PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA Aihe Ihmisoikeusvaltuuskunnan (IOV) 12. kokous Aika Maanantaina klo Paikka Suuren valiokunnan kokoushuone Läsnä 25 jäsentä, Rautio (pj), Kouros, Vainio, Hakala (siht.), Merisaari & Nordström/UM ja Suurpää/OM Kokouksen asialista: 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi. Päätös-/keskusteluasiat 2. IOV:n 11. kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen (liite) Pöytäkirja hyväksyttiin. 3. Puolivälityöpajan purku Maija Seppo esitteli valtuuskunnalle raportin puolivälityöpajasta. Sovittiin, että raportti lähetetään kaikille IOV:n jäsenille. Sepon mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen ja IOV:n rajapinnat eivät ole täysin selkeitä, minkä vuoksi rooleja tulisi täsmentää. IOV:n työskentelyssä on tärkeää vaalia pluralismia ja asiakeskeisyyttä. IOK:n roolia selkeyttää resurssien rajallisuus. Raportin perusteella työvaliokunnasta ei haluta minivaltuuskuntaa ja jäsenten rotaatiota kannatetaan. Lisäksi suositellaan, että jaostot asetettaisiin selkeän tehtäväkuvauksen perusteella määräaikaisiksi. Raportin jälkeen käydyssä lyhyessä keskustelussa tuli esiin, että rooleihin liittyvän epäselvyyden nähdään koskevan nimenomaan IOV:ta. Valtuuskunnan työjärjestystä laadittaessa otetaan huomioon esille tulleet tarpeet täsmennyksille. 4. Valtuuskunnan työvaliokunnan ja jaostojen toiminnan jatkamisesta päättäminen Kouros esitteli seurantajaoston ja vammaisjaoston suunnitteluryhmän toimintaa kuluneena vuonna. Vainio puolestaan raportoi lyhyesti ihmisoikeuskasvatusjaoston kokouksista. Kouroksen ja Vainion esitykset luvattiin myös jakaa valtuuskunnalle. Ihmisoikeuskeskus esitti, että nykyisten jaostojen toimintaa jatketaan. Tämän jälkeen käytiin keskustelua jaostoista.

2 Valtuuskunta piti seurantajaoston työn jatkumista tärkeänä. Useissa puheenvuoroissa toivottiin jaoston olevan kooltaan isompi. Seurantajaosto voisi lisäksi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Toisaalta seurantajaoston toivottiin suuntaavan huomiotaan strategisiin prosesseihin ja vaikuttamistyöhön, toisaalta kaivattiin myös analysoitua tietoa ja näkemyksiä olemassa olevasta tiedosta. Seurantajaoston koettiin myös toimivan eräänlaisena tutkana, joka poimii esiin laajakantoisia ja periaatteellisia kysymyksiä. Päätettiin, että seurantajaosto jatkaa toimintaansa valtuuskunnan kauden loppuun saakka. Aija Salo ja Esa Ylikoski hyväksyttiin seurantajaoston uusiksi jäseniksi muun kokoonpanon pysyessä samana. Vammaisjaoston toimeksiannon katsottiin olevan selkeä. Päätettiin, että vammaisjaoston suunnitteluryhmä jatkaa siihen asti, kunnes sen toimeksianto täyttyy. Ihmisoikeuskasvatusjaoston toiminnan jatkaminen herätti valtuuskunnassa eniten keskustelua. Esitettiin, että jaoston seuraavassa kokouksessa keskustellaan jaoston tuomasta lisäarvosta suhteessa muihin kokoonpanoihin samalla alueella ja tehdään esitys valtuuskunnalle. Toisaalta myös valtuuskunnan tulisi esittää oma näkemyksensä siitä, mihin jaostojen toimintaa suunnataan. Viime kädessä jaostojen jatkosta päättää valtuuskunta. Lisäksi toivottiin, että jaoston kokoonpanoa mietitään tarkemmin, jos toimintaa jatketaan. Yhdeksi jaoston tulevaksi fokukseksi ehdotettiin opettajien ihmisoikeuskasvatusta. Päätettiin, että ihmisoikeuskasvatusjaosto jatkaa samalla jäsenistöllä ainakin yhden kokouksen verran ja että valtuuskunta pyytää jaostolta esitystä koskien sen toiminnan jatkoa ja tehtäviä. Salo ilmoitti, ettei jatka työvaliokunnan jäsenenä. Pirjatanniemi puolestaan kertoi olevansa työvaliokunnan käytettävissä. Valtuuskunta hyväksyi työvaliokunnan kokoonpanoon esitetyt muutokset. 5. Keskustelu valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta Valtuuskuntaan oli kutsuttu ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön edustajia alustamaan keskustelua valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta. Ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari UM:n ihmisoikeuspolitiikan yksiköstä esitteli ihmisoikeusselonteon kansainvälistä osiota. Merisaaren mukaan selonteossa on vahvasti esillä yhdenvertaisuuden edistäminen ja ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpano. Mukaan on poimittu ongelmakohtia ja kehittämistä vaativia teemoja. Tavoitteena on myös ollut pohtia, miten jatkossa saadaan aikaan mahdollisimman tehokas järjestelmä ja miten eri toimijat tekevät keskenään yhteistyötä. Selonteko tulee olemaan suuressa roolissa, jos uusi perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma laaditaan. UM:n ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Nina Nordström piti selonteon vahvuutena kansallisen ja kansainvälisen toiminnan samansuuntaisuuden vahvistamista. Johanna Suurpää, oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja, näki selonteon osana prosessia, jossa katsotaan sekä taakse- että eteenpäin. Hän piti merkittävänä selonteon avointa valmistelutapaa. Tarkoitus on, että ensi hallituskaudelle laaditaan uusi perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Lisäksi hän pohti, voisiko 2

3 selontekojen välissä olla hieman pidempi aika, jotta olisi mahdollista keskittyä niiden vaikuttavuuteen. Selontekojen valmisteluun kuluu myös paljon aikaa. Suurpää halusi kuulla IOV:lta, miten kansalaisyhteiskunnan kanssa toimitaan valmistelutyössä paremmin. Käydyssä keskustelussa nousi esille, että perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneelia pidettiin pääosin hyvänä toimintamuotona viime perusja ihmisoikeustoimintaohjelmaa laadittaessa. Ongelmalliseksi koettiin kuitenkin se, että ministeriöt ja järjestöt tekivät rinta rinnan omaa toimintaohjelmaa, eivätkä kansalaisyhteiskunnan toimijat pystyneet enää vaikuttamaan lukkoon lyötyihin tavoitteisiin. Keskustelussa toivottiin myös, että tulevan toimintaohjelman valmistelussa tulisi olla seurantajaoston ohella mukana kuntien, paikallistason ja aluehallintovirastojen edustajia. Myös kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat kokoontumassa lähiaikoina. Selonteon osalta valtuuskunnan puheenvuoroissa nostettiin esille teemoja, jotka olivat jääneet vähäiselle huomiolle. Näitä teemoja olivat esimerkiksi digitaaliset ihmisoikeudet sekä turvapaikka- ja siirtolaiskysymykset. Lisäksi tuotiin esille, miten selontekojen vähentäminen saattaa johtaa siihen, että niiden yhteydessä käyty hedelmällinen keskustelu vähenee. Ministeriöiden edustajat kiittivät kommenteista ja toivoivat niitä esitettävän lisää. Suurpää uskoi, että mahdollisen uuden perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelussa kiinnitetään parempaa huomiota ajoitukseen ja prosessiin. Haasteena on tasapainoilu kaikkien tahojen kuulemisen ja teemojen fokusoimisen välillä. UM:n edustajat totesivat, että selonteko ei aina kykene ottamaan uusimpia kysymyksiä huomioon. 6. IOK:n toimintasuunnitelma 2016 Asiakohdassa käytiin lähetekeskustelu Ihmisoikeuskeskuksen vuoden 2016 toimintasuunnitelman suuntaviivojen antamisesta. Toimintasuunnitelmaan esitettiin kirjausta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja toivottiin aiempiin toimintasuunnitelmiin verrattuna enemmän konkretiaa. Ehdotettuja teemoja olivat kielellisten oikeuksien toteutuminen sekä laajempi osallisuus-teema, johon kielellisetkin oikeudet voisivat sisältyä. Yhteistyötä akateemisten instituutioiden kanssa ehdotettiin myös. Puheenjohtaja kertoi, että vuodelle 2015 on jo tehty suunnitelmia tutkimuksen osalta. Teemojen valinnasta käytiin paljon keskustelua. Toisaalta teemat tulisi valita harkiten ja pidempää ajanjaksoa ajatellen. Yleisemmän tason teemat, kuten ihmisoikeuskasvatus ja pääsy oikeuksiin parantavat yhdenvertaisuutta ja edistävät myös erityisempiä teemoja. Pääsy oikeuksiin -teemaa voitaisiin tarkastella esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien näkökulmasta. Toisaalta olisi myös käsiteltävä teemoja, joista jäsenet ovat eri mieltä, eikä siten pysytellä pelkästään ylätasolla. Teemojen valinnassa tulisi huomioida resurssien riittävyys. Vuonna 2016 käytettävissä olevista resursseista pyydettiin arviota. Lisäksi toivottiin, että seminaarijärjestelyissä kiinnitettäisiin tarkempaa huomiota kokonaiskustannuksiin, jotta kaikki kulut saadaan katettua. Valtuuskunnan vaihtumiseen kiinnitettiin myös huomiota. Uuden IOV:n aloittamiselle tulisi varata aikaa ja olisi hyvä järjestää verkostoitumistapaaminen uuden ja vanhan IOV:n välillä. 3

4 Puheenjohtaja totesi, että toimintasuunnitelmaa ryhdytään kirjoittamaan vuoden 2015 alussa ja se tuodaan IOV:n hyväksyttäväksi vuoden ensimmäiseen kokoukseen. 7. Valtuuskunnan kokoussuunnitelma vuodelle 2015 Kokouksia esitettiin pidettäväksi neljä. Vuoden 2015 kokouspäivämääriksi vahvistettiin 9.3., 25.5., ja Tiedotusasiat 8. Työjärjestysluonnos (liite) - tvk on käsitellyt luonnosta kokouksessa ja käsittely jatkuu tvk:n seuraavassa kokouksessa - Työjärjestys tuodaan IOV:n seuraavan kokoukseen keskustelu- ja päätösasiana 9. IOK:n tiedotteet (liite jaetaan kokouksessa) - tilaisuudet - aloitteet - kuulemiset - muut keskeiset tapaamiset ja matkat 10. IOV:n jäsenten tiedotteet STM:ssä valmiiksi valmisteltua translakia ei ole annettu eduskunnalle vielä, vaikka takaraja oli Tästä rajasta voidaan kuitenkin mahdollisesti vielä venyä. YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtaja on tulossa pian Suomeen seminaariin. Ihmisoikeuskeskus lupasi välittää seminaarista tietoa IOV:lle. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus eli ns. Istanbulin sopimus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen toimeenpano tarvitsee uskottavan rahoitussuunnitelman. Viimeaikainen kiire lainvalmistelussa on perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta huolestuttavaa. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

5 Tulevat kokoukset IOV ma ma ma ma Vammaistyöryhmä ke klo Tervaleppä Seurantajaosto to klo Vaahtera Koulutusjaosto TBC Ihmisoikeusvaltuuskunnan tehtävänä on: - käsitellä laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita; - hyväksyä vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma ja keskuksen vuotuinen toimintakertomus; - toimia perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. 5