hussen ja Olga Ovaskainen ovat laitoshuoltajan ammattitutkinnon näyttötutkintona suorittaneita maahanmuuttajanaisia, joille näyttötutkinto on avannut oven työelämään ja sen kautta auttanut myös löytämään oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa On hyvä ja tärkeä asia kaikin puolin näyttää oma osaaminen. Jos olet kotona ilman tutkintoa, ei sinua ehkä uskalleta ottaa töihin, joten siksi ammattitaidon osoittaminen on tärkeää, kertoo Rewda Hussen. Karhulan sairaalassa Kotkassa työskentelevä Rewda Hussen kertoo viihtyvänsä laitoshuoltajan työssään. Hän on muuttanut Etiopiasta Suomeen vuonna 1998 ja kertoo sopeutuneensa elämään uudessa kotimaassaan, vaikka aluksi pitkään ja pimeään talveen tottuminen oli vaikeaa. Ennen näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja näyttötutkinnon suorittamista Rewda oli pitkään kotona lasten ollessa pieniä. Hänen mukaansa maahanmuuttajille suunnattujen kielikurssien ja koulutusten määrä ja toteuttaminen on myös nykyisin huomattavasti järjestelmällisempää kuin hänen saapuessaan Suomeen 14 vuotta sitten. Näyttötutkinnon suorittamista Rewda pitää tärkeänä asiana maahanmuuttajan työllistymisen kannalta. Ennen ammattiin valmistavaa koulutusta Rewda kertoo käyneensä kolme suomen kielen kurssia. Ensimmäiselle alkeistason kielikurssille oli hänen mukaansa vaikea päästä, ja jatkokursseja järjestettiin harvoin. Myös kurssien välille jäävät ajat olivat pitkiä, mikä vaikeutti kielen omaksumista. Rewda koki suomen kielen oppimisen aluksi vaikeana, mutta nykyisin hän puhuu suomea päivittäin ja on paljon tekemisissä suomenkielisten ihmisten kanssa, muun muassa työnsä kautta. Työkaverit ovat suhtautuneet maahanmuuttajataustaiseen työntekijään ystävällisesti. Rewda kokeekin työympäristönsä mukavana ja ilmapiirin työpaikallaan hyvänä. Itse näyttötutkintotilaisuus oli Rewdalle mielenkiintoinen kokemus. Tutkintotilaisuutta hän ei pitänyt vaikeana, mutta koki tilanteen hieman jännittävänä kolmen ihmisen arvioidessa hänen työsuoritustaan. Työpaikan saaminen näyttötutkinnon suorittamisen jälkeen ei ollut Rewdalle vaikeaa. Suoraan sanottuna ihan helposti olen saanut työtä. Kun tutkintosuoritukset oli tehty, pääsin saman tien töihin kesäsijaiseksi ja olen ollut siitä lähtien työssä samassa paikassa, hän kertoo. Rewdan mukaan työelämä on Suomessa hyvin erilaista verrattuna työelämään Etiopiassa. Etiopia on ihan kehitysmaa. Täällä Suomessa tehdään eri tavalla laitoshuoltajan töitä, kun on kaikki materiaalit, koneet ja laitteet valmiina. Työ on ihan erilaista kuin kotimaassani. Sairaalassa on vielä erityisen tarkkaa, koska hygieniatason pitää olla korkea, Rewda toteaa. Näyttötutkinnon suorittamista Rewda pitää tärkeänä asiana maahanmuuttajan työllistymisen kannalta, ja haluaa siksi kannustaa myös muita maahanmuuttajia suorittamaan näyttötutkinnon. Työtehtävissään Rewda kokee viihtyvänsä hyvin. Suomi on hänelle uusi kotimaa, jossa hän haluaa perheineen asua ja elää. Hän ei vielä osaa sanoa, aikooko jatkossa kouluttautua lisää, mutta oman toimintansa kehittämistä Rewda pitää kuitenkin tärkeänä asiana. Tykkään omasta työstäni ja yritän kehittää joka päivä itseäni ja oppia uutta. Sairaalassa myös jokainen työpäivä on aina erilainen, hän naurahtaa. 18 Lähde liikkeelle syksy 2012

19 Olga Ovaskainen on työskennellyt laitoshuoltajan tehtävissä jo usean vuoden ajan suoritettuaan laitoshuoltajan ammattitutkinnon näyttötutkintona. Suomessa Olga on asunut vuodesta 2001 lähtien avioiduttuaan suomalaisen miehen kanssa. Aloittaessaan näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen Olgalla ei ollut aiempaa työkokemusta laitoshuoltoalan tehtävistä. Osasin vain sen verran normaaleja siivousrutiineja, mitä kotisiivouksessa olin oppinut. Minulle oli kaikki ihan uutta: mopit, aineet, työvälineet ja kaikki, hän sanoo. Nykyisin tilanne on aivan toisenlainen, ja Olgan venäläiset ystävät ovat kiinnostuneita hänen asiantuntemuksestaan ja kysyneet usein neuvoa siivoukseen liittyvissä asioissa. He soittavat ja kyselevät, millä aineella voi ottaa tietyn tahran tai millä kannattaa siivota vessan tai suihkun homejäljet, Olga nauraa. Näyttötutkintotilanteeseen opettajat olivat kehottaneet valmistautumaan hyvin, minkä vuoksi Olga kertoi jännittäneensä tutkintotilaisuutta aluksi turhan paljon. Pelko kuitenkin hälveni hänen huomattuaan työtehtävien olevan samanlaisia kuin valmistavassa koulutuksessa. Suosittelisin ilman muuta näyttötutkintoa muillekin. Kokemuksena näyttötutkinto on myös tärkeä, sillä siivoustyössä työskennellään koko ajan asiakkaiden kanssa ja valmistavan koulutuksen aikana jo oppii sen, että työtä tehdään ihmisten keskellä. Välillä joku voi keskeyttää työn ja tulla kysymään apua johonkin. Voin sanoa tutkintotilaisuudesta, että se oli hyvä kokemus. Sitä ei kannata pelätä. Minulla oli pelkästään hyviä kokemuksia ja opettajat olivat erinomaisia, kannustavia ja ystävällisiä. Venäjältä kotoisin oleva Olga Ovaskainen on juuri siirtymässä iltapäiväkierroksen viimeisen koululuokan siivoustehtävien pariin Rauhalan ala-asteella Kotkassa. Suomen kielen opiskelun suhteen Olgalla on ollut mielestään onnea, sillä hän pääsi lähes heti ensimmäiselle kielikurssille ja myös pian sen jälkeen jatkokurssille, jonka jälkeen hän suoritti puolen vuoden mittaisen kieliharjoittelun päiväkotityössä. Suomen kielen opiskelun Olga koki kohtalaisen helpoksi. Hän on mielestään oppinut suomen kieltä parhaiten arkielämän tilanteissa, jolloin uuteen kieliympäristöön on uppoutunut itsekin mukaan. Olgalla on myös paljon hyviä työkavereita Suomessa ja maahanmuuttajataustaiseen työtoveriin on suhtauduttu pääasiassa hyvin. Varsinkin, kun työkaverit ovat saaneet tietää, että on suorittanut näyttötutkinnon ja kaikki on viimeisen päälle, niin kyllä se vähän nostaa arvostusta, Olga toteaa. Nykyisin hänellä on myös Suomen kansalaisuus ja vakituinen työsuhde Kotkan kaupungilla, joista hän on ylpeä ja onnellinen. Olga uskoo, että näyttötutkinnon suorittaminen vaikutti hänen tapauksessaan työllistymiseen aika merkittävästi. Tutkinnon suorittamisen jälkeen hän haki töitä Kotkan kaupungilta, ja hänet toivotettiinkin pian tervetulleeksi töihin kaupungin palvelukseen. Olgan kertoo kuulleensa tuttavilta työn löytämisen vaikeudesta ja pitääkin itseään varsin onnekkaana sen vuoksi, että hän sai töitä niin helposti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Olga suhtautuu myös positiivisesti mahdollisuuteen opiskella lisää. Itse asiassa mietin juuri tänä vuonna, että olisi hyvä jatkaa opiskelua. En ole siihen vielä liian vanha, hän nauraa. Olga uskoo myös, että on helpompi harkita jatko-opintoja, kun taustalla on positiivisia onnistumiskokemuksia opiskelusta näyttötutkinnon suorittamisen myötä. Lähde liikkeelle syksy