Silakan mädin vientiedellytysten selvityshanke Japaniin

Transkriptio

1 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka, ympäristö ja talous Silakan mädin vientiedellytysten selvityshanke Japaniin LOPPURAPORTTI pvm LOPPURAPORTTI Silakan mädin vientiedellytysten selvityshanke Japaniin

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUOTEKEHITYS 9 3 MÄDIN SÄILYVYYSKOKEET 14 4 SILAKAN MÄDIN VIERASAINEPITOISUUS TUTKIMUKSET 16 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 20 6 PROJEKTIN TULOKSET 22 7 TOIMINNAN JATKUVUUS 22 8 PROJEKTIN RAHOITUS 23 LIITE 1 24 LIITE / 98

3 1 JOHDANTO Silakka on jo vuosisatoja ollut Itämeren tärkein talouskala. Suomessa silakka on ammattikalastajien tärkein pyyntikohde niin määrällisesti kuin taloudellisestikin mitattuna. Vuonna 2005 Suomen kokonaissilakkasaalis oli tonnia ja vuonna tonnia. Silakan pääasiallinen pyyntimuoto on troolaus, mutta Saaristomerellä kalastetaan pääasiassa rysällä. Kotimaan markkinoille silakan mätiä tuotetaan vuosittain vain noin kiloa. Harvahko kuluttaja siis tuntee silakan mädin tuotteena yhtä hyvin kuin itse silakan. Japanissa sillin mäti on arvostettu herkku joka nautitaan voimakkaasti suolattuna, kokonaisena mätipussina eli kazunokona. Kanadasta tuotavan sillin mädin tuontimäärät ovat viime vuosina laskeneet merkittävästi ja silakan mädille onkin kysyntää Japanissa. Silliä ja sen mätiä viedään Japaniin myös Yhdysvalloista, Venäjältä ja Alaskasta. Sillin saalismäärät ovat vähentyneet Japanissa luvulta huomattavasti. Taulukossa 1 esitellään mätisillin vientimäärät Japaniin vuosina Mätisilli Tyyni Valtameri USA Venäjä Korea pakaste raaka yht pakaste raaka yht Pohjois-Korea yht. Tyynimeri Enlanti Hollanti Atlantti Irlanti Muut yht. Atlantti yht. mätisilli Taulukko 1. Mätisillin vienti Japaniin maittain vuosina (1000k) 3 / 98

4 Korea Islanti Iso-B ritannia Saksa Kanada Kiina Norja Alankom aat Venäjä USA Kuva 1. Sillin vienti maittain Japaniin vuonna 2005 (1000k) Thaimaa Venäjä Tsekki USA Vietnam Alankomaat Viro Kiina Kanada Kuva 2. Suolatun sillin mädin vienti maittain Japaniin vuonna 2005 (1000k) 4 / 98

5 Kiina Tanska Irlanti Saksa Venäjä USA Norja Puola Kanada Iso-Britannia Alankomaat Kuva 3. Pakastetun sillin mädin vienti maittain Japaniin vuonna 2005 (1000k) Kazunokon valmistus on tarkkaa työtä. Mätipussin tulee olla kauniin muotoinen, vaalean keltainen ja pureskelutuntumaltaan oikeanlainen. Pyyntitavalla, pakastus ja pakkausmenetelmillä on suuri merkitys lopputuotteen laadun kannalta. Mätipussin tulisi olla vähintään 10:n painoinen, mitä isompi mätipussi, sen arvostetumpi tuote. 5 / 98

6 Kuva 4. Mätipussit suolataan suurissa altaissa joihin lasketaan suolavettä useita kertoja (kuva: Juha Kääriä) 6 / 98

7 Kuva 5. Suolattujen mätipussien lajittelua koon mukaan (kuva: Juha Kääriä) 7 / 98

8 Kuva 6. Valmista, sillin mätipussista valmistettua kazunokoa (kuva Juha Kääriä) Suomesta silakan mätiä on viety Japaniin jo 80 luvulta asti, suolattuna tai ns. levämätinä noin 60 tonnia vuosittain. Vientimäärät ovat kuitenkin laskeneet viime vuosina mm. mätisilakoiden osuuden vähettyä saaliista. Taulukossa 2 on esitelty silakan mädin vientimäärät Japaniin vuosina Vuosina silakan mätiä on viety Japaniin muutamia tuhansia kiloja (Länsirannikon Kala Oy). Vientiartikkeli Kokonainen silakka Silakan mäti Levämäti Yhteensä Taulukko 2: Kokonaisen silakan, silakan mädin ja levämädin vienti Suomesta Japaniin vuosina (1000k) Silakan mädin vientiedellytysten selvityshankkeen (toteutusaika: ) keskeiset osa-alueet olivat silakan mädin tuotekehitystyö sekä silakan mädin vierasainepitoisuustutkimukset. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli luoda ja parantaa edellytyksiä silakan mädin lisäviennille Japaniin, tuoda silakan mätiä 8 / 98

9 tunnetummaksi kotimaassa ja saada tätä kautta lisäarvoa silakan ammattikalastukselle. 2 TUOTEKEHITYS Tuotekehitystyön alkuperäisenä tavoitteena oli kokeilla perinteisen kazunokon valmistamista Suomessa sekä kehittää silakan mädistä uusia, Japanin markkinoille tarkoitettuja tuotteita. Kotimaan markkinat haluttiin myös ottaa huomioon ja kehittää uusia silakan mätituotteita suomalaiseen makuun. Tuotekehityksen aikana tuotteiden laatua arvioitiin aistinvaraisesti ja suolapitoisuuksia analysoimalla. Hankkeen yhteistyökumppani, Shieo Yamamoto on Hokkaidon saarella toimivan Maryama Yamamoto Tradin Inc:n toimitusjohtaja. Yritys valmistaa kazunokoa sillin mätipusseista. Silakan mädistä valmistettua kazunoko tehtiin Yamamoton ohjeiden mukaisesti. Kazunokon valmistusta varten kerättiin isoja silakoita, jotka pakastettiin yksittäin levyillä tuulitunnelissa. Sulatuksen jälkeen mätipussit poistettiin silakoista ja suolattiin. Valmis kazunoko oli Yamamoton arvioinnin mukaan väriltään ja rakenteeltaan onnistunutta, mutta runsaasta käsin tehtävän työn määrästä johtuen kokonaisten silakoiden vienti Japaniin on kannattavampaa kuin valmiiden kazunokojen. Mätituotteita kehitettäessä raaka-aineena käytettiin Länsirannikon Kala Oy:n pakastamaa, 250 :n muovivuokiin pakattua silakan irtomätiä, jonka suolapitoisuus oli 2 %. Lisäksi kokeiltiin yksittäin pakastetuista silakoista irrotetun, suolaamattoman mädin käyttöä, mistä kuitenkin luovuttiin mätipussin kalvojen irrottamisen osoittauduttua hyvin työlääksi ja aikaa vieväksi. Koska miedosti suolattu mäti ei säily pakastamattomana, raaka-aineesta pyrittiin kehittämään säilyvä tuote, joka vastaisi suolapitoisuudeltaan japanilaisia makutottumuksia ja jota voitaisiin käyttää jalostettujen mätituotteiden valmistuksessa. Mätiä suolattiin ensin perinteisellä tynnyrisuolausmenetelmällä sekoittamalla siihen vakuumisuolaa ja sokeria (suhteessa 2000 : 400 : 150 ) ja täyttämällä astia kuuden tunnin suolausajan jälkeen pastöroidulla suolaliuoksella, jonka suolapitoisuus vaihteli välillä 8-16 %. Viikon suolaantumisajan jälkeen mäti ja siitä valmistetut jalosteet osoittautuivat kuitenkin aivan liian suolaisiksi. Seuraavaksi kokeiltiin liuossuolausmenetelmää, jossa sulatettu mäti sekoitettiin pastöroituun suolaliuokseen suhteessa 1:2 ja annettiin suolautua :ssa 2-3 vrk. Sopivan suolapitoisuuden löytämiseksi kokeiltiin suolaliuoksia, joiden pitoisuus vaihteli välillä 4-8 %. Mäti suolautui tasaisemmin ja lopputuotteen ja siitä tehtyjen jalosteiden maku oli parempi kuin tynnyrisuolausmenetelmää käytettäessä. Sopivin suolapitoisuus saatiin suolaliuoksen pitoisuuden ollessa 4 %. Suolatusta mädistä lähdettiin kehittämään kylmäsavustettua tuotetta, jolle arveltiin olevan markkinoita myös Suomessa. Raaka-aineena käytettiin sekä tynnyrisuolattua mätiä että eri vahvuisissa liuoksissa suolattuja mätejä. Kylmäsavustuskertoja kertyi useita ennen parhaan savustusohjelman löytämistä. Parhaaksi savustusohjelmaksi todettiin 60 minuutin mittainen ohjelma joka koostui neljästä 15 minuutin osakokonaisuudesta. Jokaisessa osakokonaisuudessa tuotetta savustettiin ensin viisi minuuttia ja sen jälkeen kypsytettiin kymmenen minuuttia. Kypsytysvaiheessa savun annetaan laskeutua uunissa, ennen seuraavaa savun 9 / 98

10 syöttöä. Uunin lämpötila vaihteli C välillä. Kylmäsavustuksessa käytettiin aina leppähaketta. Ennen savustusta mädin annettiin suolaantua noin 1 vuorokausi 4%:ssa suolaliuoksessa (kuva 4.). Tämän jälkeen mäti valutettiin huolellisesti siivilän läpi (kuva 5.). Valutuksen jälkeen mäti pakattiin alumiinivuokiin (kuva 6.). Savustuksen jälkeen mäti pakattiin vakuumipusseihin (kuva 7.) ja pakastettiin. Kylmäsavustettua mätiä käytettiin raaka-aineena kehitettäessä mätitahnaa. Tahnojen maustamiseen kokeiltiin muun muassa inkivääriä, valkopippuria ja fenkolia eli perinteisiä japanilaisia makuja. Mädin lisäksi valmistusaineina käytettiin rypsiöljyä, sokeria, perunasosejauhetta, tärkkelystä ja tomaattisosetta. Mätitahnoissa kokeiltiin myös natriumbentsoaatin käyttöä säilöntäaineena ja askorbiinihapon käyttöä hapettumisen-estoaineena. Kuva 7. Mädin suolaus (kuva: Essi Erävesi) 10 / 98

11 Kuva 8. Mädin valutus (kuva: Essi Erävesi) Kuva 9. Mäti savustettiin alumiinivuoissa (kuva Essi Erävesi) 11 / 98

12 Kuva 10. Savustuksen jälkeen mäti jäähdytettiin ja pakattiin vakuumipusseihin (kuva: Essi Erävesi) Vientihankkeessa toteutettiin työvierailu pohjoiseen Japaniin, Hokkaidolle vuonna Matkan aikana tutustuttiin Kanadan ja Alaskan rannikolta tuodun sillin ja sillin mädin jalostukseen. Matkalla vierailtiin mm.yamamoto Shoten kalanjalostuslaitoksessa joka valmistaa kazunokoa. Yamamoto Shoten co:n lähetettiin vuonna k pakastettuja 00-koon naarassilakoita sekä 7 k suolattua silakan mätiä. Toimitusjohtaja Yamamoto osallistui myös Suomessa käytännön tuotekehitystyöhön keväällä Vuonna 2007 sekä Yamamoto Shoten co:n että kalanjalostusyritysten kattojärjestöön Hokkaido Federation of Marine products Processin:n lähetettiin kylmäsavustettua silakan mätiä sekä fenkolilla maustettua mätitahnaa. Lähetyksen mukana oli myös koe-erä Suomessa valmistettua kazunokoa. Kazunokot olivat kooltaan kovin pieniä, mutta palaute oli niistä muuten positiivista. Kylmäsavustettu mäti sekä mätitahnat ovat kovin outoja makuja japanilaiselle, joten ainakaan nämä tuotekehityksen tulokset eivät näytä soveltuvan Japanilaiseen ruokakulttuuriin. Suomalaiseen ruokakulttuuriin kylmäsavustettu mäti sekä mätitahnat soveltuvat hyvin. Sadat kuluttajat maistoivat tuotteita erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa mm. Salon kalamarkkinoilla, Turun Saaristolais ja Silakkamarkkinoilla, Citymarket Kupittaalla, Stockmann Herkussa, Vikin Mariellalla Kalaviikko 2008 yhteydessä, sekä lukuisissa muissa kalatalousalan toimijoiden tilaisuuksissa ja seminaareissa. Tuotteisiin tutustuivat myös hotel Kalkstrandin (Strandbo Group) keittiöhenkilöstö, Turussa toimivat Kalaravintola Kaskenahde sekä Yasukon keittiö. Palaute oli positiivista vaikka aluksi monet kuluttajat suhtautuivat silakan mätiin epäilevästi. Tuotteen suolaisuus jakoi mielipiteitä, muista ominaisuuksista kuten pureskelutuntumasta tai savun aromista oltiin varsin yksimielisiä. Yleisesti ottaen silakan mäti kiinnosti kuluttajaa suuresti ja sitä pidettiin tervetulleena, erikoisena 12 / 98

13 tuote uutuutena. Suurin osa vastaajista haluaisi ostaa kylmäsavustettua silakan mätiä kaupasta, kuten kuvasta 10 ilmenee. Kuluttajat saivat maistaa kylmäsavustettua mätiä sellaisenaan sekä saaristolaisleivän päällä, smetanan ja punasipulin joukkoon sekoitettuna. Kuluttajapalautteita on esitelty tarkemmin kuvissa 8 ja 9. Palaute kylmäsavustetusta silakan mädistä (naturel) N= % 64 % hyvä liian suolainen Kuva 11. Palaute kylmäsavustetusta silakan mädistä (leivän päällä, smetanan kanssa) N= % 82 % kiitettävä liian suolainen Kuva / 98

14 Ostaisitko kylmäsavustettua silakan mätiä kaupasta? N= % kyllä ei 86 % Kuva MÄDIN SÄILYVYYSKOKEET Silakan mäti ja siitä valmistetut jalosteet ovat yleensä helposti pilaantuvia tuotteita, mistä johtuen pidettiin aiheellisena tutkia kehitettyjen tuotteiden laatua ja säilyvyyttä. Mätituotteiden pilaajina toimivat sekä kalasta peräisin olevat mikrobit että mätiin käsittelyn ja valmistuksen aikana ympäristöstä päässeet mikrobit. Pilaajamikrobien lisäksi tuotteissa saattaa esiintyä myös ruokamyrkytysten aiheuttajia, jotka voivat epäonnistuneen prosessoinnin tai kylmäketjun katkeamisen seurauksena lisääntyä tuotteissa ja aiheuttaa sairastumisriskin. Säilyvyyskokeet tehtiin kylmäsavustetusta mädistä, joka suolattiin 4 %:ssa liuoksessa, ja sekä ilman lisäaineita valmistetusta mätitahnasta että tahnasta, johon oli lisätty natriumbentsoaattia ja askorbiinihappoa. Kylmäsavustettu mäti pakattiin savustuksen jälkeen vakuumipusseihin, pakastettiin ja varastoitiin -18 C:ssa neljän kuukauden ajan. Mätitahnat pakattiin muovitölkkeihin ja säilytettiin jääkaapissa noin + 6 C:ssa kahden kuukauden ajan. Näytteet otettiin 0, 1, 2 ja 4 kuukauden kuluttua valmistuksesta. Tuotteiden kemialliset analyysit ja mikrobioloiset määritykset tehtiin TurkuLabissa ja aistinvarainen arviointi Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa. Tuotteista määritettiin ensimmäisellä tutkimuskerralla suolapitoisuudet ja ph-arvot, koska ne molemmat voivat vaikuttaa tuotteessa olevien mikrobien kasvuun. Suolapitoisuudet ja ph-arvot on esitetty taulukossa / 98

15 Tuote NaCl % ph -arvo Kylmäsavustettu mäti 3,1 5,6 Mätitahna ilman lisäaineita 2,3 5,4 Mätitahna, johon on lisätty lisäaineita 2,3 5,3 Taulukko 3. Silakanmätijalosteiden suolapitoisuudet ja ph-arvot Mikrobioloisen laadun ja tuotteiden turvallisuuden selvittämiseksi määritettiin jokaisella tutkimuskerralla aerobisten mikro-oranismien, maitohappobakteereiden ja enterobakteereiden sekä hiivojen ja homeiden määrät. Lisäksi kylmäsavustetusta mädistä tutkittiin ensimmäisellä tutkimuskerralla myös ruokamyrkytyksiä aiheuttavien Clostridium botulinum- ja Listeria monocytoenes- bakteereiden esiintymistä, koska tuote on näille bakteereille suotuisa kasvualusta. Mätitahnoista puolestaan tutkittiin ensimmäisellä kerralla Listeria monocytoenes- ja Staphylococcus aureus- bakteereiden ja jokaisella tutkimuskerralla Bacillus cereus - bakteerin esiintymistä, koska näitä bakteereja voi päästä tuotteeseen raaka-aineen mukana ja valmistuksen yhteydessä. Listeriat ja stafylokokit kestävät korkeitakin suolapitoisuuksia ja B. cereus voi tuottaa itiöitä, jotka eivät tuhoudu pastoröinnin yhteydessä. Kylmäsavustetun mädin hyieeninen laatu oli lähtötilanteessa kahdessa näytteessä kolmesta hyvä ja kolmannessa näytteessä välttävä. Listeriaa näytteissä ei todettu ja klostridien määrä oli alle 10 cfu/. Kylmäsavustetun mädin hyieeninen laatu säilyi hyvänä koko säilyvyyskokeen ajan ja mikrobipitoisuudet laskivat hieman säilytyksen aikana. Mätitahnojen hyieeninen laatu oli koko säilyvyystutkimuksen ajan hyvä eikä lisäaineiden käytöllä havaittu olevan vaikutusta mikrobien määriin. Näytteistä ei todettu listeriaa, ja stafylokokkien ja B. cereuksen määrät olivat koko ajan alle 10 cfu/. Aistinvaraisen arvioinnin suoritti kahdeksan henen arviointiraati, joka arvioi tuotteiden ulkonäön, rakenteen, maun ja hajun sekä yleislaadun kuukauden välein pistetestiä käyttäen asteikolla 1-5. Lisäksi arvioijat kuvailivat näytteiden ominaisuuksia sanallisesti. Kylmäsavustetun mädin aistein havaittavat ominaisuudet arvioitiin heti valmistuksen jälkeen hyviksi keskiarvojen ollessa 3,75 3,87. Savun makua ja rakennetta pidettiin sopivina mutta joidenkin mielestä tuote oli liian suolainen. Varastoinnin aikana muutokset aistinvaraisessa laadussa eivät olleet merkittäviä, ja pakastaminen vakuumipusseihin pakattuna osoittautui siten kylmäsavustetulle mädille hyvin sopivaksi varastointimenetelmäksi. Mätitahnat arvioitiin heti valmistuksen jälkeen ominaisuuksiltaan keskinkertaisiksi keskiarvojen todennäköisimmin suomalaiselle hieman outojen mausteiden käytöstä ja tuotteen punaisesta väristä. Ilman lisäaineita ja lisäaineita käyttäen valmistettujen 15 / 98

16 tahnojen välillä ei esiintynyt eroja. Suolaisuutta pidettiin sopivana tai liian vähäisenä, ja tahnojen suolapitoisuus 2,3 % onkin selvästi alhaisempi kuin markkinoilla olevien mätitahnojen. Aistein havaittavassa laadussa ei tapahtunut selviä muutoksia varastoinnin aikana. Säilyvyyskokeiden perusteella voidaan päätellä sekä kylmäsavustetun mädin että mätitahnojen valmistuksessa käytettyjen käsittely- ja valmistusprosessien sekä pakkaus- ja varastointimenetelmien olleen riittäviä tuotteen laadun ja säilyvyyden varmistamiseksi. 4 SILAKAN MÄDIN VIERASAINEPITOISUUS TUTKIMUKSET Silakkanäytteitä kerättiin hankkeen aikana yhteensä 22 kappaletta Airiston, Velkuan, Taivassalon, Peimarin ja Kustavin merialueilta. Näytteet kerättiin molempina vuosina touko-heinäkuussa, rysäkalastuskauden aikaan. Jokaisesta näyte-erästä pyrittiin löytämään mahdollisimman suurikokoisia silakoita, joiden mätipussit olisivat vähintään 10:n painoisia, eli soveltuisivat kazunokon tuotantoon. Vierasainepitoisuustutkimuksiin lähetettävät mätipussit irrotettiin puhtailla välineillä kontaminaatiota välttäen. Mätipussit punnittiin ja pakattiin folioon ja tämän jälkeen pieniin muovisiin uudelleen suljettaviin pusseihin. Kuljetusta varten pussit pakattiin styroxlaatikoihin ja joukkoon kylmävaraajia viileyden takaamiseksi. Mätinäytteistä tehtiin kokoomanäyteet eli poolit, huomioiden että tutkittavat mätinäytteet tulevat mahdollisimman vertailukelpoisista kokoluokista alueiden välillä ja lisäksi, että yksittäisten näytteiden määrä olisi poolissa riittävä. Kaikista näytesilakoista määritettiin lisäksi myös populaatioparametrit kuten pituus, paino, sukupuoli ja sukukypsyys, suolen rasva sekä kuntokerroin (Liite 2) Mätinäytteiden analyysit suoritti Kuopion kansanterveyslaitos. 16 / 98

17 Kuva 14. Näytepisteet Kokoomanäytteistä eli pooleista määritettiin PCDD/F- ja dioksiinin kaltaisten PCByhdisteiden pitoisuudet tuorepainossa, kuivapainossa sekä rasvassa. Silakan vierasainepitoisuuksia käsiteltäessä puhutaan usein tuorepainosta, sillä silakan rasvapitoisuus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Vierasainepitoisuudet kiinnostavat niin suomalaista kuin japanilaistakin kuluttajaa ja tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää mädin elintarvikekelpoisuutta. Tulokset osoittivat että silakan mäti on varsin puhdasta ja elintarvikekelpoista ravintoa tutkittujen aineiden osalta. Pitoisuuden alittivat selkeästi EU:n asettamat raja-arvot (dioksiini 4,0 p/ tuorepaino ja Pcb 8,0 p/ tuorepaino). Taulukoissa 4 ja 5 on esitelty vuosien 2006 ja 2007 vierasainepitoisuudet silakan mädissä. 17 / 98

18 5,00 Dioksiinipitoisuudet silakan mädissä 2006 ja 2007 N=130 4,00 3,00 2, raja-arvo (4,0 p/) ,00 0, poolit Taulukko 4. PCB-pitoisuudet silakan mädissä 2006 ja 2007 N=130 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0, poolit 2006 raja-arvo (8,0 p/) 2007 Taulukko 5. Vierasainepitoisuusmäärityksiin lähetettyjen silakoiden otoliitit toimitettiin Riistan- ja Kalatalouden tutkimuslaitokselle iänmääritystä varten. Näytesilakoiden ikä määritettiin otoliittileikkeistä. Ikäjakauma vaihteli kuudesta ikävuodesta jopa kahdeksaantoista ikävuoteen. Näytesilakoiden pituusjakauma vaihteli 17:n ja 29:n välillä. Mätinäytteiden keskipituudet ja ikäjakaumat pooleittain esitellään tarkemmin liitteessä 1. Osasta silakoista tutkittiin myös lihasnäytteet. Lihasäytteet koostuivat samoista pooleista kuin mätinäytteet eli samasta kalasta tutkittiin sekä lihas että mätinäyte. Lihasnäytteet ylittivät EU:n asettamat raja-arvot (dioksiini 4,0 p/ tuorepaino, 18 / 98

19 dioksiinin ja pcb.n yhteissumman raja-arvo 8,0 p/ tuorepaino). Lihasnäytteitä tutkittiin yhteensä 7 kappaletta, silakoita näytteissä oli yhteensä 48 kappaletta. Taulukossa 6 on esitelty lihasnäytteiden vierasainepitoisuudet. Silakoiden keskipituudet sekä ikäjakauma on esitelty taulukossa 8. Vanhimpien silakoiden lihasnäytteistä löytyi eniten vierasainepitoisuuksia, nuorimpien silakoiden lihaksessa pitoisuuksia oli selvästi vähemmän. Vierasainepitoisuudet silakan lihasnäytteissä N=48 25 pcb -pitoisuudet 20 pitoisuus p/ dioksiinipitoisuudet dioksiinien ja pcb yhdisteiden summan EU rajaarvo 8,0 p/ dioksiinien EU rajaarvo 4,0 p/ poolit Taulukko / 98

20 Silakoiden ikäjakaumat ja keskipituudet (lihasnäytteet) N= v ,9 20,6 21,6 19, ,4 22,5 keskipituus/pooli () Taulukko 7. Kuva 15. Ikämääritystä varten silakasta poimittiin suurin kuuloluu, Saitta (kuva: Jani Hannula) 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Silakan mädin vientiedellytysten selvityshanketta Japaniin esiteltiin seuraavissa eri kalatalousalan tapahtumissa: 20 / 98

21 Kalastusaluepäivillä Kalatalousneuvonnan, -hallinnon ja tutkimuksen päivillä Turussa Kalamiehet ry:n 70 vuotispäivillä Porissa Hankkeesta kirjoitettiin artikkelit seuraaviin kalatalousalan lehtiin Kalahaavi 2/2006, Kalastaja 2/2008, Suomen kalastuslehti 4/2008 Fiskeritidskrift 2/2008. Hankkeesta kirjoittivat seuraavat lehdet: Turun Sanomat, Helsinin Sanomat, Turkulainen, Aamuset, Iltalohja, Keskipohjanmaa, Åland, Maaseudun tulevaisuus, Åbo Underrättelser, Hufvudstadsbladet, Aamulehti, Ilkka, Jakobstadstidnin, Lapin kansa ja Turku Business and Lifestyle. Radiohaastatteluja hankkeesta annetiin Radio Veassa ja Radio Sadassa sekä Radio Sadassa Hankkeesta kirjoitettiin myös Turun Radion nettieetterissä Hankkeen aikana järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta: Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti, tiedotustilaisuudessa mukana Shieo Yamamoto Ketarsalmen Kievari, Taivassalo, hankkeen loppuseminaari Hanketta esiteltiin Turun silakkamarkkinoiden tiedotustilaisuudessa , Radisson SAS, Marina Palace hotel Turku 21 / 98

22 6 PROJEKTIN TULOKSET Silakan mäti ja mätipussit soveltuvat hyvin japanilaiseen ruokapöytään ja niistä voidaan tuottaa perinteisillä menetelmillä laadukasta ruokaa Japanin markkinoille. Erityisenä etuna on luontainen vaaleankeltainen väri sekä hyvä rakeinen tuntuma asiakkaan suussa. Japanilaisten makutottumukset muuttuvat nykyisin nopeasti ja myös tämä antaa mahdollisesti tilaa uudenlaisillekin mätituotteille tulevaisuudessa. Japaninviennin haasteita ovat mm. silakan mätipussin koko, tuotantomäärät ja hinta. Kazunokon valmistus edellyttää vähintään 10:n painoisia mätipusseja, joita saadaan vain isoista, 00-koon naarassilakoista. Japanilaisten toivomuksena olisi vastaanottaa 100 tonnia mätiä/vuosi kun valtakunnan tasolla on nykyisin mahdollista tuottaa noin tonnia/vuosi. Jos suurikokoisen silakan saalisosuus mahdollisesti (erityisesti rysäsaaliissa) nousee tulevaisuudessa, on mädinviennillä täysin realistisia mahdollisuuksia. Mätipussien tai pakastetun silakan hinta nousee suomessa varsin korkeaksi suuren työmäärän vuoksi (silakan yksittäispakastus/ mätipussien erottelu kokonaisesta kalasta). Vienti tulisi toteuttaa vähintään pakastekontin (20 tonnia) kokoisissa vientierissä jotta se olisi taloudellisesti kannattavaa. Viennin mahdollisuudet kytkeytyvät myös voimakkaasti valuuttakurssimuutoksiin eli euron ja jenin väliseen suhteeseen sekä Kanadan ja USA:n sillisaaliiden vaihteluun. Sillisaaliiden voimakas väheneminen Tyynellämerellä voi luoda nopeasti kysyntää myös suomalaiselle silakalle. Kylmäsavustettu silakan mäti kiinnostaa suomalaista kuluttajaa suuresti. Turun suunnalla kuluttajaa kiehtoo lähiruuan ominaisuus - silakat on pyydetty Saaristomereltä. Hankkeen tuloksena näyttääkin olevan silakan mädin kotimaisen kysynnän selvä kasvu. 7 TOIMINNAN JATKUVUUS Silakan mädin vientihankkeen aikana selvitettiin vientiin liittyvä käytännön toimenpiteitä ja haasteita. Kiinnostus silakan mätiin Suomessa osoittautui odotettua suuremmaksi ja kotimaan markkinoiden kartoitus sekä niihin liittyvät tuotannolliset kysymykset jäivät osin selvittämättä. Kylmäsavustustettua silakan mätiä tuotteena tulee edelleen kehittää monilta osin, esimerkiksi säilyvyyden ja suolapitoisuuden osalta. Mätitahnan koostumus, maku ja rakenne ovat vasta tuotekehitystyön alussa. Myös pakkausmenetelmiä täytyy edelleen kehittää tuotteille sopiviksi. Silakan mädin kaltainen uusi ja laadukas tuote tarvitsee myös nimensä veroisen markkinointikampanjan joka tulee luoda yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Nykyiselle vientihankkeelle on suunniteltu jatkohanketta jossa keskityttäisi parantamaan nykyisten mätituotteiden ominaisuuksia, luomaan kestävä markkinointisuunnitelma sekä kartoittamaan uusia markkinamahdollisuuksia esimerkiksi Euroopassa. 22 / 98

23 8 PROJEKTIN RAHOITUS Hanke rahoittettiin Euroopan kalatalouden ohjausrahaston (KOR) ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kor rahoituksen osuus koko hankkeen budjetista oli euroa. Ohjausryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Juha Kääriä, tutkimus ja kehityspäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Essi Erävesi, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Kari Penttinen, rehtori, Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti Mailis Kuuppo, vararehtori, Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti Jari Setälä, tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Anssi Päivärinta, toimitusjohtaja, Länsirannikon Kala Oy Olavi Sahlsten, puheenjohtaja, Saaristomeren ammattikalastajat ry. 23 / 98

24 LIITE 1 Ikäjakauma ja keskipituudet/poolit IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,8 21,5 18,8 19,8 18,6 19,9 19,8 17,6 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,5 20,2 19,5 18,6 19,6 20,2 19,6 19, ,9 24 / 98

25 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli 3 v ,5 18,2 18,7 19,6 18,7 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET pooli v ,2 20,5 25 / 98

26 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITTUDET Pooli v ,5 23, ,7 22,1 21, , ,9 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,8 18,2 18, / 98

27 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli V ,9 22,0 19,7 18,9 18,6 18,5 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,4 18, ,1 27 / 98

28 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli 9 7,2 7 6,8 6,6 6,4 v 6,2 6 5,8 5,6 5,4 18,1 20,6 19,3 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET pooli 10 8,0 7,0 6,0 5,0 v 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 19,0 18,4 19,5 28 / 98

29 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,6 19,0 18,8 18,9 21,0 21,0 21,3 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,5 19,9 21,0 18,8 21,0 19,6 20,0 19,0 18,0 29 / 98

30 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITTUDET Pooli v ,0 19,9 18,0 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,7 23,0 23,2 23,4 22,0 22,0 21,9 30 / 98

31 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,9 22,0 19,7 18,9 18,6 18,5 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,1 21,8 21,0 18,5 20,4 19,8 31 / 98

32 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,7 22,0 19,5 18,5 19,6 19,9 21,0 21,1 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,6 21,0 19,6 18,8 32 / 98

33 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,6 21,2 21,9 21,5 22,1 22,7 22,7 22,2 21,9 22,1 22,6 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,0 19,1 19,5 33 / 98

34 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET pooli v ,5 22,5 19,5 21,5 IKÄJAKAUMAT JA KESKIPITUUDET Pooli v ,0 21,1 20,6 19,1 34 / 98

35 LIITE 2 Näytteet 2006 pituus paino n/k sukupuoli ICES kypsyysaste onadipaino Prozorovskajan suolistorasva kk onadipaino suhteessa kokonaispainoon AIR ,8 20,3 k 5 3,43 0 0,63 16,9 % AIR ,5 36,5 n 5 7,06 0 0,58 19,3 % AIR ,7 15,3 k 2 0,11 0 0,48 0,7 % AIR k 5 3,21 0 0,53 12,3 % AIR ,8 14,3 n 2 0,13 0 0,44 0,9 % AIR ,3 20,2 n 5 3,79 0 0,56 18,8 % AIR ,4 29,4 k 5 5,87 0 0,56 20,0 % AIR ,3 21,5 n 2 0,41 0 0,50 1,9 % AIR ,5 21,6 k 2 0,27 0 0,48 1,3 % AIR ,8 23,9 k 5 2,42 0 0,61 10,1 % AIR ,3 18,6 k 4 1,57 0 0,52 8,4 % AIR ,2 11 n ,48 9,1 % AIR ,5 25,1 k 5 3,74 0 0,56 14,9 % AIR ,2 23,4 n 2 0,19 0 0,46 0,8 % AIR ,4 26,1 n 3 0,74 0 0,50 2,8 % AIR n 2 0,2 0 0,47 1,3 % AIR ,1 22,9 n 5 3,17 0 0,55 13,8 % AIR ,6 21,5 k 5 3,39 0 0,69 15,8 % AIR ,9 k 2 0,18 0 0,53 0,6 % AIR ,7 18,1 n 2 0,4 0 0,47 2,2 % AIR ,9 16,5 k 2 0,2 0 0,50 1,2 % AIR ,1 k 3 1,25 0 0,48 3,8 % AIR ,3 19,3 k 5 3,7 0 0,45 19,2 % AIR n 2 0,2 0 0,48 0,6 % AIR ,4 15,7 k 3 1,24 0 0,53 7,9 % AIR ,1 14,3 n 2 0,14 0 0,51 1,0 % AIR ,1 n 5 2,53 0 0,51 14,8 % AIR ,6 31,9 n 2 0,56 0 0,50 1,8 % AIR ,1 24,1 k 5 3,6 0 0,70 14,9 % AIR ,5 22,2 k 3 0,5 0 0,49 2,3 % AIR ,1 15,9 k 5 1,86 0 0,57 11,7 % AIR ,6 19 k 5 1,81 0 0,50 9,5 % AIR ,5 22,2 n 2 0,37 0 0,49 1,7 % AIR ,8 19,7 k 2 0,3 0 0,50 1,5 % AIR ,6 20,3 k 3 0,6 0 0,53 3,0 % AIR ,2 23 k 2 0,56 0 0,54 2,4 % AIR ,1 28,4 n 2 0,17 0 0,48 0,6 % AIR ,8 18,4 n 2 0,11 0 0,47 0,6 % AIR ,5 33,2 k 5 8,82 0 0,74 26,6 % AIR k 2 0,33 0 0,47 1,4 % AIR ,2 20,2 k 5 2,9 0 0,58 14,4 % AIR ,9 15,6 k 2 0,17 0 0,47 1,1 % AIR ,3 17,9 k 5 1,65 0 0,50 9,2 % AIR ,6 20,6 n 5 3,4 0 0,54 16,5 % AIR ,9 k 2 0,13 0 0,49 0,7 % AIR ,8 k 5 2,74 0 0,53 12,6 % 35 / 98

36 AIR k 2 0,28 0 0,53 1,6 % AIR ,4 n 2 0,27 0 0,52 0,9 % AIR ,8 29,3 k 5 2,36 0 0,62 8,1 % AIR ,2 n 5 2,43 0 0,59 15,0 % AIR ,3 15,3 k 3 0,51 0 0,52 3,3 % AIR ,4 n 5 4,74 0 0,69 20,3 % AIR ,2 11,5 n 2 0,21 0 0,63 1,8 % AIR ,1 14,9 n 5 1,57 0 0,53 10,5 % AIR ,1 24,5 n 2 0,19 0 0,49 0,8 % AIR ,3 27,8 k 3 1,17 0 0,54 4,2 % AIR ,6 25,1 k 5 4,6 0 0,55 18,3 % AIR ,1 27,1 n 5 1,5 0 0,54 5,5 % AIR ,5 18,4 k 5 1,89 0 0,49 10,3 % AIR ,1 26,4 k 5 3,37 0 0,63 12,8 % AIR ,8 36 k 3 1,85 0 0,54 5,1 % AIR ,2 n 2 0,42 0 0,53 1,6 % AIR ,1 16,3 k 5 1,72 0 0,58 10,6 % AIR ,2 15,7 k 5 2,54 0 0,55 16,2 % AIR ,8 21 k 2 0,3 0 0,53 1,4 % AIR ,8 13,6 k 4 0,51 0 0,42 3,8 % AIR ,8 15,2 k 3 0,7 0 0,47 4,6 % AIR ,4 23,5 n 5 6,17 0 0,53 26,3 % AIR ,9 24,4 k 5 3,14 0 0,51 12,9 % AIR ,6 22 k 4 1,5 0 0,48 6,8 % AIR ,5 n 5 3,87 0 0,56 14,1 % AIR ,2 20,9 n ,60 14,4 % AIR ,7 14,6 k 5 1,99 0 0,57 13,6 % AIR ,1 17,2 n 2 0,25 0 0,50 1,5 % AIR ,7 14,5 n 2 0,07 0 0,56 0,5 % AIR ,9 18 n 3 0,68 0 0,54 3,8 % AIR ,1 k 5 1,63 0 0,51 9,5 % AIR ,4 35,9 k 5 4,92 0 0,68 13,7 % AIR ,9 20,3 k 5 2,14 0 0,51 10,5 % AIR ,5 24,3 n 2 0,24 0 0,45 1,0 % AIR ,4 22,2 k 2 0,26 0 0,50 1,2 % AIR ,8 22,4 k 4 1,2 0 0,57 5,4 % AIR ,5 15,5 n 2 0,2 0 0,51 1,3 % AIR ,3 n 5 2,89 0 0,54 13,0 % AIR ,3 28,1 k 2 0,51 0 0,54 1,8 % AIR ,6 18,9 n 2 0,36 0 0,50 1,9 % AIR ,2 37,8 n 5 6,55 0 0,63 17,3 % AIR ,7 21,9 n 2 0,39 0 0,47 1,8 % AIR ,5 27,9 k 2 0,26 0 0,62 0,9 % AIR ,5 k 5 1,38 0 0,56 8,9 % AIR ,5 k ,54 3,8 % AIR ,1 32,8 k 5 4,66 0 0,66 14,2 % AIR ,8 19,4 k 5 2,99 0 0,60 15,4 % AIR ,1 20,4 k 5 2,2 0 0,59 10,8 % AIR ,3 18,4 k 5 2,97 0 0,63 16,1 % AIR ,6 k 2 0,27 0 0,47 1,0 % AIR ,7 k 5 1,06 0 0,67 7,2 % AIR ,3 n 1 0,03 0 0,51 0,2 % AIR ,2 19,4 k 5 2,16 0 0,55 11,1 % 36 / 98

37 AIR ,5 16,6 k 4 1,19 0 0,54 7,2 % onadipaino pituus paino n/k sukupuoli ICES kypsyysaste onadipaino Prozorovskajan suolistorasva kk suhteessa kokonaispainoon AIR ,8 k 2 0,15 0 0,54 1,0 % AIR ,6 18,2 n 2 0,22 0 0,48 1,2 % AIR ,6 12,2 k 4 0,92 0 0,61 7,5 % AIR ,5 17,9 k 5 2,26 0 0,59 12,6 % AIR n 2 0,19 0 0,51 1,4 % AIR ,6 n 5 1,56 0 0,55 8,4 % AIR ,6 31,2 k 5 4,1 0 0,68 13,1 % AIR ,4 17 k 2 0,26 0 0,47 1,5 % AIR ,2 14,4 k 5 1,78 0 0,63 12,4 % AIR ,2 20,7 h 2 0,35 0 0,49 1,7 % AIR ,3 14,1 n 3 0,63 0 0,60 4,5 % AIR ,5 18,5 n 2 0,18 0 0,50 1,0 % AIR ,8 14,9 k 4 1,03 0 0,57 6,9 % AIR ,2 n 2 0,45 0 0,55 3,0 % AIR ,9 18,8 k 5 2,63 0 0,57 14,0 % AIR ,4 n 5 8,18 0 0,70 23,8 % AIR ,3 k 5 5,79 0 0,59 16,9 % AIR ,5 14,2 k 2 0,35 0 0,47 2,5 % AIR ,9 21 k 2 0,34 0 0,52 1,6 % AIR ,9 26,6 k 5 3,63 0 0,55 13,6 % AIR ,5 21,5 k 5 2,58 0 0,58 12,0 % AIR ,4 22,7 n 2 0,19 0 0,51 0,8 % AIR ,2 22,1 n 5 2,78 0 0,52 12,6 % AIR ,7 33,8 k 5 4,78 0 0,61 14,1 % AIR ,4 15,4 n 4 0,68 0 0,52 4,4 % AIR ,3 19,1 n 2 0,32 0 0,53 1,7 % AIR ,3 24 n 3 0,52 0 0,46 2,2 % AIR ,8 n 5 2,37 0 0,41 14,1 % AIR ,7 n 2 0,41 0 0,49 2,5 % AIR ,6 19,2 n 4 2,07 0 0,51 10,8 % AIR ,9 18,4 n 5 3,46 0 0,56 18,8 % AIR ,6 k 5 3,81 0 0,70 13,3 % AIR ,7 18 n 5 2,96 0 0,57 16,4 % AIR ,5 k 5 2,84 0 0,54 10,7 % AIR ,2 30,7 n 5 6,27 0 0,60 20,4 % AIR ,4 21,8 n 5 3,59 0 0,60 16,5 % AIR ,5 32,8 n 2 0,52 0 0,61 1,6 % AIR ,7 18,8 k 5 2,13 0 0,59 11,3 % AIR ,3 14,2 k 2 0,3 0 0,49 2,1 % AIR ,3 23,3 k 5 3,58 0 0,65 15,4 % AIR ,1 18,8 k 4 0,78 0 0,55 4,1 % AIR ,1 12 n 5 1,48 0 0,68 12,3 % AIR ,9 n 2 0,24 0 0,45 1,1 % AIR ,4 18 k 2 0,26 0 0,49 1,4 % AIR ,8 13,3 k 2 0,14 0 0,51 1,1 % AIR ,5 30,5 k 5 2,67 0 0,48 8,8 % AIR ,6 16,8 n 2 0,34 0 0,54 2,0 % AIR ,1 16,1 k 4 0,72 0 0,57 4,5 % AIR ,3 31,2 n 2 0,26 0 0,51 0,8 % 37 / 98

38 AIR ,4 k 5 2,05 0 0,55 11,1 % AIR ,6 19,2 n 4 1,29 0 0,62 6,7 % AIR ,8 22,7 k 4 0,94 0 0,48 4,1 % AIR ,5 18,4 n 2 0,22 0 0,49 1,2 % AIR ,9 33,5 k 4 2,09 0 0,50 6,2 % AIR ,2 23,2 k 5 2,57 0 0,66 11,1 % AIR ,6 10,7 n/k 1 0,2 0 0,53 1,9 % AIR ,3 k 5 1,99 0 0,56 13,0 % AIR ,1 16,5 n 2 0,21 0 0,59 1,3 % AIR ,4 16,4 k 5 1,93 0 0,55 11,8 % AIR ,4 17,5 k 3 0,81 0 0,59 4,6 % AIR ,5 23,4 k 4 0,97 0 0,52 4,1 % AIR ,6 12,2 n 2 0,22 0 0,61 1,8 % AIR ,6 14,5 n 3 0,38 0 0,58 2,6 % AIR ,3 14,7 n 2 0,29 0 0,50 2,0 % AIR ,7 18,1 k 5 3,37 0 0,57 18,6 % AIR ,9 8,9 n/k ,53 0,0 % AIR ,3 16,2 k 4 1,23 0 0,55 7,6 % AIR ,4 14 n 2 0,14 0 0,47 1,0 % AIR ,3 17 k 5 2,38 0 0,58 14,0 % AIR ,2 18,1 k 3 0,8 0 0,52 4,4 % AIR ,3 20,4 n 5 3,04 0 0,57 14,9 % AIR ,3 23,9 n 3 0,45 0 0,46 1,9 % AIR ,7 16,8 k 3 0,52 0 0,53 3,1 % AIR ,1 n 2 0,16 0 0,44 1,3 % AIR ,6 12,9 k 2 0,21 0 0,51 1,6 % AIR ,3 n 5 2,82 0 0,55 8,7 % AIR ,3 k 4 0,89 0 0,54 4,9 % AIR n 2 0,2 0 0,55 1,3 % AIR ,4 15,1 n 2 0,09 0 0,63 0,6 % AIR ,4 15,2 k 2 0,11 0 0,51 0,7 % AIR ,1 11,6 k 5 1,24 0 0,52 10,7 % AIR ,7 17,9 k 5 1,72 0 0,56 9,6 % AIR ,2 k 4 1,39 0 0,55 9,1 % AIR n 5 7,84 0 0,63 21,2 % AIR ,6 18,7 n 2 0,19 0 0,49 1,0 % AIR ,3 24,2 n 5 2,58 0 0,56 10,7 % AIR ,7 n 5 5,34 0 0,62 17,4 % AIR ,4 k 2 0,51 0 0,57 1,5 % AIR ,1 16,5 k ,59 6,1 % AIR ,3 16,2 k 5 2,18 0 0,55 13,5 % AIR ,8 19,1 k 5 3,13 0 0,59 16,4 % AIR ,1 22,9 k 5 3,15 0 0,55 13,8 % AIR ,7 11,5 n 2 0,38 0 0,56 3,3 % AIR ,1 16,3 n 5 2,23 0 0,58 13,7 % AIR ,5 34,8 n 2 0,47 0 0,55 1,4 % AIR ,4 k 4 0,65 0 0,52 4,5 % AIR ,7 n 5 4,09 0 0,61 19,8 % AIR ,1 18,3 n 2 0,35 0 0,44 1,9 % AIR ,8 21,9 k 5 2,46 0 0,56 11,2 % AIR ,6 16,1 n 2 0,14 0 0,52 0,9 % 38 / 98

39 Mätinäyte AIR ,8 51 n 5 7,78 0 0,66 15,3 % AIR ,5 64,1 n 5 13,43 0 0,64 21,0 % AIR ,8 47,6 n 5 10,39 0 0,72 21,8 % AIR ,5 153,3 n 5 44,49 0 0,82 29,0 % pituus paino n/k sukupuoli ICES kypsyysaste onadipaino Prozorovskajan suolistorasva kk onadipaino suhteessa kokonaispainoon AIR ,4 k 5 5,33 0 0,59 13,2 % AIR ,1 16,5 k 3 0,46 0 0,59 2,8 % AIR ,4 n 2 0,27 0 0,52 1,3 % AIR ,2 32,9 k 5 6,34 0 0,65 19,3 % AIR ,1 22 k 2 0,32 0 0,53 1,5 % AIR ,3 16,6 k 5 1,9 0 0,57 11,4 % AIR ,6 21,9 n 5 3,47 0 0,58 15,8 % AIR ,1 22,5 k 5 3,89 0 0,65 17,3 % AIR ,3 19 k 4 1,6 0 0,53 8,4 % AIR ,6 19,1 k 5 3,3 0 0,61 17,3 % AIR ,5 22,3 n 2 0,26 0 0,50 1,2 % AIR ,3 19,9 k 5 2,19 0 0,56 11,0 % AIR ,9 k 5 2,94 0 0,56 12,8 % AIR ,6 28,1 k 4 1,62 0 0,52 5,8 % AIR ,3 k 1 0,1 0 0,54 0,5 % AIR ,1 13,5 n 4 1,08 0 0,48 8,0 % AIR ,9 23,8 n 1 0,17 0 0,59 0,7 % AIR ,8 26,1 k 5 3,61 0 0,55 13,8 % AIR ,9 26,6 k 4 1,31 0 0,55 4,9 % AIR ,6 15,2 k 5 1,52 0 0,49 10,0 % AIR ,1 n 5 1,14 0 0,55 9,4 % AIR ,3 22,7 n 3 0,98 0 0,63 4,3 % AIR ,3 32,3 n 5 5,3 0 0,62 16,4 % AIR ,9 16,3 k 5 2,41 0 0,61 14,8 % AIR ,8 k 3 0,37 0 0,53 2,1 % AIR ,4 24,2 k 4 1,98 0 0,55 8,2 % AIR ,2 14,8 n 2 0,18 0 0,52 1,2 % AIR k 4 1,53 0 0,56 8,1 % AIR ,8 34,7 k 5 4,18 0 0,62 12,0 % AIR ,5 19,7 n 2 0,27 0 0,53 1,4 % AIR ,1 19,8 n 4 1,75 0 0,58 8,8 % AIR ,2 n 2 0,35 1 0,49 1,7 % AIR ,6 15,3 n 2 0,17 0 0,49 1,1 % AIR ,6 26,4 k 5 2,24 0 0,48 8,5 % AIR ,1 29,9 k 2 0,3 0 0,60 1,0 % AIR ,5 20,1 k 3 0,45 0 0,54 2,2 % AIR ,8 22,7 k 2 0,23 0 0,48 1,0 % AIR ,1 16,4 n 5 1,77 0 0,59 10,8 % AIR ,3 k 5 4,66 0 0,62 15,4 % AIR ,4 12,5 n 2 0,1 0 0,66 0,8 % AIR ,8 33,7 k 5 4,74 1 0,60 14,1 % AIR n 3 0,41 0 0,44 1,2 % 39 / 98

40 AIR ,3 k 5 1,69 0 0,52 11,8 % AIR ,8 n 2 0,21 0 0,54 1,4 % AIR ,1 12 k 2 0,26 0 0,68 2,2 % AIR ,9 k 5 8,12 0 0,65 21,4 % AIR ,9 18,9 k 5 2,46 0 0,57 13,0 % AIR ,2 k 5 3,56 0 0,60 17,6 % AIR ,2 19,5 n 5 21,6 0 0,56 110,8 % AIR ,7 n 2 0,25 0 0,53 1,2 % AIR ,7 k 2 0,26 0 0,51 1,3 % AIR ,2 17,6 k 2 0,25 0 0,50 1,4 % AIR ,6 k 5 1,38 0 0,60 8,3 % AIR ,2 27,7 n 2 0,28 0 0,54 1,0 % AIR ,1 27,2 k 2 0,43 0 0,54 1,6 % AIR ,2 20,1 k 4 1,44 0 0,57 7,2 % AIR ,3 23,2 k 2 0,26 0 0,54 1,1 % AIR ,1 19,4 k 5 2,42 0 0,69 12,5 % AIR ,8 14,1 k 5 1,91 0 0,54 13,5 % AIR ,7 18,7 k 2 0,18 0 0,48 1,0 % AIR ,4 k 5 2,8 0 0,57 14,4 % AIR ,8 15,9 k 2 0,1 0 0,49 0,6 % AIR ,1 k 5 5,62 0 0,58 16,5 % AIR ,9 19,3 k 5 2,52 0 0,58 13,1 % AIR ,9 21 k 5 2,76 0 0,52 13,1 % AIR ,9 19,7 k 2 0,4 0 0,60 2,0 % AIR ,7 k 5 3,09 0 0,51 10,4 % AIR ,7 15,5 k 4 1,13 0 0,49 7,3 % AIR ,8 21,7 n 2 0,16 0 0,46 0,7 % AIR ,8 25,1 k 5 3,26 0 0,64 13,0 % AIR ,2 21,9 n 2 0,32 0 0,52 1,5 % AIR ,6 14,5 k 3 0,51 0 0,47 3,5 % AIR ,3 33,3 n 5 7,39 0 0,64 22,2 % AIR ,6 14,9 k 2 0,2 0 0,48 1,3 % AIR ,8 19,2 k 5 3,08 0 0,59 16,0 % AIR ,5 18,7 k 5 2,96 0 0,61 15,8 % AIR n 2 0,24 0 0,49 1,2 % AIR ,6 20,7 n 4 1,72 0 0,55 8,3 % AIR ,8 14,2 n 4 1,34 0 0,54 9,4 % AIR ,6 29,8 n 2 0,9 0 0,55 3,0 % AIR ,6 21,3 k 5 1,87 0 0,56 8,8 % AIR ,7 30,9 k 5 3,22 0 0,56 10,4 % AIR ,3 34,5 k 5 3,96 0 0,56 11,5 % AIR ,7 15,7 k 2 0,17 0 0,49 1,1 % AIR ,2 k 2 0,32 0 0,47 1,4 % AIR ,5 20,4 n 5 2,12 0 0,55 10,4 % AIR ,5 n 2 0,44 0 0,57 1,9 % AIR ,8 25,2 k 5 4,26 0 0,53 16,9 % AIR ,4 29,1 n 2 0,25 0 0,55 0,9 % AIR ,2 14,9 k 3 0,37 0 0,42 2,5 % AIR ,2 19,9 k 5 2,79 0 0,57 14,0 % AIR ,8 20,9 n 2 0,25 0 0,44 1,2 % AIR ,1 32,3 n 5 3,96 0 0,54 12,3 % AIR ,3 15,6 n 2 0,3 0 0,53 1,9 % AIR ,3 22,4 k 4 1,93 0 0,52 8,6 % 40 / 98

41 AIR ,2 25,9 n 5 4,07 0 0,61 15,7 % AIR ,2 14,3 n 5 1,16 0 0,50 8,1 % AIR ,6 15,9 k 3 0,52 0 0,51 3,3 % AIR ,5 22,9 k 5 2,82 0 0,51 12,3 % AIR ,4 22,7 k 2 0,24 0 0,43 1,1 % pituus paino n/k sukupuoli ICES kypsyysaste onadipaino Prozorovskajan suolistorasva kk onadipaino suhteessa kokonaispainoon AIR ,4 25,3 n 5 2,35 0 0,57 9,3 % AIR ,7 13,2 k 2 0,15 0 0,51 1,1 % AIR ,3 11,2 k 5 0,98 0 0,60 8,8 % AIR ,5 n 5 3,37 0 0,55 18,2 % AIR ,1 14,9 k 2 0,11 0 0,53 0,7 % AIR ,8 15,1 n 2 0,12 0 0,57 0,8 % AIR ,2 25,2 n 5 3,09 0 0,59 12,3 % AIR ,8 17,8 k 5 2,79 0 0,55 15,7 % AIR ,2 11,9 n 4 1,82 0 0,66 15,3 % AIR ,2 k 5 2,01 0 0,48 12,4 % AIR ,7 12,7 n 2 0,37 1 0,62 2,9 % AIR ,2 10, 1 n 2 0,05 0 0,56 0,5 % AIR ,9 k 5 1,86 0 0,63 13,4 % AIR ,9 n 5 0,9 0 0,57 9,1 % AIR ,2 15,3 k 5 1,22 0 0,53 8,0 % AIR ,6 13,5 n 2 0,05 0 0,54 0,4 % AIR ,5 28,6 k 5 3,72 0 0,64 13,0 % AIR ,5 14,3 n 2 0,17 0 0,58 1,2 % AIR ,2 16,7 k 5 1,19 0 0,58 7,1 % AIR ,6 24,3 n 5 5,21 0 0,64 21,4 % AIR ,4 20,4 k 5 2,27 0 0,56 11,1 % AIR ,6 12,5 k 4 0,67 0 0,62 5,4 % AIR ,3 15,1 n 5 2,22 0 0,64 14,7 % AIR ,9 16,6 n 2 0,17 0 0,62 1,0 % AIR ,2 15,1 n 2 0,28 0 0,66 1,9 % AIR ,4 14,2 n 2 0,07 0 0,48 0,5 % AIR ,2 21,1 n 5 3,29 0 0,60 15,6 % AIR ,7 22,7 n 2 0,14 0 0,49 0,6 % AIR ,2 19,2 n 2 0,13 0 0,55 0,7 % AIR ,2 k 4 0,34 0 0,44 2,8 % AIR ,8 n 2 0,13 0 0,49 1,2 % AIR ,5 n 2 0,15 0 0,61 1,1 % AIR ,8 23,3 k 5 2,51 0 0,59 10,8 % AIR ,5 n 2 0,3 0 0,52 1,4 % AIR ,5 12,8 k 5 0,93 0 0,52 7,3 % AIR ,8 20,7 n 5 3,01 0 0,64 14,5 % AIR ,6 17,4 k 4 1,25 0 0,56 7,2 % AIR ,5 19,9 k 2 0,26 0 0,53 1,3 % AIR ,6 20,5 k 5 1,68 0 0,54 8,2 % AIR ,5 17 k 2 0,12 0 0,56 0,7 % AIR ,1 18,8 n 2 0,26 0 0,55 1,4 % AIR ,2 14,4 k 5 1,91 0 0,50 13,3 % AIR ,2 14,6 n 5 2,27 0 0,63 15,5 % 41 / 98

42 AIR ,2 14 n 5 1,55 0 0,61 11,1 % AIR ,3 16,4 n 2 0,2 0 0,56 1,2 % AIR ,5 12,7 n 4 0,9 0 0,65 7,1 % AIR ,5 25 n 2 0,3 0 0,56 1,2 % AIR ,2 n 5 5,14 0 0,64 19,6 % AIR ,9 13,9 k 2 0,16 0 0,52 1,2 % AIR ,1 15,3 k 5 2,01 0 0,55 13,1 % AIR ,2 16,9 k 5 2,89 0 0,59 17,1 % AIR ,6 16,1 k 4 0,86 0 0,52 5,3 % AIR ,8 13 n/k 1 0,5 1 0,62 3,8 % AIR ,6 24,8 k 2 0,28 0 0,54 1,1 % AIR ,3 14,9 n 2 0,24 0 0,51 1,6 % AIR ,1 12,7 k 5 1,24 0 0,56 9,8 % AIR ,6 n 2 0,36 1 0,55 0,8 % AIR ,2 14,6 k 5 2,44 0 0,63 16,7 % AIR ,2 15,9 n 2 0,06 0 0,56 0,4 % AIR ,8 26,3 k 2 0,4 0 0,55 1,5 % AIR ,5 18,9 k 5 3,61 0 0,62 19,1 % AIR ,7 10,2 k 5 0,98 0 0,50 9,6 % AIR ,1 15,7 n 2 0,13 0 0,56 0,8 % AIR ,1 17,5 k 5 2,83 0 0,62 16,2 % AIR ,5 19,8 k 5 1,45 0 0,53 7,3 % AIR ,6 12,4 n 2 0,36 0 0,62 2,9 % AIR ,9 12,3 n/k 1 0,01 0 0,57 0,1 % AIR ,4 10,3 n 2 0,13 0 0,54 1,3 % AIR ,6 k 2 0,15 0 0,57 1,0 % AIR ,5 21,3 k 5 2,55 0 0,70 12,0 % AIR ,4 n 2 0,14 1 0,52 1,0 % AIR ,4 11 n 2 0,16 1 0,58 1,5 % AIR ,8 15,8 n 2 0,29 0 0,49 1,8 % AIR ,1 15,1 k 2 0,12 0 0,54 0,8 % AIR ,9 11,3 n 5 1,81 0 0,67 16,0 % AIR ,6 14 k 2 0,16 0 0,45 1,1 % AIR ,6 18 n 2 0,36 0 0,47 2,0 % AIR ,9 9,8 k 4 0,58 0 0,46 5,9 % AIR ,8 17,8 k 5 1,9 0 0,68 10,7 % AIR ,1 16,5 k 2 0,21 0 0,48 1,3 % AIR ,2 24,6 n 2 0,29 0 0,48 1,2 % AIR ,7 23,4 k 2 0,19 0 0,50 0,8 % AIR ,3 15,5 k 4 1,31 0 0,53 8,5 % AIR ,3 12,1 n 2 0,16 1 0,51 1,3 % AIR ,6 25,5 k 5 4,59 0 0,67 18,0 % AIR ,5 11,2 n 2 0,2 1 0,57 1,8 % AIR ,4 11,1 k 2 0,08 0 0,58 0,7 % AIR ,1 12,6 k 4 0,36 0 0,56 2,9 % AIR ,1 15,4 n 2 0,17 0 0,55 1,1 % AIR ,1 13,9 k 2 0,18 0 0,62 1,3 % AIR ,6 31,5 k 2 0,49 0 0,58 1,6 % AIR ,4 35,6 k 4 2,25 0 0,57 6,3 % AIR ,7 13,8 n 4 0,29 0 0,54 2,1 % AIR ,7 22,8 k 2 1,12 0 0,59 4,9 % AIR ,7 18,3 n 2 0,37 0 0,58 2,0 % AIR ,7 11,8 n 2 0,13 1 0,58 1,1 % 42 / 98

43 AIR ,5 12,3 k 2 0,3 0 0,50 2,4 % AIR ,6 18,9 n 5 2,49 0 0,61 13,2 % AIR ,7 23,2 k 5 3,9 0 0,60 16,8 % AIR ,6 15 k 2 0,16 0 0,60 1,1 % Mätinäyte AIR ,8 54,9 n 5 13,18 0 0,71 24,0 % pituus paino n/k sukupuoli ICES kypsyysaste onadipaino Prozorovskajan suolistorasva kk onadipaino suhteessa kokonaispainoon AIR k 5 2,85 0 0,65 13,0 % AIR ,7 28,2 n 2 0,5 0 0,51 1,8 % AIR ,3 30,8 k 5 2,75 0 0,50 8,9 % AIR ,9 26,6 k 2 0,87 0 0,55 3,3 % AIR ,6 20,4 k 2 0,58 0 0,66 2,8 % AIR n 5 7,03 0 0,63 19,0 % AIR ,1 15,7 n 2 0,15 0 0,46 1,0 % AIR ,8 17 n 2 0,14 0 0,52 0,8 % AIR n 2 0,47 0 0,51 2,2 % AIR ,1 20,8 k 5 1,99 0 0,50 9,6 % AIR ,6 28,3 n 5 5,24 0 0,62 18,5 % AIR ,6 27,6 n 2 0,55 0 0,51 2,0 % AIR ,3 20,4 k 3 0,54 0 0,57 2,6 % AIR ,2 18,7 n 2 0,15 0 0,53 0,8 % AIR ,9 17,9 k 2 0,21 0 0,54 1,2 % AIR ,8 27,2 n 2 0,36 0 0,48 1,3 % AIR ,5 21,2 k 3 0,61 0 0,47 2,9 % AIR ,6 k 4 1,83 0 0,53 4,3 % AIR ,8 11,6 n 5 0,93 0 0,55 8,0 % AIR ,2 k 5 5,14 0 0,64 19,6 % AIR k 2 0,19 0 0,56 1,0 % AIR ,1 21,9 n 5 2,5 0 0,64 11,4 % AIR ,4 13 k 4 0,76 0 0,54 5,8 % AIR ,1 22,9 k 4 1,28 0 0,55 5,6 % AIR ,1 33,7 k 5 4,99 0 0,57 14,8 % AIR ,3 34,8 n 3 1,55 0 0,57 4,5 % AIR ,6 30,4 k 5 5,01 0 0,66 16,5 % AIR ,4 19,9 n 5 2,07 0 0,54 10,4 % AIR ,3 43,4 k 3 1,17 0 0,52 2,7 % AIR ,5 n 4 1,59 0 0,56 10,3 % AIR ,9 12,8 k 4 0,78 0 0,60 6,1 % AIR ,3 32,4 n 5 4,29 0 0,53 13,2 % AIR ,7 21,1 k 4 1,72 0 0,55 8,2 % AIR ,5 29,8 k 5 6,31 0 0,66 21,2 % AIR ,8 k 5 2,9 0 0,56 12,7 % 43 / 98

44 AIR ,8 16,6 n 2 0,32 0 0,51 1,9 % AIR ,5 21,3 k 2 0,25 0 0,47 1,2 % AIR ,1 15,4 n 2 0,14 0 0,55 0,9 % AIR ,8 13,9 k 4 0,67 0 0,53 4,8 % AIR ,6 20,1 n 5 3,41 0 0,65 17,0 % AIR ,2 15,5 n 4 1,25 0 0,54 8,1 % AIR ,5 30,8 n 2 0,27 0 0,49 0,9 % AIR ,6 n 5 3,79 0 0,58 16,1 % AIR ,5 23,4 k 2 0,28 0 0,44 1,2 % AIR ,6 21,4 n 2 0,21 0 0,47 1,0 % AIR ,6 21,6 n 2 0,35 0 0,57 1,6 % AIR n 5 3,56 0 0,59 17,8 % AIR ,2 k 2 0,13 0 0,52 0,6 % AIR ,8 15 n 5 1,25 0 0,57 8,3 % AIR ,5 k 5 9,12 0 0,68 23,1 % AIR ,4 12,3 k 4 0,48 0 0,51 3,9 % AIR ,6 22,9 k 5 2,73 0 0,60 11,9 % AIR ,8 24,7 n 5 4,1 0 0,63 16,6 % AIR ,7 n 2 0,61 0 0,49 2,1 % AIR ,6 20,7 k 4 1,42 0 0,55 6,9 % AIR ,9 26,2 k 4 1,7 0 0,54 6,5 % AIR ,2 25,2 k 2 0,29 0 0,50 1,2 % AIR ,1 24,2 k 2 0,17 0 0,58 0,7 % AIR ,8 32,3 k 5 5,34 0 0,68 16,5 % AIR ,6 37,6 n 5 7,44 0 0,69 19,8 % AIR ,6 k 2 3,22 0 0,48 16,4 % AIR ,2 21,9 k 2 0,43 0 0,62 2,0 % AIR ,7 19,6 n 2 0,29 0 0,51 1,5 % AIR ,1 15,1 n 2 0,35 0 0,54 2,3 % AIR ,2 26,5 k 2 0,17 0 0,52 0,6 % AIR ,4 30,1 n 4 2,8 0 0,57 9,3 % AIR ,9 15,4 k 4 1,39 0 0,57 9,0 % AIR ,5 18,7 n 5 3,03 0 0,61 16,2 % AIR ,2 38,4 k 5 5,8 0 0,64 15,1 % AIR ,6 14,3 k 5 1,21 0 0,57 8,5 % AIR ,7 27,8 k 4 2,73 0 0,60 9,8 % AIR ,9 28,3 k 4 3,23 0 0,59 11,4 % AIR ,6 28,1 n 2 0,47 0 0,52 1,7 % AIR ,4 28 n 2 0,33 0 0,53 1,2 % AIR ,1 k 2 0,25 0 0,49 1,0 % AIR ,5 14,9 n 5 1,62 0 0,61 10,9 % AIR ,3 22,3 k 2 0,28 0 0,51 1,3 % AIR ,4 n 4 2,28 0 0,54 8,6 % AIR ,7 49,5 k 4 2,44 0 0,65 4,9 % AIR ,7 18,9 k 2 0,31 0 0,49 1,6 % AIR ,6 19 n 2 0,29 0 0,50 1,5 % AIR ,8 21,7 n 4 1,78 0 0,55 8,2 % AIR ,2 k 2 0,41 0 0,47 1,8 % AIR ,6 19,5 n 2 0,35 0 0,51 1,8 % AIR ,6 32,7 n 5 4,54 0 0,51 13,9 % AIR ,3 16,8 n 2 0,33 0 0,47 2,0 % AIR ,6 28,3 k 2 0,36 0 0,52 1,3 % AIR ,1 16,5 n 5 2,58 0 0,59 15,6 % 44 / 98

45 AIR ,2 15,7 k 5 1,88 0 0,55 12,0 % AIR ,5 17,5 k 3 0,88 0 0,57 5,0 % AIR ,6 22 k 2 0,35 0 0,48 1,6 % AIR ,5 16,3 n 2 0,18 0 0,53 1,1 % AIR ,8 44,1 n 3 0,58 0 0,49 1,3 % AIR ,5 21,7 n 5 3,15 0 0,58 14,5 % AIR ,6 n 2 0,44 0 0,54 1,4 % AIR ,4 15,7 n 3 0,67 0 0,53 4,3 % AIR n 2 0,2 0 0,57 0,7 % AIR ,1 15,1 n 2 0,26 0 0,54 1,7 % AIR ,2 n 5 5,59 0 0,68 16,8 % AIR k 2 0,17 0 0,55 0,5 % Mätinäyte AIR ,6 45,2 n 5 8,86 0 0,70 19,6 % onadipaino pituus paino n/k sukupuoli ICES kypsyysaste onadipaino Prozorovskajan suolistorasva kk suhteessa kokonaispainoon AIR ,9 k 2 0,32 0 0,50 1,9 % AIR ,8 21,9 k 2 1,02 0 0,46 4,7 % AIR ,2 14,7 n 2 0,22 0 0,51 1,5 % AIR ,3 n 5 6,29 0 0,62 20,8 % AIR ,3 n 2 0,49 0 0,49 1,5 % AIR ,8 29,9 k 2 0,54 0 0,53 1,8 % AIR ,5 18,4 n 5 2,9 0 0,60 15,8 % AIR ,5 39,5 n 5 8,44 0 0,62 21,4 % AIR ,5 21,8 k 5 3,25 0 0,49 14,9 % AIR ,9 22,9 n 4 0,97 0 0,47 4,2 % AIR ,8 17,8 n 2 0,19 0 0,45 1,1 % AIR ,5 32,1 k 4 1,77 0 0,51 5,5 % AIR ,6 29,7 n 5 6,6 0 0,65 22,2 % AIR ,4 25 k 2 0,2 0 0,57 0,8 % AIR ,7 20,2 n 2 0,28 0 0,52 1,4 % AIR ,7 n 5 2,33 0 0,65 13,2 % AIR ,2 18,5 n 2 0,14 0 0,53 0,8 % AIR ,8 15,2 k 5 1,51 0 0,58 9,9 % AIR ,5 16,3 n 2 0,12 0 0,53 0,7 % AIR ,9 k 5 1,87 0 0,54 12,6 % AIR ,7 27,2 n 2 0,38 0 0,58 1,4 % AIR ,1 k 3 0,39 0 0,45 2,6 % AIR ,8 34,1 n 5 6,49 0 0,60 19,0 % AIR ,3 35,6 k 2 0,54 0 0,50 1,5 % AIR ,4 24,6 k 5 3,58 0 0,56 14,6 % AIR ,2 28,4 n 2 0,46 0 0,56 1,6 % AIR ,3 k 3 1,53 0 0,52 7,2 % AIR ,8 k 4 1,42 0 0,54 9,6 % AIR ,4 20,1 k 5 3,93 0 0,67 19,6 % AIR ,9 24,1 k 2 0,54 0 0,50 2,2 % AIR ,9 16,9 k 4 0,71 0 0,51 4,2 % AIR ,8 n 2 0,26 0 0,58 2,0 % AIR ,1 26,6 n 5 6,05 0 0,64 22,7 % 45 / 98

46 AIR ,9 21,5 k 5 3,27 0 0,53 15,2 % AIR ,8 14,1 n 2 0,34 0 0,43 2,4 % AIR ,5 30,5 n 5 5,78 0 0,57 19,0 % AIR ,8 30 n 5 5,06 0 0,63 16,9 % AIR ,4 34,2 n 5 5,08 0 0,65 14,9 % AIR ,5 n ,56 101,8 % AIR ,4 18,7 n 5 2,99 0 0,63 16,0 % AIR ,5 21,5 k 5 3,68 0 0,48 17,1 % AIR ,7 27,5 k 3 0,91 0 0,50 3,3 % AIR ,4 17,3 n 2 0,11 0 0,58 0,6 % AIR ,5 17,3 k 2 0,27 0 0,57 1,6 % AIR ,4 k 5 5,09 0 0,66 15,7 % AIR ,4 20,2 n 5 3,95 0 0,68 19,6 % AIR ,4 23 k 3 1,01 0 0,52 4,4 % AIR ,2 22,4 k ,64 13,4 % AIR ,5 18,4 n 2 0,24 0 0,49 1,3 % AIR ,6 19 k 2 0,27 0 0,50 1,4 % AIR ,2 18,5 k 5 1,67 0 0,65 9,0 % AIR ,1 18,1 n 2 0,19 0 0,53 1,0 % AIR ,3 24,9 k 4 0,93 0 0,57 3,7 % AIR ,5 32,1 k 2 0,4 0 0,51 1,2 % AIR ,1 n 2 0,22 0 0,51 1,3 % AIR ,3 14,2 n 4 1,45 0 0,60 10,2 % AIR ,8 17,4 k 2 0,25 0 0,54 1,4 % AIR ,5 20,7 n 3 0,8 0 0,56 3,9 % AIR ,7 n 5 5,06 0 0,54 19,0 % AIR ,6 26,6 k 5 2,16 0 0,58 8,1 % AIR ,2 k 2 0,11 0 0,51 0,6 % AIR ,1 28,6 k 5 2,99 0 0,69 10,5 % AIR ,2 15,5 n/k ,54 0,0 % AIR ,5 117 n ,99 0,9 % AIR ,3 42,7 n ,70 23,4 % AIR ,9 17,5 k 2 0,18 0 0,53 1,0 % AIR ,9 19,4 k 4 0,72 0 0,59 3,7 % AIR ,5 24,5 n 4 2,85 0 0,66 11,6 % AIR ,6 14,3 n 5 1,51 0 0,57 10,6 % AIR ,5 k 4 1,08 0 0,50 5,3 % AIR ,7 n 2 0,17 0 0,52 1,0 % AIR ,6 k 3 0,68 0 0,52 3,9 % AIR ,7 26,1 n 5 6,13 0 0,67 23,5 % AIR n 5 6,95 0 0,65 21,7 % AIR ,5 28,8 k 2 0,47 0 0,54 1,6 % AIR ,8 32,8 n 4 2,89 0 0,58 8,8 % AIR ,2 12,7 n 4 1,19 0 0,55 9,4 % AIR ,4 20,8 k 4 1,47 0 0,47 7,1 % AIR ,4 n 2 0,22 0 0,50 0,9 % AIR ,3 11,3 k 5 1,01 0 0,61 8,9 % AIR ,4 19,1 n 2 0,22 0 0,52 1,2 % AIR ,3 23,4 k 3 1,08 0 0,54 4,6 % AIR ,4 21,8 n 5 3,45 0 0,60 15,8 % AIR ,3 16,5 n 2 0,13 0 0,46 0,8 % AIR ,3 n 5 3,46 0 0,63 20,0 % AIR ,8 12,4 n 2 0,19 0 0,47 1,5 % 46 / 98