Opetussuunnitelman perusteiden yleisesittely. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Transkriptio

1 Opetussuunnitelman perusteiden yleisesittely Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2 Opetussuunnitelman perusteiden valmistelu Opetushallitus nimitti opetussuunnitelmatyöryhmän tammikuussa 2013 luonnos opetussuunnitelman perusteiksi valmis loka-marraskuussa luonnos yleissivistävän koulutuksen johtoryhmässä lokakuussa keskeisiltä tahoilta lausunnot suomen- ja ruotsinkielisistä luonnoksista marraskuussa perusteiden muokkaus lausuntojen pohjalta käsittely Opetushallituksen johtoryhmässä ja johtokunnassa opetussuunnitelman perusteet vahvistettiin tammikuussa 2014 (kun säädökset oli annettu) Voimaan Koulutus on mahdollista aloittaa elokuussa 2014

3 Perustetyöryhmä, asetettu Opetusneuvos Leena Nissilä, pj. Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen, varapj. opetusneuvos Ulla Rönnberg, sihtl. ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi, opetus- ja kulttuuriministeriö rehtori Kimmo Laitinen, Suomen rehtorit ry. rehtori Erja Vihervaara, Iltakoulujen rehtorien yhdistys ry. kasvatustieteen lisensiaatti Ilona Kuukka, Suomi toisena kielenä - opettajat ry. yliopistonopettaja Heidi Vaarala, Jyväskylän yliopisto opetusneuvos Veli-Matti Malinen, Opetushallitus erityisasiantuntija Sonja Hyvönen/opetusneuvos Gun Oker-Blom, Opetushallitus opetusneuvos Liisa Jääskeläinen, Opetushallitus Perustetyöryhmä kuuli useita asiantuntijoita.

4 1 Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tehtävä 2 Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat ja opintojen rakenne 2.1 Opintojen rakenne 2.2 Perusopetuksen opintojen suorittaminen 2.3 Lukiokoulutuksen opintojen suorittaminen 3 Opetussuunnitelma 4 Opetuksen toteuttaminen 4.1 Arvoperusta 4.2 Oppimiskäsitys 4.3 Toimintakulttuuri 4.4 Opiskeluympäristö ja työtavat 5 Opiskelun ohjaus ja tuki 5.1 Ohjauksen järjestäminen 5.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 5.3 Opiskelijahuolto 5.4 Opiskelun tuki 5.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 6 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 6.2 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 6.3 Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot 6.4 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 6.5 Opinto-ohjaus 6.6 Valinnaiset opinnot 7 Arviointi

5 1. Koulutuksen tehtävä antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana Näin edistetään yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta sekä parannetaan maahanmuuttajien ja vieraskielisten mahdollisuuksia suorittaa lukiokoulutus. Voidaan tarjota sekä nuorille että aikuisille maahanmuuttajille ja vieraskielisille. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty ulkomaalaislain (301/2004) 161 pykälässä tarkoitettu oleskelukortti. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka äidinkieli on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) tarkoittamassa väestötietojärjestelmässä muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

6 2. Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat opiskelijaksi ottamisen kriteerit määritelty tarkasti opiskelijaksi ottamisesta päättää lukiolain 20 pykälän mukaan tarkemmin koulutuksen järjestäjä opiskelijaksi voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä ottaa perustellusta syystä myös paluumuuttaja ei voi ottaa opiskelijaa, jolla on jo perusasteen jälkeinen tutkinto koulutusta voivat järjestää oppilaitokset, joilla on lukiokoulutuksen järjestämislupa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen laajuus on 25 kurssia. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä tulee suorittaa yhdessä vuodessa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen voi perustellusta syystä jakaa kahdelle peräkkäiselle lukuvuodelle. Koulutus on kuitenkin suunniteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jota ei sen vuoksi ole mahdollista suorittaa erillisinä kursseina eli aineopintoina.

7 2.1 Opintojen rakenne Lukiokoulutukseen valmistava koulutus on laajuudeltaan vähintään 25 kurssia. Nuorille suunnattavan opetuksen kesto on keskimäärin 38 tuntia kurssia kohden ja aikuisille keskimäärin 28 tuntia kurssia kohden. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia ja aikuisille tarkoitetussa opetuksessa vähintään 40 minuuttia. Tuntijako Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus) 10 Muut kielet 3 Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot 2 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 2 Opinto-ohjaus 2 Valinnaiset opinnot 6 Yhteensä 25

8 2.2 Perusopetuksen opintojen suorittaminen Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa perusopetuksen opintoja joko lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen kuuluvina valinnaisina opintoina tai valmistavankoulutuksen minimikurssimäärän ulkopuolella Hyväksytyistä perusopetuksen opinnoista opiskelija voi saada todistuksen osallistumalla perusopetuslaissa (38 ) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. 2.3 Lukiokoulutuksen opintojen suorittaminen Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä lukiokoulutuksen pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Voidaan järjestää valinnaisia opintoja myös niissä lukion oppiaineissa, joita ei opiskella perusopetuksessa. Valinnaisina opintoina suoritetut lukiokoulutuksen kurssit merkitään todistukseen lukion opetussuunnitelman mukaisesti.

9 3. Opetussuunnitelma laatimisesta vastaa koulutuksen järjestäjä lähtökohtana ao. perusteet sekä tuntijakoasetus ja muut säädökset koulutuksen yleiset tavoitteet opetusjärjestelyt ohjaussuunnitelma opiskelijan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelman laadintakäytänteet opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt perusopetuksen opintojen suorittaminen ja perusopetuksen arvosanojen korottaminen lukiokoulutuksen opintojen suorittaminen sekä yhteistyö ja osallistuminen lukion toimintaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyö arvioinnin ja palautteen antamisen menetelmät ja käytänteet sekä todistukset ja niihin merkittävät tiedot

10 4. Opetuksen toteuttaminen: arvoperusta Noudattaa suomalaisen koulutusjärjestelmän arvoperustaa Yhdenvertaisuuslaki edellyttää yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä Ohjaa tunnistamaan eri kulttuureja yhdistäviä hyvän elämän arvoja ja periaatteita Opiskelu tukee maahanmuuttajien omia kulttuuriperinteitä sekä auttaa arvioimaan ja uudistamaan niitä, jos ne ovat ristiriidassa Suomessa vallitsevien lakien kanssa Opiskelu vahvistaa opiskelijan taitoja toimia kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa sekä kartuttaa opiskelijan kulttuurienvälistä toimintakykyä Koulutus kannustaa vuorovaikutukseen eri kulttuuriryhmien välille ja kantaväestön kanssa Opiskelijaa rohkaistaan arvioimaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden mahdollisia ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia ja epäkohtia

11 4. Opetuksen toteuttaminen: oppimiskäsitys Oppiminen on prosessi, jossa opiskelija rakentaa tietoa aikaisemman tietoperustan pohjalle aktiivisesti ja tavoitteellisesti Uusi tieto suhteutetaan tietoperustaan ja samalla tietoperustaa muovataan uudelleen Oppimisessa kielen merkitys on keskeinen. Kieli ei ole vain oppimisen väline, vaan kielellä luodaan merkityksiä ja todellisuutta koskevaa tietoa Lukio-opiskelu edellyttää opiskelijalta tiedonalojen kielten hallintaa: opiskelija oppii eri tiedonalojen kieltä, kielenkäytössä vaadittavia tekstitaitoja ja tapoja Monilukutaito eli taito ymmärtää, tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä on olennainen ja välttämätön tavoite. Monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jolloin teksteillä ei tarkoiteta ainoastaan kirjoitettuja tekstejä, vaan myös esimerkiksi puhuttuja ja kuvallisia tekstejä

12 4. Opetuksen toteuttaminen: toimintakulttuuri Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia. Koska lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen opiskelijat voivat tulla hyvinkin erilaisista kulttuureista ja koulukulttuureista, on alusta asti tärkeää luoda ja kehittää yhteistä toimintakulttuuria. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen toimintakulttuuri rakentuu oppivan yhteisön periaatteille. Se tukee kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia ja oppimista. Toimintakulttuuri on jatkuvan kehittämisen kohde osana koko lukion toimintakulttuuria. LUVA niveltyy osaksi lukion toimintaa ja siellä vallitsevaa toimintakulttuuria, mutta myös vaikuttaa lukion toimintakulttuurin ja käytänteiden kehittämiseen.

13 4. Opetuksen toteuttaminen: opiskeluympäristö Opiskelijat harjaantuvat valmistavan koulutuksen aikana lukion työtapoihin (pystyvät jäsentämään opiskeluaan, luomaan strategioita opiskelulleen kurssimuotoisessa lukiossa sekä harjaantuvat oppimaan oppimisen taidoissaan). Opiskellaan erityisesti yleisluontoisia eli geneerisiä taitoja. Näitä ovat muun muassa itsenäinen työskentely, tiimityöskentely, tieto- ja viestintätekniset taidot, tiedonhakutaidot, kriittinen lukutaito ja etenkin oppimaan oppimisen taito. Opiskelijaa on kannustettava itse- ja vertaisarviointiin. Oppiminen on sidoksissa opiskelijan aiempiin tietoihin ja oppimisstrategioihin ja on siten jokaisella yksilöllistä. Siksi opetuksessa tulee käyttää monipuolisia opiskeluympäristöjä, opetusmenetelmiä ja väyliä. Eri oppiaineiden tekstikäytänteet ja oppiaineissa vaadittavat tekstitaidot ovat olennainen osa opiskelua.

14 4. Opetuksen toteuttaminen: työtavat Työtapojen tulee olla monipuolisia, opiskelijaa aktivoivia ja eriyttäviä, esimerkiksi ryhmä-, pari- ja projektityötä sekä itsenäistä työskentelyä. Virittävät opiskelijassa halun oppia ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Niiden tulee kehittää opiskelijan oppimisstrategioita sekä tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia. Opetus voidaan toteuttaa kokonaan lähiopetuksena tai yhdistämällä joustavasti lähiopetusta ja itsenäistä työskentelyä ja/tai etäopetusta. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa ja sen erilaisia mahdollisuuksia. Itsenäistä työskentelyä lisätään opiskelijan omien opiskelu- ja tekstitaitojen kehittyessä. Suomen kielen ja muiden aineryhmien kursseja voidaan järjestää osittain samanaikaisopetuksena, mikä vahvistaa osaltaan opiskelijan monilukutaitoa ja kielitaidon kehittymistä. Tällöin tulee varmistaa, että molempien kurssien tavoitteet ja sisällöt toteutuvat, esimerkiksi opiskelijan itsenäisen työskentelyn, etätehtävien ja projektitöiden avulla.

15 5. Opiskelun ohjaus ja tuki: ohjauksen järjestäminen Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisessa ja lukio-opintoihin hakeutumisessa. Ohjauksen avulla opiskelija oppii suunnittelemaan opintonsa, tekemään yksilöllisiä valintoja, seuraamaan opinnoissa etenemistään ja arvioimaan omaa oppimistaan. Ohjausta antavat opinto-ohjaajat sekä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opettajat. Ohjaus järjestetään henkilökohtaisena ja ryhmämuotoisena ohjauksena. Opinto-ohjaaja vastaa opiskelijan ohjauksesta kokonaisvaltaisesti opintojen aikana ja aineenopettajat ohjaavat opiskelijaa oman tiedonalansa käsitteisiin ja tiedonkäsittelytapoihin. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan kanssa keskustellaan hänen opintoihinsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä.

16 5. Opiskelun ohjaus ja tuki: henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Koulutuksen alussa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka perustuu opiskelijan aikaisemmin hankkimiin tietoihin ja taitoihin. Siksi valmistavan koulutuksen alussa selvitetään opiskelijan kielitaidon taso ja oppimishistoria, joiden perusteella opiskelun tavoitteet asetetaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään opiskelun tavoitteet, opinto-ohjelma, opintojen suoritustavat, suoritusjärjestys ja opintojen arviointi sekä mahdolliset tukitoimet. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan voi kuulua näiden perusteiden mukaisia opintoja sekä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opintoja. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään säännöllisesti osana opintoohjausta.

17 5. Opiskelun ohjaus ja tuki: opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda opiskelijoille turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö, edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien syntymistä. Kaikilla oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuu opiskelijahuollosta. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

18 5. Opiskelun ohjaus ja tuki: opiskelun tuki Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelijan osaamisessa voi olla vaihtelua koulutustaustojen moninaisuuden vuoksi tai opiskelun edellytykset voivat olla heikentyneet sairauden, vamman tai muun toimintavajavuuden vuoksi. Opiskelijalla voi olla myös elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, joissa tarvitaan tukea. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmassa määritellään, miten tukea tarvitsevien opiskelijoiden muut opetuksen tukitoimet järjestetään.

19 5. Opiskelun ohjaus ja tuki: kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Nuoren opiskelijan kannalta on tärkeää, että huoltajat tukevat nuoren opiskelua. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä huoltajien kanssa. Huoltajille tulee järjestää yhteisiä tapaamisia, joissa keskustellaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta ja niistä vaatimuksista, joita lukiossa opiskelu edellyttää. Yhteisissä tapaamissa huoltajien kanssa korostetaan sitä, että kiinnostus omien nuorten opintoihin ja opinnoissa suoriutumiseen on ensiarvoisen tärkeää opiskelijan opinnoissa menestymisen kannalta. Huoltajille on tärkeää kertoa muun muassa kurssimuotoisesta lukiosta ja sen jaksojärjestelmästä, lukion kieliohjelmasta ja oman äidinkielen opiskelumahdollisuuksista sekä opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua omien opintojensa suunnitteluun. Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opetussuunnitelmassa, millaisia kodin ja oppilaitoksen yhteistyömuotoja käytetään.