Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry 40 vuotta

Transkriptio

1 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry 40 vuotta FYSI-päivät YTM Aino Sainio Sota-ajan jumppareista fysikaalisiin hoitolaitoksiin Fysioterapian historia Suomessa juontaa tsaarin vallan ajalle, eli 1900-luvun alkuvuosiin. Helsingissä annettiin vuodesta 1908 alkaen Aleksanteri Yliopistossa opettajille ja lääkitysvoimistelijoille opetusta, mm. käytännöllistä kasvatusopetusta sekä liikuntaohjausta. Lääkitysvoimistelu lakkautettiin Helsingin Yliopistossa vuonna 1942, mutta pian huomattiin, että sodassa vammautuneet sotainvalidit ja monet muutkin tarvitsivat kuntoutusta. Lääkintävoimistelijoita alettiin kouluttaa Invalidiliiton Lääkitysvoimisteluopistossa. Koulutettavia oli vähän ja opiston johtajatar Aina Wilskman suunnitteli valmistujille ensimmäiset työpaikatkin. Tämä olikin tarpeen, sillä moni työnantaja sai myös ensimmäisen lääkintävoimistelijansa, koulutuksen ja ammatin ollessa vielä uusi. Koulutus vakiintui sotien jälkeen annettavaksi ensin sairaanhoito-opistoissa ja sittemmin ammattikorkeakouluissa. Samalla ammattinimike muutettiin fysioterapeutiksi. Valtaosa terveydenhuollon voimavaroista kului sodan jälkeisessä Suomessa sairaalahoitoon. Sairausvakuutusjärjestelmän perustamisella vuonna 1963 pyrittiin siirtämään terveydenhuollon painopistettä sairaalahoidosta avohoitoon. Sairaalahoitoa ei ollut tarkoitus korvata sairausvakuutuksesta. Uudella järjestelmällä haluttiin korvata myös sairaudesta johtuvia ansionmenetyksiä ja sairaanhoitokuluja, sekä parantaa palvelujen saatavuutta eri puolilla maata. Sairausvakuutusjärjestelmä on vaikuttanut myöhemmin luodun työterveyshuoltojärjestelmän ohella suuresti siihen, että yksityisten avoterveyspalvelujen merkitys on kasvanut maamme terveydenhuoltojärjestelmässä. Kelan hallinnoiman julkisen sairaanhoitovakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki suomalaiset vakuutettuina. Sairauden sattuessa Kela maksaa vakuutetuille korvausta sairaanhoito- ja lääkekuluista julkisesta vakuutuksesta, jonka tällä hetkellä työntekijät ja valtio rahoittavat puoliksi. Sairausvakuutukseen liittyvät kysymykset ovat Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry:n perustamisesta lähtien olleet yksi edunvalvonnan peruspilareista. Joka vuosikymmenellä sairausvakuutus on ollut jollakin tavalla uhattuna ja usein terveydenhoitoalan yrittäjä- ja muut järjestöt ovat tehneet yhteisiä kannanottoja ja kampanjoita. Ja siitä se lähti! Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry (SFHL) perustettiin vuonna 1972 toimimaan yhdyssiteenä lääkinnällistä kuntoutusta ja muuta lääkinnällistä hoitotoimintaa harjoittavien sairaanhoito- ja tutkimuslaitosten välillä. Innostus SFHL ry:tä perustettaessa oli valtava. Perustavassa kokouksessa oli mukana edustajat 25 fysikaalisesta hoitolaitoksesta Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Lahdesta, Turusta ja monelta muulta paikkakunnalta. Maassa toimi tuolloin vain harvoja fysikaalisia hoitolaitoksia,

2 koska laitosten perustamista säännösteltiin Lääkintöhallituksen harjoittamalla tiukalla lupapolitiikalla. Tarveharkinta oli voimassa luvun loppupuolelle saakka. Perustajien suuri määrä kertoi yhteisen liiton tarpeellisuudesta: Erillään toisistaan toimivat laitokset tunsivat tarvitsevansa toistensa tukea toiminnalleen. Jokaisessa laitoksessa oli myös työntekijöitä, joten työsopimusmallit, palkat ja hinnat olivat asioita, joihin Liitolta toivottiin apua. Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin ja on siitä asti, nyt jo 40 vuoden ajan, toiminut fysioterapiayrittäjien tukena. Liiton nimi on matkan varrella muuttunut niin kuin itse ammatinkin. Lääkintävoimistelijasta on tullut fysioterapeutti ja Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry:stä tuli 1990 luvulla ensin Suomen Fysioterapiakeskusten Liitto, sitten Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry ja vuosi sitten nimeksi muutettiin Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry. Myös yhdistyksen logo on muuttunut useampaan otteeseen; viimeisin muutos on tapahtunut tänä vuonna. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Karin Krogell, joka oli juossut uuden liiton kasaan. Karin oli Helsingin tunnetuimpia lääkintävoimistelijoita ja hänen laitoksessaan kävi monien ministereiden lisäksi myös tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen, joka kutsui useana vuonna Karinin myös Itsenäisyyspäivän juhliin presidentin linnaan. Karinin lentävä lause oli silloin ja on tänäänkin: Ihmisen kuuluu olla pystyasennossa. Yli 80-vuotias Karin käy yhä kuntouttamassa sairaaloissa ihmisiä pyrkimyksenä saada heidät pystyasentoon ja korostamassa asiaa myös hoitohenkilökunnalle. SFHL ry tuotti alusta lähtien myös koulutusta. Maailmalta haluttiin saada oppia ja tehtiin legendaarisiksi muodostuneita ulkomaanmatkoja, niistä ensimmäinen jo vuonna 1973 Norjaan Karin Krogellin toimiessa matkanjohtajana. SFHL ry:n perustajajäsen ja nykyinen senioritoiminnan vetäjä Kyllikki Koho on tehnyt suuren työn kootessaan tietoja FYSI:n ulkomaanmatkoista 40 vuoden ajalta. Jäsenmäärien kehittyminen Liiton jäsenmäärä kasvoi ripeästi. Perustajajäsenlaitoksia oli 25, vuonna 1975 jäsenlaitoksia oli jo 70, vuonna 1980 lähes 150. Jäsenmäärän kasvu kiihtyi koko 80-luvun, mikä oli seurausta siitä, että Lääkintöhallitus luopui tarveharkinnasta. Lupakäytäntö jäi kuitenkin voimaan Lääkintöhallituksen lopettamisen jälkeenkin. Lupien myöntäjiksi tulivat Lääninhallitukset ja nykyisin niiden seuraajat Aluehallintovirastot eli AVI:t luvulla potilaita riitti ja lääkintävoimistelijat kiiruhtivat perustamaan uusia laitoksia. Vuonna 1990 jäsenlaitoksia oli jo 550. Siihen kasvu pysähtyikin pitkäksi aikaa, kun voimakas lama iski Suomeen 1990-luvun alussa ja laitosten asiakasmäärät putosivat. Uusia laitoksia ei juurikaan uskallettu perustaa ja olemassa olevat laitoksetkin joutuivat supistamaan toimintaansa. Jäsenmäärä jatkoi kuitenkin kasvuaan: vuonna 2002 jäsenlaitoksia oli noin 600 ja vuoden 2012 lopussa noin 700 sivutoimipisteineen. Vaikka uusia jäsenyrityksiä liittyy koko ajan FYSI:iin, jäsenmäärä kasvaa hitaasti, kun pitkään alalla toimineet yrittäjät lopettavat toimintaansa ja yritystoiminnan jatkajaa ei läheskään aina löydy. Oma toiminnanjohtaja Toimistoa vedettiin alkuvuodet talkooperiaatteella. Vuoteen 1979 tultaessa SFHL ry:n toiminta oli kasvanut niin monipuoliseksi ja työllistäväksi, että Liiton palvelukseen päätettiin palkata osapäiväinen järjestö/tiedotussihteeri. Taloon tuli yhteiskuntatieteiden maisteri Aino Penttilä (nyk.

3 Sainio), joka on luotsannut FYSI ry:tä tämän vuoden (2012) helmikuuhun saakka. Ensimmäinen toimistosihteeri palkattiin vuonna Aino Sainio on toiminut FYSI ry:n toiminnanjohtajuuden ohella vuodesta 1988 lähtien yksityistä terveydenhuoltoa edustavan Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry:n asiamiehenä ja viimeiset kahdeksan vuotta myös sen puheenjohtajana. Yhdessä TEPA:n muiden järjestöjohtajien kanssa FYSI ry on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuodessaan yksityisen sektorin merkittävää roolia terveydenhuollossa päättäjien tietoon. SFHL ry:n hoitomaksuhinnastolla suuri merkitys kustannustietoisuudessa Syyt jäseneksi liittymiseen ovat pysyneet yllättävän samoina FYSI ry:n 40-vuotisen toiminnan ajan: yhteinen edunvalvonta, neuvonta työsuhdeasioissa, työsopimus- ja muut sopimusmallit, kannattavuus ja kustannuslaskenta oikean hintatason määrittämiseksi, sekä lisäkoulutus ovat keskeisiä syitä jäseneksi liittymiselle. Onpa jokunen yrittäjä maininnut FYSI ry:n ulkomaan opintomatkoille mukaan pääsemisenkin kimmokkeeksi jäseneksi liittymiselle. Yhdeksi Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry:n tärkeistä tehtävistä muodostui jo 1970-luvun puolivälissä fysikaalisten hoitolaitosten omistajien kasvattaminen kustannustietoisuuteen. Ammattiosaamiselleen yritystoiminnan rakentaneet, työvaltaisella alalla toimivat lääkintävoimistelijat eivät ole pääsääntöisesti olleet hyviä talousosaajia. Varsinkin hintojen korottamista on usein lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen, vaikka kustannukset olisivat nousseet kaiken aikaa syöden yrityksen kannattavuutta. Tähän asiaan paneutuivat erityisesti SFHL ry:n toinen puheenjohtaja Pekka Niemi ja kolmas puheenjohtaja Ritva Niemi. Liitto kehotti jäsentiedotteissaan jäsenlaitoksiaan huolehtimaan laitostensa kannattavuudesta. Vuonna 1976 puheenjohtaja Pekka Niemi joutui paimenkirjeessään toteamaan, että jotkut jäsenlaitokset olivat saattaneet itsensä hyvin hankalaan tilanteeseen, kun olivat arastelleet liian pitkään hinnankorotuksia ja nyt tulikin päälle hintasulku. - Ei tule pyrkiä siihen, että hoidetaan lähes omakustannushintaan ja pysytään hengissä vain hoitamalla suunnattomia määriä potilaita aamusta iltaan. Näyttääkin siltä, että monet ovat unohtaneet kaiken ammattinsa edellyttämän etiikan hoitaessaan massoittain potilaita. Järkevää toimintaa on, että hoidetaan potilaita rauhallisessa tahdissa ja peritään heiltä riittävä maksu. Laitosten taloudellisen tilanteen tulee olla niin vankka, että pystytään investoimaan uusiin laitteisiin alan kehittymisen myötä sekä voidaan osallistua ammatilliseen koulutukseen riittävästi. Pitämällä laitosten taso korkealla voidaan parhaiten toimia ilmaisen kansanterveystyön rinnalla, totesi Pekka Niemi. Perustamisestaan lähtien, vuoteen 1991 saakka, Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry julkisti vähintään kerran vuodessa SFHL hoitomaksuhinnaston, joka oli ehdoton hintakatto. Kukaan ei saanut periä asiakkailtaan enempää fysikaalisesta hoidosta. Hinnankorotusesitykset piti perustella kustannuslaskennan avulla ja hyväksyttää Elinkeinohallituksessa, joka piti koko hoitoalan ja monen muunkin alan kilpailunrajoitusrekisteriä. Joskus Elinkeinohallitus saattoi julistaa yleisen hintasulun joko pelkkään terveydenhuoltoon tai yleisimminkin. Silloin kukaan ei saanut korottaa hintoja niin kauan kun hintasulku oli voimassa. Vuosina pidettiin joka vuosi eri puolilla maata SFHL:n jäsenyritysten kesken hintakokouksia, joissa keskusteltiin hinnankorotuksista luvulla toiminnanjohtaja Sainio (Penttilä) yhdessä kahden paikallisen yrittäjän kanssa kävi paikalliskokouksen jälkeen sopimassa hinnat alueen Keskussairaalapiirin kuntoutusylilääkärin ja talousjohtajan kanssa seuraavalle vuodelle. Keskussairaala julkisti sopimuksen ja hinnat fysikaalisille hoitolaitoksille ja asiakkaat ohjattiin Keskussairaaloista niihin fysikaalisiin hoitolaitoksiin, jotka sitoutuivat tuottamaan palvelut ko. hinnalla. Yleensä riitti, että neuvottelu käytiin suurimmissa Keskussairaalapiireissä: muut sairaalat ja kunnat noudattivat samoja hintoja.

4 Elinkeinohallituksen tilalle Kilpailuvirasto Vuonna 1990 tilanne muuttui radikaalisti. Elinkeinohallitus ja hintasääntely lopetettiin ja sen tilalle tuli vapaan kilpailun vaatimus ja Kilpailuvirasto, joka kielsi ehdottomasti kaikki hoitomaksusuositukset uhkasakon uhalla. Nyt kilpailun piti olla täysin vapaata ja yrittäjiltä kiellettiin kaikkinainen yhteinen hinnoista sopiminen. Tämä muutos yhdistettynä samanaikaisesti alkaneeseen lamaan teki pahaa jälkeä yritysten keskuudessa. -Yrittäjien kustannustietoisuuden kasvattaminen on tänä päivänä yhtä tarpeellista kuin 1970-luvullakin FYSI ry:tä perustettaessa, totesi FYSI ry:n puheenjohtaja Matti Kettunen Fysi- Yrittäjäpäivillä Budjetointi ja kustannuslaskenta luovat pohjan yritysten kannattavuudelle. Matti teki jäsenyrittäjiä varten useita excel-taulukkopohjia, joihin yrittäjä saattoi lisätä omat lukunsa laskiessaan hintoja esim. Kelan kilpailutusta varten. Näin FYSI ry on ollut, ja on edelleen yksittäisen yrityksen tukena silloin, kun on tarpeen tehdä päätöksiä palkka-, hinta- ym. yrityksen talouteen olennaisesti vaikuttavissa asioissa. Edunvalvonta ja yrittäjien neuvonta Liiton kotipaikka on aina ollut Helsinki. Toimisto muutti Turkuun v. 1975, kun puheenjohtajaksi valittiin Pekka Niemi. Takaisin Helsinkiin palattiin vuonna Yhdistyksen toiminnan pääpilareita ovat alusta lähtien olleet edunvalvonta ja omien jäsenyrittäjien neuvonta. Jokaisena työpäivänä 40 vuoden ajan jäsenyrittäjillä on ollut mahdollisuus soittaa FYSI:n toimistoon ja kysyä neuvoja mihin tahansa yrityksen ongelmiin ja usein muihinkin asioihin. Kesäloman aikanakin puhelinpalvelu on pelannut vaikka kesämökiltä käsin. FYSI on seurannut alusta lähtien alaa koskevaa lainsäädäntöä ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että fysioterapiayritysten toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Lainopillisen neuvonnan tarvettakin oli ja SFHL:n asiantuntijajuristina alkoi toimia tarpeen mukaan jo 1980-luvulla asianajaja Jouko Saari, ja hänen jälkeensä lakimies Kaarlo Kekki, jota seurasi vuodesta 1993 lähtien asianajaja Ismo Saarinen. Jokaisella vuosikymmenellä on ollut omat edunvalvonnan painopistealueensa: luvulla laitosten perustaminen oli tarveharkinnan vuoksi vaikeaa. Yrittäjän piti perustella mm. riittävällä väestöpohjalla laitoksen tarpeellisuus Lääkintöhallitukselle. Hinnoitteluosaamisessa oli puutteita ja valtakunnalliset SFHL hoitohinnastot koettiin tärkeäksi jäseneduksi. Jäsenlaitostien henkilökunnan koulutus koettiin tärkeäksi ja kaikki SFHL:n koulutukset tulivat täyteen sitä mukaa kuin niistä ilmoitettiin. Halu ammatilliseen kehittymiseen oli suuri. -SFHL jäsentiedote oli v lähtien tärkeä tiedotusväline, joka ilmestyy edelleen noin 8 kertaa vuodessa. -Sairausvakuutuksen taksojen taso oli yhtenä edunvalvonnan aiheena luvulla Neuvottelut keskussairaaloiden kanssa hoitohinnoista olivat tärkeä jäsenetu. Vakuutusyhtiöt pitivät fysikaalisen hoidon hyväksyttävinä maksimihintoina SFHL ry:n hoitohinnastoa. Alempia hintoja sai periä, mutta ylempiä ei. Hintojen kustannuslaskenta ja jokavuotiset neuvottelut hinnankorotuksista Elinkeinohallituksen kanssa olivat myös tärkeitä. FYSI:n ostettiin ensimmäinen tietokone vuonna Silloin pohdittiin kovasti, hankitaanko PC vai Apple. Turun Kauppakorkeakoululla opettaneen, FYSI ry:n tilintarkastajana yli 20 vuotta toimineen professori Antti Paasion suosituksesta päädyttiin PC:hen. Sisäinen verkko

5 vedettiin koko toimistoon vuonna Samoihin aikoihin hankittiin Telefax laite, joa edusti uusinta uutta tiedonvälitystä. Sen kautta voitiin lähettää multifax -lähetyksiä esim. satoihin lehtien toimituksiin ja ahkerasti sitä käytettiinkin. Erityisesti taistelussa sairauskulujen verovähennyksen ja sairausvakuutuksen puolesta sitä käytettiin ahkerasti. SFHL ry liittyi v Suomen Yrittäjien Keskusliiton jäseneksi ja toimi aktiivisti Yksityisen terveydenhoitoalan Neuvottelukunnassa, jonka sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Aino Sainio (ent. Penttilä). Vuosikymmenen lopulla SFHL liittyi Keskuskauppakamarin jäseneksi ja sen Palvelualojen Neuvottelukuntaan. - Uhka sairauskulujen verovähennyksen poistamisesta sai aikaan Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry:n perustamisen vuonna 1988 kahdeksan alan yrittäjäjärjestön toimesta. TEPA ry:n asiamiehenä on alusta lähtien toiminut Aino Sainio ja TEPA:n toimisto toimii yhä FYSI ry:n toimistosta käsin. -Kahtena vuonna järjestettiin addressikeräys vähennyksen säilyttämisen puolesta. TEPA:lla lienee Suomen ennätys nimien keruussa: kuukaudessa onnistuttiin keräämään noin nimeä addressilomakkeisiin, jotka sidottiin kirjoiksi, pakattiin 40 muuttolaatikkoon ja vietiin sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesolalle. Kampanja onnistui ja tasavallan hallitus perääntyi kahtena vuonna. -Sairausvakuutuksen taksojen jälkeenjääneisyys oli huolenaiheena tälläkin vuosikymmenellä. Erityisen kiihkeästi FYSI ry ja myös muut TEPA ry:n jäsenyhdistykset vastustivat suorakorvausjärjestelmää, joka oli Ruotsissa lopettanut lähes kokonaan yksityisen terveydenhuollon. -Vuonna 1981 pidettiin ensimmäiset Fysikaalisen hoidon päivät ja näyttely Finlandia-talon kongressisiivessä. Innostus oli kova ja osallistujia tuli noin 400. FYSI-päivät ja näyttely on siitä lähtien järjestetty vuosittain yhtä vuotta lukuun ottamatta. -Vuonna 1983 ilmestyi ensimmäinen FYSI-lehti nimellä Fysikaalinen hoito. Lehti ilmestyi ensin kerran vuodessa aikakauslehtityyppisenä ja muuttui 4 kertaa vuodessa ilmestyväksi vuonna 2002 ensin tabloid-koossa ja vuodesta 2005 lähtien jälleen aikakauslehtityyppisenä. Lehden painos on keskimäärin 9000 kpl. Ritva Tiittanen-Wallenius tuli lehden toimittajaksi vuonna 1990 ja tekee lehteä edelleen. Vuonna 1988 ostettiin 214 neliön huoneisto Turusta, Sibeliuksenkatu 3, jossa FYSI:n toimisto sijaitsi Helsingin muuttoon v saakka. Huoneisto on siitä lähtien ollut vuokralla. Vuoden 1989 Fysikaalisen hoidon päivillä oli ennätyssuuri osanotto. Finlandiatalon konserttisaliin osallistui 1200 fysioterapeuttia ja lisäksi lämpiötiloissa ja alakerrassa oli suuri laitenäyttely. Iltatilaisuuteenkin riitti osallistujia yli luku -Vuosikymmen alkoi positiivisesti. Syksyllä 1990 FYSI-päiviä vietettiin upouudella Silja Serenadella Tukholman risteilyllä. Osallistujia oli noin 800, mutta FYSI-näyttelyn laitemyyjät valittivat, että yrittäjät eivät ostaneet mitään. Voimaan tuli myös merkittävä lainsäädäntöuudistus: Laki yksityisestä terveydenhuollosta uudistui vuonna Tärkein muutos fysikaalisten hoitolaitosten kannalta oli se, että vastaavan lääkärin tarve poistui. Fysikaalisen hoitolaitoksen lääketieteellisestä toiminnasta vastaavana johtajana voi jatkossa toimia fysioterapeutti, kun hänellä on kahden vuoden työkokemus. Tästä alkoivat synkät ajat. Lama kolkutteli ovella ja uusi sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski iski budjettiriihessä valttikortin pöytään ja ilmoitti hyväksyvänsä sairauskulujen verovähennyksen poistamisen. Tämä oli paha asia sekä kansalaisten että alan yrittäjien kannalta. Asiakkaiden maksuvoimasta katosi merkittävä osa ja yhdistyneenä juuri alkaneeseen lamaan se teki pahaa jälkeä. Sairauskuluvähennyksen käyttäjissä oli mm. noin lapsiperhettä ja saman verran eläkeläisiä. Kuuskoski lupaili tilalle sairausvakuutustaksojen korotuksia, mutta ne lupaukset

6 toteutuivat vain hammashuollon osalta. Eniten terveydenhoitoalan yrityksiä hiersi se, että myös Suomen Yrittäjien Keskusliitto kannatti verovähennysten leikkaamista. Tämä johti terveydenhoitoalan yritysjärjestöjen eroon Suomen Yrittäjistä vuosikymmenen puolivälissä. - Elinkeinohallitus oli lopetettu ja uusi Kilpailuvirasto aloitti vuonna 1990, jolloin SFHL ry sai antaa viimeisen hoitomaksuhinnaston. Kustannuslaskennan osaamisen puute yhdistettynä lamaan, verovähennysten poistumiseen ja asiakkaiden vähenemiseen johti irtisanomisiin ja monien laitosten toiminnan alasajoon. Hintoja alennettiin asiakkaiden houkuttelemiseksi niin paljon, että kannattavuus alkoi kärsiä. -Suuri devalvaatio ja lainan korkojen nousu jopa lähelle 20 prosenttia aiheutti suuria vaikeuksia monille yrittäjille ja heidän asiakkailleen luvun lopulla yrittäjille kaupitellut ulkomaan lainat tulivat monelle todella kalliiksi. - FYSI ry:n toimistoon tulleet puhelut olivat vakavia ja edunvalvonnan keskeiseksi asiaksi tuli yrittäjien ongelmien kuunteleminen ja uusien toimintamallien löytäminen, sekä kustannuslaskennan opettaminen yrittäjäkohtaisesti. -Vakuutusyhtiöt halusivat säästöjä ja valtio rahaa, minkä vuoksi keksittiin ns. laastarivero: lakisääteisen vakuutuksen piirissä olevat (liikennevakuutus ja tapaturmavakuutus) asiakkaat pakotettiin menemään julkiseen terveydenhuoltoon. Vakuutus ei korvannut, jos asiakas meni esim. yksityiseen lääkärikeskukseen. FYSI ry:n edunvalvonta onnistui: ainoana poikkeuksena oli fysioterapia, jota korvattiin edelleen yksityisissä fysioterapiayrityksissä käyville vakuutuspotilaille. -Vuonna 1992 tehtiin televisiokampanja Fysioterapeutti auttaa liikettä jatkumaan ja otettiin aktiivikäyttöön pyöreä Fysi-logo. Kampanja oli hyvä, mutta taloudellisesti vaikea FYSI ry:lle. -Arvonlisävero tuli liikevaihtoveron tilalle. FYSI ry perusti vuonna 1992 Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n, jolle siirrettiin kaikki arvonlisäverolliset toiminnot ja osa laajemmalle joukolle suunnatuista koulutuksista. Edunvalvontaa ja yhteiskuntasuhteiden hoitoa pidettiin kuitenkin tärkeänä. FYSI ry toimi ensimmäisen Yksityisalojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden Työttömyyskassan, ns. Loimaan kassan ensimmäisenä asiaimistona ja Aino Sainio nimitettiin sen hallitukseen. Hallitustyöskentely jatkui 2011 loppuun saakka, viimeiset kuusi vuotta puheenjohtajana. Tänä aikana ainoa ay-liikkeestä riippumaton työttömyyskassa, nykyisin YTK, kasvoi 3000 jäsenen alusta jäsenen kassaksi. FYSI -paikalliskierrokset puheenjohtajan ja toiminnanjohtaja vetäminä ja Fennian sponsoroimina jatkuivat joka vuosi: hoitohinnoista ei enää voitu päättää, mutta muita asioita riitti. Kun rahaa oli vähän, piti keksiä ulkopuolisia rahoittajia ja erilaisia yhteistyökuvioita. -Edunvalvontayhteistyö TEPA ry:n kanssa oli tiivistä. Talous oli tiukalla joka järjestössä ja siksi merkittävä osa edunvalvonnasta tehtiin joukolla. Laastarivero, alv:n aiheuttamat kilpailunvääristymät, sairausvakuutus, julkiset liikelaitokset ja monet muut asiat olivat edunvalvonnan kohteena. - FYSI ry haki ja sai ESR rahaa yhteistyössä Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa järjestettävään Fysioterapia-alan naisyrittäjäkoulutukseen, johon osallistui 40 naisyrittäjää v Vuoden projektin aikana yrityksiin syntyi noin 80 uutta työpaikkaa. Miespuoliset FYSI-yrittäjät ilmoittivat haluavansa myös mukaan, minkä vuoksi haettiin uusi rahoitus. Fysimark koulutus toteutettiin ESR-rahoituksen tulella yhteistyössä Turun Kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimuskeskuksen kanssa vuotta myöhemmin. Mukana oli 40 yrittäjää, joista noin puolet miehiä. Työllistämisvaikutus oli sama: 80 uutta työpaikkaa.

7 Akupunktuurikoulutus aloitettiin kolmen järjestön; Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistyksen, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja FYSI ry:n kesken. Koulutus on osoittautunut varsin suosituksi ja parhaina vuosina alkoi kaksi koulutusta luvulle tultiin suurin odotuksin FYSI ry aloitti laatuprojektin jälleen yhteistyössä Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa, nyt lääninhallituksen rahoituksella.. Laatukoulutuksena toteutettuun projektiin osallistui vuoden aikana ennätysmäärä, yli 200 FYSI ry:n jäsenyrittäjää, joiden tavoitteena oli tehdä laatukansio omille yrityksilleen. FYSI ry:lle valmistuivat ensimmäiset nettisivut ja pikku hiljaa alettiin siirtyä sähköiseen asiointiin. Se ei käynyt nopeasti, koska aika harvoilla jäsenyrityksillä oli nettisivut ja sähköposti käytössä. Edunvalvontayhteistyö Terveydenhoitolan Palvelujärjestöt TEPA ry:n kanssa jatkui samoilla aiheilla kuin edellisellä vuosikymmenelläkin. Erityisen huolestuneita oltiin julkisen terveydenhuollon liikelaitoksista ja niiden tulosta myös vapaille markkinoille sekä kilpailuneutraliteetista. Sairausvakuutuksen säilyttämisen ja korvaustason puolesta taisteltiin edelleen. Lisäksi alettiin kaivata eri terveydenhuollon sektoreiden välistä yhteistyötä. TEPA ry haki ja sai v ESR rahoituksen Tietointensiivisen terveydenhuoltoon TEPA nimiseen koulutukseen, johon valittiin hakemusten perusteella lääkärikeskusten johtajia, fysioterapiayrittäjiä, apteekkareita ja silmäoptikkoja. Kaksi vuotta kestänyt projekti oli erittäin onnistunut. Koulutuksen aikana mukana olleisiin 40 yritykseen syntyi noin 240 uutta työpaikkaa eikä tässä luvussa ole mukana Mehiläisen yrityskauppojen ansiosta tapahtunutta henkilökuntamäärien kasvua. Kelan kanssa oli monenlaista yhteistyötä. Kela osti vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja fysioterapiayrityksiltä ja aloitti kilpailutukset. FYSI ry:ssä arvostettiin erityisesti sitä, että ennen kilpailutuksia tapahtuneen standardin määrittämisessä Kela keskusteli järjestöjen kanssa niiden sisällöstä. Näin saatiin muutama turha mittari pois ja joitakin tärkeitä asioita tilalle. Yhteisenä tavoitteena oli laadukas toiminta. Auditoinnit yleistyivät ja tiukkenivat, samoin kuin kilpailutuksetkin. Pienyrittäjille kilpailutukset ovat valtava voimanponnistus. Vuosikymmenen lopulla Kela perusti vaikeavammaisten kuntoutus VAKE-toimikunnan, jossa FYSI:llä on edustajana puheenjohtaja Matti Kettunen. Kelan hallinnoimassa sairaanhoitovakuutuksessa otettiin käyttöön valtakirjamenettely, joka muuttui varsin pian suorakorvausjärjestelmäksi. Kela houkutteli terveydenhoitoalan yrittäjiä siirtymään sähköiseen asiointiin maksamalla yrityksille korvausta korvaushakemuksista. Perusteena oli se, että Kelalle koitui säästöjä, kun yritykset rupesivat tekemään aiemmin Kelalla kuuluneita töitä. Fysioterapian sairausvakuutustaksoja ei ole korotettu yli 20 vuoteen. Vaatimukset niiden korottamiseksi on ollut yksi edunvalvonnan kestoaihe. Vuosikymmenen alkupuolella Kela perusti Kelan hallituksen avuksi neuvottelukunnan, jossa TEPA ry:n asiamies, FYSI:n toiminnanjohtaja Aino Sainio on ollut alusta lähtien jäsenenä. Kanta-hanke ja uudet lait sähköisistä potilasasiakirjoista aktivoivat FYSIä ja muita terveydenhuollon yrittäjäjärjestöjä kannanottoihin ja lukuisiin seminaareihin. FYSI aloitti tietotekniikkakoulutuksen jäsenyrittäjilleen vuosikymmenen lopulla, jotta näillä olisi paremmat valmiudet siirtyä sähköiseen asiointiin. Kelan hallinnoimaksi tarkoitetun järjestelmän piti uuden lain mukaan olla valmis , mutta tälläkään hetkellä ei ole mitään tietoa siitä, kuinka pitkälle toteutus venyy. Potilaslainsääädäntöä täsmennettiin, asiakkaiden oikeuksia lisättiin ja palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan. Tavoitteena oli asiakkaan valinnanvapauden lisääminen. FYSI ry ja muutama muukin terveydenhuollon yrittäjäjärjestö palasi Suomen Yrittäjien jäseneksi vuosikymmenen puolivälissä, kun SY lupasi perustaa Hyvinvointivaliokunnan.

8 FYSI ry:n puheenjohtaja Matti Kettunen on toiminut sen puheenjohtajana pian kolme kautta, yhtensä kuusi vuotta. Valiokunnassa, jonka jäsenet SY:n hallitus vahvistaa, on 14 terveyshoitoalan ja yksi sosiaalialan järjestö. Neuvottelukunta valmistelee kannanottoja ja koordinoi jäsenjärjestöjen yhteistä edunvalvontaa. TEPA ry:n merkitys on vähentynyt vastaavasti. Matti Kettunen on istunut kaksi kautta SY:n hallituksen varajäsenenä valiokunnan jäsenjärjestöjen esittämänä. Toimintaympäristö muuttui voimakkaasti myös terveydenhoitoalan sisällä. Suurimmat lääkärikeskukset aloittivat yritysostot ja koon kasvattamisen ja alkoivat kehittää liiketoimintaosaamistaan. Tämä kysyi rahaa, ja niin mukaan tulivat kansainväliset pääomasijoittajat. Vuosikymmenen loppuun mennessä joukosta erottui kaksi suurta, Mehiläinen ja Terveystalo. Osa kansanedustajista ja osa lehdistöstäkin suhtautui suorastaan vihamielisesti siihen, että meillä on terveydenhuollossa pörssiyhtiöitä, joita omistetaan kansainvälisesti. Tuotetun palvelun määrä ei juuri lisääntynyt, koska kasvu tuli merkittäviltä osin yritysostoista. Samaan aikaan julkinen sektori alkoi perustaa liikelaitoksia ja vuosikymmenen puolivälissä julkisesti omistettuja yhtiöitä. Yksityissektori kokee nämä pahoina kilpailijoina, koska yhtiöt voivat saada huomenlahjaksi suuria omaisuuksia omistajakuntayhtymiltään ja poliittiset päättäjät eivät päästä edes tappiollisia yrityksiään konkurssiin, vaan tappiot maksatetaan veronmaksajilla. yhtenä esimerkkinä on kuuden kunnan (Tuusula, Järvenpää jne.) yhteistyönä perustettiin Kiljavalle kuntoutussairaala, joka on perustamisestaan lähtien tuottanut tappioita. Sairaalaa ei olisi tarvittu, koska alueen fysioterapiayrittäjät olisivat voineet hoitaa kaikki asiakkaat. FYSI ry:n sisällä mietittiin, miten jatkossa voitaisiin tarjota palveluja suurille fysioterapia- ja kuntoutuspalvelujen ostajille ja vuosikymmenen alussa ruvettiin keskustelemaan yhteisen markkinointiin ja myyntiin erikoistuvan yhteisyrityksen tarpeellisuudesta. Vuosikymmenen loppupuolella perustettiin Fysi Partners Finland Oy, jonka osakkaaksi tuli runsaat 100 yritystä jo vuosikymmenen loppuun mennessä. Jo tällaisena on se on alan suurin verkostoyritys. Toiminnan kehittämiseksi on haettu ja saatu avustuksia ELY-keskuksilta ja Tekesiltä. Nyt ollaan panostettu nettipohjaisen toimintajärjestelmän kehittämiseen siten, että pienetkin osakasyritykset voivat saada toimivan järjestelmän arvostetulle sähköiselle alustalle nopeasti ja edullisesti. Kilpailu koventui myös rinnakkaisaloilla. Ei-lääketieteellisten hyvinvointipalveluiden puolella kilpailu lisääntyi valtavasti. Kuntosalitoimintaankin tulivat mukaan kansainväliset ketjut, kauneuden ja terveyden rajapinnassa syntyi koko ajan yrityksiä ja joukossa oli ja on monenlaista toimijaa. Tämä pakottaa fysioterapia-alaa uusiutumaan ja kehittelemään uuden tyyppisiä tuotteita hyviksi koettujen nykymenetelmien rinnalle. Geriatrisen kuntoutuksen tarve lisääntyy jatkuvasti ja tähänkin on kehitetty koulutusta. Dementikkojen määrä kasvaa ja osaamiselle on kysyntää. Toisaalta terveiden eläkeläisten määrä kasvaa ja heitä varten tarvitaan toisentyyppistä palvelua. Vuoden 2011 keväällä oli pidetty Eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa nousi esille leikkaukset. Yhdeksi kohteeksi esitettiin sairaanhoitovakuutusta. FYSI ry käynnisti massiivisen kampajan, jonka avulla kansanedustajille suoraan ja noin 700 tiedotusvälineelle lähetettiin tietoa sairausvakuutuksen hyödyllisyydestä ja taloudellisuudesta. Hallitusneuvotteluissa keskeisessä asemassa ollutta kansanedustaja Paula Risikkoa (kok) tuettiin hyvällä taustainformaatiolla. Tavoite onnistui: hallitusohjelmaan ei kirjattu fysioterapiaan ulottuvia leikkauksia ja neuvottelijasta, Paula Risikosta, tuli sosiaali- ja terveysministeri. FYSI ry:n toimisto Vuoden 2011 alussa ryhdyttiin pohtimaan seuraajaa toiminnanjohtaja Aino Sainiolle, joka oli siirtymässä vetämään Fysi Partners Finland Oy:tä vuoden vaihteen tienoilla. Elokuussa paikka laitettiin auki ja siihen saatiin 25 oikein hyvää hakijaa. Valintaprosessi ja haastattelut ostettiin ammattitoimistolta ja testausten ja haastattelujen jälkeen FYSI ry:n hallitus päätyi valitsemaan uudeksi toimitusjohtajaksi Oikeustieteen maisteri Martti Heinosen, jolla oli kokemusta

9 yrittäjäjärjestöstä. Samalla valittiin järjestöpäälliköksi kauppatieteen maisteri Leila Salonen, joka on ollut FYSI ry:n palveluksessa aiemminkin. Toimiston henkilökuntaan kuuluvat heidän lisäkseen koulutussuunnittelija Mari Visakko, järjestösihteeri Tuula Väyrynen ja talousassistentti Sirpa Leskinen. Toinen koulutussuunnittelija Katja Tonteri on hoitovapaalla. Lehden ja FYSI-yrittäjäinfon toimittajana on freelancer toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius. Lehden taitto, kirjanpito ja muut palvelut ostetaan tarpeen mukaan. LOPUKSI Haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n puheenjohtajalle, hallituksen jäsenille ja kaikille jäsenyrittäjille, joiden kaikkien kanssa minulla on ollut ilo työskennellä. Yhteistyö on aina ollut saumatonta ja sekä puheenjohtajat että hallituksen jäsenet ovat tehneet pyyteetöntä työtä alan yrittäjien hyväksi. Luottamushenkilöille ei ole maksettu palkkioita, vaan pelkät kulukorvaukset. Erityiskiitokset haluan kohdistaa FYSI ry:tä pisimpään luotsanneelle Matti Kettuselle, joka on tällä vuosituhannella antanut valtavan talkootyöpanoksen FYSI ry:n ja sen jäsenyrittäjien hyväksi. Matti on aina ollut valmis tulemaan ja osallistumaan, menemään mukaan työryhmiin ja tullut edunvalvontatapaamisiin. Matti nauttii myös yhteistyökumppaneiden suurta luottamusta Kelassa, Suomen Yrittäjissä ja monilla muilla tahoilla. Jäsenistölle Matti on tullut tutuksi paikalliskierroksilla erityisesti väsymättömänä exeltaulukkojen tekijänä. Hän on rustannut niitä yrittäjäkollegoidensa avuksi helpottamaan kustannuslaskentaa kilpailutuksissa ja muutenkin. FYSI ry:lle menestyksekästä jatkoa ja akikkea hyvää toivottaen Emeritus toiminnanjohtaja Aino Sainio

10 VUODEN FYSIOTERAPIAYRITTÄJÄT v Vuonna 1995 FYSI ry:n hallitus päätti ruveta myöntämään Vuoden fysioterapeutti/ fysioterapiayritys palkinnon. Ensimmäinen Vuoden fysioterapeutti julkistettiin vuoden 1995 FYSIpäivillä. Palkinnon sai kotkalainen fysioterapiayrittäjä Raija Liukkonen Raija Liukkonen, Fysikaalinen Hoitolaitos Ergo Fysio, Kotka Kyllikki Koho, Lahden Kuntohoito, Lahti Gia Alexandersson, Paraisten Fysiopalvelu Pargas Fysiotjänst Sirkku Paljakka-Parkkila, Lahden Fys-Team Oy, Lahti Sonja Tuomolin, Viherlaakson FysioSporttis, Espoo Raija Knuuttila ja Paula Sarias/ Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias, Oulu Jarkko Hassinen, Hyvinkään Hyvä Kunto Oy, Hyvinkää Ritva ja Pekka Niemi, Kuntoutusyhtymä Oy, Turku Jarmo latvala, Länsirajan Fysikaalinen Hoitolaitos, Kolari Jorma Pulkkinen, Heinolan Lääkintävoimistelu, Heinola Heikki Hämäläinen, Turun Ortopedinen Kuntotalo Apex Oy, Turku Markku Paatelma, Lahti Minna Penttilä, Vanhan Kutomon Fysioterapia Oy, Forssa Terhi Enjala, Keravan Lääkintävoimistelu Oy, Kerava Maija Käyhty, Suomen Fysiogeriatria Oy, Espoo Juhani Vesanen, Pirkanmaan FysioCenter Oy, Tampere FYSI ry:n puheenjohtajat: Karin Krogell, pj Pekka Niemi, pj Ritva Niemi, pj Sirkku Pohjanpalo, pj Heikki Hämäläinen, pj ja Arja Hornborg, pj Jorma Pulkkinen, pj Jarkko Hassinen, pj Matti Kettunen, pj ( saakka)

11 FYSI ry:n hallitukset Hallitus 2011 pj Matti Kettunen, varapj Mika Mustonen Jäsenet: Tuula Bondár, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Raija Knuuttila, Kirsi Miss, Tuula Mustonen, Antti Paasio, Kylli Pesonen Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Jukka-Pekka Kouri, Anna-Liisa Tanninen, Terhi Enjala, Sinikka Hevonoja, Kari Pitkänen, Minna Penttilä, Mari Halkola Hallitus 2010 pj Matti Kettunen, varapj Mika Mustonen Jäsenet: Tuula Bondár, Sinikka Hevonoja, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Raija Knuuttila, Tuula Mustonen, Antti Paasio, Kylli Pesonen Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Jukka-Pekka Kouri, Anna-Liisa Tanninen, Kirsi Miss, Paula Sarias, Kari Pitkänen, Minna Penttilä, Mari Halkola Hallitus 2009 pj Matti Kettunen, varapj Mika Mustonen Jäsenet: Tuula Bondár, Sinikka Hevonoja, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Raija Knuuttila, Tuula Mustonen, Antti Paasio, Kylli Pesonen Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Anna-Liisa Tanninen, Gia Andersson, Kirsi Miss, Paula Sarias, Kari Pitkänen, Mari Halkola, Kyllikki Laukkonen Hallitus 2008 pj Matti Kettunen, varapj Jari Partanen Jäsenet: Tuula Bondár, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Mika Mustonen, Tuula Mustonen, Antti Paasio, Kylli Pesonen, Paula Sarias Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Anna-Liisa Tanninen, Gia Andersson, Malla Björn, Kari Pitkänen, Mari Halkola, Kyllikki Laukkonen, Sinikka Hevonoja Hallitus 2007 pj Matti Kettunen, varapj Jari Partanen Jäsenet: Mari Halkola, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Petra Kaukoranta, Mika Mustonen, Tuula Mustonen, Paula Sarias, Kai Stenius Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Liisa Alapiessa, Gia Andersson, Malla Björn, Kari Pitkänen, Sinikka Hevonoja, Kylli Pesonen, Miika Aulio

12 Hallitus 2006 pj Matti Kettunen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Heikki Hämäläinen, Petra Kaukoranta, Jari Partanen, Kylli Pesonen, Paula Sarias, Kai Stenius Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Liisa Alapiessa, Tuula Bondár, Gia Andersson, Malla Björn, Kari Pitkänen, Kirsti Ketola, Pirjo Lehtinen Hallitus 2005 pj Matti Kettunen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Petra Kaukoranta, Jari Partanen, Kylli Pesonen, Paula Sarias, Kai Stenius, Jouni Viinamäki Varajäsenet: Marina Virtanen, Tuula Bondár, Kari Pitkänen, Kirsti Ketola, Pirjo Lehtinen, Heikki Hämäläinen, Gia Andersson, Maarit Helenius Hallitus 2004 pj Matti Kettunen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Petra Kaukoranta, Kirsti Ketola, Kylli Pesonen, Kari Pitkänen, Kai Stenius, Jouni Viinamäki Varajäsenet: Marina Virtanen, Tuula Bondár, Pirjo Lehtinen, Heikki Hämäläinen, Paula Sarias, Jorma Pulkkinen, Gia Andersson, Maarit Helenius Hallitus 2003 pj Jarkko Hassinen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Petra Kaukoranta, Matti Kettunen, Kylli Pesonen, Kari Pitkänen, Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen Varajäsenet: Tuula Bondár, Heikki Hämäläinen, Jorma Pulkkinen, Kirsti Ketola, Maarit Helenius, Jouni Viinamäki, Harri Haukila, Tarja Peltoniemi Hallitus 2002 pj Jorma Pulkkinen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Mari Halkola, Jarkko Hassinen, Sinikka Hevonoja, Jussi Hietikko, Paula Sarias, Petra Staudinger, Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen Varajäsenet: Tuula Bondár, Maarit Helenius, Heikki Hämäläinen, Kirsti Ketola, Harri Haukila, Tarja Peltoniemi, Hannu Fränti, Pirjo Lehtinen Hallitus 2001

13 pj Heikki Hämäläinen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Mari Halkola, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Jussi Hietikko, Kari Pitkänen, Paula Sarias, Petra Staudinger, Timo Virtanen Varajäsenet: Tuula Bondár, Maarit Helenius, Jorma Pulkkinen, Kirsti Ketola, Tarja Peltoniemi, Hannu Fränti, Teuvo Uusitalo, Pirjo Lehtinen Hallitus 2000 pj Heikki Hämäläinen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Tuula Bondár, Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kari Pitkänen, Petra Staudinger, Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen Varajäsenet: Maija-Liisa Kaipio, Kirsti Pekonen, Jorma Pulkkinen, Tarja Peltoniemi, Pirjo Lehtinen, Mari Halkola, Jussi Hietikko, Pirjo Vaajamo Hallitus 1999 pj Heikki Hämäläinen, varapj Kirsti Jännes Jäsenet: Tuula Bondár, Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kari Pitkänen, Sonja Tuomolin, Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen Varajäsenet: Maija-Liisa Kaipio, Kirsti Pekonen, Jorma Pulkkinen, Pirjo Lehtinen, Jussi Hietikko, Pirjo Vaajamo, Terhi Beilinson, Marja Virpi Hallitus 1998 pj Arja Hornborg, varapj Kari Pitkänen Jäsenet: Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kirsti Jännes, Osmo Rekonen, Sonja Tuomolin, Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen Varajäsenet: Jorma Pulkkinen, Jussi Hietikko, Terhi Beilinson, Erja Holgeri, Heikki Hämäläinen, Anna-Liisa Tanninen, Kristiina Ulvio, Raija Liukkonen Hallitus 1997 pj Arja Hornborg, varapj Kari Pitkänen Jäsenet: Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kirsti Jännes, Osmo Rekonen, Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen, Heikki Hämäläinen Varajäsenet: Jorma Pulkkinen, Jussi Hietikko, Erja Holgeri, Anna-Liisa Tanninen, Kristiina Ulvio, Raija Liukkonen, Maija Käyhty, Titi Joutseno Hallitus 1996 pj Arja Hornborg, varapj Heikki Hämäläinen

14 Jäsenet: Harri Haukila, Jussi Hietikko, Kirsti Jännes, Osmo Rekonen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma Pulkkinen Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kristiina Ulvio, Raija Liukkonen, Maija Käyhty, Jarkko Hassinen, Titi Joutseno, Teuvo Uusitalo Hallitus 1995 pj Arja Hornborg, varapj Heikki Hämäläinen Jäsenet: Jussi Hietikko, Maija Käyhty, Titi Nikunen, Osmo Rekonen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma Pulkkinen, Juha Tammelin Varajäsenet: Harri Haukila, Anna-Liisa Tanninen, Raija Liukkonen, Jarkko Hassinen, Teuvo Uusitalo, Kyllikki Pirhonen, Aila Kemppinen, Heikki Lange Hallitus 1994 pj Arja Hornborg, varapj Sonja Tuomolin Jäsenet: Jussi Hietikko, Heikki Hämäläinen, Maija Käyhty, Titi Nikunen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma Pulkkinen, Juha Tammelin Varajäsenet: Marja Hurme, Anna-Liisa Tanninen, Raija Liukkonen, Erkki Laihorinne, Teuvo Uusitalo, Kyllikki Pirhonen, Aila Kemppinen, Heikki Lange Hallitus 1993 pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin Jäsenet: Jussi Hietikko, Arja Hornborg, Marja-Stiina Nikunen, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo Varajäsenet: Marja Hurme, Anna-Liisa Tanninen, Aila Kemppinen, Maarit Eskola-Heikkinen, Tuija Siitonen, Raija Liukkonen, Heikki Lange, Erkki Laihorinne Hallitus 1992 pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin Jäsenet: Pekka Niemi, Arja Hornborg, Marja-Stiina Nikunen, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo Varajäsenet: Leena Hätönen, Anna-Liisa Tanninen, Aila Kemppinen, Maarit Eskola-Heikkinen, Tuija Siitonen, Eero Penttinen, Heikki Lange, Gunnevi Vesterlund Hallitus 1991 pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin Jäsenet: Arja Hornborg, Liisa Kuusisto, Pekka Niemi, Tarja Pajunen, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Sirkku Pohjanpalo, Jorma Pulkkinen

15 Varajäsenet: Leena Hätönen, Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Eero Penttinen, Armi Saarela, Gunnevi Vesterlund, Kari Pitkänen, Maarit Ruuskanen Hallitus 1990 pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin Jäsenet: Liisa Kuusisto, Tarja Pajunen, Sirkka Peramo, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Sirkku Pohjanpalo, Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Armi Saarela, Gunnevi Vesterlund, Kari Pitkänen, Maarit Ruuskanen, Arja Hornborg Hallitus 1989 pj Sirkku Pohjanpalo, varapj Heikki Hämäläinen Jäsenet: Liisa Kuusisto, Tarja Pajunen, Sirkka Peramo, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo, Sonja Tuomolin Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Armi Saarela, Gunnevi Vesterlund, Kari Pitkänen, Maarit Ruuskanen, Arja Hornborg Hallitus 1988 pj Sirkku Pohjanpalo, varapj Ritva Urrila Jäsenet: Liisa Kuusisto, Tarja Pajunen, Kyllikki Pirhonen, Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo, Sonja Tuomolin, Heikki Hämäläinen Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Armi Saarela, Kari Pitkänen, Maarit Ruuskanen, Sirkka Peramo, Timo Virtanen Hallitus 1987 pj Sirkku Pohjanpalo, varapj Ritva Urrila Jäsenet: Kyllikki Koho, Riti Kukkonen, Liisa Kuusisto, Rea Mäki, Tarja Pajunen, Jorma Pulkkinen, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi Varajäsenet: Pirkko Suomalainen, Teuvo Uusitalo Hallitus 1986 pj Ritva Niemi, varapj Jorma Pulkkinen Jäsenet: Kyllikki Koho, Liisa Kuusisto, Rea Mäki, Sirkka Korkeela, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Sirkku Pohjanpalo, Ritva Urrila Varajäsenet: Pirkko Suomalainen, Riitta Markkula Hallitus 1985

16 pj Ritva Niemi, varapj Liisa Kuusisto Jäsenet: Kyllikki Koho, Pirkko Suomalainen, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Ritva Urrila, Jorma Pulkkinen, Markku Paatelma, Sinikka Kilpikoski Varajäsenet: Rea Mäki, Sirkku Pohjanpalo Hallitus 1984 pj Ritva Niemi, varapj Liisa Kuusisto Jäsenet: Ulla Nevala, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Sinikka Kilpikoski, Rea Mäki, Sirkku Pohjanpalo, Teuvo Uusitalo Varajäsenet: Ritva Urrila, Jorma Pulkkinen Hallitus 1983 pj Ritva Niemi, varapj Liisa Kuusisto Jäsenet: Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Sinikka Kilpikoski, Rea Mäki, Sirkku Pohjanpalo, Teuvo Uusitalo, Jorma Pulkkinen Varajäsenet: Ulla Nevala, Pirjo Mäntyvaara Hallitus 1982 pj Ritva Niemi, varapj Jorma Pulkkinen Jäsenet: Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Sinikka Kilpikoski, Rea Mäki, Sirkku Pohjanpalo, Teuvo Uusitalo, Liisa Kuusisto Varajäsenet: Ritva Kukkonen, Pirjo Mäntyvaara Hallitus 1981 pj Ritva Niemi, varapj Jorma Pulkkinen Jäsenet: Ulla Häggblom, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Rea Mäki, Teuvo Uusitalo Varajäsenet: Sirkku Pohjanpalo, Sinikka Kilpikoski Hallitus 1980 pj Ritva Niemi, varapj Sonja Tuomolin Jäsenet: Ulla Häggblom, Tuija Siitonen, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Rea Mäki, Jorma Pulkkinen Varajäsenet: Pekka Niemi, Sinikka Kilpikoski Hallitus 1979 pj Ritva Niemi, varapj Heikki Lange

17 Jäsenet: Marjatta Aho, Pirkko Huttunen, Terri Lahtinen, Sonja Tuomolin, Rea Mäki, Ritva Urrila Varajäsenet: Pekka Niemi, Sinikka Kilpikoski Hallitus 1978 pj Pekka Niemi, varapj Heikki Lange Jäsenet: Marjatta Aho, Kyllikki Koho, Terri Lahtinen, Sonja Tuomolin, Marjatta Långström, Anneli Vepsä Varajäsenet: Eeva Limpi, Ritva Urrila Hallitus 1977 pj Pekka Niemi, varapj Terri Lahtinen Jäsenet: Marjatta Aho, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Eeva Limpi, Marjatta Långström, Terttu Ruuskanen Varajäsenet: Anneli Vepsä, Ritva Niemi Hallitus 1976 pj Pekka Niemi, varapj Terri Lahtinen, sihteeri Ritva Niemi Jäsenet: Raili Rainakari, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Rea Mäki, Terttu Ruuskanen, Pirkko Murro Varajäsenet: Kaija Haapanen, Tuula Kakkonen, Marjatta Aho Hallitus 1975 pj Pekka Niemi, varapj Eini Lahtinen Jäsenet: Raili Rainakari, Heikki Lange, Rea Mäki, Terttu Ruuskanen, Karin Krogell, Raija Kulmala Varajäsenet: Kaija Haapanen, Kyllikki Koho, Marjatta Aho Hallitus 1974 pj Karin Krogell, varapj Eini Lahtinen Jäsenet: Raili Rainakari, Rea Mäki, Pirkko Suomalainen, Marjatta Aho Varajäsenet: Raija Kulmala, Tuula Kakkonen Hallitus 1973 pj Karin Krogell, varapj Eini Lahtinen Jäsenet: Raija Kulmala, Tuula Kakkonen, Pirkko Suomalainen, Riitta Andersin Varajäsenet: Raili Rainakari, Marjatta Aho