LUONNONVARAKESKUKSEN TILASTOPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI LUONNOS

Transkriptio

1 Luonnonvarakeskuksen perustamishanke Päivämäärä: Projekti: LUHTI 2015 Ohje LUONNONVARAKESKUKSEN TILASTOPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI LUONNOS Laatija: LUHTI 2015 Projektiryhmä YHTEYSTIEDOT: Johanna Laiho-Kauranne, MMM/Tike puh:

2 Sisällysluettelo 1 Lähtökohta (vuonna vuonna 2014) Luken Tilastopalveluiden strategiset tavoitteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.1 Luken Tilastopalveluiden tavoitetila... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.2 Luken Tilastopalveluiden toiminta-ajatus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.3 Luken Tilastostrategia ja tiekartta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3 Tilastopalveluiden kehittämislinjaukset Asiakastarpeiden tunnistaminen Tilastojen tietosisällön relevanssin arviointi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.3 Linjaukset tilastotuotannon menetelmistä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.4 Yhteinen ratkaisuarkkitehtuuri... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.5 Yhteinen kehittäminen ja käytäntöjen luominen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4 Tilastoviranomaistoiminta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 1. Euroopan tilastojen käytännesäännöt Liite 2 Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluiden tasapainotettu tuloskortti Liite 3. Tilastotuotantoa ohjaava lainsäädäntö 04/2014 tilanne Liite 4. Tilastoprosessin dokumentaatio Päätös tiedonkeruusta Liite 5. Tilastoprosessin dokumentaatio Tilastohenkilöstön Salassapitosopimus Liite 6. Tilastoprosessin dokumentaatio Tilastoaineistojen Käyttölupahakemus Liite 7. Tilastoprosessin dokumentaatio Tilastoaineistojen Käyttölupapäätös Liite 8. Tilastoprosessin dokumentaatio Tilastoaineistojen Käyttäjien salassapitosopimus Lähteet Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 2

3 1 Lähtökohta Luken tilastointiin Luonnonvarakeskus (Luke) on syntynyt vuoden 2015 alusta alkaen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sektoritutkimuslaitosten fuusioissa. Luonnonvarakeskukseksi ovat fuusioituneet sektoritutkimuslaitokset MTT, Metla ja RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön palvelukeskuksen Tiken tilastopalvelut. Samaan aikaan Maanmittauslaitoksen yhteyteen on syntynyt uusi laajapohjainen toimialariippuvia tietotekniikkapalveluja tuottava ja paikkatiedon kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittava tietotekniikkakeskus. Luonnonvarakeskus (Luke) yhdistyy tehokkaasti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tilastointi. Tike on toiminut tilastolaissa tarkoitettuna tilastoviranomaisena vastaten maa- ja puutarhatalouden virallisten tilastojen tuottamisesta ja niiden edellyttämien tilastollisten rekisterien ylläpidosta. Tike on tuottanut myös muita toimialaansa liittyviä tilastoja. Metlassa ja RKTL:ssa sekä vähäisemmässä määrin myös MTT:ssä on laadittu niiden toimialaan liittyviä tilastoja. Mainituilla tahoilla ei kuitenkaan ole ollut niin sanottua tilastoviranomaisasemaa, vaan ne ovat toimineet tilastolaissa tarkoitettuina muina tilastoja tuottavina viranomaisina. Luken tilastotuotanto on koottu tilastopalvelut-yksikköön, joka tuottaa Suomen ruoka- ja luonnonvaratilastot ja vastaa Luken tilastoviranomaistoiminnasta, tilastotuotannosta sekä sen kehittämisestä. Luonnonvarakeskus toimii tilastolaissa (280/2004) tarkoitettuna tilastoviranomaisena. Lait Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) määrittävät Luonnonvarakeskuksen vastaamaan toimialansa tilastotuotannosta, ellei tilastointi tehtävä jo kuulu muulle viranomaiselle. Tilastolaki (280/2004) määrittää tilastoviranomaisten toimintatavan sekä asettaa vaatimuksia tilastotuotannon kehittämiseksi ja hyvien edellytysten luomiseksi tilastojen tutkimuskäytön lisäämiseksi. Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluiden toimintamallissa esitetään Luken tilastotoimen pääperiaatteet. Luonnonvarakeskuksella vahvistetaan biotalouden ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Voimavarojen ja osaamisen yhdistämisellä erillisistä tutkimuslaitoksista saavutetaan kokonaisvaltainen ja vahva tutkimusote uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja siihen perustuvaan elinkeinojen kilpailukykyyn sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kokonaisuus muodostuu kilpailukykyiseksi asiantuntijaorganisaatioksi, joka kilpailee myös budjettirahoituksen ulkopuolisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Samalla turvataan tieteellisen tutkimuksen ja asiantuntijatoiminnan tarjoama tuki yhteiskunnalliselle päätöksenteolle sekä lakisääteisten tehtävien hoitaminen. Laitosten yhdistämisellä ja toimipaikkaverkoston rakenteen kehittämisellä tehostetaan toimintoja. Tilastotuotannon yhteensovittaminen Luonnonvarakeskukseen on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2013 asettamassa LUHTI hankkeessa, jonka tehtävänä oli selvittää ruoka- ja luonnonvaratilastoinnin organisointia ministeriön hallinnonalalla vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman puitteissa. Hankkeen tehtävänä oli koota hallinnonalan tilastointi yhdeksi kokonaisuudeksi. Hankkeen taustalla ovat olleet tilastotoimea koskevat selvitykset, sektoritutkimuslaitosuudistus sekä valtion tietohallinnon ja tietotekniikka palveluiden uudistamishankkeet. LUHTI 2015-hankkeessa arvioitiin, että Tiken, Metlan, RKTL:n ja MTT:n tilastotuotannon kehittymistä ja vaikuttavuutta edistetään parhaiten keskittämällä kyseiset tilastointitehtävät Luonnonvarakeskukseen. Ratkaisulla turvataan sekä tutkimus- että tilastotoimintaa hyödyntävä monipuolinen osaaminen, tietovarantojen ja tiedontuotannon koordinaatio sekä laadukkaat tietopalvelut asiakkaille. Fuusiossa tavoitellaan tehokasta tilastotuotantoa, joka palvelee nykyistä paremmin tiedonantajia ja tiedonkäyttäjiä sekä reagoi joustavasti asiakkaiden muuttuviin tietotarpeisiin ja palvelutasovaatimuksiin. Toimintamalli kuvaa Luken tilastotuotannon ja tilastoviranomaistoiminnan periaatteet, vastuut, organisoinnin ohjausrakenteet, tavoitetilan ja käytänteet. Osaamisen, resurssien, tilastotuotannon ja -tietopalvelun kannalta on kehitetty tuloksellinen, tasapainoinen ja yhtenäinen toimintamalli, joka luo edellytykset vastata uusiin ja tuleviin tietotarpeisiin Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesääntöjä noudattaen. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 3

4 2 Luken strategiset tavoitteet ja tilastoinnin toiminta-ajatus Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle ja kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle sekä tukee yhteiskunnan päätöksentekoa. Luken strategiset vaikuttavuusalueet ovat uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat biomassapohjaiset tuotteet ja energia, ruokajärjestelmä ja turva, hyvinvointi ja terveys sekä kestävä luonnonvaratalous ja politiikka. Luken strategiset päämäärät ovat: Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille. Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeisiin, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä. Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy luonnon aineettomien arvojen hyödyntämisellä. Biotalous on ylivertainen kestävien, resurssitehokkaiden ja hiilineutraalien kulutus- ja tuotantotapojen sekä teknologioiden älykäs kehittäjä. Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa. Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot perustuvat laaja-alaiseen tietoon ja osaamiseen. Luken tavoitteena on olla: Vahva ja vaikuttava Asiakas on toiminnan keskiössä Uusiutuvien luonnonvarojoen kestävään käyttöön perustuvan biotalouden tukeminen kokonaisvaltaisella ja eri tieteenalat yhdistävällä tutkimuksella Yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden lisääminen Yksi iso tutkimuslaitos on vaikuttavampi kuin kolme erillistä laitosta Osaamispohjan monialaisuus lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja rahoituspohjaa Toimintakulttuuri tukee osaamista ja jatkuvaa oppimista. Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Hyvä työpaikka Monitieteinen tutkimusympäristö, houkutteleva yhteistyökumppani Yhdistyminen parantaa osaamisen kehittymistä Uudet tutkimustiimit synnyttävät uusia innovoivia ratkaisuja Tehokas toimija Parannamme toiminnallista tehokkuuttamme rakenteellisten muutosten kautta Tiiviimpi rakenne turvaa tutkimusinfrastruktuurin kehittämisen Uudistamme rahoitusrakenteemme Tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämisen Pienennetään yleiskustannuksia ja saavutetaan kustannussäästöjä 2.1 Luken Tilastopalveluiden tavoitetila Luonnonvarakeskus tuottaa ja jalostaa tehokkaasti ruoka- ja luonnonvarojen tilastot informaatioksi muuttuviin asiakastarpeisiin hyödyntäen yhteentoimivia tietovarantoja ja monipuolista substanssi- ja menetelmäosaamista. Ruoka- ja luonnonvaratilastot luovat informaatioperustan yhdessä Luken tutkimuksen kanssa biotalouden kehittymiselle. Luken ruoka- ja luonnonvaratilastot kuvaavat osuvasti: 1) maatalouden rakennetta, tuotantomenetelmiä ja -panoksia, peltokasvi-, puutarha- ja kotieläintuotantoa, tuotannon vaikutuksia ympäristöön sekä maataloustuotteiden hintoja; 2) metsien taloudellista hyödyntämistä, puumarkkinoiden toimintaa, metsien hoitoa ja metsien suojelua; 3) kalastusta, vesiviljelyä, kalataloutta ja kalastustuotteiden markkinoita; 4) elintarvikkeiden turvallisuutta. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 4

5 2.2 Luken Tilastopalveluiden toiminta-ajatus Luonnonvarakeskuksen ruoka- ja luonnonvaratilastojen tuotanto tukee toimialallaan luotettavaan, laadukkaaseen ja riippumattomaan tietoon perustuvien päätösten tekemistä sekä tietoyhteiskunnan kehittymistä. Tiedot ovat kaikkien käytettävissä päätöksentekoa, tutkimusta ja keskustelua varten. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen fuusion yhteiskunnalliset edut Ruoka- ja luonnonvaratilastojen tietopalvelut monipuolistuvat, tietovarantojen käyttö lisääntyy ja käytettävyys paranee. Tiedonantajien vastaustaakkaa kevennetään hyvin hallituilla ja suunnitelluilla tiedonkeruilla sekä yhteentoimivilla tietovarannoilla. Yhtenäistämällä saavutetaan paremmin hallitut ja hyödynnetyt tilastojen tietovarannot. Yhtenäistämisellä on selkeää kokonaistaloudellista hyötyä. Henkilöstö toteuttaa muutoksen Toimintamallin kehittäminen on avointa, läpinäkyvää ja vuorovaikutteista. Henkilöstö osallistuu uuden toimintamallin kehittämiseen. Uusi toimintamalli kehitetään yhdessä henkilöstön, sidosryhmien ja hallinnonalan it-palvelujen kanssa. Muutoksessa noudatetaan valtion hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä ( ) valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteessa ja sen nojalla annettuja ohjeita ja päätöksiä. Hanke toteutetaan samassa aikataulussa muiden hallinnonalan organisaatiomuutosten kanssa. Hanke on osa vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelmaa. Tavoitteena on, että ydinpalvelut toimivat katkotta ja laadukkaina muutosprosessin ajan. 2.3 Luken Tilaston tiekartta Ruoka- ja luonnonvaratilastot kattavat tarkoituksenmukaisesti ilmiöalueensa. Tilastoista tuotetaan merkityksellistä informaatiota ja tietoa alan tutkimuksen kanssa. Tilastot tuotetaan asiakaslähtöisesti parhain ja tehokkain tilastotuotantomenetelmin. Tiedonkeruista jalostetaan palvelu tiedonantajille. Tuotettujen tilastojen yhteentoimivuus saavutetaan yhteisellä tieto- ja ratkaisuarkkitehtuurilla. Asiakasystävälliset tilastot jaetaan helppokäyttöisesti avointa datapolitiikkaa noudattaen sekä kehittäen asiakkaiden kanssa heidän tarvitsemia tietopalveluja ja -tuotteita. Luken tilastotuotanto kehittyy muuttuviin asiakastarpeisiin hyödyntäen henkilöstön osaamista, edistä mällä tietovarojen yhteentoimivuutta sekä hyödyntämällä hyvin hallittua tietoarkki tehtuuria. Tilastopalveluiden tiekartta perustuu toiminnan ja inhimillisen pääoman vuorovaikutteiseen kehittämiseen (kuvio 1). Kuvio 1. Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluiden strateginen tiekartta Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 5

6 Tilastopalveluiden pääkohderyhmät Luken Tilastopalveluiden tiedonkäyttäjien pääkohderyhmät ovat ministeriöt, aluehallinto, ruoka- ja luonnonvaratalouden yritykset ja ammatinharjoittajat, toimialan etujärjestöt, media, tutkijat ja kansalaiset. Luken tilastokokonaisuuden ja tietopalvelujen asiakastarpeiden arvioinnissa ja priorisoinnissa vaikuttavat Euroopan tilastojärjestelmän tietotarpeet, kansainvälisten organisaatioiden tietotarpeet, kansalliset politiikkaohjelmien tarpeet ja yhteiskunnallisesti merkittävät tietotarpeet. Asiakasystävälliset tilastopalvelut Laadukkaat tilastoverkkopalvelut edellyttävät tiivistä vuorovaikutusta eri asiakasryhmien kanssa ja asiakkaiden tietotarpeiden tunnistamista. Asiakkaiden tarpeita on ymmärrettävä, kokemuksia palveluiden käytöstä ja käytettävyydestä hankitaan sekä kuunnellaan aktiivisesti. Palvelua kehitetään niiden pohjalta. Tietovarantojen yhdistäminen yhteen palveluun lisää tilastojen käyttöä ja vaikuttavuutta sekä mahdollistaa uusien tuotteiden ja palvelujen luomisen asiakkaille yli perinteisten sektorirajojen. Osallistutetaan asiakkaat ja kumppanit tilastopalveluiden kehittämiseen Tiedonkeruut jalostetaan palveluksi tiedonantajille Henkilöstön asiantuntijuus asiantuntijapalveluiden moottorina Uusia tilastomenetelmien ratkaisuja löydetään kehittämällä osaamista ja verkostoitumalla. Tilastotuotannon ja tutkimuksen aktiivinen vuorovaikutus synnyttää uutta innovatiivista substanssi- ja menetelmäosaamista, jolla vastataan monimuotoisten tietotarpeiden kysyntään. Tilastotuotanto hyödyntää tehokkaasti substanssialan osaamista osuvassa tiedonkeruussa ja analysoinnissa sekä tilastotieteen menetelmiä tehokkaassa ja luotettavassa tiedon käsittelyssä Avoimet rajapinnat avain tilastotuotannon vaikuttavuuteen Perustilastot julkaistaan maksuttomassa verrkopalvelussa. Tilastoaineistot jaetaan avoimen datapolitiikan periaatteiden mukaisesti tilastojen tietosuojaa kunnioittaen. Tilastoaineistot jaetaan yhteiskäyttöisissä tutkijapalveluissa palvellen puolueettomasti kansallista ja kansainvälistä tutkimusta. Räätälöity asiakaspalvelu on maksullista ja riittävästi resurssoitu. Tietoarkkitehtuuri tilastostrategisena työkaluna Hyvin organisoitu ja johdettu tilastotuotantomalli vastaa uusiin kasvaviin tietotarpeisiin, digitalisoituihin tilastointipalveluihin ja auttaa vähentämään tilastotuotannon hallinnollista taakka sekä kehittämään tutkimukselle suunnattuja tilastotietopalveluita. Uudessa toimintamallissa hyödynnetään yhteentoimivia tietojärjestelmiä ja suorassa tiedonkeruussa sekä tiedon julkaisemisessa noudatetaan yhteistä ratkaisuarkkitehtuuria. Luken tilastopalveluiden kokonaisuus on kuvattu laissa ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), luonnoksessa Luken tilasto-ohjelmaksi, tilastojen relevanssiselvityksessä, Luken tilastojen julkaisulinjauksissa, ja tilastohenkilöstön kehittämisohjelmassa. Tilaston kehittämislinjaukset ja toimintamalli vastaavat tilastotuotannon yhteenkokoamiselle asetettuihin Luhti vaikuttavuus- ja tuottavuushankkeelle asetettuihin tavoitteisiin (Liite 2), joiden saavuttamista seurataan osana Luonnonvarakeskuksen tulosohjausta. Yhteistä työkulttuuria kehitetään uuden organisaation valmistelussa. Henkilöstön sijoittuminen uuteen organisaatioon ja yksiköihin on valmisteltu osana Luonnonvarakeskuksen perustamishanketta. Vastuut ja toimintamallit on valmisteltu Luken työjärjestyksen laatimisen yhteydessä. 3 Tilastopalveluiden kehittämislinjaukset Ruoka- ja luonnonvaratilastoinnin keskittämisellä Luonnonvarakeskukseen tavoitellaan merkittäviä hyötyjä niin asiakkaan kuin palveluja tuottavan organisaation näkökulmasta. Tiken, MTT:n, Metlan ja RKTL:n tuottamat tilastot ovat saatavilla yhden palvelun kautta. Tietojen yhdisteltävyys yli aiempien organisaatiorajojen helpottuu ja tietokokonaisuus on selkeä hahmottaa. Tietojen käytettävyys ja yhdisteltävyys parantuu uusissa julkaisulinjauksissa. Palveluiden laatu paranee, kun nykyisiä erillisiä organisaatioita suurempi Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 6

7 organisaatio panostaa asiakaslähtöisiin palveluihin. Lukessa tiedontuotannon palvelumuotoiluun voi osallistua yhtäaikaisesti niin tilastotuotannon kuin seurantajärjestelmien ja tutkimuspalveluiden asiakkaat. Luken asiakaslähtöinen toimintamalli on esitetty Kuviossa 2. Kuvio 2. Luonnonvarakeskuksen toimintamallin rakenne Fuusio edistää hyvien käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Kustannussäästöjä saadaan toimintojen tehokkaammassa koordinoinnissa sekä siirtymisessä erillisistä tiedonkeruun, analysoinnin ja jakeluvälineiden järjestelmistä yhtenäiseen ratkaisuarkkitehtuuriin. Asiakaslähtöinen palvelukehitys syventää vuorovaikutusta asiakkaan kanssa; toisaalta asiakastarpeisiin kehitetty verkkopalvelu lisää sähköistä itsepalvelua. Tilastotietopalvelun tavoitteena on levitä uudessa palvelussa nykyistä suuremmalle käyttäjämäärälle, lisäten tilastotietojen vaikuttavuutta. Sähköinen julkaiseminen tehostuu tunnistettujen parhaiden käytäntöjen avulla. Luken tilastojen tunnettuus perustuu tiedon osuvuuteen, käytettävyyteen ja viestintään. Luken tilastojen julkaiseminen on ohjeistettu tilastopalveluiden julkaisemislinjauksissa. Luken tilastoinnin etuja ovat tiiviit yhteydet tutkimukseen ja seurantaan. Tämä tukee tiedonantajien verkostojen hyvää koordinointia sekä vuorovaikutusta tilastotiedon käyttäjien kanssa. Yhteistyö tutkimuksen kanssa syvenee käsitteiden muodostamisesta tiedon oikeellisuuden arviointiin, analysointiin ja tilastollisen tiedon tulkintaan. Luken asiakasrajapinta palvelee asiakkaita monipuolisesti, ja se kattaa tilastotiedon, tutkimuksen ja seurantajärjestelmien raportoinnin. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja asiakkuusprosessi ja tilastotuotantoprosessin asiakkuusrajapinnat ovat tilastotuotannon asiakasrahoitteisissa hankkeissa, asiakkuuksien hallinnassa ja tietopalvelussa. Tiedontuotannossa keskeiset rajapinnat ovat tutkimuksen ja tilastoinnin yhteistyössä sekä tietovarantojen avaamisessa avoimen datan vaatimusten mukaisesti. Seurantajärjestelmien tietovarantojen hyödyntäminen on tilastoinnin keskiössä. Vastavuoroisesti tilastotuotannon tehostamisen menetelmiä voidaan hyödyntää seurantajärjestelmien tiedontuotannon tehostamisessa. Substanssi- ja menetelmätutkimusta hyödynnetään käsitteiden, menetelmien ja analyysien suunnittelusta lähtien. Yhteistyö tutkimuksen kanssa korostuu tilastojen tulosten analysoinnissa ja tulkinnassa sekä räätälöidyissä tilastotutkimuspalveluissa. Tilastopalvelut mahdollistavat tiedonkeruualustoja liitännäistutkimuksille. Koordinoimalla samoille tiedonantajille kohdentuvia tiedonkeruita vähennetään tiedonantajien vastausrasitusta ja tehostetaan toimintaa. Kuviossa 3 on kuvattu ruoka- ja luonnonvaratilastojen, seurantojen sekä tutkimuksen tiivis vuorovaikutus läpi tilastotuotantoprosessin. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 7

8 Kuvio 3. Ruoka- ja luonnonvaratilastotuotannon yhteydet muihin prosesseihin Tilastoinnissa vakiintuneet toiminta- ja prosessimallit voivat kehittää myös luonnonvarojen seurantojen tietojen laatua, tehokkuutta, tuotantovarmuutta, dokumentaatiota ja tietojen käytettävyyttä. Hallinnoitaessa luonnonvarasektorin säädösperusteisia tilastoja ja seurantoja yhdessä organisaatiossa, voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja vaikuttaa ennakoiden asetusten tulevaan valmisteluun. Luken tilastotuotantoprosessi on toinen organisaation ydinprosesseista. Se noudattaa UNECEn geneeristä tilastotuotantoprosessia. Kuviossa 4 ja taulukossa 1 ja on kuvattu tilastotuotantoprosessi ja sen vaiheet sekä yhteydet Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen, tietohallinnon, tutkimusasemien, asiakasratkaisujen, viestinnän ja tietopalvelun sekä laadunhallinnan kanssa. Kuvio 4. Luonnonvarakeskuksen tilastotuotannon prosessikuvaus Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 8

9 Taulukko 1. Tilastotuotantoprosessin periaatteet ja ohjaus Tilastotuotantoprosessin Periaatteet vaihe Yleiset periaatteet Vaikuttavuus ja tuloksellisuus prosessille 1. Tarpeet Tietosisällön relevanssi muuttuviin asiakastarpeisiin 2. Määrittely ja suunnittelu Hallinnollisen taakan keventäminen: (i) tiedonantajien ja (ii) tiedontuottajan näkökulmasta 3. Toteutus Sähköinen tilastointi Tilastotuotannon nopeus 4. Tiedonkeruu Tiedonantajien hallinnollisen taakan keventäminen ja hyödyn tuottaminen tiedonantajille 5. Havaintoaineiston muokkaus Tehokas toiminta Automatisoitu muokkaus Tilastollinen merkitsevyys editointi ja imputointi Ohjaus & ohjeet ESS Käytännesäännöt ja MMM tulosohjaus ESS Käytännesäännöt, Eurostat tilastoohjelma, sitovat kansainväliset sopimukset tilastotiedon tuotannolle, MMM, YM ESS Käytännesäännöt Hallitusohjelma, TEM & MMM Hallitusohjelma, Tilastokeskus: Valtion tilastotoimen ohjaus, SVT Neuvottelukunta, Mitko ja hallinnonalan yhteinen arkkitehtuuri Digistrategia, Palvelukanava, Mitko ja hallinnonalan yhteinen arkkitehtuuri ESS Käytännesäännöt, Tilastotuotannon parhaat menetelmät (CBM) 6. Analyysi Tilastojen jalostaminen informaatioksi Tilastomenetelmien tehokas hyödyntäminen ESS Käytännesäännöt, Tilastotuotannon parhaat menetelmät (CBM), Innovaatiot 7. Julkaiseminen ja jakelu Puolueettomuus, tasapuolisuus, luvattuaikaisuus ja saatavuus ESS Käytännesäännöt, Suomen virallisen tilaston Neuvottelukunta (SVT); SVT julkaisuohjeet 8. Arkistointi Sähköinen arkistointi Arkistointilaitos, eams 9. Arviointi Laaturaportointi Menetelmäkuvaukset Jatkuva kehittäminen ja tilastotuotannon laadunhallinta SVT laatukriteerit ja raportointiohjeet, CAF/EFQM 3.1 Asiakastarpeiden tunnistaminen Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluita kehitetään vastaamaan asiakkaiden käyttötarpeita ja tottumuksia. Tilastotuotannon palveluita kehitetään käyttäjälähtöisesti hyödyntämällä palvelumuotoilun menetelmiä. Asiakaslähtöisen palvelun suunnittelulla on erityisen suuri merkitys, koska luonnonvara-alan tilastointi on laaja kokonaisuus. Metlan, MTT:n,RKTL:n ja Tiken tilastoilla on ollut sekä yhteisiä että erillisiä käyttäjäryhmiä. Käyttäjäryhmät ja heidän tietotarpeensa ryhmitellään nykyistä tarkemmin, ja niitä on myös mahdollista priorisoida. Yhdistämällä tilastopalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi voidaan tavoittaa myös uusia käyttäjäryhmiä, jotka voidaan havaita palveluiden sisältöä ideoitaessa. Palvelut rakennetaan vastaamaan eri käyttäjäryhmien tarpeita. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään saamaan valmiiksi Luonnonvarakeskuksen tilastoportaali, joka on tilastojen pääjulkaisukanava. Palvelun suunnittelussa huomioidaan asiakastarpeiden lisäksi laajemmin verkkopalveluiden yleinen kehitys ja julkaisutekniikan muutokset sekä erityyppiset tietotarpeet. Tilastojen vaikuttavuutta pyritään lisäämään tarjoamalla Luonnonvarakeskuksen tilastotietoja myös mm. valtionhallinnon yhteisiin verkkopalveluihin sekä linkittämällä Luonnonvarakeskuksen tilastoportaali aktiivisesti alan muihin verkkopalveluihin. Aiemmin asiakkaat ovat osallistuneet tilastopalveluiden suunnitteluun eri tavoin eri organisaatioissa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä on hahmotettu mm. opiskelijapaneelissa (MTT), palvelukartoituksiin liittyvissä teemahaastatteluissa (Metla, RKTL) ja käytettävyysmenetelmiä hyödyntävässä verkkopalveluiden suunnittelussa (Tike). Kaikissa organisaatioissa on kartoitettu myös nimettyjen asiakkaiden tyytyväisyyttä asiakastyytyväisyystutkimuksissa ja seurattu asiakkaiden käyttäytymistä verkkopalveluissa kävijämääräseurannan avulla. Luonnonvarakeskuksen asiakaslähtöisiä tilastopalveluita edistetään: 1 syventämällä asiakasymmärrystä ja tunnistamalla asiakasryhmiä, 2 osallistamalla käyttäjät palvelun kehittämiseen, 3 lisäämällä vuorovaikutteisia palveluita, 4 parantamalla palvelun ja tiedon löydettävyyttä, 5 esittämällä tilastotietoja havainnollisesti ja ymmärrettävästi, 6 suunnittelemalla ja luomalla kokonaan uusia palveluita, Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 9

10 7 hyödyntämällä tietosisältöjä uusilla tavoilla ja 8 rakentamalla päätelaiteriippumaton palvelu (mm. mobiilikäyttö) Systemaattinen asiakaslähtöinen toimintatapa auttaa vahvistamaan tilastotuotannon osuvuutta ja kehittämään sitä tietosisällöltään oikeaan suuntaan sekä luomaan asiakastarpeisiin laadukkaita tilastotuotteita. Asiakastyytyväisyydelle ja palvelun laadulle asetetaan yhdessä tavoitteet, joiden toteutumista mitataan mediaseurannalla, asiakastyytyväisyystutkimuksella, päättäjäkyselyllä ja hanketyytyväisyydellä sekä verkkopalveluiden kävijämäärien seurannalla. Asiakastyytyväisyystutkimus pyritään tekemään Luken tilastotuotannosta säännöllisesti; ensimmäinen vertailukelpoinen tutkimus toteutettiin syksyllä Tilastojen tietosisällön relevanssin arviointi Ruoka- ja luonnonvaratilastokokonaisuus kattaa ensisijaisesti alan lakisääteiset ja kansainväliset tilastovelvoitteet. Lisäksi tilastotuotannon yhteydessä tuotetaan lakisääteinen maataloustuotteiden EUhintaseuranta Komission määritysten mukaisesti. Lakisääteisen tilastotuotannon ytimen lisäksi ruoka- ja luonnonvaratilastojen tulisi täyttää merkittävät yhteiskunnalliset tietotarpeet, jotka tuottavat selvää lisäarvoa luonnonvarasektorille ruoan tuotannon ja luonnonvarojen kestävän käytön seurantaan ja politiikkaohjelmien seurannan tarpeisiin. Tilastotuotannon tietosisällön osuvuutta ja muita laatuvaatimuksia arvioidaan säännöllisesti, jotta tilastokokonaisuus kehittyy tarkoituksenmukaisesti. Tilastojen tuottamiseen on varattava riittävästi rahoitusta, osaavaa henkilöstöä ja teknisiä välineitä. Tilastojen kattavuuden, yksityiskohtaisuuden ja kustannusten on oltava oikeassa suhteessa tietotarpeisiin ja tietojen käyttöön. Euroopan tilastojärjestelmän käytännesäännöt edellyttävät tilastotuotannon tietosisällön relevanssin jatkuvaa arviointia suhteessa uusiin tietotarpeisiin. Relevanssiarvioinnissa asiakkaita kuunnellaan aktiivisesti. Ruoka- ja luonnonvaratilastoihin kohdistuu uusia tietotarpeita, jotka yhdistävät tilastoalueita. Uudet tietotarpeet ovat nykyistä tilastotuotantoa haastavampia ja edellyttävät uutta substanssiosaamista ja teknistä osaamista. Uusien tilastojen tarve suhteutetaan kustannuksiin soveltamalla hyviä tilastollisia menettelytapoja. Tilastojen lopettamis- tai supistamismahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti, jotta voimavaroja kohdennetaan prioriteetiltaan tärkeimpiin tilastopalveluihin. Luonnonvarakeskuksen käynnistyessä evaluoidaan koko tilastotuotannon tietosisältökokonaisuus sekä selkiytetään tilastotuotannon, seurantojen ja maksullisen tiedonkeruu-palveluiden rajapinnat. Lisäksi tehdään tilastotuotannon evaluointisuunnitelma, jossa määritellään tulevien evaluointien useus ja laajuus. Tilastotuotannon uudet tietotarpeet liittyvät kansallisiin ja kansainvälisiin politiikkaohjelmien ja -kausien muutoksiin. Kansalliset politiikkaohjelmat, Euroopan uusi yhteinen maatalouspolitiikka, Euroopan unionin metsäasioiden painopisteet ja kansainvälisen metsäpolitiikan muutokset sekä uusi kansainvälinen kalastusohjelma asettavat kaikki uusia tietotarpeita tilastojen tietosisällölle, prioriteeteille kuin myös tuotetun tiedon laadulle sekä useudelle. Tilastojen lisäksi Luken tilastopalveluihin kuuluu hintaseurantatietoja ja indikaattorikokoelmia kuten maatalouden ympäristövaikutusten indikaattorit sekä Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan vaikuttavuusindikaattorit. Osasta tilastoja tuotetaan myös ennakkotilastoja ja suhdannekatsauksia. Tilastotuotannon asiakkaiden tietotarpeiden monimuotoistuessa tarvitaan enemmän tilastollisia tutkimuspalveluita, jotka perustuvat yhteentoimiviin tietovarantoihin sekä tutkimuksen analyysiin tuotetuista tiedoista. Vastaavasti uudet tilastoalueet edellyttävät kiinteää yhteistyötä tutkimuksen kanssa uusien tilastojen tuotantotapojen kehittämisessä ja pilottitutkimuksissa. Kuviossa 5 on esitetty ruoka- ja luonnonvaratilastojen yhteydet Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen teemoihin. Ruoka- ja luonnonvaratilastot kokoavat yhteen maatalous-, kalatalous-, metsästys- ja metsätilastot sekä muut alan tilastot. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 10

11 Kuvio 5. Luonnonvarakeskuksen tilastokokonaisuuden yhteydet tutkimuksen teemoihin Tilastotuotannon menetelmillä voidaan kehittää tilastopalveluiden laatua, tehokkuutta, ja nopeutta, edellyttäen että tilastotuotannon substanssiosaaminen on otettu hyvin haltuun, tiedontuotanto on osuvaa, hyvin perusteltua ja tiedonkeruu hyvin suunniteltu. Luonnonvarakeskukseen yhdistetty tilastotuotanto mahdollistaa kehittämisalueiden paremman haltuunoton, kun työtä voidaan uudelleen organisoida, kehittää yhtenäisin menetelmin sekä automatisoida. Luken alkuvaiheessa tilastotuotantoprosessia ja yksittäisten tilastojen tuotantotapoja uudelleen arvioidaan, kun tehtäviä ja työvaiheita vastuutetaan tilastojen sisältötutkijoiden, prosessin eri vaiheiden tiedonkeruu-, julkaisu- ja jakelukoordinaattoreille ja tilastotieteilijöiden kesken. Tilastotieteilijöitä on luonnonvarakeskuksessa niin tilastotuotannossa kuin tutkimuksessa. Vuorovaikutusta molempien tilastotieteilijäryhmien kanssa edistetään. Tilastotieteellinen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia tiedontuotannon uudelle kehittämiselle. Tilastotuotantoprosessin vaiheista vastaavat tilastomenetelmäryhmän koordinaattorit, joiden päätehtävänä on yhtenäistää tilastotuotantomenetelmiä ja tukea yhteen sovitettua tilastotuotantoa. Tavoitteena on mahdollisimman pitkälle automatisoitu sähköinen tilastotuotanto. Prosessin eri vaiheet, menetelmät ja tulevaisuuden kannalta merkittävimmät kohdat evaluoidaan tilastotuotannon kokonaisuuden arvioinnissa. Asiantuntija-arvioin selvitetään missä määrin tilastotuotannon nykyisin käytettyjä tilastollisia menetelmiä voidaan kehittää. Tavoitteena on tehostaa tilastotuotantoa hyödyntäen tehokkaasti käytettävissä olevaa lisäinformaatiota sekä soveltaen tilastotieteen menetelmiä, jotka on esitetty kuviossa 6 tilastotuotantoprosessin yhteydessä. Tilastotieteen menetelmien avulla parannetaan tilastotuotannon tehokkuutta ja palvelukykyä. Tiedonantajien vastausrasitetta kevennetään ja resursseja hyödynnetään tehokkaammin: koordinoimalla otantoja, evaluoimalla ja yhdistelemällä lisäinformaatiota ja sekä käyttämällä tilastollista merkitsevyyseditointia. Tilastolliset tietosuojausmenetelmät ja rekisterimenetelmistä lisäävät tilastojen monikäyttöisyyttä. Tavoitteena on edistää tietovirtojen hyvää hallintaa sekä yhtenäistää eri tilastojen tiedonkeruumenetelmiä, tietokanta-arkkitehtuuria, tietokantamenetelmiä sekä tiedonjakelumenetelmiä. Systeemiajattelua tuodaan enenevässä määrin tilastotuotantoon, erityisesti koodaukseen, tilastollisen aineistojen käsittelyyn, tietojen hallintaan (hakemistorakenteet) luoden yhdessä sovitut käytännöt. Tilastotuotannon toistettavuuden ja vakauden edistämiseksi määritellään kommentoinnin perusvaatimustaso yhdessä kaikkien tilastotieteilijöiden kesken. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 11

12 Kuvio 6. Tilastotieteen menetelmät tilastotuotantoprosessin vaiheissa A, B, C D, E, F Metadata ja arkistointi G, H I, J K Tieto- Tiedon Määrittely järjestelmän Havainto- Julkaisemi- tarpeen Tiedon Prosessin ja rakentaaineiston Analyysi nen ja Arkistointi Selvitys hankinta arviointi suunnittelu minen muokkaus jakelu Laadun ja riskien hallinta A. Tilastokokonaisuuden selkeyttäminen ja tilastojen yhdistely -> tiedonkeruiden ja otantojen koordinointi B. Lisäinformaation yhdistäminen ja hyödyntäminen otanta-asetelman tehostamisessa C. Ennakkoon määritetyt aineiston tarkistussäännöt D. Merkittävyyseditointi ja imputointi E. SAS / SAS-EG tutkijan tiedonanalysoinnin välineenä F. Pienalue-estimointi G. Mikroaineistojen yhdistely analyysin tukena H. Tilastollisen tietosuojan ratkaisut tietojen julkaisemisessa I. Dynaaminen raportointi J. Tutkijapalveluiden tietosuojaus mikroaineistojen käsittelyssä K. Käytettyjen tilastollisten menetelmien arviointi ja jatkokehittäminen 3.4 Yhteinen ratkaisuarkkitehtuuri Luken tilastotuotantokokonaisuutta on selvitetty inventoimalla Tiken, Metlan, RKTL:n ja MTT:n tilastoiksi luokittelemat tiedontuotannot. Tilastotuotannon elinkaarta varten on kerätty tietovirtatietoa hankkeen suunnitteluvaiheessa tilastoittain. Tiedon jäsentelyyn ja analyysiin sovelletaan JHS179 standardia ja sen liitteen 9 mukaista informaatiosalkkua, jonka avulla voidaan hahmottaa tietovirtakokonaisuuksia. Luken tilasto-ohjelmassa kuvataan tilastotietojen tiedonkeruut informaatiosalkuissa. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen yhdistämisen hyödyt saavutetaan yhtenäistämällä tietovirtojen käsittelyä ja hallintaa. Tilastojen nykytilan, tilastojen elinkaariajattelun ja nykyisten organisaatioiden tilastotuotantoon liittyviä liittymäpintojaon/sidosryhmien analyysistä kehitetään yhtenäinen tilastotuotantomalli - hyödyntäen UNECE:n GSBPM tilastotuotantomallia (ks kuvio 4). Yhtenäisen ratkaisuarkkitehtuurin pohjana ovat tietojärjestelmäsalkkutiedot sekä tilastojen ja seurantojen kokonaisuuksien rajapinnat. 3.5 Yhteinen kehittäminen ja käytäntöjen luominen Työkulttuuri sisältää paitsi näkyvän työkäyttäytymisen (jäävuorimallin yläosa), myös työyhteisöissä vallitsevat asenteet, normit, ihanteet ja jännitteet. Nämä sosiaaliset tekijät vaikuttavat siihen, minkä ajatellaan olevan sallittua, kiellettyä, hävettävää jne. Mahdolliset jännitteet kaventavat tai jopa estävät luottamuksellinen ideoinnin ja yhteistyön ja siten uudenlaisten palveluiden, toimintamallien ja työtapojen suunnittelun ja toteutumisen. Luken tilastopalvelut yksikköön luodaan luottamuksellista ja hedelmällistä oppivaa yhteistyöä sekä työkulttuuria tietoisesti sekä vähentäen mahdollisia jännitteitä sekä optimoiden tuottavuutta jo valmisteluvaiheen aikana. Tavoitteisiin pyritään järjestämällä osallistavia valmennuspäiviä Luken käynnistyttyä. Painopiste on keskinäisen tuntemuksen, yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentamisessa muiden hankkeen tavoitteiden rinnalla. Yhteisten valmennuspäivien lisäksi pyritään järjestämään työnohjausta, jossa n. 10 hengen ryhmä kokoontuu kuukausittain keskustelemaan luottamuksellisesti työn tekemisen tavoitteista, edellytyksistä, kokemuksista ja tunteista koulutetun työnohjaajan johdolla. Yhteisen työkulttuurin kehittämisessä tulee huomioida usean toimipisteen toimintamalli. Työkulttuurin rinnalla on tärkeää arvioida osaamiskartoituksella fuusioituvissa organisaatioissa oleva tilastoosaaminen ja peilata sitä suhteessa luonnonvaratilastojen tarpeisiin. Osaamistarpeet määritellään osaamisstrategiassa. Esimerkiksi julkaisemisen ja tiedonkeruiden alalla sekä verkkopalveluissa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi osaamistarpeet ja tavoitetasot ovat Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 12

13 muuttuneet ripeästi. Yleisesti kaikkien tilastotuotantoon osallistuvien henkilöiden tietotekniikkataitoja tulee kehittää, tietokantaosaamista lisätä, jotta kaikki tutkijat ja tutkimusavustajat pystyvät itsenäisesti analysoimaan tilastoaineistoja ja taulukoimaan tilastojulkaisujen taulukot. Tilastotieteilijöiden ja substanssitutkijoiden tulee kehittää yhteistyössä tilastollisia tarkistuksia ja tehdä linjaukset tilastollisen editoinnin ja imputointimenetelmien käytöstä. Osaamisen kehittämisen kannalta tärkeimmät tehtävät ovat: 1. Osaamisstrategia, joka yhteen sovittaa tilastostrategian ja osaamisen kehittämistarpeet 2. Osaamiskartoitus ja analyysi toimintamallin edellyttämistä osaamistarpeista 3. Tilastoalan ammatillinen koulutus - suunnitelma ostettavasta koulutuksesta 4. Henkilökierto ja varamiesjärjestelyjen haltuunotto yli tilastoalueiden Osaamiskartoitus noudattaa alansa tilastoalan ydinosaamisen mallia (ks. kuvio 7). Uuden tilastotuotannon suunnittelussa pyritään tuotannon, työn ja osaamisen kehittymiseen - sekä monialaisen osaamisen edistämiseen että syvällisen osaamisen hyödyntämiseen. Tähän päästään seuraavin keinoin: 1. Tilastotuotannon sisällön ja menetelmien arviointi 2. Osaamiskartoitus 3. Tehtävänkuvien uudelleen tarkastelu 4. Tilastomenetelmien hyödyntämisen edistäminen 5. Menetelmällisen osaamisen syventäminen ja yhtenäisten menetelmien haltuunotto 6. Töiden organisointi porukalla, yhteistyöllä ideoista toimintaan 7. Keskittyminen ja fokusointi 8. Liikkuvuutta yli tilastorajojen 9. Tuotannon vakaus ja sijaistaminen 10. Palvelujen kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja ilmiöalueen tutkimuksen kanssa Kuvio 7. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen ammatillisen ydinosaamisen kartta Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 13

14 Ammatillista liikkuvuutta edistetään niin Luonnonvarakeskuksen sisällä kuin yhteistyö organisaatioiden kanssa. Lukessa edistetään henkilöstön urapolkuja sekä työ- ja tehtävienkiertoa. Tilastotuotannon roolit on esitetty taulukossa 3. Tämän pohjalta on tehty henkilöstön osaamiskartoitus. Yksikön toiminnan käynnistyessä määritetään osaamis vaatimukset rooleittain uudessa tuotantomallissa hyödyntäen osaamis-kartoitusta sekä tilastoalan ammatillisen osaamisen kehittymis suunnitelmaa. Taulukko 3. Tilastollisen tiedontuotannon tehtävien ja roolien kuvaus, vastuut ja raportointi Luonnonvarakeskuksessa Avaintehtävä Rooli tiedontuotannossa Vastuut Kenelle raportoi & kuka vastaa työnohjauksesta Tilastojohtaja Tilastopäällikkö, ryhmän päällikkö (1 tilastopäällikkö) Tuotantopäällikkö, ryhmän päällikkö Tilastotuotantoprosessin omistaja, Tilastotuotannon strategiaosaaja (linjausten kehittäjä/soveltaja) Tilastotuotantoprosessin tietosisällön relevanssi, Tilastotuotannon strategiaosaaja (linjausten kehittäjä/soveltaja) Tilastuotantoprosessin menetelmien ratkaisut, Tilastotuotannon strategiaosaaja (linjausten kehittäjä/soveltaja) Tulosvastuullinen yksikön johtaja, vastaten tilastoviranomaistoiminnasta Tilasto-ohjelmasta ja tilastotuotantoprosessista. Vastaa tilastotuotannon taloudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Vastaa yksikön osaamisen kehittämisestä ja tilastopalveluiden markkinoinnista, rahoituksen hankinnasta ja sekä toimii ryhmän päälliköiden lähiesimiehenä. Vastaa ryhmänsä osalta tilastoohjelman toteuttamisesta vastaten tilastotuotannon taloudesta, tuloksellisuudesta, relevanssista ja vaikuttavuudesta. Vastaa ryhmän osaamisen kehittämisestä ja markkinoinnista, vaikuttavuuden edistämisestä, rahoituksen hankinnasta ja sekä toimii ryhmän henkilöstön lähiesimiehenä. Vastaa tilastotuotantoprosessin menetelmien yhtenäisyydestä, ratkaisuarkkitehtuurin tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Vastaa ryhmän osaamisen kehittämisestä ja tilastopalveluiden markkinoinnista, rahoituksen hankinnasta ja sekä toimii ryhmän henkilöstön lähiesimiehenä. Luonnonvarakeskuksen Pääjohtaja (esimies ja raportoi) MMM (tulosohjaus) Tilastokeskuksen pääjohtaja (ohjaus) Tilastojohtaja (esimies) Tilastojohtaja (esimies) Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 14

15 Avaintehtävä Rooli tiedontuotannossa Vastuut Kenelle raportoi & kuka vastaa työnohjauksesta Tilastopääalueen ohjelmavastaava (3 vastuututkijaa) Asiakaspäällikkö (Tilastopäällikön rooli) Kehittämispäällikkö (Vastuut jaetaan tilastopäällikön, tuotantopäällikön ja menetelmäpäällikön kesken) Menetelmäpäällikkö Tilasto-ohjelman kehittäminen vastuu tilastokokonaisuudesta 1) maatalous 2) metsätilastot 3) kala- ja riistatalouden tilastot Asiakkuuksien ja viestinnän strategiaosaaja (linjausten kehittäjä/soveltaja) Asiakkuuksien/verkostojen, viestinnän, verkkopalvelun, palvelumuotoilun ja median, osaaja; julkaisukokonaisuuksien suunnittelija. Kehittämisen hankesalkku, laadunvalvonta, auditoinnit, tietoturva ja SVT/ESS laatujärjestelmät Tilastomenetelmien linjaukset Vastaa ryhmänsä osalta tilastosubstanssin toteuttamisesta vastaten tutkimuksen palveluista, relevanssista ja vaikuttavuudesta sekä asiakkaiden tietotarpeiden kehittymisen aktiivisesta seurannasta asiakaspäällikön kanssa. Päätehtävänä toimii tilastotutkijana. Yksikön tulostavoitteista johdetut asiakas- ja asiakasviestintävastuut osalta. Asiakastarpeiden ja palveluiden hoito. Toiminnallisia vastuita sekä operatiivisella että strategisella tasolla. Vastaa tietotuotteiden kehittämisestä, käytettävyydestä ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta sekä tilastojen julkaisukokonaisuudesta, markkinoinnista, viestinnästä ja verkkopalvelusta. Vastaa laadun ja osaamisen kehittämisestä, auditointien järjestämisestä, koordinoi tilastojen laaturaportointia, tietoturvasta ja laatusertifikaattien ylläpidosta ja saavuttamisesta. Vastaa osaamisen kehittämisestä, hallinnollisen vastaustaakan vähentämisestä ja tilastotuotannon kehittämisen koordinaatiosta toimien yhteistyössä esimiesten kanssa. Vastaa projektisalkun koordinoinnista ajantasaisesti ja kustannustehokkaasti. Vastaa tehokkaiden ja parhaiden tilastotieteellisten ja tietokantamenetelmien soveltamisesta Tilastojohtaja, tilastopäällikkö ja asiakaspäällikkö Tilastojohtaja (esimies), Luonnonvarakeskuksen asiakkuusjohtaja, Luonnonvarakeskuksen viestintäjohtaja Tilastojohtaja (esimies), Luonnonvarakeskuksen laatupäällikkö Tuotantopäällikkö (esimies) Tilastojohtaja ja tilastopäällikkö Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 15

16 Avaintehtävä Rooli tiedontuotannossa Vastuut Kenelle raportoi & kuka vastaa työnohjauksesta Tilastotutkija Tilastovastaava Vastaa tilaston tietosisällön relevanssin, käytettävyyden ja vaikuttavuuden kehittämisestä, tilaston toteutuksesta, laadusta ja ajantasaisuudesta sekä tilastojen analysoinnista. Tilastoassistentti Tuotantovastaava Vastaa tilaston tuotannollisista tehtävistä: tiedonkeruista, verkkojulkaisujen taitosta, julkistuksista sekä verkkopalvelun toiminnan seuraamisesta. Tiedonkeruiden koordinaattori Verkkopalvelun ja - julkaisujen koordinaattori Tilastotiedonkeruiden koordinaatio Tilastotiedon jakelun koordinaatio Vastaa tiedonkeruiden organisoinnista (väestö-, ammatinharjoittaja- ja yrityskyselyt), sopimusten hallinnasta, haastattelijoiden kouluttamisesta sekä tiedonkeruiden sisäisestä suunnittelusta ja resurssoinnista sekä tilastotuotannon vastaustaakan keventämisestä. Vastaa yhdessä asiakas- ja viestintäpäällikön sekä tilastopäällikön kanssa tiedonantajille suunnatusta viestinnästä. Vastaa tilastojen verkkopalvelun ja julkaisujen koordinoinnista, tietotuotteiden tuottamisesta ja tilastojen julkaisuohjelman resurssoinnista. Vastaa yhdessä asiakas- ja viestintäpäällikön kanssa tietotuotteiden kehittämisestä, käytettävyydestä ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta sekä tilastotuotannon julkaisukokonaisuudesta, asiakasviestinnästä ja verkkopalvelusta. Informaatikko Tietopalveluosaaja Vastaa tilaston tietovarantoihin liittyvien tietopalveluiden toimeksiannoista, asiakastarpeiden ja palveluiden hoidosta. Osallistuu tietotuotteiden kehittämiseen. Tilastotieteilijä Tilastomenetelmävastaava Vastaa tilastotuotannon tietokanta- ja tilastotieteellisistä menetelmistä Tilastopäällikkö (esimies & ohjaus), Tietoarkkitehti (ohjaus), Asiakaspäällikkö (ohjaus) Tuotantopäällikkö (esimies) Tilastovastaava (työn ohjaus), tiedonkeruiden koordinaattori, (työn ohjaus) asiakkuus ja viestintäpäällikkö (työn ohjaus) Tuotantopäällikkö (esimies), Kehittämis- ja laatupäällikkö (ohjaus), Tilastopäällikkö (ohjaus), Asiakaspäällikkö (ohjaus) Tuotantopäällikkö (esimies) Asiakaspäällikkö (työnohjaus) Tuotantopäällikkö (esimies) Asiakaspäällikkö (työn ohjaus) Tuotantopäällikkö (esimies) Avaintehtävä Rooli tiedontuotannossa Vastuut Kenelle raportoi & kuka vastaa työnohjauksesta Projektipäällikkö Projektipäällikkö kehittämishankkeissa Vastaa tilastotuotannon kehittämishankkeista: tuotantotapojen uudistamisessa, uusien tilastojen kehittämisessä, tilastotuotannon yhtenäistämisessä, maksullisissa hankkeissa tai Tilastopäällikkö (esimies/ohjaus), Tuotantopäällikkö (esimies/ohjaus) Kehittämis- ja Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 16

17 Tietoarkkitehti Määrittelijä/Testaaja Tietosisältöjen- ja kokonaisuuksien osaaja, Tilastotuotannon strategiaosaaja (linjausten kehittäjä/soveltaja) Asiakkaan tietojärjestelmien määrittelijä /testaaja asiakkaan projektipäällikkönä tietojärjestelmähankkeissa. Vastaa projektin koordinoinnista ajantasaisesti ja kustannustehokkaasti. Vastaa koko tilastotuotannon tietosisällön tietokannoista, luokituksista sekä sanastoista sekä tilastollisen vuosikirjan tietosisällöstä yhdessä viestinnän asiantuntijan kanssa Vastaa tilastojen tietojärjestelmien asiakkaan tehtävistä IT-kehittämishankkeissa ja ylläpidossa laatupäällikkö (ohjaus) Tuotantopäällikkö (esimies & ohjaus) Tilastopäällikkö (ohjaus) Tilastojohtaja (ohjaus) Tuotantopäällikkö (esimies), Projektipäällikkö (ohjaus) Taulukko 2. Luonnonvarakeskuksen tilastotuotannon menetelmäpalvelut Tilastotuotannon menetelmä- ja tukipalvelut Palvelukokonaisuus tilastotuotantoprosessissa Koordinaatiovastuu Raportointi Tiedonkeruut Tiedonkeruiden ja (web)- tiedonkeruulomakkeiden suunnittelu Tiedonkeruun koordinaattori Tuotantopäällikkö Tilastopäällikkö Otannat ja niiden tehostaminen Tilastojen otostutkimukset: kustannustehokkuus ja hallinnollisen rasituksen pienentäminen Tilastotieteilijä Tuotantopäällikkö Vastaava tilastopäällikkö ja tilastotutkija Tilastollinen editointi ja imputointi Tilastollisen raaka-aineistojen kustannustehokas ja ennakkoon suunniteltu tarkistus ja korjaus Tilastotieteilijä Tuotantopäällikkö Vastaava tilastopäällikkö ja tilastotutkija Tilastojen estimoinnit Pienalueestimointi Tilastojen tietokanta julkaiseminen Tilastojen verkkojulkaisut Tilastojen laadunvalvonta Tilastojen tietosuojaus ja tietoturva Tilastotiedon sähköinen arkistointi Tilastollisten aineistojen estimointimenetelmien kehittäminen ja tilastovastaavien tukeminen aineistojen estimointiin ja analyyseihin liittyvissä erityiskysymyksissä Aineistojen analysointi pienalueestimointi menetelmiä käyttäen vaativiin otosaineistoihin, joiden otoskoko sellaisenaan ei riitä luotettaviin estimaatteihin Tilastojen julkaiseminen verkkopalveluiden tietokantajulkaisujärjestelmässä Tilastoteemojen julkaiseminen tilaston verkkojulkaisusarjassa Tilastojen laadunhallinta, auditoinnit, läpivalaisut sekä laatu- ja menetelmäselosteiden evaluointi Tilastollisen aineiston tietoturvan määrittely tietokantoihin sekä tilastollisten tietosuojausmenetelmien käyttö Tilastoaineistojen sähköisen arkistointimuodostussuunnitelman toteutumisen seuranta ja varmistaminen Tilastotieteilijä Tilastotieteilijä Tilastotieteilijä ja tietoarkkitehti Tilaston julkaisukoordinaattori Kehittämis- ja laatupäällikkö Tilastotieteilijät Tilaston julkaisukoordinaattori Tuotantopäällikkö Vastaava tilastopäällikkö ja tilastotutkija Tuotantopäällikkö Vastaava tilastopäällikkö ja tilastotutkija Tuotantopäällikkö Vastaava tilastopäällikkö ja tilastotutkija Asiakaspäällikkö Tuotantopäällikkö Tilastopäällikkö Tilastojohtaja Tuotantopäällikkö Vastaava tilastopäällikkö Tilastojohtaja Tuotantopäällikkö Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 17

18 Ruoka- ja luonnonvaratilastoinnin henkilötyöpanoksen kartoitusta on tehty hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tiedot ovat käytettävissä seuraavista organisaatioista: Metla, RKTL ja Tike. MTTssä ei ole kokoaikaisia henkilöitä tilastotuotannossa. Vuoden 2012 tietojen perusteella ruoka- ja luonnonvaratilastointiin Metlassa, RKTL:ssä ja Tikessä panostettiin 51 henkilötyövuodella, joita teki yhteensä 72 henkilöä. Tilastotuotanto voidaan jakaa niin sanottuun pakollisen tilastotuotantoon, mikä sisältää pelkästään Euroopan tilastojärjestelmän, Suomen Virallisen Tilaston (SVT) sekä Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen edellyttämien tilastollisen tiedon tuotannon ja toimittamisen sekä muuhun yhteiskunnallisesti merkittävään luonnonvarasektorille merkittävää lisäarvoa tuottavaan tilastotuotantoon. Tämän lisäksi voidaan tehdä räätälöityä tieto- ja tutkimuspalvelua, joka on maksullista toimintaa ja soveltuu ruoka- ja luonnonvaratilastojen tuottamisen yhteyteen. Muu työpanos jakautui pääasiassa tilastolliseen tietopalveluun, julkaisujen laadintaan sekä esimiestyöhön, sekä vähäisessä määrin tilastotuotannon menetelmälliseen kehittämiseen. Henkilöstön työajan kirjaaminen ei ole vertailukelpoista tällä hetkellä organisaatioiden välillä, joten arviot ovat suuntaa antavia. Eri organisaatioilla on ollut erilainen ohjeistus kirjata työaikaa esimerkiksi tilastotuotannon johtamisen osalta johtamiselle, esimiestyölle, organisaation yleisjohtoon sekä tilastotuotannon kohteille. Luonnonvarakeskus ottaa käyttöön Kieku-järjestelmän. Kiekujärjestelmän ydintoiminnot noudattavat vanhaa politiikkaohjelmien jakoa. Tässä yhteydessä Luken tilastotuotannon työaika tullaan tilastotuotannon osalta jakamaan seuraaville ydintoimintakohteille: - Maatalouden tilastot - Metsätalouden tilastot - Kala- ja riistatalouden tilastot. Työajan kirjaamisesta Lukessa tullaan antamaan erilliset ohjeet, jossa käsitellään tarkempi luokitus, sekä miten maksulliset ja asiakasrahoitteiset hankkeet kirjataan. Lisäksi noudatetaan Luken ohjeita esimiestyön ja muun hallinnollisen työn kirjaamisesta. 4 Luke tilastoviranomaisena Tilastotuotannosta ja tilastoviranomaistoiminnasta vastaa Luken Tilastopalvelut-yksikkö, jota johtaa tilastojohtaja. Tällä halutaan varmistaa tilastotehtävien hoidon ammatillinen riippumattomuus ja puolueettomuus tavalla, joka on läpinäkyvä niin tilastoviranomaistoimintaa valvovien tahojen kuin tiedonantovelvollisten näkökulmasta. Lain perusteluissa todetaan Luonnonvarakeskus harjoittavan hyvin monipuolista toimintaa, eikä sen yksiköiden tehtäväala rajaudu pelkästään tieteelliseen tutkimukseen. Näin ollen on tarpeen luoda rakenteet, joissa tilastoviranomaistehtäviä hoitava yksikkö voidaan hallinnollisesti ja toiminnallisesti erottaa tutkimusorganisaation muista osista, jotka tieteellisen tutkimuksen ohella hoitavat hallinnollisia tehtäviä tai tuottavat maksullisia asiantuntijapalveluita esimerkiksi yrityksille. Tilastojohtaja vastaa Luonnonvarakeskuksen tehtäviin kuuluvien tilastojen tuottamisesta laadukkaasti ja tuloksellisesti. Tilastotehtäviä hoitava yksikkö toimii pääjohtajan alaisuudessa siten, että edellä mainittu tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun liittyvä päätöksenteko kuuluvat tilastojohtajan erityisen ratkaisuvallan piiriin, jotka on määritetty valtioneuvoston asetuksessa Luonnonvarakeskuksesta. Tilastojohtaja vastaa Luonnonvarakeskuksen tehtäviin kuuluvien tilastojen tuottamisesta laadukkaasti ja tuloksellisesti. Tilastojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) tilastollista tiedon keruuta; 2) tiedonantovelvollisuudesta vapauttamista; 3) tilastollisia tarkoituksia varten kerättyjen tietojen säilyttämistä, luovutusta, tai muuta käsittelyä taikka käyttöoikeuden antamista; 4) tilasto-ohjelmaa, tilastojen tuotantoa ja julkaisemista. Tilastojohtaja raportoi toiminnastaan Luonnonvarakeskuksen pääjohtajalle. Pääjohtajan toimivaltaan kuuluu ratkaista ne Luonnonvarakeskukselle kuuluvat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty tahon ratkaistaviksi. Pääjohtaja voisi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka työjärjestyksen nojalla muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Otto-oikeus ei kuitenkaan koske tilastojohtajan ratkaisuvallan piiriin kuuluvia asioita, joista säädetään valtio-neuvoston asetuksella. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 18

19 Kuvio 8. Tilastotuotannon ohjausrakenteet Luonnonvarakeskuksessa Kuvio 9. Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelut-yksikön organisoituminen Luken tilastotiedonkeruuvaltuudet Laissa ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) määritetään Luken tilastotuotannon tiedonkeruuvaltuuksista seuraavasti. Elinkeinonharjoittaja on velvollinen antamaan Luonnonvarakeskukselle 2 :ssä tarkoitettujen tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot harjoittamansa toiminnan lajista, sijainnista, omistus- ja hallintasuhteista, tuotteista, taloudesta ja toiminnan edellyttämistä tuotanto- Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 19

20 panoksista sekä muista voimavaroista ja niiden käytöstä. Velvollisuus koskee luonnollista henkilöä tai yhteisöä, joka omistaa metsää tai harjoittaa elinkeinonaan: maa- ja puutarhataloutta; kalastusta tai vesiviljelyä; maatalous- tai kalastustuotteen jalostusta tai kauppaa; metsätaloutta, puun tuotantoa, jalostusta tai kauppaa. Metsätaloutta tai puun jalostusta tai kauppaa harjoittavat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat velvollisia antamaan Luonnonvarakeskukselle 1 :ssa (562/2014) tarkoitetut tiedot. Luonnonvarakeskuksen tilastotuotannon tiedonkeruut perustuvat päätökseen tiedonkeruista, joissa esitellään perusteet tiedonkeruulle, kerättävän tilastotiedon pääasiallinen tietosisältö, muut tietolähteet, hallinnollisen rasitteen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä tiedonantajille julkaistava palautetieto ja avoimen datapolitiikan käyttö. (Ks. Liite 4). Käytännesääntöjen mukaisesti kaikki tilastotuotantoon osallistuvat sekä tilastoaineistojen valmistumiseen osallistuvat allekirjoittavat erillisen salassapito-sopimuksen. (Ks Liite 5). Tilastoaineistojen muusta käytöstä kuin tilastoaineistojen julkaisemiseen tulee tehdä erillinen Käyttölupahakemus (ks. Liite 6), ja jokaisesta tilastoaineistojen tiedonluovutuksesta tulee tehdä Tilastoaineistojen tiedonluovutuspäätös (ks. Liite 7.). Tilastoaineistoja voidaan luovuttaa laissa ruoka- ja luonnonvaratilastoista määriteltyihin tarkoituksiin laissa mainituin edellytyksin. Päätökset tulee antaa kirjallisesti aineistojen käyttölupaa hakeneille (ks Liite 8.) Luke tilastoijana Luonnonvarakeskus tuottaa alansa tilastoja osana kansallista ja Euroopan tilastojärjestelmää. Tilastotuotannon tietosisältöä, osuvuutta, tuotantomenetelmiä ja laatuvaatimusten saavuttamista kehitetään yhteistyössä muiden tilastontuottajaorganisaatioiden kanssa kansallisessa ja Euroopan unionin tilastojärjestelmän ohjauksessa. Tilastotuotannon ohjaus- ja yhteistyöfoorumit on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Luonnonvarakeskuksen tilastotuotantoprosessin ohjaus- ja yhteistyöfoorumit Ryhmä Ryhmän tehtävä & päätösvalta Luke näkökulma: Mitä asioita tänne viedään käsiteltäväksi, mitä päätöksiä ryhmässä tehdään Kokoonpano ja Luken osallistujat Kokoontumistiheys Kansainväliset tilastoviranomaisryhmät Neuvoston tilastoryhmä ESSC CPSA/SCAS Komitologiamenettelyssä päättää tilastoasetuksista trilogivaiheessa Koordinoi Euroopan tilastojärjestelmää; Luken Tilaston kommentit asialistaan ja Eurostat tilastoohjelmaan alansa tilastotuotannosta ja valmisteille tulevien EUasetuksien komitologiasta Maataloustilastojen johtajaryhmä Koordinoi Euroopan Unionin maataloustilastojen tuotantoa ja kehittämistä Käynnistää Luken Tilastojohtaja alansa tilastoasetusten käsittelyssä, muuten Tilastokeskus ja muut tilastoviranomaiset Euroopan Tilastovirastojen pääjohtajat, Suomen edustaja: Tilastokeskuksen pääjohtaja Eurostat DG AGRI Maataloustilastojohtajat EU/EFTA-jäsenmaista ja seuraaja maista; Luken Tilastojohtaja 1 krt/kk, osallistuminen vain tarvittaessa 4 krt / v 2 krt /v Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 20

21 Structure of agricultural holdings WG Agriculture/Environment statistics WG Land use statistics WG Animal Production statistics WG Crop statistics WG Agricultural Accounts and Prices WG Food safety statistics WG Organic Farming WG maataloustilastojen kehittämisen ja tuotannon työryhmiä ja seuraa niiden toimintaa Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset Eurostat Maataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Suomi: Tike DG AGRI Agriculture/Environment statistics WG Eurostat Maataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Suomi: Syke, Metla, Tike DG AGRI Eurostat Maataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Suomi: Tike DG AGRI Eurostat Maataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Suomi: Tike DG AGRI Eurostat Maataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Suomi: Tilastokeskus ja Tike DG AGRI Eurostat Maataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Suomi: Evira ja Tike DG SANCO Eurostat Maataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 21

22 Forestry Statistics WG Aquaculture and Fisheries WG Kansainveäliset yhteistyöryhmät European Federation of Associations for Hunting and Conservation YK:n tilastoryhmä FAO UNECE OECD Coordinating Working Party of Fishery Statistics Kansallinen tilastoyhteistyö SVT Neuvottelukunta MMM tulosohjausneuvottelut MMM-TK tilastoyhteistyöryhmä mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa EU:n pyytämät tietotarpeet Asetusten valmistelun varhainen vaikuttaminen Suomen kannat, kehittämisehdotukset ja realistiset mahdollisuudet toteuttaa pyydetyt tietotarpeet Luken kommentit alansa tilastojen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisestä (YK, FAO ja Eurostat) Asiakas esittää tietotarpeet kansainvälisessä yhteistyössä Asiakas esittää tietotarpeet kansainvälisessä yhteistyössä Asiakas esittää tietotarpeet kansainvälisessä yhteistyössä Suomen kantojen ja kehittämisehdotusten kautta vaikuttaminen kalastustilastojen käsitteistöön: Handbook of Fishery Statistics Luken Tilastotuotannon tavoitteet, resurssit ja seuranta sekä MMM palvelusopimuksesta sopiminen Uusien tilastoalueiden priorisointi ja kehittämis- Suomi: Evira ja Tike DG AGRI Eurostat Kalataloustilastojen asiantuntijat EU-jäsenmaista Suomi: Luke DG MARE, FAO, OECD, ICES Fishery Statistics WG Eurostat Luke täydennetään Tilastokeskuksen pääjohtaja Eurostat, ICES Luken Tilastojohtaja ja Pääjohtaja, MMM HSO/OTY, RO ja LVO Luken edustajat: Tilastojohtaja, ja tilastopäällikkö osallistuminen tarvittaessa 1 krt / v joka toinen vuosi 1 krt / v tarvittaessa useammin 4 krt / v Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 22

23 MMM-TK Menetelmäjaos MMM-TK AEI jaos MMM-TK Elintarviketurvallisuusjaosto LYNET-Stat VYR, Vilja-alan yhteistyöryhmä työn seuraaminen Tilastotuotannon priorisointi ja siihen liittyen muiden tiedontuotantotapojen käyttökelpoisuuden arviointi, hallinnollinen tiedonkeruu, tutkimus) Vaikuttaminen rekisterien kehittämiseen ja tietoaineiston pysyvyyteen MMM hallinnonalan tilastotoiminnan koordinointi, laadun kehittäminen ja seuraaminen Sähköisen asioinnin ja sähköisen tietopalvelun edistäminen Yhteistyö- ja kehittämisalueet Sähköisen asioinnin ja sähköisen tietopalvelun edistäminen Luonnonvaratalouden ympäristövaikutusten tilastointi Eurostatin WG on Food Safety Statistics kansallinen valmistelu ja viestintä Eurostatin Food chain ja Food safety - tilastoinnin kehittäminen ja tukeminen kansallisella tasolla Ruoka- ja luonnonvarojen sekä ympäristön tilan tilastollisen tiedon yhteinen kehittäminen - Tilastot & Seurannat & Tutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä Metla RKTL Tike MTT MMM TK Mavi Evira MML SYKE Puheenjohtajuus vuorottelee Tilastokeskus / MMM 2 vuoden välein Nykyinen kokoonpano: Tike MML MAVI MTT TK RKTL Nykyinen kokoonpano: Tike MTT Tukes Syke Tilastokeskus MMM Nykyinen kokoonpano: Luke Evira MMM/RO Tilastopäällikkö sekä tutkimuksen ja seurantojen edustajat LYNET Kokoonpano 2015->: Luke Evira Syke Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus Ilmatieteenlaitos Geologian tutkimuskeskus Moniteknologinen tutkimuskeskus Tilastopäällikkö ja tilastovastaavat noin 1 2 krt / v noin 1 2 krt / v noin 1 2 krt / v noin 2 krt / v osallistuminen tarvittaessa noin 2 krt / v Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 23

24 Metsäalan yhteistyöryhmä Elinkeinokalatalouden yhteistyöryhmä Elinkeinokalatalouden toimeenpanopolitiikan suunnittelu ja seuranta Luken tilastotuotannon ja tiedonkeruiden asiakasviestintä Tilastopäällikkö ja tilastovastaavat Tilastopäällikkö MMM/LVO, järjestöt osallistuminen tarvittaessa Muita tilastoalan ja/tai tutkimuksen vakiintuneita yhteistyöfoorumeita ovat: Nordic Council on Statistics Nordic Meeting on Agricultural Statistics Nordic Meeting on Fishery Statistics Nordic Meeting on Forestry Statistics Baltic-Nordic Meeting on Agricultural Statistics Baltic-Nordic Meeting on Forestry Statistics Suomen tilastoseura Biostatistiikan seura International Statistical Institute (ISI) International Association of Official Statistics (IAOS) Näillä yhteistyöfoorumeilla ei ole ohjaavaa tehtävää, mutta niiden tarkoitus on yhteistyössä muiden tilastontuottajien kanssa kehittää tilastotuotantomenetelmiä uusien tilastotarpeiden kehittämiseksi tilastotuotantoon. Osallistumisen tavoitteena on, että Luken tilastotuotantoa ja -menetelmiä esittellään sekä osallistutaan aktiivisesti tilastoalan ammatilliseen keskusteluun. Yhteistyöfoorumeiden kautta pyritään myös tehostamaan kehittämistyötä jakaen parhaita käytäntöjä sekä tuotannollisia ratkaisuja. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 24

25 Liite 1. Euroopan tilastojen käytännesäännöt Euroopan tilastojärjestelmän visio Euroopan tilastojärjestelmä on maailman johtava tilastotietopalvelujen tarjoaja ja tärkein Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tilastojen tuottaja. Euroopan tilastojärjestelmä tuottaa tieteellisten periaatteiden ja menetelmien mukaisesti yhdenmukaisia tilastoja, joiden laatua parannetaan jatkuvasti. Yhdenmukaiset tilastot muodostavat perustan demokraattisille prosesseille ja yhteiskunnan edistykselle. Euroopan tilastojärjestelmän toiminta-ajatus Tarjoamme Euroopan unionille, muulle maailmalle ja suurelle yleisölle riippumatonta korkeatasoista tietoa Euroopan, valtioiden ja alueiden talouksista ja yhteiskunnista. Tiedot ovat kaikkien käytettävissä päätöksentekoa, tutkimusta ja keskustelua varten. Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamiseksi Euroopan tilastojärjestelmän jäsenet pyrkivät yhteistyöhön ja jatkuvaan vuorovaikutukseen tilastojen käyttäjien kanssa Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen sekä yleisten laadunhallinnan periaatteiden mukaisesti. Näihin periaatteisiin kuuluvat tilastojen integroinnin ja yhdenmukaistamisen ohella sitoutuminen johtajuuteen, kumppanuus, henkilöstön tyytyväisyys ja toiminnan jatkuva parantaminen. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt perustuvat 15 periaatteeseen, jotka kattavat institutionaalisen ympäristön, tilastojen tuotantoprosessit ja tilastojen käytettävyyden. Kullekin periaatteelle on määritelty hyviä käytäntöjä kuvaavia indikaattoreita, joiden avulla voidaan tarkastella käytännesääntöjen toteutumista. Euroopan tilastojen laatukriteerit on määritelty Euroopan tilastolaissa. Tilastoviranomaiset, joihin kuuluvat komissio (Eurostat), kansalliset tilastolaitokset ja muut Euroopan tilastojen laadinnasta vastaavat kansalliset viranomaiset sekä hallitukset, ministeriöt ja Eurooppaneuvosto, ovat sitoutuneet noudattamaan käytännesääntöjä. Käytännesääntöjen ja laadunhallinnan periaatteet muodostavat yhdessä Euroopan tilastojärjestelmän laatukehyksen. Euroopan tilastojen käytännesäännöt Institutionaalinen ympäristö Institutionaalisilla ja organisatorisilla tekijöillä on huomattava vaikutus Euroopan tilastoviranomaisten vaikuttavuuteen ja uskottavuuteen. Ne takaavat ammatillisen riippumattomuuden, valtuudet tiedonkeruuseen, riittävät voi mavarat, sitoutumisen laatuun, tilastollisen tietosuojan, puolueettomuuden ja objektiivisuuden. 1. Ammatillinen riippumattomuus Ammatillinen riippumattomuus politiikkaa toteuttavista, sääntelyä harjoittavista tai hallinnollisista tahoista sekä yksityisen sektorin toimijoista takaa tilastojen uskottavuuden. Kansallisen tilastoviraston ja Eurostatin tilastojen laatimisen riippumattomuus poliittisesta ja muusta ulkoisesta vaikutuksesta on säädetty laissa. Myös muiden tilastoviranomaisten riippumattomuus on varmistettu. Kansallisen tilastoviraston, Eurostatin ja muiden tilastoviranomaisten johtajien aseman tulee taata yhteydet poliittisten päättäjien ja hallinnollisten virastojen johdon kanssa. Johtajilta edellytetään korkeatasoista ammattitaitoa. Kansallisen tilastoviraston, Eurostatin ja muiden tilastoviranomaisten johtajien tulee varmistaa tilastojen laadinnan riippumattomuus. Kansallisen tilastoviraston, Eurostatin ja muiden tilastoviranomaisten johtajilla on valtuudet päättää käytettävistä tilastollisista menetelmistä, standardeista ja menettelytavoista sekä tilastotiedotteiden sisällöstä ja ajoituksesta. Tilastotuotannon työohjelmat ovat julkisia ja niiden toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti. Tilastot julkistetaan selvästi erillään poliittisista kannanotoista. Kansallinen tilastovirasto, Eurostat ja muut tilastoviranomaiset ottavat tarvittaessa julkisesti kantaa tilastointiin liittyviin kysymyksiin, tilastoihin kohdistuvaan kritiikkiin ja tilastojen väärinkäyttöön. Kansallisen tilastoviraston, Eurostatin ja muiden tilastoviranomaisten johdon valintakriteerit pohjautuvat vain ammatilliseen pätevyyteen. Heidän palvelussuhteidensa päättämisen perusteet määritellään lainsäädännössä, eivätkä nämä perusteet saa heikentää ammatillista tai tieteellistä itsenäisyyttä. 2. Tiedonkeruuvaltuudet Tilastoviranomaisilla on laissa määritellyt valtuudet kerätä tietoja tilastoja varten. Julkisen hallinnon organisaatiot, yritykset ja kotitaloudet voidaan lailla määrätä antamaan tietoja Euroopan yhteisön tilastoja varten tilastoviranomaisen niin vaatiessa. Tilastoviranomaisten tiedonkeruuvaltuudet tilastoja laadittaessa on kirjattu lakiin. Tilastoviranomaisilla on lakiin perustuva lupa käyttää hallinnollisia tietoaineistoja tilastojen laadinnassa. Tilastoviranomaisilla on lakiin perustuva oikeus vaatia vastauksia tiedusteluihinsa. 3. Riittävät voimavarat Tilastoviranomaisilla tulee olla riittävästi voimavaroja tilastojen laatimista varten. Tarvittavien tilastojen tuottamiseen on varattu riittävästi rahoitusta, osaavaa henkilöstöä ja teknisiä välineitä. Tilastojen kattavuus, yksityiskohtaisuus ja kustannukset ovat oikeassa suhteessa tarpeisiin. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 25

26 Uusien tilastojen tarve suhteutetaan kustannuksiin soveltamalla vakiintuneita menettelytapoja. Tilastojen lopettamis- tai supistamismahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti, jotta voimavaroja voidaan kohdentaa muihin tarkoituksiin. 4. Laatuun sitoutuminen Tilastoviranomaiset ovat sitoutuneet laatuun. Ne tunnistavat järjestelmällisesti vahvuuksia ja heikkouksia parantaakseen tuotantoprosessia ja tuotteiden laatua. Laatupolitiikka on määritelty ja julkaistu. Laadun hallinta on otettu huomioon organisaatiorakenteessa, työvälineistössä ja ohjeistuksissa. Tilastotuotantoprosessin laatua suunnitellaan ja seurataan vakiomenettelyin. Tuotelaatua seurataan, arvioidaan ja siitä raportoidaan säännöllisesti Euroopan tilastojen laatukriteereiden mukaisesti. Eri laatutekijöiden välisten kompromissien vaikutukset otetaan huomioon arvioinnissa. Keskeisten tilastojen tuloksista tehdään säännöllisesti perusteellinen arvio. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. 5. Tilastosalaisuus (tilastollinen tietosuoja) Tietojen toimittajien (kotitalouksien, yritysten, hallinto-organisaatioiden sekä muiden vastaajien) yksityisyys ja niiden luovuttaman tiedon luottamuksellisuus taataan. Tietoja käytetään ainoastaan tilastotarkoituksiin. Tietosuoja taataan laissa. Työntekijä allekirjoittaa salassapitoa koskevan sitoumuksen tilastoviranomaisen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus. Henkilökunnalle on annettu ohjeet ja määräykset tietojen suojaamisesta tilastoja laadittaessa. Tietosuojaperiaatteet ovat julkisesti nähtävissä. Tilastotietokantojen turvallisuutta ja koskemattomuutta suojataan fyysisillä, teknisillä ja organisatorisilla järjestelyillä. Yksikkötason havaintoaineistojen tutkimuskäyttöön sovelletaan tiukkoja toimintasääntöjä ja teknisiä järjestelyjä. 6. Puolueettomuus ja objektiivisuus Tilastoviranomaiset laativat tilastoja tieteellistä riippumattomuutta noudattaen objektiivisella, ammattimaisella ja avoimella tavalla sekä kohtelevat kaikkia käyttäjiä tasavertaisesti. Tilastot laaditaan tilastolliseen harkintaan perustuvaa objektiivisuutta noudattaen. Tilastollinen harkinta ohjaa tietolähteiden ja tilastomenetelmien valintaa samoin kuin tilastojen jakelua koskevia päätöksiä. Julkaistuissa tilastoissa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja käyttäjille kerrotaan virheen korjaamisesta. Käytettyjä menetelmiä ja menettelytapoja koskeva tieto on julkisesti saatavilla. Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan etukäteen. Tilastojen määrävuosimuutoksista, ennakollisten tietojen tarkistuksista, luokitusten soveltamisen muutoksista ja menetelmissä tapahtuneista muutoksista tiedotetaan etukäteen. Julkistetut tilastot ovat yhtäläisesti ja samanaikaisesti kaikkien käytössä. Tietojen jakelu ennakkoon ulkopuolisille käyttäjille on rajoitettua, valvottua ja julkista. Tietovuodon ilmetessä ennakkojakelun menettelyjä tarkistetaan siten, että tasapuolisuus tulee varmistetuksi. Tilastojulkistukset sekä tietoja koskevat lausunnot lehdistötilaisuuksissa ovat luonteeltaan objektiivisia ja puolueettomia. Tilastoprosessit Tilastoviranomaiset noudattavat eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä standardeja, ohjeita ja hyviä käytänteitä tilastojen laadinnassa. Hyvä johtaminen ja tuotantoprosessin tehokkuus lisäävät tilastojen uskottavuutta. Merkityksellisiä tekijöitä ovat pätevät menetelmät ja asianmukaiset tilastolliset menettelytavat, kohtuullinen vastausrasite ja kustannustehokkuus. 7. Pätevät menetelmät Korkealaatuiset tilastot perustuvat päteviin menetelmiin. Tämä edellyttää asianmukaisia työvälineitä, menettelytapoja ja asiantuntemusta. Tilastojen yleinen menetelmällinen viitekehys on eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten standardien, ohjeiden ja hyvien käytänteiden mukainen. Standardikäsitteiden, määritelmien ja luokitusten johdonmukainen käyttö on varmistettu. Yritysrekisteriä ja väestöotosten otantakehikkoa arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa muokataan laadun takaamiseksi. Kansalliset ja Euroopan tason luokitukset vastaavat tarkasti toisiaan. Tilastoviranomaisten palvelukseen otetaan soveltuvan korkeatasoisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Henkilöstön ammatillista osaamista parannetaan jatkuvalla koulutuksella. Menetelmiä ja työvälineitä parannetaan yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa ja samalla tehostetaan menetelmien käyttöä. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 26

27 8. Asianmukaiset tilastolliset menettelytavat Korkealaatuisten tilastojen tukena käytetään asianmukaisia tilastollisia menettelytapoja kaikissa tilastotuotannon vaiheissa. Tilastojen laadintaan käytetään sellaisia hallinnollisia tietolähteitä, joiden määritelmät ja käsitteet vastaavat mahdollisimman hyvin tilastollisia käsitteitä. Tiedonkeruulomakkeet testataan järjestelmällisesti ennen tiedonkeruuta. Otantakehikko, otokset ja estimointimenetelmät ovat perusteellisesti harkittuja, ne tarkastetaan säännöllisesti ja niitä korjataan tarvittaessa. Tiedonkeruuta, tietojen tallennusta ja luokitusten soveltamista valvotaan jatkuvasti ja korjataan tarpeen mukaan. Editointi ja imputointi-menetelmät ovat asianmukaisia ja niitä tarkastetaan säännöllisesti sekä korjataan tai päivitetään vaatimusten mukaisiksi. Julkistettuihin tilastotietoihin tehtävissä korjauksissa noudatetaan vakiintuneita ja läpinäkyviä menettelytapoja. Tilastoviranomaiset osallistuvat hallinnollisten tietoaineistojen suunnitteluun, jotta aineistoista saataisiin paremmin tilastointiin sopivia. Hallinnollisten aineistojen omistajien kanssa tehdään sopimuksia, joissa molemmat osapuolet sitoutuvat edistämään aineistojen tilastokäyttöä. Tilastoviranomaiset tekevät hallinnollisten aineistojen omistajien kanssa yhteistyötä varmistaakseen aineiston laadun. 9. Kohtuullinen vastausrasite Vastausrasite on kohtuullinen ja oikeassa suhteessa tiedonkäyttäjien tarpeisiin. Tilastoviranomaiset seuraavat vastausrasitetta ja pyrkivät sen vähittäiseen pienentämiseen. Tilastojen määrä ja yksityiskohtaisuus rajataan vain kaikkein tarpeellisimpaan. Vastausrasite jaetaan mahdollisimman tasaisesti tutkittavan perusjoukon kesken. Yrityksiltä kerättävä tieto on mahdollisimman suuressa määrin saatavissa suoraan kirjanpidosta ja vastausten antamista helpotetaan sähköisten tiedonkeruuvälineiden avulla. Hallinnollisia lähteitä käytetään aina kun mahdollista, jotta päällekkäiseltä tiedonkeruulta vältytään. Tilastoviranomaiset luovuttavat aineistojaan toistensa käyttöön päällekkäisen tiedonkeruun välttämiseksi. Tilastoviranomaiset helpottavat aineistojen yhdistelyä vähentääkseen vastausrasitetta. 10. Kustannustehokkuus Voimavaroja käytetään tehokkaasti. Tilastoviranomaisten voimavarojen käyttöä seurataan sekä sisäisesti että riippumattomalla ulkopuolisella valvonnalla. Tilastojen laadinnan ja jakelun tehokkuutta parannetaan tietoja viestintätekniikan avulla. Hallinnollisten tietoaineistojen sopivuutta tilastolliseen käyttöön parannetaan ja suoraa tiedonkeruuta vältetään. Tilastoviranomaiset edistävät ja ottavat käyttöön vakioituja ratkaisuja, jotka parantavat tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tilastojen käytettävyys Saatavilla olevat tilastot täyttävät käyttäjien tarpeet. Tilastoissa noudatetaan eurooppalaisia laatustandardeja ja ne palvelevat niin Euroopan unionin toimielinten, hallitusten, tutkimuslaitosten, elinkeinonharjoittajien kuin suuren yleisönkin tarpeita. Tärkeää on, kuinka relevantteja, tarkkoja ja luotettavia, ajantasaisia, yhtenäisiä ja vertailukelpoisia tilastot ovat sekä miten hyvin ne ovat käyttäjien saatavilla. 11. Relevanssi Tilastot vastaavat käyttäjien tarpeita. On olemassa menettelytavat, joilla tietojen käyttäjiltä kerätään säännöllisesti palautetta siitä, miten tilastot vastaavat heidän tarpeitaan. Kerätyn tiedon avulla arvioidaan tarpeiden ja prioriteettien kehitystä. Tilastotuotannon työohjelmissa keskitytään ensisijaisten tarpeiden täyttämiseen. Käyttäjien tyytyväisyydestä kerätään järjestelmällisesti tietoa toiminnan kehittämiseksi. 12. Tarkkuus ja luotettavuus Tilastot kuvaavat todellisuutta tarkasti ja luotettavasti. Lähdeaineistoja, välituloksia ja tuotettuja tilastotietoja arvioidaan ja niiden luotettavuus varmistetaan säännöllisesti. Otantavirheet ja muut kuin otantavirheet mitataan ja dokumentoidaan järjestelmällisesti eurooppalaisten standardien mukaisesti. Julkistetun tilastotiedon muutokset analysoidaan tilastojen laadun parantamiseksi. 13. Ajantasaisuus ja täsmällisyys Tilastot julkaistaan ajantasaisina ja täsmällisesti. Tilastojen ajantasaisuus täyttää kansainväliset julkistamisstandardit. Tilastot julkaistaan yleisesti tiedossa olevaan kellonaikaan. Tilastojen julkaisutiheys vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 27

28 Jos tilaston julkistusaikataulu muuttuu, siitä ilmoitetaan etukäteen. Samalla kerrotaan muutoksen syyt ja uusi julkistuspäivämäärä. Tilastosta julkaistaan ennakollisia tietoja tarpeen mukaan tarkoituksenmukaisella tarkkuustasolla. 14. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus Tilastot ovat sisäisesti ja ajallisesti yhtenäisiä sekä vertailukelpoisia alueiden ja maiden kesken. Eri lähteistä peräisin olevia toisiinsa liittyviä aineistoja voidaan yhdistää ja käyttää yhdessä. Tilastot ovat sisäisesti yhtenäisiä ja johdonmukaisia (esimerkiksi käytetään samoja aritmeettisia ja kirjanpitoyksiköitä). Tilastot ovat ajallisesti riittävän vertailukelpoisia. Tilastojen kattavuus, määritelmät, yksiköt ja luokitukset ovat standardien mukaisia. Eri lähteistä ja eri ajanjaksoilta kerättyjä tilastoja vertaillaan ja sovitetaan yhteen. Euroopan tilastojärjestelmän kansainvälinen vertailukelpoisuus varmistetaan vaihtamalla säännöllisesti tietoja muiden tilastojärjestelmien kanssa. Jäsenvaltiot ja Eurostat tekevät yhteistyössä menetelmätutkimuksia. 15. Saatavuus ja selkeys Tilastot esitetään selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa sekä julkistetaan tarkoituksenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Julkaistuihin tilastoihin liitetään niitä tukeva metatieto ja ohjeet. Tilastot ja niiden metatieto esitetään ja arkistoidaan siten, että tilastotietojen oikea tulkinta ja merkityksellinen vertailu on mahdollista. Tilastojen jakelussa hyödynnetään nykyaikaista tieto ja viestintätekniikkaa, mutta tarpeen mukaan myös painotuotteita. Tilastoista tuotetaan tarpeen mukaan asiakaskohtaisesti räätälöityjä analyysejä. Analyysi-toimeksiantojen saatavuudesta tiedotetaan. Havaintoyksikkötason tiedot saa tutkimuskäyttöön vahvistetun menettelytavan mukaisesti. Tilastojen metatieto dokumentoidaan standardien mukaisesti. Käyttäjille kerrotaan tilastojen tuotannossa käytetyistä menetelmistä ja tiedon lähteenä käytetyistä hallinnollisista aineistoista. Käyttäjille kerrotaan tilastojen laadusta Euroopan tilastojen laatukriteerien mukaisesti. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 28

29 Liite 2 Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluiden tasapainotettu tuloskortti LUHTI Luonnonvara- ja elintarvike-tilastoinnin keskittäminen, yhteisen tietoarkkitehtuurin kehittäminen ja tiedontuotannon yhtenäistäminen Vaikuttavuustavoite Luonnonvara- ja elintarviketoimialan tietoprosessit yhtenäistyvät ja niiden koordinaatio ja johtaminen vahvistuvat. Avoin datapolitiikka edistää tietojen saatavuutta päätöksen teon, tutkimuksen ja kansalaisten käyttöön sekä yritystoiminnalle. Indikaattori Mittari Tavoitearvo Laatuun sitoutumisella edistetään tuotettujen tietojen käyttöä ja ESS Käytännesääntöjen auditoinnissa käytettävyyttä ESS Käytännesääntöjen mukaisesti toteutuminen auditoidaan 2015, poikkeamia # 0 Tuotettujen tilastoaineistojen tutkimuskäyttöä edistetään ja käyttöastetta pyritään lisäämään avoimen datapolitiikan keinoin Tilastotiedon käyttömäärä kasvaa +10 % ajanjaksolla ja kehittyy edelleen positiivisesti vuosittain % ; Hallinnollisten tietoaineistojen sopivuutta tilastolliseen käyttöön parannetaan ja suoraa tiedonkeruuta vältetään; suora tutkimus- ja tilastotiedonkeruut tulee olla selkeästi koordinoitu ja mahdollisuuksien mukaan yhdistelty. Palvelukykytavoite Arkkitehtuurit, yhteiset käsitteet ja sähköiset tietopalvelut parantavat tietojen käytettävyyttä. Aineistot ja palvelut sisältävät monipuolista, yhteensopivaa ja yhdisteltävää, teknisesti helppokäyttöistä tietoa. Tiedonantajien kokema vastausrasite kevenee 10 % ; 25 % Indikaattori Mittari Tavoitearvo Tuotetut tietoaineistot ovat yhteensovitettavia; Tietoaineistoista tiedontuottajien yhteiskäyttöisissä tai yhteentoimivissa tietovarastoissa käyttövaltuudet ja tietosuoja huomioiden % 2015; % 2020 Tietovarantojen yhdistäminen paikkatietoja hyödyntämällä Paikkatietoihin perustuvia tietoja Tilastollisista lisätään vuosittain tietovarastojen aineistoista % yhteentoimivuuden myötä, 2015; % 2020 Tilastot esitetään selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa sekä julkaistaan tarkoituksenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Julkaistuihin tilastoihin liitetään niitä tukeva metatieto ja ohjeet. Asiakastyytyväisyysindeksi tilastojulkaisuihin ja tilastotietopalveluun kasvaa +0,2-1,0 ajanjaksolla (asteikkolla 1-5); myönteinen kehitys jatkuu Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 29

30 Aikaansaannoskykytavoite Johtamisen ja koordinaation vahvistaminen tehostavat tietovarantojen hallintaa ja kehittämistä. Arkkitehtuureissa jäsentyvä kokonaisuus auttaa henkilöstöä näkemään oman roolinsa ja kehittämään osaamistaan. Indikaattori Mittari Tavoitearvo Osaamisen kehittäminen ja uudistuminen Ydinosaamisen indeksi osaamiskartoituksessa, henkilöstön arvio kehittyy positiivisesti, vähintään +0,2, ajanjaksolla (asteikkolla 1-5); positiivinen kehitys jatkuu Henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky Johtamisen, osallistumisen ja esimiestyön kehittäminen Työhyvinvointi indeksi, henkilöstön arvio Töiden yleinen organisointi työyhteisössä, henkilöstön arvio kehittyy positiivisesti, vähintään +0,2, ajanjaksolla (asteikkolla 1-5); positiivinen kehitys jatkuu kehittyy positiivisesti, vähintään +0,2, ajanjaksolla (asteikkolla 1-5); positiivinen kehitys jatkuu Tuottavuus- ja taloudellisuustavoite Tietoprosessien kehittyminen parantaa tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä tietojen tuotannossa, jalostuksessa, jakelussa että käytössä. Indikaattori Mittari Tavoitearvo Tietoarkkitehtuurin haltuunotto tehostaa tiedontuotantoa ja kehittää palvelutuotantoa Tuotosten relevanssi (Tietosisällön kohdentuminen suhteessa todennettuun ja perusteltuun tilastotuotannon asiakastarpeeseen) 100% tilastotuotannosta välttämätöntä tilastokokonaisuutta Tiedontuotannon tuottavuus Tiedontuotannon htv/välttämätön kokonaiskustannukset suhteessa tilastokokonaisuus tuotoksiin (laskee 2 % per vuosi) Digitaalisen tilastoinnin tuottavuus - (tilastoinnin sähköisen tiedonkeruun ja verkkojakelun tuottavuus) Käyttöön tuotetun tilastotiedon kustannustehokkuus eur/käyttömäärät (laskee 5 % ) kehitys jatkuu kustannustehokkuutt a parantaen Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 30

31 Liite 3. Tilastotuotantoa ohjaava lainsäädäntö Tilastolaki (280/2004) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (uuden EU tilastolain ehdotus on paraikaa komitologia menettelyssä) Euroopan tilastojärjestelmän käytännesäännöt Laki Luonnonvarakeskuksesta (561/2014) Laki Ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) Maataloustuotteiden EU-hintaseuranta: Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä (999/2012) Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 31

32 Liite 4. Tilastoprosessin dokumentaatio Päätös tiedonkeruusta PÄÄTÖSMALLISTA TILASTOTIEDONKERUUSTA TILASTOTIEDONKERUU 1. Tietojen käyttötarkoitus Perustelee miksi tiedot on päätetty kerätä. Kuvaa tietojen käyttötarkoituksen, mahdolliset tilastoasetukset ja tarkennetut tietotarpeet. 2. Kerättävät tiedot Yksilöi kerättävät tiedot sekä mahdolliset lisäkysymykset muihin tarkoituksiin (esimerkiksi liitännäiskysymykset tutkimuskäyttöön). Määrittää miten hallinnollinen taakka on huomioitu tiedonkeruussa 3. Tiedonantajat ja tietolähteet Perustelee tiedonantajien määrittelyn sekä käytetyt tietolähteet ja tiedonkeruutavat. Määrittää miten hallinnollinen taakka on huomioitu muiden tietolähteiden hyödyntämisessä. 4. Määräajat Määrittää tilastotietojen viiteajankohdan, keruuajankohdan sekä julkaisuajankohdan. Selventää muiden tietolähteiden käytettävyysajankohdan suhteessa tilastojen viiteajankohtaan ja julkaisuajankohtaan. 5. Käydyt neuvottelut Kuvaa tiedonantajien tai heidän edustajien kanssa käydyt neuvottelut sekä neuvottelut asiakkaiden kanssa joiden perusteltuihin lisätarpeisiin kerätään tietoja tilastotiedonkeruun yhteydessä. 6. Palautetieto Tarkentaa miten tiedonantajille annetaan palautetta heidän antamistaan tilastotiedoista sekä miten tulokset julkaistaan. Kuvataan tavoite- ja nykytila kerättyjen tietojen hyödyntämisestä avoimen datan periaatteiden mukaisesti. 7. Säilytysaika ja arkistointi Määrittää tilastotietojen säilytysajan ja arkistointitavan. 8. Muut asiat Esittää muut tiedonkeruupäätöksen kannalta oleelliset seikat. Allekirjoitus Etunimi Sukunimi Tilastojohtaja Luonnonvarakeskus Esittelijä Etunimi Sukunimi Tilastopäällikkö Luonnonvarakeskus Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 32

33 Liite 5. Tilastoprosessin dokumentaatio Tilastohenkilöstön Salassapitosopimus Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 33

34 Liite 6. Salassapitovelvoitteen sisältö Salassapitovelvoitteesta Salassapitovelvoitteen sisältö Tietosuoja, tiedonantajien ja tiedon käyttäjien luottamus ovat Luonnonvarakeskuksen tilastoviranomaistoiminnan perusedellytykset ja keskeisessä asemassa tilastoalan ohjeistuksessa ja lainsäädännössä. Sekä tilastolain 10 että henkilötietolain 32 edellyttävät tietojen suojaamista tilastotuotannon kaikissa vaiheissa. Tilastotarkoituksiin kerätyt tilastojen perusaineistot ovat salassapidettäviä. Aineistojen salassapito määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 16 kohdan mukaisesti. Poikkeukset tilastotietojen salassapidosta on säädetty tilastolain 12 ja 18 :ssä. Salassapitovelvoite koskee myös sellaisia julkistamattomia tilastotietoja, joiden julkaisemisella ennen niiden virallista julkistamista voi ilmeisesti olla vaikutusta pääoma- ja rahoitusmarkkinoihin. Näiden tilastojen salassapitovelvoitteesta on säädetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 13 kohdassa. Niistä ei missään tapauksessa saa antaa tietoja ennakkoon. Luonnonvarakeskuksen yritystilastot kuuluvat näiden tilastojen piiriin. Salassapitovelvoite voi myös perustua muuhun lakiin tai muuhun julkisuuslaissa mainittuun salassapitoperusteeseen. Esimerkiksi maksullisessa palvelutoiminnassa ja hankinnoissa kyseeseen voi tulla liike- ja ammattisalaisuudet. Esimiehet ja henkilöstöasioita hoitavat käsittelevät myös henkilöstöä koskevia tietoja, jotka on säädetty salassapidettäväksi. Salassapitovelvoite merkitsee sitä, että henkilö ei palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä saa oikeudettomasti paljastaa sellaista asiakirjaa tai tietoa, joka on säädetty salassapidettäväksi. Yksittäistä yritystä tai vastaavaa ja yksittäistä henkilöä koskevia tietoja ei saa paljastaa. Salassapidettäväksi tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa ei myöskään saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi. Tämä mm. kieltää tietojen käyttämisen osakekaupassa. Viranomaisen tulee hakea erikseen lupaa harjoittaa sivutoimisesti omaa elinkeinon harjoittamista alalla, joiden tilastojen tuottamiseen viranomainen osallistuu. Luonnonvarakeskuksen johdon harkinnassa on myönnetäänkö sivutoimen lupa, tai onko virkajärjestely tilastoalan periaatteiden mukainen. Tällöin toimintaan liittyy ilmoitusvelvollisuus osto- ja myyntitapahtumista. Luonnonvarakeskuksen johto voi käyttää harkintavaltaa ja tehdä tarvittavia työtehtävien uudelleen järjestelyjä, jotta Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluiden ammatillinen riippumattomuus toteutuu ja jotta tilastoviranomaistoiminnan harjoittamisesta ei kukaan saisi taloudellista hyötyä oman elinkeinon harjoittamisessa. Rangaistus salassapitovelvoitteen rikkomisesta. Jokaisella Luonnonvarakeskuksen palveluksessa olevalla on lakiin perustuva salassapitovelvollisuus, jonka rikkomisesta voi seurata rangaistus. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta rangaistaan rikoslain 40 luvun 5 :n mukaan. Virkamiehelle ja julkisyhteisön työntekijälle rangaistus voi olla sakko tai enintään 2 vuotta vankeutta. Virkamies voidaan myös tuomita viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 34

35 Keskeinen lainsäädäntö Tilastolaki (280/2004) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 35

36 Liite 7. Tilastoprosessin dokumentaatio Tilastoaineistojen Käyttölupahakemus Luonnos uudesta hakemuksesta: Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 36

37 Valmistelussa Tikestä siirtyvän hallinnon alan tietopalvelun malli, johon liitetään osaksi RKTL:stä ja Metlasta siirtyvien tilastojen mikroaineistojen yleiskuvaukset. Tike korvataan Lukella, ja hakemuksessa viitatut lait päivitetään. Tiedonluovutushakemuksen päivitetty versio hyväksytään tämän jälkeen Evirassa, Mavissa ja Lukessa. Luken Tilastopalveluiden toimintamalli 37