PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi.

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA Aihe Ihmisoikeusvaltuuskunnan (IOV) 10. kokous Aika Maanantaina klo Paikka Kokouksen asialista: 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi. Päätösasiat 2. IOV:n 9. kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen (liite) Pöytäkirja hyväksyttiin yksimielisesti. 3. IOK:n toimintakertomuksen hyväksyminen (liite) Maria Kaisa Aula ehdotti, että perusja ihmisoikeusvalvojia käsiteltäisiin toimintakertomuksessa muiden yhteistyökumppaneiden yhteydessä ihmisoikeusvaltuuskunnan sijaan. Lisäksi keskusteltiin toimintakertomuksen laajuudesta. Elina Pirjatanniemi tiedusteli, onko perusja ihmisoikeustapahtumista sekä kansainvälisistä järjestöistä tarpeen kertoa niin syvällisesti kuin toimintakertomuksessa kerrotaan. Puheenjohtajan mukaan perusja ihmisoikeustapahtumista on tarkoitus tulla säännöllinen osio kertomukseen, sillä toimintakertomus halutaan kohdistaa myös laajemmalle yleisölle. Jouni Mykkänen piti laajaa toimintakertomusta hyvänä asiana. Myös Markku Jokinen näki toimintakertomuksen olevan informatiivinen. Toimintakertomus hyväksyttiin Maria Kaisa Aulan esittämällä muutoksella yksimielisesti. Toimintakertomus tullaan esittelemään perustuslakivaliokunnalle. Lisäksi kertomus käännetään kokonaan englanniksi sekä teetetään pohjoissaamenkielinen tiivistelmä. 4. Lausunnot/kannanotot Seurantajaoston aloitteen pohjalta työvaliokunta ehdottaa, että ihmisoikeusvaltuuskunta hyväksyy hallitusohjelmaa koskevan kannanoton, jossa esitetään perusja ihmisoikeustoimintaohjelman laatimista tulevalla hallituskaudella sisältäen kokonaisvaltaisen arvioinnin ja kehittämisehdotukset kansallisista perusja ihmisoikeusrakenteista sekä erillisen ihmisoikeuskasvatus- ja koulutusohjelmakokonaisuuden. Lausuntoluonnos jaettiin valtuuskunnalle kokouksessa ja puheenjohtaja esitteli lausuntoluonnoksen.

2 Keskustelu IOV:n jäsenet kommentoivat lausuntoluonnosta ja esittivät siihen liittyviä huomioita seuraavasti: - seurantajaoston ehdotukset oli otettu luonnoksessa hyvin huomioon ja siihen oli tehty tarpeellisia lisäyksiä - nyt valmistelussa olevassa ihmisoikeusselonteossa voitaisiin myös sitoutua perusja ihmisoikeustoimintaohjelman tekemiseen. Näiden kahden asiakirjan suhdetta toisiinsa tulisi lisäksi selkeyttää. - perusja ihmisoikeustoimintaohjelmassa olisi tarpeen nostaa esiin tiettyjä prioriteetteja, jotta ohjelmalla olisi lisäarvoa. Perustellun priorisoinnin tekeminen voi kuitenkin olla haastavaa. - on tärkeää saada aikaan viranomaisia yhdistävä linja sekä toimeenpano, joka kattaisi kaikki hallinnon alat ja tasot. - perusajatuksen ohjausmekanismeista voisi tuoda selvemmin esiin ja puhua sekä informaatio- että resurssiohjauksesta. - on tarpeellista, että ihmisoikeuskasvatukselle ja -koulutukselle esitetään laadittavaksi omaa ohjelmaa ja että viitataan Ihmisoikeuskeskuksen tekemään selvitykseen. Samassa yhteydessä olisi hyvä mainita päättäjien roolista ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toimeenpanossa yms. Tärkeää olisi myös ilmaista poliittista huolta ihmisoikeustietämyksen vähäisyydestä. Pelkkä oikeudellisiin sopimuksiin nojaaminen ei ole riittävää. Ihmisoikeuskasvatuksen sisällöllisten tavoitteiden mainitseminen kannanotossa saattaa herättää närkästystä. - oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen työnjaon kehittämistä koskevaa ilmaisua pitäisi muuttaa. Ylimpiä laillisuusvalvojia voisi käsitellä samassa yhteydessä kuin erityisvaltuutettuja. Lisäksi ennen valtuutettujen asemaa koskevien ehdotusten tekemistä olisi hyvä toteuttaa arviointi. Hieman eriäviä näkemyksiä esiintyi sen osalta, miten yksityiskohtaisesti erityisvaltuutettujen asemasta lausuttaisiin. - luettelossa tulisi lisäksi huomioida valtioneuvoston koordinaation ohella yhteistyö perusja ihmisoikeuskysymyksissä. - pelkät rakenteet eivät turvaa perusja ihmisoikeuksien toimeenpanoa - kannanoton kolmen kohdan järjestystä voisi muuttaa siten, että edetään laajemmasta yksityiskohtaisempaan aiheeseen. Tällöin rakenteiden kehittäminen siirtyisi ensimmäiseen kohtaan. Esa Ylikoski esitti, että kannanotossa nostettaisiin myös esiin keskustelu perustuslakivaliokunnan asemasta ja roolista sekä perustuslakituomioistuimen perustamisesta. Tälle ei kuitenkaan katsottu valtuuskunnassa olevan perusteita tässä yhteydessä. Eva Biaudet toivoi, että lausunto/kannanottoehdotus hyväksyttäisiin vasta seuraavassa kokouksessa, jotta valtuuskunnan jäsenet ehtisivät syventyä siihen paremmin. Liisa Murto toivoi, että IOV:lla olisi jo ohjesääntö ja että lausuntoluonnos olisi jaettu jo aiemmin. 5. Jaostot Puheenjohtaja ehdotti, että lausunto hyväksytään IOV:n seuraavassa kokouksessa, jota ennen jäsenet saavat työstetyn version. a) Lisäjäsenten nimeäminen ihmisoikeuskasvatus- ja -koulutusjaostoon Ei käsitelty, siirtyy seuraavaan kokoukseen. 2

3 Keskusteluasiat b) Vammaisjaoston suunnitteluryhmän mandaatin jatkaminen kunnes varsinainen jaosto perustetaan. Hyväksyttiin. 6. IOK:n talousarvioesitys eduskunnan kansliatoimikunnalle (liite) Puheenjohtaja kertoi, että eduskunnan viranperustamiskiellosta huolimatta Ihmisoikeuskeskus esittää ensi vuodelle perustettavaksi ainakin yhtä virkaa. Puheenjohtaja on tavannut puhemiehen ja kansliatoimikunnan jäseniä perustellakseen tätä valintaa, jolle on käydyissä keskusteluissa osoitettu ymmärrystä. Maija Sakslin muistutti tässä yhteydessä, että Ihmisoikeuskeskus toimii erittäin pienillä resursseilla, minkä vuoksi valtuuskunnassa on mietittävä huolellisesti, millaisia tehtäviä Ihmisoikeuskeskukselle ehdotetaan. Kaikkien IOV:n jäsenten on esitettävä huolensa resurssien pienuudesta. 7. Suomen perusja ihmisoikeusrakenteet ja -mekanismit, IOV:n visio Kokouksen viimeisessä osuudessa keskusteltiin ja vaihdettiin näkemyksiä perusja ihmisoikeusrakenteiden kehittämisestä sekä erityisesti kansallisten perusselvitysten ja toimintaohjelmien laatimisesta. Maria Kaisa Aula alusti valtuuskuntaa ihmisoikeusindikaattoreista kertomalla lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksesta, johon on kerätty lapsen oikeuksien toteutumista koskevaa tilastotietoa eri aihepiirien alle. Myös lapsen oikeuksien komitean suosituksia on koottu ja jaoteltu ko. aihepiirien alaisiksi. Maria Kaisa Aulan puheenvuoron jälkeen Kristiina Kouros esitteli lyhyesti valtuuskunnalle keskusteltavaksi tarkoitetut kysymykset, jotka pohjautuivat Strasbourgissa järjestetyn kansallisten toimintaohjelmia koskevan työkokouksen materiaaleihin. Keskustelujen aiheina olivat erityisesti seuraavat kysymykset: - Millainen perusselvityksen on oltava? - Kenelle kansallista toimintaohjelmaa tehdään ja keitä prosessiin otetaan mukaan? - Mikä on kansallisen toimintaohjelman ja toisaalta alaohjelmien suhde toisiinsa? - Toimintaohjelman ja selonteon suhde toisiinsa? Ennen keskustelua Kirsi Pimiä ja Kaisa Tiusanen oikeusministeriöstä kertoivat vielä tulevan ihmisoikeusselonteon valmistelusta sekä sen suhteesta hallitusohjelmaan ja toimintaohjelmaan. Tuleva selonteko on tiiviimpi kuin edellinen ja keskittyy tiettyihin kysymyksiin. Oikeusministeriö tuottaa selontekoon kansallisen osuuden. Kansallisen ja kansainvälisen tason lisäksi selvityksessä huomioidaan eurooppalainen taso sekä neljä erityisaluetta. Selonteon viimeisessä luvussa linjataan tavoitteita, joita esitetään huomioon otettavaksi seuraavassa hallitusohjelmassa sekä perusja ihmisoikeustoimintaohjelmassa. Perus- ja ihmisoikeuskoulutus, perusja ihmisoikeusarkkitehtuuri sekä indikaattorien ja seurantametodien kehittäminen tulevat olemaan painopistealueita ehdotuksissa. Selontekoa tullaan käsittelemään eduskunnassa tulevana syksynä. Seuraava perusja ihmisoikeustoimintaohjelma laadittaisiin mahdollisesti vuoden 2015 loppupuolella. 3

4 Alustusten jälkeen jakauduttiin kolmeen ryhmään. Ryhmä 1 (Sakslin, Koivurova, Biaudet, Hetemäki, Huttunen, Könkkölä, Ylikoski) käsitteli ensimmäistä kysymystä, joka koski perusselvityksen tekemistä. Ryhmä esitti, että tulevissa tutkimusohjelmissa tuotettaisiin perusja ihmisoikeusnäkökulmasta oleellista tietoa. Ihmisoikeuskeskus voisi edistää tätä agendaa esimerkiksi järjestämällä ihmisoikeustutkimuspäivät. Lisäksi ryhmän mukaan perusja ihmisoikeusoikeuksien edistämisvelvollisuuden tulisi ulottua kaikkiin valtioneuvoston toimenpiteisiin. Ryhmä 2 (Johansson, Arajärvi, Mäkinen, Kumpula, Aula) keskusteli siitä, pitäisikö perusja ihmisoikeustoimintaohjelman olla hallituksen oma ohjelma vai tulisiko sen osallistaa eri tahoja laajemmin. Ryhmässä pohdittiin aiheeseen liittyen erityisesti hallituksen roolia ja todettiin, että hallitus vastaa ihmisoikeusloukkauksista ja sillä on velvollisuus edistää ihmisoikeuksia. Tämän vuoksi hallituksen sisällä tarvitaan johtajuutta. Järjestöjen roolin katsottiin ryhmässä olevan moninainen, sillä toisaalta järjestöjen on toimittava voimakkaina ihmisoikeuksien puolestapuhujina ja niiltä edellytetään kriittistä asennetta. Toisaalta järjestöt saavat julkista rahoitusta, minkä vuoksi ryhmässä pohdittiin, vaikuttaako tämä järjestöjen kriittiseen asenteeseen. Ryhmän mielestä perusja ihmisoikeustoimintaohjelma voitaisiin laatia pidemmälle ajanjaksolle (vrt. samapalkka-ohjelma) ja hallituksen vaihtuessa ohjelman sisältöön tehtäisiin vain pieniä muutoksia. Ryhmä 3 (Valonen, Murto, Merenlahti, Jokinen, Hakonen) keskusteli yleisistä ja tiettyihin teemoihin keskittyvistä toimintaohjelmista. Yleistä ohjelmaa voisi lähestyä teemalähtöisesti, jotta löydettäisiin avainmenestystekijöitä. Yleisen ohjelman olisi oltava mahdollisimman konkreettinen. Ryhmässä pohdittiin myös sitä, olisiko yli hallituskauden menevä ohjelma liian lukitseva. Teemapuolella olisi tärkeää kehittää indikaattoreita ja miettiä niiden pohjalta suosituksia. Erityisohjelmien on puhuttava samaa kieltä keskenään, mutta niiden tulisi kuitenkaan toistaa samaa asiaa. Tiedotusasiat 8. Ihmisoikeusinstituution akkreditaatio (liite, akkreditaatio-ohjeet ja - kysymykset) 9. IOK:n tiedotteet - IOK:n viimeaikaiset tapahtumat ja lausunnot jne. o NAP-evaluaation julkaisutilaisuus o FRA-naisiin kohdistuva väkivalta -seminaari (EU:n perusoikeusviraston tutkimus julkaistiin ) o työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuuleminen yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain uudistuksista - IOK:n tulevat tapahtumat o vammaissopimus-asiantuntijatyöpaja o vammaissopimus-kv. seminaari o 6/2014 CEDAW suositukset Suomelle-seminaari (järjestetään todennäköisesti vasta syksyllä 2014 aikatauluongelmien vuoksi) 4

5 o 9/2014 ihmiskauppatilaisuus vähemmistövaltuutetun kanssa - IOK:n asiantuntija Leena Leikas nimetty Euroopan Neuvostoon Europan Committee for Social Cohesion, Human Dignity and Equality yksikköön lukien vuodeksi. Lisäksi puheenjohtaja ehdotti, että syksyllä järjestettäisiin ihmisoikeusvaltuuskunnan puoliväliarviotyöpaja. Työpajan ajankohdaksi tullaan esittämään muutamia vaihtoehtoja. 10. IOV:n jäsenten tiedotteet Jäsenillä ei ollut tiedotettavaa. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Tulevat kokoukset Vammaisjaoston kokous ma Vaahtera Seurantajaoston kokous ti Vaahtera Työvaliokunnan kokoukset ma Vaahtera ma Vaahtera IOV:n kokoukset ma to Puoliväliarviotyöpaja ma Koulutusjaoston kokous pe Vaahtera Ihmisoikeusvaltuuskunnan tehtävänä on: - käsitellä laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perusja ihmisoikeusasioita; - hyväksyä vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma ja keskuksen vuotuinen toimintakertomus; - toimia perusja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. 5