AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2016

2 Sisältö. Hallituksen toimintakertomus vuodelta Yleistä. 1 Toimintamalli 1 Tuotteet. 1 Tulos Tuotot ja kulut. 2 Tase. 2 Velat luottolaitoksille. 2 Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat. 2 Osakepääoma. 3 Omat varat ja vakavaraisuus. 3 Hallinto. 4 Riskienhallinta. 4 Asuntolainamarkkinat Suomessa. 4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat. 4 Vuoden 2017 näkymät. 4 Voittovarojen jakoehdotus. 4.. Tilinpäätös tilikaudelta Viisivuotiskatsaus. 5 Tunnuslukujen laskentaperusteet. 5 Tuloslaskelma. 6 Laaja tuloslaskelma. 6 Tase 7 Rahavirtalaskelma. 8 Oman pääoman muutos. 9 Liitteet. 10 Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. 10 Liite 2 Riskienhallinta 14 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. 20 Tasetta koskevat liitetiedot. 23 Muut liitetiedot. 27 Tilintarkastuskertomus 30 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n hallinnointiraportti 33

3 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016 Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Vuosi 2016 oli Hypoteekkipankin viidestoista täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Aktia Pankki omisti Hypoteekkipankin koko osakekannan. Vähemmistöosakkaat, Säästöpankit ja POP Pankit, myivät osakekantansa Aktia Pankille syyskuussa Aktia Pankin hallitus hyväksyi lokakuussa 2016 fuusiosuunnitelman Hypoteekkipankin sulautumisesta Aktia Pankkiin. Fuusio toteutetaan vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 46 paikallispankilla on välityssopimus Aktia Hypoteekkipankin kanssa. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Vuoden 2016 aikana Hypoteekkipankki on myynyt välittäjäpankeille takaisin pankkien välittämiä luottoja erääntyvien joukkolainojen rahoittamiseksi. Toimintamalli Kaikki 47 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia ovat voineet välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu, laina-asiat mukaan lukien, hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Hypoteekkipankki on rahoittanut toimintansa ensisijaisesti katetuilla joukkolainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkolainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aaa-luottoluokituksen. Aktia Pankki-konserni Aktia Pankki Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. Aktia Pankki Oyj:llä on osakkeenomistajaa ja sen markkina-arvo oli 721 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki-konserniin. Muut Aktia Pankki-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Aktia Henkivakuutus Oy, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Varainhoito Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy, Aktia Rahoitus Oy ja Aktia Kiinteistövälitys Oy. Aktia Pankki Oyj on suomalainen pankki, jonka 45 konttoria palvelevat noin henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia Pankki-konsernin antolainaus oli noin 5,7 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Säästöpankkiliitto osk. toimii säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Yhteenliittymään kuuluu 23 säästöpankkia. Oma Säästöpankki toimii yhteenliittymän ulkopuolella itsenäisenä säästöpankkina. POP Pankkiliitto osk:n kuuluu 26 jäsenpankkia. Ryhmä vastaa luottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin lainakanta koostuu pääasiallisesti yksityishenkilöille ja kotitalouksille myönnettävistä kiinteistövakuudellisista lainoista. Hypoteekkipankki on erikoistunut asuntolainojen myöntämiseen. Lainojen vakuutena on aina Suomessa sijaitseva asuinkiinteistö tai asunto-osakkeet. Tulos Vuoden 2016 liiketulos oli -4,8 (-1,7) miljoonaa euroa tappiollinen. Nettotuotto suojauslaskennasta sekä nettotuotot myytävissä olevista rahoitusinstrumenteista olivat yhteensä -3,3 (-0,3) miljoonaa euroa. Tappiollisen tuloksen taustalla on huomattavasti supistuneen luottokannan tuottaman tulovirran vähäisyys suhteessa toiminnan aiheuttamiin kuluihin sekä joukko lainakannan ennenaikaiset takaisinmaksut ja niihin liittyvien johdannaissopimusten kuoletukset. 1

4 Tuotot ja kulut Vakuuksien maantieteellinen jako Vuoden 2016 aikana Aktia Hypoteekkipankki ei ole myöntänyt uusia luottoja. Korkokate supistui pienentyneen lainakannan myötä. Supistuneesta luottokannasta johtuen korkokate päätyi 2,8 (3,0) miljoonaan euroon. Palkkiotuotot laskivat 0,8 (1,9) miljoonan euroon ja palkkiokulut olivat 3,8 (4,6) miljoonaa euroa. Hallintokulut ja muut kulut laskivat 1,4 (2,0) miljoonaan euroon. 48 % 39 % Länsi-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Muut alueet Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. 2 % 4 % 6 % Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma oli 252,1 miljoonaa euroa (950,5 milj. ). Lainasalkku Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Asunto-osakeyhtiöille myönnettyjen lainojen yhteis määrä oli 9,7 milj. euroa vuoden 2016 lopussa. Pankki ei ole myöntänyt lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Luottokanta on supistunut sekä normaalien luottojen lyhennyksien, että välittäjäpankeille takaisin myytyjen luottojen vuoksi 638,5 milj. euroa. Lainakanta oli ,5 miljoonaa euroa (857,0 milj. ). Kappalemääräisesti pankilla oli vuoden päättyessä lainaa salkussaan. Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa noin euroa ( euroa). Suurin yksittäinen laina oli 0,4 miljoonaa euroa (0,7 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 1,5 % (0,6 %) salkusta. Suurimmat lainat ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöille, remontoimiseen ja perusparannuksiin myönnettyjä lainoja suhteellisen matalalla luototusasteella vakuuden käyvästä arvosta. Hypoteekkipankin lainakannan laatu on erinomainen. Pankilla ei ollut vuoden vaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 1,03 %:ssa (0,57 %) lainoista. Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus on hoidettu ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 550 miljoonan euron maksuvalmiusilimiitin avulla. Limiitin koko laskettiin toiminnan merkittävän supistumisen johdosta 20 miljoonaan euroon Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään Aktia Pankin myöntämä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Vuoden vaihteessa limiiteistä oli käytössä 0,0 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa). Hypoteekkipankki sai lokakuussa 2015 Finanssivalvonnalta poikkeusluvan soveltaa luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta korkeampaa sisäänvirtausastetta maksuvalmiuslimiitin osalta ja jättää sisäänvirtaukset asetuksen mukaisten rajausten ulkopuolelle. Hypoteekkipankki kuuluu samaan konsolidointiryhmään emoyhtiö Aktia Pankin kanssa. Hypoteekkipankki kattaa pääosan LCR-vaateestansa maksuvalmiuslimiitin avulla. Vuodenvaihteessa rahoitusta luottolaitoksilta oli yhteensä 2,0 miljoonaa euroa (21,2 milj. euroa) sisältäen johdannaissopimuksien markkina-arvon perusteella saatuja vakuuksia 2,0 miljoonaa euroa. Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus on hankittu laskemalla liikkeelle katettuja joukkolainoja pankin joukkolainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja oli vuoden 2016 lopussa jäljellä nimellisarvoltaan 64,75 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 aikana Hypoteekkipankki hankki omistukseensa ja kuoletti 35,25 miljoonan euron nimellisarvosta vuonna 2019 erääntyvän emission katettuja joukkolainoja. Lainojen suuruus 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % > 200 Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aaa-luottoluokituksen. Hypoteekkipankin kaikki katetut joukkolainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Saksan markkinoille suunnatun Registered Covered Bond lainaohjelman (Gedeckte Namensschuldverschreibung) alla oli vuoden 2015 lopussa laskettuna liikkeelle yhteensä 83 miljoonan euron nimellisarvosta katettuja lainoja. Liikkeelle lasketut lainat ovat suunnattu saksalaiselle instituutiosijoittajille. Tunnusmerkillisiä piirteitä niissä ovat: pitkä laina-aika, räätälöitävyys sijoittajan tarpeiden mukaan ja liikkeeseenlaskijan ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus (call-optio). Loppuvuonna 2016 Aktia Hypoteekkipankki hankki omistukseensa ja kuoletti 40 miljoonan euron nimellisarvosta edellä mainittuja lainoja. Vuoden 2016 lopussa kyseisen Registered Covered Bond lainaohjelman alla oli siten laskettuna liikkeelle yhteensä 43 miljoonan euron nimellisarvosta katettuja lainoja. 2

5 Hallituksen toimintakertomus Katettujen joukkolainojen vakuudet Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Pankilla on yksi lainapooli. Vuonna 2010 perustetussa pool 1:ssä oli vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 212,5 miljoonaa euroa (838,6 milj. euroa). Lainakannan jakauma luototusasteittain* 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Vakuudet eriteltyinä lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti (pool 1), 212,5 milj. 0 % 0 50 % % % % % % 212,5 LTV -70% Täytevakuudet * Taulukko kertoo kuinka suuri osuus lainoista kuuluu tiettyyn luototusasteväliin. Esimerkki: eur asuntolaina 60 % luototusasteella jakautuisi eur LTV 0-50 % sammioon ja eur LTV % sammioon. 0,0 Johdannaiset Kiinnitysluottopankkilain ja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkolainojen yhteenlaskettu määrä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä on nykyarvoltaan jatkuvasti ylitettävä vähintään kahdella prosentilla katetuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlaskettu nykyarvo. Hypoteekkipankilla oli vuoden 2016 lopussa liikkeeseen laskettuna katettuja joukkolainoja ja muita erillisen lainaohjelman alla liikkeeseen laskettuja velkainstrumentteja nimellisarvoltaan 107,75 miljoonaa euroa (752,5 milj. euroa). Vakuuspoolissa vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli 212,5 miljoonaa euroa ja vakuusaste 197,26 %. Joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä ylitti nykyarvoltaan 105,96 %:lla joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlasketun nykyarvon. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen joukkolainarekisteriin edellä selostetun lain muutoksen edellyttämällä tavalla. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Koko lainakannan keskimääräinen ei indeksoitu luototusaste oli 46,8 % vakuuden käyvästä arvosta ja indeksoitu keskimääräinen luototusaste oli 46,6 %. Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkun nimellisarvo oli yhteensä 214,4 miljoonaa euroa (1 011,8 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty. Kaikki varat ja velat ovat euromääräisiä. Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. A-sarjan osakkeita on kappaletta ja B-osakkeita kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Aktia Pankki omistaa koko Hypoteekkipankin osakekannan. Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2016 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. Finanssivalvonta myönsi vuonna 2015 Aktia Pankki konsernille (johon kuuluvat Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRBA) laskettaessa vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaadetta. IRBA mahdollistaa tarkemman riskienarvioinnin, mikä vahvistaa Hypoteekkipankin vakavaraisuutta vähittäisvastuiden hyvän laadun ansiosta. IRBAn mukaisesti laskettu keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisluotoille oli 20 prosenttia, kun se standardimenetelmällä laskettuna oli 35 prosenttia. 3

6 Joulukuun 31. päivänä 2016 Hypoteekkipankin omat varat olivat 128,5 miljoonaa euroa (131,6 milj. euroa), josta 107,7 miljoonaa euroa (107,7 milj. euroa) oli osakepääomaa ja 20,8 (23,9 milj. euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 66,3 miljoonaa euroa (165,6 milj. euroa). Vuoden 2016 lopulla vakavaraisuusaste oli 193,9 % (79,5 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 193,9 % (79,5 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2016 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, POP Pankkiliitto Jussi Laitinen, toimitusjohtaja, Aktia Pankki Oyj Fredrik Westerholm, CFO, Aktia Pankki Oyj Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jussi Laitinen. Syyskuussa 2016 tapahtuneiden omistajamuutosten jälkeen hallitukseen valittiin Pasi Kämärin ja Heikki Suutalan sijaan Juha Hammarén, CCO, Aktia Pankki Oyj Operatiivinen johto Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana toimii Timo Ruotsalainen. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Jussi Laitinen. Tarkastustoiminta Hypoteekkipankin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä valittiin tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Pankki Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Asuntolainamarkkinat Suomessa Suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 93,9 miljardiin euroon vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä. Vuoden 2015 lopulla kanta oli 91,9 miljardia euroa. Markkinakorkojen mataluus ja pankkien tarjoamat lyhennysohjelmakampanjat piristivät lainamarkkinoita vielä alkuvuodesta 2016, mutta lainakannan kasvu hidastui loppuvuotta kohden. Asuntokauppa on erityisesti pienten asuntojen osalta kasvukeskuksissa vireätä, mutta suurempien perheasuntojen sekä muuttotappioalueella sijaitsevien asuntojen ja kiinteistöjen myyntiajat ovat edelleen keskimääräistä pidempiä. Luottojen hoito on kansantalouden vaivalloisesta toipumisesta huolimatta säilynyt erittäin hyvällä tasolla. Vuoden 2016 aikana kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,9 % edellisvuodesta, mutta muualla maassa hinnat hieman laskivat 1,6 %. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Ei tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia. Vuoden 2017 näkymät Suomen talouskasvun odotetaan jatkavan lievää kasvua vuonna Kansantalouden kasvu on kuitenkin pääosin kotitalouksien ostovoiman varassa, joka asettaa haasteita kasvun jatkuvuudelle tulevaisuudessa. Asuntojen hintataso nousee edelleen kasvukeskuksissa, mutta arvostuserot paikkakuntien välillä kasvavat. Suuret kaupungit kasvavat edelleen parempien työpaikkojen myötä. Matalat korot tukevat hintatasoa. Lyhyet markkinakorot tulevat pysymään negatiivisena koko vuoden. Asuntolainojen korkomarginaalien odotetaan pysyvän suunnilleen nykytasolla, vaikka pankkien kilpailu laina-asiakkaista on kovaa. Aktia Pankki Oyj:n hallituksen hyväksymän fuusiosuunnitelman pohjalta Hypoteekkipankki tulee sulautumaan Aktia Pankkiin vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana. Hypoteekkipankin taseessa olevat Säästö- ja POP Pankkien välittämät luotot tullaan myymään luotot välittäneille pankeille sulautumishetken jälkeen. Hypoteekkipankin liikkeeseen laskemat vakuudelliset velkakirjat siirtyvät fuusiossa Aktia Pankin vastattavaksi ja vakuuspooliin siirretään Aktia Pankin välittämiä asuntolainoja vakuusvaateen täyttämiseksi. Voittovarojen jakoehdotus Pankin fuusiosuunnitelmista johtuen osinkoa ei makseta vuodelta helmikuuta 2017 Hallitus Yksityiskohtaisempi kuvaus riskienhallinnasta ja riskipositioista on Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitteessä 2. 4

7 Tilinpäätös tilikaudelta Viisivuotiskatsaus Viisivuotiskatsaus (1 000 euroa) Korkokate Palkkiotuotot netto Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketulos Taseen loppusumma Kulu/tuotto-suhde -0,42 6,36 0,25 0,82 0,56 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa -44,57-12,60 47,86 3,51 17,13 Laaja osakekohtainen tulos, euroa -44,57-10,60 50,02 8,44 24,11 Oman pääoman tuotto (ROE), % -3,64-1,00 3,85 0,29 1,41 Koko pääoman tuotto (ROA), % -0,80-0,09 0,20 0,01 0,04 Omavaraisuusaste, % 21,54 8,46 5,16 3,67 3,23 Ydinpääoman suhde, % *) 193,9 79,5 19,6 11,9 - Ensisijaisten omien varojen suhde, % **) 193,9 79,5 19,6 11,9 9,7 Vakavaraisuusaste, % **) 193,9 79,5 19,6 11,9 11,3 * Basel III:n mukaan ** Basel III:n mukaan, 2012 Basel II:n mukaan Tunnuslukujen laskentaperusteet Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut yhteensä / Liiketoiminnan tuotot yhteensä Omavaraisuusaste, % Oma pääoma / Taseen loppusumma keskimäärin x 100 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa Osakkeenomistajille luettava tilikauden voitto verojen jälkeen / Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Laaja osakekohtainen tulos, euroa Osakkeeomistajille luettava tilikauden laaja tulos verojen jälkeen / Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden voitto / Oma pääoma keskimäärin x 100 Ydinpääoman suhde, % Ydinpääoma / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Ensisijaisten omien varojen suhde, % Ensisijaiset omat varat / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % Tilikauden voitto / Taseen loppusumma keskimäärin x 100 5

8 Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite Korkotuotot Korkokulut Korkokate Palkkiotuotot Palkkiokulut Palkkiotuotot netto Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -3-3 Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketulos Verot Tilikauden tulos Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 9-44,57-12,60 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite Tilikauden tulos Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon - 1 Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon Laaja tulos eristä, jotka voidaan siirtää tuloslaskelmaan Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos Laaja osakekohtainen tulos, euroa 9-44,57-10,60 6

9 Tase Tase (1 000 euroa) Liite Varat Johdannaissopimukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Lainat ja muut saamiset Aineelliset hyödykkeet Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Muut varat Muut varat yhteensä Varat yhteensä Velat Velat luottolaitoksille Talletukset Johdannaissopimukset Liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut rahoitusvelat Siirtovelat ja saadut ennakot Muut velat Muut velat yhteensä Tuloverovelat - 26 Verovelat - 26 Velat yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Sidottu oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat Osingonjako Tilikauden tulos Vapaa oma pääoma Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä Aktia Hypoteekkipankki Oyj:llä ei ole taseen ulkopuolisia sitoumuksia. 7

10 Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta Maksetut tuloverot Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Myytävissä olevat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset Muut varat Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Talletukset Liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen nettomuutos Rahavarat vuoden alussa Rahavarat vuoden lopussa Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta Yhteensä Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta: Käyvän arvon muutokset Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 3 3 Purettu kassavirtasuojaus Yhteensä

11 Oman pääoman muutos Oman pääoman muutos (1 000 euroa) Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma Osingonjako Tilikauden tulos Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 1 Kassavirran suojaus Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos Oma pääoma Oma pääoma Osingonjako Tilikauden tulos Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos Oma pääoma

12 Liitteet Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Hallitus hyväksyi tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka osakkeenomistajien kokous vahvistaa maaliskuussa Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Kopio Hypoteekkipankin tilinpäätöksestä on saatavilla Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä, Mannerheimintie 14, Helsinki, tai Aktian kotisivuilla osoitteessa Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan tasaisesti suhteessa jäljellä olevaan määrään eräpäivään saakka. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Laatimisperusteet Hypoteekkipankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS -kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoiksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Luvut esitetään vuoden aikana puolivuosikatsauksessa niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Aktia Pankki Oyj on alkaen omistanut 100 % Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä. Aktia Pankin hallitus hyväksyi lokakuussa 2016 fuusiosuunnitelman Hypoteekkipankin sulautumisesta Aktia Pankkiin. Tarkoituksena on sulauttaa Aktia Hypoteekkipankki Oyj Aktia Pankki Oyj:hin vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla. Termillä Basel III tarkoitetaan tilinpäätöksessä EU:n vakavaraisuusasetusta 575/2013 ja siihen liittyvää Euroopan valvontaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten antamaa lisäsääntelyä. Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt 3 5 vuotta 3 5 vuotta Segmenttiraportointi Hypoteekkipankissa on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei ole esitetty. Valuutan muuntaminen Kaikki Hypoteekkipankin varat ja velat ovat euromääräisiä. Hypoteekkipankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Hypoteekkipankki maksaa kiinteät maksut ulkoisille eläkevakuutusyhtiöille. Hypoteekkipankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TEL). Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. 10

13 Liitteet Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IAS39 -standardia, joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Hypoteekkipankilla on rahoitusvaroja arvostusluokassa lainat ja muut saamiset. Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon Aktiivisilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien noteerattujen osakkeiden ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo perustuu noteerattuun ostokurssiin. Jos rahoitusinstrumentin noteerattu hinta ei edusta todellisia ja säännöllisesti esiintyviä markkinatapahtumia tai jos noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, käypä arvo vahvistetaan soveltuvan arvostustekniikan mukaan. Arvostustekniikat voivat vaihdella diskontattujen kassavirtojen yksinkertaisesta analyysistä monimutkaisiin optioarvostusmalleihin. Arvostusmallit on laadittu siten, että todennettavissa olevia markkinahintoja ja kursseja käytetään syöttötietoina, mutta myös ei-todennettavissa olevia malliparametrejä voidaan käyttää. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo on jaettu kolmeen tasoon. Jaottelu tehdään sen mukaan, onko arvo saatu saman instrumentin toimivilla markkinoilla noteerattujen kurssien avulla (taso 1), todennettavissa olevia tietoja käyttävien arvostustekniikoiden avulla (taso 2) vai käyttäen arvostustekniikoita, jotka perustuvat ei-todennettavissa olevaan tietoon (taso 3). Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Uudelleenluokittelu Myytävissä olevat rahoitusvarat, pois lukien johdannaiset, voidaan luokitella uudelleen eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, jos Hypoteekkipankilla on tarkoitus tai edellytykset pitää rahoitusvarat lähiajan tai eräpäivään saakka. Uudelleen luokiteltavien varojen tulee uudelleenluokittelun yhteydessä täyttää sitä luokkaa koskevat määritelmät, johon ne uudelleenluokitellaan. Luokkaan eräpäivään saakka pidettäviin sijoituksiin uudelleenluokittelun edellytyksenä on, että Hypoteekkipankki on muuttanut omistuksen tarkoitusta ja että sillä on edellytykset pitää rahoitusvarat eräpäivään saakka. Uudelleenluokittelu tehdään käypään arvoon uudelleenluokittelun ajankohtana. Käyväksi arvoksi tulee alkuperäinen hankintameno tai jaksotettu hankintameno. Arvopapereiden, jotka luokitellaan uudelleen myytävissä olevista rahoitusvaroista eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin, tulee olla panttauskelpoisia keskuspankissa ja niillä tulee olla korkea luottoluokitus. Uudelleenluokittelussa rahoitusvarojen luokituksen on oltava vähintään Aa3/AA-. Rahoitusvelat Luokkaan Rahoitusvelat kirjataan velat luottolaitoksilta sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan Hypoteekkipankin juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat: yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön.. yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai velkojiin vaikuttava laaja uudelleenjärjestely on meneillään Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina- ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai Hypoteekkipankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Maksukyvyttömyyden lisäksi korkosijoitukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, sopimusrikot, kuten viivästyneet koron tai pääoman maksut, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainanantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. 11

14 Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta, vakuuden käypä arvo huomioon ottaen, on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, käytetään tarkistushetkellä sopimuskorkoa diskonttauskorkona. Arvonalentumiseksi kirjataan rahavirran palautusten alemman nykyarvon ja luoton kirjanpitoarvon erotus. Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan ( trade date ). Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaissopimukset kirjataan tuloslaskelmaan johdannaisten luokan mukaan. Jos johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutos kirjataan jäljempänä kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden, käyvän arvon tai rahavirran suojaus, mukaan. Suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Hypoteekkipankki on IAS 39-standardin mukaisesti kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutralisoida varojen ja velkojen käyvän arvon mahdollinen muutos. Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan mukaisesti suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa olennaisesti neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Hypoteekkipankki arvostaa suojausinstrumentin käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos johdannaisen ja suojatun erän suojaussuhde ei ole 100-prosenttinen, tehoton osa kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaussuhde ei täytä edellä mainittuja tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja sellaista kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Suojausinstrumenttien (johdannaiset) käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Taseessa suojattavan riskin arvonmuutos kirjataan suojatun tase-erän arvon oikaisuna. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Käyvän arvon suojaukset lakkaavat seuraavissa tilanteissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja.. suojaussuhde katkeaa Kun suojaussuhde päättyy, jaksotetaan kertyneet voitot tai tappiot, jotka ovat oikaisseet suojatun erän arvoa, tuloslaskelmaan. Jaksotus ulottuu suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan yli tai puretun suojausinstrumentin alkuperäisen juoksuajan yli. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon vuosimuutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan laajaan tulokseen ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään oman pääoman rahavirtasuojauksesta tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Kun korko-optioita käytetään suojausinstrumentteina, vain korko-option perusarvo kirjataan suojauslaskentaan. Korko-optioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtasuojaukset lakkaavat samoissa tilanteissa kuin käyvän arvon suojaukset. Kun rahavirtasuojaukset lakkaavat, mutta kassavirtoja odotetaan vielä, suojausinstrumenttia koskevat kertyneet voitot tai tappiot jäävät erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samoilta kausilta kuin aiemmin suojatut korkovirrat kirjataan tuloslaskelmaan. Käteiset varat Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. 12

15 Liitteet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen, kirjataan omaan pääomaan Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon pääoman lisäyksen vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omasta pääomasta silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Hypoteekkipankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin sekä rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Hypoteekkipankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään edellä kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. 13

16 Liite 2 Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki- konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille ja kotitalouksille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Jokaisen uuden yksityishenkilön luottopäätöksen yhteydessä tehdään luottoluokitusarviointi scoringmallin avulla. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa lainanhoitokuluja lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luotto käsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Joukkolainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää joukkolainarekisteriä. Joukkolainarekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää kiinnitysluottopankkilain alaisuudessa emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta ja voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta alla emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 70 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Joukkolainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Raportti kiinnitysluottopankkitoiminnasta lähetetään Finanssivalvontaan kvartaaleittain. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki on suojannut korkopositionsa koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan katettujen joukkolainojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Lisäksi pankki suojaa asuntolainojen osana myytyjen korkokattojen nimellisarvosta 95 prosenttia ostamalla uusmyyntiä vastaavat korkokatto-optiot. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön joko heti tapahtuvana paralleelishokkina, lineaarisesti tai epälineaarisesti vuoden aikana tapahtuvana muutoksena suhteessa termiinikorkojen implikoimaan korkokehitykseen. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Tasehallintapalvelut ostetaan ALM Partners Oy:ltä. Aktia Pankki on vastapuoli suojaustransaktioissa. Korkoriskipositio v. 1 2 v. 2 3 v. 3 4 v. 4 5 v. 5 6 v. 6 7 v. 7 8 v. 8 9 v v. 14

17 Liitteet Rahoitus ja likviditeetti Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin katetuista joukkolainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. Rahoitusrakenne Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankki -konsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2016 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. Finanssivalvonta myönsi Aktia Pankki -konsernille (johon kuuluvat Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten mentelmää (IRBA) laskettaessa vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaadetta. 51 % 46 % Oma pääoma Katetut joukkolainat Muut velat Velat muille pankeille Toissijaiset omat varat IRBA mahdollistaa tarkemman riskienarvioinnin, mikä vahvistaa Hypoteekkipankin vakavaraisuutta vähittäisvastuiden hyvän laadun ansiosta. IRBAn mukaisesti laskettu keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisluotoille oli 20 prosenttia, kun se standardimenetelmällä laskettuna oli 35 prosenttia. 2 % 1 % 0 % Likviditeettiriskin hallinta Hyvällä likviditeettiriskien hallinnalla varmistetaan maksukyky kaikissa tilanteissa. Hypoteekkipankilla on käytettävissä 15 miljoonan euron tililimiitin lisäksi Aktia Pankin myöntämä 20 miljoonan euron maksuvalmiusilimiitti. Tilija likviditeettilimiitti ovat tarkoitetut toiminnan turvaamiseen normaaleissa olosuhteissa. Likviditeetin hallinnassa huomioidaan se, että joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitus hoidetaan joustavasti ja täsmällisesti. Joulukuun 31. päivänä 2016 Hypoteekkipankin omat varat olivat 128,5 miljoonaa euroa (131,6 milj. euroa), josta 107,7 miljoonaa euroa (107,7 milj. euroa) oli osakepääomaa ja 20,8 miljoonaa euroa (23,9 milj. euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 66,3 miljoonaa euroa (165,6 milj. euroa). Vuoden 2016 lopulla vakavaraisuusaste oli 193,9 % (79,5%) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 193,9 % (79,5%). Rahoitusvarojen arvostusmenetelmät Suurin osa Aktia Hypoteekkipankin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon. Arvostus perustuu joko aktiivisilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin tai havainnoitavaan markkinatietoon perustuviin arvostusmenetelmiin. Markkina-arvo ryhmittelystä ja arvostusmenetelmistä tarkempi kuvaus liitteessä 21. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan sellaisten tappioiden riskiä, jotka johtuvat epätarkoituksenmukaisista tai riittämättömistä menettelytavoista, inhimillisistä virheistä ja puutteellisista järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Riskin hallinnalla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vakautta sekä vahvistamaan Hypoteekkipankin mahdollisuuksia tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita. Operatiivisten riskien toteutumisen estämiseksi valtuudet ja ohjeet vahvistetaan kirjallisesti. Keskeiset prosessit on dokumentoitu prosessikuvaukseen. Ulkoistetut prosessit on dokumentoitu, ja ne perustuvat sopimuksiin. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu, ja toimintavastuulliset esimiehet vastaavat siitä, että operatiivisia riskejä koskevia riskienhallinnan periaatteita ja ohjeita noudatetaan. 15

18 Liite 2. Vakavaraisuus (1 000 euroa) Laskelma Hypoteekkipankin omista varoista Varat yhteensä josta aineettomat hyödykkeet - - Velat yhteensä josta velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - Osakepääoma Sidottu oma pääoma Vapaan oman pääoman rahasto ja muut rahastot Voittovarat Tilikauden tulos Vapaa oma pääoma Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset - - Oma pääoma Osinkovaraus Muut odotetut tappiot IRB:n mukaan Omat varat yhteensä (CET1 + AT1 + T2) Ydinpääoma ennen oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen oikaisuja - - Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät oikaisut - - Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä - - Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä Toissijainen pääoma ennen oikaisuja - - Toissijaiseen pääomaan tehtävät oikaisut - - Toissijainen pääoma (T2) yhteensä - - Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luottoriskin osuus, standardimenetelmä josta luottoriskin osuus, sisäinen menetelmä josta operatiivisen riskin osuus Omien varojen vaade (8 %) Omien varojen puskuri Ydinpääoman suhde 193,9 % 79,5 % Ensisijaisen pääoman suhde 193,9 % 79,5 % Omien varojen suhde 193,9 % 79,5 % 16