VUOSIKERTOMUS 2009 AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009 AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ

2 Sisältö 1 1 Yleistä 1 Toimintamalli 1 Tuotteet 1 Tulos 2 Tase 4 Osakepääoma 4 4 Hallinto 4 Riskienhallinta Tuloslaskelma 9 Tase 10 Rahavirtalaskelma 10 Hallituksen toimintakertomus Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Asuntolainamarkkinat Suomessa Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vuoden 2010 näkymät Voittovarojen jakoehdotus Kolmivuotiskatsaus Tunnuslukujen laskentaperusteet Laskelma oman pääoman muutoksesta 11 Liitteet Liite 1. Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 2009 Liite 2. Riskienhallinta Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä sekä johtoa koskevat liitetiedot Muut liitetiedot Aktia Hypoteekkipankin omistajat 32 Tilintarkastuskertomus

3 Hallituksen toimintakertomus Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät kiinnitysluottopankkilaki ja luottolaitoslaki. Hypoteekkipankki aloitti toimintansa joulukuussa 2001 ja vuosi 2009 oli pankin kahdeksas täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Aktia Pankki omisti osakekannasta 52,3 prosenttia ja äänivallasta 70 prosenttia, 31 säästöpankkia omistivat osakkeista 36,2 ja äänivallasta 20 prosenttia ja 39 paikallisosuuspankkia 11,5 prosenttia osakkeista ja äänivallasta 10 prosenttia. Aktia Hypoteekkipankin lainoja myydään välittäjäpankkien yli 300 konttorissa eri puolilla Suomea. Yhteistyöllä saavutetaan suurempia volyymeja ja päästään mittakaavaetuihin, jotka mahdollistavat kilpailukykyisen varainhankintakanavan ylläpidon. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 58 paikallispankkia oli tehnyt välityssopimuksen Hypoteekkipankin kanssa. Toimintamalli Kaikki 59 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia voivat välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu laina-asiat mukaan lukien hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Palvelukonseptia ja tarjontaa kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyöpankkien kanssa. Hypoteekkipankki rahoittaa toimintansa ensisijaisesti joukkovelkakirjalainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkovelkakirjalainoille Aa1-luottoluokituksen. Aktia Hypoteekkipankki toimii palveluyhtiönä ja siten omistajille tarjottavat rahoituspalvelut hinnoitellaan omakustannushintaan. Lainoja välittävät yhteistyöpankit ovat sitoutuneet pitämään Hypoteekkipankin pääomituksen riittävällä tasolla. Aktia-konserni Aktia konsernin emoyhtiö Aktia Oyj:n osakkeet listattiin NASDAQ OMX Helsinkiin Aktia Oyj:llä on noin osakkeenomistajaa ja sen markkina-arvo oli 550 miljoonaa euroa. Aktia Oyj omistaa Aktia Pankki Oyj:n koko osakekannan. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki -alakonserniin. Muut Aktia Pankki-alakonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Oy Aktia Asset Management Ab, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy ja Aktia Kortti & Rahoitus Oy. Aktia Pankki on suomalainen kaksikielinen pankki, jonka 73 konttoria palvelevat noin henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia-konsernin antolainaus oli noin 6,1 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhteensä 35 säästöpankilla on 210 toimipaikkaa. Paikallisosuuspankkiryhmä koostuu 42 itsenäisestä pankista. Paikallisosuuspankeilla on yhteensä 144 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Paikallispankkien yhteenlaskettu antolainaus oli vuodenvaihteessa noin 8,5 miljardia euroa. Yksityisasiakaskanta oli noin asiakasta. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin tuotevalikoima ominaisuuksineen on laaja ja kattaa hyvin asiakkaiden tarpeet. Vuoden aikana ei tuotu uusia tuotteita tai merkittäviä uusia tuoteominaisuuksia markkinoille. Tulos Markkinoiden epävakaudesta johtuen Hypoteekkipankin tulos vuodelle 2009 oli edellisvuotta heikompi ja liikevoitto ennen veroja jäi tappiolle -0,6 (+1,6) miljoonaa euroa. 1

4 2 Liikevoittoa heikensi korkokatteen pieneneminen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneen korkotason nopean ja voimakkaan laskun seurauksena monet asiakkaat vaihtoivat viitekorkosidonnaisuuksia pidemmistä viitekoroista lyhyempiin. Viitekorkojen vaihto yhdessä jälleenrahoituskulujen nousun kanssa johti korkokatteen pienenemiseen. Tuloslaskelmaan arvostettavien johdannaisten arvo oli 1,9 (-0,8) miljoonaa euroa. Tilikauden 2009 tulos verojen jälkeen oli tappiollinen -0,7 (+1,2) miljoonaa euroa. Tulosta rasitti 0,3 miljoonan euron jäännösvero vuodelta Tuotot ja kulut Liiketoiminnan volyymin kasvusta huolimatta korkokate laski 2,5 (11,3) miljoonaan euroon. Valtaosa palkkiokuluista muodostuu yhteistyöpankeille maksetuista välityspalkkioista. Hypoteekkipankin palkkioiden korotuksesta johtuen palkkiotuotot kasvoivat 2,5 (0,7) miljoonaan euroon ja palkkiokulut laskivat 5,4 (7,6) miljoonaan euroon. Henkilöstö- ja hallintokulut olivat 2,1 (1,8) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma oli 2 786,5 miljoonaa euroa (2 234,1 milj. ). Pankilla ei ollut vuodenvaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 0,54 %:ssa (0,59 %) lainoista. Heikentyneestä taloustilanteesta ja kasvaneesta työttömyydestä huolimatta Hypoteekkipankin lainakannan laatu ei ole huonontunut. Vuodenvaihteessa pankin myöntämiä nostamattomia lainoja oli 30,0 miljoonan euron arvosta (22,5 milj.euroa). Lainojen suuruus % > 200 Vakuudet eriteltyinä kiinnitysluottopankkilain mukaisesti, milj ,0 133,4 57,6 70,2 Lainasalkku 8 1 (enint. 60 %) 8 2 (60 70 %) Valtiontakaus Täytevakuudet Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu edelleen pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Kesällä 2007 aloitettiin lainojen myöntäminen asunto-osakeyhtiöille ja näiden lainojen yhteismäärä oli 64,3 milj. euroa vuoden 2009 lopussa. Pankki ei myönnä lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Vuoden aikana lainakanta kasvoi 27,2 %:lla 2 636,0 miljoonaan euroon (2 071,7 milj. ). Lainojen määrä lisääntyi vuoden aikana noin kappaleella ja pankilla oli vuoden päättyessä yli lainaa salkussaan. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Keskimääräinen luototusaste oli 56,7 % vakuuden käyvästä arvosta. Vakuuksien maantieteellinen jako 32 % 58 % Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Oulun lääni Vakuustyypit % % 5 % 1 % Muut alueet 44 % Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa euroa ( euroa). Suurin yksittäinen laina oli 1,5 miljoonaa euroa (1,5 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 0,5 % (0,5 %) salkusta. % Kiinteistöt Asunto-osakkeet

5 Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 500 miljoonan euron likviditeettilimiitin avulla. Vuodenvaihteessa rahoitusta oli käytössä 220 miljoonaa euroa (319 milj.euroa). Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään 250 miljoonan euron luottolimiitti Aktia Pankin myöntämänä sekä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Kumpikaan näistä limiiteistä ei ollut käytössä Debentuurilaina Hypoteekkipankki laski toukokuussa liikkeelle 9 miljoonan euron suuruisen alempaan toissijaiseen omaan pääomaan laskettavan vakuudettoman lainan. Lainan laina-aika on kymmenen vuotta, mutta lainanottajalla on oikeus lunastaa laina nimellisarvoonsa viiden vuoden kuluttua. Anti suunnattiin omistajapankeille. Liikkeeseen lasketut velkakirjat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus hankitaan laskemalla liikkeelle kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja pankin joukkovelkakirjalainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja kiinteistövakuudellisia jvk-lainoja oli vuoden lopussa 8 kappaletta ja niiden yhteismäärä on miljoonaa euroa. Toukokuussa Moody s Investors Service Ltd sovelsi Aktia Hypoteekkipankkiin ensimmäistä kertaa uutta luokitusmetodiaan, jossa huomioidaan pankin kotimaan juridisen kehikon ja pankin lainaohjelman vahvuuden lisäksi pankin oma ei-julkinen luottoluokitus. Tämän uuden lähestymistavan seurauksena Hypoteekkipankin kaikkien joukkovelkakirjalainojen luokitus putosi yhdellä pykälällä Moody sin asteikolla ja on alkaen ollut Aa1. Hypoteekkipankin kaikki kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Helmikuussa Hypoteekkipankki laski liikkeelle 125 miljoonan euron suuruisen kolmen vuoden mittaisen kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Kesäkuussa laskettiin liikkeelle 600 miljoonan euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina. Lainan pääomasta osa käytettiin erääntyvän 250 miljoonan euron suuruisen lainan pääoman maksamiseen ja lopulla rahoitettiin kannan kasvua. Lokakuussa Hypoteekkipankki laski liikkeelle 150 miljoonan euron suuruisen kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan, joka yhdistettiin samoilla ehdoilla kesäkuussa 2007 liikkeeseen laskettuun 250 miljoonan euron suuruisen lainaan. Aktia Hypoteekkipankin liikkeellä olevien joukkovelkakirjalainojen ostajakunta jakaantuu maittain seuraavasti: Saksa 28 %, Suomi 27 %, Tanska 18 %, Iso-Britannia 6 %, Norja 5 %. Loput sijoittajista tulevat useasta Euroopan maasta. Joukkovelkakirjalainojen vakuudet Kiinnitysluottopankkilain mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 60 %, voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Tällaisia lainoja tai lainanosia oli yhteensä 2 438,0 miljoonaa euroa (1 922,7 milj.euroa). Muiden pankkien liikkeellelaskemia arvopapereita oli lisävakuutena 70,2 miljoonalla eurolla (93,1 milj.euroa). Kokonaisuudessaan vakuusmassa oli 2 508,2 miljoonaa euroa (2 015,8 milj.euroa). Kiinnitysluottopankkilain mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen yhteenlaskettu määrä. Hypoteekkipankki on vuoden 2009 loppuun mennessä laskenut liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja miljoonan euron (1 750 milj.euroa) arvosta. Aktia Hypoteekkipankin jvk-lainaohjelmassa edellytetään 108,5 %:n vakuusastetta. Vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli samaan aikaan 2699,2 miljoonaa euroa sisältäen kaikki lainaohjelman mukaiset hyväksyttävät vakuudet. Vakuusaste oli näin ollen 113,7 %:a. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen lainarekisteriin. Johdannaiset Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkku oli yhteensä 3 277,4 miljoonaa euroa (2 562,9 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty kiinnitysluottopankkilain mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty, koska kaikki varat ja velat ovat euroissa. 3

6 4 Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. Äänivaltaisia A-sarjan osakkeita on kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Vuonna 2009 toteutettiin kaksi osake-emissiota. Toukokuussa laskettiin liikkeelle B-sarjan osaketta ja marraskuussa toteutettiin toinen emissio, jossa laskettiin liikkeelle kappaletta B-sarjan osakkeita. Anneilla kerättiin yhteensä 17,1 miljoonaa euroa uutta pääomaa. B-osakkeiden lukumäärä antien jälkeen nousi osakkeeseen. Hallituksen päätöksen mukaisesti marraskuussa emittoidut osakkeet eivät oikeuta osinkoon vielä tilivuodelta Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana on toiminut VTM Martti Porkka ja toimitusjohtajan varamiehenä Stefan Björkman. Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Jan Holmberg, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Joulukuun 31. päivänä 2009 Hypoteekkipankin omat varat olivat 96,4 miljoonaa euroa (74,9 milj.euroa), josta 59,0 miljoonaa euroa (44,3 milj.euroa) oli osakepääomaa, 26,6 miljoonaa euroa (21,6 milj. euroa) toissijaisia omia varoja ja 10,8 miljoonaa euroa (9,0 milj.euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 938,6 miljoonaa euroa (752,7 milj. euroa). Vuoden 2009 lopulla vakavaraisuusaste oli 10,3 % (10,0 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 7,4 % (7,1 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2009 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Stefan Björkman, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, Paikallisosuuspankkiliitto Jarl Sved, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Stefan Björkman. Operatiivinen johto Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskinottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinnitysluottopankkilakiin. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia konsernin Riskienvalvonta -toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskinottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Lainanottajien riskiluokitus Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa otetaan huomioon markkinakorkojen noususta (+2,5 prosenttiyksikköä) johtuva lainanhoitokulujen kasvu, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki

7 yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaa euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Lainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää lainarekisteriä. Rekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena enintään 60 %:iin vakuuden käyvästä arvosta. Kopio rekisteristä toimitetaan Finanssivalvontaan joka kuukausi. Lainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa aktiivisesti hoidetuilla koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan joukkovelkakirjojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Operatiiviset tasehallintapalvelut ostetaan Aktia Pankin konsernirahoitusyksiköltä. Aktia Pankki on myös vastapuoli suojaustransaktioissa. Milj. EURO Korkoriskipositio v. 1 2 v. 2 3 v. 3 4 v. 4 5 v. 5 6 v. 6 7 v. 7 8 v. 8 9 v v. >10 v. Rahoitus ja likviditeetti Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. 86 % Rahoitusrakenne 1 % 2 % 3 % 8 % Kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat Toissijaiset omat varat Oma pääoma Muut velat Velat muille pankeille Likviditeettiriskin hallinta Hyvällä likviditeettiriskien hallinnalla varmistetaan maksukyky kaikissa tilanteissa. Hypoteekkipankilla on käytettävissään 15 miljoonan euron tililimiitin lisäksi Aktia Pankin myöntämä 500 miljoonan euron likviditeettilimiitti sekä 250 miljoonan euron suuruinen luottolimiitti. Tili- ja likviditeettilimiitit ovat tarkoitetut toiminnan turvaamiseen normaa- 5

8 leissa olosuhteissa. Likviditeetin hallinnassa huomioidaan se, että joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitus hoidetaan joustavasti ja täsmällisesti. Edelleen epävarmojen talousnäkymien takia asuntolainamarkkinoiden kehitystä on erittäin vaikea ennakoida. Hypoteekkipankin lainakanta kuitenkin kasvanee vuoden aikana. 6 Toimintariskit Toimintariskillä tarkoitetaan sellaisten tappioiden riskiä, jotka johtuvat epätarkoituksenmukaisista tai riittämättömistä menettelytavoista, inhimillisistä virheistä ja puutteellisista järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Riskin hallinnalla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vakautta sekä vahvistamaan Hypoteekkipankin mahdollisuuksia tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita. Toimintariskien toteutumisen estämiseksi valtuudet ja ohjeet vahvistetaan kirjallisesti. Keskeiset prosessit on dokumentoitu prosessikuvaukseen. Ulkoistetut prosessit on dokumentoitu, ja ne perustuvat sopimuksiin. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu, ja toimintavastuulliset esimiehet vastaavat siitä, että toimintariskejä koskevia riskienhallinnan periaatteita ja ohjeita noudatetaan. Voittovarojen jakoehdotus Hypoteekkipankin jakokelpoiset voittovarat ovat ,77 euroa Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: Osinkona maksetaan 18,53 euroa osakkeelta, yhteensä ,67 euroa. Omaan pääomaan jää ,10 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen käsityksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. 18. helmikuuta 2010 Hallitus Asuntolainamarkkinat Suomessa Heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi yli 71,5 miljardin euron vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2008 lopulla kanta oli 67,6 miljardia euroa. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia ei ole. Vuoden 2010 näkymät Pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden voimakkaista heilahteluista johtuen vuoden 2009 aikana on saatettu liikkeelle useita finanssimarkkinoita sääteleviä toimenpiteitä sekä EUkomission että Baselin pankkivalvontakomitean toimesta. Tässä vaiheessa on vaikea ennakoida mitä vaikutuksia mahdollisesti voimaan tulevilla säädöksillä on. Todennäköisesti ne tulevat jollain tavalla rajoittamaan pankkien toimintaa ja asettamaan lisää pääomavaateita. Suomessa on myös aloitettu kiinnitysluottopankkilain uudistaminen ja se tuonee tullessaan muutoksia kilpailutilanteeseen ja toimintaympäristöön.

9 Kolmivuotiskatsaus (1 000 euroa) 2007 (IFRS) (IFRS) (IFRS) Korkokate Palkkiotuotot netto Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut hallintokulut Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liikevoitto Taseen loppusumma Kulu/tuotto-suhde 1,41 0,52 0,32 Tulos / osake, euroa -14,07 27,91 70,30 Oman pääoman tuotto (ROE), % -1,15 2,33 6,47 Koko pääoman tuotto (ROA), % -0,03 0,06 0,18 Omavaraisuusaste, % 2,73 2,68 3,34 Vakavaraisuusaste, % 10,27 9,95 11,08 Tunnuslukujen laskentaperusteet Tulos / osake, euroa Osakkeenomistajille luettava vuoden voitto verojen jälkeen Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Oman pääoman tuotto (ROE), % Jakson voitto (vuositasolla) x 100 Oma pääoma keskimäärin Kulu/tuotto-suhde Henkilöstökulut + muut hallintokulut + poistot ja arvonalennukset + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettomääräiset palkkiotuotot + rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto - tuloverot x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset

10 Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 8 Korkotuotot Korkokulut Korkokate Palkkiotuotot Palkkiokulut Palkkiotuotot netto Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot 7 1 Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut hallintokulut Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liikevoitto Verot Tilikauden voitto Osakekohtainen tulos -14,07 27,91 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite Kauden voitto Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjaus tuloslaskelmaan 22 - Kauden laajan tuloslaskelman tulos

11 Tase (1 000 euroa) Liite Varat Saamistodistukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Lainat ja muut saamiset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä Muut varat yhteensä Tuloverosaamiset Laskennalliset verosaamiset Verosaamiset Varat yhteensä Velat Velat luottolaitoksille Velat luottolaitoksille yhteensä Johdannaissopimukset Liikkeeseen lasketut velkakirjat Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut rahoitusvelat Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä Muut velat Muut velat yhteensä Laskennalliset verovelat Verovelat 0 69 Velat yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sidottu oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Osingonjako Tilikauden voitto Vapaa oma pääoma Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset 30 Käyttämättömät luottojärjestelyt Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä

12 Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Rahavirtaan vaikuttamattomien erien oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä Muut oikaisut Maksetut tuloverot Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoiminnan saamisten ja velkojen muutosta 10 Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Myytävissä olevat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset Muut varat Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Velat luottolaitoksille yhteensä Liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointien rahavirta yhteensä 0-20 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, lisäys Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, vähennys Osakepääoman lisäys Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen nettomuutos Rahavarat vuoden alussa Rahavarat vuoden lopussa Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta Yhteensä Laskelma oman pääoman muutoksesta (1 000 euroa) Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma Osakeanti Omien osakkeiden hankinta 0 Osingonjako Kauden laajan tuloslaskelman tulos Muu muutos omassa pääomassa Oma pääoma Oma pääoma Osakeanti Omien osakkeiden hankinta 0 Osingonjako Kauden laajan tuloslaskelman tulos Muu muutos omassa pääomassa 0 0 Oma pääoma Vuonna 2009 toteutettiin kaksi osake-emissiota merkittiin kaupparekisteriin B-sarjan osaketta ja merkittiin kappaletta B-sarjan osaketta. Anneilla kerättiin yhteensä 17,1 miljoonaa euroa uutta pääomaa. 14,67 miljoonaa euroa kirjattiin omaan pääomaan ja 2,46 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

13 Liitteet Liite 1. Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 2009 Hallitus hyväksyi päättyneen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ja yhtiökokous vahvistaa sen Laatimisperusteet Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten IFRS-kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Osavuosikatsausten luvut esitetään niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taas taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Aktia Hypoteekkipankin arvion mukaan jäljempänä esitetyillä IASB-standardeilla on vuosina 2009 ja 2010 ja myös jatkossa eniten vaikutusta tilinpäätöksen esittämiseen, pankin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Pankki on ottanut käyttöön seuraavat IASB-standardit tilikaudella 2009: IAS 1 Tilinpäätöstietojen esittäminen (muutettu) Standardia on muutettu, jotta se antaisi enemmän tietoa yhtiöiden analysointia ja vertailua varten. Pankki käyttää uudistettua IAS 1:tä alkaen. Pankki antaa tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman sekä erittelyn pankin omien varojen muutoksesta. Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvät ne muutokset oman pääoman erissä, jotka eivät liity osakkeenomistajiin, kun taas pankin oman pääoman muutos sisältää omistajien kanssa tehdyt liiketoimet. Pankin tase esitetään likviditeettijärjestyksessä. IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tiedot (muutettu) Standardia on muutettu, jotta se antaisi tarkempaa tietoa mm. käypään arvoon arvostamisen perusteista ja rahoitusinstrumentteihin liittyvistä maksuvalmiusriskeistä. Tilinpäätöstä on täydennetty voimaan astuneiden laajentuneiden vaatimusten mukaisesti. Segmenttiraportointi Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei tarvita. Valuutan muuntaminen Kaikki Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n varat ja velat ovat euromääräisiä. Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusvälineen juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät: Rakennukset Rakennusten peruskorjaukset Muut aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet (IT-hankinnat) Aineettomat oikeudet 40 vuotta 5 10 vuotta 3 5 vuotta 3 5 vuotta 2 vuotta 11

14 12 Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt Pankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä pankki maksaa kiinteät maksut ulkopuolisille eläkevakuutusyhtiöille. Pankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta jaksoilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus. Ulkopuoliset eläkevakuutusyhtiöt vastaavat tästä eläketurvasta konserniyhtiöissä. Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat Rahoitusvaroiksi kirjataan saamistodistukset (velkakirjat), saamiset luottolaitoksilta, saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä osakkeet ja osuudet. Aktia Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IFRS-sääntöjä, jotka tulivat voimaan ja joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Luokkaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Luokkaan on kirjattu saamistodistukset ja muut julkisesti noteeratut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit, joilla käydään aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu lyhyen aikavälin ansaintatarkoituksessa. Ne on merkitty käypään arvoon siten, että arvonmuutokset kirjataan juoksevasti tuloslaskelmaan. Strukturoidut joukkovelkakirjalainat, kytkettyjä johdannaisia sisältävät sijoitukset, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin, mikä merkitsee sitä, että arvonmuutos kirjataan juoksevasti suoraan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa eikä eräpäivään asti. Realisoitumaton arvonmuutos kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon vähennettynä laskennallisilla veroilla, kunnes myynti tai arvonalentuminen tapahtuu. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Eräpäivään asti pidettäviin sijoitusarvopapereihin kirjataan saamistodistukset, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään saakka. Nämä arvopaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että tällaisesta arvopaperista ei saada täyttä takaisinmaksua tilikauden lopussa, ero hankintamenoon on kirjattu kuluna. Hankintamenon ja nimellisarvon välinen erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennyksiksi. Jos ryhmään eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kuuluvia sijoitusarvopapereita myydään ennen eräpäivää, ne luokitellaan uudelleen ryhmään Myytävissä olevat rahoitusvarat. Syynä uudelleenluokitteluun on se, että sijoituksia (merkittävä summa) koskeva tarkoitus tai kyky muuttuu niin, että tämän ryhmän käyttöön oikeuttavat ehdot eivät enää täyty. Tällaisen uudelleenluokittelun jälkeen arvopaperit kirjataan Myytävissä olevat rahoitusvarat -luokkaan ainakin kahtena peräkkäisenä tilikautena. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan pankin perusliiketoimintaan ja kuuluvan juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan.

15 Käypään arvoon arvostamisen määritelmä Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypä arvo on niiden viimeksi noteerattu ostokurssi tilinpäätöspäivänä. Instrumenteista, joiden ostokurssia ei ole noteerattu tilinpäätöspäivänä, on käytetty viimeisintä noteerattua ostokurssia. Jos tietyn rahoitusvälineen markkina ei ole aktiivinen, käypä arvo saadaan markkinatoimijoiden hinnoittelussaan yleisesti käyttämillä arvostustekniikoilla. Arvostustekniikoissa yhdistetään markkinatoimijoiden hinnoittelussa käyttämiä tekijöitä, ja ne perustuvat yleisesti hyväksyttyihin rahoitusvälineiden hinnoittelumenetelmiin. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat: yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai on keskellä velkojiin vaikuttavaa laajaa uudelleenjärjestelyä. Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina-arvon ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai pankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään pankin hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Saamistodistusten osalta tilinpäätösperiaatteita on täsmennetty edelleen vuonna Maksukyvyttömyyden lisäksi saamistodistukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan (trade date). Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaiset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaiset. Johdannaissopimusten vaikutus kirjataan tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Suojauslaskenta IAS 39 käsittää suojaavien johdannaisten ja kohde-etuutena olevan suojattavan erän kirjaamisen periaatteet ja säännöt, ns. suojauslaskennan. IAS 39:n voimaantulon myötä kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Aktia Hypoteekkipankki on IFRS-säännösten mukaan kirjannut suojauslaskennan joko todellisen arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutraloida käyvän arvon potentiaalinen muutos. Aktia Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan tarkoituksena on täyttää IAS 39:n vaatimukset. Suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla erittäin tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojaavan johdannaisen käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Aktia Hypoteekkipankki arvostaa suojaavan johdannaisen käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos suojaussuhde ei täytä vaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Aktia Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja kiinteäkorkoista ottolainausta. Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmak- 13

16 14 sun suojaamiseksi. Käyvän arvon muutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Korkooptioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset Johdannaiset, joita ei ole luokiteltu suojaaviksi johdannaisiksi ja jotka eivät ole tehokkaita sellaisinaan, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset arvostetaan ensin käypään arvoon, mutta transaktiokulut kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, ja uudelleenarvioidaan jatkuvasti käypään arvoon. Johdannaiset kirjataan taseeseen varoina, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja velkoina, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Käyvän arvon muutokset ja realisoidut voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Käteiset varat Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Kulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen, esitetään omassa pääomassa vapaan oman pääoman rahaston saadun tulon vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omaan pääomaan silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Pankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Käypään arvoon arvostamisen määritelmä. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Pankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina ja ryhmäkohtaisesti. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna vain, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta vakuuden käypä arvo huomioon ottaen on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, diskonttauskorkona käytetään tarkistushetken sopimuskorkoa. Arvonalentumiseksi kirjataan luoton kirjanpitoarvoa alemman rahavirran palautusten ja peruutusten nykyarvon ja luoton kirjapitoarvon erotus.

17 Ryhmäkohtainen arvonalentumiskirjaus on perusteltu, jos on objektiivista näyttöä siitä, että luottosalkkujen saamisten takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta. Analyysi perustuu historialliseen analyysiin maksukyvyttömyystilanteen todennäköisyydestä ja sen aiheuttamasta tappiosta makro- ja mikrotalouden tapahtumat sekä kokemusperäinen arvio huomioon ottaen. Odotettujen tappioiden arviointi ryhmäkohtaisista arvonalentumisista päätettäessä tehdään 12 kuukauden aikahorisontilla. 15

18 Liite 2. Riskienhallinta 16 Hypoteekkipankin riskinottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinteistöluottopankkilakiin. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia-konsernin Riskienvalvontatoiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Lainanottajien riskiluokitus Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa otetaan huomioon markkinakorkojen noususta (+2,5 prosenttiyksikköä) johtuva lainanhoitokulujen kasvu, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suo- messa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Lainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää lainarekisteriä. Rekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Kopio rekisteristä toimitetaan Finanssivalvontaan joka kuukausi. Lainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa aktiivisesti hoidetuilla koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan joukkovelkakirjojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkinakorot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Operatiiviset tasehallintapalvelut ostetaan Aktia Pankin konsernirahoitusyksiköltä. Aktia Pankki on myös vastapuoli suojaustransaktioissa. Rahoitus ja likviditeetti Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman.