PUOLIVUOTISKATSAUS AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ

Transkriptio

1 PUOLIVUOTISKATSAUS AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ

2 Sisältö Hallituksen puolivuotiskatsaus 1 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat 4 Tuloslaskelma 5 Tase 6 Rahavirtalaskelma 7 Oman pääoman muutos 8 Liitteet 9 Raportti Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n osavuosikatsauksen yleisluonteisesta tarkastuksesta 17 Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Mannerheimintie 14, PL 207, Helsinki puh , faksi Y-tunnus ,

3 Hallituksen puolivuotiskatsaus Puolivuotiskatsaus Hallituksen puolivuotiskatsaus Hypoteekkipankin vähemmistöomistajat (Säästöpankit ja POP Pankit) sopivat Aktia Pankin kanssa lokakuussa 2015 vähemmistöosuuksiensa myymisestä Aktia Pankille ja Hypoteekkipankin sulauttamisesta Aktia Pankkiin vuoden 2016 tilinpäätöksen valmistuttua. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan jäljellä olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu omistajapankkien omiin toimintoihin. Vuosien 2014, 2015 ja 2016 aikana Hypoteekkipankki on myynyt välittäjäpankeille takaisin pankkien välittämiä luottoja erääntyvien joukkolainojen rahoittamiseksi... Aktia Hypoteekkipankin lainasalkku supistui raportointikaudella 223 miljoonalla eurolla ja oli kauden lopussa 634 miljoonaa euroa... Pankin tulos ennen veroja oli -1,5 miljoonaa euroa... Lainasalkusta ei aiheutunut arvonalentumistappioita... Lainasalkussa ei ole järjestämättömiä luottoja ja alle kolme kuukautta maksamattomien luottojen osuus on 0,76 %.. Hypoteekkipankki on ottanut käyttöön IRBA-menetelmän luottoriskien pääomatarpeen laskennassa. Pankin vakavaraisuus on 94,5 %. Tulos Raportointikauden tulos ennen veroja oli -1,5 ( ; -0,7) miljoonaa euroa. Arvonalentumistappioita ei raportointikaudella aiheutunut. Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma oli 663,8 miljoonaa euroa ( ; 950,5 miljoonaa euroa). Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Raportointikauden lopussa koko lainakannan keskimääräinen ei indeksoitu luototusaste oli 48,4 % vakuuden käyvästä arvosta ja indeksoitu keskimääräinen luototusaste oli 48,0 %. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lainakannan jakauma luototusasteittain* 0 50 % % % % % % * Taulukko kertoo kuinka suuri osuus lainoista kuuluu tiettyyn luototusasteväliin. Esimerkki: euron asuntolaina 60 % luototusasteella jakautuisi euroa LTV 0-50 % sammioon ja euroa LTV 50-60% sammioon. Pankki ei kirjannut arvonalentumistappioita lainasalkustaan. Luottoja, joissa oli maksurästejä, oli 0,76 % salkusta. Vakuudellinen jälleenrahoitus Aktia Hypoteekkipankki ei laskenut liikkeelle raportointikaudella yhtään uutta katettua joukkolainaa. Raportointikauden lopulla pankin joukkolainaohjelman puitteissa liikkeelle laskettuja lainoja oli jäljellä yksi, arvoltaan euroa. Vuonna 2012 liikkeeseen laskettu emissio on julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Raportointikauden lopulla Registered Covered Bond lainaohjelman puitteissa liikkeelle laskettuja lainoja oli yhdeksän kappaletta yhteisarvoltaan 83 miljoonaa euroa. Lainasalkku oli yhteensä 634 miljoonaa euroa, lainakanta on supistunut raportointikaudella 26 prosenttia. Hypoteekkipankin hallitus päätti lopettaa uusien lainojen myöntämisen lokakuun 2012 alusta alkaen. Lainasalkussa on yksityishenkilöille ja kotitalouksille sekä asunto-osakeyhtiöille myönnettyjä lainoja. Raportointikauden lopulla salkussa oli lainaa ( ; ). Salkku on hyvin hajautettu ja kymmenen suurimman lainan osuus salkusta oli vain 0,7 % (0,6 %). Suurin yksittäinen laina oli 0,7 miljoonaa euroa. 1

4 Muu rahoitus Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 550 miljoonan euron maksuvalmiuslimiitin avulla. Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään Aktia Pankin myöntämä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Raportointikauden lopussa limiiteistä oli käytössä 340,0 miljoonaa euroa ( : 0,2 milj. euroa). Hypoteekkipankki sai lokakuussa 2015 Finanssivalvonnalta poikkeusluvan soveltaa luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta korkeampaa sisäänvirtausastetta maksuvalmiuslimiitin osalta ja jättää sisäänvirtaukset asetuksen mukaisten rajausten ulkopuolelle. Hypoteekkipankki kuuluu samaan konsolidointiryhmään emoyhtiö Aktia Pankin kanssa. Hypoteekkipankki kattaa pääosan LCR-vaateestansa maksuvalmiuslimiitin avulla. Katettujen joukkolainojen vakuudet Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisessa Pool 1:ssä oli raportointikauden lopussa vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 620,7 miljoonaa. Pool 1:ssä vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli 620,7 miljoonaa euroa ja vakuusaste 393,5 %. Lainaohjelman mukainen vaade minimivakuusasteelle oli 112 prosenttia. Luottoluokitus Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Aktia Hypoteekkipankin katetuille joukkolainoille Aaa-luottoluokituksen. Osakepääoma ja omistajat Raportointikauden aikana ei laskettu liikkeelle uusia osake-emissioita. Aktia Pankki Oyj omistaa yhtiön äänivaltaisista A-osakkeista 70 % ja kaikista osakkeista 50,9 %. Säästöpankit omistavat äänivallasta 21,3 % ja osakkeista 37,7 %. POP Pankit omistavat äänivallasta 8,7 % ja osakkeista 11,4 %. Debentuurilainat Raportointikauden lopussa Hypoteekkipankilla ei ole liikkeellä alempiin toissijaisiin omiin pääomiin laskettavia vakuudettomia lainoja. Hallinto ja henkilöstö Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallitukseen seuraavat henkilöt: Jussi Laitinen, toimitusjohtaja, Aktia Pankki Oyj Fredrik Westerholm, talousjohtaja, Aktia Pankki Oyj Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, POP Pankkiliitto Hallituksen puheenjohtajana toimii Jussi Laitinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Timo Ruotsalainen ja toimitusjohtajan varamiehenä Jussi Laitinen. Yhtiön palveluksessa oli raportointikauden lopulla kokopäivätoimisina 2 henkilöä. Lähipiiri Muilta osin kuin osavuosikatsauksessa on kuvattu, lähipiirin kanssa ei ole toteutunut merkittäviä muutoksia. Lähipiiritiedot ovat tarkemmin kuvattu tilinpäätöksessä 2015 (liite 25). Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankkikonsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankkikonsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite on vuodelle 2016 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. Finanssivalvonta myönsi Aktia Pankkikonsernille (johon kuuluvat Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRBA) laskettaessa vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaadetta. IRBA mahdollistaa tarkemman riskienarvioinnin, mikä vahvistaa Hypoteekkipankin vakavaraisuutta vähittäisvastuiden hyvän laadun ansiosta. IRBAn mukaisesti laskettu keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisluotoille oli 18 prosenttia, kun se standardimenetelmällä laskettuna oli 35 prosenttia. Kesäkuun 30. päivä 2016 pankin omat varat olivat 130,6 miljoonaa euroa, josta 107,7 miljoonaa euroa oli maksettua ja rekisteröityä osakepääomaa. Raportointikauden päättyessä pankin riskipainotettu tase oli 138,2 miljoonaa euroa ( ,6) ja vakavaraisuus-suhde 94,5 % ( : 79,5 %). Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 94,5 % ( : 79,5 %). 2

5 Hallituksen puolivuotiskatsaus Raportointikauden muut tapahtumat Varsinainen yhtiökokous myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta. Tilintarkastajaksi yhtiökokouksessa valittiin KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Yhtiökokouksen päätöksellä kaikille osakkeille maksettiin vuodelta 2015 osinkoa 1,98 euroa osakkeelta, yhteensä ,00 euroa. Raportointikauden jälkeiset tapahtumat Ei raportointikauden jälkeisiä tapahtumia. Tulevaisuuden näkymät Aktia Hypoteekkipankin toiminta on rajattu syyskuussa 2012 pankin hallituksen tekemällä päätöksellä olemassa olevan asuntovakuudellisen luottokannan hallintaan ja jälleenrahoitukseen. Hypoteekkipankin vähemmistöomistajat (Säästöpankit ja POP Pankit) sopivat Aktia Pankin kanssa lokakuussa 2015 vähemmistöosuuksiensa myymisestä Aktia Pankille ja pankin sulauttamisesta Aktia Pankkiin vuoden 2016 tilinpäätöksen valmistuttua. Pankkien luottokantaa tullaan siirtämään lainakannan takaisinostoilla luotot välittäneille yhteistyöpankeille. Hypoteekkipankki varaa luotonlyhennyksistä ja takaisinostettavista luotoista saamansa pääomat katettujen joukkolainojen ja lainojen korkojen takaisinmaksuun. Toiminnan asteittaiseen alasajoon liittyvät järjestelyt saattavat heikentää pankin tulosta tulevalla tilikaudella Hallitus 3

6 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat 1 6/ / /2015 Tulos / osake (EPS), euroa -13,68-12,60-6,63 Osakkeenomistajille luettava kauden voitto verojen jälkeen Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Laaja tulos / osake, euroa -13,68-10,60-4,63 Kauden laaja tulos verojen jälkeen Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Ydinpääoman suhde, % 94,5 79,5 63,0 Ydinpääoma x 100 Riskipainotetut sitoumukset Ensisijaisten omien varojen suhde, % 94,5 79,5 63,0 Ensisijaiset omat varat x 100 Riskipainotetut sitoumukset Vakavaraisuusaste, % 94,5 79,5 63,0 Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset 4

7 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) 1 6/ /2015 Δ % 1 12/2015 Korkokate % Palkkiotuotot % Palkkiokulut % Palkkiotuotot netto % Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut % -121 IT-kulut % -191 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä % -3 Liiketoiminnan muut kulut % Liiketoiminnan kulut yhteensä % Liiketulos % Verot Kauden tulos % Osakekohtainen tulos (EPS), euroa -13,68-6, % -12,60 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) 1 6/ /2015 Δ % 1 12/2015 Kauden tulos % Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon Laaja tulos eristä, jotka voidaan siirtää tuloslaskelmaan Kauden laajan tuloslaskelman tulos % Laaja osakekohtainen tulos, euroa -13,68-4, % -10,60 5

8 Tase (1 000 euroa) Δ % Varat Johdannaissopimukset % Saamiset luottolaitoksilta % Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä % Lainat ja muut saamiset % Aineelliset hyödykkeet % 10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot % Muut varat % 396 Muut varat yhteensä % Varat yhteensä % Velat Velat luottolaitoksille Talletukset Johdannaissopimukset % Liikkeeseen lasketut velkakirjat % Muut rahoitusvelat % Siirtovelat ja saadut ennakot % Muut velat % 30 Muut velat yhteensä % Tuloverovelat % 96 Verovelat % 96 Velat yhteensä % Oma pääoma Osakepääoma % Sidottu oma pääoma % Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto % Voittovarat % Osingonjako % -533 Kauden tulos % -714 Vapaa oma pääoma % Oma pääoma % Velat ja oma pääoma yhteensä % Aktia Hypoteekkipankki Oyj:llä ei ole taseen ulkopuolisia sitoumuksia. 6

9 Rahavirtalaskelma Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 1 6/ /2015 Δ % 1 12/2015 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos % Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta Maksetut tuloverot Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) % Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) % Liiketoiminnan rahavirta yhteensä % Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot % -533 Rahoituksen rahavirta yhteensä % -533 Rahavarojen nettomuutos % Rahavarat vuoden alussa % Rahavarat kauden lopussa % Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta % Yhteensä % Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta: Käyvän arvon muutokset % 168 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä % 3 Purettu kassavirtasuojaus Yhteensä

10 Oman pääoman muutos (1 000 euroa) Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma Osingonjako Tilikauden tulos Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 1 Kassavirran suojaus Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos Oma pääoma Oma pääoma Osingonjako Kauden tulos Kauden laajan tuloslaskelman tulos Oma pääoma Oma pääoma Osingonjako Kauden tulos Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 1 Kassavirran suojaus Kauden laajan tuloslaskelman tulos Oma pääoma

11 Liitteet Liitteet Liite 1. Osavuosikatsauksen laatimisperusta ja olennaiset tilinpäätösperiaatteet Osavuosikatsauksen laatimisperusta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten kirjanpitostandardien IFRS (Internation Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei sisällä kaikkea tietoa, jota vaaditaan vuositilinpäätökseltä, minkä vuoksi katsaukseen tulee tutustua yhdessä Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen kanssa. Tämän katsauksen luvut esitetään niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taas taseen eriä verrataan tilanteeseen jos ei toisin mainita. Hallitus hyväksyi osavuosikatsauksen kokouksessaan Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen voi lukea Aktian kotisivuilta osoitteesta Olennaiset tilinpäätösperiaatteet Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n osavuosikatsauksen laadinnassa on noudatettu vuositilinpäätökseen sovellettuja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Seuraavat IFRS-standardit ja tulkinnat voivat vaikuttaa tulevien liiketapahtumien raportointiin: IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi korvaa tuottojen kirjaamisesta aiemmin annetut standardit ja tulkinnat. IFRS 15 on tuottojen kirjaamista koskeva malli, eikä sillä arvioida olevan suurta vaikutusta Hypoteekkipankin tuottojen kirjaamiseen. Standardi tulee pakolliseksi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi on ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardi korvataan uudella standardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelusta ja arvostuksesta. Hypoteekkipankin riskienhallintamalli ja rahoitusinstrumenttien tulevia rahavirtoja koskevat ominaisuudet tulevat vaikuttamaan niiden luokitteluun Hypoteekkipankissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa, mutta sen odotetaan tulevan pakolliseksi Hypoteekkipankki arvioi, että muilla uusilla tai muutetuilla IFRS-standardeilla tai IFRIC-tulkinnoilla (International Financial Reporting Interpretations Committee) ei tule olemaan olennaista vaikutusta Hypoteekkipankin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tietoihin. 9

12 Liite 2. Johdannaiset (1 000 euroa) Johdannaissopimukset Käyvät arvot Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Varat Velat Korkosidonnaiset Koronvaihtosopimukset Korko-optiot Yhteensä Johdannaissopimukset Käyvät arvot Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Varat Velat Korkosidonnaiset Koronvaihtosopimukset Korko-optiot Yhteensä

13 Liitteet Liite 3. Vakavaraisuus (1 000 euroa) Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n vakavaraisuus Laskelma hypoteekkipankin omista varoista Varat yhteensä josta aineettomat hyödykkeet Velat yhteensä josta velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Osakepääoma Sidottu oma pääoma yhteensä Vapaan oman pääoman rahasto ja muut rahastot Voittovarat Tilikauden tulos Vapaa oma pääoma Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset Oma pääoma Osinkovaraus Muut odotetut tappiot IRB:n mukaan Omat varat yhteensä (CET1 + AT1 + T2)

14 Ydinpääoma ennen oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma (AT1) ennen oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä Toissijainen pääoma (T2) ennen oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luottoriskin osuus, standardimenetelmä josta luottoriskin osuus, sisäinen menetelmä josta markkinariskin osuus josta operatiivisen riskin osuus Omien varojen vaade (8 %) Omien varojen puskuri Ydinpääoman suhde 94,5 % 79,5 % 63,0 % Ensisijaisen pääoman suhde 94,5 % 79,5 % 63,0 % Omien varojen suhde 94,5 % 79,5 % 63,0 % Omien varojen lattiasääntö (CRR artikla 500) Omat varat Lattiasäännön mukainen omien varojen minimimäärä * Omien varojen puskuri * 80 % standardimentelmän mukaisesta omien varojen vaateesta (8 %) Vakavaraisuuslaskennassa hyödynnetään vastuun riskipainon määrittämiseksi Moody's Investors Service luottoluokituslaitoksen luokituksia. Operatiivisten riskien riskipainotettu määrä / /2015 6/2015 Bruttotuotot vuoden keskiarvo Operatiivisen riskin pääomavaade Riskipainotettu määrä Operatiivisen riskin pääomavaade on 15 % kolmen vuoden bruttotuottojen keskiarvosta. Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä on laskettu jakamalla pääomavaade 8 %:lla. 12

15 Liitteet Hypoteekkipankin kokonaisvastuut Vastuuryhmä Bruttovastuut Vastuu maksukyvyttömyyshetkellä Riskipaino, % Riskipainotetut saamiset Pääomavaade 8 % Luottoriski sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan Vähittäisvastuut - kiinteistövakuudelliset % Vähittäisvastuut - pk-yritykset, kiinteistövakuudelliset % Vähittäisvastuut - muut, ei pk-yritykset % Vastuut yhteensä sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan % Luottoriski standardimenetelmän mukaan Luottolaitokset % Vähittäissaamiset % 0 0 Kiinteistövakuudelliset saamiset % Muut erät % Vastuut yhteensä standardimenetelmän mukaan % Kokonaisriskin määrä % Vastuuryhmä Bruttovastuut Vastuu maksukyvyttömyyshetkellä Riskipaino, % Riskipainotetut saamiset Pääomavaade 8 % Luottoriski sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan Vähittäisvastuut - kiinteistövakuudelliset % Vähittäisvastuut - pk-yritykset, kiinteistövakuudelliset % Vähittäisvastuut - muut, ei pk-yritykset % Vähittäisvastuut - muut pk-yritykset % - - Oman pääoman ehtoiset vastuut % - - Vastuut yhteensä sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan % Luottoriski standardimenetelmän mukaan Luottolaitokset % Vähittäissaamiset Kiinteistövakuudelliset saamiset % Muut erät % Vastuut yhteensä standardimenetelmän mukaan % Kokonaisriskin määrä % Vähimmäisomavaraisuusaste * Ensisijainen pääoma Vastuut yhteensä Vähimmäisomavarisuusaste, % 19,8 % 14,6 % 6,5 % * Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu neljänneksen lopun lukujen perusteella 13

16 Liite 4. Rahoitusvarat ja -velat (1 000 euroa) Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Johdannaissopimukset Lainat ja muut saamiset Yhteensä Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Talletukset Johdannaissopimukset Liikkeeseen lasketut velkakirjat Yhteensä Taulukossa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot sekä käyvät arvot tase-erittäin. Käyvät arvot on laskettu sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisille sopimuksille. Käyvät arvot on laskettu ilman siirtyvää korkoa ja tase-erään mahdollisesti kohdistuvien suojaavien johdannaisten vaikutuksia. Sijoitusvarojen käyvät arvot määritetään ensisijaisesti käyttämällä noteerauksia toimivilta markkinoilta. Mikäli markkinanoteerausta ei ole saatavilla, on tase-erät pääosin arvostettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorkojen avulla. Lainojen osalta käyvän arvon laskennassa diskonttokorossa on huomioitu olemassa olevan kannan luottoriskiprofiili sekä jälleenrahoituskustannus. Käteisvarojen osalta käypänä arvona on käytetty nimellisarvoa. Vaadittaessa maksettavien talletusten osalta nimellisarvon on oletettu vastaavan käypää arvoa. Eräpäivälliset talletukset on arvostettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Liikkeeseen laskettujen velkojen käypä arvo on määritelty ensisijaisesti markkinanoteerausten perusteella. Noteeraamattomien liikkeeseen laskettujen velkakirjojen sekä huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojen diskonttauskorossa on huomioitu instrumentin etuoikeusaseman mukainen marginaali. Johdannaiset on arvostettu käypään arvoon markkinanoteerausten perusteella. 14

17 Liitteet Rahoitusinstumenttien käyvän arvon määritys Taso 1 sisältää rahoitusvarat, joiden arvo määräytyy likvideiltä markkinoilta saatavien noteerausten perusteella. Likvidiksi markkinaksi katsotaan sellainen markkina, josta hinnat ovat saatavilla helposti ja riittävän säännöllisesti. Tähän ryhmään kuuluvat noteeratut joukkovelkakirjalainat ja muut arvopaperit, pörssiosakkeet sekä johdannaissopimukset, joille julkisesti noteerataan hinta. Taso 2 sisältää rahoitusvarat, joille ei ole saatavissa noteerausta suoraan toimivilta markkinoilta ja joiden käypä arvo arvioidaan käyttäen arvostusmenetelmiä tai -malleja. Arviot perustuvat oletuksiin, joita tukevat todennettavissa olevat markkinahinnat. Markkinatietona on käytetty esimerkiksi vastaavanlaisten instrumenttien noteerattuja korkoja tai hintoja. Tähän ryhmään kuuluvat enemmistö OTC -johdannaisista sekä muut instrumentit, joilla ei käydä kauppaa likvideillä markkinoilla. Taso 3 sisältää rahoitusvarat, joiden käypää arvoa ei saada markkinanoteerauksesta tai todennettavissa oleviin markkinahintoihin tai -kursseihin perustuvien arvostusmenetelmien tai -mallien avulla. Tähän luokkaan kuuluvat pääasiassa noteeraamattomat osakeinstrumentit ja rahastot sekä muut noteeraamattomat rahastot ja arvopaperit, joista ei tällä hetkellä ole sitovaa hintanoteerausta. Rahoitusvarat käypään arvoon Markkina-arvon ryhmittely Markkina-arvon ryhmittely Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Myytävissä olevat rahoitusvarat Korolliset arvopaperit Yhteensä Johdannaissopimukset, netto Yhteensä Yhteensä Siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä Siirtoja tasojen välillä tapahtuu, kun on havaittavissa, että markkinaoletukset ovat muuttuneet, esim. kun instrumenteilla ei enää käydä aktiivisesti kauppaa. Jakson aikana ei ole tapahtunut siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä. Emoyhtiön riskienvalvonta vastaa rahoitusinstrumenttien luokittelusta tasoittain 1,2 ja 3. Arvostusmenetelmä on jatkuva ja sama kaikille instrumenteille kaikilla tasoilla. Menetelmässä määritetään, mihin arvostusryhmään rahoitusinstrumentit luokitellaan. Jos sisäisillä oletuksilla on merkittävä vaikutus käypään arvoon, raportoidaan rahoitusinstrumentit tasoon 3. Menetelmä sisältää myös arvostustiedon laatuun perustuvan arvion siitä, tulisiko rahoitusinstrumenttiä siirtää tasojen välillä. 15

18 Rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaus Varat Johdannaiset Käänteinen takaisinostosopimus Johdannaiset Käänteinen takaisinostosopimus Rahoitusvarat, jotka sisältyvät netotus- tai muun vastaavan sopimuksen puitesopimukseen Kuitattu määrä Taseeseen kirjattu arvo Kuittaamaton summa, joka kuitenkin sisältyy netotus- tai muun vastaavan sopimuksen puitesopimukseen Saadut vakuudet Kuittaamattomien summien yhteismäärä taseessa Netto Velat Rahoitusvelat, jotka sisältyvät netotus- tai muun vastaavan sopimuksen puitesopimukseen Kuitattu määrä Taseeseen kirjattu arvo Kuittaamaton summa, joka kuitenkin sisältyy netotus- tai muun vastaavan sopimuksen puitesopimukseen Annetut vakuudet Kuittaamattomien summien yhteismäärä taseessa Netto Taulukko esittää rahoitusvarat ja velat, jotka esitetään nettona taseessa tai joihin on potentiaaliset oikeudet soveltaa päänettoutussopimuksia tai vastaavia järjestelyjä, mukaan lukien sopimuksiin kuuluvat vakuudet. Nettosumma esittää vastuut sekä normaalissa liiketoiminnassa että maksuhäiriön tapahtuessa tai konkurssitilassa. 16

19 Raportti yleisluontoisesta tarkastuksesta Raportti Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n osavuosikatsauksen yleisluonteisesta tarkastuksesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n hallitukselle Johdanto Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n taseen , tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, oman pääoman muutoksia koskevan laskelman, rahavirtalaskelman ja tietyt selittävät liitetiedot kyseisenä päivänä päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat osavuosikatsauksen laatimisesta IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin sekä muiden Suomessa voimassa olevien osavuosikatsauksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Suorittamamme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella esitämme johtopäätöksen osavuosikatsauksesta. Johtopäätös Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietoomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei osavuosikatsausta ole laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin sekä muiden Suomessa voimassa olevien osavuosikatsauksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Yleisluonteisen tarkastuksen laajuus Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu kansainvälisen yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin ISRE 2410 Yhteisön tilintarkastajan suorittama osavuosi-informaation yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekemistä pääasiallisesti talouteen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista vastaaville henkilöille sekä analyyttisia toimenpiteitä ja muita yleisluonteisen tarkastuksen toimenpiteitä. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin tilintarkastusstandardien mukaisesti suoritettava tilintarkastus, ja siksi emme pysty sen perusteella varmistumaan siitä, että saamme tietoomme kaikki sellaiset merkittävät seikat, jotka ehkä tunnistettaisiin tilintarkastuksessa. Näin ollen emme anna tilintarkastuskertomusta. Helsinki 10. elokuuta 2016 KPMG Oy Ab Jari Härmälä KHT 17