Kauppa- ja teollisuusministeriö U-JATKOKIRJELMÄ KTM TEO Kortekallio Eeva-Liisa Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Kauppa- ja teollisuusministeriö U-JATKOKIRJELMÄ KTM TEO Kortekallio Eeva-Liisa Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (EY ja Euratom) ( ) U 32/2005: EUTORI-numero: EU/2005/0898 EU/2005/0899 Ohessa lähetetään perustuslain 96 :n mukaisesti 20 päivänä lokakuuta 2005 annettua valtioneuvoston kirjelmää täydentävä selvitys EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman ( ) uudeksi budjettiehdotukseksi. Mauri Pekkarinen Kauppa- ja teollisuusministeri Eeva-Liisa Kortekallio Ylitarkastaja LIITTEET KTM

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi tutkimus- ja kehittämistoiminta, kilpailukyky, kilpailukykyneuvosto KTM EUE, LVM, MMM, OM, OPM, PE, PLM, SM, STM, TM, UM, VM, VNEUS, YM Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 Kauppa- ja teollisuusministeriö PERUSMUISTIO KTM TEO Kortekallio Eeva-Liisa Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi sekä neuvoston päätökseksi tutkimuksen 7. puiteohjelmasta ( ) (EY ja Euratom) (tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma) Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2005/0898 EU/2005/0899 U-tunnus / E-tunnus: U32/2005 Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: U-jatkokirjelmällä toimitetaan eduskunnalle ehdotus seitsemännen puiteohjelman ( ) uudeksi budjetiksi. Perusmuistio sisältää komission epävirallinen ehdotuksen (Informal background note on revised budget figures for FP7, April ) pääasialliset tiedot, koska ko. komission taustamuistiota ei ole sähköisesti eikä suomen-ja/tai ruotsinkielellä käytettävissä. Komissio ei ole antanut virallista uutta budjettiehdotusta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): EY-perustamissopimuksen artiklat , artikla 251, neuvoston määräenemmistö Euratom-perustamisopimuksen artikla 7, neuvoston yksimielisyys Kauppa- ja teollisuusministeriö, yt. Eeva-Liisa Kortekallio, p Opetusministeriö, opetusneuvos Mirja Arajärvi, p Suomen alustava kanta: Suomi pitää rahoituskehysneuvottelujen tuloksena seitsemännelle puiteohjelmalle osoitettua kokonaisbudjettia realistisena saavutuksena, vaikkakaan se ei vastaa alkuperäistä

4 2(7) kunnianhimoisempaa tavoitetta, jonka mukaan puiteohjelman budjetti olisi jopa kaksinkertaistettu nykyiseen verrattuna. Suomi pitää komission ehdottamaa budjetin jakoa 7. puiteohjelman erityisohjelmille ja temaattisille painopisteille hyvänä lähtökohtana jatkoneuvotteluille ja pääpiirteissään oikeansuuntaisena. Suomi pitää tärkeänä, että Yhteistyö erityisohjelma säilyy selkeästi puiteohjelman keskeisimpänä elementtinä, myös rahoituksen osalta. Yhteistyö -erityisohjelma perustuu eri maiden ja toimijoiden yhteistyössä toteuttamiin tutkimushankkeisiin. Tämä toimintamalli on ollut puiteohjelmien vahvuus ja sillä on saatu myös eurooppalaista lisäarvoa. Yhteistyö - erityisohjelman kaikki temaattiset painopistealueet ovat tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn kannalta ja useimmat teemat ovat myös Suomen kansallisia strategisia painopistealueita. Lisäksi teollisuuden kiinnostuksen ja osallistumismahdollisuuksien tukemiseksi Yhteistyö erityisohjelmassa on varauduttava myös uusien aloitteiden, kuten teknologiayhteisöjen (Technology platforms)(mm. metsäsektorin teknologiayhteisö) ja teknologia-aloitteiden (Joint technology initiatives) tutkimustarpeiden huomioimiseen. Tässäkin mielessä pääosa 300 M :n (vuoden 2004 hinnoilla) lisäyksestä tulisi kohdistaa temaattiseen painopistealueeseen Nanotieteet, nanoteknologiat, materiaalit, uudet tuotantoteknologiat ja vastaavasti vähennyksiä voisi tehdä esimerkiksi Kapasiteetti-ohjelman tutkimuspotentiaali osasta. Suomi pitää Ideat erityisohjelmalle ehdotettua budjettilukua minimitasona, jolla voidaan taata sen menestyksellinen käynnistäminen ja uskottava toimeenpano. Myös perustutkimuksen vahvistamista tarvitaan Euroopan talouden ja tutkimuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman nostamiseksi. On kuitenkin muistettava, että ensisijainen vastuu perustutkimuksen tukemisessa on kansallisella rahoituksella. Uusi Ideat -erityisohjelma ei saa johtaa siihen, että sillä paikataan kansallisen rahoituksen puutteita. Ideat -erityisohjelman rahoitus tulee kohdistaa hankkeille, jotka ovat liian laajoja tai riskialttiita yhden maan rahoitettaviksi. On tärkeää, että EU-rahoitteisella tutkimuksella edistetään kansainvälistä rajat ylittävää yhteistyötä, jolloin saadaan selkeää lisäarvoa eurooppalaiselle korkeatasoiselle perustutkimukselle. Ihmiset erityisohjelmalle ehdotettua budjettia voidaan pitää riittävänä. Tämän ohjelman sisällä on tärkeää varata riittävät resurssit eurooppalaisten tutkijakoulujen kehittämiseen, jotta voidaan vastata Eurooppaa uhkaavaan tutkijapulaan. Kapasiteetti -erityisohjelman budjetin pääpainon tulee olla tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä sekä pk-yrityksiä tukevissa toimissa. Tutkimuspotentiaalin tukemiseen tulisi ensi sijassa käyttää rakennerahastovaroja. Tämän erityisohjelman kansainväliset yhteistyötoimet osion (toimet, joilla tuetaan t&k-yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa) budjetti on puiteohjelman uudesta rakenteesta johtuen erittäin pieni. Suomi pitää tärkeänä, että puiteohjelman muissa osissa varmistetaan riittävät resurssit yhteistyölle EU:n ulkopuolisten maiden kanssa,. Euratom- puiteohjelman fuusio-energian tutkimus on erityisen tärkeä osa-alue kansainvälisen fuusiokoereaktorin (ITER) toteutuksen kannalta. Fuusio-osuuden budjetista tulee osoittaa varoja myös fuusiotutkimuksen kansallisille ohjelmille. Myös ydinfission ja säteilysuojelun tutkimukselle tulee taata vähintään esitetyn suuruinen budjettiosuus. Suomen mielestä on tärkeää kehittää Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) toimintaa siten, että kilpaillun rahoituksen osuutta sen toiminnassa asteittain lisätään.

5 Pääasiallinen sisältö: 3(7) Perustuen Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 hyväksymiin EU:n rahoituskehyksiin vuosille sekä rahoituskehyksiä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen (vielä muodollisesti vahvistamatta) komissio on antanut epävirallisen ehdotuksensa EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman uudeksi budjetiksi. Komission työhypoteesi 7. puiteohjelman kokonaisbudjetiksi vuosille on 54,2 mrd nykyhinnoilla (vastaten 47,8 mrd vuoden 2004 hinnoilla). Luvussa on otettu huomioon inflaatio-odotus seitsemän vuoden aikana. Luku ei kuitenkaan sisällä rahoituskehysneuvottelujen loppuvaiheessa sovittua 300 M :n (vuoden 2004 hinnoilla) lisäystä. Kokonaisbudjetin ehdotettu jakautuminen on esitetty oheisessa taulukossa. Komission työhypoteesi 7. puiteohjelman muutetuksi budjetiksi tarkoittaa noin 30 %:n leikkausta komission alkuperäiseen (huhtikuu 2005) budjettiehdotukseen (75,8 mrd ) noin 40 %:n keskimääräistä vuotuista lisäystä kuudenteen puiteohjelmaan ( ) verrattuna vuoden 2004 hinnoilla ja keskimäärin noin 60 %:n lisäystä nykyhinnoilla ja tästä lisärahasta (verrattuna 6. puiteohjelmaan) noin 2/3 kohdistetaan uusiin aloitteisiin, kuten ERC (Euroopan tutkimusneuvosto/perustutkimus), avaruus ja turvallisuus, tutkimusinfrastruktuurit, alueelliset toimet (Tietämyksen alueet, Regions of knowledge) ja tutkimuspotentiaali Verrattuna kuudenteen puiteohjelmaan (nykyhinnoin, komission mukaan) noin 75 % seitsemännen puiteohjelman toimista on jatkoa 6. puiteohjelman toimille noin 25 % edustaa uusia toimia kaikki nykyiset toimet, joita jatketaan 7. puiteohjelmassa, saavat lisää rahaa puiteohjelman kolmen ensimmäisen toimeenpanovuoden aikana osalle uusista toimista kohdistetaan hitaasti kasvava rahoitus Yhteistyö erityisohjelma pysyy puiteohjelman ytimenä ja sen rahoitus kasvaa yli 30 %:lla. On kuitenkin huomattava, että o eri temaattisten painopisteiden välinen jakauma on komission alkuperäisen ehdotuksen mukainen; marginaaliset tarkistukset ylöspäin on tehty energiapainopistealueeseen sekä painopisteille, joilla on pieni budjetti o sisältää uutena aloitteena avaruus ja turvallisuus teemat (HUOM! Neuvoston hyväksymän kannan mukaan nämä teemat tulee erottaa toisistaan ja molemmille osoittaa omat budjettiluvut) o sisältää horisontaaliset toimet (kuten politiikkojen tuki, uudet ja nousevat tieteen ja teknologian alueet, ERA-NET -koordinaatiotoimet sekä kansainvälinen yhteistyö), joille oli kuudennessa puiteohjelmassa erillinen budjettiluku Ideat erityisohjelmassa ERC:lle (Euroopan tutkimusneuvosto) tulee varata riittävä rahoitus (kriittinen massa), jotta sillä saataisiin odotettu vaikutus o ehdotettu budjetti on keskimäärin 1 mrd vuodessa koko puiteohjelman keston ajan (7v) o ehdotetun budjettijakauman profiilin on tarkoitus mahdollistaa ERC:n menestyksellinen käynnistäminen ja toiminnan merkittävä laajentaminen puiteohjelman kuluessa. ERC saisi ohjelman alussa pienemmän rahoituksen, joka kasvaisi ja olisi vuonna 2013 korkeimmillaan. Ihmiset erityisohjelman budjetin kasvu on 50 %, koska tähän osioon on kohdistunut suuri hakupaine 6. puiteohjelmassa Kapasiteetti erityisohjelmassa o tutkimusinfrastruktuureille esitetään 60 %:n lisäystä

6 4(7) o pk-toimille esitetään lähes 50 %:n lisäystä o alueelliset toimet (Tietämyksen alueet, Regions of knowledge) ja tutkimuspotentiaali ovat uusia toimintoja, joten vertailua edelliseen puiteohjelmaan ei voida tehdä o tiede yhteiskunnassa osio kasvaa yli 30 % o tästä erityisohjelmasta rahoitetaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän yhteistyön horisontaalisia tukitoimia, kun taas itse tutkimusyhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa rahoitetaan Yhteistyö erityisohjelmasta ja tutkijoiden koulutus ja liikkuvuus Ihmiset - erityisohjelmasta. Euratom ohjelma sisältää kansainvälisiin sitoumuksiin perustuvia toimia ja sitä kautta myös rahoitussitoumuksia o tämä koskee erityisesti ITERiä (fuusiokoereaktori) sekä jossain määrin myös fuusiotutkimuksen epäsuoria toimia Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) toimissa on henkilöstökuluista johtuva inflaatiotarkistuksen mukainen korotus

7 5(7) 7. EY-PUITEOHJELMA M % koko puiteohjelmasta Yhteistyö ,4 Terveys ,0 Elintarvikkeet, Maatalous ja Bioteknologia ,6 Tieto- ja tietoliikenneteknologiat ,7 Nanotieteet, Nanoteknologiat, Materiaalit, Uudet tuotantoteknologiat ,4 Energia ,1 Ympäristö (ml. ilmastonmuutos) ,5 Liikenne (ml. ilmailu) Yhteiskunta- ja taloustieteet, humanistiset tieteet 607 1,1 Turvallisuus ja avaruus ,3 Ideat ,8 Ihmiset ,4 Kapasiteetti ,7 Tutkimusinfrastruktuurit ,7 Pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus ,3 Tietämyksen alueet 126 0,2 (Regions of Knowledge) Tutkimuspotentiaali 320 0,6 Tiede yhteiskunnassa 329 0,6 Kansainväliset yhteistyötoimet 182 0,3 Yhteinen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) toimet ,2 EY-PUITEOHJELMA YHTEENSÄ ,5 7. EURATOM-PUITEOHJELMA M M % koko puiteohjelmasta Fuusioenergia ,4 Ydinfissio ja säteilysuojelu ,8 Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toimet ydinenergia-alalla ,4 EURATOM-OHJELMA YHTEENSÄ ,5 7. PUITEOHJELMA YHTEENSÄ

8 Kansallinen käsittely: 6(7) Eduskuntakäsittely: EU-ministerivaliokunta EU-asioiden komitean alainen valmistelujaosto EU20 (Tutkimus ja teknologia) , kirjallinen kuuleminen päättyen ja EU-asioiden komitean alainen budjettijaosto EU Erityisvaliokunnat: SiVL 10/2004, TaVL 22/2004, TuV 4/2004 SuV (epävirallisen kilpailukykyneuvoston kuuleminen) Käsittely Euroopan parlamentissa: Euroopan parlamentti ei ole vielä antanut lausuntoaan puiteohjelmaehdotuksista (EY ja Euratom). Euroopan parlamentin ITRE-valiokunta äänestänee puiteohjelmasta ja täysistuntokäsittely on kesäkuussa Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: EU:n tutkimuksen seitsemännellä puiteohjelmalla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Komission uuden ehdotuksen mukaan EY-puiteohjelman ( ) kokonaisbudjetti olisi miljoonaa euroa ja Euratom-puiteohjelman ( ) kokonaisbudjetti miljoonaa euroa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -

9 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi tutkimus- ja kehittämistoiminta, kilpailukyky, kilpailukykyneuvosto KTM EUE, LVM, MMM, OM, OPM, PE, PLM, SM, STM, TM, UM, VM, VNEUS, YM Eduskunta, Lomakepohja: Perusmuistio, EU-ohje