ARVIOINTIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2013 KOULUTUSKESKUS SALPAUS LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TUOTERENGAS

2 Sisällys Arviointikertomus 2013 JOHDANTO TARKASTUSLAUTAKUNTA... 4 Tarkastuslautakunnan kokoonpano... 4 Arvioinnin lähtökohdat... 5 Arviointityön käytännön toteutus VUODEN 2012 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JÄLKISEURANTA KOULUTUSKONSERNIN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN STRATEGIA JA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsernistrategia TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI KONSERNI- JA TULOSALUETASOLLA Konsernitaso Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut MUUT HAVAINNOT JA TOTEAMUKSET Koulutuskonsernissa toteutetut sopeuttamistoimet Investoinnit Henkilöstö AduSal Oy Tilintarkastajan havainnot YHTEENVETO JA ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Tarkastuslautakunta

3 3 Johdanto Vuosi 2013 on ollut nykyisen tarkastuslautakunnan toimintakauden ensimmäinen vuosi. Arviointityön painopisteinä ovat olleet Yhteiset palvelut sekä kuntayhtymä kokonaisuutena laaditun nelivuotiskauden suunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan päätehtävänä voidaan pitää yhtymäkokouksen asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointia. Myös toiminnan tuloksellisuuden ja palveluiden järjestämisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi on tarkastuslautakunnan tehtävänä. Tässä arviointikertomuksessa on esitetty havaintoja vuoden 2013 tarkastuslautakunnan suorittamasta arviointityöstä. Kertomus lähtee liikkeelle tarkastuslautakunnan arviointityön käytännön toteuttamisesta ja etenee vuoden 2012 arviointikertomuksen havaintojen käsittelyllä. Tämän jälkeen arviointikertomuksessa käsitellään strategiaa ja vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutumista tulosalueittain. Lisäksi on esitetty muita havaintoja ja yhteenveto vuoden 2013 arviointikertomuksesta. Koulutuskonsernissa on toteutettu vuodesta 2012 alkaen mittavia sopeuttamistoimenpiteitä. Sopeuttamistoimiin kuuluvat keskeisesti henkilöstövähennykset, kiinteistöjen myynnit ja muut toimitilamuutokset. Sopeuttamistoimia on arvioitu jäljempänä yksityiskohtaisemmin. Tarkastuslautakunta toivoo, että arviointityön tulokset otetaan huomioon ja niitä voidaan käyttää hyödyksi johtamisen apuna.

4 4 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tilikaudella 2013 jäseninä ovat toimineet: Jäsen Rauno Hännikäinen, puheenjohtaja, Padasjoki Kirsti Laatunen, varapuheenjohtaja, Orimattila Varajäsen Markku Vaara, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hämeenkoski Mervi Lilja, Nastola Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2013 arviointiin liittyen 12 kertaa. Työskentelyyn ovat osallistuneet myös tarkastaja Varpu Vilkko BDO Audiator Oy:stä pöytäkirjanpitäjänä sekä tilintarkastaja JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE Helge Vuoti BDO Audiator Oy:stä arviointityön tukena sekä tarkastustoiminnan asiantuntijana.

5 5 Arvioinnin lähtökohdat Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalain 9. luvussa ja kuntayhtymän tarkastussäännössä. Yhtymäkokous asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuntayhtymässä toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastussäännössä on säädetty tarkastuslautakunnan tehtävistä. Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava omalta osaltaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastussääntöön tehtävistä muutoksista päättää yhtymäkokous. Tarkastuslautakunnan keskeisenä tehtävänä on tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arviointi kohdistuu kuntayhtymän omaan toimintaan sekä mahdollisille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Vuonna 2011 on käynnistynyt kuntayhtymän tytäryhtiön Adusal Oy:n toiminta. Tarkastuslautakunta toimii myös kuntayhtymän toiminnan tarkoituksenmukaisuuden arvioijana, mikä tarkoittaa sitä, että tarkastuslautakunta tekee arvioita myös talousarviossa asetettujen tavoitteiden ulkopuolella olevista tärkeäksi katsotuista asioista, kuten esimerkiksi investoinneista. Arviointityön käytännön toteutus Tarkastuslautakunta on kautensa alussa laatinut vaalikauden kattavan toimintasuunnitelman, jota täsmennetään vuosittain. Arviointisuunnitelmassa on esitetty ne tehtäväalueet, jotka vuosittain otetaan syvällisemmän arvioinnin kohteeksi. Vuosi 2013 on ollut toimintasuunnitelman ensimmäinen vuosi, ja arvioinnin painopistealueeksi valittiin Yhteiset palvelut ja kuntayhtymä kokonaisuudessaan. Lisäksi tarkastuslautakunta laati erillisen yksilöidyn työohjelman arviointityön käytännön toimenpiteiksi. Suunnitelma ja työohjelma on pyritty sovittamaan yhteen tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen työohjelmien kanssa. Arviointityön lisäksi tarkastuslautakunta on toimikautensa aikana tarkistanut omia toimintatapojaan sekä myös päivittänyt tarkastuslautakunnan toiminnan vuosikelloa. Vuoden 2013 arviointityö ajalla toukokuu 2013 maaliskuu 2014 on kohdistunut em. suunnitelman mukaisesti koko kuntayhtymän ja Yhteisten palvelujen toimintaan. Tarkastuslautakunta on kuullut arviointityönsä suorittamiseksi seuraavia viranhaltijoita: toimitusjohtaja Martti Tokola kiinteistöjohtaja Kari Tuutti kehittämispäällikkö Soili Saikkonen Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen Tuoterenkaan johtaja Pekka Kotiaho Koulutuskeskus Salpauksen vararehtori Keijo Makkonen Koulutuskeskus Salpauksen opetusalapäällikkö, kilpailujohtaja Jorma Noponen Lahden ammattikorkeakoulun vararehtori Helena Karento henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi. Tarkastuslautakunnalle on esitelty kokouksissa Yhteisten palvelujen toimintaa, Kiinteistöpalvelujen toimintaa ja kiinteistöohjelman toteuttamista, sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa ja ajankohtaisia asioita, Tuoterenkaan toimintaa ja ajankohtaisia asioita, Taitaja2014-tapahtumaa, Lahden ammattikorkeakoulun toimintaa ja ajankohtaisia asioita, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen tilannetta ja henkilöstökertomusta. Lisäksi lautakunta on saanut useaan otteeseen tietoa kuntayhtymän taloustilanteesta ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

6 6 2. Vuoden 2012 arviointikertomuksen jälkiseuranta Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arviointikertomuksen vuodelta 2012 kokouksessaan 19. maaliskuuta Yhtymäkokoukselle arviointikertomus on toimitettu Tarkastuslautakunta on saanut konsernihallituksen selvitykset vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Tarkastuslautakunta on käsitellyt vastineita sekä syksyllä 2013 että keväällä 2014 arviointikertomuksen laadinnan yhteydessä. Konsernihallitus on käsitellyt arviointikertomusta ja siinä esitettyihin havaintoihin annettuja vastineita kokouksissaan. Kaikkiaan arviointikertomusta ja vastineita on kuntayhtymän toimielimissä käsitelty seuraavasti: Yhtymäkokous (arviointikertomus) Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä Toiminnanohjauksen kehittämisryhmä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä Konsernihallitus (vastineet) Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous (vastineet) Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2012 arviointikertomuksessa todettuja keskeisimpiä havaintoja tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen liittyen sekä niihin annettuja vastineita (hallitus ja tulosalueet).

7 7 Taulukko 1. Jälkiseuranta vuoden 2011 arviointikertomus Tarkastuslautakunnan havainto Koko konserni Tarkastuslautakunta on todennut arviointivuoden aikana saaduista tulosalueiden esityksistä, että strategiaa on aloitettu toteuttamaan systemaattisesti. Koulutuskeskus Salpaus Opiskelijamäärät on arvioitu talousarvioon ylioptimistisesti verrattuna edellisen vuoden tilinpäätökseen. Irtaimistoinvestoinnit ovat toteutuneet talousarviota alempana ja lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että opetusvälineistön tulee kuitenkin olla ajan tasalla. Toimenpiteet/vastaukset Tulosalueiden johto kertoo strategian toteutumisesta tulosalueittain tarkastuslautakunnan tarkastussuunnitelman aikataulutuksen mukaisesti. Strategian toteuttamisen seurantaa kehitetään edelleen. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) jäi alle tavoitteen. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2012 tavoite oli laskettu vuoden 2010 toteuman pohjalta. Vuonna 2010 toteumaan oli huomioitu kaikki koulutukset, joihin opiskelija oli osallistunut. Näin ollen yksittäinen opiskelija oli voitu laskea useampaan kertaan. Vuosien 2011 ja 2012 toteutuneisiin opiskelijamääriin on laskettu jokainen opiskelija vain kerran ja nämä toteumat ovat keskenään verrannollisia. Irtaimistoinvestoinnit toteutuivat selkeästi alle talousarvion. Tämä johtuu siitä, että suurin osa irtaimistoinvestointivarauksesta oli varattu Kulinaaritaloon, jonka irtaimistoinvestoinnit käynnistyivät kuitenkin vasta vuoden 2013 puolella rakentamisen aikatauluista johtuen. Rakentamisen tarkka aikataulu ei ollut tiedossa talousarvion laadintavaiheessa. Huoli opetusvälineistön ajantasaisuudesta on aiheellinen ja tehtävänä erittäin haastava tulevina vuosina kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Kansainvälinen toiminta on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna, mitä tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu ennen kaikkea laskentatavan muutoksesta. Vuoden 2011 toteumaan on laskettu kaikki vaihdot niiden pituudesta riippumatta. Vuoden 2012 toteumaan on laskettu vähintään kaksi viikkoa kestävät vaihdot ja lyhyemmät vaihdot on summattu yhteen kahden viikon mittaisiksi jaksoiksi. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota tilojen alhaiseen käyttöasteeseen, mikä edellyttänee luopumista turhista tiloista. Tilojen alhaiseen käyttöasteeseen on kiinnitetty huomiota ja konsernitasoinen kiinteistöohjelma sisältää suunnitelman kiinteistöistä luopumiseen. Opettajien työelämäjaksojen määrän selkeä vähentyminen huolestuttaa lautakuntaa. Opettajien työelämäjaksojen määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu ennen kaikkea ulkoisen projektirahoituksen vähenemisestä. Tavoitteena on jatkossa toteuttaa opettajien työelämäjaksoja ilman erillistä projektirahoitusta, mikä on kuitenkin erittäin haasteellista kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa.

8 8 Lahden ammattikorkeakoulu Opiskelijoiden määrä (pvm ) oli vuoden lopulla 831 opiskelijaa enemmän kuin syksyllä. Koulutuksessa on erityisesti pyritty panostamaan opiskelijoiden valmistumiseen, koska merkittävä osa rahoituksesta pohjautuu tutkintojen määrään. Opintojen eteneminen ei ole sujunut odotetusti vaan tulos on edelleen pudonnut tilinpäätöksen 2011 luvusta. Maksullisen kansainvälisen koulutuksen markkinointiin on panostettu mm. FUASliittouman kautta. Keskeisimpien mittareiden tavoitteet neuvotellaan yhdessä opetusja kulttuuriministeriön kanssa neljän vuoden välein käytävissä sopimusneuvotteluissa. Tavoitteita laadittaessa edellisen vuoden/ edellisten vuosien toteutumaluvut eivät useinkaan ole olleet tiedossa ja joidenkin mittareiden osalta tavoiteasetanta on osoittautunut haasteelliseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille asettamat tavoitteet perustuvat korkeakoululaitoksen yhteisille tavoitteille, joissa korostuvat vahvasti koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Opintojen eteneminen ja keskeyttäminen ovat keskeisiä toiminnan tuloksellisuuden mittareita, joissa saavutettu hyvä tulos korreloi hyvään tutkintotuottoon. Opintojen etenemisen tehostamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi panostetaan opetussuunnitelmatyöhön, opintojen ohjauksen kehittämiseen sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kv-koulutuksen viennin edistäminen on haastava kehittämisen kohde. Tavoite tiedettiin kunnianhimoiseksi, sillä maksullista korkeakoulutusta ei ole Suomessa aiemmin viety juuri lainkaan. Tarjouksia on tehty useihin maihin, mutta toiminnan käynnistyminen on hidasta. Haasteeseen on vastattu rekrytoimalla FUAS:iin yhteinen kehittämispäällikkö ja LAMKiin oma projektijohtaja osaamisen viennin edistämiseksi. Kv-vaihto-opiskelijoiden osalta OKM:n sopimustavoite on jo saavutettu ja tavoitetasoa aiotaan hieman kiristää. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tutkintotavoitetta ei sitä vastoin saavutettu. Taloudellisten haasteiden ja amk-kentän uudistuksen vuoksi Lahden ammattikorkeakoulun on vahvasti jatkettava toiminnan kehittämistä, uudistumista ja parannettava toiminnan tuloksia. Haastavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien panostusta ja sitoutumista, yhdessä tekemistä. Tuoterengas Kuntien ostopalvelusopimusten määrän selkeä vähentyminen näkyy talousarvion asettamien tavoitteiden toteutumisen jäämisessä reilusti tavoitteiden alapuolelle. Taloudelliset tavoitteet ovat jääneet toteutumatta, siitä huolimatta, että tarkastuslautakunta on aiemmin saanut tietoja tehdyistä korjaavista toimenpiteistä. Jo keväällä 2012 oli nähtävissä, että toimintatuotot eivät saavuta talousarvion tasoa. Tästä johtuen käynnistettiin yt-neuvottelut organisaation rakenteen uudistamiseksi. Uudistus astui voimaan vasta Tämän lisäksi käynnistettiin tervehdyttämisohjelman tulojen kasvattamiseksi ja menojen pienentämiseksi. Tulopuolen kasvattamiseksi käynnistettiin selvitystyön Tuoterenkaan muuttamiseksi sosiaaliseksi yritykseksi. Kuntien ostopalvelusopimusten rakennetta uudistettiin lisämyynnin tueksi, puupelituotantoa automatisoitiin lisämyynnin ja paremman myyntikatteen saavuttamiseksi. Menopuolta hillittiin aloittamalla selvitystyö tilakustannusten pienentämiseksi, liiketoimintasuunnitelmien systemaattinen laadinta liiketoimialueittain ja erityishuomion kiinnittäminen ostotoimintaan. Näiden toimien uskotaan tuovan käännös parempaan taloudelliseen tulokseen vuodelle 2013.

9 9 Yhteiset palvelut Lautakunta esittää huolensa Fellmannian tilojen käyttöasteen jäämisestä alle asetetun tavoitteen. Fellmannian käyttöasteen parantamiseen ja siihen, miten Fellmanniaa käytetään tulevina vuosina, tulee kiinnittää huomiota. Tarkastuslautakunta pitää myös ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintotilaisuuksien tavoitteen jäämistä alle asetetun tavoitteen huolestuttavana. Fellmannian käyttöastetavoite oli 50 prosenttia, ja ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena saavutettiin 45,8 prosentin käyttöaste. Tavoite alittui asetusta 4,2 prosenttiyksikköä, joka vaikuttaa kokonaisuutena 9,16 prosenttia. Tilinpäätöskirjassa ollut poikkeamaprosentti (20 %) on virheellisesti laskettu. Fellmannia suunniteltiin ja rakennettiin uusia opetusmenetelmiä pilotoivaksi oppimisympäristöksi, jossa mm. fyysisten tilojen käyttöä on tarkoitus vähentää. Ensimmäisenä toimintavuotena LAMK ja Salpaus eivät pystyneet täysipainoisesti hyödyntämään Fellmannian tarjoamia mahdollisuuksia. Pilotointi jäi siten vuonna 2012 ennakoitua vähäisemmäksi. Oletettua alhaisempaan LAMKin ja Salpauksen Fellmannian käyttömäärään vaikuttivat mm. jo olemassa olevat tilat, matkakustannukset, henkilöstön osaaminen sekä käytössä olevat opetusmenetelmät. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii aikaa ja resurssien uudelleenkohdistamista. Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintotilaisuuksien määrä Ravintolapalveluissa ja Tieto- ja kirjastopalveluissa vaihtelee vuosittain. Tavoitteena on kuitenkin lisätä ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintotilaisuuksien määrää erityisesti ravintola Fellmanniassa. Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintotilaisuuksien määrää on vaikea ennakoida, koska siihen vaikuttavat esimerkiksi työmarkkinatilanne ja tutkinnon suorittajien yksilölliset polut. LAUTAKUNNAN ARVIO Tarkastuslautakunnan mielestä arviointikertomusta on käsitelty kuntayhtymässä monipuolisesti ja systemaattisesti eri toimielimissä. Saadut vastaukset ovat kattavia. Lotta Tilli Kuva 1. Salpauksen Kauneustalo

10 10 3. Koulutuskonsernin taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätös vuodelta 2013 toteutui talousarviossa asetettua paremmin mutta hieman huonompana kuin edellisenä vuonna. Koulutuskonsernin tilikauden tulos vuonna 2013 oli ,39 euroa ollen ,01 euroa pienempi kuin vuonna Myös tilikauden 2013 ylijäämä ,26 euroa on edellisvuotta ( ,77 euroa v. 2012) pienempi. Toimintatuotot pienenivät edellisvuodesta ,97 euroa (0,12 %). Toimintatuotot ylittivät talousarviossa asetetun tavoitteen Koulutuskeskus Salpauksessa, mutta alittivat Lahden ammattikorkeakoulussa, Tuoterenkaassa ja Yhteisissä palveluissa. Toimintakulut pienentyivät edellisvuodesta enemmän kuin toimintatuotot, ,57 euroa (2,02 %). Näin ollen toimintakate ,51 euroa kasvoi edellisvuodesta ,65 euroa. Koulutuskonsernin vuosikate vuodelta 2013 oli ,01 euroa ja se ylitti tavoitteeksi asetetun t euron vuosikatteen. Vuosikate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna n t euroa. Maksuvalmius on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kassan riittävyys oli 59 päivää (59 päivää vuonna 2012). Koulutuskonsernin vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan vuosikate/poistoprosentti on 130,0 % eli vuosikatteella on pystytty kattamaan tilikauden poistot. Myös edellisinä vuosina on vuosikatteella kyetty kattamaan tilikauden poistot. Pelkästään vuosikatteen ja poistojen suhdetta tarkastelemalla tai kertyneiden ylijäämien määrän perusteella ei kuitenkaan saada riittävää kuvaa talouden tasapainosta. Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli-/alijäämän määrä sekä aiemmilta tilikausilta kertyneiden ylija alijäämien määrä. Todellista talouden tasapainoa tulee kuitenkin arvioida yli-/alijäämäerien lisäksi muilla mittareilla. Olennainen kysymys on esimerkiksi se, pystytäänkö tulorahoituksella selviytymään investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja mahdollisesti lainamäärän lisääntymisestä aiheutuvista korkokuluista. (yli 100 %) viimeisinä vuosina. Vuoden 2013 investointien tulorahoitusprosentti on 116 % ja on edellisvuotta (127 %) huonompi. Koulutuskonsernin lainanhoitokate on 7,8 vuonna Lainanhoitokyky konsernissa on siis varsin hyvällä tasolla. Konsernin lainakanta on yhteensä t euroa ja suhteellinen velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo 19,9 % mikä kertoo, että kuntayhtymällä on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velan määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna ja suhteellisen velkaantuneisuuden parantunut hieman. Yhtenä keskeisenä todellisen tasapainon mittarina voidaan pitää tunnuslukua vuosikatteen riittävyys investointien rahoittamiseen. Kuntaliiton v antamaan talousarviosuositukseenkin on otettu ensimmäisen kerran mukaan tarkasteltavaksi tunnusluvuksi vuosikatteen ja investointien suhde (vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista). Suosituksen mukaan perusolettamuksena on, että kunnan/kuntayhtymän tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat vuonna 2013 yhteensä t euroa. Vuosikatteen ollessa t euroa on tunnusluvun arvo n. 147 %. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kuntayhtymän tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Talouden analysoinnissa tulee huomioida myös poistojen määrä. Tilinpäätöksen laatimisohjeiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien on esitettävä tilinpäätöksen liitetietona laskelma poistojen ja investointien vastaavuudesta viiden vuoden ajanjaksolla (tilinpäätösvuotta edeltävä vuosi, tilinpäätösvuosi sekä kolme suunnitelmavuotta). Liitetieto on esitettävä, mikäli poikkeama on yli 10 prosenttia. Näin myös koulutuskonsernissa on tehty. Tarkastelujakson suunnitelman mukaisten poistojen ja investointitason poikkeama on 14 prosenttia eli poikkeama on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (v poikkeama 7 %). Kiinteistöjen poistoajan lyhentäminen on aiheuttanut sen, että investointitaso alittaa suunnitelman mukaiset poistot. Todellisessa talouden tasapainossa on kyse siitä, miten säännönmukainen tulorahoitus riittää kattamaan sekä käyttötalous- että investointimenot. Tällöin on hyvä tarkastella myös investointien tulorahoitusprosentti -tunnuslukua. Se on ollut konsernissa varsin hyvä Taulukosta 2. voidaan todeta yhtymäkokouksen hyväksymien käyttötalouden ja investointien osalta sitovien erien toteutuminen (1 000 eur) vuonna 2013.

11 11 Taulukko 2. Käyttötalouden ja investointien sitovien tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous, sitova toimintakate Alkuperäinen talousarvio (1 000 e) Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut Yhteensä Investoinnit, sitovat nettomenot Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut Yhteensä Lainat, Yhteiset palvelut - antolainojen lisäykset antolainojen lyhennykset lainojen lisäykset lainojen lyhennykset Muut kassavirtaan vaikuttavat erät Yhteensä Kaikki yhteensä Sitovat taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin Tuoterenkaan toimintakatetta lukuun ottamatta. Yhtymäkokous oli asettanut sitoviksi tavoitteiksi myös rahoitukseen ja kassavirtaan vaikuttavia eriä, jotka otettiin taulukkoon mukaan.

12 12 4. Strategia ja strategisten tavoitteiden toteutuminen Konsernistrategia Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän tulosalueiden yhteinen strategia Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä vuoteen 2017 on hyväksytty syksyllä 2011 (Konsernihallitus ) ja sitä on noudatettu jo loppuvuodesta 2011 alkaen. Strategia koostuu missiosta, arvoista, visiosta sekä näiden pohjalta johdetuista strategisista tavoitteista. Strategisiksi tavoitteiksi uudessa strategiassa on määritelty seuraavat: 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Koulutuskonsernin missio on määritelty seuraavasti: Koulutamme osaavaa työvoimaa ja edistämme alueen kilpailukykyä. Visiona on puolestaan olla oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. Kuntayhtymän arvoiksi (=tapa toimia) on määritelty seuraavat: luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. LAUTAKUNNAN ARVIO: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin strategian päivittämisen yhteydessä on tarpeen ottaa huomioon Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen vaikutus koulutuskonsernin perustehtävään ja tavoitteisiin. Koulutuskonsernin yhteistyön ja kumppanuuden jatkamista Lahden ammattikorkeakoulun kanssa tulisi korostaa, millä osaltaan turvataan ammatillisen kasvun kokonaisuuden kehittäminen maakunnallisen väestö- ja yrityskentän tarpeita varten. Sanna Henttonen Kuva 2. Tutkintojuhla

13 13 5. Tavoitteiden toteutumisen arviointi konserni- ja tulosaluetasolla Konsernitaso Taulukossa 3 esitetään lukumäärät johtamisnäkökulmittain konsernitasolla esitetyistä mittareista ja tavoitteista, joiden tavoitetasot poikkeavat yli 10 % asetetuista. Taulukko 3. Konsernitason mittareiden tavoitteiden saavuttaminen, negatiiviset poikkeamat talousarvioon nähden (jääty yli 10 % tavoitteesta), kpl Näkökulma/mittari Kpl (yli 10 % poikkeamat) Tavoitteita/ seurantakohteita yhteensä % Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta % % % Yhteensä 4 22 Edellä olevan taulukon perusteella havaitaan, että konsernitasolla eniten poikkeamia (50 %) asetettuun tavoitetasoon nähden on ollut Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta -näkökulmassa. Nämä poikkeamat ovat ammattikorkeakoulun keskeyttäneissä (-24,3 %) sekä Tuoterenkaan opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimisessa (-63,3 %). Kokonaisuutena tarkastellen tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Tulosalueittaisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla yksityiskohtaisemmin.

14 14 Koulutuskeskus Salpaus Vuoden 2013 arviointityössä tarkastuslautakunta on kuullut Salpauksen rehtoria Salpauksen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi lautakunta on saanut kuulla Taitaja2014-tapahtuman järjestelyistä Salpauksen vararehtorilta ja kilpailujohtajalta. Taulukko 4. Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Taulukkoon 4 on koottu johtamisnäkökulmittain Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttien tavoitteista niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 %. Positiiviset poikkeamat ovat vihreällä pohjalla ja negatiiviset punaisella. TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% Suoritetut tutkinnot (ammatilliset perustutkinnot), lkm Suoritetut tutkinnot (yo-tutkinnot), lkm Suoritetut tutkinnot (lukion oppimäärä), lkm Suoritetut tutkinnot (näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot), lkm Suoritetut tutkinnot (näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot), lkm Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus), lkm / / Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot), % Kv-toiminta: saapuvat opiskelijat, lkm Kv-toiminta: lähtevät/saapuvat asiantuntijat, lkm 78/73 138/87 77/19 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opinnoista eroaminen, positiivinen eroaminen (ammatillinen peruskoulutus), % Opinnoista eroaminen, negatiivinen eroaminen (ammatillinen peruskoulutus), % 6,0 4,4-27 6,5 7,7 18 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus), % 4,0 2,5-38 Oppisopimuskoulutuksen purku, % 6,0 13,1 118 Oppisopimuskoulutuksen purku, positiivinen/negatiivinen purku, % Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus), % Ammatilliseen peruskoulutuksen sijoittuminen (Ammattistartti), % 5,0/1,0 11,3/1,8 126/80 75,0 83, ,0 84,0 12 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista, % 2,3 1,7-26 Toimintakate, euroa Tilikauden tulos, euroa Oma pääoma, euroa Kassavarat, euroa Perustiedot Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteiset) opiskelijatyöpäivät, lkm Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät muutettuna opiskelijatyövuosiksi, lkm Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot, euroa Koulutuksen myynnin toimintakate, euroa Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate, euroa

15 15 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua -osiossa on tavoitteistaan jääneet näyttötutkintona suoritetut perus- ja ammattitutkinnot, ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin ja kansainväliseen toimintaan saapuneiden opiskelijoiden tavoite. Tavoitteet on ylittyneet suoritetuissa ammatillisissa perustutkinnoissa, yo-tutkinnoissa ja lukion oppimäärän suorittamisessa. Lisäksi yli 10 % ylittymistä on tapahtunut oppisopimuskoulutuksen läpäisyssä ja kansainvälisen toiminnan lähteneissä ja saapuneissa opettajissa tai asiantuntijoissa. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta -osion tavoitteista alitusta on ollut ammatillisen peruskoulutuksen positiivisessa opinnoista eroamisessa ja oppisopimuskoulutuksen purussa. Tavoitteet ovat ylittyneet ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista eroamisessa sekä lukiokoulutuksen positiivisessa ja negatiivisessa opinnoista eroamisessa. Lisäksi tavoitteet ovat ylittyneet ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittumisessa. Mittarissa Opinnoista eroaminen eroamisen lisääntyminen ei ole välttämättä positiivinen asia. Lisäksi tavoiteluvun antaminen mittarissa Opinnoista eroaminen voi johtaa väärään päätelmään, koska kyseessä on pikemminkin ennusteluku eroamisista kuin tavoiteluku sille, kuinka paljon eroamisia tavoitellaan. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistamista ja vastuuta tulevaisuudesta -osion tavoitteista ovat alittuneet henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista. Ylittymistä on tapahtunut taloudellisissa tavoitteissa (toimintakate, tilikauden tulos, oma pääoma, kassavarat). Perustietojen mittareissa tavoitteet ovat alittuneet aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivissä. Ylittymistä on tapahtunut muun maksullisen palvelutoiminnan tuotoissa, koulutuksen myynnin toimintakatteessa ja muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakatteessa. LAUTAKUNNAN ARVIO: Salpauksen taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman toteutettuja sopeuttamistoimia. Opinnoista eroamisen ja oppisopimuskoulutuksen purkamisen ehkäisemiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Sanna Henttonen Kuva 3. Kulinaaritalossa on opetusravintola ja opetuskahvila-myymälä.

16 16 Lahden ammattikorkeakoulu Tarkastuslautakunta on kuullut ammattikorkeakoulun vararehtoria ammattikorkeakoulun toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi toimitusjohtaja on kertonut ammattikorkeakoulun yhtiöittämissuunnitelmista ja aikataulusta. Taulukossa 5 on johtamisnäkökulmittain Lahden ammattikorkeakoulun niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 prosenttia. Positiiviset poikkeamat ovat vihreällä pohjalla ja negatiiviset punaisella. Taulukko 5. Lahden ammattikorkeakoulun tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% Suoritetut tutkinnot (YAMK-tutkinnot), lkm Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet, lkm Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä, lkm Ulkopuolinen rahoitus (muu kuin perusrahoitus), euroa Maksullinen palvelutoiminta, euroa Ulkopuolinen t&k-rahoitus (tilastokeskuksen raportti), euroa Kansainvälinen t&k-rahoitus (ilman kansallista osuutta), euroa Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Keskeyttäminen, AMK, % 7,0 8,7-24 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Toimitilavuokrat, euroa Toimintakate, euroa Oma pääoma, euroa Kassavarat, euroa Perustiedot Irtaimistoinvestoinnit, euroa Koulutuksen myynnin tuotot, euroa Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua -osion tavoitteista alitusta on tapahtunut suoritetuissa ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa ja kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa. Tavoitteet ovat ylittyneet avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteissä, kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden määrässä, maksullisen palvelutoiminnan toteutumassa ja ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrässä. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta -osion mittareissa toimitilavuokrat ovat olleet tavoitetta suuremmat. Toimintakatteen, oman pääoman ja kassavarojen toteutumat ovat olleet tavoitetta paremmat. Perustietojen mittareissa irtaimistoinvestointien määrä ja koulutuksen myynnin tulot ovat jääneet tavoitteestaan. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta -mittareissa ammattikorkeakoulun keskeyttäneitä on ollut 24 % enemmän kuin asetettu tavoite.

17 17 LAUTAKUNNAN ARVIO: Ammattikorkeakoulun tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulun tulee kyetä vastaamaan valtion rahoitusjärjestelmän asettamiin uusiin tulostavoitteisiin. Tarkastuslautakunta pitää FUAS-yhteistyötä tärkeänä ja onnistuneena. Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee edelleen ylläpitää ja kehittää. Matti Aalto Kuva 4. Niemen kampus

18 18 Tuoterengas Tarkastuslautakunta on kuullut Tuoterenkaan johtajaa Tuoterenkaan toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Taulukko 6. Tuoterenkaan tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Taulukkoon 6 on koottu johtamisnäkökulmittain Tuoterenkaan niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 prosenttia. Positiiviset poikkeamat ovat vihreällä pohjalla ja negatiiviset punaisella. TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimisessa, lkm Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opiskelijoita pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisessa, lkm Sosiaalisen työllistämisen taso, % Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Myynnin kasvu vanhoille asiakkaille, % 3,0-2,8-193 Uusia asiakkaita, lkm Valmentajien työelämäjaksot yrityksissä, lkm Valmennus ja tukipalveluhlöstön koulutuspäivien määrä, lkm 5 2,1-58 Perustiedot Keskimääräinen valmentautujien vahvuus, lkm Konsernivelka, euroa Valmennukseen osallistuneiden määrä, lkm Kirjallinen jatkosuunnitelma, % Toimintakate, euroa Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön sairauspoissaolot, pv/hlö 5,0 9,2 84 Koulutuksen ja kuntoutuksen tuottojen osuus tuotoista, % 2,0 3,3 65 Projektitoiminnan tuottojen osuus tuotoista, % 2,0 2,9 45 Valmennettavia/valmentaja, hlö Valmennustuotteita, lkm Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua -osion mittareissa alittumaa on ollut työharjoittelussa tai työssäoppimisessa olevien opiskelijoiden määrässä. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta -osion tavoitteista opiskelijoiden määrä pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisessa on alittanut tavoitteensa reilusti. Sosiaalisen työllistämisen taso on ollut asetettua tavoitetta parempi. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta -osion tavoitteista alitusta on ollut myynnin kasvussa vanhoille asiakkaille, valmentajien työelämäjaksoissa ja valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrässä. Uusien asiakkaiden lukumäärä on ylittänyt reilusti tavoitteen. Perustietomittareissa tavoitteet alittuivat keskimääräisessä valmentautujien määrässä, konsernivelassa, valmennukseen osallistuneiden määrässä, kirjallisissa jatkosuunnitelmissa, toimintakatteen määrässä, valmennus- ja tukipalveluhenkilöiden sairauspoissaolojen määrässä ja valmennettavia/valmentaja -tavoitteessa. Tavoitetta paremmin toteutui koulutuksen ja kuntoutuksen tuottojen osuus tuotoista, projektitoiminnan osuus tuotoista sekä valmennustuotteiden lukumäärä.

19 19 LAUTAKUNNAN ARVIO: Tuoterenkaan tavoite vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja antaa työelämään ohjaavaa laadukasta valmennusta, on tarkastuslautakunnan mielestä erittäin tärkeä tehtävä. Tarkastuslautakunnan mielestä Tuoterengas on onnistunut hyvin tehtävässään. Esitämme huolemme Tuoterenkaan taloudellisesta tilanteesta ja erityisesti Tuoterenkaan ydintehtävää tukevan Mölkky-pelin liiketoiminnan kannattavuudesta. Mikko Murtonen Kuva 6. Patina

20 20 Yhteiset palvelut Yhteiset palvelut ovat olleet tarkastuslautakunnan painopistealueena vuoden 2013 arvioinnissa. Toimitusjohtaja on antanut kokonaiskatsauksen Yhteisten palveluiden toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi tarkastuslautakunta on kuullut kiinteistöjohtajaa ja tutustunut Kampusalueen rakennuksiin. Taulukko 7. Yhteisten palveluiden tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Taulukossa 7 on Yhteisten palveluiden osalta niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 prosenttia. Positiiviset poikkeamat ovat vihreällä pohjalla ja negatiiviset punaisella. Talousmittarit TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% YPA:n ulkoiset tuotot suhteessa YPA:n kaikkiin tuottoihin, % 13,9 12,1-12,8 Vuosikate -% 19,4 23,3 20,1 Hallintopalvelujen toimintamenot/phkk toimintatuotot, % 2,6 2,3-13,1 Yleishallinnon toimintamenot/phkk toimintatuotot, % 0,80 0,57-28,8 Kiinteistöpalvelut: Konsernin kiinteistöjen käyttöaste, % 47,0 40,7-13,5 Kiinteistöpalvelu: Jätteen kokonaismäärä, tn 893,0 1215,6 36,13 Tietohallintopalveluiden toimintamenot/phkk toimintatuotot, % Tietohallintopalvelut: Opiskelijat FTE (Full Time Equivalent)/IT-henkilöt, % 3,3 2,7-16,7 145,0 250,0 72,4 Tietohallintopalvelut: Käyttäjätunnukset/IT-henkilöt, % 222,0 323,0 45,5 Tieto- ja kirjastopalvelut: Asiakaskäynnit Fellmanniassa ja tietokeskuksissa, lkm ,1 Tieto- ja kirjastopalvelut: Fellmannian tilojen käyttöaste, % 55,0 66,3 20,5 Tieto- ja kirjastopalvelut: Sähköisten lisensoitujen aineistojen hyödyntäminen, lataus Tieto- ja kirjastopalvelut: Työssäoppimisen ja harjoittelun ohjaus, htv Viestintä- ja markkinointipalvelut: Toimintamenot/opiskelija LAMK, euroa Viestintä- ja markkinointipalvelut: Toimintamenot/opiskelija Salpaus, euroa Viestintä- ja markkinointipalvelut: Kävijämäärät sosiaalisessa mediassa, lkm Viestintä- ja markkinointipalvelut: Positiivisten juttujen määrä tiedotusvälineissä, lkm ,0 5,0 6,3 26,0 115,0 73,0-36,5 100,0 52,0-48, , ,1 Henkilöstömittarit Henkilöstökulut toimintatuotoista, % 37,0 31,8-14,1 Tulorahoituksen rakenne, % 14,1 12,5-11 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Ravintolapalvelut: Näyttötutkintotilaisuudet (aikuiset), lkm 20,0 11,0-45,0 Ravintolapalvelut: Työssäoppijoiden ohjaus, tuntia ,1 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistamista ja vastuuta tulevaisuudesta Ravintolapalvelut: Muut opiskelija-ateriat, lkm ,3 Ravintolapalvelut: Henkilöstöateriat, lkm ,5

21 21 Talousmittareissa tavoitteista jäätiin Yhteisten palvelujen ulkoisten tuottojen suhteessa Yhteisten palveluiden kaikkiin tuottoihin. Kiinteistöjen käyttöaste jäi tavoitteestaan ja jätteen kokonaismäärä oli tavoitetta suurempi. Useissa yhteisten palveluiden talousmittareissa ylitettiin asetettu tavoite. Henkilöstömittareista tulorahoituksen rakenne jäi asetetusta tavoitteestaan, mutta henkilöstökulujen suhde toimintatuottoihin oli tavoitetta alempi. Ravintolapalvelujen Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua -osion tavoitteissa näyttötutkintotilaisuuksien määrä alitti asetetun tavoitteen. Työssäoppijoiden määrä ylitti asetetun tavoitteen reilusti. Ravintolapalveluiden Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistamista ja vastuuta tulevaisuudessa -osion tavoitteet muiden opiskelija-aterioiden määrästä alitti tavoitteen. Henkilöstöaterioiden määrä ylitti asetetun tavoitteen. LAUTAKUNNAN ARVIO: Yhteisten palvelujen toiminta ja taloudellisuus on toteutunut tarkastuslautakunnan näkökulmasta varsin hyvin. Tarkastuslautakunta toivoo, että palvelutaso säilyy ja päällekkäisyyksiltä vältytään tulevien muutosten jälkeenkin. Toimitilavisio mukainen kiinteistöjen vähentäminen on lautakunnan mielestä tarpeellinen taloudellinen sopeuttamistoimenpide. Kiinteistöjen käyttöasteen parantamiseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Minna Mujunen Kuva 7. Fellmannia

22 22 6. Muut havainnot ja toteamukset Koulutuskonsernissa toteutetut sopeuttamistoimet Hallitusohjelman ja vuosia koskevien kehyspäätösten mukaiset menosäästöt kohdistuvat Päijät-Hämeen koulutuskonserniin, tämän lisäksi asukaslukuperusteinen kuntien rahoitusosuus koulutuksen järjestämiseen tulee laskemaan vuodesta 2014 lähtien. Näiden syiden vuoksi koulutuskonsernissa on aloitettu vuosien aikana mittavat sopeuttamistoimet. Sopeuttamistoimiin kuuluu keskeisesti henkilöstövähennykset, kiinteistöjen myynnit ja muut toimitilamuutokset. Henkilöstövähennykset aiheuttavat työolosuhteiden muutoksia ja irtisanomisia. Henkilöstömäärä väheni vuoden 2013 aikana 164 henkilöllä, joista irtisanottuja on 104. Henkilöstökulut alenivat edellisvuodesta 4,2 prosenttia. Koulutuskeskus Salpauksessa sopeuttamistoimenpiteiden osana toteutettiin laaja organisaatiouudistus, jossa toimialojen ja tulosyksiköiden määrää vähennettiin merkittävästi. Uudistuksessa vähennettiin johtajien määrää, mutta opettajien ja opiskelijoiden lähiesimiestyö pidettiin mahdollisimman korkeana ja lähiesimiesten saavutettavuutta parannettiin sisäistä työnjakoa kehittämällä. Lahden ammattikorkeakoulussa käynnistyi uuden organisaation toiminta, ja keskiössä olivat organisaatiomuutoksen ja organisaatiokulttuurin muutoksen johtaminen, päätöksentekorakenteen keventäminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen. Tuoterenkaalla henkilöstöön liittyvät painopisteet olivat organisaatiouudistuksen vieminen läpi onnistuneesti ja johtamisosaamisen vahvistaminen. Yhteisten palveluiden johto, hallinnon sekä henkilöstö- ja talouspalveluiden henkilöstö osallistuivat merkittävästi yhteistoimintaneuvottelujen suunnitteluja valmistelutyöhön. Toiminnan sopeuttaminen kohdistui merkittävästi Yhteisiin palveluihin. Osana sopeuttamistoimia pyritään konsernin käyttöomaisuutta vähentämään m 2, siten, että vuoden 2016 loppuun mennessä neliöitä on noin m 2. Kiinteistöja toimitilastrategiasta johdetulla kiinteistöohjelmalla täsmennetään konsernin hallinnassa olevien kiinteistöjen omistamisen, hankkimisen, hallinnan, ylläpidon, tilojen käytön koordinoinnin ja kiinteistöstä luopumisen tavoitteita. Kiinteistöohjelmalla mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja toisaalta sopeutetaan toimintoja oleviin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista luopumista nopeutetaan. Käyttöasteiden noston vaikutus realisoituu vasta sitten, kun ko. tilakokonaisuudet saadaan pois käytöstä eli myytyä tai vuokrattua ulkopuolisille. Kiinteistöjen määriä vähentämällä ohjataan toimintakulttuurin muutokseen johtamis- ja työskentelytavoissa. Toimitilavision mukaan tällä hetkellä koulutuskonsernin hallussa olevista Kujalan, Heinämaantien, Toimistokartanon, Sammonkatu 8:n, Opintie 2:n, Kukonkoivun ja Teinintien kiinteistöistä luovutaan. Lisäksi perustettavan ammattikorkeakouluyhtiön haltuun siirtyvät Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Fellmannian kiinteistöt ja lisäksi tiloja Niemestä. Toimitilamuutokset aiheuttavat myös henkilöstön sijoittamista uusiin tiloihin ja totuttamista uusiin työolosuhteisiin. Tarkastuslautakunnan mielestä toimitilamuutokset aiheuttavat väistämättä myös henkilöstön sijoittamista uusiin tiloihin ja totuttamista uusiin työolosuhteisiin. Tarkastuslautakunnan mielestä toimitilamuutokset edellyttävät, että koulutuskonsernissa kiinnitetään huomiota työyhteisön hyvinvointiin, työsuojeluun ja -turvallisuuteen toimitilaratkaisuissa. Toimintakertomuksesta ilmenee että, koko kuntayhtymän taloudellinen tulos heikentyi vuonna Vuonna 2012 suunta saatiin käännettyä. Vuonna 2013 tulos parani edelleen ja vuosikate toteutui 10,1 %:a (edellisenä vuonna 8,3 %). Tarkastuslautakunnan mielestä henkilöstömuutosten onnistunut läpivienti edellyttää yhteisöllisyyden korostamista ja irtisanottujen henkilöiden tukemista. Tarkastuslautakunnan mielestä sopeuttamistoimenpiteet ovat olosuhteisiin nähden käynnistyneet hyvin ja tilinpäätöksen mukaan taloudellinen tulos on kohentunut edellisvuosiin verrattuna.

23 23 Investoinnit Toimintakertomuksen mukaan investointien toteuttamisesta on osittain luovuttu osana sopeuttamistoimia. Investointimenot yhteensä ovat olleet t euroa, kun alkuperäisen talousarvion mukaan investointeihin on varattu t euroa. Talousarviomuutoksilla investointeihin on varattu lisää määrärahaa t euroa. Vuonna 2013 hyväksytyn Toimitilavisio 2016 mukaisesti konsernin kiinteistöomaisuutta pyritään vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta m 2 niin että kiinteistöjen neliömäärä olisi 2016 noin m 2. Tavoitteeseen sisältyy Lahden ammattikorkeakoululle yhtiöittämisen yhteydessä siirtyvät tilat. Talousarvioon ei ole varattu investointituloja myytävien kiinteistöjen osalta. Tästä lisää kohdassa Tilintarkastajan havainnot. AduSal Oy AduSal Oy on perustettu vuonna 2011 Koulutuskeskus Salpauksen esityksestä. Yrityksen perustamista edellytti Lisätty todellisuus -sovelluksen tehokas käyttöönotto ja hyödyntäminen oppimateriaalin valmistamisessa sekä sovelluksen kaupallisessa hyödyntämisessä. Haastavasta toimintaympäristöstä ja vaikeista taloustilanteista huolimatta yritys on tehnyt positiivisen tuloksen. Yritys on laajentanut toimintaansa ja erikoistunut myös mobiiliteknologiaan. Toimintaa on tarkoitus laajentaa valtakunnallisesti vuonna Talousarvion toteutuminen vaatii kuitenkin ponnisteluja markkinoinnin ja myynnin suuntaan. Henkilöstö Kuten aikaisemmin sopeuttamistoimien yhteydessä mainittiin henkilöstökustannukset ovat koko konsernin tasolla laskeneet 4,2 prosenttia. Koulutuskonsernin henkilöstön määrä on vuonna 2013 vähentynyt 164 hengellä edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernihallitus on päättänyt kokouksessaan käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut päättyivät maaliskuussa Toteutettujen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena 104 henkilöä on irtisanottu, näistä 21 on uudelleensijoitettu. Palveluksesta on vuonna 2013 eronnut 46 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä on noussut jonkin verran edellisestä vuodesta. Koulutuspäivien määrä on systemaattisesti laskenut vuodesta 2011 lähtien, johtuen toimenpiteistä osaamisen varmistamisen suuntaamiseksi enemmän työssä oppimiseen, kuin ulkopuoliseen koulutukseen. Lisäksi koulutusmäärärahoja on alennettu. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2013 on ollut 9,5 kalenteripäivää/hlö, jossa on 0,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen. Pitkien (yli 60 kalenteripäivän) sairauslomien määrä kaikista sairauspoissaoloista on noin 49 prosenttia. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota henkilökunnan koulutuksen ja työelämäjaksojen tarpeellisuuteen työn mielekkyyden ja työssä kehittymisen kannalta. Tarkastuslautakunta toivoo, että huolimatta koulutuskonsernissa toteutetuista sopeuttamistoimista henkilökunnan koulutusta tuetaan.

24 24 Tilintarkastajan havainnot Tarkastuslautakunta on kuullut myös tilintarkastajaa. Tilintarkastaja on tehnyt tarkastustaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja vuodelle 2013 laaditun kuntalakiin perustuvan työohjelman mukaan. Tilintarkastaja on esitellyt laaditun väliraportin tuloksia ja esitellyt myös loppuraportissa ( ) havainnot suoritetuista tarkastuksista tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta nostaa tilintarkastajien havainnoista esille tilinpäätöksen tarkastamisen yhteydessä todetut asiat: Talousarviossa ei ole varattu pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan, eivätkä ne tämän vuoksi ilmene tilinpäätöksessä määrärahojen toteutumista koskevassa yhteenvedossa. Koulutuskonsernissa pyritään osana sopeuttamistoimia vähentämään kiinteistö-omaisuutta. Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma -suosituksen mukaan investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Tulevassa talousarvion laadinnassa tulee tilintarkastajan mielestä ottaa huomioon aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot, koska koulutuskonsernin oman kiinteistöomaisuutta koskevan strategian mukaan konsernin käyttöomaisuutta pyritään osana sopeuttamistoimia m 2, siten, että vuoden 2016 loppuun mennessä neliöitä on noin m 2. Toimitilavisiossa on yksilöity toimitilat, joista tullaan luopumaan. Arvonkorotuksia on purettu vuonna 2011 virheellisesti kirjaamalla poisto jäännösarvosta. Lisäksi ei ole otettu huomioon sitä, että poistosuunnitelma on muuttunut kesken arvonkorotusten purkamiskauden sekä Tilinpäätöksen liitetiedoissa Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus -kohtaan on tehty selvitys arvonkorotusten kirjauksissa tapahtuneesta virheestä. Liitetiedon mukaan korjaukset tehdään tilikaudella Tilintarkastuskertomukseen on lisätty lisätieto, jossa viitataan asiasta annettuun tilinpäätöksen liitetietoon. Tällä tilintarkastuskertomuksen painotuksella varmistetaan, että tilinpäätöksen lukija tulee kiinnittäneeksi huomiota asiaan. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien eläkemenoperusteisten maksujen siirtäminen koulutuskonsernin oppilaitosten kustannuksiksi tarkoittaa, että koulutuskonsernin eläkemenoperusteiset maksut ovat vuonna 2018 yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Maksujen siirtyminen on porrastettu vuosille niin, että vasta vuonna 2018 maksu on täysimääräinen. Asiasta on mainittu toimintakertomuksessa Arvio tulevasta kehityksestä -kohdassa. Tilinpäätökseen 2013 maksua ei ole vielä kirjattu, koska ensimmäinen maksuerä realisoituu vasta vuonna Terhi Kuisma Kuva 8. Henkilöstön kehittämispäivät

25 25 7. Yhteenveto ja esitys yhtymäkokoukselle Tässä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta on esittänyt arviointityönsä tulokset vuodelta Arviointikertomus sisältää arvion yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Koulutuskonsernin tavoitteet ovat kokonaisuudessaan toteutuneet hyvin. Taloudelliset tavoitteet ylittyivät jälleen kaikilla tulosalueilla Tuoterengasta lukuun ottamatta. Myös toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet kohtuullisen hyvin. Haasteena tulee edelleen olemaan taloudellisten sopeuttamistoimien onnistuminen, Toimitilavisio 2016 mukainen toimitilojen vähentäminen sekä ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen vaikutukset koulutuskonsernin perustehtävään ja tavoitteisiin. Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän yhtymäkokouksen käsiteltäväksi ja esittää, että yhtymäkokous pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista konsernihallituksen selvitykset ja käsittelee selvitykset syksyllä 2014 pidettävässä yhtymäkokouksessa. Selvitykset pyydetään toimittamaan tarkastuslautakunnalle mennessä. Lahdessa 18. päivänä maaliskuuta 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tarkastuslautakunta Rauno Hännikäinen puheenjohtaja Kirsti Laatunen varapuheenjohtaja Mervi Lilja Heikki Raitanen Tuulia Salo Matti Tanskanen