EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi 2007 2013"

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIOPAS Opas tuensaajille Ohjelmakausi Päivitetty

2 Saatesanat Hämeen liitto on myöntänyt projektillenne tukea Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta. Tuensaajan, projektissa työskentelevien henkilöiden sekä ohjausryhmän jäsenten on syytä perehtyä projektipäätöksen ja projektisuunnitelman lisäksi päätöksen säännöksiin ja ehtoihin heti toiminnan alkuvaiheessa, koska niiden tunteminen on yksi edellytys projektin onnistumiselle. Myös EURA2007-seurantajärjestelmään perehtyminen on tärkeää erityisesti projektia toteuttavalle henkilöstölle. EURA2007-seurantajärjestelmä on projektien hallinnointiin tarkoitettu selainpohjainen tietojärjestelmä. Järjestelmän avulla hoidetaan mm. projektihakemusten, maksatushakemusten, seurantalomakkeiden, väliraporttien ja loppuraportin täyttäminen ja toimittaminen. Kaikki EURA2007-järjestelmän projektien hakijoille ja toteuttajille tarkoitetut palvelut löytyvät päävalikosta osoitteesta Jokaisen osion käyttämistä varten löytyy oma käyttöohje EURA2007-järjestelmän kohdasta käyttöohjeet. Ohjeet tulee lukea huolellisesti kokonaan läpi ennen kuin alkaa täyttää tietoja järjestelmään. Tähän ohjeeseen on pyritty kokoamaan projektin läpiviemisen kannalta keskeisimmät asiat. Ohje ja lomakkeet ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa Hämeen liiton Internetsivuilta osoitteesta Onnea ja menestystä projektillenne! Hämeen liitto 2

3 Sisällysluettelo 1. Rahoituksen myöntäminen Projektin hallinnoijan (tuensaajan) tehtävät Yhteisprojektit Projektin vastuuhenkilö Projektipäällikkö Projektipäätös Projektikoodi Projektin nimi Toteutusaika Projektin vastuuvirkamies (yhteyshenkilö) Vahvistettu kustannusarvio Vahvistettu rahoitussuunnitelma Projektisuunnitelman muuttaminen Asiakirjojen julkisuus Projektin ohjaus ja seuranta Aloituspalaveri Ohjausryhmä Projektin raportointi ja seuranta Seurantalomakkeet (indikaattoriseuranta) Väliraportit Loppuraportti Projektin taloushallinto Talouden seuranta Kirjanpito Laskujen hyväksyminen Tositteet Virheiden käsittely Kokonaistyöajanseuranta Rahoituksen ja tulojen kohdentaminen projektille Yleiskustannusten / välillisten kustannusten laskentaperusteet (ei koske Flat rate - projekteja)

4 4. Tukikelpoiset kustannukset Yleiset tukikelpoisuusehdot Todellisiin kustannuksiin perustuvat tukikelpoiset kustannukset kustannuslajeittain ( vanha malli ) Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Rakennukset ja maa-alueet Vuokrakustannukset Toimistokulut Muut kustannukset Luontoissuoritukset Välilliset kustannukset Arvonlisävero Yleiskustannusmalliin perustuvat tukikelpoiset kustannukset kustannuslajeittain ( Flat rate ) Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Rakennukset ja maa-alueet Vuokrakustannukset Toimistokulut Muut kustannukset Luontoissuoritukset Välilliset kustannukset Arvonlisävero LUMP SUM kertakorvausmalli Projektin tukikelpoiset hankinnat Hankintamenettelyt Esimerkkejä tukikelvottomista kustannuksista

5 5. Rahoitus tuensaajan maksamiin kustannuksiin Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Projektin tulot Luontoissuoritukset eli laskennallinen rahoitus Tuen maksaminen Maksatushakemus Maksatushakemuksen liitteet Tekijänoikeusasiat Projektin tiedottaminen Yleiset periaatteet Keskeiset tiedotusohjeet Valvonta, varmennus ja tarkastus Projektissa paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastuksiin varautuminen Tuen takaisinperintä tai palauttaminen Projektin asiakirjat Projektin päättäminen Projektin vaikuttavuus ja tulokset EAKR-projektien toteuttamista ohjaavat lait ja asetukset sekä muut ohjeet Kansalliset säädökset EU:n asetukset ja ohjeistus Muu ohjeistus Rahoittajan yhteystiedot Lomakkeet ja mallit Liite: Malli ohjausryhmän 1. kokouksen asialistaksi

6 1. Rahoituksen myöntäminen Projektinne on hyväksytty osarahoitettavaksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ohjelmakaudella Projektin EAKR-tuki on myönnetty tukikelpoisiin korvattaviin nettokustannuksiin. Tukea voi saada enintään tukiprosentin määräämän osuuden kokonaiskustannuksista ja päätöksenmukaisen enimmäiseuromäärän. Projektipäätöksellä myönnettyä tukea saa käyttää vain päätöksessä vahvistetun kustannusarvion mukaisiin tukikelpoisiin kustannuksiin päätöksessä hyväksyttynä toteutusaikana. Kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että ne ovat projektisuunnitelmassa hyväksytystä toiminnasta aiheutuneita, tosiasiallisesti toteutuneita, todennettavissa olevia ja projektille tarpeellisia kustannuksia Projektin hallinnoijan (tuensaajan) tehtävät Projektin hallinnoijaorganisaatio on se taho, joka on jättänyt allekirjoitetun projektihakemuksen ja jolle tuki myönnetään ja maksetaan. Hallinnoija on kokonaisvastuussa projektin toteutuksesta Hämeen liiton hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti, kustannus- ja rahoitusosio mukaan lukien. Hallinnoijaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö allekirjoittaa projektin asiakirjat. Hallinnoija (tuensaaja) päättää projektin aloittamisesta sekä tekee esityksen rahoittajalle projektin keskeyttämisestä tai lopettamisesta nimeää projektin ohjausryhmän kirjallisella päätöksellä, jossa nimetään jäsenet ja heille varajäsenet vastaa siitä, että projektilla on käytettävissä tarvittavat resurssit seuraa projektin etenemistä ja huolehtii projektin tavoitteiden saavuttamisesta ja siihen tarvittavista henkilö- ym. resursseista vastaa projektin asiakirjojen asianmukaisesta arkistoinnista projektipäätöksessä mainittuun ajankohtaan saakka Yhteisprojektit Hallinnollisesti yhteisprojekti on monimutkaisempi kuin yhden tahon toteuttama projekti. Yhteisprojektissa päätoteuttajan (hallinnoijan) rinnalla on osatoteuttajia (kumppaneita). Rahoittaja käsittelee monen toteuttajan projektia yhtenä projektina (myös EURA2007-järjestelmässä), johon kaikki osatoteuttajat sitoutuvat. Huomioitavaa: Kumppanuudesta on tehtävä kirjallinen sopimus ennen hakemista. Kullekin osatoteuttajalle on määriteltävä vastuualueet, oma budjetti ja oma kirjanpito. Kaikki osatoteuttajat ovat hakijoita ja osallistuvat rahoitukseen. Kumppanien osuus toteutuksesta, kustannuksista ja rahoituksesta eritellään projektipäätöksessä. Tilintarkastusoikeus on kaikkien toteuttajien kirjanpitoon. 6

7 Annettujen ohjeiden mukaan päätoteuttaja pitää ns. projektikirjanpitoa. Se on osatoteuttajien kirjanpitotapahtumien koonti, joka on tarkoitettu nopeuttamaan rahoittajan maksatustarkastusta. Maksatushakemuksessa riittää päätoteuttajan allekirjoitus. Kukin osatoteuttaja todistaa maksatusta varten esittämänsä tiedot oman aineistonsa allekirjoituksin. Huomioitavaa: ALV-kohtelu voi vaihdella eri osatoteuttajilla. Maksatushakemus ja maksatus tapahtuvat päätoteuttajan kautta. Yhteisprojekteissa tuensaajia ovat projektin päätoteuttaja ja osatoteuttajat. Kaikki osatoteuttajat vastaavat yhdessä mahdollisesta takaisinperinnästä Projektin päätoteuttaja hoitaa projektin hallinnolliset tehtävät ja voi toteuttaa osan projektiin kuuluvista toimenpiteistä itse. Päätoteuttaja toimii koordinoivana tahona, jolla on tuen saajien keskinäiseen sopimukseen perustuvat tehtävät, oikeudet ja vastuut suhteessa muihin projektin tuen saajiin. Päätoteuttajan on huolehdittava, että osatoteuttajat ovat tietoisia velvollisuuksistaan (esim. kirjanpidon eriyttäminen ja viranomaisen tarkastusoikeus) Projektin vastuuhenkilö Projektisuunnitelmaan merkitty projektin vastuuhenkilö vastaa projektin hallinnon toiminnasta projektin koko toteuttamisen ajan, myös suunnitteluvaiheessa ja projektin päättymisen jälkeen. Yleensä projektin vastuuhenkilö toimii projektipäällikön esimiehenä. Mikäli projektin yhteyshenkilö muuttuu, tiedot tulee korjata viipymättä EURA2007 järjestelmään Projektipäällikkö Projektipäällikkö vastaa projektikokonaisuudesta. Projektipäällikkö huolehtii siitä, että suunnitellut toiminnot toteutuvat ja työnjako ja muu organisointi tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Hänen tulee tarkasti perehtyä projektipäätökseen, hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan sekä rahoituksen ehtoihin. Projektipäällikkö mm. vastaa projektin käytännön toteutuksesta tiedottaa informoi tuensaajaa ja ohjausryhmää projektin etenemisestä huolehtii tiedonkeruusta, dokumentoinnista ja arkistoinnista valmistelee ohjausryhmän kokoukset laatii raportit vastaa talouden seurannasta ja maksatushakemusten valmistelusta. 7

8 1.4. Projektipäätös Hämeen liiton maakuntahallitus päättää EAKR- ja valtion rahoituksen myöntämisestä projektille. Päätöksen perusteet ja ehdot määritellään yksityiskohtaisessa EURA2007-järjestelmässä tehtävässä projektipäätöksessä. Päätöksen liitteenä oleva projektisuunnitelma perustuu EURA2007-järjestelmässä hyväksyttyyn projektihakemukseen ja on osa projektipäätöstä. Projektisuunnitelmaan sisältyvä rahoitussuunnitelma sitoo projektin toteuttajaa. Projektipäätös liitteineen toimitetaan tuensaajalle, jonka tehtävä on huolehtia päätöksen jakelusta organisaation sisällä. Projektissa toimivien henkilöiden, myös osatoteuttajien, edellytetään perehtyvän aineistoon, osallistuvan projektin aloituspalaveriin sekä toimivan niissä annettujen ohjeiden mukaisesti. Projektipäätös on hallinnollinen asiakirja, joka sisältää keskeiset projektin hyväksymisen, toteuttamisen ja maksamisen ehdot. Projektin vastuuhenkilö vastaa siitä, että kaikki projektin asioita hoitavat henkilöt ja osastot saavat käyttöönsä projektipäätöksen liitteineen. Projektihenkilöstön tulee tutustua projektipäätökseen ja sen liitteisiin perusteellisesti. Ensimmäisessä projektipäätöksessä hyväksytään projektisuunnitelma kustannus- ja rahoitussuunnitelmineen koko projektin toteutusajalle, mutta usein rahoitus myönnetään korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Tämä siksi, että rahoittaja saa vuosittain valtuuden rahojen myöntämiseen, joten uutta rahaa tulee joka vuosi ja projekteja voidaan käynnistää kerralla enemmän. Rahoittaja tekee tulevien vuosien osalta rahoituksen myöntöpäätökset vuosittain ilman eri hakemusta edellytyksellä, että projekti etenee projektisuunnitelman ja ehtojen mukaisesti ja rahoittajaviranomaisella on käytettävissään tarvittava myöntämisvaltuus. Projektilla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi projektipäätös, jonka mukaisesti projektia rahoitetaan ja toteutetaan. Päätöksiä voi tulla yhdelle projektille useita kappaleita, joista viimeisin on voimassa oleva Projektikoodi Ensimmäisessä projektipäätöksessä projekti saa EURA2007-järjestelmässä projektikoodin, jota käytetään projektin asiakirjoissa. (Ei ole sama kuin hakemusnumero, jota tarvitaan EURA2007-järjestelmää käytettäessä) Projektin nimi Projektipäätöksessä/hyväksytyssä projektisuunnitelmassa olevaa nimeä on käytettävä täsmälleen samassa muodossa projektin kirjanpitoaineistossa, esitteissä, ilmoituksissa jne. 8

9 Toteutusaika Projektipäätöksessä on hyväksytty projektin aloitus- ja lopettamispäivämäärät, eli toteutusaika, jona projektin toimenpiteet toteutetaan ja johon rahoitus kohdentuu. Vain toteutusaikana syntyvät kustannukset ovat tukikelpoisia Projektin vastuuvirkamies (yhteyshenkilö) Hämeen liitto asettaa projektipäätöksessään projektille yhteyshenkilön (=projektin vastuuvirkamies), jonka tehtävänä on seurata projektin toteutumista. Yhteyshenkilöön voi ottaa yhteyttä kaikissa projektin toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua projektin ohjausryhmän kokouksiin. Yhteyshenkilö ei ole ohjausryhmän varsinainen jäsen vaan rahoittajaa edustava asiantuntija. Hänelle on toimitettava ohjausryhmän kaikki materiaali Vahvistettu kustannusarvio Vahvistettu kustannusarvio ja kustannuslajit ovat sitovia. Kustannusten tulee olla projektin toteutukselle välttämättömiä. Vain projektisuunnitelman mukaiset kustannukset ovat tukikelpoisia Vahvistettu rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma sitoo sekä tuensaajaa että rahoittajaa. Rahoitus koostuu julkisesta ja mahdollisesta yksityisestä rahoituksesta (ks. kohta 5) Projektisuunnitelman muuttaminen Perustellusta syystä projektisuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia, jos projektin sisällöllistä toteutussuunnitelmaa on muutettava, projektin kestoaika muuttuu tai projektin kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma muuttuvat. Muutokset hyväksytetään etukäteen ennen niiden toteutumista. Projektisuunnitelman muutoshakemuksen tekemisestä on aina sovittava etukäteen projektin rahoittajan kanssa. Tämän jälkeen rahoittaja palauttaa projektisuunnitelman tuensaajalle muutettavaksi EURA2007-järjestelmän välityksellä. Projektisuunnitelman muutoshakemus on jätettävä viranomaiskäsittelyyn ja toimitettava sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon määräajan puitteissa. Projektin ohjausryhmän tulee käsitellä kaikki oleelliset projektisuunnitelman muutokset, mutta lopullinen päätösvalta niiden hyväksymisestä on aina projektin rahoittajalla Asiakirjojen julkisuus Projektiin liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hakemus on julkinen sen jälkeen, kun se on merkitty viranomaisen diaariin ja päätös on julkinen heti, kun se on tehty. Loppuraportti on julkinen ja siitä on myös tiedotettava projektin laajuuteen sopivalla tavalla. Muut projektin toteuttamisen aikana toimitetut raportit ovat julkisia sen jälkeen, kun ne on toimitettu 9

10 saapuneiksi Hämeen liittoon. Yksityisiä etuja koskevat asiat kuten yksityinen taloudellinen etu, tutkimus- ja kehittämisintressit sekä yksityisyyden suoja (esim. henkilötiedot) rajoittavat asioiden julkisuutta. 2. Projektin ohjaus ja seuranta 2.1. Aloituspalaveri Projektipäätöksen saaneelle projektille pidetään Hämeen liiton koolle kutsuma aloituspalaveri, johon osallistuvat Hämeen liitosta projektin yhteyshenkilö ja projektin maksatuksesta vastaava maksatustarkastaja. Tuensaajan puolelta aloituspalaveriin tulee osallistua mahdollisuuksien mukaan kaikki projektissa toimivat henkilöt, mutta vähintäänkin tuensaajaorganisaation vastuullinen edustaja, projektipäällikkö/projektityöntekijä sekä projektin taloushallinnosta vastaava henkilö. Aloituspalaverissa käydään läpi projektipäätös ja -suunnitelma sekä projektin toimintaan liittyvät ohjeet ja säädökset. Lisäksi selvennetään rakennerahastotoimintaan liittyvää erityissanastoa ja keskustellaan muista mahdollisista projektiin liittyvistä seikoista. Palaverista laaditaan muistio, joka toimitetaan palaverin molemmille osapuolille Ohjausryhmä Tuensaajan on asetettava projektille ohjausryhmä, jossa on edustajat projektisuunnitelmassa esitetyistä tahoista. Ohjausryhmää on mahdollista täydentää projektin kuluessa. Ohjausryhmä koostuu tahoista ja henkilöistä, joille projektin toteutuminen on tärkeä ja mielenkiintoinen haaste, ei ylimääräinen velvollisuus ja vaivalloinen lisätyö. Ohjausryhmän asettamisesta tulee tehdä päätös. Päätöksessä nimetään ohjausryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai valtuutetaan ohjausryhmä valitsemaan heidät keskuudestaan. Puheenjohtajana ei voi olla projektipäällikkö eikä rahoittajaviranomaisen edustaja. Suositeltavaa on, ettei puheenjohtaja ole myöskään tuensaajaorganisaatiosta. Projektipäätöksessä rahoittaja on nimennyt projektin vastuuvirkamiehen (yhteyshenkilön), joka toimii ohjausryhmässä asiantuntijana, mutta ei ole ohjausryhmän varsinainen jäsen. Projektin yhteyshenkilölle toimitetaan kaikki ohjausryhmälle lähetettävä materiaali, esimerkiksi kokouskutsut, muistiot, raportit ja kokousaineistot. Ohjausryhmän rooli: valvoo ja seuraa projektin edistymistä projektipäätöksen mukaisesti seuraa ja ohjaa projektin sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista hyväksyy tarkennetut toimintasuunnitelmat hyväksytyn projektisuunnitelman pohjalta luo toiminnalle / yhteistyölle pelisäännöt valmistelee suunnitelmiin tulevat muutokset arvioi projektin etenemistä esim. itsearvioinnin pohjalta levittää projektin tuloksia 10

11 seuraa rahankäyttöä hyväksytyn talousarvion rajoissa käsittelee projektin maksatushakemukset, seuranta- ja väliraportit ja loppuraportin antaa asiantuntemuksensa projektin käyttöön toimii linkkinä sidosryhmiin vastaa osaltaan projektin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta käy viimeisessä kokouksessa projektin tulokset ja palautteet läpi sekä sopii tulosten levittämisestä myös projektin päättymisen jälkeen. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous tulee pitää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tuensaaja on saanut rahoittajalta projektipäätöksen. Ohjausryhmän tulee kokoontua vähintään kolme kertaa vuodessa. Projektin ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa ohjausryhmälle selvitetään sille annetut tehtävät. Tärkeintä on, että ohjausryhmä tutustuu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan ja projektipäätökseen, myös sen ehtoihin. Niiden perusteella voidaan tarkemmin sopia yhteistyökumppaneiden vastuualueista ja mm. raportoinnista ja sen aikatauluista. Ohjausryhmälle esitetään seurantalomakkeet, väliraportit ja loppuraportti ennen niiden toimittamista rahoittajalle. Ohjausryhmän ei tarvitse hyväksyä maksatushakemusta, mutta sille tulee esittää aika ajoin katsaus projektin talouteen. Maksatushakemus antaa tähän hyvän välineen. Ohjausryhmällä ei ole päätösvaltaa projekti- tai rahoitussuunnitelman muutoksiin, vaan päätökset niistä tekee rahoittaja. Ohjausryhmän tehtävänä on kuitenkin käsitellä mahdollisia projektisuunnitelman muutosesityksiä ennen niiden esittämistä rahoittajalle. Liitteenä nro 1 on malli ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen asialistaksi Projektin raportointi ja seuranta Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä rahoittajalle, yhteistyökumppaneille ja tuensaajalle itselleen. Raportoinnin tulee olla säännöllistä ja riittävän tarkkaa. Rahoittaja on kiinnostunut erityisesti siitä, kuinka hyvin projekti on päässyt tavoitteisiinsa ja millaisia tuloksia ja vaikutuksia projektilla on ollut. Väli- ja loppuraporttien laatijan onkin verrattava syntyneitä tuloksia hyväksytyssä suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja arvioitava myös onnistumisen astetta. Tärkeää on selvittää sekin, miksi tavoitteisiin ei päästy. Raportit tehdään määrämuotoisille lomakkeille EURA2007-järjestelmässä. Lomakkeet jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn projektipäätöksessä annetun aikataulun mukaisesti ja toimitetaan sen jälkeen tulostettuna ja allekirjoitettuna Hämeen liittoon. Hämeen liitto edellyttää EURA2007-järjestelmän raporttien (seurantalomake, väli- ja loppuraportti) lisäksi maksatushakemusten liitteenä toimitettavaa vapaamuotoista tiivistelmää maksatuskauden toiminnasta Seurantalomakkeet (indikaattoriseuranta) Seurantalomakkeella tuensaaja raportoi määrätyt indikaattorit puolivuosittain. 11

12 Vuoden ensimmäisen seurantakauden (ajalta ) tiedot on toimitettava Hämeen liittoon viimeistään Vuoden jälkimmäisen seurantakauden (ajalta ) tiedot on toimitettava Hämeen liittoon viimeistään Seurantalomakkeet tulee ehdottomasti täyttää ja jättää viranomaiskäsittelyyn kronologisessa järjestyksessä projektin alusta alkaen, eli projektin 1. seurantakaudesta alkaen. Seurantatiedot on toimitettava kaikilta niiltä kausilta, jotka sisältyvät projektisuunnitelman mukaiseen kestoaikaan. Seurantakaudet ovat aina vakiopituisia, eikä niitä voi muuttaa. Jos seurantakaudella ei mahdollisesti ole syntynyt mitään seurantalomakkeella ilmoitettavia suoritteita, esim. toiminnan ollessa vasta aluillaan, tulee seurantalomake silti toimittaa ns. nollalomakkeena. Seurantalomake on toimitettava aikataulun mukaisesti, eikä lomakkeen toimittamiselle voida myöntää jatkoaikaa. Seurantatietojen toimittaminen määräajassa on projektille maksettavan EAKR- ja valtion tuen maksamisen edellytys. Projektin viimeinen seurantalomake tulee toimittaa viipymättä heti projektin päättymisen jälkeen, kun tiedot koko projektin kestoajalta on tarkistettu. Seurantalomakkeet täytetään ja jätetään viranomaiskäsittelyyn EURA2007- järjestelmässä sekä toimitetaan sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon. EAKR-projekteilta vaadittavat pakolliset seurantatiedot: Seurantalomakkeella ilmoitetaan tiedot tietystä osallistuvasta yrityksestä ja organisaatiosta sekä tiedot tietystä työpaikasta tai syntyneestä uudesta yrityksestä vain yhden kerran (= yhdellä seurantakaudella) projektin aikana. Organisaatioita kuvaavat tiedot: projektiin mukaan tulleet yritykset projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot (esim. kunnat, kuntayhtymät jne.) Mukaan tulleella yrityksellä/muulla organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan, esim. organisaatio, jonka henkilöstö osallistuu projektissa järjestettävään koulutukseen tai joka on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä. Organisaatiota EI lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuotteita projektille, eikä ole muulla tavalla projektissa toimivana osapuolena. Organisaatiota EI lasketa mukaan myöskään silloin, jos se toimii pelkästään rahoittajana tai on vain osatoteuttajana hallinnoimassa projektia. Työllisyysvaikutukset: uusien työpaikkojen määrä uusien yritysten määrä Kohdassa ilmoitetaan niiden uusien työpaikkojen ja yritysten määrä, jotka ovat syntyneet projektin myötävaikutuksella. Projektin myötävaikutuksen on oltava sillä tavoin tuntuva, että ilman projektia työpaikkaa/yritystä ei olisi syntynyt lainkaan tai ei läheskään samassa aikataulussa. Osa-aikaiset työpaikat huomioidaan siten, että kaksi osa-aikaista työpaikkaa merkitään yhtenä työpaikkana. Uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on 12

13 hakeutunut ennakkoperintärekisteriin. Viranomaisen suorittaessa myöhemmin tarkastuksia, projektin vaikutus työpaikkojen/yritysten syntymiseen on voitava osoittaa. Työpaikoilla ei tarkoiteta projektin hallinnoimiseen syntyneitä työpaikkoja (= projektivaroin palkattua henkilöstöä: projektin vetäjä, projektipäällikkö tai muu projektihenkilöstö). Naisen perustama yritys tarkoittaa eri yhtiömuotojen tapauksessa seuraavaa: yksityinen elinkeinonharjoittaja on nainen avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista on naisten sijoittamia osakeyhtiössä yli 50 % yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla Väliraportit Raportti vastaa sisällöltään hyväksyttyä projektisuunnitelmaa Väliraportti vastaa kysymyksiin mitä, miten, miksi, milloin, kenelle, kuka. Se kuvaa, mitä projektissa on tapahtunut vuoden aikana, mitä toimenpiteitä on toteutettu, miten tavoitteita on saavutettu, kuinka toimintaa tullaan suuntaamaan, mitä ongelmia on ollut jne. Raportti sisältää siis konkreettisia, projektissa tapahtuneita asioita. Toimitetaan Hämeen liittoon kalenterivuosittain ( ) mennessä (vuoden 2. puoliskon seurantalomakkeen yhteydessä). Ensimmäisen väliraportin aloituspäivämäärä on sama kuin projektisuunnitelmassa ilmoitettu projektin aloituspäivämäärä. Seuraavan väliraportin aloituspäivämäärä on automaattisesti edellisen väliraportin päättymispäivämäärää seuraava päivämäärä. Väliraportti tulee toimittaa projektin päättyessä myös viimeiseltä kalenterivuodelta tai sen osalta. Projektien, joiden toteutusaika on tasan yhden kalenterivuoden mittainen ( ) tai lyhyempi, ei tarvitse toimittaa väliraporttia, vaan siinä tapauksessa riittää loppuraportin toimittaminen. Väliraporttien toimittamisesta annettuja määräaikoja on ehdottomasti noudatettava. Väliraporttien toimittaminen määräajassa on projektille maksettavan EAKR- ja valtion tuen maksamisen edellytys. Väliraportit täytetään ja jätetään viranomaiskäsittelyyn EURA2007-järjestelmässä sekä toimitetaan sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon Loppuraportti Kuvaa projektin tavoitteet ja lähtökohdan lyhyesti. Keskeistä on toiminnan sisällön, kertyneiden kokemusten ja tulosten kuvaaminen. Kertoo väliraportin tapaan tehdyistä toimenpiteistä ja niiden sisällöstä sekä saavutetuista tuloksista. Arvioi käytettyjen menetelmien sopivuutta, onnistumisen astetta sekä syitä, jotka johtivat saavutettuun tulokseen. Loppuraportissa on tärkeää kuvata myös, mitä jää elämään projektin jälkeen. 13

14 Loppuraportti on yksi keino levittää projektissa saatuja tietoja ja hyviä käytäntöjä muillekin. Loppuraportti täytetään ja jätetään viranomaiskäsittelyyn EURA2007-järjestelmässä sekä toimitetaan sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon. Loppuraportin allekirjoittaa tuensaajaorganisaation virallinen nimenkirjoittaja. Loppuraportti on toimitettava viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä viimeistään neljän kuukauden kuluessa projektille vahvistetun toteutusajan päättymisestä. Loppuraportin toimittaminen on viimeisen rahoituserän maksamisen ehto. Hyvä loppuraportti vastaa projektisuunnitelmaa kertoo, miten asetetut tavoitteet on saavutettu antaa selkeän kuvan toiminnan sisällöstä ja käytetyistä menetelmistä sisältää luettelon tehdyistä hankinnoista ja investoinneista arvioi valittujen menetelmien ja toimintatapojen merkitystä ja sopivuutta antaa suosituksia vastaavaan toimintaan kertoo toiminnan jatkosta projektin jälkeen. 3. Projektin taloushallinto 3.1. Talouden seuranta Projektissa tulee seurata kumulatiivisesti sekä kustannusarvion että rahoitussuunnitelman toteutumista. Projektipäällikön tulee sopia taloushallinnon kanssa, millä tavoin ja millä aikataululla hän saa talousseurantaraportit käyttöönsä Kirjanpito Projektille tulee perustaa oma kustannuspaikka, johon projektin menot, tulot ja rahoitukset kirjataan. Flat rate projekteissa kirjanpitoon voidaan perustaa toinen kustannuspaikka, johon välilliset kustannukset kirjataan. Oma tositesarja, jos mahdollista, sillä alkuperäiset tositteet on säilytettävä vähintään saakka. Myös sähköisessä muodossa olevaa aineistoa tulee voida tarkastella saakka. Tilipuitteet/kustannuslajit tulisi saada mahdollisimman hyvin vastaamaan projektipäätöksen ja maksatushakemuksen jaottelua, jotta kirjanpidosta saa pääkirjan raportin ilman suurta lisätyötä. Kustannuslajien ja tilien sisältö tulee pitää samanlaisena koko projektin toteutusajan. Tuensaajan kirjanpidon ulkopuolella syntyvistä kustannuksista kootaan tiedot hyväksytyn kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman mukaisella jaottelulla. Myös yhteisprojekteissa jokaisella osatoteuttajalla tulee olla projektille oma kustannuspaikka kirjanpidossa. 14

15 Flat rate -mallia käyttävien projektien kirjanpidon lisäohjeistusta kohdassa Laskujen hyväksyminen Oman organisaation käytäntö tulee selvittää projektin koko henkilökunnalle (kuka asia- ja numerotarkastaa, kuka hyväksyy). Projektista vastaavan henkilön tulee aina voida asiatarkastaa laskut (omia laskujaan lukuun ottamatta) ja saada niistä itselleen jäljennökset Tositteet Tositenumero on kirjoitettava selvästi tositteeseen sekä liitteisiin. Kukin lasku on kirjattava omalle tositenumerolleen, ns. koontitositteita (monta laskua samalla tositenumerolla) ei saa tehdä. Lisäselvitykset näkyviin, jos esim. laskun selitteet eivät ole selkeät. Tositteeseen/kuittiin tulee kirjoittaa selvitys siitä, miten kulu liittyy projektiin. Mitä selkeämpi selvitys on, sitä nopeammin maksatushakemuksen käsittely ja tuen maksaminen sujuu. Tositteessa tulee näkyä myös hyväksymismerkinnät. Laskussa tulee näkyä projektin nimi, esim. viitekentässä. Jos lasku on yhteinen tuensaajaorganisaation muun toiminnan kanssa, tulee projektin osuus erotella selkeästi. Kokonaiskustannuksen tulee kuitenkin käydä laskusta selkeästi ilmi. Tositteen tulee vastata kysymyksiin: mitä, missä, milloin, kuka, miksi? Erityistä huomiota tulee kiinnittää matkalaskuihin, poistoihin ja yleiskustannuksiin. Esimerkkejä: Ei : Ostettu elintarvikkeita 30 Vaan: Ostettu kahvia ja sämpylöitä xx kokouksen ( ) tarjoilua varten 30, liitteenä osallistujaluettelo. Ei: Helsinki Hotellin lasku, vrk/ 1hh 77 Vaan: Helsinki Hotellin lasku, vrk/ 1hh 77. Projektipäällikkö xx:n osallistuminen työ- ja elinkeinoministeriön xx -seminaariin Helsingissä Virheiden käsittely Mahdolliset virheet korjataan muistiotositteilla. Muistiotositteessa täytyy olla viittaus alkuperäiseen virheelliseen tositteeseen. Jos virhe havaitaan jälkikäteen esim. tarkastuksen yhteydessä, tehdään virheen korjaus sille seurantajaksolle milloin se huomataan Kokonaistyöajanseuranta Kaikkien osa-aikaisten työntekijöiden kokonaistyöaikaa on seurattava tuntikirjanpidolla. Seurantaan tulee kirjata projektiin tehdyn työn sisältö ja myös muu kuin projektille tehty työ. 15

16 Osa-aikaisten työntekijöiden palkka maksetaan ja kirjataan projektin kirjanpitoon projektiin tehtyjen tuntien mukaan (ei siis työsuunnitelman mukaista % -kohdistusta), joten palkkalaskennan kanssa on sovittava tarvittavat järjestelyt Rahoituksen ja tulojen kohdentaminen projektille Tuensaajan tulee huolehtia siitä, että rahoitus ja tulot merkitään pääkirjaan oikein. Projektille etupainotteisesti (esim. kokonaisuudessaan projektin alussa) maksettu kunta-, muu julkinen tai yksityinen rahoitus jätetään tuensaajaorganisaation taseeseen ja tuloutetaan projektille vaiheittain, projektipäätöksen ja kunkin maksatuskauden kustannusten mukaisessa suhteessa. Rahoitusosuuksia ei saa tulouttaa kaikkea kerralla missään vaiheessa. Maksatushakemukseen voi merkitä rahoituseränä korkeintaan sen osuuden toteutuneesta kunta-, muun julkisen ja yksityisen tahon rahoituksesta, joka ei ylitä ko. maksatuskaudella toteutuneita kustannuksia. Rahoitusosuuksien ja tulojen kirjaukset tulee näkyä projektin pääkirjalla Yleiskustannusten / välillisten kustannusten laskentaperusteet (ei koske Flat rate -projekteja) Mikäli projektille kohdistetaan yleiskustannuksia, esim. taloushallinto-, atk- tai kiinteistökuluja, on niiden laskentaperusteet selvitettävä projektihakemuksessa. Kaikkien yleiskustannusten laskutusperusteet on pystyttävä selvittämään: mm. mistä koostuu se kokonaiskustannus, josta yksikköhinta lasketaan. Paras tapa on laskea suoritteelle yksikköhinta, kuten monisteen kpl-hinta, tilojen neliömetriä kohden laskettu hoitokulu, tosite- tai vientikohtainen hinta, tietokoneen käyttökustannus/päivä tai laite-/konekohtainen kk-hinta jne. Projektia laskutetaan sille kohdistuneen suoritemäärän mukaisesti. 4. Tukikelpoiset kustannukset 4.1. Yleiset tukikelpoisuusehdot Rahoittaja hyväksyy kustannukset maksatushakemuksessa esitetyn aineiston perusteella. Hämeen liiton myöntämä rahoitus lasketaan hyväksytyistä, tukikelpoisista kustannuksista. Periaatteena kustannusten hyväksymisessä on tarkoituksenmukaisuus ja kohtuullisuus sekä aiheuttamisperiaate. Tukikelpoisten, hyväksyttävien kustannusten tulee olla välittömästi projektin toteuttamisesta aiheutuneita hyväksytyn projektipäätöksen mukaisia projektin toteutusajalta tosiasiallisesti maksettuja (projektin tuensaajan tai yhteistyökumppanin jo maksamat ja kirjanpitoon maksetuksi kirjatut) 16

17 projektipäätöksessä hyväksyttyihin kululajeihin kuuluvia luotettavilla kirjanpitodokumenteilla todennettuja (suljetun kirjanpidon pääkirja). Projektin toteutusaika on merkitty projektipäätökseen. Ennen projektin alkamista tai sen päättymisen jälkeen muodostuneet kustannukset eivät ole tukikelpoisia, vaikka ne liittyisivätkin projektiin. Tällaisia voivat olla mm. projektihakemuksen valmistelusta aiheutuneet kustannukset. Projekti voi alkaa vasta hakemuksen jättöpäivän jälkeen. Hämeen liitto hyväksyy pääkirjalla esitetyt tukikelpoiset kustannukset, mikäli ne on tosiasiallisesti maksettu ennen maksatushakemuksen jättämistä. Viimeistä maksatushakemusta tehtäessä hakija voi ottaa huomioon myös ne lakisääteiset henkilösivukulut ja lomapalkkavaraukset, jotka maksetaan projektin toteutusajan ulkopuolella. Tukikelpoisia kustannuksia voi muodostua vain niihin kustannuslajeihin, jotka on hyväksytty projektipäätöksessä. Jos projektille aiheutuu muita kuin päätöksessä hyväksyttyjä kustannuksia, ne jäävät tuensaajaorganisaation maksettaviksi, eikä niitä sisällytetä maksatushakemukseen Todellisiin kustannuksiin perustuvat tukikelpoiset kustannukset kustannuslajeittain ( vanha malli ) EAKR-projekteissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tuensaajan kirjanpitoon tulevat kustannukset. Nämä kustannukset eritellään jo hakuvaiheessa hakulomakkeen ao. kohtiin. Myös maksatushakemuksessa käytetään samaa jaottelua. Tuensaajan kustannukset ovat niitä projektista aiheutuneita lisäkustannuksia, jotka tulevat tuensaajan kirjanpitoon omalle kustannuspaikalleen. Kustannusten tulee täyttää tukikelpoisuusehdot. Sama koskee projektiin hyväksyttyjen osatoteuttajien kustannuksia Henkilöstökustannukset Tukikelpoisia henkilöstökustannuksia ovat projektisuunnitelmassa hyväksytyn henkilöstön palkkakustannukset (TES:n/VES:n mukaiset palkat), sekä koko- että osa-aikaisten työntekijöiden kohtuulliset palkat sivukuluineen (vain lakisääteiset). Projektin henkilöstölle maksettavien palkkojen tulee olla kohtuullisia, vastaavasta työstä maksettavien palkkojen tasoa. Osa-aikaisesti projektissa työskentelevien on tehtävä päiväkohtaista kokonaistyöaikaseurantaa, josta käy ilmi myös muu kuin projektille tehty työ. Osa-aikaisille maksetaan palkka tehdyn työn suhteessa (todellinen tuntipalkka sivukuluineen x työtunnit). Lomapalkat kohdennetaan projektille tehdyn työn suhteessa projektin toteutusajalta. Yleishallinnon johdon palkkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. Oppilaitos voi palkata opiskelijansa tekemään projektin työtä silloin, kun opiskelija ei ole projektin varsinaisena kohderyhmänä (oppilaitos ei voi maksaa opiskelijalleen palkkaa opiskelusta). Apurahat ja stipendit eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. 17

18 Työterveyskustannukset ovat tukikelpoisia mahdollisella Kela-korvauksella vähennettyinä. Mikäli tuensaaja saa projektityöntekijän palkkakustannuksiin työllistämistukea tai matalapalkkatukea, palkkakulut ovat 100 %:sti tukikelvottomia siltä ajalta, kun tukea on saatu Ostopalvelut Ostopalveluilla tarkoitetaan ulkopuolisia palveluja, kuten esim. asiantuntijapalvelut markkinointi ja viestintä seminaari- ja kokouspalvelut projektihenkilöstölle ostettu ulkopuolinen koulutus. Mikäli oma organisaatio tuottaa projektille palveluja, kustannuksina voi esittää vain todelliset kustannukset ilman katetta Myös yhteistyökumppaneiden palvelut, joita ei ole kilpailutettu, hyväksytään vain todellisten kustannusten mukaisesti ja laskuttajan pitää pystyä selvittämään, miten kustannukset ovat muodostuneet. Palvelut tulee hankkia edullisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, ulkopuolista toimittajaa tulee käyttää, mikäli se muodostuu edullisemmaksi kuin oma työ. Palvelut on kilpailutettava. (ks. kohta Hankintamenettelyt) Ilman kilpailuttamista voidaan maksaa vain palvelun tuottajalle aiheutuneet todelliset kustannukset. Kilpailuttamatta jättäminen on kustannusten hylkäämisen ja/tai takaisinperinnän peruste. Kaikki hankintamenettelyt (sekä pienhankinnat että kilpailutettavat hankinnat) on dokumentoitava selkeästi. Ostopalveluista tehdään aina kirjallinen sopimus. Ketjuttaminen on kielletty (=alihankkijan alihankinnat). Tiedotus ja markkinointikustannukset EAKR-projekteissa tulosten levitys, tiedotus ja näkyvyys ovat keskeisiä asioita ja kustannukset näistä toimenpiteistä ovat tukikelpoisia, mikäli niiden yhteys projektiin on selkeä. Tukikelpoisia tiedotus- ja markkinointikustannuksia ovat mm. tiedotukseen ja markkinointiin liittyvät painatuskulut (painotuotteiden tulee valmistua projektin toteutusaikana) lehti-ilmoitukset, esitteet markkinointimateriaali messu- ja näyttelykulut projektin tulosten levitysseminaarit ja tiedotustapahtumat. Kustannusten tukikelpoisuus edellyttää, että kaikessa tiedotuksessa on kerrottava Euroopan Unionin rakennerahastojen osuudesta projektin rahoituksessa ja noudatettava projektipäätöksen liitteenä olevia ja rahoittajan antamia tiedotusohjeita (ks. kohta 8. Projektin tiedottaminen). 18

19 Vakuutukset Vain toiminnan kannalta välttämättömät vakuutuskustannukset ovat tukikelpoisia. Muut ostopalvelut Kohtuulliset tarjoilukustannukset, kuten esim. kokouskahvitarjoilu, seminaaripäivän ruokailu (kun kyseessä on koko päivän kestävä tilaisuus), jotka liittyvät oleellisesti ja välittömästi projektiin Matkakustannukset Matkojen tulee olla projektin tuloksellisuuden kannalta perusteltavissa. Tukikelpoisia ovat projektin henkilöstön matka- ja majoituskulut sekä päivärahat valtion matkustussäännön tai muiden vastaavien kansallisten ohjeiden mukaisina projektiin kuuluvista matkoista (organisaation noudattama matkustussääntö) projektin henkilöstön ulkomaan matkakustannukset silloin, kun matkat on esitetty projektisuunnitelmassa ja niistä on sovittu rahoittajan kanssa ennen matkaa ulkomaanmatkoista tulee tehdä rahoittajalle matkakertomus asiantuntijoiden matkakustannukset projektisuunnitelman mukaiset, projektin järjestämät opintomatkat kohderyhmille ohjausryhmän jäsenten matkakustannukset ohjausryhmän kokouksiin silloin, kun heidän taustayhteisönsä ei maksa niitä ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. Matkustustapa tulee valita halvimman kulkuneuvon mukaan. Oman auton käyttö tulee aina perustella (kokonaistaloudellisuus, yhteydet, matka-aika). Matkalaskun tulee olla selkeä ja riittävän informatiivinen (matkan kohde, yhteys projektiin, mahdollinen koulutustilaisuuden, seminaarin, messutapahtuman tms. ohjelma liitteeksi). Matkalaskun tulee olla yhtenevä kokonaistyöajanseurannan merkintöjen kanssa. Matkat tulee aina pystyä perustelemaan projektin tavoitteista Kone- ja laitehankinnat sekä poistot EAKR-projekteissa hankinta on investointi normaaliin tapaan. Kynnysrajat ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa, ja jokaisen hankinnan osalta hankintaprosessi tulee dokumentoida. Käytettyinä hankitut koneet ja laitteet Projektille on mahdollista ostaa käytettyjä koneita ja muuta tavaraa jos laite vastaa projektin tarpeita ja on perusteltua hankkia se käytettynä kun verrataan uuden hintaan (selkeästi halvempi) ja lisäksi ko. konetta ei ole aiemmin ostettu julkisen tuen turvin (mikä tahansa kansallinen tai EU-tuki). 19

20 Hankintaprosessi tulee dokumentoida: Kilpailuttamisen puuttumisen perusteena on laitteen selkeä edullisuus ja sopivuus projektille, ei muita käytettyjen laitteiden tarjoajia. Hankintamuistioon kannattaa laatia myös vertailulaskelma uuden laitteen hintaan. Hankintameno ei ole tukikelpoinen, jos käytetyn koneen tai laitteen hankintaan on edellisten viiden vuoden aikana saatu julkista tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan käyttöomaisuuden hankinnan avustuselementtiä (rahoituslähteenä julkisista varoista myönnetty tuki), ei valtion budjettiin sisältyviä menoeriä sinänsä. Vaatimus ulottuu myös laitteen aikaisempiin omistajiin. Todistustaakka julkisesta tuesta on tuensaajalla. Käytännössä selvitys edellyttää viiden edellisen vuoden ajalta aikaisempien omistajien ja niille myönnettyjen tukien selvittämistä. Jos niitä ei kyetä selvittämään, ei tukea voida myöntää. Jos laite myydään ennen kuin viisi vuotta on kulunut projektin päättymisestä, on saatu julkinen tuki maksettava takaisin pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan tulee olla määrältään kohtuullinen. Laitteen hankintahintaa ei voida pitää kohtuullisena, jos se ylittää koneen tai laitteen käyvän arvon. Käyttöomaisuuden hankinnasta aiheutuneen menon tulee olla tarpeellinen projektin toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että hankinnan kohteen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan sopiva ja käyttöiältään riittävä projektin tarpeisiin. Poistot Kirjanpitolain mukaiset poistot ovat tukikelpoisia seuraavin edellytyksin: Poistoista tulee esittää poistosuunnitelma. Poistoja voidaan hyväksyä vain projektin ajalta. Jos poistoaika on pidempi kuin projektin toteutusaika, jää osa poistoista kokonaan tuensaajan itsensä vastattaviksi. Hankintojen tulee olla projektin kannalta välttämättömiä Rakennukset ja maa-alueet Pääsääntöisesti projektipäätöksissä ei hyväksytä rakennuksien ja maa-alueiden hankintakustannuksia Vuokrakustannukset Tukikelpoisia vuokrakustannuksia ovat mm: ulkopuolisilta projektille vuokrattujen tilojen vuokrat projektin henkilöstön työtilavuokrat Projektin osuus tuensaajan ulkopuoliselle maksamista vuokrista tehdyn työajan suhteessa: jos projektin henkilöstö käyttää työajastaan 60 % projektiin, heidän työtilojensa vuokrista korkeintaan 60 % voidaan kohdistaa projektille. Sisäisen vuokran ( /neliö) muodostumisperuste on aina pystyttävä selvittämään eli on osoitettava, mitä kuluja sisältyy siihen kokonaiskustannukseen, josta neliöhinta saadaan. Tuensaajaorganisaation omien tilojen osalta projektin kustannukseksi voidaan hyväksyä käyttö/ylläpitokustannukset projektin käytössä olevien neliöiden suhteessa organisaation käytössä olevaan kokonaisneliömäärään (valaistus- lämmitys, vesi- ja säh- 20

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA

EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA Liite 1 1 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA Seuraavassa taulukossa on eritelty ESR:n ja EAKR:n flat rate mallien ja välilliset kustannukset EURA 2007

Lisätiedot

Liite 1 EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi 2007 2013

Liite 1 EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi 2007 2013 Liite 1 EAKR-PROJEKTIOPAS Opas tuensaajille Ohjelmakausi 2007 2013 Päivitetty 1.9.2012 1 Saatesanat Hämeen liitto on myöntänyt projektillenne tukea Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta. Tuensaajan, projektissa

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Osatoteuttaja vastaa aina lomakkeilla ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta.

Osatoteuttaja vastaa aina lomakkeilla ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: OSAPROJEKTIN SEURANTATIETOJEN ILMOITTAMINEN (Yhteishankkeen

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Kainuun maakunta -kuntayhtymä y ke 17.8.2011 klo 9.00 Oili Paloniemi, EU-koordinaattori Heikki Immonen, EU-hankekoordinaattori Mikä flat rate

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 19.12.2011 (korvaa ohjeen 3.2.2011) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN HALLINNOIJALLE: YHTEISHANKKEEN SEURANTALOMAKE EURA 2007 -JÄRJESTELMÄSSÄ Osatoteuttajat

Lisätiedot

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot Huom! Tässä esityksessä käsiteltäviin asioihin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli 9.5.2012

EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli 9.5.2012 EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli 9.5.2012 Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit Perustuvat

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR 27.2.2009 RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3 3. Tukikelpoisuus 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR Lähtökohtana kustannusten tukikelpoisuutta tulkittaessa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus )

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 25.9.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET LIITE 2 Maakunnan kehittämisraha 1.4.2010 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liiton rahoituspäätös perustuu lakiin eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

FLAT RATE koulutus maksajille syksy 2011. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

FLAT RATE koulutus maksajille syksy 2011. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA FLAT RATE koulutus maksajille syksy 2011 Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit Perustuvat EAKR- ja ESR-asetuksen samansisältöisiin muutoksiin, joilla tavoitellaan

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE) 12.8.2011 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE) Keski-Suomen liitto myöntää tukea EAKR- ja ESR -hankkeille. Tuen käyttöä ja päätöksentekoa

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 Maksatushakemukset -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta

2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta 3.7.2008 Liite 11 OHJE MAKSATUSHAKEMUKSISTA 1. Yleistä Hankkeen kokonaiskustannukset on hyväksytty rahoituspäätöksessä ja hyväksytyssä projektisuunnitelmassa. Rahoituspäätöksessä on myös asetettu hankkeen

Lisätiedot

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto Maksatuksen ajankohtaiskatsaus Ohjelmakausi 2007-2013: 2013 Onko vielä jotain opittavaa? 12.12.2013, Pori EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen,

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Jaana Summanen ESR-HANKKEIDEN HALLINTOSEMINAARI 14.1.2009 / Helsinki Congress Paasitorni www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Koulutus välittäville toimielimille Kirjanpidon ja

Lisätiedot

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2014-2020 SÄHKÖINEN EURA 2014 JÄRJESTELMÄ JA YKSINKERTAISTETUT KUSTANNUSRAKENNEMALLIT (EAKR) Jyrki Tomberg Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Lisätiedot

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/2010 8. MAKSATUSHAKEMUKSET. 8.1 Yleistä

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/2010 8. MAKSATUSHAKEMUKSET. 8.1 Yleistä 8. MAKSATUSHAKEMUKSET 8.1 Yleistä Rahoittaja hyväksyy hankkeen kokonaiskustannukset rahoituspäätöksessä. Rahoituspäätöksessä on myös asetettu hankkeen toteuttamiseen ja rahoituksen maksamiseen liittyvät

Lisätiedot

ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA

ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Jaana Summanen ESR-projektien käynnistystilaisuus 12.3.2009 / Opetushallitus, Helsinki www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen asialla Käsiteltäviä

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Jaana Summanen Marita Tupala 8.9.2010 Opetushallitus www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen asialla Käsiteltävät asiat Projektin

Lisätiedot

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen maksaminen ja käyttöä koskevat ehdot Myönnetyn avustuksen

Lisätiedot

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Mikko Hytönen ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 15.3.2012 Helsinki Seuranta- ja raportointiaikataulut vuosittain Maksatushakemus 31.10. (ajalta 1.5.-31.8.)

Lisätiedot

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet. Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet. Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta Hämeen maakuntahallitus 14.2.2011 Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet: Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen,

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Projektien aloitustilaisuus

Projektien aloitustilaisuus Projektien aloitustilaisuus Aika ja paikka: 15.4.2011 Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki Läsnä: Suvi Hartikainen, Metropolia amk Anna-Maria Vilkuna Annikka Puro, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Anne Juutilainen 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan alueellinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen SOLID-rahastojen haku 2013 Budjetin laatiminen Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa Budjetilla annetaan

Lisätiedot

Projektien määrällinen ja laadullinen seuranta

Projektien määrällinen ja laadullinen seuranta Projektien määrällinen ja laadullinen seuranta Osaajana työmarkkinoille -hankkeiden rinnakkaissessio Laura Jauhola ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 26.10.2009 Helsinki Seuranta- ja raportointiaikataulut

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET 12.8.2011 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liitto myöntää tukea EAKR- ja ESR hankkeille. Tuen käyttöä ja päätöksentekoa ohjaavat kansalliset ja Euroopan unionin säädökset ja ohjeet. Rahoituspäätös

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Anna-Laura Aittapelto, Marita Tupala ja Nina Ala-Sankola ESR-HANKKEIDEN KÄYNNISTYSSEMINAARI 15.3.2012 / Opetushallitus www.oph.fi/esr

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa

Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa 1.3.2012 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU-rakennerahastoyksikkö Rakennerahastojen uudet kustannusmallit

Lisätiedot

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku Budjetin laatiminen SOLID-RAHASTOT Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu: Tiedote 10.8.2015 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Kirjanpitokysymykset Valtionapukoulutus 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Erillinen projekti- / hankekirjanpito Projektin / hankkeen kirjanpito on eriytettävä avustuksensaajan kirjanpidosta riittävän

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

Väliraporttiohjeistus: sisältö ja talous. päivitetty 25.10.2010

Väliraporttiohjeistus: sisältö ja talous. päivitetty 25.10.2010 Väliraporttiohjeistus: sisältö ja talous päivitetty 25.10.2010 Väliraporttilomakkeet Käytössä sähköinen väliraporttipohja (hankkeille toimitettu linkki raporttipohjaan) Varsinainen väliraporttilomake jätetään

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje Tällä lomakkeella haetaan Keski-Suomen liiton myöntämää kansallista maakunnan kehittämisrahaa hankkeeseen, jonka kustannukset ilmoitetaan kertakorvausmallin (lump sum) avulla.

Lisätiedot

RAHOITUSPÄÄTÖKSEN EHDOT

RAHOITUSPÄÄTÖKSEN EHDOT RAHOITUSPÄÄTÖKSEN EHDOT Nämä rahoitusehdot ovat osa tuen myöntämispäätöstä. Jos näitä ehtoja ei noudateta, maksatukset voidaan keskeyttää ja jo maksettu tuki periä takaisin. Tuki on myönnetty ajallisesti

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille 24.5.2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Maksatus- ja tarkastusryhmä Esityksen sisältö Yleistä 1. Maksatushakemus 2. Hankkeen kirjanpito 3. Tositteet 4. Kustannusten

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Ohje maakunnan kehittämisrahan rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi

Ohje maakunnan kehittämisrahan rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi 1(6) Ohje maakunnan kehittämisrahan rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi 0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys/muutos edelliseen hakemukseen Uusi hakemus on hankkeen ensimmäinen rahoitushakemus.

Lisätiedot

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Opetushallituksen vastuut valtionapuviranomaisena Päätöksenteko Prosessivastuu Valvontavastuu Vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maksatus. Hanketoimijoiden koulutus 15.6.2011, Hotelli Santa Claus, järj. Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke

Maksatus. Hanketoimijoiden koulutus 15.6.2011, Hotelli Santa Claus, järj. Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke Maksatus Hanketoimijoiden koulutus 15.6.2011, Hotelli Santa Claus, järj. Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke Sivu 1 15.6.2011 Maksatuksen hakuajat Sivu 2 15.6.2011 Maksatuksen hakuajat

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Mihin seurantalomakkeita tarvitaan? Euroopan komission edellytys, jäsenvaltio

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 14.4.2015 EURA 2014/440/09 02 01 01/2014/UML Tuensaajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus:0245904-2 Teknologian

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa. MAKSATUKSET EU-HANKKEISSA (maaseuturahasto) Tuen maksaminen Eu-hankkeissa Kehittämis- tai investointihanke tulee toteuttaa rahoittajan päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman

Lisätiedot

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoituksen hakeminen Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Uudenmaan liiton ja muiden liittojen roolit MY R Rahoittaja-rooli (hankkeiden valinta ja rahoituspäätöksen

Lisätiedot