Eduskunnan puhemiehelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 809/2004 vp Negatiivinen valtionosuus Eduskunnan puhemiehelle Varsinais-Suomessa sijaitseva Perttelin kunta on Suomen suurin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien väliinputoaja. Ennen verotulotasausta Perttelin opetustoimen valtionosuus oli viime vuonna peräti euroa negatiivinen. Se on paljon Perttelin kokoisessa pienessä kunnassa. Sama ongelma näkyy muissakin pienissä Varsinais-Suomen kunnissa. Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Särkisalon ja Suomusjärven opetustoimen valtionosuus jäi negatiiviseksi. Negatiivinen valtionosuus syntyy, kun kunnan rahoitusosuus on suurempi kuin valtionosuus. Omarahoitusosuus lasketaan asukasta kohti, mutta valtionosuus jokaista oppilasta kohti. Perttelin tapauksessa valtionosuus tulee negatiiviseksi, koska kunnalla ei ole omaa yläastetta tai toisen asteen oppilaitosta. Omarahoitusosuus taas kasvaa, jos kunnan väestö kasvaa. Kuntaliiton ilmoituksen mukaan tällaisia negatiivisen valtionosuuden kuntia oli viime vuonna Suomessa 61 kappaletta. Ongelma poistuisi, jos omarahoitusosuus laskettaisiin oppilasmäärän mukaan kuten valtionosuuskin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin opetusministeri ryhtyy negatiivisen valtionosuusongelman poistamiseksi opetustoimen rahoituksessa ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa? Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2004 Jouko Laxell /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Laxellin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 809/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin opetusministeri ryhtyy negatiivisen valtionosuusongelman poistamiseksi opetustoimen rahoituksessa ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 1993 alusta. Järjestelmää on uudistettu useaan otteeseen. Merkittäviä muutoksia järjestelmään on tehty esimerkiksi vuosien 1997 ja 2002 alusta. Parhaillaan on käynnissä hallitusohjelman mukainen kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden arviointi. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että järjestelmään tehtävät muutokset tulisivat voimaan vuoden 2006 alusta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu yleisestä valtionosuudesta, kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä sektorikohtaisista valtionosuuksista eli sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Järjestelmää täydentää kunnille myönnettävä harkinnanvarainen rahoitusavustus. Järjestelmän ominaispiirteitä ovat valtionosuuksien laskennallisuus ja valtionosuuden saajien itsenäinen päätösvalta valtionosuusrahoituksen käytössä. Rahoitusjärjestelmä kokonaisuudessaan tasaa kuntien tuloissa ja menoissa olevia eroja. Opetustoimen käyttökustannusten rahoitus perustuu oppilasmääriin tai niitä vastaaviin opetuksen määrää kuvaavien suoritteiden määriin sekä vuosittain oppilasta tai muuta suoritetta kohti ennalta määrättäviin yksikköhintoihin. Opetustoimen tasapuolisen järjestämisen turvaamiseksi yksikköhintoja porrastetaan erilaisten olosuhteiden ja muiden kustannuksiin vaikuttavien tekijöiden perusteella. Opetustoimen käyttökustannusten osalta rahoitusvastuu jakaantuu valtion ja kuntien kesken siten, että valtionosuus on 57 ja kuntien osuus 43 prosenttia. Kuntien rahoitusosuuteen 1990-luvun lopulla tehtyjen korotusten takia valtionosuusprosentti on käytännössä merkittävästi edellä todettua alempi ja kuntien osuus vastaavasti korkeampi. Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin määräytyy asukasta kohden. Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus lasketaan yksikköhintojen perusteella laskettujen perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Kuntien rahoitusosuuteen lasketaan mukaan myös kirjastojen valtakunnalliset kustannukset sekä ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakouluja koskeva niin sanottu investointilisä. Lisäksi asukaskohtaista rahoitusosuutta laskettaessa otetaan huomioon edellä mainitut julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdyt korotukset. Rahoitusosuuden perusteena olevat kokonaiskustannukset sisältävät kuntien järjestämän koulutuksen lisäksi kuntayhtymien, yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden sekä valtion ylläpitämien oppilaitosten laskennalliset kustannukset. Asukasta kohden laskettu kunnan rahoitusosuus on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna 2005 kunnan rahoitusosuus on arviolta 2

3 Ministerin vastaus KK 809/2004 vp Jouko Laxell /kok 618 euroa asukasta kohti. Asukaskohtainen rahoitusosuus on säädetty tasasuuruiseksi, koska järjestelmän on haluttu tasaavan palvelurakenteeltaan erilaisten kuntien menoja. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä on tältä osin perusrakenteeltaan samanlainen. Opetustoimessa on käytössä niin sanottu ylläpitäjämalli, jossa rahoitus myönnetään sille kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle, jonka oppilaitoksessa oppilaat ovat. Valtionosuuden myöntäminen ja maksaminen suoraan opetuksen järjestäjälle tekee järjestelmästä hallinnollisesti kevyen, kun kuntien välistä laskutusta ei pääsääntöisesti tarvita. Kunnat voivat kuitenkin vapaaehtoisesti sopia kustannusten jakamisesta toisinkin. Kunnalle myönnetään valtionosuutta euromäärä, joka saadaan kun asianomaisen kunnan yksikköhintojen mukaan lasketusta kunnan valtionosuuden perusteesta vähennetään edellä kuvatulla tavalla laskettu kunnan rahoitusosuus. Lisäksi kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin kohdistettava osuus kunnalle maksettavasta kunnan verotuloihin perustuvasta tasauslisästä tai kunnan maksettavaksi tulevasta tasausvähennyksestä, mikä puolestaan tasaa kuntien tulopohjissa olevia eroja. Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä opetustoimen valtionosuus voi jäädä negatiiviseksi, jos kunnan rahoitusosuus ja kunnan verotuloihin perustuvat tasauserät yhteenlaskettuna ylittävät valtionosuuden laskennallisen määrän. Tällainen tilanne syntyy yleensä silloin, jos kunnalla on omaa opetustoimintaa vähän, se ylläpitää esimerkiksi vain yhtä tai kahta peruskoulua, joissa annetaan opetusta vuosiluokilla 1 6. Valtionosuus voi olla negatiivinen myös silloin, jos kunnan verotulot ylittävät selvästi verotulojen valtakunnallisen tasausrajan ja kunnan maksettavaksi tulee suuri tasausvähennys. Negatiivisen valtionosuuden kuntien määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2004 tällaisia kuntia on alustavan arvion mukaan 31, kun otetaan huomioon myös verontulojen tasauksen vaikutus valtionosuuksiin. Kuntia, joissa kunnan rahoitusosuus ylittää kunnan laskennallisten valtionosuuksien määrän, on yhteensä 56. Käynnissä olevassa kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksessa tarkastelun kohteena on myös kuntien rahoitusosuuksien määrittely. Järjestelmän muuttaminen kysymyksen perusteluissa esitetyllä tavalla niin, että kunnan rahoitusosuus määritettäisiin oppilaskohtaisesti ottamalla huomioon vain asianomaisen kunnan kouluissa olevien oppilaiden määrä, olisi vastoin järjestelmän yleisiä periaatteita. Kun verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus tehdään asukaskohtaisesti, myös sektorikohtaiset kuntien rahoitusosuudet tulee määrittää asukaskohtaisesti. Kunnan rahoitusosuuden määräytyminen oppilaiden lukumäärän mukaan muuttaisi myös rahoitusvastuuta kuntien kesken merkittävästi. Vastuu rahoituksesta siirtyisi entistä enemmän niihin kuntiin, jotka tarjoavat runsaasti koulutuspalveluita ja joissa väestörakenne painottuu nuoriin ikäluokkiin. Uudistusta valmistelevien työryhmien on määrä saada esityksensä valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Esitys kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi pyritään saattamaan eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 809/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Laxell /saml: Vilka åtgärder avser undervisningsministern vidta för att undanröja problemet med negativ statsandel i finansieringen av undervisningsverksamhet och vid reformeringen av statsandelssystemet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det nuvarande statsandelssystemet i kommunerna trädde i kraft vid ingången av Systemet har reformerats i flera repriser. Betydande ändringar i systemet har t.ex. gjorts i början av 1997 och I enlighet med regeringsprogrammet pågår som bäst en utvärdering av kommunernas finansierings- och statsandelssystem. Regeringen har uppställt målet att de ändringar som görs i systemet skall träda i kraft vid ingången av Kommunernas statsandelssystem är en helhet bestående av allmän statsandel, en på kommunernas skatteinkomster baserad utjämning av statsandelarna samt av statsandelar för olika sektorer, dvs. statsandelar för social- och hälsovård samt statsandelar för undervisnings- och kulturverksamhet. Systemet kompletteras av ett finansieringsunderstöd som kommunerna beviljas enligt prövning. Typiska drag i systemet är att statsandelarna är kalkylerade och att mottagarna av statsandel självständigt kan besluta om användningen av statsandelsfinansieringen. Finansieringssystemet som helhet utjämnar skillnader i kommunernas inkomster och utgifter. Finansieringen av driftskostnader som gäller undervisningsverksamhet baserar sig på elevantal eller motsvarande prestationer som beskriver undervisningens omfattning samt priser per enhet som årligen bestäms på förhand per elev eller någon annan prestation. För att undervisningsverksamheten skall kunna ordnas jämlikt graderas priserna per enhet på basis av olika förhållanden och andra faktorer som påverkar kostnaderna. I fråga om undervisningsverksamhetens driftskostnader fördelar sig finansieringsansvaret mellan staten och kommuner så, att statsandelen är 57 procent och kommunernas andel är 43 procent. På grund av de höjningar som gjordes i kommunernas finansieringsandel i slutet av 1990-talet är statsandelsprocenten i praktiken betydligt lägre än så och kommunernas andel i motsvarande grad högre. Kommunens finansieringsandel av driftskostnader som gäller undervisningsverksamhet bestäms per invånare. Kommunens finansieringsandel per invånare beräknas på basis av de riksomfattande totalkostnader för grundläggande utbildning, gymnasier, yrkesutbildning, och yrkeshögskolor som uträknats på basis av priserna per enhet. I kommunens finansieringsandel inräknas också bibliotekens riksomfattande kostnader samt ett s.k. investeringstillägg som gäller yrkesutbildning och yrkeshögskolor. Vid beräkning av finansieringsandelen per invånare beaktas också ovannämnda höjningar som gjorts för att balansera den offentliga ekonomin. De totalkostnader som ligger till grund för finansieringsandelen innehåller de kalkylerade kostnaderna för den utbildning kommunerna ordnar men därtill även de kalkylerade kostnaderna för läroanstalter som drivs av samkommuner, privata sammanslutning- 4

5 Ministerns svar KK 809/2004 vp Jouko Laxell /kok ar och stiftelser samt staten. Kommunens finansieringsandel per invånare är lika stor i alla kommuner. År 2005 uppskattas kommunens finansieringsandel till 618 euro per invånare. Finansieringsandelen per invånare är enligt bestämmelserna lika stor eftersom man velat att systemet skall utjämna utgifterna i kommuner med olika servicestruktur. Också statsandelssystemet för social- och hälsovården har en likadan grundläggande struktur i detta avseende. Inom undervisningsverksamheten används en s.k. huvudmannamodell, där finansiering beviljas den kommun eller annan utbildningsanordnare i vars läroanstalt eleverna finns. Att statsandelen beviljas och betalas direkt till utbildningsanordnaren gör systemet lätthanterligt administrativt sett, eftersom fakturering mellan kommunerna i regel inte behövs. Kommunerna kan dock frivilligt komma överens om någon annan fördelning av kostnaderna. Kommunen beviljas statsandel till ett belopp som fås när den statsandelsgrund för kommunen som beräknats enligt kommunens pris per enhet minskas med kommunens finansieringsandel, som beräknats på ovan beskrivet sätt. I den statsandel som betalas till kommunen beaktas dessutom den andel som statsandelarna för undervisnings- och kulturverksamhet utgör av det på kommunens skatteinkomster baserade utjämningstillägg som betalas till kommunen eller av det utjämningsavdrag som kommunen skall betala, vilket för sin del utjämnar skillnaderna i kommunernas inkomstunderlag. I det nuvarande statsandelssystemet kan statsandelen för undervisningsverksamhet bli negativ, om kommunens finansieringsandel och de utjämningsposter som baserar sig på kommunens skatteinkomster sammanlagt överskrider det kalkylerade statsandelsbeloppet. En sådan situation uppstår i allmänhet om kommunen endast i ringa grad har egen undervisningsverksamhet, den driver t.ex. endast en eller två grundskolor där det ges undervisning i årskurserna 1 6. Statsandelen kan vara negativ också när kommunens skatteinkomster klart överskrider den riksomfattande utjämningsgränsen för skatteinkomster och kommunen får ett stort utjämningsavdrag att betala. Antalet kommuner med negativ statsandel varierar årligen. År 2004 fanns det enligt en preliminär uppskattning 31 sådana kommuner, om man också beaktar den effekt utjämningen av skatteinkomsterna har på statsandelarna. De kommuner där kommunens finansieringsandel överskrider beloppet av kommunens kalkylerade statsandelar, uppgår till totalt 56. Föremål för granskning i den pågående reformen av kommunernas finansierings- och statsandelssystem är också hur kommunernas finansieringsandelar skall definieras. En ändring av systemet på det sätt som anges i motiveringen till spörsmålet så att kommunens finansieringsandel skulle fastställas enligt elev genom att endast antalet elever i respektive kommuns skolor beaktades, skulle stå i strid med de allmänna principerna i systemet. Då den på skatteinkomsterna baserade utjämningen av statsandelarna görs per invånare, bör kommunernas finansieringsandelar för de olika sektorerna också fastställas per invånare. Att bestämma kommunens finansieringsandel enligt antalet elever skulle också avsevärt ändra finansieringsansvaret mellan kommunerna. Ansvaret för finansieringen skulle allt mer överflyttas på sådana kommuner vars utbud av utbildningstjänster är stort och där befolkningen till övervägande del består av unga åldersklasser. De arbetsgrupper som bereder reformen skall få sitt förslag klart före utgången av Ambitionen är att förslaget till revidering av kommunernas finansieringssystem skall kunna behandlas av riksdagen under vårsessionen Helsingfors den 17 november 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 587/2010 vp Tornion ja Haaparannan kielikoulun valtionavun palauttaminen Eduskunnan puhemiehelle Tornion ja Haaparannan yhteistyö on jatkuvasti tiivistynyt. Yhteistyön laajuus edellyttää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2003 vp Perusopetuksen valtionosuuksien ja toteutuneiden kustannusten vastaavuus Eduskunnan puhemiehelle Kuntien tehtävänä on perusopetuksen käytännön toteutus. Valtio antaa tähän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 780/2005 vp Lastensuojelun menot kuntataloudessa Eduskunnan puhemiehelle Lastensuojelusta annettu laki (683/1983) velvoittaa kuntaa järjestämään lastensuojelun kunnassa. Lain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 389/2002 vp Koulutoimen rahoituksen valtionosuuden vääristyminen Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä on paitsi monimutkainen myös jäykkä. Yksi järjestelmän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 843/2013 vp Suomalaisen yksityiskoulun toiminnan jatkuvuus Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Espanjan Aurinkorannikolla on jo parinkymmenen vuoden ajan toiminut yksityinen suomalainen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2013 vp Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaiden asema Eduskunnan puhemiehelle Espanjan Aurinkorannikolla on vuodesta 1991 lähtien toiminut yksityinen suomalainen peruskoulu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2007 vp Tupakkalain soveltaminen takseissa Eduskunnan puhemiehelle Tupakkalain 5 luvun 12 :n mukaan tupakointi on kielletty yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa eli mm. takseissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 641/2001 vp Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrän vahvistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatillinen lisäkoulutus on ammatillisen osaamisen vahvistamiseen tähtäävää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1286/2010 vp Pornaisten eteläisten kylien koulujen rakennusinvestointien valtionosuudet Eduskunnan puhemiehelle Pornainen on yksi Suomen nopeimmin kasvavia kuntia. Väestönkasvun takia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 11/2006 vp Tarkastuslautakuntien aseman kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Kuntalain uudistuksen yhteydessä vuonna 1995 muodostettiin kuntiin uusi toimielin, tarkastuslautakunta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1224/2002 vp Kittilän kunnan terveyskeskuksen ja vuodeosaston saneeraus Eduskunnan puhemiehelle Kittilän kunnan terveyskeskus ja sen vuodeosasto ovat siinä kunnossa, että ne vaativat

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2009 vp Palomiesten eläkeiän vaikutukset kuntatalouteen ja kansalliseen turvallisuuteen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen pelastustoimi on nykyisen hallitusohjelman alusta alkaen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 249/2010 vp Yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvaukset ja mahdollisuudet rakenteelliseen kasvuun Eduskunnan puhemiehelle Noin kaksi prosenttia perusopetuksen oppilaista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 379/2004 vp Maksujen periminen palveluiden laajuuden mukaan Eduskunnan puhemiehelle Yrjö ja Hanna -säätiön omistamissa ja Joensuun Rantakylässä sijaitsevissa Mäntypihan palvelutaloissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2013 vp Oppisopimuskoulutuksessa maksettavan koulutuskorvauksen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyystilanne oli huhtikuussa 2013 hyvin vaikea, kuten koko kuluneen vuoden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 676/2006 vp Viisivuotiaiden esiopetuksen maksuttomuus Eduskunnan puhemiehelle Perusopetuslain 26 a :n mukaan lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2010 vp kohtuullista- Liikennerikkomusrangaistusten minen Eduskunnan puhemiehelle Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot