40 vuotta, 9 puheenjohtajaa

Transkriptio

1 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry 40 vuotta, 9 puheenjohtajaa Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n 40-vuotisen toiminnan aikana on ollut yhdeksän puheenjohtajaa. Terveydenhoitoala ja fysioterapia sen mukana on muuttunut neljän vuosikymmenen aikana paljon. Muutamasta pioneerista liikkeelle lähtenyt fysioterapiayrittäjäliike on kehittynyt satojen yrittäjien yhteisöksi. Pääosa kaikesta fysioterapiasta, peräti 80 %, tuotetaan pienissä, yrittäjävetoisissa fysioterapialaitoksissa eri puolilla Suomea. FYSI ry:n puheenjohtajat: Karin Krogell, pj Pekka Niemi, pj Ritva Niemi, pj Sirkku Pohjanpalo, pj Heikki Hämäläinen, pj ja Arja Hornborg, pj Jorma Pulkkinen, pj Jarkko Hassinen, pj Matti Kettunen, pj ( saakka) Karin Krogell SHFL ry:n pj Karin Krogell oli aktiivisena lääkintävoimistelijana kollegoidensa "infopiste" jo ennen yhteisen yrittäjäliiton perustamista. Siksi oli luonnollista, että hänet valittiin vuonna 1972 perustetun Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Alalle oli alkanut syntyä mm. veteraanikuntoutuksen tarpeisiin pieniä yrityksiä, joilla oli kaikilla ongelmia mm. viranomaisasioiden osaamisessa. - Heti ensimmäiseen kokoukseemme löytyi niin paljon porukkaa, että naulakko putosi seinältä! Aika oli innostavaa ja kivaa; kaikki oli uutta. - Olin perustanut oman hoitolaitoksen vuonna Monien muiden alan yrittäjien tavoin koin, että saan omassa yrityksessäni toteuttaa fysioterapeutin osaamistani kaikkein monipuolisimmalla tavalla. - Tärkeintä heti alkuvaiheen toiminnassa oli kehittyvän alan yhteinen edunvalvonta, suhteiden luominen niin Kelan kuin poliittisten päättäjienkin suuntaan. Tähän oli sikäli hyvät mahdollisuudet, että asiakaspiiriini kuului sekä virkamiehiä että päättäjiä, mm. ministereitä, jotka tunsivat ja arvostivat fysioterapeutin työtä. - Toinen tärkeä pyrkimys oli ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Se oli vakavaa ja syvälle menevää asioiden tutkimista, johon liittyivät opintomatkat ja kouluttajayhteistyö mm. Skandinavian maiden kanssa. - Tänä päivänä liitto on mielestäni vielä entistäkin tarpeellisempi. Se on tullut "täysikasvuiseksi" ja on erittäin hyvin perillä yhteiskunnan ja byrokratian koukeroista, laeista ja asetuksista. - Ehkä vieläkin tärkeämpää on, että meillä on kanava, jonka kautta voimme yrittää vaikuttaa kaiken aikaa kiristyneeseen sopimuspolitiikkaan: se syö yritysten mahdollisuuksia kouluttaa henkilöstöään tilanteessa, jossa tiedon määrä lisääntyy kaiken aikaa. Yksityinen sektori on perinteisesti ollut paitsi alan työllistäjä myös henkilöstönsä kehittäjä. Toivottavasti se voi olla sitä jatkossakin.

2 huikean menestyksen. - Tänään alalla on pieniä, toimivia yrityksiä eri puolilla maata ja joitakin suurempia keskuksia, joilla on vähän laajemmat palvelut. Näin sen kuuluu ollakin. Ja erikoistuminen on päivän sana! Pekka Niemi SFHL ry:n pj Liiton toinen puheenjohtaja Pekka Niemi toi ekonomin näkökulmansa ja tietonsa jäsenyritysten käyttöön samoin kuin oli tehnyt vaimonsa Ritvan kanssa perustamassaan yhteisessä lääkintövoimistelualan yrityksessä. - Pääosa alan ammattikunnasta oli naisia, joilla oli erinomainen ammattitaito mutta ei taloudellista koulutusta. He olivat arkoja ottamaan palveluistaan sellaista hintaa, että laitos selviäisi hengissä ja pystyisi samalla kouluttamaan henkilökuntaansa ja investoimaan ja rakentamaan tulevaisuutta. - Päämääränäni puheenjohtajakaudellani oli saada liiton jäseniksi liittyneet yrittäjät ymmärtämään, ettei heidän toimintansa tarvinnut olla hyväntekeväisyyttä, vaan että siinä oli kyse ammattitaitoa vaativasta terveydenhuollosta. - Toinen kantava teema oli uusien hoitomenetelmien lanseeraaminen luvun puolivälissä markkinoille tulivat elektroterapia ja erilaiset uudet laitteet. Laitemyyjät olivat insinöörejä, jotka ymmärsivät kyllä nappuloista, mutta eivät hoidoista. Halusimme tuoda laitepuolen osaaminen jumppareiden ammattikäyttöön. - Mieleeni ovat jääneet myös liiton ulkomaille suuntautuneet "legendaariset" opintomatkat, joilla yrittäjät tutustuivat toinen toistaan mielenkiintoisempiin kohteisiin ja vaihtoivat ajatuksia ja kokemuksia kollegoidensa kanssa. - Ehkä isoin juttuni oli kuitenkin Fysikaalisen hoidon päivien aloittaminen. Se tapahtui Ritvan puheenjohtajakaudella siten, että otin riskin Finlandia-talolla järjestettävistä suurista opintopäivistä, joille alan yrittäjät tulivat tapaamaan toisiaan, vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan uusiin tuotteisiin. Päivät saivat Ritva Niemi SFHL ry:n pj Ritva Niemi astui liiton johtoon miehensä Pekan jälkeen. Hänen pitkä puheenjohtajakautensa oli voimakkaan kasvun aikaa. - Uusia laitoksia perustettiin ja liiton jäsenmäärä kasvoi vauhdilla. Samalla yleistyi uudenlainen työnteon tapa, joka ei perustunut enää yksinomaan lääkärin tutkimukselle. Myös fysioterapeutin piti entistä itsenäisemmin osata tutkia, hoitaa ja tehdä päätöksiä. Tätä tutkimuspuolen ammattitaitoa liitto koulutti tuottamalla kansainvälisiä luennoijia eri puolilta maailmaa, aina Australiaa myöten. - Vaativissa koulutuksissa käytännön tietoa käännettiin suoraan ammatti-ihmiseltä ammattiihmiselle. Alan hoitomenetelmät kehittyivät voimakkaasti. Konehoidot tulivat, mutta läpimurtonsa teki myös manuaalinen tutkiminen ja terapia. Yrittäjäkasvatuksen merkitys korostui, kun sen havaittiin puuttuvan peruskoulutuksesta kokonaan. - Maahamme syntyi toimiva kuntoutuslaitosten verkko. Se on ollut tyypillistä erikoistumista tietylle kapeammalle alalle, jolla pyritään hyvään palveluun ja kustannussäästöihin ja siihen, että ihmisillä on mahdollisuus saada palveluita riittävän monessa paikassa lähellä omaa kotiaan ja työnsä ohella. Samalla on kehitytty ja monipuolistuttu monella tavalla. - Itse en kuntoutuspuolen ihmisenä koe, että terveydenhuolto olisi kriisissä. Alamme kriisi on jo takanapäin 1990-luvun taitteessa, jolloin aika monet isotkin laitokset joutuivat kasvamaan alaspäin selvitäkseen hengissä lamavuosista. Ala on käynyt läpi aikamoisen murroksen, ja yritykset

3 ovat mielestäni stabiilissa tilanteessa: yrittäjävetoiset, pienet laitokset ovat joustavia ja pystyvät vastaamaan tämän päivän tarpeisiin ehkä parhaalla mahdollisella tavalla. - Tulevaisuudessa näen toiminnan monipuolistuvan entisestään. Yrittäjät ovat valveutuneita ja silmät auki uusien hoitomenetelmien suhteen. Myös yhteiskunta on vapautunut: jäykät lupamenettelyt eivät enää ole toiminnan jarruna, vaikka tärkeä valvonta on ennallaan. Tässä on tehty iso työ, jossa liitto on ollut mukana. Sirkku Pohjanpalo FYSI ry:n pj Sirkku Pohjanpalo sanoo olleensa "omana aikanaan ihan hyvä ja tarpeellinen puheenjohtaja". Samalla tavalla hän näkee muidenkin liiton puheenjohtajien valikoituneen: he ovat olleet kukin oman aikansa oikeita puheenjohtajia luvun loppu oli aikaa, jolloin luotiin oikein urakalla yhteyksiä eri yrittäjäjärjestöihin. Aino loi toiminnanjohtajana yhteyksiä, ja hyvin yrittäjähenkisenä ja yrittäjäjärjestöjen toimintaa tuntevana minä tuin hänen toimintaansa. Reissasimme Turun ja Helsingin väliä sellaisella intensiteetillä - parin kerran viikkovauhtia - että ykköstietä jouduttiin yhtenään asfaltoimaan! - Tuon työn seurauksena FYSI tuli tunnetuksi nimenomaan fysioterapia-alan yrittäjien etujärjestönä ja sitä opittiin sellaisena arvostamaan. Myös jäsenyrittäjien kasvu yrittäjyyteen sai lisää potkua. - Ajan hengen mukaisesti syntyi TEPA, yksityistä terveydenhuoltoa edustavien yrittäjäjärjestöjen yhteistyöelin, Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry, jonka rooli on puolentoista vuosikymmenen aikana kaiken aikaa vahvistunut. - Oma yrittäjätoiminnassani olen kasvanut koko ajan kohti kokonaisvaltaisempaa näkemystä ihmisestä: en näe työtäni "vain" fysioterapiana tai "vain" yrittämisenä, vaan käytän siinä itseäni entistä kokonaisemmin. Kuten eräs kouluttajamme kerran sanoi, fysioterapeutti pääsee ammattinsa puolesta aitiopaikalle ihmisen elämään - ja mitä varttuneempi hän on, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on omien kremppojensa ja kokemustensa kautta ymmärtää asiakkaan koko elämäntilannetta. - Uskon, että fysioterapia on alanakin kehittymässä tällaiseen erikoistumiseen: kun toinen katselee ihmistä entistä kokonaisvaltaisemmin, uskaltaa toinen yrittäjä vetää osaamisensa yhä kapeammalle ja syvemmälle. Enää ei sorruta tarjoamaan jokaiselle jotakin, vaan löydetään omia kohderyhmiä ja osataan tiedottaa omasta erikoislaadusta. - Liittoa tarvitaan edelleen. Tärkeän edunvalvonnan ohella se tarjoaa mahdollisuuden kuulua joukkoon, joka tukee omaa erikoislaatua yrittäjänä. Jatkossa moni toisia työllistävä yrittäjä tarvinnee työnohjauksellista tukea: moni tällaisen työvaltaisen alan yrittäjä repii toisille työtä omasta selkänahastaan ja jaksamisestaan. Moni pyristelee myös kilpailun kynsissä: miten profiloitua liikuntakeskusten ja vaihtoehtohoitojen ristipaineessa. Liitolla on tässä oma tehtävänsä. Heikki Hämäläinen FYSI ry:n pj ja Heikki Hämäläinen on halunnut kahdella puheenjohtajakaudellaan koota FYSI:n jäsenkuntaa tekemään fysioterapiaa tunnetuksi yhteisvoimin: joukolla onnistuu sellainen, mihin yksittäisen yrityksen voimat ja varat eivät riitä. - Täystyöllistettyjen yrittäjien herättely tällaiseen toimintaan ei ole ollut helppoa. Monen

4 tavoitteena on vieläkin pitää yrityksensä kaikki menot minimissä, mikä ei ole yrityksen kehittämisen kannalta välttämättä paras toimintatapa. Välillä olisi lähdettävä neljän seinän sisältä ja irrottauduttava suunnittelemaan: miettimään markkinointia, pohtimaan vaikkapa, ovatko yrityksen tilat sellaiset, että ne puhuttelevat nuoriakin asiakkaita ja onko toimintamme uskottavaa heidänkin silmillään katsottuna. - Näihin asioihin paneutuminen ei ole fysioterapeutille helppoa, mutta se on välttämätöntä. Ajan trendi on sellainen, että jos on kaksi "hyvää fysioterapeuttia", heistä menestyy se, joka osaa kertoa osaamisestaan. - Suosittelen kaikille aktiivisille jäsenyrittäjille hakeutumista FYSI:n hallitustehtäviin. Kun asioita katsoo yhteisen yrittäjäjärjestön hallituksesta, näköalat ovat aika lailla erilaiset kuin oman yrityksen seinien sisällä. Minuun teki vaikutuksen myös se talkoohenki, jolla hallitus teki töitä yhteisiä asioita ajaessaan. - Oma uskoni fysioterapiayrittämiseen on erittäin vahva, mutta ala on kova ja kehittyvä ja vaatii ajan hermolla pysyttelemistä. On uskallettava pitkäjänteisesti luoda uusia konsepteja ja yhteistyökuvioita. Sillä tavalla välttää parhaiten myös leipääntymisen. Tässä työssä on oltava sydän mukana. - Fysioterapian vaikuttavuuteen kohdistetaan aina silloin tällöin epäilyksiä, vaikka vaikuttavuustutkimukset ovat lisääntyneet ja antaneet paljon uutta kiistatonta tietoa fysioterapeuttisen hoidon tuloksista. Alamme vaikeutena on se, että lääkefirmojen kaltaiset suuret sponsorit puuttuvat, ja tutkimus vaatii paljon panostusta. Onneksi lääkäreiden tietous fysioterapian ja kuntoutuksen mahdollisuuksista on kaiken aikaa lisääntynyt. Suomalaisen fysioterapian yrittäjäjärjestö Arja Hornborg FYSI ry:n pj Arja Hornborg toimi liiton puheenjohtajana viiden vuoden ajan 1990-luvun loppupuolella. - Fysioterapia alana ja FYSI liittona olivat käännekohdassa, sillä alan yritystoiminta oli vaikeutunut oleellisesti 1980-luvun lopulta lähtien. - Aiemmin oli riittänyt se, että fysioterapeutti oli hyvä omassa ammatissaan ja hoiti hyvin potilaansa. Markkinointia ei tarvittu: riitti, kun ilmoitti avanneensa laitoksen luvulle tultaessa tilanne oli jo toinen. Kilpailu oli kiristynyt, kun kuntasektori ei enää vetänyt työntekijöitä samassa määrin kuin aiemmin, ja monet fysioterapeutit ryhtyivät ammatinharjoittajiksi, joiden kulut olivat oleellisesti pienemmät kuin alan yrityksillä. - Sikälikin elettiin murrosvaihetta, että fysioterapiayritykset eivät enää voineet rakentaa toimintaansa yhtä suuressa määrin lähetteiden varaan kuin aikaisemmin. Haaste oli fysioterapeuteille suuri: oli opittava myyntitaitoa, ryhdyttävä tarjoamaan palveluita yrityksille, opittava hinnoittelemaan ja ennen kaikkea tekemään yhteistyötä, verkotuttava. - Kiersimme FYSI:n yrittäjäilloissa eri puolilla maata motivoimassa jäsenyrittäjiä, jotta he eivät vaikeasta ajasta huolimatta lähtisi aliarvostamaan omaa työtään myymällä sitä alihintaan. Tilanne oli yrityksille haastava ja on sitä osin edelleen: asiakas ei välttämättä osaa vertailla eri hoitolaitosten palveluja ja laatua. - Alalla on vaikeuksista huolimatta tulevaisuutta. Ihmiset ovat aina vain valveutuneempia oman kuntonsa hoitamisessa, ja toivottavasti myös yhä useammat lääkärit oppivat tuntemaan fysioterapian mahdollisuudet. - Yritysten on panostettava markkinointiin ja palvelujen monipuolisuuteen. Terveet asiakkaat, jotka haluavat pitää kunnostaan huolta, ovat tärkeä ryhmä. Työfysioterapia ja vanhusten

5 kuntoutus ovat jatkuvasti kasvavia aloja. Se oli nähtävissä jo 90-luvun puolivälissä, mutta harva uskoi vielä silloin, että esimerkiksi geriatrisesta kuntoutuksesta kasvaisi niin suuri työsarka kuin miksi se jo nyt on kehkeytynyt. Jorma Pulkkinen FYSI ry:n pj 2002 Liiton puheenjohtaja Jorma Pulkkinen vuosimallia 2002 näkee ajan haasteet fysioterapiayrittämisessä selkeästi: hyvä kustannustietoisuus, laatuasiat, tuotteistaminen ja tuotteiden puhuttelevuudesta ja purevuudesta huolehtiminen, erikoistuminen, kiireisen ihmisen haasteisiin vastaaminen myös aukioloajoilla. - Liiton tuoreimpiin haasteisiin on kuulunut laadun kehittäminen. Olemme työstäneet jäsenistön käyttöön sellaista työkalua, työnimeltään laatukäsikirjan "karvalakkimalli", jota apuna käyttäen jokainen jäsenyritys voisi laatia itselleen omannäköisensä laatukäsikirjan. Usein laatutyöhön lähdetään liian vaikeasti, rimakauhu yllättää ja työ tukehtuu. - Palveluiden tuotteistaminen ja tuotteiden hiominen on tätä päivää. Nykyisessä kilpailutilanteessa, jossa asiakkaista kilpailevat monet muutkin tahot kuin toiset fysioterapiayritykset, kukaan ei voi jäädä pitkäksi aikaa paikalleen. Yritysten täytyy skarpata omia tuotteitaan kaiken aikaa, pysyä jatkuvasti kouluttautumalla lisääntyvän tiedon tahdissa, huolehtia ammattitaitonsa päivityksestä. - Tämä on erityisen tärkeää siksi, että fysioterapeuttisen hoidon vaikuttavuuteen kohdistetaan määrävälein epäilyksiä. Meidän tehtävämme on olla mahdollisimman selvillä siitä, miksi hoitomme vaikuttaa, mihin tulokset perustuvat. Tutkimus tältä alueelta on lisääntynyt. Tälläkin osaamisen laadun ja siitä tiedottamisen sektorilla liitolla ja sen yhteistyökumppaneilla on tärkeä rooli, jotta ammattiosaaminen saa sille kuuluvan arvon. - Ja edelleen hyvä markkinoinnin työkalu on tyytyväinen asiakas, jonka elämänlaatu on parantunut, kun hän pystyy taas selviytymään arkisista askareistaan ja nauttimaan vapaaajastaan. - Yrittäjän tärkeä tehtävä on huolehtia myös siitä, että oma yritys on hyvä työpaikka siellä työskenteleville ammattiosaajille. Sellaiseen paikkaan asiakkaan on - erään asiakkaan omin sanoin - "helppo tulla" jatkossakin. - Liiton tärkeä tehtävä on tukea jäsenyrityksiä ajan haasteisiin vastaamisessa ja huolehtia siitä, että fysioterapiayritysten toimintaedellytykset säilyvät jatkossakin. Edunvalvonta vaatii paljon panostusta, ja liiton mahdollisuudet siihen ovat lisääntyneet entisestään toimiston muutettua Helsinkiin. Jarkko Hassinen Puheenjohtaja 2003 Jarkko Hassisen puheenjohtajakausi osui FYSI ry:n 30-vuotisjuhlavuodelle. -Elettiin muutoksen aikaa. Kelan kanssa luotiin pelisääntöjä vaikeavammaisten kuntoutuslain tiimoilta. Kela osti yksityisiltä fysioterapiayrityksiltä vaikeavammaisten kuntoutuspalveluja, joita haluttiin pisteyttää oikean hinta/ laatutason löytymiseksi. Toimintaympäristö oli muuttumassa myös alan sisällä. Kaksi suurinta lääkärikeskusta alkoi ostaa pienempiä ja kehittää liiketoimintaosaamistaan. Samaan aikaan julkinen sektori alkoi perustaa liikelaitoksia. FYSI ry:n sisällä mietittiin, miten jatkossa voitaisiin tarjota palveluja suurille yksiköille. - Työfysioterapiaan, urheilufysioterapiaan ja vaikeavammaisten kuntoutukseen pitää kehittää myös uusia, liikunnallisia tuotteita ja lisätä fysioterapeutin ja liikunnanohjaajan yhteistyötä.. Työfysioterapiassa on jo saatavissa tilastollisesti osoitettavia

6 vaikuttavuuslukuja kuntoutuksen ja siihen yhdistetyn kuntoilun tehosta: sairauspoissaolojen väheneminen ja työhyvinvoinnin lisääntyminen puhuvat selvää kieltä. Huolehdimme FYSI:ssä myös kansanedustajien ja muiden päättäjien informoinnista tutkimustuloksista. -Olen aina ollut kiinnostunut aktiivisen kuntoilun ja kuntoutuksen yhdistämisestä fysioterapiaan, toteaa Jarkko. - Omassa yrityksessäni halusin siirtää painopistettä ennalta ehkäisevään toimintaan opettamalla ihmiset pois sairauskäyttäytymisestä ja siirtymään terveyskäyttäytymiseen. Matti Kettunen Puheenjohtaja ( saakka) Tähän mennessä pisimpään, 8 vuotta FYSI ry:n puheenjohtajana toiminut Matti Kettunen toteaa, että hänen kaudellaan edunvalvonta on ollut keskiössä. Edunvalvonta on ollut uskomattoman aikaa vievää ja sitä on tehty korkeimmalla mahdollisella tasolla saumattomassa yhteistyössä toiminnanjohtaja Aino Sainion kanssa. Tuntui, että junassa tuli istuttua koko ajan matkalla edunvalvontaan, toteaa tamperelainen Matti. Matti Kettunen listaa 4 asiaryhmää, joiden ajamiseen hän kaudellaan pyrki vaikuttamaan: Edunvalvonta fysioterapiayritystoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi, ELY:n laitosluvalla toimivien laitosyritysten arvostuksen nostaminen, yrittäjien kustannustietoisuuden ja kustannuslaskentaosaamisen lisääminen ja FYSI ry:n jäsenetujen kehittäminen. - Olen halunnut painottaa yrittäjyyden ja erityisesti laitosluvan omaavien fysioterapiayritysten merkitystä ja laitosten arvostamista kilpailutuksissa. Jokavuotisille yrittäjäkierroksille tein excel-taulukoita, joiden avulla yrittäjä pystyisi laskemaan tulot ja kulut esim. Kelan kilpailutuksissa. Sillä mitä hyödyttää yrittäjää korkeasti koulutettu ammattitaitoinen henkilökunta, jos yritys ei tee tulosta ja menesty. - Kilpailu on lisääntynyt 2000 luvulla rajusti. On tapahtunut melkoista keskittymistä sekä julkisella sektorilla että lääkärikeskuksissa. Samaan aikaan kuntosalitoiminta ja uudentyyppiset hyvinvointipalvelut ovat luoneet paineita perinteiselle fysioterapiatoiminnalle. Edunvalvonnan tehostamiseksi FYSI ry liittyi uudelleen Suomen Yrittäjiin ja olen nyt toiminut 6 vuotta Hyvinvointipalveluvaliokunnan puheenjohtajana. SY:n kautta olemme voineet tehdä yhteistä edunvalvontaa 14 terveydenhoitoalan yrittäjäjärjestön kanssa. -Kela ja Sosiaali- ja terveysministeriö ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Sairausvakuutuksen suorakorvausjärjestelmään neuvoteltiin suorakorvaussopimukset kahteen kertaan. Kelan vaikeavammaisten kilpailutukseen liittyvistä asioista ja Kelan palveluseteleistä käytiin useita neuvotteluja. Kilpailutus vaikeutui, standardi tuli vaativammaksi ja Kela lisäsi voimakkaasti ammattimaisia auditointeja. Yrittäjien piti olla hyvin tarkkoja siitä, että osasi vastata oikein. Hinnat piti osata laskea neljän vuoden kaudelle. Osa yrittäjistä jättäytyi vapaaehtoisesti ulos kilpailutuksesta, koska muutaman asiakkaan vuoksi se ei kannattanut. Matin aikana aktivoitiin sopimukset Fennian kanssa FYSI-turva vakuutukseen ja tehtiin Fysi Partners Finland Oy:n puitteissa ryhmäsairauskuluvakuutus. Sopimuksia tehtiin myös Nesteen ja muiden tahojen kanssa jäsenetujen kehittämiseksi. * Puheenjohtajahaastatteluista 7 ensimmäistä on tehty FYSI ry:n 30-vuotisjuhlia ja 2 viimeisintä 40- vuotisjuhlia varten. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry kiittää puheenjohtajiaan lämpimästi tärkeästä työstä yhteisen alan edunvalvonnassa ja kehittämisessä!