Gräsbölen tuulivoimapuisto

Transkriptio

1 Gräsbölen tuulivoimapuisto Luontoselvitys Lauri Erävuori

2 2 (10) Gräsbölen tuulivoimapuisto SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MENETELMÄT LUONTO Arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet Liito-oravan esiintyminen Turbiinipaikat A A A A A Sähkönsiirtoreitit Tiestö YHTEENVETO... 10

3 Gräsbölen tuulivoimapuisto (10) 1 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään Kemiönsaaren Gräsbölen suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston alueelle tehdyn luontoselvityksen tulokset. Aluetta koskevat linnustoselvitykset on raportoitu erikseen. Selvitys perustuu olemassa olevan tiedon lisäksi alueella kesä-elokuussa 2011 ja huhtikuussa 2012 tehtyihin maastokäynteihin. Tuulivoimapuisto käsittää viisi tuulivoimalaa sekä niihin liittyvän infrastruktuurin, kuten tiestö, sähkönsiirtokaapelit sekä liityntäpisteen 110 kv voimajohtoverkkoon. 2 MENETELMÄT Kuva 1. Selvitysalueen sijainti sekä Natura alueen ja arvokkaan kallioalueen rajaukset. Selvitystä varten hankittiin tiedot ympäristöhallinnon ylläpitämästä uhanalaisten lajien rekisteristä. Suojelualueiden, suojeluohjelmakohteiden, Natura 2000 alueiden sekä arvokkaiden kallioalueiden sijainnit koottiin ympäristöhallinnon OIVApaikkatietopalvelusta. Lisäksi lähtöaineistoina käytettiin maakuntaliiton aluetta koskevia aineistoja. Maastotyöt tehtiin ja Maastotöitä tarkennettiin muuttuneiden suunnittelutietojen takia. Alueella tehtiin vielä liitooravaselvitys Selvitysalue kuljettiin maastossa läpi kartoittaen alueella sijaitsevat luontotyypit ja havainnoimalla mahdollisia uhanalaisten lajien esiintymiä. Selvityksen pääpaino oli mahdollisten huomionarvoisten luontokohteiden kartoittamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnonsuojelulaissa suojelluiksi määrätyt luontotyypit ja vesilain suojellut kohteet sekä uhanalaiset luontotyypit. Lisäksi kartoitettiin alueella esiintyvät uhanalaiset ja suojellut kasvilajit.

4 4 (10) Gräsbölen tuulivoimapuisto 3 LUONTO Keväällä 2012 kartoitettiin alueen mahdolliset liito-oravan elinympäristöt. Liito-oravan esiintyminen voidaan todeta etsimällä maastosta sen ulostepapanoita sekä pesäkoloja. Papanoita kertyy etenkin liito-oravan talvella käyttämien pesä- ja ruokailupuiden alle, minkä vuoksi selvitys on parasta tehdä keväällä. Liito-oravaselvitys kohdennettiin alueille, jotka oli todettu kesällä 2011 tehdyissä maastoselvityksissä lajin mahdollisiksi elinympäristöiksi. Maastotyöt ja raportoinnin on tehnyt FM biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Gräsbölen pohjoispuoleisella kallioselänteellä. Alue rajautuu etelässä Gräsbölen kapeaan länsi-itäsuuntaiseen peltoalueeseen. Pohjoisessa kallioselänne rajautuu Stormossenin kallioselänteiden väliin muodostuneeseen suoalueeseen sekä peltoalueisiin. Lännessä kallioselänne jatkuu etäälle, kun taas idässä selännettä rajaavat pellot ja Villkärin kylä asutuksineen. Alueelle on ominaista laajojen avokallioiden esiintyminen sekä ohutpeitteiset kalliomänniköt. Avokallioalueiden välit ovat vaihtelevasti kuivahkon kankaan mäntyvaltaista metsämaata ja pienialaisia soistumia. Alue on rakentamatonta kokonaisuudessaan, mutta metsäteitä sekä metsäkoneuria on useita. Metsät ovat metsätalouskäytössä ja merkittävä osa metsistä on avohakattuja tai nuoria mäntytaimikoita. Kuva 2. Selvitysalueella on tehty runsaasti hakkuita (vasen kuva). Kallioalueilla on tyypillistä rannikon harvapuustoista, jäkälien ja sammalten laikuttamaa kalliokasvillisuutta. Kallioselänteellä ei varsinaisia vesistöjä esiinny. Stormossenilla, selvitysalueen pohjoispuolella, on Bogsböle träsk, joka on suorantainen pieni lampi. Selvitysalueen merkittävin suoalue on Slätmossen, josta saa alkunsa myös selvitysalueen ojasto. Vedet virtaavat ojastoa myöten Stormossenille. Slätmossen on laajahko suoalue, joka muodostuu räme- ja nevatyypeistä. Muut selvitysalueen suot tai soistumat ovat pienialaisia ja suurimmaksi osaksi isovarpurämeitä tyypiltään. Tuulivoimapuiston alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä luontoselvityksessä myöskään tehty havaintoja uhanalaisista lajeista.

5 Gräsbölen tuulivoimapuisto (10) 3.1 Arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet Kohteet on esitetty kuvan 3 kartalla. Seuraavassa on kuvattu alueen arvokohteet. Kuva 3. Selvitysalueen arvokkaat luontokohteet. Selvitysalue on rajattu punaisella. Koko alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioalueeseen, jota ei ole esitetty kartalla. Tuulivoimapuisto sijoittuu Daladanten-Pellasklinten valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas). Kallioalueiden arvoluokitus on seitsemänportainen, jossa arvokkaimmat kohteet kuuluvat luokkaan 1. Daladanten-Pellasklintenin kallioalue koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. Kallion laet ovat avokalliota, jolla tavataan hyvin edustavaa mereistä silokalliokasvillisuutta eli avoimen kivipinnan jäkälikköä ja poronjäkäläkalliotierasammalmosaiikkia. Norrängsbergenin itäreunalla on edustava porrasmainen jyrkänne. Kasvillisuudeltaan kallioalue on etupäässä tavanomaisten kangasmetsien ja kalliokasvillisuuden luonnehtima. Lajistoon kuuluu kuitenkin muutamia harvinaisia puolivaateliaita kallioseinämien onkaloiden sammalia mm. luutasammal, isoriippusammal ja suonikielisammal. Kyseinen osa kallioalueesta on sisällytetty Stormossenin Natura 2000 alueeseen erillisenä kohteena. Stormossenin Natura 2000 alue sijoittuu tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi. Alue koostuu keidassuon ja kallioalueen muodostamasta suojelullisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. Suo on suurimmaksi osaksi avointa ja melko luonnontilaista sekä maisemallisesti komeaa. Reunametsät ovat säilyneet osin hakkaamattomina. Eteläosan suo on osittain avoin puustoinen räme.

6 6 (10) Gräsbölen tuulivoimapuisto Suon koillisosassa sijaitseva lampi lisää kohteen arvoa. Lammen itäpuolella on tiheä koivikko. Kasvillisuus ja eläimistö edustavat tyypillistä suolajistoa. Kuva 4. Stormossenin suoalue on luonnontilaista, karua nevarämeyhdistymää. Stormossen on pääosin valtion omistuksessa, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu. Stormossen ja Norrängsbergenin itärinne on tarkoitus suojella luonnonsuojelulailla. Muun osan suojelu toteutetaan maa-aineslailla. Natura-alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II tai IV lajeja. Luontodirektiivin luontotyypeistä esiintyvät seuraavat: Luontotyyppi Osuus alueesta Humuspitoiset järvet ja lammet (3160) 1% Pikkujoet ja purot (3260) <1% Keidassuot* (7110) 50% Puustoiset suot* (91D0) 5% Silikaattikalliot (8220) 35% Slätmossenin suoalue on pääosin luonnontilainen ja yhteydet ympäröiviin metsämaihin ovat ehyet. Suoalueen poikki kulkee ajoura ja oja etelä-pohjoissuunnassa, mikä jakaa suoalueen vesitaloudellisesti kahteen osaan. Oja ei ole merkittävästi muuttanut suon vesitasapainoa ja suon tyyppipiirteet ovat säilyneet. Koillisosan rämealueella on tehty metsätaloustoimia. Suoalue käsittää laiteiden isovarpurämeitä sekä keskisemmän osan lyhytkorsirämeitä ja minerotrofisia lyhytkorsinevoja. Kaikkiaan suoalue on karu (oligotrofinen). Mainitut rämetyypit ovat Etelä-Suomessa luokiteltu silmälläpidettäviksi ja minerotrofiset lyhytkorsinevat vaarantuneeksi luontotyypiksi. Kuva 5. Slätmossenin nevarämeyhdistymää (vasen kuva). Laiteilla esiintyy isovarpurämeitä (oikea kuva). Slätmosseinin koillisosaan laskee pieni uoma, joka on osittain luonnontilainen. Uoman alkuosa sijoittuu hakkuualueelle. Luonnontilaiset purot ovat vesilailla suojeltuja. Uoma on sisällytetty Slätmossenin aluerajaukseen.

7 Gräsbölen tuulivoimapuisto (10) Slätmossenin vieressä on luonnonmaisemaltaan edustava kallioalue, joskin se on pienialainen. Lajistollisesti kallioalue ei poikkea juurikaan muista kallioalueista, mutta kyseisellä alueella sammalet ovat muodostaneet tasaisen laikkumaisen kasvuston kalliolle. Kallio on myös laajalti puuton ja pinnaltaan silokalliota. Pohjakerros on paikoin häiriytynyt metsäkoneiden liikkumisesta. Kuva 6. Puutonta silokalliota Slätmossenin koillispuolella. Neva selvitysalueen länsiosassa on pienialainen, mutta pääosin luonnontilainen. Suon eteläosa rajautuu käsiteltyyn metsään. Tyypiltään suo on minerotrofista lyhytkorsinevaa ja laiteilla esiintyy isovarpurämettä. Kuva 7. Pienialainen nevarämeyhdistymä Liito-oravan esiintyminen Liito-oravan esiintymistä kartoitettiin lajille potentiaalisesti sopivista ympäristöistä, kuten kuusisekametsät ja lehtipuuvaltaiset metsät. Selvitysalueella on hyvin vähän lajille edes potentiaalisesti soveltuvia ympäristöjä, koska alue on suurimmaksi osaksi männiköiden, hakkuiden ja avokallioiden muodostamaa ympäristöä. Sopivia kuusisekametsiä tai lehtipuuvaltaisia metsiköitä esiintyy kallioselänteen reunoilla selvitysalueen ulkopuolella. Itäosassa selvitysaluetta on kuusisekametsää, jota on harvennettu. Alueelta ei löytynyt liito-oravan papanoita. Turbiinialueilla tai esitetyillä sähkönsiirtoreiteillä tai tieyhteyksillä ei ole lajille soveltuvia elinympäristöjä. Selvitysalueelta ei tehty liito-oravasta havaintoja mistään.

8 8 (10) Gräsbölen tuulivoimapuisto 3.2 Turbiinipaikat A1 Turbiinipaikka A1 sijaitsee Stormossbergenin reunalla, lähellä Stormossenin Natura alueen rajaa. Stormossbergenin metsäalueet ovat voimakkaasti käsiteltyjä. Turbiinialue on vähäkasvisten avokallioiden ja ohutpeitteisten kalliomänniköiden luonnehtimaa tyypillistä rannikon kallioalueiden ympäristöä. Kasvillisuus on karua koostuen avokallioiden jäkälistä ja sammalista sekä varvuista ja heinistä (kanerva, metsälauha). Ohutpeitteisillä paikoilla kasvaa myös puolukkaa ja mustikkaa. Turbiinialueella ei ole uhanalaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia tai suojeltuja lajeja A2 Turbiinipaikka A2 sijaitsee hakkuualueella, jossa on paikoittain kalliopaljastumia. Pääosin kalliota peittää ohut maapeite ja turbiinipaikan länsipuolella alue on osittain soistunutta. Koko turbiinialue ympäristöineen on puutonta hakkuualuetta. Turbiinipaikan pohjoispuolella on kalliokohouma, joka on luonnontilainen. Kalliokohoumalta aukeaa näkymä Stormossenille. Turbiinipaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja A3 Turbiinipaikka A3 sijaitsee metsäautotien tuntumassa osittain hakatulla alueella, jossa vaihtelevat avokalliot ja ohutpeitteiset varpukankaat. Ympäristö on muuttunutta hakkuiden seurauksena. Turbiinipaikka ympäristöineen on tavanomaista kasvillisuudeltaan eikä alueella ole uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja.

9 Gräsbölen tuulivoimapuisto (10) A4 Turbiinipaikka 4 sijoittuu laajan avohakkuualueen reunalla sijaitsevalle pienelle kallioalueelle. Alue on tyypillistä harvahkopuustoista männikköä. Kentta- ja pohjakerros koostuu varvuista ja tavanomaisista sammalista. Avokalliota on suhteellisen vähän. Kallioalueelle johtaa vanha metsäkoneura, joka erottuu maastossa hyvin. Turbiinipaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja A5 Turbiinipaikka A5 sijoittuu männikköisen kallioalueen reunaosaan. Kallioalueella esiintyy harvaa kalliomännikköä sekä tavanomaista kalliokasvillisuutta, jossa valtalajit muodostuvat varvuista. Jäkälikköpinnat ovat pienialaisia, kun taas sammalpintoja on muodostunut erityisesti alueen poikki kulkevalle vanhalle kulku-uralle. Alueella ei ole uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja. Alueen pohjoispuolella on laajahko alvohakkuualue. Eteläpuolella sijaitseva laaja kallioalue on suhteellisen luonnontilainen Sähkönsiirtoreitit Sähkönsiirtoreitit sijoittuvat teiden yhteyteen tai rakentamattomaan ympäristöön. teiden varsilla ei luontoselvityksissä todettu erityisiä luontoarvoja. Rakentamattomassa ympäristössä pääosa sähkönsiirtoreiteistä sijoittuu hakkuualueille tai nuoriin taimikoihin. Sähkönsiirtoyhteys A1-A3 sijoittuu molemmissa päissä metsäautotien yhteyteen, jonka reunaosat ovat pääosin käsiteltyjä metsiä, joko nuorehkoa taimikkoa tai hakkuuta. Väliosastaan reitti sijoittuu kahdelle kallioalueelle sekä pienialaiselle nevarämeelle. Kallioalueet ovat lakiosistaan luonnontilaisia, harvaa männikköä kasvavia alueita. Suoalue on tyypiltään nevarämeyhdistymää ja laiteilta kapealti isovarpurämettä. Keskiset osat ovat minerotrofista lyhytkorsinevaa. Isovarpurämeet on luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi Etelä-Suomessa ja minerotrofiset lyhytkorsinevat vaarantuneiksi. Reitillä on paikallisia luontoarvoja: nevarämeyhdistymä. Sähkönsiirtoyhteys A3-A2 sijoittuu nykyisen metsäautotien yhteyteen. Tien molemmin puolin metsää on monin paikoin hakattu. Avokalliot reitillä ovat alueelle tyypillisiä piir-

10 10 (10) Gräsbölen tuulivoimapuisto Tiestö 4 YHTEENVETO teiltään; harvahkoa männikköä, jossa esiintyy vähäpeitteisiä avokallioita ja ohutpeitteisiä varvikkoja. Reitillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Sähkönsiirtoyhteys A2-A4 sijoittuu maastossa erottuvan ajouran yhteyteen. Ajoura on kuluttanut maastoa. Reitti on lähes kauttaaltaan hakattua ympäristöä. Reitillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Sähkönsiirtoyhteys A4-A5 sekä A5-liityntäpiste sijoittuvat kauttaaltaan hakattuun metsätalousympäristöön, jossa on myös ojituksia. Liityntäpisteen länsipuolella reitti sijoittuu nuoreen mäntytaimikkoon. Reitillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Ajoyhteys turbiinille A1 sijoittuu pääosin nykyiselle metsäautotielle, jonka ympäristössä ei ole erityisiä luontoarvoja. Metsäautotien reuna-alueet ovat kauttaaltaan käsiteltyä ympäristöä, joko avohakkuuta tai taimikkoa. Turbiinin läheisyydessä uusi tieyhteys sijoittuu kuivahkon kankaan osittain harvennettuun ympäristöön. Reitillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Parannettava tieyhteys A3-A2 sijoittuu sähkönsiirtoyhteyden kanssa samaan maastokäytävään nykyisen metsäautotien yhteyteen. Tien molemmin puolin metsää on monin paikoin hakattu. Avokalliot reitillä ovat alueelle tyypillisiä piirteiltään; harvahkoa männikköä, jossa esiintyy vähäpeitteisiä avokallioita ja ohutpeitteisiä varvikkoja. Reitillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Uusi tieyhteys A2-A5 sijoittuu sähkönsiirtoyhteyden kanssa samaan maastokäytävään maastossa erottuvan ajouran yhteyteen. Ajoura on kuluttanut maastoa. Reitti on lähes kauttaaltaan hakattua ympäristöä. Reitillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Uusi tieyhteys A4-A5 sijoittuu sähkönsiirtoyhteyden kanssa samaan maastokäytävään kauttaaltaan hakattuun metsätalousympäristöön, jossa on myös ojituksia. Liityntäpisteen länsipuolella reitti sijoittuu nuoreen mäntytaimikkoon. Reitillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Parannettava tieyhteys sähköverkon liityntäpisteeseen sijoittuu olemassa olevaan metsätieuraan. Metsätie sijoittuu tuoreen kankaan harvennettuun kuusisekametsään ja lännempänä tien ympäristöt ovat käsiteltyjä taimikkovaiheen kuivahkoja kankaita. Tien ympäristössä ei ole erityisiä luontoarvoja. Selvitysalue käsittää kallioselännealueen, jota luonnehtivat avokalliot, kalliomänniköt sekä näiden väliset metsiköt. Keskiosassa aluetta on laaja Slätmossenin suoalue. Alueen metsät ovat käsiteltyjä lukuun ottamatta lakikallioiden kalliomänniköitä. Selvitysalueella on muutamia arvokkaita luontokohteita. Koko selvitysalue kuuluu arvokkaaseen kallioalueeseen, jonka arvot liittyvät etupäässä geologisiin arvoihin. Kallioalueen Naturaan kuuluvien osien suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-ainesottolailla, toisin sanoen kalliokiviaineksen hyödyntäminen estetään. Ainoastaan Norränsbergenin alue ja Stormossen on tarkoitus suojella luonnonsuojelulailla, koska ko. alueilla on elollisen luonnon erityisiä arvoja. Turbiinipaikoilla luonnonympäristö on tavanomaista ja useimmissa paikoissa käsiteltyä ympäristöä, jossa ei ole erityisiä luonnonarvoja. Sähkönsiirtoreitit ja tieyhteydet sijoittuvat niin ikään käsitellyille alueille. Sähkönsiirtoyhteys A1-A3 sijoittuu paikallisesti arvokkaalle pienialaiselle suokohteelle. Hankkeen toiminnot eivät sijoitu Natura-alueelle eikä Natura-alueen luonnonympäristöä kartoitettu tämän selvityksen yhteydessä.