Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 780/2005 vp Lastensuojelun menot kuntataloudessa Eduskunnan puhemiehelle Lastensuojelusta annettu laki (683/1983) velvoittaa kuntaa järjestämään lastensuojelun kunnassa. Lain mukaan kuntien tulee huolehtia paitsi huostaanottamisesta myös palveluista ja toiminnoista, joilla vaikutetaan lasten kasvuoloihin, ennaltaehkäistään ongelmien syntyä sekä tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhettä. Lastensuojelu onkin yhteistyötä lapsen, vanhempien ja palveluihin osallistuvien muiden toimijoiden kesken. Lastensuojelu aiheuttaa kunnille menovelvoitteen, jonka ennustettavuus vuosittaiseen talousarvioon on vaikeaa. Lastensuojelun menorasitteen tasaamiseksi säädettiin suurten kustannusten tasausjärjestelmä, joka tuli voimaan Sen tavoitteena oli tasata erityishuoltopiireittäin lastensuojelun kustannuksia jäsenkuntien kesken. Valtiontasaukseen oikeuttavat ne kustannukset, jotka ylittävät euroa vuodessa perhettä kohden. Tämän ylittävistä kustannuksista maksetaan tasauksena 70 %. Valtion rahoitusosuus on "korvamerkittyä" rahaa, jonka määrä on arvioiduista kustannuksista 50 %. Kuitenkin valtionosuus on käytännössä jäänyt alle puoleen joka vuosi. Kiinteä valtionosuus merkitseekin kunnille ennakoimatonta rahoitusosuutta, joka selviää vasta tilinpäätöksessä. Pienessä kunnassa jo muutaman lapsen huostaanotto aiheuttaakin suuren menoerän, joka vaikeuttaa talouden suunnittelua. Hallituksen esitys (HE 88/2005 vp) on osaltaan vastaamassa siihen ongelmaan, joka lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä on aiheutunut kunnille, mutta kuitenkaan siinä ei aiota puuttua ennakoimattoman rahoitusosuuden määräytymiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntien lastensuojelusta aiheutuvien menojen valtion rahoitusosuus saadaan vastaamaan kunkin vuoden todellisia kustannuksia? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2005 Lasse Hautala /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lasse Hautalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 780/2005 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntien lastensuojelusta aiheutuvien menojen valtion rahoitusosuus saadaan vastaamaan kunkin vuoden todellisia kustannuksia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunnille vuosittain suoritettava sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus määräytyy laskennallisten, palvelujen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavien perusteiden mukaan. Kunnan valtionosuus lasketaan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja toisaalta määrättävän omarahoitusosuuden erotuksena. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrittämiseksi tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset koko maassa saadaan pääosin kuntien talous- ja toimintatilastosta. Valtion rahoitusosuus lastensuojelusta aiheutuvista kustannuksista on voimassa olevassa järjestelmässä toteutettu valtionosuusjärjestelmästä erillisellä lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmällä. Järjestelmän alkuperäisenä tarkoituksena on ollut, että valtio ja kunnat jakavat järjestelmän kustannukset tasan. Tasausjärjestelmän kustannuksiin on valtion budjetissa varattu kiinteä määräraha, joka on puolet arvioiduista kustannuksista. Määrärahan mitoituksessa käytetään kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden kunnille maksettujen tasauskorvausten määrää. Vuoden 2005 talousarviossa määrärahan mitoitus on perustunut vuonna 2003 maksettuihin tasauskorvauksiin. Valtionrahoitusosuus on jäänyt alle puoleen, koska lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti määrärahan mitoituksessa käytettäviin tilastotietoihin perustuviin määriin verrattuna. Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitys (HE 88/2005 vp). Esityksen mukaan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvattaisiin uudella yksinkertaisella tilastotietoihin perustuvalla valtionosuuden määräytymistekijällä, lastensuojelukertoimella. Uusi kerroin perustuisi lastensuojelulain mukaisten lasten huostaanottojen lukumääriin kunnissa. Lasten huostaanottoja koskevat tiedot saataisiin Stakesin lastensuojelutilastosta. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että lastensuojelusta aiheutuvat kustannukset otettaisiin huomioon kunnan vuosittain saamassa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudessa. Kerrointa määriteltäessä käytettäisiin uusimpia mahdollisia tilastotietoja, eli kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden huostaanottotietoja. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä on periaatteiltaan aidosti laskennallinen ja mahdollistaa erilaiset palvelujen järjestämistavat ja myös kuntien yhteistyön palvelujen tuottamiseen käytännössä. Järjestelmä on myös kannustava siten, että kunnat hyötyvät palvelujen kustannustehokkaasta toteutuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteiden yleiset vaatimukset, kuten esimerkiksi järjestelmän laskennallisuus ja määräytymistekijää koskevien 2

3 Ministerin vastaus KK 780/2005 vp Lasse Hautala /kesk tietojen perustuminen yleiseen tilastoon, ovat edelleen perusteltuja eikä määräytymisperusteiden pääperiaatteita ole tämän hetken arvion mukaan syytä muuttaa. Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevan valtionosuusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin tehtäisiin automaattisesti vuosittain täysimääräinen indeksitarkistus. Uudistuksessa ehdotetaan luovuttavaksi voimassa olevaan järjestelmään liittyvästä mahdollisuudesta ottaa kustannustason muutos täyttä määrää alempana. Tarkistusperusteena käytettäisiin peruspalvelujen hintaindeksiä, joka seuraa kuntasektorin kustannustason kehitystä nykyisin käytössä olevaa indeksiä paremmin. Lastensuojelusta aiheutuvia kustannuksia kuvaavan määräytymistekijän sisällyttäminen ehdotetuin tavoin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmää merkitsee myös sitä, että myös lastensuojelun tarvetta kuvaavan määräytymistekijän, lastensuojelukertoimen, perusteena olevia laskennallisia kustannuksia tarkistettaisiin vuosittain kustannuskehitystä vastaavasti. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 780/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Lasse Hautala /cent: Vad ämnar regeringen göra för att se till att statens finansieringsandel av kommunernas barnskyddsutgifter motsvarar de faktiska kostnaderna respektive år? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den statsandel för driftskostnader inom socialoch hälsovården som varje år betalas till kommunerna bestäms enligt kalkylerade grunder som beskriver faktorer som påverkar kostnaderna för servicen. Statsandelen till kommunen beräknas som skillnaden mellan de kalkylerade kostnaderna för social- och hälsovården och den självfinansieringsandel som fastställs. De kalkylerade kostnader för social- och hälsovården i hela landet som behövs för att bestämma statsandelarna för kommunernas social- och hälsovård fås huvudsakligen på basis av kommunernas ekonomiska statistik och verksamhetsstatistik. Enligt det gällande systemet har statens finansieringsandel av barnskyddskostnaderna genomförts genom ett från statsandelssystemet fristående system för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet. Det ursprungliga syftet med systemet har varit att kostnaderna för systemet fördelas jämnt mellan staten och kommunerna. För kostnaderna för utjämningssystemet har i statsbudgeten reserverats ett fast anslag som uppgår till hälften av de beräknade kostnaderna. Vid dimensioneringen av anslaget används beloppet av de utjämningsersättningar som betalts till kommunerna under det år som började två år före verksamhetsåret. I budgeten för 2005 baserade sig dimensioneringen av anslaget på de utjämningsersättningar som hade betalts Statsfinansieringsandelen har varit mindre än hälften, eftersom kostnaderna för barnskyddet har ökat betydligt jämfört med de belopp som används vid dimensioneringen av anslaget och som baserar sig på statistiska uppgifter. Riksdagen behandlar som bäst en regeringsproposition med förslag till revidering av statsandelssystemet (RP 88/2005 rd). Enligt propositionen skall systemet för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet ersättas med en ny, enkel statistikbaserad bestämningsfaktor för statsandelen, nämligen en barnskyddskoefficient. Den nya koefficienten baserar sig på antalet omhändertaganden av barn enligt barnskyddslagen i kommunerna. Uppgifterna om omhändertaganden av barn fås från Stakes barnskyddsstatistik. Reformen innebär i praktiken att de kostnader som barnskyddet medför beaktas i den årliga statsandel för social- och hälsovården som kommunen får. När koefficienten fastställs används så färska statistiska uppgifter som möjligt, dvs. uppgifter om omhändertaganden under det år som började två år före verksamhetsåret. Det nuvarande statsandelssystemet för socialoch hälsovården är till sina principer genuint kalkylmässigt och möjliggör olika sätt för anordnandet av tjänster liksom också samarbete mellan kommunerna när det gäller att anordna tjänster i praktiken. Systemet är också sporrande på så sätt att kommunerna har fördel av att servicen genomförs på ett kostnadseffektivt sätt. De allmänna kraven på bestämningsgrunderna i statsandelssystemet för social- och hälsovården, exempelvis att systemet är kalkylmässigt och att upp- 4

5 Ministerns svar KK 780/2005 vp Lasse Hautala /kesk gifterna om bestämningsfaktorn baserar sig på allmän statistik, är fortfarande befogade och därför är det utifrån en uppskattning av den aktuella situationen inte motiverat att ändra de huvudsakliga principerna för bestämningsgrunderna. Enligt den proposition med förslag till en statsandelsreform som riksdagen behandlar som bäst skall de kalkylerade kostnader som utgör bestämningsgrund för statsandelen för social- och hälsovården automatiskt indexjusteras till fullt belopp varje år. Det föreslås att möjligheten enligt det gällande systemet att beakta förändringen i kostnadsnivån till ett lägre belopp än fullt belopp skall slopas. Som justeringsgrund används prisindexet för basservicen, vilket följer utvecklingen av kostnadsnivån inom kommunsektorn bättre än det index som används för närvarande. Att en bestämningsfaktor som beskriver kostnaderna inom barnskyddet införs som ett led i statsandelssystemet för social- och hälsovårdens driftskostnader så som föreslås i propositionen innebär också att de kalkylerade kostnader som ligger till grund för den bestämningsfaktor som beskriver behovet av barnskydd, dvs. barnskyddskoefficienten, kommer att justeras årligen i motsvarighet till kostnadsutvecklingen. Helsingfors den 18 oktober 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5