Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

Transkriptio

1 IHMISOIKEUSKESKUS Pöytäkirja Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA Aihe Ihmisoikeusvaltuuskunnan (IOV) 3. kokous Aika Tiistaina klo Paikka Pikku Parlamentti Auditorio Osallistujat 22 jäsentä (9 ilmoittanut esteestä), kts. liite Rautio, Kouros, Leikas/IOK 12 henkeä EOA:n kansliasta, kts. liite Rainer Hiltunen/vähemmistövaltuutetun tsto Johanna Suurpää, Sami Manninen, Timo Makkonen/OM Ann-Marie Nyroos, Tapio Rantanen/UM Kokouksen asialista: 1. Kokouksen avaus - IOV:n puheenjohtaja Sirpa Rautio avasi kokouksen ja esitteli kokouksen puhujat/vieraat. 2. Esitys ja kommentit: Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistus ja sen eteneminen Sami Manninen ja Timo Makkonen/OM - Yksi keskeisistä jäljellä olevista ongelmista yhdenvertaisuuslain uudistuksessa on resurssikysymykset. Resurssikeskustelut ovat edessä keväällä 2013, edelleen on avoinna mm. se, minkä ministeriön alaisuuteen yhdenvertaisuuslain sisältämä valvontaorganisaatio kuuluisi. - Lain valmistelu työelämän osalta on tehty TEM-vetoisessa työryhmässä hallitusohjelman mukaisesti. Tämä työ on valmistunut 5/2012. Työtä jatketaan nyt virkamiesvetoisesti OM:ssä, joka konsultoi epämuodollisen verkoston puitteissa HE-luonnoksen pohjalta. Tarkoitus on mahdollisimman pian saavuttaa yhteisymmärrys jäljellä olevista erimielisyyksistä keskittymällä suuriin päälinjoihin. - HE on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään syksyllä 2013 budjettilakien kanssa. Pirkko Mäkinen /tasa-arvovaltuutettu Kommentit perustuvat tasa-arvolaista saatuihin kokemuksiin: - Syrjintäsäännösten oltava selkeitä ja helposti ymmärrettäviä - Kaikki syrjintäperusteet tulisi olla samantasoisen oikeusturvan piirissä. Syrjintäsuojan taso ei ole sama vaikka lainsäädäntö olisi yhdenmukainen, erityisesti edistämisvelvoitteiden osalta on lainsäädännössä nykyisin eroavaisuuksia. Tämä puoltaa erillistä lainsäädäntöä. - Toistuvasti on pohdittu yhteen lakiin perustuvaa syrjintälainsäädäntöä, jolloin ei olisi erillistä tasa-arvolakia, mutta yhdistämisen riskinä on nähty, että tasaarvokysymyksissä yli 25 vuoden aikana saavutetut tulokset rapautuisivat, suojataso laskisi jne. Näin on käynyt mm. muissa pohjoismaissa, joissa eri syrjintäperusteet on yhdistetty. - Suomen nykyinen tasa-arvolaki pohjautuu CEDAW:n yleissopimukseen. Viimeksi lakia on uudistettu vuonna

2 - Nykyisen yhdenvertaisuuslain valvonta on jaettu työsuojeluviranomaisten ja vähemmistövaltuutetun kesken. Tämä on kestämätön ratkaisu. Yhdenvertaisuuslain valvonta tulisi olla kokonaisuudessaan valtuutetun toimivallassa tällöin kokonaistilanteen ja yhteiskunnallisen kehityksen seuraaminen olisi helpompaa. - Pohjoismaiden tasolla ja Suomessakin n. 80 % syrjintää koskevista yhteenotoista koskee työelämän tilanteita. Vähemmistövaltuutetulla ei kuitenkaan ole toimivaltaa työelämän piirissä yleisesti, mikä aiheuttaa toistuvasti ongelmia. - Toimiakseen yhdenvertaisuuslaki tarvitsee edistämisvelvoitteita. Ensin nämä saatiin tasa-arvolaissa työelämään, koskien kaikkia työpaikkoja, joissa yli 30 henkeä töissä. Vuoden 2005 uudistuksella konkretisoitiin tasa-arvosuunnittelua ja tasa-arvon edistämistä, luotiin järjestelmä yhteistyöstä työnantajan ja työntekijöiden välille. Suunnitelman tulee perustua peruskartoitukseen, missä selvitetään tasa-arvoon liittyvät ongelmat ja esitetään konkreettisia toimia esimerkiksi palkkaerojen poistamiseksi, konkreettiset tavoitteet, joita myös säännöllisesti seurataan. Tätä tapaa voisi käyttää myös yhdenvertaisuuslaissa. - Erilaisia syrjinnän määritelmiä tulisi olla rinnakkain niin tasa-arvo- kuin yhdenvertaisuuslainsäädännössäkin (moniperusteinen syrjintä, läheissyrjintä ja oletettuun asemaan perustuva syrjintä). - Nykyisessä tasa-arvolaissa on velvoite vaatia syrjinnästä epäillyltä taholta selvitys tehdyn ratkaisun perusteista. Tämä on osoittautunut toimivaksi keinoksi saada selville eri toimia ja yhteistyötahoja ja mahdollistaa oman tilanteen itsearvioinnin. Tällainen velvoite tulisi ottaa mukaan myös yhdenvertaisuuslakiin, mutta ainakaan toimikuntavaiheessa tätä ei ole ehdotettu. - Syrjinnän yleiskiellon rikkomisesta ei voida vaatia hyvitystä, mutta tasaarvovaltuutettu voi viedä asian syrjintälautakuntaan ja vaatia tilanteen lopettamista uhkasakon uhalla. Suunnitteilla oleva hyvitysseuraamus sopii vain tiettyjen viranomaisten toiminnan arviointiin. - Syrjintäosaamisen keskittäminen yhdistämällä lautakunnat (tasa-arvo ja syrjintälautakunta) olisi toimiva yhdistelmä, edellyttäen että myös työelämän säännökset tulisivat mukaan niiden toimialaan. Rainer Hiltunen /vähemmistövaltuutetun toimisto - Yhdenvertaisuuslaki perustuu EU-direktiivin, jossa määritellään minimitaso, kritiikkiä on esitetty eritasoisesta suojelusta eri perusteiden osalta. Toisaalta ongelmia on nähty myös siinä, jos tasa-arvolain pitkälle kehittynyt suojelu sijoitettaisiin muiden perusteiden kanssa samaan lakiin. - Nyt keskeinen kysymys on, kuuluuko syrjintä työelämässä muillekin kuin työmarkkinajärjestöille? Vuonna 2009 työmarkkinajärjestöt sopivat työelämän syrjintäsuojasta niin, että esimerkiksi kohtuullisia mukautuksia tehdään vain vammaisuuden perusteella, toisin kuin muissa maissa näin voidaan tehdä myös mm. iän tms. perusteella. Ko. sopimuksessa todetaan myös, että syrjintälautakunnalla tai vähemmistövaltuutetulla ei ole toimivaltaa työelämää koskevissa syrjintäkysymyksissä. - Työelämän syrjintä on niin iso ongelma, ettei siihen puuttumista pidä jättää vain työsuojelupiireille ja ammattiliitoille, joiden työ toki on tärkeää. Uutta yhdenvertaisuuslakia laadittaessa ja sitä toimeenpantaessa tarvitaan uutta yhteistyötä, jossa ovat mukana niin työmarkkinajärjestöt, syrjittyjä ryhmiä edustavat kansalaisjärjestöt sekä vähemmistövaltuutettu. Lainsäädäntö jää puutteelliseksi, jos se perustetaan työmarkkinajärjestöjen vuoden 2009 tilanteeseen ja neuvottelutulokseen. 2

3 - Työelämän syrjintäsuoja perusoikeuskysymys eikä siitä päättäminen kuulu vain työmarkkinaosapuolille. Ei ole oikein, että esimerkiksi vammaiset eivät ole olleet jäsenenä mukana valmistelemassa heitä koskevia työelämän säädöksiä. - Tällä hetkellä etniseen alkuperään liittyvää syrjintää valvoo vähemmistövaltuutetun toimistossa 11 henkeä. Vähintään saman verran henkilöitä tarvittaisiin lisää kun uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu ryhtyy valvomaan myös muita syrjintäperusteita (ikä, kieli, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen jne.), jotta valvonta olisi uskottavaa. Lisäresurssit voitaisiin yhteisvastuullisesti saada kokoon niin, että kukin ministeriö antaisi pottiin yhden virkamiehen verran resursseja. - Keskustelussa nousi esiin mm. seuraavat aiheet: Työelämässä tapahtuvan syrjinnän sijoittaminen yhdenvertaisuuslakiin tai erilliseen työelämää koskevaan lakiin. (tästä kuitenkin jo sovittu ministerien kesken, että yksi laki ainoastaan, toim. huom.) Syrjintäperusteiden yhdenvertaisuus niin lainsäädännön, että myös valvonnan osalta. Tapahtumakohtainen arviointi siitä, kuuluuko joku yksittäinen tilanne tasa-arvolain vaiko yhdenvertaisuuslain piiriin. Eri kv. sopimusten takaamien suojan tasojen yhteen sovittaminen, eri lähestymiskulma huomioiminen. mm. YK:n vammaissopimuksen valvontavaatimukset tulisi huomioida uutta lainsäädäntöä laadittaessa. Resurssikysymykset, toimivallan jakaminen ja toimivallan rajanvedot jos kaksi eri valvontaviranomaista, lain tai valvonnan ulkopuolelle jäävät asiat, moniperustainen syrjintä, asiantuntevuuden taso eri syrjintäperusteiden osalta, mm. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnässä, tasa-arvolain kattavuus ilman hierarkiaa. ILO-sopimusten ja EU-direktiivien asettamat velvoitteet ja rajoitukset ammattiliitoille ja työsuojeluviranomaisille. ILO-sopimukset edellyttävät työsuojeluviranomaisilta neutraalia, itsenäistä ja puolueetonta otetta ja kieltävät yksittäisten asiakkaiden edustamisen. Direktiivien edellyttämä edunvalvontatyö ja yksittäisten henkilöiden auttaminen jää ammattiliitoille. Tasa-arvon edistämisvelvoite opetuksen antajille, viranomaistoimijoille ja yleisesti työelämään. 3. Esitys: Ihmisoikeustoimijoiden arkkitehtuuri 2012 (klo 15.00, liite) Johanna Suurpää/OM - PP esitys (kts. liite) - Nyt luotujen ihmisoikeustoimijoiden lisäksi ministeriöiden sisälle on muodostunut myös omia verkostoja, joilla pystytään kattamaan koko ministeriön toiminta kun yhteyshenkilöt ovat tiedossa. - Yhteinen tärkeä tehtävä paneelilla, valtuuskunnalla ja verkostolla on yhdessä ja erikseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman täytäntöönpano ja sen seuranta sekä valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmisteleminen. Tässä joudutaan kuitenkin priorisoimaan aiheita. - Uutena alueena ryhdytään kehittämään ihmisoikeusindikaattoreita, joilla voidaan seurata tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen prosessia, määrää ja laatua. Ann-Marie Nyroos/UM - UM valmistelee Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kansainvälisiä kysymyksiä koskevan osuuden. Työ on jo aloitettu. Prosessi tulee olemaan mahdollisimman avoin ja osallistava. 3

4 - Vaikka selonteko annetaankin vain kerran vaalikaudessa, sen tulisi vastata ajankohtaisiin tarpeisiin ja siinä tulee linjata ihmisoikeuspolitiikan tavoitteita. - Selonteon valmistelussa on tarpeen selvittää se, miten aikaisemmat tavoitteet on toteutettu. Kansallisen tason tavoitteet käytännön tasolla on pyritty siirtämään kansalliseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan toimenpiteiksi. Kansainvälisten tavoitteiden osalta tulee myös pyrkiä niiden täsmentämiseen. Tavoitteista tulisi rakentaa konkreettisia toimenpiteitä: miten ihmisoikeuspolitiikkaa edistetään, miten haluamme kehittää YK:ta, EU:ta jne. Sopivien tavoitteiden asettaminen on kansainvälisissä asioissa kuitenkin hyvin haasteellista. - Nyt perustettu valtioneuvoston ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto tutkii määräaikaisraportointia ja ratifiointeja ja pyrkii identifioimaan ongelmakohtia, mikä tulee jatkossa auttamaan tavoitteiden ja toimenpiteiden muotoilussa. Kansallisia ja kansainvälisiä ihmisoikeustavoitteita pitää myös tarkastella keskenään ja tarpeen mukaan nivoa yhteen. - Keskustelussa nousi esiin mm seuraavat aiheet: Eri ryhmien edustettuna oleminen eri toimijoissa, tasapuolisuus, kattavuus. Eri kansallisten toimijoiden toiminnan evaluoinnin tärkeys sekä keskinäisen työnjaon määritteleminen, jotta vältytään turhalta päällekkäiseltä työltä, sekä monessa eri toimijassa mukana olevien järjestöjen ja muiden tahojen mahdollisuus koherenttiin toimintaan, Kansallisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhdistäminen kansainvälisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ihmisoikeusselonteossa, Selonteon ja toimintaohjelman ulkopuolelle jäävät ihmisoikeuskysymykset, Nousevana teemana ikääntyvien ihmisten oikeudet ja mm EN:ssa ja YK:ssa tällä saralla tehtävä työ, eri vähemmistöjen sisällä olevat ihmisoikeuskysymykset, positiivinen syrjintä ja muut syrjimättömyyttä edistävät toimet. - Liisa Murto kertoi perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneelin uuden puheenjohtajan ominaisuudessa paneelin ensimmäisestä kokouksesta ja suunnitellusta jatkosta, joka sisältää mm. toimenpideohjelman toimenpiteiden vastuuttamisen eri tahoille, toimenpiteiden toteutumisen edistäminen ja seuranta sekä laadun valvonta eli parantuvatko ihmisoikeudet ko. toimenpiteiden myötä. Lisäksi paneeli tulee tarkkailemaan ajankohtaisia ihmisoikeuskysymyksiä sekä toimintaohjelmasta pois jääneiden asioiden hoitoa. 4. IOV:n edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen (Liite) - Pöytäkirja hyväksyttiin ilman muutoksia. Työvaliokunnan pöytäkirjan toimittamista kaikille valtuuskunnan jäsenille pidettiin hyödyllisenä käytäntönä. 4

5 5. IO-koulutus- ja kasvatusjaoston työn eteneminen (Kouros/IOK) - Ihmisoikeuskeskus toteuttaa vuosien aikana laajan kartoituksen ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisesta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tarkastelussa ovat varhaiskasvatus/esiopetus, perusopetus, yleissivistävä lukioopetus, perus- ja ihmisoikeuksien kannalta keskeiset ammattilliset koulutusohjelmat, korkeakouluopetus, virkamiesten täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö sekä järjestöjen tarjoama ihmisoikeuskoulutus. - Ensisijaisesti pyritään selvittämään se, saavatko opiskelijat opetusta ihmisoikeuksista (arvot, normit ja mekanismit). Tietoja kerätään myös siitä tapahtuuko opetus ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla (toimintaympäristö ja tavat) ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi (voimaannuttaminen). Selvitys rakentuu YK:n ihmisoikeuskasvatusohjelman suosituksille ja sen tavoitteena on luoda perusta kansallisen ihmisoikeuskasvatusohjelman laatimiseksi. - Selvityksen toteuttamiseksi Ihmisoikeusvaltuuskunnan asettama ihmisoikeuskoulutusjaosto on valmistanut tutkimussuunnitelman ja tapaa koulutusalan keskeisiä asiantuntijoita tutkimusseminaarissa syys-lokakuussa Kirjoitustyö on tarkoitus tehdä lokakuun 2012 ja maaliskuun 2013 välillä, jonka jälkeen keskeiset tulokset on tarkoitus tuoda valtuuskunnan käsiteltäväksi. 6. Ajankohtaisia asioita - IOK:n viimeaikaisia osallistumisia o Geneve YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja NHRI kv. koordinaatiokomitean (ICC) luona tapaamisia IOK:n akkreditointiprosessin aloittamisesta jne. o Berliini NHRI Ihmisoikeudet ja yritystoiminta -seminaari. - Tulevat ja vireillä olevat ihmisoikeustapahtumat o IOK-IONK-PACE valtuuskunta järjestävät seminaarin klo 9-13 EN:n ihmisoikeusvaltuutetun raportin (julkaistaan ) suositusten teemoista. 7. Muut asiat - SETA osallistuu (ainoana) kansalaisjärjestönä Suomen UPR-kuulemiseen Genevessä syyskuun lopulla. - IOK muistutti tekemästään prioriteettikyselystä, johon oli tullut vasta noin 10 vastausta. Kooste vastauksista tuodaan työvaliokuntaan keskusteluun. 8. Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraava työvaliokunnan kokous maanantai klo Seuraava IOV:n kokous keskiviikko klo glögitilaisuus 5

6 LIITE osallistujat kokoukseen Jäsenet 1. Aarnio Reijo 2. Arajärvi Pentti x 3. Aula Maria Kaisa este 4. Biaudet Eva este 5. Dirie Abdirahid este 6. Hakonen Kimmo x 7. Heinonen Liisa 8. Hetemäki Inka x 9. Huttu Henna 10. Huttunen Mirella x 11. Johansson Göran x 12. Jokinen Markku x 13. Kantola Ilkka x 14. Koivurova Timo este 15. Kumpula Kristiina x 16. Könkkölä Kalle este 17. Lindberg Väinö este 18. Merenlahti Petri x 19. Mroueh Aiman x 20. Murto Liisa x 21. Mykkänen Jouni x 22. Myllyniemi Sami x 23. Mäkinen Pirkko x 24. Nuolijärvi Pirkko x 25. Näkkäläjärvi Klemetti 26. Ollila Riitta x 27. Pelkonen Jouko este 28. Pirjatanniemi Elina este 29. Potchinchtchikov Petr 30. Ranta Helena 31. Relander Jukka x 32. Sakslin Maija x 33. Salo Aija x 34. Shafae Hamed este 35. Staffans Ida 36. Thors Astrid x 37. Tuori Kaarlo 38. Valonen Tiina x 39. Ylikoski Esa x 40. Yhteensä Yrjö-Koskinen Eero EOA:n kansliasta 1. Kurki-Suonio 2. Romakkaniemi 3. Länsisyrjä 4. Lindström 5. Kuopus 6. Ojala 7. Romanov 8. Rita 9. Jääskeläinen 10. Taminen 11. Verronen 12. Koskiniemi Muut 13. Suurpää 14. Nyroos 15. Hiltunen 16. Manninen 17. Makkonen 18. Rantanen 22 6