Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2009 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

2 SISÄLTÖ Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastus 4 2 Arvioinnin tarkoitus ja lähtökohdat 5 3 Kaupungin strategian mukainen toiminta 5 4 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toimialakohtainen toteutuminen Kaupunginhallituksen alainen toiminta Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos Investoinnit Käyttötalouden toteutuminen 14 5 Kaupungin määräämisvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitokset Merkittävät tytäryhtiöt 18 6 Sisäisen valvonnan järjestämisen arviointi 19 7 Talouden tasapainotuksen toteutuma 20 8 Elinkeinopolitiikan arviointi 21 9 Hankkeet Asukas- ja kuntademokratian edistäminen Vuoden 2008 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely Kiitokset Yhteenveto 25 Liite 1. Vuoden 2008 arviointikertomuksen perusteella tehdyt toimenpiteet Liite 2. Kaupungin ja liikelaitosten tilinpäätöksen tunnuslukuja Liite 3. Riskikuntakriteerit Liite 4. Varhaiskasvatuksen tilastoja 2

3 Tiivistelmä suosituksista 1. Kaupungin on pystyttävä pitämään pitkän aikavälin kehitys käynnissä osaamisperusteisessa elinkeinopolitiikassa, jotta ollaan valmiita taantuman jälkeiseen nousukauteen. Toteutuakseen suunnitellulla tavalla kaupungin elinkeinopolitiikan hoito tarvitsee kaupunginjohtajan tueksi henkilön, joka huolehtii operatiivisesta toiminnasta ja koordinoi eri toimijoiden tehtäviä. Lisäksi tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunginhallituksen päätökset pannaan täytäntöön. Jos jostain syystä näin ei voida tehdä, niin asia tulee tuoda uudelleen käsiteltäväksi. 2. arvioi, että talouden tasapainottamisohjelma on laadittu hyvin ja se on realistinen edellyttäen, että ohjelman taustaoletukset toteutuvat mm. henkilöstön luontaisen poistuman hallinnan osalta. Lautakunta edellyttää, että laadittua tasapainottamisohjelmaa noudatetaan suunnitelman mukaisesti. Seuranta ja arviointi toteutetaan niin, että seurantaraportit ovat selkeitä ja ne antavat riittävät ja oikeat tiedot ohjelman toteutumisesta. Henkilöstösuunnitelmiin sisällytetään toimenpiteet, joilla henkilöstön osaaminen, motivaatio ja työhyvinvointi saadaan säilymään muutostilanteessa. Lisäksi tulee panostaa moniammatillisuuden kehittämiseen. Keskushallinnon kehittämisohjelman seuranta ja arviointi toteutetaan valittujen tunnuslukujen avulla talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, Kaikkien toimialojen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota ja tarvittaessa hakea ylitysoikeudet. 3. Varmistetaan, että Kajaanin peruskouluja kehitetään kouluverkkoselvityksen mukaisesti. 4. Kaupungin tulee huolehtia kaavoituksellaan siitä, että alueella on tarjolla riittävästi turvallisia, houkuttelevia ja viihtyisiä asuinalueita sekä liike- että teollisuustontteja. 3 Kaupungin heikkokuntoisen rakennusomaisuuden määrää tulee pienentää joko myymällä tai purkamalla rakennuksia. Rakennusomaisuuden hallinnassa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja priorisointia. Tilapalvelujen tulee yhteistyössä käyttäjien kanssa laatia pitkäntähtäyksen korjaus- ja käyttösuunnitelma, jossa selvitetään kaupungin omistamien kiinteistöjen kunto ja korjaustarve sekä aikataulutetaan korjaukset. 5 Kaupungin liikelaitosten tulee edelleen kehittää liiketaloudellista ajattelua, jotta ne menestyvät yhä kovemmassa kilpailutilanteessa ja tuottavat omistajalle hyviä tuloksia. 6. On luotava sellaiset ohjaustavat, joilla kaupungin tavoitteet ja linjaukset välittyvät tytäryhtiöiden tavoiteasetantaan. Poliittis- hallinnollista ohjausta ja tahdonmuodostusta tulee vahvistaa, miksi kukin tytäryhtiö omistetaan ja miten se palvelee kaupungin perustehtävää ja toimintaympäristöä. Ohjauksen ja analyysin onnistumiseksi liiketoimintaosaamista on vahvistettava, jotta pystytään tekemään oikea-aikaiset liiketoiminnalliset ratkaisut. Ohjausta tulee tehostaa mahdollisuuksien mukaan myös muihin kaupungin omistusyhteisöihin. 7. Kaupungin toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä kehotetaan kaikilla toimintatasoilla kiinnittämään huomiota sisäiseen valvontaan, jotta toimitaan taloudellisesti, tuottavasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä talouden ja johdon raportointi on luotettavaa. Sisäisen valvonnan kehittämiskohteina ovat talousarvion käyttöosan rakenteen ja laadintaohjeen uudistaminen. Kaupungin eri toimijoiden keskinäistä informaatiota tulee parantaa, jotta se tukee koko kaupungin toimintaa ja talouden tasapainottamista. 8. Kaupungin rahoittamista hankkeista tulee laatia hankearviointi, jossa kuvataan ja kerrotaan, miten hankkeen avulla on edesautettu kaupungin perustehtävää ja strategisia linjauksia. 9. Kuntalaisten ja valtuutettujen tekemien aloitteiden käsittelyä tulee nopeuttaa, jotta kuntalaisten osallistuminen aktivoituu. Yksi keino parantaa kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on ottaa ne huomioon jo merkittävien asioiden suunnittelussa.

4 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Vuosiksi valittuun tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Paavo Enroth Ritva Mikkonen Pertti Ahlqvist Markku Tolonen Leena Törrö varajäsen Maarit Rantakurtakko Minna Haataja Seppo Elfving Johanna Pyhtilä Heikki Hekkala Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty Paavo Enroth ja varapuheenjohtajaksi Ritva Mikkonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut sisäinen tarkastaja Seija Huttunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan arviointi on vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden suorittamaa kaupungin talouden ja hallinnon arviointia ja valvontaa, jonka tavoitteena on hankkia uutta tietoa toiminnan suuntaamiseksi ja parantamiseksi. Tehtävänsä mukaisesti lautakunta on kaupunginvaltuuston hyväksymän vision ja kaupungin strategian pohjalta arvioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista viitekehyksenä tasapainotettu tuloksellisuusmalli. Arviointi, seuranta ja valvonta ovat päätöksentekoprosessin olennaisia osia. Niiden tarkoituksena on tukea päätösten tekemistä ja toimeenpanoa osoittamalla, onko käytettävissä olevia voimavaroja ollut riittävästi ja ovatko ne kohdentuneet tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuslautakunnan keskeisenä painopistealueena vuonna 2009 ovat olleet lakisääteisten arviointitehtävien lisäksi rakennuskannan korjausvelan kohdentaminen, maksuvalmiuden seuranta, velanotto, liikelaitosten toiminta, elinkeinopolitiikan arviointi, hankkeet ja valtuustoaloitteiden käsittelyn seuranta. Tehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta on saanut selvityksiä toimintojen järjestämistavoista, kuullut toiminta- ja talousasioissa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajia, kaupunginjohtajaa, talousjohtajaa, vastuualueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä sekä liikelaitosten edustajia. Kokouksissa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä asioita, tarkastuksen raportointia ja arviointikohteita. Kertomusvuonna tarkastuslautakunta on pitänyt 8 kokousta ja käsitellyt niissä 63 asiaa. Lisäksi lautakunta on kokoontunut neljä kertaa vuonna 2010 arviointikertomuksen laadintaa varten. Tutustumiskäyntejä on tehty ammattikorkeakoululle ja kaupunginteatteriin. 1.3 Tilintarkastus Kaupungin ulkoisesta tilintarkastuksesta vuonna 2009 on huolehtinut KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. KPMG Julkishallinnon palvelut Oy (nimen muutos entinen KPMG Kunta Oy) on määrännyt toimeksiannon vastuunalaiseksi JHTT tilintarkastajaksi JHTT Paula Hellén Toivasen. Kaupungin tilintarkastuksen laajuus tilikaudella 2009 on ollut 58 tarkastuspäivää. Tilintarkastajat ovat raportoineet havainnoistaan tarkastuslautakunnalle kolme kertaa. Kaupunki kilpailutti tilintarkastuspalvelut vuosille , mutta päätöksestä valitettiin. Markkinaoikeus on antamallaan päätöksellä kumonnut kyseisen 4

5 päätöksen, koska hankintamenettelyn virheellisyyttä ei ollut mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnasta uusi tarjouskilpailu. Vuodelle 2009 on tehty väliaikainen sopimus tilintarkastuspalveluiden tuottamisesta. Hankinta on kilpailutettu uudelleen vuonna Uuden tehdyn lainvoimaisen päätöksen mukaisesti kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tilintarkastuspalvelut vuosina hoitaa KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. 2 ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä on kuntalain 71 :n mukaisesti osa kaupungin ulkoista tarkastusta, jonka toisen osan muodostaa tilintarkastajan suorittama lainmukaisuuden tarkastaminen ja tilintarkastus. Tilintarkastaja keskittyy kuntalain 73 :ssä tilintarkastajan tehtäväksi säädettyihin tarkastustehtäviin. Toiminnan tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden arviointi kuuluu tarkastuslautakunnalle. Kaupungin strategisena johtajana valtuusto päättää kuntalain 13 :n nojalla mm. kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kaupunkiorganisaation hallinnosta vastaa ja sitä johtaa kaupunginhallitus, jonka tehtävänä on panna täytäntöön valtuuston päätökset. valvoo ja arvioi valtuuston puolesta ja apuna kaupunginhallituksen johtamaa täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia. Arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kokonaisvaltaista arviointia, jossa on mukana myös kuntalaisen näkökulma. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta. Kaupunginhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu sekä kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä esittämiin tietoihin peruskunnan, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden osalta että tarkastuslautakunnan kokousten yhteydessä saamiinsa tietoihin ja havaintoihin. Toimialojen ja tilintarkastajien raportit, selvitykset ja asiakaskyselyjen tulokset ovat olleet tarkastuslautakunnan käytettävissä. Arviointikertomuksessa ei ole toistettu kaupunkistrategian, toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteiden sisältöjä, koska ne on jo raportoitu tilinpäätöskirjassa. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen tarkastuslautakunta arvioidessaan tavoitteita ja toimenpiteitä on liittänyt suositukseen vastuutuksen ja aikataulun. Suositus-muutoksella halutaan saatavan aikaan nopeammin edistysaskeleita tärkeiksi havaittujen asioiden läpiviennissä. 3 KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAINEN TOIMINTA Kaupungin strategia muodostuu perustehtävästä, arvoista ja visiosta sekä strategisista valinnoista. Perustehtävä, arvot ja visio sitouttavat sekä luottamushenkilöorganisaation että henkilöstön yhteisesti hyväksyttyjen arvostusten omaksumiseen ja toteuttamiseen sekä edesauttavat luomaan ja tukemaan hyvää toimintatapaa ja onnistumista. Strategiaan kirjatut arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Visioon on kirjattu kuntalaisille annettu lupaus luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupungista. Kaupunkistrategiaa tukevat elinkeino- ja henkilöstöstrategiat sekä muut toimintaohjelmat. 5 Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset valinnat ovat olleet osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka, alueiden käyttö, palvelustrategia ja talouden hallinta sekä kuntayhteistyö (Tilinpäätös 2009, 53). Valittujen linjausten strateginen ohjausvoima konkretisoituu siinä, miten se siirtyy käytännön toiminnaksi ja liittyy saumattomasti asiakaspintaan.

6 Kaupungin strategia on viety toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategioihin ohjaamaan ja suuntaamaan niiden toimintaa. Kaupunki on entistä tarkemmin suunnannut panostuksiaan osaamisperusteisessa elinkeinopolitiikassa mittaustekniikka - ja ajoneuvotietojärjestelmäohjelmiin. Kehittämistyö vaatii ja edellyttää pitkäjänteistä panostusta alan koulutukseen ja tutkimukseen. Kaupungin panostusten lisäksi hyvinä perustuksina ovat kaupungissa toimivien alan yritysten vahva osaaminen. Tietojenkäsittelytieteiden ja luokanopettajakoulutusten lopettamiset ovat suuri menetys Kajaanille, mutta myös koko alueelle. Tulevaisuus näyttää, miten korkeakouluverkoston muutokset tulevat vaikuttamaan alueen yritysten uusiutumiseen, sijoittumiseen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. Valtakunnallisen imagotutkimuksen mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulu on nostanut merkittävästi asemaansa ammattikorkeakoulujen joukossa. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulun vahvuutena nähdään opetuksen ja tutkimuksen laatu. Korkeakoulukonsortion toimenpiteiden avulla vastataan tulevaisuuden haasteisiin. UPM:n Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkihoito on edennyt hyvin ja tehdasalueelle perustetulle yritysalueelle on saatu runsaasti uutta yritystoimintaa. Talvivaaran nikkelikaivoksen merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri, koska kaivosyhtiöllä työskentelee lähes 300 henkilöä ja urakoitsijoiden palveluksessa on n. 200 henkilöä. Ajoneuvojen testauskeskuksen rakentaminen on kaupungin ja koko alueen kannalta merkittävä, joten hankkeen toteuttaminen on erittäin tärkeätä. Alueiden suunnittelu ja käyttö ovat olleet kaupunkistrategian mukaisia. Kaupunkirakennetta tiivistävät asemakaavan muutokset ja harjoitettu maapolitiikka ovat ohjanneet rakentamista keskustan valmiin verkoston piiriin. Ns. rajavartioston alueen asemakaavan muutos ja Ammeniemi Vihtaniemi osayleiskaavan muutos ovat käynnistyneet sekä Petäisenniskan yritysalueen kehittämisen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Palvelustrategia on osa kaupunginstrategiaa ja sen tavoitteena on löytää keinot kaupungin selviytymiselle tulevaisuuden haasteista palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin taloudellisen tilanteen huomioon ottaen on tärkeää, että palveluntuottajat pysyvät annetuissa talousraameissa sekä toiminta on tuloksellista ja kilpailukykyistä. Sivistystoimiala peruskunnan suurimpana palvelujen tuottajana on toteuttanut palvelunsa suunnitellusti keskeisiltä osin ja saavuttanut hyvän tuloksen osana kaupunkiorganisaatiota. Päivähoitopalvelujen määrä kysynnän määrä on edelleen kasvussa, mutta perusopetuspalvelut ovat supistumassa oppilasmäärän vähentymisen vuoksi. Palvelujen tuottavuutta ja taloudellisuutta ei ole pystytty parantamaan. Ympäristötekninen toimiala on vastannut yhdyskuntasuunnittelulla ja viranomaistoiminnalla kaupungin kehittämisestä ja huolehtinut infrastruktuurin ylläpidosta. Kulunutta vuotta on vahvasti leimannut kaupungin talouden tasapainottamisohjelman aikaansaaminen, jotta muodostuneet alijäämät saadaan katettua. Tasapainottamisohjelma on laadittu yhteistyössä luottamushenkilöiden, kaupungin johdon ja henkilöstön kanssa. Laajalla valmistelulla on haettu jo valmisteluvaiheessa laajaa sitoutumista ohjelman läpiviemiseen. Talouden tasapainottamisohjelman pitkäaikaisella kestolla tavoitellaan riittävää tulopohjan ja kustannuskehityksen ennakointia, jotta kertyneet alijäämät saadaan hoidettua vuoteen 2016 mennessä. 6 Talouden taantuma ei ole vielä ohi ja sen vaikutukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja talouteen viiveellä. Valtiovalta on osana EU:n käynnistämää elvytysohjelmaa toteuttanut sitä ottamalla velkaa toimiin, joilla on haettu mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, taloudellisen aktiviteetin ja työllisyyden tukemiseksi.

7 Kun talous alkaa kääntymään nousuun, nämä ylimääräiset elvytystoimet tullaan purkamaan ja elvytysvelka tulee maksuun. Tämä merkitsee sitä, että julkiset menot on sopeutettava uusien olosuhteiden vaatimuksiin, valtionavut kunnille eivät tule merkittävästi lisääntymään ja kunnan omaa veroastetta ei voida nostaa loputtomiin. Kaupungin tuleva eläkepoistuma on hoidettava niin, että henkilöstömäärän supistuminen tapahtuu sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hallitusti työ- ja toimintatapoja uudistaen. Ostopalvelujen käytössä tulee olla myös pidättyväisellä linjalla, ettei henkilöstökuluja korvata ostamalla palveluja. Kaupungilla ei ole mahdollisuuksia tässä taloudellisessa tilanteessa lähteä kilpailemaan työvoimasta lisäämällä kustannuksia. Kuntayhteistyössä on panostettu Kainuun maakuntahallintomallin tulevaisuuden suunnitteluun ja tavoitteena on saada nykyistä toimivampi yhteistyö kuntien kesken. Uusia avauksia kuntayhteistyöhön ei ole syntynyt. Suositus Kaupungin on pystyttävä pitämään pitkän aikavälin kehitys käynnissä osaamisperusteisessa elinkeinopolitiikassa, jotta ollaan valmiita taantuman jälkeiseen nousukauteen. Kaupunkikonsernin on yhteisvastuullisesti huolehdittava, että talouden tasapainottamisohjelman läpivienti tapahtuu suunnitelmallisesti ja hallitusti. Perustelu Alueen elinvoiman ja toimintakyvyn säilyttämisellä taataan rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten jatkumo. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys on turvattava, jotta kaupunki pystyy pitämään palvelulupauksensa luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunkina. Kohde Koordinoijana kaupunginhallitus ja operatiivinen johto koskettaa luottamushenkilöorganisaatiota että koko henkilöstöä Aikataulu Jatkuva toteutus, seuranta ja arviointi toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus, 4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOIMIALAKOH- TAINEN TOTEUTUMINEN 4.1 Kaupunginhallituksen alainen toiminta Kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvat kaupunginhallituksen ohella liikelaitokset, tytäryhtiöt sekä keskushallinto ja työllisyyden hoito. Kaupunginhallitusta, työllisyyden hoitoa ja keskushallintoa lukuun ottamatta muut toiminnat arvioidaan liikelaitosten 6.1. ja tytäryhtiöiden 6.2. osioissa. Kaupunginhallituksen toimenpiteiden (Tilinpäätös 2009,63) painotus on ollut rakennemuutoksen jälkihoitoon vaikuttaminen, osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapainottaminen ja valmistautuminen hallintokokeilun jälkeiseen aikaan. 7 Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle vuosilta selviävät alla olevasta taulukosta. Taulukko 1. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle Vuosi Maksuosuus - Maksu Lisäys ed. Kasvu- % /asukas % TP vuoteen , , , , , , Lähde: Kainuun maakunta yhtymän tilinpäätökset, rahoitusosuudet

8 Vuoden 2009 maksuosuuden kasvu on aiheutunut verotulojen ja valtionosuuksien arvioitua paremmasta kehityksestä. Kaupunki on maksanut sopimuksen mukaisesti Kainuun maakunta -kuntayhtymässä syntyneitä alijäämiä ,59 euroa vuonna Kajaanin kaupungin maksuosuus kuntayhtymän alijäämistä oli ,35 euroa vielä Koska kuntayhtymän talous on kehittynyt hyvin ja vuoden 2009 tilinpäätös oli ylijäämäinen, niin kaupungin osuus kuntayhtymän alijäämästä on merkittävästi pienentynyt ja on yhteensä ,52 euroa vuosina Työllisyyden hoidon (Tilinpäätös 2009,68) tavoitteisiin ei ole päästy, vaikka erilaisin tukitoimin on saatu henkilöitä työllistettyä. Talouskriisin vaikutukset alkoivat näkyä loppuvuodesta lomautusten kasvuna, lisääntyvinä irtisanomisina ja työvoiman kysynnän vähenemisenä. Tavoitteeksi asetettu työmarkkinatuen kuntaosuuden pieneneminen 10 % vuodesta 2008 ei toteutunut, koska Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntarahoitusosuus kasvoi eurosta euroa eli euroa (1,53 %). Taulukko 2. Kajaanin työttömien lukumäärä ja työttömyysaste muutos - % Työttömät (lomautetut ml.) ka yhteensä ,3 joista alle 25-v työttömiä ,7 pitkäaikaistyöttömät ,8 työttömyysaste 12,6 14,6 +15,9 Nuorten alle 25 -vuotiaitten työttömyys on ollut kasvussa, vaikka samanaikaisesti nuorten ikäluokka on pienentynyt. edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2008 nuoria oli keskimäärin työttömänä 368 henkilöä ja vastaavasti vuonna 2009 heitä oli jo 448 henkilöä eli kasvua oli 21,7 %. Nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastavalmistuneiden työllistymisen vaikeudet ovat vakava uhka, sillä pitkittyessään työttömyys voi johtaa nuorten syrjäytymiseen. Keskushallinnon (Tilinpäätös 2009,71) toimenpiteet ovat tukeneet koko kaupunginkonsernin toimintaa. Keskushallinnon kehittämishanke on käynnistetty ja sen tuloksena keskitetään kaupungin eri toimialojen tukipalvelut yhteen. Kehittämisohjelman onnistuminen edellyttää, että tavoitteiden toteutumaa seurataan valituilla mittareilla, jotka toimivat myös hyvinä ohjaajina muutostilanteessa. Kehittämisohjelma on osa talouden tasapainottamisohjelmaa, joten seurantaa ja arviointia on syytä tehdä tasapainottamisohjelman yhteydessä. Suositus Kaupungin on mitoitettava toimintansa niin, että menojen ja tulojen tasapaino saavutetaan talouden tasapainottamisohjelman aikana. Lisäksi keskushallinnon kehittämishankkeen toteutumista on seurattava ja arvioitava valittujen mittareiden avulla. Perustelu Talouden tunnusluvut Kohde koordinoijana kaupunginhallitus ja operatiivinen johto koskettaa luottamushenkilöorganisaatiota että koko henkilöstöä Aikataulu seuranta ja arviointi toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 8

9 4.2 Sivistystoimiala Kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen (Tilinpäätös 2009,77) sivistystoimialan osalta onnistuivat keskeisiltä osiltaan suunnitellusti. Vuoden toimintaa on ohjannut kouluverkkoselvitys ja talouden tasapainottamisohjelma. Niiden tuloksena on muodostettu kajaanilaiselle perusopetukselle visio siitä, mihin suuntaan opetusta ja kouluverkkoa tullaan kehittämään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Varhaiskasvatuksen palvelut ovat edelleen laajentuneet ja päivähoito sai uudet peruskorjatut tilat Kätönlahden koulun yhteyteen saneeratussa päiväkodissa. Päivähoitopaikka on pystytty tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville perheille, joten ulkoinen palvelukyky on ollut hyvä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistunut valtakunnalliseen johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointiin. Arvioinnin tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön mielestä johtajuudesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan Kajaanissa. Päivähoidossa oli lapsia keskimäärin esiopetus mukaan lukien 1778 lasta vuonna Vastaavasti heitä oli 1690 lasta vuonna 2008, joten määrä on lisääntynyt 88 lapsella. Varhaiskasvatus on laajentunut viimeisten vuosien aikana. Varhaiskasvatuksen lasten lukumäärän kehitys vuosina käy tarkemmin selville liitteestä 4. 9 Kuva 1. Kätönlahden päiväkodin lapsia Varhaiskasvatuksen työn tuottavuutta voidaan laskea aikaansaatujen suoritteiden ja panosten suhteena eli hoitopäivien lukumäärä jaettuna toteutuneilla henkilötyövuosilla. Vuonna 2009 yhdellä henkilötyövuodella saatiin aikaan 1226,80 hoitopäivää ( hp/ 285,4 htv = 1226,80). Vuonna 2008 vastaava luku oli 1283,78 hoitopäivää ( hp/268,2htv=1283,78). Näin ollen tuottavuus aleni 4,4 prosenttia. Tuottavuutta voidaan myös mitata, miten monta hoitopäivää saadaan aikaan 1000 eurolla. Varhaiskasvatuksen toiminnan nettomenot olivat 16,9 milj. euroa vuonna Lukuun sisältyy kunnallinen ja yksityinen päiväpäiväkoti- ja perhepäivähoitotoiminta, esiopetus ja lasten kotihoidon tuki. Varhaiskasvatuksen taloudellisuutta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Taulukko3. Varhaiskasvatuksen tuottavuus- ja yksikkökustannuksia kohde muutos, muutos - % tuottavuus, hp/htv 1283, ,80 56,98 4,4 tuottavuus, hoitopäiviä 1000 eurolla 21,87 20,74 5,2 nettomenot, / hoitolapsi ,9 nettomenot, / hoitopv 45,72 48,21 2,49 5,5 nettomenot, /asukas ,0

10 nettomenot / 0-6 v nettomenot / 0-6 koko maa euroa/asukas koko maa Taulukko 4. Perusopetuksen tilasto- ja talouslukuja Talousmittari 2007 euro 2008 euro 2009 euro painotettu oppilasmäärä, lkm nettokustannukset /opp. Kajaani nettokustannukset /as Kajaani nettokustannukset /opp. Kainuu nettokustannukset /opp koko maa opetus /opp Kajaani opetus /opp koko maa Perusopetuksen kustannusten kehitykseen ja kustannustasoon ovat vaikuttaneet kouluverkon rakenne, koulujen koko, palkkauskehitys sekä oppilasmäärän väheneminen, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut. Mm. Vuottolahden koulua ei lakkautettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2009,81) osalta toimialan toimintatuotot ylittyivät euroa ja toimintamenot ylittyivät euroa, joten toimintakate ylittyi eurolla. Suurimmat poikkeamat syntyivät henkilöstökuluissa euroa ja palvelujen ostoissa euroa. Suositus Varmistetaan, että Kajaanin peruskouluja kehitetään kouluverkkoselvityksen mukaisesti. Sivistystoimialan tuottavuuden kehittämiseen tulee panostaa, jotta taloudenhallinta paranee. Perustelu lasten ja oppilasmäärien muutokset, toiminnan tehostaminen, jotta tuottavuus paranee Kohde sivistyslautakunta, johto ja henkilöstö Aikataulu Jatkuvaa toimintaa ja kouluverkoston muutosaikataulut, seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.3 Ympäristötekninen toimiala Kaupunkirakennetta tiivistävien asemakaavamuutosten ja toteutetun maapolitiikan avulla Kajaania on kehitetty maakuntakeskuksena. Lisäksi on uudistettu maankäyttöpoliittinen ohjelma vuosille Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa. luovutuksissa ja kaavoituksessa. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden osalta (Tilinpäätös 2009,99) kirjatut toimenpiteet on tehty keskustan kehittämisprojektia ja Myötärinne Venäänniemen osayleiskaavan muutosta lukuun ottamatta. Ammeniemi - Vihtaniemi osayleiskaava tulee nähtäville vuoden 2010 alussa. Alueella on rantaan tukeutuvaa loma-asutusta ja pysyvää asutusta. Alue tarjoaa vaihtoehtoista asumisen alueita keskustan palveluiden piiristä. 10

11 Kuva 2. Ammeniemi - Vihtaniemi osayleiskaava-alue Petäisenniskan muuttuminen teollisuusalueesta monipuoliseksi tutkimus- ja tuotekehitysalueeksi kuvaa teollisuuden, kaupan, liikenteen ja tutkimuslaitosten työpaikkamäärien kehitys vuodesta 2000 vuoteen Kyseisellä alueella oli työpaikkoja noin tuhat vuonna 2000 ja vuonna 2009 niitä oli reilut 1500 työpaikkaa. Taulukko 5. Rahoituspanostukset Petäisenniskaan Toimija Euro Kajaanin kaupunki - kehittämisprojekti maanostot maanjalostukseen liittyvät toimitukset Teknologiakeskukselle luovutetut tontit yhdyskuntatekniikka Kajaanin Lämpö Oy Kainuun Sähköverkko Oy Kajaanin Puhelinosuuskunta Teknologiakeskuksen rakennuttamat tilat, netto Yksityisten yritysten investoinnit Yritystoiminnan muu resursointi Tekesin yritystuet Tekesin tuet tutkimuslaitoksille Kainuun Te- keskuksen tuet Kuva 3. Näkymä Petäisenniskasta 11

12 12 Kuva 4. Asemakaavatilanne 2009 Vuonna 2009 valmistui kahdeksan asemaakaavaa, joista Heinisuo ja Petäisenrannan vaihe 1 olivat merkittävimmät. Vireillä olevista kymmenestä kaavasta voidaan mainita Kangasmaasto, Petäisenrannan vaihe 2, Rinnekoulun ja Kajaanin Vesiliikuntakeskuksen alueet (kaavakatsaus 2010). Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2009,100) uudistamiseksi suunnitellut toimenpiteet eivät toteutuneet taloudellisista syistä lukuun ottamatta luottamushenkilöiden koulutusta. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2009,100) parantamiseksi osa esimiehistä on osallistunut valmennukseen ja koko toimialaa koskeva rekrytointisuunnitelma on valmistunut. Taloudellisten resurssien osalta toimiala pysyi sille annetuissa raameissa. Suositus Kaupungin tulee huolehtia kaavoituksellaan siitä, että alueella on tarjolla riittävästi turvallisia, houkuttelevia ja viihtyisiä asuinalueita sekä liike- että teollisuustontteja. Perustelu Kaupunki luo edellytyksiä ihmisten ja yritysten menestykselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. Kohde Poliittinen ja hallinnollinen johto, ympäristötekninen lautakunta, toimialajohto ja henkilöstö Aikataulu Seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.4. Kainuun pelastuslaitos Kainuun aluepelastuslaitos organisoitiin uudelleen muodostamalla siitä kaupungin toimiala, jolla on oma pelastuslautakunta ja joka toimii samalla viranomaislautakuntana. Kuntien välistä perussopimusta ja palvelutasoa muutettiin vuonna Muutokset eivät parantaneet talouden perusteita ja pelastuslaitoksen toimintakate ylittyi eurolla. Ylitykset aiheutuivat palveluiden ostoista ja vuokrakuluista. Lisäksi myyntituotot jäivät euroa alle arvion.

13 4.5 Investoinnit Muutetussa talousarviossa investointeihin (Tilinpäätös 2009,129) oli varattu bruttona euroa, joka toteutui eurona eli alitusta syntyi euroa, koska rakennushankkeissa tapahtui myöhästymisiä ja laatuvirheiden vuoksi urakoiden loppumaksatuksia ei suoritettu. Tuloarvio oli euroa, joka toteutui eurona, eli alitusta syntyi euroa. Kajaanin vesiliikuntakeskuksen rakentaminen ja Otanmäen urheilutalon peruskorjaus ovat siirtyneet, joten niiden kustannuksiin merkityt valtionosuudet ovat toteutumatta yhteensä euroa. Talonrakennusinvestoinneista merkittävin kohde oli Kätönlahden koulun piha-alueiden kunnostus ja koulun yhteyteen peruskorjattu päiväkoti. Vesiliikuntakeskuksen rakentamista ei ole saatu vielä aloitettua, koska Kaukametsän alueen kaavasta on valitettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen ja kaava ei ole saanut lainvoimaa. Talonrakennusinvestoinnit kohdistettiin kokonaisuudessaan perus- ja kunnossapitokorjauksiin. Merkittävimmät kunnallistekniset hankkeet olivat Kätönlahden uusien kaava-alueiden kunnallistekniikan rakentaminen, Linnantaustien, Kehräämöntien ja Laturintien perusparannukset sekä Petäisenniskan tiehankkeet. Kuva 5. Kätönlahden päiväkoti ja koulu Vuonna 2009 nettoinvestointitaso oli 306,37 euroa/asukas, joka on noussut viimeisten vuosien aikana. Alla olevaan taulukkoon on koottu nettoinvestointien kehitystä vuosilta Tauluko 6. Kaupungin nettoinvestoinnit vuosina Investointikohteet 2005 euro 2006 euro 2007 euro 2008 euro 2009 euro Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain omaisuus Osakkeet ja osuudet Yhteensä nettoinv. /as Rakennuskannan vanheneminen ja ikärakenne sekä 20 vuotta jatkunut riittämätön investointitaso olemassa olevaan rakennuskantaan vaatisi kunnossapidon ja korjausinvestointien lisäämistä huomattavasti. Vuoden 2008 selvityksessä (Trellum Consulting Oy) kaupungin suoraan omistamien rakennusten ilman Vimpelinlaakson oppilaitoksia,

14 14 korjausvelkaa on n. 35 milj. euroa. Korjausvelkaa hallitaan investoimalla riittävästi tai omaisuuden määrää vähentämällä. Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ovat 45 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Investointien ja poistotason poikkeaman syynä ovat kaupungin suuri investointitarve. Tämän vuoksi kaupunki on joutunut ja joutuu panostamaan voimakkaasti uuden infrastruktuurin ja ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin. on päättänyt, että Tilapalveluja kehotetaan ryhtymään laatimaan korjaus- ja käyttösuunnitelmaa kaupungin eri kiinteistöistä rakennuskannan korjausvelan hallitsemiseksi. Alustavan suunnitelman aikataulu on Suositus Heikkokuntoisen rakennusomaisuuden määrää tulee pienentää joko myymällä tai purkamalla rakennuksia. Rakennusomaisuuden hallinnassa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja priorisointia. Tilapalvelujen tulee yhteistyössä käyttäjien kanssa laatia pitkäntähtäyksen korjaus- ja käyttösuunnitelma, jossa selvitetään kaupungin omistamien kiinteistöjen kunto ja korjaustarve sekä aikataulutetaan korjaukset. Perustelu poistoeron suuruus ja korjausvelan määrä Kohde toimitilapalvelut ja toimitilojen käyttäjät Aikataulu seuranta ja arviointi toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.6 Käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on valtuustoon nähden sitova toimialan käyttökatteen osalta. Jäljempänä olevasta taulukosta selviää, että kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on ylitetty toimintakatteen osalta euroa. Ylityksille ei ole haettu kaupunginvaltuuston hyväksyntää (Tilinpäätös 2009, 131). Suurin ylitys tapahtui kaupunginhallituksen osalla ja sen aiheutti maakunta kuntayhtymän maksujen korotus verotulojen ja valtionosuuksien kasvun johdosta. Sivistystoimialalla ylityksen aiheutti varhaiskasvatuksen palvelujen kysynnän kasvu ja pelastuslaitoksen osalla tapahtui ylityksiä palvelujen ostoissa ja vuokramenoissa. Taulukko 7. Toimialoittain peruskunnan talousarvion, toimintatulojen ja menojen toteutuminen 2009 Toimiala (sis.ulk. ja sisäiset) 1000 Toimintatulot, TP Toimintamenot, TP TA - muutosten jälkeen toimintakate Toimintakate TP Poikkeama TA TP toimintakate Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Pelastuslaitos Yhteensä Talousarvion sitovuustason ylitys johtaa taloudenhallinnan epätasapainoon. Taloudenhallintaa kuvataan toimintakatteen ja tulorahoituksen (verot + valtionosuudet) kasvuprosenteilla. Kaupungin ja liikelaitosten osalta toimintakate kasvoi 5,0 % ja tulorahoitus 3,5 % vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna.

15 Vuonna 2008 vastaavasti toimintakate kasvoi 9,8 % ja tulorahoitus 8.1 %. Kasvuprosentit kertovat, että talous ei ole hallinnassa, koska menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Kaupungin tuloslaskelma: Ilman liikelaitoksia sisältävässä tuloslaskelmassa, joka sisältää ulkoiset tulot ja menot toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 14,4 % (Tilinpäätös 2009, 115). Osuus on hieman laskenut kahden viimeisen vuoden aikana, koska kaupunki on liikelaitostanut toimintojaan. Tunnusluku osoittaa, että 14,4 % toiminnan kuluista saadaan katettua palvelujen myyntija maksutuloilla. Peruskunnan vuosikate huononi edelliseen vuoteen ,67 euroa. Peruskunnan tulos oli alijäämäinen ,46 euroa. Kaupungin rahoituslaskelma: Peruskunnan maksuvalmiutta on seurattu säännöllisesti maaliskuusta 2009 alkaen, kun kaupungin taloustilanne alkoi heikentyä voimakkaasti verotulokertymän pienentymisen johdosta. Kassan riittävyys on ollut heikko koko vuoden. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kaupunki on sopinut rahoituslaitosten kanssa kuntatodistusohjelmista, joiden limiitit vaihtelevat 10 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kaupungilla oli 12,7 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa Peruskunnan osalta investointien tulorahoitus on oleellisesti huonontunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma: Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma (Tilinpäätös 2009, 24 ja 133) osoittaa, että toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 25,5 %. Rahoituskuluista korkokulut olivat ,69 euroa ja muut rahoituskulut ,34. euroa (Tilinpäätös 2009, 24 ja 133). Kyseisiin kuluihin on kirjattu Otanmäen Lämmölle suoritettu liittymismaksu euroa. Korko- ja muita rahoitustuottoja oli euroa. Lainakannan kasvusta huolimatta rahoituskulut vähenivät euroa (30,4 %) edelliseen vuoteen verrattuna korkojen alentuman johdosta. Vuosikate asukasta kohden on hieman pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Liikelaitosten ylijäämäisten tulosten ansiosta tilikausi muodostui ylijäämäiseksi ,90 euroa. Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma: Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma (Tilinpäätös 2009,28 ja 134) osoittaa, että investoinnit on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella 65,1 %:sesti. Tilanne on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin luku oli 36,3 %. Pääomamenojen tulorahoitus on parantunut edellisestä vuodesta 40,7 %:sta 44,4 %.iin peruskunnan ja liikelaitosten yhteistarkastelussa. Tarkasteltaessa maksuvalmiutta yhdessä liikelaitosten kanssa, tilanne on hyvä eli kassan riittävyys on 16 päivää (Tilinpäätös 2009, 28 ja 134). Lainanhoitokate on 1,8 joka osoittaa tyydyttävää tasoa. Lainanhoitokate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyydestä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kaupungin ja liikelaitosten tase: Omavaraisuusprosentti on edelleen huonontunut ja jäädään hyvän tason alapuolelle (Tilinpäätös ja 135). Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa, paljonko kaupungin käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin ja liikelaitosten tase osoittaa tyydyttävää tasoa ja se on hieman parantunut edelliseen vuoteen verrattuna (Tilinpäätös 2009, 33 ja 135). Alijäämien osalta kaupungin tilanne on huonontunut edelliseen vuoteen verrattuna. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia virheellisiä kirjauksia oikaistiin yhteensä 6,3 miljoonaa euroa, jotka kirjattiin aikaisempien vuosien alijäämiksi. Kaupungin ja liikelaitosten taseessa on yhteensä 19,85 miljoonaa alijäämää ja tarkoittaa 519 euroa /asukas. 15

16 Lainanottoa on myös lisätty kuluneena vuonna ja lainat euroa/ asukas ovat nousseet 1746 eurosta 1855 euroon (Tilinpäätös 2009, 33). Maan keskiarvo oli 1875 euroa/asukas, joten kaupunki pysyy hieman sen arvon alapuolella. Liitteessä 3 on kuvattu kriisikunnan kriteerit ja miten kaupunki sijoittuu niiden suhteen vuosina Alijäämän osalta kriteeri täyttyy, mutta muiden osalta ei. Konsernitase: Kajaanin kaupunkikonserni on velkaantunut viime vuosina voimakkaasti ja lainamäärien kehitys selviää alla olevasta taulukosta. Kaupungin myöntämien takausten määrä on myös merkittävästi lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuoden 2009 lopussa takauksia oli 51,1 1 milj. euroa, kun niitä oli edellisen vuoden lopussa 40,1 milj. euroa. Annettujen takausten määrä on kasvanut 10,99 milj. eurolla eli 27,4 %. Jotta riskeiltä vältytään, uudet takauspäätökset tulee tehdä vastaavilla kriteereillä kuin velanottamispäätökset. Kaupungin antamat takaukset ylittävät kaupungin oman pitkäaikaisen vieraan pääoman. Taulukko 8. Kaupunkikonsernin lainamäärien kehitys ja tunnuslukuja tunnusluku kaupungin lainakanta, milj. 58,9 62,6 66,3 kaupungin lainat, /as kaupungin omavaraisuusaste, % 59,5 59,1 56,4 kaupunki ja liikelaitokset, lainakanta milj. 60,6 67,0 71,0 lainat, /as omavaraisuusaste, % 64,3 63,6 61,4 kaupunkikonsernin lainat, milj. 157,8 157,9 165,3 konsernilainat, /as konsernin omavaraisuusaste, % 40,5 42,6 45,0 Konsernitase (Tilinpäätös 2009, 47 ja 139) osoittaa, että konsernin omavaraisuusaste 45,0 % alittaa tavoitetason 50 %, joten konsernilla on merkittävä velkarahoitus kannettavanaan. Tilanne on ollut heikoimmillaan vuonna Suositus Taloustaantumasta ja muista rakenteellisista toimintaympäristömuutoksista johtuen talouden tasapainoon saattaminen edellyttää talousarvion noudattamisen tärkeyttä kaikilta osin. Lisäksi tarkastuslautakunta korostaa, että kaikkien toimialojen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota ja tarvittaessa hakea ylitysoikeudet. Perustelu Talouden tunnusluvut ovat heikentyneet. Kohde Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohto, liikelaitosten johtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat Aikataulu kuukausiseuranta, toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 5 KAUPUNGIN MÄÄRÄÄMISVALLASSA OLEVILLE YHTEISÖIILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2009 tavoitteita kaupungin määräämisvaltaan kuuluville liikelaitokselle ja tytäryhtiöille. Tärkeimpien yhteisöjen tavoitteiden toteutumat on kuvattu jäljempänä. Liikevaihdot ovat kehittyneet hieman paremmin kuin mitä talousarvioissa on suunniteltu. 16

17 5.1 Liikelaitokset Liikelaitokset saavuttivat talousarviossa niille asetetut toimintatavoitteet ja varsinaista tuloutustavoitetta on asetettu vain Kajaanin Vedelle ja Kajaanin Mamsellille. Kaikilta liikelaitoksilta on edellytetty korvaus peruspääomasta. Taulukko 9. Kajaanin kaupungin liikelaitosten talous vuonna 2009 Liikelaitos Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin Vesi Liikevaihto ja muut tuotot MTA, euro Liikevaihto ja muut tuotot TP, euro Ylijäämä TA, euro Ylijäämä TP, euro Tuloutustoteutuma euro Korvaus peruspääomasta euro Kaupunginteatteri Mamselli Vilake Yhteensä Kajaanin ammattikorkeakoulun (Tilinpäätös 2009, 150/6) osalta korkeakoulukonsortio on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus Cemiksen (Centre for Measurement and information Systems) valmistelu on aloitettu. Uutena koulutuksena on käynnistynyt englanninkielinen liikunnanohjaajakoulutus. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat) on parantunut edellisestä vuodesta 2,06:sta 2,60:een uusien koulutuksien myötä (ajoneuvotietojärjestelmät, peli- ja simulaatiokehitys). Koulutusohjelmien valinnat ja painotukset ovat olleet myös hyviä, sillä valmistuneiden työllistyminen on parantunut. Keskeyttäneiden määrä on saatu alenemaan vuodesta 2008 vuoteen ,2 %:sta 10,8 %:iin. Merkittävää parantumista on tapahtunut insinöörien osalta. Taloudellisten resurssien osalta oppilaitoksen tulos oli ylijäämäinen ,93 euroa, josta se sijoitti kehittämisrahastoonsa ,93 euroa, joten kaupungin tulokseen jäi euroa. Kajaanin kaupunginteatterin esitystoiminta on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kaupungin taloustilanteen johdosta teatterin toiminta-avustusta tullaan pienentämään tulevina vuosina, joten teatterin tulee sopeuttaa toimintaansa supistuviin resursseihin. Kuluneena vuonna kaupunki tuki teatteria eurolla (51 %), valtiontuki oli euroa (39,5 %) ja lipputulot ,86 euroa (7, 4 %) sekä muut tuotot ja avustukset ,49 euroa (2,1 %). Tilinpäätös osoitti ,28 euroa ylijäämää. Kajaanin Mamselli onnistui palvelustrategiansa toteuttamisessa ja saavutti sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteensa. Liikelaitoksen tulos oli ,54 euroa ylijäämäinen. Kajaanin Vesi on huolehtinut toimialueellaan vesi- ja viemärilaitostoiminnasta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Liikelaitos on toteuttanut investointiohjelman mukaisesti vesihuollon saneerauksia ja rakentamista noin 2,4 miljoonalla eurolla. Suurimmat saneerauskohteet ovat olleet Purolan, Lehtikankaan ja Marjatanpolun vesihuoltoverkostot. Uudisrakennuskohteista suurimmat olivat Kätönlahden ja Petäisenniskan vesihuoltoverkostojen rakentamiset. Liikelaitoksen tuloutus kaupungille pieneni suunnitellusti edelliseen vuodesta eurolla 1,4 miljoonaan euroon. Tuloutuksen pienentämisellä varaudutaan tuleviin mittaviin investointeihin, joita ovat siirtoviemäri Otanmäestä Peuraniemeen ja jätevesilietteenkäsittelylaitoksen uudistaminen. 17

18 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos toteutti hallinnassaan olevien kiinteistöjen tarpeelliset investoinnit ja kehitti alueen oppimisympäristöä koulutustarpeille sopiviksi. Suurimmat investoinnit olivat Taito 2 rakennuksen peruskorjaus ja Taito 1 auditorio. Toteutuneet investoinnit olivat yhteensä euroa. Liikelaitoksen koko rakennuskanta on yhteensä m 2 ja Seppälän oppilaitoksen rakennukset on tarkoitus siirtää liikelaitokselle vuonna Kuva 6. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen rakennukset 2009 Suositus Kaupungin liikelaitosten tulee edelleen kehittää liiketaloudellista ajattelua, jotta ne menestyvät yhä kovemmassa kilpailutilanteessa ja tuottavat omistajalle hyvää tulosta. Perustelu Liikelaitoksen perustehtävänä on menestyminen markkinoilla Kohde Liikelaitosten johtokunnat, johtajat ja henkilöstö Aikataulu Jatkuvaa toimintaa, seuranta ja arviointi toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 5.2 Merkittävät tytäryhtiöt Vuonna 2009 Kajaanin kaupunki on tehnyt ja tulee vielä tekemään vuonna 2010 tytäryhtiöiden toimintojen järjestelyjä. Kaupunki päätti, että Kajaanin Teknologiakeskus Oy keskittyy kiinteistöpalveluihin ja siirsi innovaatiopalvelut Teknokiinteistö Oy:n, jonka nimi muutettiin Measurepolis Development Oy:ksi alkaen. Vuolijoen Teollisuuskylä Oy tullaan fuusioimaan vuonna 2010 Kajaanin Teknologiakeskus Oy:öön. Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ja Lohtajan palvelukeskus Oy jatkavat toimintaansa entisin perustein. Tytäryhtiöiden toimintaa arvioitaessa perusteina ovat mm. olleet, miten pääomasijoitukset palvelevat kaupungin toimialaan liittyviä tehtäviä, millainen on sijoitetulle pääomalle asetettu tuottotavoite ja toteutuma ja mitkä ovat sijoitukseen liittyvät riskit. 18

19 19 Taulukko 10. Kajaanin tytäryhtiöiden tunnuslukuja 2009 tunnusluku/yhtiö Kajaanin elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Measurepolis development Oy 1) Kiinteistö Oy Pietari Liikevaihto, Liikevaihdon vuosittainen kasvu - % ,4-2,7-20,3 Liikevoitto , Liikevoitto liikevaihdosta, % -15,0 21,24-2,5 Oman pääoman tuotto - % - 4,87-3,35 Omavaraisuusaste, % - 36,8-11,9 Lainamäärä, ) toiminta käynnistynyt Kun kunnallista toimintaa liikelaitostetaan ja yhtiöitetään, konsernin toimijat etääntyvät kaupungin demokraattisesta johtamisjärjestelmästä eivätkä välttämättä toimi koko kaupungin tai konsernin yleisen edun mukaisesti. Kaupungin poliittinen ohjaus on pääosin ollut omistajapoliittisten linjausten ja konserniohjeen välityksellä toimivaa ohjausta. Systemaattinen analysointi tytäryhtiöiden tarkoituksenmukaisesta toiminnasta on jäänyt poliittisen prosessin osalta vähäiseksi. Tilanne on sama myös muiden yhtiöiden osalta, joissa kaupunki on mukana osakkaana. Suositus On luotava sellaiset ohjaustavat, joilla kaupungin tavoitteet ja linjaukset välittyvät tytäryhtiöiden tavoiteasetantaan. Poliittis- hallinnollista ohjausta ja tahdonmuodostusta tulee vahvistaa, miksi kukin tytäryhtiö omistetaan ja miten se palvelee kaupungin perustehtävää ja toimintaympäristöä. Ohjauksen ja analyysin onnistumiseksi liiketoimintaosaamista on vahvistettava, jotta pystytään tekemään oikea-aikaiset liiketoiminnalliset ratkaisut. Ohjausta tulee tehostaa mahdollisuuksien mukaan myös muihin kaupungin omistusyhteisöihin. Lisäksi Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n, Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n ja Kiinteistö Oy Pietarin tulee huolehtia, että tilojen käyttöasteet pysyvät mahdollisimman korkeina, eikä vuokratappioita pääse syntymään. Perustelu Tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tunnusluvut kertovat yritysten heikosta tuloksentekokyvystä. Kohde Konsernijohto, yhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat Aikataulu Ohjaus on tehtävä niin, että se alkaa näkyä vuodelle 2011 asetettaviin taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Seuranta ja arviointi toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 6 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISEN ARVIOINTI Kaupunginhallitus on uudistanut sisäisen valvonnan yleisohjeen, johon on selkeästi kirjattu valvonnan vastuuhenkilöt, seuranta ja arviointi. Toimialat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat antaneet kuluneelta vuodelta tilinpäätöstiedoissaan selvityksen tekemistään sisäisen valvonnan toimenpiteistä. Vuoden 2009 tilinavauksessa kävi ilmi, että kaupunki on kirjannut virheellisesti Kuntien eläkevakuutukselta maksettuja eläkemaksuja 4,2 miljoonaa euroa tasetilille siirtosaataviksi vuosina Virhe on korjattu kaupunginhallituksen tekemällä päätöksellä. Tilikorjaus lisäsi edellisten vuosien alijäämää 4,2 milj. eurolla. Asianomaiset henkilöt on ohjeistettu noudattamaan kuntaliiton antamia ohjeita eläkemaksujen käsittelystä kirjanpidossa. Kaupunginvaltuuston on kehottanut kaikkia kaupungin tilivelvollisia erityiseen huolellisuuteen asioiden hoidossa.

20 Toinen tilikorjaus tehtiin 3,3 milj. euron maakauppojen myyntivoiton kirjaamisessa. Tämä tilikorjaus lisäsi edellisten vuosien alijäämää 2,1 milj. eurolla. käsitteli eläkemaksujen kirjausvirhettä Kaupunginvaltuusto pyysi tarkastuslautakunnalta esitystä eläkemaksujen kirjausvirheen käsittelyn jatkotoimenpiteistä. esitti selvityksenään, ettei eläkemaksujen kirjaamiskäytännöissä ole voitu osoittaa rikosta, taloudellista vahinkoa mahdollisia korkotappioita lukuun ottamatta tai tahallisuutta. kehotti kaikkia kaupungin tilivelvollisia erityiseen huolellisuuteen, ettei enää pääse tapahtumaan vastaavanlaisia virheitä. Kaupunginhallitus on antanut selonteon sisäisen valvonnan toteutumisesta ja esittänyt parannuskohteiksi seuraavaa: - talousarvion käyttötalousosan rakenteen ja laadintaohjeen kehittäminen - kaupungin keskinäisen informaation kulun parantaminen. Suositus Kaupungin toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä kehotetaan kaikilla toimintatasoilla kiinnittämään huomiota sisäiseen valvontaan, jotta toimitaan taloudellisesti, tuottavasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä johdon ja talouden raportointi on luotettavaa. Sisäisen valvonnan kehittämiskohteina ovat talousarvion käyttöosan rakenteen ja laadintaohjeen uudistaminen ja kaupungin eri toimijoiden keskinäisen informaation parantaminen tukemaan talouden tasapainottamista. Perustelu Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää, että toimitaan suunnitelmallisesti ja päätöksiä noudattaen. Talousarvion ylitykset ja virheet kirjauskäytännöissä osoittivat, että sisäisen valvonnan toimenpiteet ovat tarpeellisia. Kohde Konsernijohto, toimialajohto ja henkilöstö, liikelaitosten johtajat ja henkilöstö, tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja henkilöstö Aikataulu Sisäinen valvonta on jatkuvaa toimintaa ja sitä seurataan ja arvioidaan toiminnan talouden osavuosiraporteissa, tilinpäätöksessä ja arviointikertomuksessa. 7 TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMA Kuntalain 71 :n nojalla jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kaupungin toimenpideohjelma, joka on nimetty talouden tasapainottamisohjelmaksi, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman hyväksynnän yhteydessä. Ohjelman varsinainen toteutus alkaa vuodesta Alkuvuoden 2009 huonon verokertymän johdosta kaupunginjohtaja antoi toimialoille toimintaohjeen, jonka mukaan vuoden 2009 talousarvion toimintakuluja vähennettäisiin mm. henkilöstömenoissa ja hankinnoissa. Lisäksi vuoden 2009 talousarvioon tehtiin muutoksia. Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena on kattaa syntyneet alijäämät vuoden 2016 loppuun mennessä. Se on samalla kaupungin raamibudjetti vuoden 2016 loppuun saakka. Ohjelman täytäntöönpanossa on tärkeää, että rakenteelliset muutokset toteutetaan mieluummin etupainotteisesti. Tärkeintä kaupungin talouden hoidossa on, että poliittinen ja hallinnollinen organisaatio sitoutuvat talouden tasapainottamiseen. 20