EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi 2007 2013"

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIOPAS Opas tuensaajille Ohjelmakausi Päivitetty

2 Saatesanat Hämeen liitto on myöntänyt projektillenne tukea Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta. Tuensaajan, projektissa työskentelevien henkilöiden sekä ohjausryhmän jäsenten on syytä perehtyä projektipäätöksen ja projektisuunnitelman lisäksi päätöksen säännöksiin ja ehtoihin heti toiminnan alkuvaiheessa, koska niiden tunteminen on yksi edellytys projektin onnistumiselle. Myös EURA2007-seurantajärjestelmään perehtyminen on tärkeää erityisesti projektia toteuttavalle henkilöstölle. EURA2007-seurantajärjestelmä on projektien hallinnointiin tarkoitettu selainpohjainen tietojärjestelmä. Järjestelmän avulla hoidetaan mm. projektihakemusten, maksatushakemusten, seurantalomakkeiden, väliraporttien ja loppuraportin täyttäminen ja toimittaminen. Kaikki EURA2007-järjestelmän projektien hakijoille ja toteuttajille tarkoitetut palvelut löytyvät päävalikosta osoitteesta Jokaisen osion käyttämistä varten löytyy oma käyttöohje EURA2007-järjestelmän kohdasta käyttöohjeet. Ohjeet tulee lukea huolellisesti kokonaan läpi ennen kuin alkaa täyttää tietoja järjestelmään. Tähän ohjeeseen on pyritty kokoamaan projektin läpiviemisen kannalta keskeisimmät asiat. Ohje ja lomakkeet ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa Hämeen liiton Internetsivuilta osoitteesta Onnea ja menestystä projektillenne! Hämeen liitto 2

3 Sisällysluettelo 1. Rahoituksen myöntäminen Projektin hallinnoijan (tuensaajan) tehtävät Yhteisprojektit Projektin vastuuhenkilö Projektipäällikkö Projektipäätös Projektikoodi Projektin nimi Toteutusaika Projektin vastuuvirkamies (yhteyshenkilö) Vahvistettu kustannusarvio Vahvistettu rahoitussuunnitelma Projektisuunnitelman muuttaminen Asiakirjojen julkisuus Projektin ohjaus ja seuranta Aloituspalaveri Ohjausryhmä Projektin raportointi ja seuranta Seurantalomakkeet (indikaattoriseuranta) Väliraportit Loppuraportti Projektin taloushallinto Talouden seuranta Kirjanpito Laskujen hyväksyminen Tositteet Virheiden käsittely Kokonaistyöajanseuranta Rahoituksen ja tulojen kohdentaminen projektille Yleiskustannusten / välillisten kustannusten laskentaperusteet (ei koske Flat rate - projekteja)

4 4. Tukikelpoiset kustannukset Yleiset tukikelpoisuusehdot Todellisiin kustannuksiin perustuvat tukikelpoiset kustannukset kustannuslajeittain ( vanha malli ) Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Rakennukset ja maa-alueet Vuokrakustannukset Toimistokulut Muut kustannukset Luontoissuoritukset Välilliset kustannukset Arvonlisävero Yleiskustannusmalliin perustuvat tukikelpoiset kustannukset kustannuslajeittain ( Flat rate ) Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Rakennukset ja maa-alueet Vuokrakustannukset Toimistokulut Muut kustannukset Luontoissuoritukset Välilliset kustannukset Arvonlisävero LUMP SUM kertakorvausmalli Projektin tukikelpoiset hankinnat Hankintamenettelyt Esimerkkejä tukikelvottomista kustannuksista

5 5. Rahoitus tuensaajan maksamiin kustannuksiin Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Projektin tulot Luontoissuoritukset eli laskennallinen rahoitus Tuen maksaminen Maksatushakemus Maksatushakemuksen liitteet Tekijänoikeusasiat Projektin tiedottaminen Yleiset periaatteet Keskeiset tiedotusohjeet Valvonta, varmennus ja tarkastus Projektissa paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastuksiin varautuminen Tuen takaisinperintä tai palauttaminen Projektin asiakirjat Projektin päättäminen Projektin vaikuttavuus ja tulokset EAKR-projektien toteuttamista ohjaavat lait ja asetukset sekä muut ohjeet Kansalliset säädökset EU:n asetukset ja ohjeistus Muu ohjeistus Rahoittajan yhteystiedot Lomakkeet ja mallit Liite: Malli ohjausryhmän 1. kokouksen asialistaksi

6 1. Rahoituksen myöntäminen Projektinne on hyväksytty osarahoitettavaksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ohjelmakaudella Projektin EAKR-tuki on myönnetty tukikelpoisiin korvattaviin nettokustannuksiin. Tukea voi saada enintään tukiprosentin määräämän osuuden kokonaiskustannuksista ja päätöksenmukaisen enimmäiseuromäärän. Projektipäätöksellä myönnettyä tukea saa käyttää vain päätöksessä vahvistetun kustannusarvion mukaisiin tukikelpoisiin kustannuksiin päätöksessä hyväksyttynä toteutusaikana. Kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että ne ovat projektisuunnitelmassa hyväksytystä toiminnasta aiheutuneita, tosiasiallisesti toteutuneita, todennettavissa olevia ja projektille tarpeellisia kustannuksia Projektin hallinnoijan (tuensaajan) tehtävät Projektin hallinnoijaorganisaatio on se taho, joka on jättänyt allekirjoitetun projektihakemuksen ja jolle tuki myönnetään ja maksetaan. Hallinnoija on kokonaisvastuussa projektin toteutuksesta Hämeen liiton hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti, kustannus- ja rahoitusosio mukaan lukien. Hallinnoijaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö allekirjoittaa projektin asiakirjat. Hallinnoija (tuensaaja) päättää projektin aloittamisesta sekä tekee esityksen rahoittajalle projektin keskeyttämisestä tai lopettamisesta nimeää projektin ohjausryhmän kirjallisella päätöksellä, jossa nimetään jäsenet ja heille varajäsenet vastaa siitä, että projektilla on käytettävissä tarvittavat resurssit seuraa projektin etenemistä ja huolehtii projektin tavoitteiden saavuttamisesta ja siihen tarvittavista henkilö- ym. resursseista vastaa projektin asiakirjojen asianmukaisesta arkistoinnista projektipäätöksessä mainittuun ajankohtaan saakka Yhteisprojektit Hallinnollisesti yhteisprojekti on monimutkaisempi kuin yhden tahon toteuttama projekti. Yhteisprojektissa päätoteuttajan (hallinnoijan) rinnalla on osatoteuttajia (kumppaneita). Rahoittaja käsittelee monen toteuttajan projektia yhtenä projektina (myös EURA2007-järjestelmässä), johon kaikki osatoteuttajat sitoutuvat. Huomioitavaa: Kumppanuudesta on tehtävä kirjallinen sopimus ennen hakemista. Kullekin osatoteuttajalle on määriteltävä vastuualueet, oma budjetti ja oma kirjanpito. Kaikki osatoteuttajat ovat hakijoita ja osallistuvat rahoitukseen. Kumppanien osuus toteutuksesta, kustannuksista ja rahoituksesta eritellään projektipäätöksessä. Tilintarkastusoikeus on kaikkien toteuttajien kirjanpitoon. 6

7 Annettujen ohjeiden mukaan päätoteuttaja pitää ns. projektikirjanpitoa. Se on osatoteuttajien kirjanpitotapahtumien koonti, joka on tarkoitettu nopeuttamaan rahoittajan maksatustarkastusta. Maksatushakemuksessa riittää päätoteuttajan allekirjoitus. Kukin osatoteuttaja todistaa maksatusta varten esittämänsä tiedot oman aineistonsa allekirjoituksin. Huomioitavaa: ALV-kohtelu voi vaihdella eri osatoteuttajilla. Maksatushakemus ja maksatus tapahtuvat päätoteuttajan kautta. Yhteisprojekteissa tuensaajia ovat projektin päätoteuttaja ja osatoteuttajat. Kaikki osatoteuttajat vastaavat yhdessä mahdollisesta takaisinperinnästä Projektin päätoteuttaja hoitaa projektin hallinnolliset tehtävät ja voi toteuttaa osan projektiin kuuluvista toimenpiteistä itse. Päätoteuttaja toimii koordinoivana tahona, jolla on tuen saajien keskinäiseen sopimukseen perustuvat tehtävät, oikeudet ja vastuut suhteessa muihin projektin tuen saajiin. Päätoteuttajan on huolehdittava, että osatoteuttajat ovat tietoisia velvollisuuksistaan (esim. kirjanpidon eriyttäminen ja viranomaisen tarkastusoikeus) Projektin vastuuhenkilö Projektisuunnitelmaan merkitty projektin vastuuhenkilö vastaa projektin hallinnon toiminnasta projektin koko toteuttamisen ajan, myös suunnitteluvaiheessa ja projektin päättymisen jälkeen. Yleensä projektin vastuuhenkilö toimii projektipäällikön esimiehenä. Mikäli projektin yhteyshenkilö muuttuu, tiedot tulee korjata viipymättä EURA2007 järjestelmään Projektipäällikkö Projektipäällikkö vastaa projektikokonaisuudesta. Projektipäällikkö huolehtii siitä, että suunnitellut toiminnot toteutuvat ja työnjako ja muu organisointi tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Hänen tulee tarkasti perehtyä projektipäätökseen, hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan sekä rahoituksen ehtoihin. Projektipäällikkö mm. vastaa projektin käytännön toteutuksesta tiedottaa informoi tuensaajaa ja ohjausryhmää projektin etenemisestä huolehtii tiedonkeruusta, dokumentoinnista ja arkistoinnista valmistelee ohjausryhmän kokoukset laatii raportit vastaa talouden seurannasta ja maksatushakemusten valmistelusta. 7

8 1.4. Projektipäätös Hämeen liiton maakuntahallitus päättää EAKR- ja valtion rahoituksen myöntämisestä projektille. Päätöksen perusteet ja ehdot määritellään yksityiskohtaisessa EURA2007-järjestelmässä tehtävässä projektipäätöksessä. Päätöksen liitteenä oleva projektisuunnitelma perustuu EURA2007-järjestelmässä hyväksyttyyn projektihakemukseen ja on osa projektipäätöstä. Projektisuunnitelmaan sisältyvä rahoitussuunnitelma sitoo projektin toteuttajaa. Projektipäätös liitteineen toimitetaan tuensaajalle, jonka tehtävä on huolehtia päätöksen jakelusta organisaation sisällä. Projektissa toimivien henkilöiden, myös osatoteuttajien, edellytetään perehtyvän aineistoon, osallistuvan projektin aloituspalaveriin sekä toimivan niissä annettujen ohjeiden mukaisesti. Projektipäätös on hallinnollinen asiakirja, joka sisältää keskeiset projektin hyväksymisen, toteuttamisen ja maksamisen ehdot. Projektin vastuuhenkilö vastaa siitä, että kaikki projektin asioita hoitavat henkilöt ja osastot saavat käyttöönsä projektipäätöksen liitteineen. Projektihenkilöstön tulee tutustua projektipäätökseen ja sen liitteisiin perusteellisesti. Ensimmäisessä projektipäätöksessä hyväksytään projektisuunnitelma kustannus- ja rahoitussuunnitelmineen koko projektin toteutusajalle, mutta usein rahoitus myönnetään korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Tämä siksi, että rahoittaja saa vuosittain valtuuden rahojen myöntämiseen, joten uutta rahaa tulee joka vuosi ja projekteja voidaan käynnistää kerralla enemmän. Rahoittaja tekee tulevien vuosien osalta rahoituksen myöntöpäätökset vuosittain ilman eri hakemusta edellytyksellä, että projekti etenee projektisuunnitelman ja ehtojen mukaisesti ja rahoittajaviranomaisella on käytettävissään tarvittava myöntämisvaltuus. Projektilla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi projektipäätös, jonka mukaisesti projektia rahoitetaan ja toteutetaan. Päätöksiä voi tulla yhdelle projektille useita kappaleita, joista viimeisin on voimassa oleva Projektikoodi Ensimmäisessä projektipäätöksessä projekti saa EURA2007-järjestelmässä projektikoodin, jota käytetään projektin asiakirjoissa. (Ei ole sama kuin hakemusnumero, jota tarvitaan EURA2007-järjestelmää käytettäessä) Projektin nimi Projektipäätöksessä/hyväksytyssä projektisuunnitelmassa olevaa nimeä on käytettävä täsmälleen samassa muodossa projektin kirjanpitoaineistossa, esitteissä, ilmoituksissa jne. 8

9 Toteutusaika Projektipäätöksessä on hyväksytty projektin aloitus- ja lopettamispäivämäärät, eli toteutusaika, jona projektin toimenpiteet toteutetaan ja johon rahoitus kohdentuu. Vain toteutusaikana syntyvät kustannukset ovat tukikelpoisia Projektin vastuuvirkamies (yhteyshenkilö) Hämeen liitto asettaa projektipäätöksessään projektille yhteyshenkilön (=projektin vastuuvirkamies), jonka tehtävänä on seurata projektin toteutumista. Yhteyshenkilöön voi ottaa yhteyttä kaikissa projektin toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua projektin ohjausryhmän kokouksiin. Yhteyshenkilö ei ole ohjausryhmän varsinainen jäsen vaan rahoittajaa edustava asiantuntija. Hänelle on toimitettava ohjausryhmän kaikki materiaali Vahvistettu kustannusarvio Vahvistettu kustannusarvio ja kustannuslajit ovat sitovia. Kustannusten tulee olla projektin toteutukselle välttämättömiä. Vain projektisuunnitelman mukaiset kustannukset ovat tukikelpoisia Vahvistettu rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma sitoo sekä tuensaajaa että rahoittajaa. Rahoitus koostuu julkisesta ja mahdollisesta yksityisestä rahoituksesta (ks. kohta 5) Projektisuunnitelman muuttaminen Perustellusta syystä projektisuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia, jos projektin sisällöllistä toteutussuunnitelmaa on muutettava, projektin kestoaika muuttuu tai projektin kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma muuttuvat. Muutokset hyväksytetään etukäteen ennen niiden toteutumista. Projektisuunnitelman muutoshakemuksen tekemisestä on aina sovittava etukäteen projektin rahoittajan kanssa. Tämän jälkeen rahoittaja palauttaa projektisuunnitelman tuensaajalle muutettavaksi EURA2007-järjestelmän välityksellä. Projektisuunnitelman muutoshakemus on jätettävä viranomaiskäsittelyyn ja toimitettava sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon määräajan puitteissa. Projektin ohjausryhmän tulee käsitellä kaikki oleelliset projektisuunnitelman muutokset, mutta lopullinen päätösvalta niiden hyväksymisestä on aina projektin rahoittajalla Asiakirjojen julkisuus Projektiin liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hakemus on julkinen sen jälkeen, kun se on merkitty viranomaisen diaariin ja päätös on julkinen heti, kun se on tehty. Loppuraportti on julkinen ja siitä on myös tiedotettava projektin laajuuteen sopivalla tavalla. Muut projektin toteuttamisen aikana toimitetut raportit ovat julkisia sen jälkeen, kun ne on toimitettu 9

10 saapuneiksi Hämeen liittoon. Yksityisiä etuja koskevat asiat kuten yksityinen taloudellinen etu, tutkimus- ja kehittämisintressit sekä yksityisyyden suoja (esim. henkilötiedot) rajoittavat asioiden julkisuutta. 2. Projektin ohjaus ja seuranta 2.1. Aloituspalaveri Projektipäätöksen saaneelle projektille pidetään Hämeen liiton koolle kutsuma aloituspalaveri, johon osallistuvat Hämeen liitosta projektin yhteyshenkilö ja projektin maksatuksesta vastaava maksatustarkastaja. Tuensaajan puolelta aloituspalaveriin tulee osallistua mahdollisuuksien mukaan kaikki projektissa toimivat henkilöt, mutta vähintäänkin tuensaajaorganisaation vastuullinen edustaja, projektipäällikkö/projektityöntekijä sekä projektin taloushallinnosta vastaava henkilö. Aloituspalaverissa käydään läpi projektipäätös ja -suunnitelma sekä projektin toimintaan liittyvät ohjeet ja säädökset. Lisäksi selvennetään rakennerahastotoimintaan liittyvää erityissanastoa ja keskustellaan muista mahdollisista projektiin liittyvistä seikoista. Palaverista laaditaan muistio, joka toimitetaan palaverin molemmille osapuolille Ohjausryhmä Tuensaajan on asetettava projektille ohjausryhmä, jossa on edustajat projektisuunnitelmassa esitetyistä tahoista. Ohjausryhmää on mahdollista täydentää projektin kuluessa. Ohjausryhmä koostuu tahoista ja henkilöistä, joille projektin toteutuminen on tärkeä ja mielenkiintoinen haaste, ei ylimääräinen velvollisuus ja vaivalloinen lisätyö. Ohjausryhmän asettamisesta tulee tehdä päätös. Päätöksessä nimetään ohjausryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai valtuutetaan ohjausryhmä valitsemaan heidät keskuudestaan. Puheenjohtajana ei voi olla projektipäällikkö eikä rahoittajaviranomaisen edustaja. Suositeltavaa on, ettei puheenjohtaja ole myöskään tuensaajaorganisaatiosta. Projektipäätöksessä rahoittaja on nimennyt projektin vastuuvirkamiehen (yhteyshenkilön), joka toimii ohjausryhmässä asiantuntijana, mutta ei ole ohjausryhmän varsinainen jäsen. Projektin yhteyshenkilölle toimitetaan kaikki ohjausryhmälle lähetettävä materiaali, esimerkiksi kokouskutsut, muistiot, raportit ja kokousaineistot. Ohjausryhmän rooli: valvoo ja seuraa projektin edistymistä projektipäätöksen mukaisesti seuraa ja ohjaa projektin sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista hyväksyy tarkennetut toimintasuunnitelmat hyväksytyn projektisuunnitelman pohjalta luo toiminnalle / yhteistyölle pelisäännöt valmistelee suunnitelmiin tulevat muutokset arvioi projektin etenemistä esim. itsearvioinnin pohjalta levittää projektin tuloksia 10

11 seuraa rahankäyttöä hyväksytyn talousarvion rajoissa käsittelee projektin maksatushakemukset, seuranta- ja väliraportit ja loppuraportin antaa asiantuntemuksensa projektin käyttöön toimii linkkinä sidosryhmiin vastaa osaltaan projektin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta käy viimeisessä kokouksessa projektin tulokset ja palautteet läpi sekä sopii tulosten levittämisestä myös projektin päättymisen jälkeen. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous tulee pitää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tuensaaja on saanut rahoittajalta projektipäätöksen. Ohjausryhmän tulee kokoontua vähintään kolme kertaa vuodessa. Projektin ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa ohjausryhmälle selvitetään sille annetut tehtävät. Tärkeintä on, että ohjausryhmä tutustuu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan ja projektipäätökseen, myös sen ehtoihin. Niiden perusteella voidaan tarkemmin sopia yhteistyökumppaneiden vastuualueista ja mm. raportoinnista ja sen aikatauluista. Ohjausryhmälle esitetään seurantalomakkeet, väliraportit ja loppuraportti ennen niiden toimittamista rahoittajalle. Ohjausryhmän ei tarvitse hyväksyä maksatushakemusta, mutta sille tulee esittää aika ajoin katsaus projektin talouteen. Maksatushakemus antaa tähän hyvän välineen. Ohjausryhmällä ei ole päätösvaltaa projekti- tai rahoitussuunnitelman muutoksiin, vaan päätökset niistä tekee rahoittaja. Ohjausryhmän tehtävänä on kuitenkin käsitellä mahdollisia projektisuunnitelman muutosesityksiä ennen niiden esittämistä rahoittajalle. Liitteenä nro 1 on malli ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen asialistaksi Projektin raportointi ja seuranta Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä rahoittajalle, yhteistyökumppaneille ja tuensaajalle itselleen. Raportoinnin tulee olla säännöllistä ja riittävän tarkkaa. Rahoittaja on kiinnostunut erityisesti siitä, kuinka hyvin projekti on päässyt tavoitteisiinsa ja millaisia tuloksia ja vaikutuksia projektilla on ollut. Väli- ja loppuraporttien laatijan onkin verrattava syntyneitä tuloksia hyväksytyssä suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja arvioitava myös onnistumisen astetta. Tärkeää on selvittää sekin, miksi tavoitteisiin ei päästy. Raportit tehdään määrämuotoisille lomakkeille EURA2007-järjestelmässä. Lomakkeet jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn projektipäätöksessä annetun aikataulun mukaisesti ja toimitetaan sen jälkeen tulostettuna ja allekirjoitettuna Hämeen liittoon. Hämeen liitto edellyttää EURA2007-järjestelmän raporttien (seurantalomake, väli- ja loppuraportti) lisäksi maksatushakemusten liitteenä toimitettavaa vapaamuotoista tiivistelmää maksatuskauden toiminnasta Seurantalomakkeet (indikaattoriseuranta) Seurantalomakkeella tuensaaja raportoi määrätyt indikaattorit puolivuosittain. 11

12 Vuoden ensimmäisen seurantakauden (ajalta ) tiedot on toimitettava Hämeen liittoon viimeistään Vuoden jälkimmäisen seurantakauden (ajalta ) tiedot on toimitettava Hämeen liittoon viimeistään Seurantalomakkeet tulee ehdottomasti täyttää ja jättää viranomaiskäsittelyyn kronologisessa järjestyksessä projektin alusta alkaen, eli projektin 1. seurantakaudesta alkaen. Seurantatiedot on toimitettava kaikilta niiltä kausilta, jotka sisältyvät projektisuunnitelman mukaiseen kestoaikaan. Seurantakaudet ovat aina vakiopituisia, eikä niitä voi muuttaa. Jos seurantakaudella ei mahdollisesti ole syntynyt mitään seurantalomakkeella ilmoitettavia suoritteita, esim. toiminnan ollessa vasta aluillaan, tulee seurantalomake silti toimittaa ns. nollalomakkeena. Seurantalomake on toimitettava aikataulun mukaisesti, eikä lomakkeen toimittamiselle voida myöntää jatkoaikaa. Seurantatietojen toimittaminen määräajassa on projektille maksettavan EAKR- ja valtion tuen maksamisen edellytys. Projektin viimeinen seurantalomake tulee toimittaa viipymättä heti projektin päättymisen jälkeen, kun tiedot koko projektin kestoajalta on tarkistettu. Seurantalomakkeet täytetään ja jätetään viranomaiskäsittelyyn EURA2007- järjestelmässä sekä toimitetaan sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon. EAKR-projekteilta vaadittavat pakolliset seurantatiedot: Seurantalomakkeella ilmoitetaan tiedot tietystä osallistuvasta yrityksestä ja organisaatiosta sekä tiedot tietystä työpaikasta tai syntyneestä uudesta yrityksestä vain yhden kerran (= yhdellä seurantakaudella) projektin aikana. Organisaatioita kuvaavat tiedot: projektiin mukaan tulleet yritykset projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot (esim. kunnat, kuntayhtymät jne.) Mukaan tulleella yrityksellä/muulla organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan, esim. organisaatio, jonka henkilöstö osallistuu projektissa järjestettävään koulutukseen tai joka on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä. Organisaatiota EI lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuotteita projektille, eikä ole muulla tavalla projektissa toimivana osapuolena. Organisaatiota EI lasketa mukaan myöskään silloin, jos se toimii pelkästään rahoittajana tai on vain osatoteuttajana hallinnoimassa projektia. Työllisyysvaikutukset: uusien työpaikkojen määrä uusien yritysten määrä Kohdassa ilmoitetaan niiden uusien työpaikkojen ja yritysten määrä, jotka ovat syntyneet projektin myötävaikutuksella. Projektin myötävaikutuksen on oltava sillä tavoin tuntuva, että ilman projektia työpaikkaa/yritystä ei olisi syntynyt lainkaan tai ei läheskään samassa aikataulussa. Osa-aikaiset työpaikat huomioidaan siten, että kaksi osa-aikaista työpaikkaa merkitään yhtenä työpaikkana. Uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on 12

13 hakeutunut ennakkoperintärekisteriin. Viranomaisen suorittaessa myöhemmin tarkastuksia, projektin vaikutus työpaikkojen/yritysten syntymiseen on voitava osoittaa. Työpaikoilla ei tarkoiteta projektin hallinnoimiseen syntyneitä työpaikkoja (= projektivaroin palkattua henkilöstöä: projektin vetäjä, projektipäällikkö tai muu projektihenkilöstö). Naisen perustama yritys tarkoittaa eri yhtiömuotojen tapauksessa seuraavaa: yksityinen elinkeinonharjoittaja on nainen avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista on naisten sijoittamia osakeyhtiössä yli 50 % yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla Väliraportit Raportti vastaa sisällöltään hyväksyttyä projektisuunnitelmaa Väliraportti vastaa kysymyksiin mitä, miten, miksi, milloin, kenelle, kuka. Se kuvaa, mitä projektissa on tapahtunut vuoden aikana, mitä toimenpiteitä on toteutettu, miten tavoitteita on saavutettu, kuinka toimintaa tullaan suuntaamaan, mitä ongelmia on ollut jne. Raportti sisältää siis konkreettisia, projektissa tapahtuneita asioita. Toimitetaan Hämeen liittoon kalenterivuosittain ( ) mennessä (vuoden 2. puoliskon seurantalomakkeen yhteydessä). Ensimmäisen väliraportin aloituspäivämäärä on sama kuin projektisuunnitelmassa ilmoitettu projektin aloituspäivämäärä. Seuraavan väliraportin aloituspäivämäärä on automaattisesti edellisen väliraportin päättymispäivämäärää seuraava päivämäärä. Väliraportti tulee toimittaa projektin päättyessä myös viimeiseltä kalenterivuodelta tai sen osalta. Projektien, joiden toteutusaika on tasan yhden kalenterivuoden mittainen ( ) tai lyhyempi, ei tarvitse toimittaa väliraporttia, vaan siinä tapauksessa riittää loppuraportin toimittaminen. Väliraporttien toimittamisesta annettuja määräaikoja on ehdottomasti noudatettava. Väliraporttien toimittaminen määräajassa on projektille maksettavan EAKR- ja valtion tuen maksamisen edellytys. Väliraportit täytetään ja jätetään viranomaiskäsittelyyn EURA2007-järjestelmässä sekä toimitetaan sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon Loppuraportti Kuvaa projektin tavoitteet ja lähtökohdan lyhyesti. Keskeistä on toiminnan sisällön, kertyneiden kokemusten ja tulosten kuvaaminen. Kertoo väliraportin tapaan tehdyistä toimenpiteistä ja niiden sisällöstä sekä saavutetuista tuloksista. Arvioi käytettyjen menetelmien sopivuutta, onnistumisen astetta sekä syitä, jotka johtivat saavutettuun tulokseen. Loppuraportissa on tärkeää kuvata myös, mitä jää elämään projektin jälkeen. 13

14 Loppuraportti on yksi keino levittää projektissa saatuja tietoja ja hyviä käytäntöjä muillekin. Loppuraportti täytetään ja jätetään viranomaiskäsittelyyn EURA2007-järjestelmässä sekä toimitetaan sen jälkeen allekirjoitettuna Hämeen liittoon. Loppuraportin allekirjoittaa tuensaajaorganisaation virallinen nimenkirjoittaja. Loppuraportti on toimitettava viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä viimeistään neljän kuukauden kuluessa projektille vahvistetun toteutusajan päättymisestä. Loppuraportin toimittaminen on viimeisen rahoituserän maksamisen ehto. Hyvä loppuraportti vastaa projektisuunnitelmaa kertoo, miten asetetut tavoitteet on saavutettu antaa selkeän kuvan toiminnan sisällöstä ja käytetyistä menetelmistä sisältää luettelon tehdyistä hankinnoista ja investoinneista arvioi valittujen menetelmien ja toimintatapojen merkitystä ja sopivuutta antaa suosituksia vastaavaan toimintaan kertoo toiminnan jatkosta projektin jälkeen. 3. Projektin taloushallinto 3.1. Talouden seuranta Projektissa tulee seurata kumulatiivisesti sekä kustannusarvion että rahoitussuunnitelman toteutumista. Projektipäällikön tulee sopia taloushallinnon kanssa, millä tavoin ja millä aikataululla hän saa talousseurantaraportit käyttöönsä Kirjanpito Projektille tulee perustaa oma kustannuspaikka, johon projektin menot, tulot ja rahoitukset kirjataan. Flat rate projekteissa kirjanpitoon voidaan perustaa toinen kustannuspaikka, johon välilliset kustannukset kirjataan. Oma tositesarja, jos mahdollista, sillä alkuperäiset tositteet on säilytettävä vähintään saakka. Myös sähköisessä muodossa olevaa aineistoa tulee voida tarkastella saakka. Tilipuitteet/kustannuslajit tulisi saada mahdollisimman hyvin vastaamaan projektipäätöksen ja maksatushakemuksen jaottelua, jotta kirjanpidosta saa pääkirjan raportin ilman suurta lisätyötä. Kustannuslajien ja tilien sisältö tulee pitää samanlaisena koko projektin toteutusajan. Tuensaajan kirjanpidon ulkopuolella syntyvistä kustannuksista kootaan tiedot hyväksytyn kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman mukaisella jaottelulla. Myös yhteisprojekteissa jokaisella osatoteuttajalla tulee olla projektille oma kustannuspaikka kirjanpidossa. 14

15 Flat rate -mallia käyttävien projektien kirjanpidon lisäohjeistusta kohdassa Laskujen hyväksyminen Oman organisaation käytäntö tulee selvittää projektin koko henkilökunnalle (kuka asia- ja numerotarkastaa, kuka hyväksyy). Projektista vastaavan henkilön tulee aina voida asiatarkastaa laskut (omia laskujaan lukuun ottamatta) ja saada niistä itselleen jäljennökset Tositteet Tositenumero on kirjoitettava selvästi tositteeseen sekä liitteisiin. Kukin lasku on kirjattava omalle tositenumerolleen, ns. koontitositteita (monta laskua samalla tositenumerolla) ei saa tehdä. Lisäselvitykset näkyviin, jos esim. laskun selitteet eivät ole selkeät. Tositteeseen/kuittiin tulee kirjoittaa selvitys siitä, miten kulu liittyy projektiin. Mitä selkeämpi selvitys on, sitä nopeammin maksatushakemuksen käsittely ja tuen maksaminen sujuu. Tositteessa tulee näkyä myös hyväksymismerkinnät. Laskussa tulee näkyä projektin nimi, esim. viitekentässä. Jos lasku on yhteinen tuensaajaorganisaation muun toiminnan kanssa, tulee projektin osuus erotella selkeästi. Kokonaiskustannuksen tulee kuitenkin käydä laskusta selkeästi ilmi. Tositteen tulee vastata kysymyksiin: mitä, missä, milloin, kuka, miksi? Erityistä huomiota tulee kiinnittää matkalaskuihin, poistoihin ja yleiskustannuksiin. Esimerkkejä: Ei : Ostettu elintarvikkeita 30 Vaan: Ostettu kahvia ja sämpylöitä xx kokouksen ( ) tarjoilua varten 30, liitteenä osallistujaluettelo. Ei: Helsinki Hotellin lasku, vrk/ 1hh 77 Vaan: Helsinki Hotellin lasku, vrk/ 1hh 77. Projektipäällikkö xx:n osallistuminen työ- ja elinkeinoministeriön xx -seminaariin Helsingissä Virheiden käsittely Mahdolliset virheet korjataan muistiotositteilla. Muistiotositteessa täytyy olla viittaus alkuperäiseen virheelliseen tositteeseen. Jos virhe havaitaan jälkikäteen esim. tarkastuksen yhteydessä, tehdään virheen korjaus sille seurantajaksolle milloin se huomataan Kokonaistyöajanseuranta Kaikkien osa-aikaisten työntekijöiden kokonaistyöaikaa on seurattava tuntikirjanpidolla. Seurantaan tulee kirjata projektiin tehdyn työn sisältö ja myös muu kuin projektille tehty työ. 15

16 Osa-aikaisten työntekijöiden palkka maksetaan ja kirjataan projektin kirjanpitoon projektiin tehtyjen tuntien mukaan (ei siis työsuunnitelman mukaista % -kohdistusta), joten palkkalaskennan kanssa on sovittava tarvittavat järjestelyt Rahoituksen ja tulojen kohdentaminen projektille Tuensaajan tulee huolehtia siitä, että rahoitus ja tulot merkitään pääkirjaan oikein. Projektille etupainotteisesti (esim. kokonaisuudessaan projektin alussa) maksettu kunta-, muu julkinen tai yksityinen rahoitus jätetään tuensaajaorganisaation taseeseen ja tuloutetaan projektille vaiheittain, projektipäätöksen ja kunkin maksatuskauden kustannusten mukaisessa suhteessa. Rahoitusosuuksia ei saa tulouttaa kaikkea kerralla missään vaiheessa. Maksatushakemukseen voi merkitä rahoituseränä korkeintaan sen osuuden toteutuneesta kunta-, muun julkisen ja yksityisen tahon rahoituksesta, joka ei ylitä ko. maksatuskaudella toteutuneita kustannuksia. Rahoitusosuuksien ja tulojen kirjaukset tulee näkyä projektin pääkirjalla Yleiskustannusten / välillisten kustannusten laskentaperusteet (ei koske Flat rate -projekteja) Mikäli projektille kohdistetaan yleiskustannuksia, esim. taloushallinto-, atk- tai kiinteistökuluja, on niiden laskentaperusteet selvitettävä projektihakemuksessa. Kaikkien yleiskustannusten laskutusperusteet on pystyttävä selvittämään: mm. mistä koostuu se kokonaiskustannus, josta yksikköhinta lasketaan. Paras tapa on laskea suoritteelle yksikköhinta, kuten monisteen kpl-hinta, tilojen neliömetriä kohden laskettu hoitokulu, tosite- tai vientikohtainen hinta, tietokoneen käyttökustannus/päivä tai laite-/konekohtainen kk-hinta jne. Projektia laskutetaan sille kohdistuneen suoritemäärän mukaisesti. 4. Tukikelpoiset kustannukset 4.1. Yleiset tukikelpoisuusehdot Rahoittaja hyväksyy kustannukset maksatushakemuksessa esitetyn aineiston perusteella. Hämeen liiton myöntämä rahoitus lasketaan hyväksytyistä, tukikelpoisista kustannuksista. Periaatteena kustannusten hyväksymisessä on tarkoituksenmukaisuus ja kohtuullisuus sekä aiheuttamisperiaate. Tukikelpoisten, hyväksyttävien kustannusten tulee olla välittömästi projektin toteuttamisesta aiheutuneita hyväksytyn projektipäätöksen mukaisia projektin toteutusajalta tosiasiallisesti maksettuja (projektin tuensaajan tai yhteistyökumppanin jo maksamat ja kirjanpitoon maksetuksi kirjatut) 16

17 projektipäätöksessä hyväksyttyihin kululajeihin kuuluvia luotettavilla kirjanpitodokumenteilla todennettuja (suljetun kirjanpidon pääkirja). Projektin toteutusaika on merkitty projektipäätökseen. Ennen projektin alkamista tai sen päättymisen jälkeen muodostuneet kustannukset eivät ole tukikelpoisia, vaikka ne liittyisivätkin projektiin. Tällaisia voivat olla mm. projektihakemuksen valmistelusta aiheutuneet kustannukset. Projekti voi alkaa vasta hakemuksen jättöpäivän jälkeen. Hämeen liitto hyväksyy pääkirjalla esitetyt tukikelpoiset kustannukset, mikäli ne on tosiasiallisesti maksettu ennen maksatushakemuksen jättämistä. Viimeistä maksatushakemusta tehtäessä hakija voi ottaa huomioon myös ne lakisääteiset henkilösivukulut ja lomapalkkavaraukset, jotka maksetaan projektin toteutusajan ulkopuolella. Tukikelpoisia kustannuksia voi muodostua vain niihin kustannuslajeihin, jotka on hyväksytty projektipäätöksessä. Jos projektille aiheutuu muita kuin päätöksessä hyväksyttyjä kustannuksia, ne jäävät tuensaajaorganisaation maksettaviksi, eikä niitä sisällytetä maksatushakemukseen Todellisiin kustannuksiin perustuvat tukikelpoiset kustannukset kustannuslajeittain ( vanha malli ) EAKR-projekteissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tuensaajan kirjanpitoon tulevat kustannukset. Nämä kustannukset eritellään jo hakuvaiheessa hakulomakkeen ao. kohtiin. Myös maksatushakemuksessa käytetään samaa jaottelua. Tuensaajan kustannukset ovat niitä projektista aiheutuneita lisäkustannuksia, jotka tulevat tuensaajan kirjanpitoon omalle kustannuspaikalleen. Kustannusten tulee täyttää tukikelpoisuusehdot. Sama koskee projektiin hyväksyttyjen osatoteuttajien kustannuksia Henkilöstökustannukset Tukikelpoisia henkilöstökustannuksia ovat projektisuunnitelmassa hyväksytyn henkilöstön palkkakustannukset (TES:n/VES:n mukaiset palkat), sekä koko- että osa-aikaisten työntekijöiden kohtuulliset palkat sivukuluineen (vain lakisääteiset). Projektin henkilöstölle maksettavien palkkojen tulee olla kohtuullisia, vastaavasta työstä maksettavien palkkojen tasoa. Osa-aikaisesti projektissa työskentelevien on tehtävä päiväkohtaista kokonaistyöaikaseurantaa, josta käy ilmi myös muu kuin projektille tehty työ. Osa-aikaisille maksetaan palkka tehdyn työn suhteessa (todellinen tuntipalkka sivukuluineen x työtunnit). Lomapalkat kohdennetaan projektille tehdyn työn suhteessa projektin toteutusajalta. Yleishallinnon johdon palkkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. Oppilaitos voi palkata opiskelijansa tekemään projektin työtä silloin, kun opiskelija ei ole projektin varsinaisena kohderyhmänä (oppilaitos ei voi maksaa opiskelijalleen palkkaa opiskelusta). Apurahat ja stipendit eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. 17

18 Työterveyskustannukset ovat tukikelpoisia mahdollisella Kela-korvauksella vähennettyinä. Mikäli tuensaaja saa projektityöntekijän palkkakustannuksiin työllistämistukea tai matalapalkkatukea, palkkakulut ovat 100 %:sti tukikelvottomia siltä ajalta, kun tukea on saatu Ostopalvelut Ostopalveluilla tarkoitetaan ulkopuolisia palveluja, kuten esim. asiantuntijapalvelut markkinointi ja viestintä seminaari- ja kokouspalvelut projektihenkilöstölle ostettu ulkopuolinen koulutus. Mikäli oma organisaatio tuottaa projektille palveluja, kustannuksina voi esittää vain todelliset kustannukset ilman katetta Myös yhteistyökumppaneiden palvelut, joita ei ole kilpailutettu, hyväksytään vain todellisten kustannusten mukaisesti ja laskuttajan pitää pystyä selvittämään, miten kustannukset ovat muodostuneet. Palvelut tulee hankkia edullisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, ulkopuolista toimittajaa tulee käyttää, mikäli se muodostuu edullisemmaksi kuin oma työ. Palvelut on kilpailutettava. (ks. kohta Hankintamenettelyt) Ilman kilpailuttamista voidaan maksaa vain palvelun tuottajalle aiheutuneet todelliset kustannukset. Kilpailuttamatta jättäminen on kustannusten hylkäämisen ja/tai takaisinperinnän peruste. Kaikki hankintamenettelyt (sekä pienhankinnat että kilpailutettavat hankinnat) on dokumentoitava selkeästi. Ostopalveluista tehdään aina kirjallinen sopimus. Ketjuttaminen on kielletty (=alihankkijan alihankinnat). Tiedotus ja markkinointikustannukset EAKR-projekteissa tulosten levitys, tiedotus ja näkyvyys ovat keskeisiä asioita ja kustannukset näistä toimenpiteistä ovat tukikelpoisia, mikäli niiden yhteys projektiin on selkeä. Tukikelpoisia tiedotus- ja markkinointikustannuksia ovat mm. tiedotukseen ja markkinointiin liittyvät painatuskulut (painotuotteiden tulee valmistua projektin toteutusaikana) lehti-ilmoitukset, esitteet markkinointimateriaali messu- ja näyttelykulut projektin tulosten levitysseminaarit ja tiedotustapahtumat. Kustannusten tukikelpoisuus edellyttää, että kaikessa tiedotuksessa on kerrottava Euroopan Unionin rakennerahastojen osuudesta projektin rahoituksessa ja noudatettava projektipäätöksen liitteenä olevia ja rahoittajan antamia tiedotusohjeita (ks. kohta 8. Projektin tiedottaminen). 18

19 Vakuutukset Vain toiminnan kannalta välttämättömät vakuutuskustannukset ovat tukikelpoisia. Muut ostopalvelut Kohtuulliset tarjoilukustannukset, kuten esim. kokouskahvitarjoilu, seminaaripäivän ruokailu (kun kyseessä on koko päivän kestävä tilaisuus), jotka liittyvät oleellisesti ja välittömästi projektiin Matkakustannukset Matkojen tulee olla projektin tuloksellisuuden kannalta perusteltavissa. Tukikelpoisia ovat projektin henkilöstön matka- ja majoituskulut sekä päivärahat valtion matkustussäännön tai muiden vastaavien kansallisten ohjeiden mukaisina projektiin kuuluvista matkoista (organisaation noudattama matkustussääntö) projektin henkilöstön ulkomaan matkakustannukset silloin, kun matkat on esitetty projektisuunnitelmassa ja niistä on sovittu rahoittajan kanssa ennen matkaa ulkomaanmatkoista tulee tehdä rahoittajalle matkakertomus asiantuntijoiden matkakustannukset projektisuunnitelman mukaiset, projektin järjestämät opintomatkat kohderyhmille ohjausryhmän jäsenten matkakustannukset ohjausryhmän kokouksiin silloin, kun heidän taustayhteisönsä ei maksa niitä ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. Matkustustapa tulee valita halvimman kulkuneuvon mukaan. Oman auton käyttö tulee aina perustella (kokonaistaloudellisuus, yhteydet, matka-aika). Matkalaskun tulee olla selkeä ja riittävän informatiivinen (matkan kohde, yhteys projektiin, mahdollinen koulutustilaisuuden, seminaarin, messutapahtuman tms. ohjelma liitteeksi). Matkalaskun tulee olla yhtenevä kokonaistyöajanseurannan merkintöjen kanssa. Matkat tulee aina pystyä perustelemaan projektin tavoitteista Kone- ja laitehankinnat sekä poistot EAKR-projekteissa hankinta on investointi normaaliin tapaan. Kynnysrajat ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa, ja jokaisen hankinnan osalta hankintaprosessi tulee dokumentoida. Käytettyinä hankitut koneet ja laitteet Projektille on mahdollista ostaa käytettyjä koneita ja muuta tavaraa jos laite vastaa projektin tarpeita ja on perusteltua hankkia se käytettynä kun verrataan uuden hintaan (selkeästi halvempi) ja lisäksi ko. konetta ei ole aiemmin ostettu julkisen tuen turvin (mikä tahansa kansallinen tai EU-tuki). 19

20 Hankintaprosessi tulee dokumentoida: Kilpailuttamisen puuttumisen perusteena on laitteen selkeä edullisuus ja sopivuus projektille, ei muita käytettyjen laitteiden tarjoajia. Hankintamuistioon kannattaa laatia myös vertailulaskelma uuden laitteen hintaan. Hankintameno ei ole tukikelpoinen, jos käytetyn koneen tai laitteen hankintaan on edellisten viiden vuoden aikana saatu julkista tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan käyttöomaisuuden hankinnan avustuselementtiä (rahoituslähteenä julkisista varoista myönnetty tuki), ei valtion budjettiin sisältyviä menoeriä sinänsä. Vaatimus ulottuu myös laitteen aikaisempiin omistajiin. Todistustaakka julkisesta tuesta on tuensaajalla. Käytännössä selvitys edellyttää viiden edellisen vuoden ajalta aikaisempien omistajien ja niille myönnettyjen tukien selvittämistä. Jos niitä ei kyetä selvittämään, ei tukea voida myöntää. Jos laite myydään ennen kuin viisi vuotta on kulunut projektin päättymisestä, on saatu julkinen tuki maksettava takaisin pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan tulee olla määrältään kohtuullinen. Laitteen hankintahintaa ei voida pitää kohtuullisena, jos se ylittää koneen tai laitteen käyvän arvon. Käyttöomaisuuden hankinnasta aiheutuneen menon tulee olla tarpeellinen projektin toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että hankinnan kohteen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan sopiva ja käyttöiältään riittävä projektin tarpeisiin. Poistot Kirjanpitolain mukaiset poistot ovat tukikelpoisia seuraavin edellytyksin: Poistoista tulee esittää poistosuunnitelma. Poistoja voidaan hyväksyä vain projektin ajalta. Jos poistoaika on pidempi kuin projektin toteutusaika, jää osa poistoista kokonaan tuensaajan itsensä vastattaviksi. Hankintojen tulee olla projektin kannalta välttämättömiä Rakennukset ja maa-alueet Pääsääntöisesti projektipäätöksissä ei hyväksytä rakennuksien ja maa-alueiden hankintakustannuksia Vuokrakustannukset Tukikelpoisia vuokrakustannuksia ovat mm: ulkopuolisilta projektille vuokrattujen tilojen vuokrat projektin henkilöstön työtilavuokrat Projektin osuus tuensaajan ulkopuoliselle maksamista vuokrista tehdyn työajan suhteessa: jos projektin henkilöstö käyttää työajastaan 60 % projektiin, heidän työtilojensa vuokrista korkeintaan 60 % voidaan kohdistaa projektille. Sisäisen vuokran ( /neliö) muodostumisperuste on aina pystyttävä selvittämään eli on osoitettava, mitä kuluja sisältyy siihen kokonaiskustannukseen, josta neliöhinta saadaan. Tuensaajaorganisaation omien tilojen osalta projektin kustannukseksi voidaan hyväksyä käyttö/ylläpitokustannukset projektin käytössä olevien neliöiden suhteessa organisaation käytössä olevaan kokonaisneliömäärään (valaistus- lämmitys, vesi- ja säh- 20

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi

EAKR-PROJEKTIOPAS. Opas tuensaajille. Ohjelmakausi EAKR-PROJEKTIOPAS Opas tuensaajille Ohjelmakausi 2007 2013 Päivitetty 2.9.2011 Saatesanat Hämeen liitto on myöntänyt projektillenne tukea Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta. Tuensaajan, projektissa

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN HALLINNOIJALLE: YHTEISHANKKEEN SEURANTALOMAKE EURA 2007 -JÄRJESTELMÄSSÄ Osatoteuttajat

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE) 1 (6) 12.1.2017 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE) Keski-Suomen liitto myöntää tukea maakunnan kehittämisraha-, EAKR- ja ESR-

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA Yleistä maksaa hankkeelle rahoituksen maksatushakemuksen perusteella rahoituspäätöksen mukaisin ehdoin toteutuneisiin tukikelpoisiin

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA Viite Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (501/2011) Muistio 12.5.2011 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020, hakeminen ja tukikelpoisuus Pohjois-Pohjanmaan liitto 6.5.2014 Hallintoa kevennetään Yksinkertaistetut kustannusmallit laajempaan käyttöön

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien maksatus

Maatalouden investointitukien maksatus Maatalouden investointitukien maksatus 21.4.2015 1 Miten saada myönnetty investointituki maksuun? Hyrrän kautta Maksua ja nostolupaa on mahdollista hakea myös lomakkeella Tuki maksetaan/lainaa myönnetään

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 23.8.2016 Sivu 1 25.8.2016

Lisätiedot

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen maksaminen ja käyttöä koskevat ehdot Myönnetyn avustuksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA Yleistä maksaa hankkeelle rahoituksen maksatushakemuksen perusteella rahoituspäätöksen mukaisin ehdoin toteutuneisiin tukikelpoisiin

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus 1 (5) TIEDOT AVUSTUKSEN SAAJASTA Avustuksen saaja Puutteellisesti täytettyä maksatushakemusta ei käsitellä Osoite Yhteyshenkilö Puhelin/email TIEDOT HANKKEESTA JA RAHOITUSPÄÄTÖKSESTÄ Hankkeen nimi Avustuksen

Lisätiedot

ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa

ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa Minna Koivukangas EU-koordinaattori Keski-Suomen ELY-keskus/ Varsinais-Suomen toimipiste 13.6.2014 Esityksen sisältö Yleistä hankehallinnosta ohjelmakaudella

Lisätiedot

Mikä muuttui maaseuturahaston maksatuksessa? vs

Mikä muuttui maaseuturahaston maksatuksessa? vs Mikä muuttui maaseuturahaston maksatuksessa? 2014-2020 vs. 2007-2013 Maksua haetaan sähköisesti ja käsittely tapahtuu sähköisesti (paperillakin voi hakea, mutta ei mielellään) Hakijalle lähtee ilmoitus

Lisätiedot

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektin toteuttajan yhteystietojen ylläpito ja salasanan vaihtaminen

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektin toteuttajan yhteystietojen ylläpito ja salasanan vaihtaminen EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Projektin toteuttajan yhteystietojen ylläpito ja salasanan vaihtaminen Käyttöohje projektien toteuttajille SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä järjestelmästä...3

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKE- MUSTEN LAADINTA

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKE- MUSTEN LAADINTA OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKE- MUSTEN LAADINTA Yleistä maksaa hankkeelle rahoituksen maksatushakemuksen perusteella rahoituspäätöksen mukaisin ehdoin toteutuneisiin tukikelpoisiin

Lisätiedot

Hankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään)

Hankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään) Luethan ensin hakemuksen täyttöohjeet. Huom! Hyrrä toimii parhaiten Mozilla Firefox selaimella varmista, että selaimen oikeassa yläkulmassa olevasta pudotusvalikosta, kohdasta uusi yksityinen ikkuna selain

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino

Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille Kirsi Leino 28.1.2016 Perusasioiden tulee olla kunnossa Alfa rating Luottotiedot Verovelat Ennakkoperintärekisteri ja työnantajarekisteri (alv-rekisteri) Oma

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Tukikelpoisuus, kustannusrakenne ja kirjanpito Flat rate -hankkeissa. Henri Hallanoro

Tukikelpoisuus, kustannusrakenne ja kirjanpito Flat rate -hankkeissa. Henri Hallanoro Tukikelpoisuus, kustannusrakenne ja kirjanpito Flat rate -hankkeissa Tukikelpoisuutta koskeva säädösperusta Lait ja asetukset EU: Yleisasetus (EU N:o 1303/2013) ja EAKR-asetus (EU N:o 1301/2013) Kansalliset:

Lisätiedot

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA Helsinki 11.6.2013 Maksajan ja rahoittajan roolit maksatusprosessissa Maksatuksen ajankohtaisia

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET 6.8.2008 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liitto myöntää kehittämisavustusta EAKR- ja ESR hankkeille. Avustusten käyttöä ja päätöksentekoa ohjaavat kansalliset ja Euroopan unionin säädökset ja ohjeet.

Lisätiedot

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. PALVELUSETELI Tuen myöntämisen kriteerit Tavoite Kenelle Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Hankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi

Hankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi Maksatusprosessikoulutus ESR -hanketoimijoille Seinäjoki 24.5.2011 Hankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi ESR - koordinaattori Terhi Pajumäki OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Maksatuspäätöksen päiväys syötettävä Maksatuspäätöksen järjestysnumero 1/1. Tunniste Maksatushakemuksen järjestysnumero 1/1 Maksatuskausi

Maksatuspäätöksen päiväys syötettävä Maksatuspäätöksen järjestysnumero 1/1. Tunniste Maksatushakemuksen järjestysnumero 1/1 Maksatuskausi EAKR-maksatuspäätösmalli 28 3 2008 MAKSATUSPÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007 2013 [Tiedot tulevat järjestelmästä, pl. päiväys] Maksatuspäätöksen päiväys

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet Ohjeet 1 (12) 09.05.2016 HL/81/04.00.04.05/2016 Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Hyväksytty Hämeen maakuntahallituksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus 1.3.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus / Smolander Pauliina 1.3.2012 1 Keskustelun aiheita Tilastoja: missä mennään rakennerahasto-ohjelmissa

Lisätiedot

Mitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?

Mitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Mitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? 7-2016 1/22 Copyright Tekes Tilitysohjeen sisältö Mitä asioita otettava huomioon heti projektin

Lisätiedot

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektipäätöksen noutaminen

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektipäätöksen noutaminen EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Käyttöohje projektien hakijoille ja toteuttajille SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä järjestelmästä...3 1.1 Järjestelmän käytön tekniset vaatimukset... 3 1.2

Lisätiedot

Hallinnollinen koulutus

Hallinnollinen koulutus Hallinnollinen koulutus Sisäasioiden rahastot AMIF Sonja Lyytikäinen Helsinki 27.1.2016 Yleiset velvoitteet laki sisäasioiden rahastoista asetus sisäasioiden rahastoista EU:n yleisasetus (horisontaaliasetus)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa 9.9. ja 16.9.2014 DM 1321497 Yksinkertaisen kustannusarvion (flat rate) kokeilu Tekesin rahoittamissa hankkeissa Kokeiluun

Lisätiedot

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille 24.5.2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Maksatus- ja tarkastusryhmä Esityksen sisältö Yleistä 1. Maksatushakemus 2. Hankkeen kirjanpito 3. Tositteet 4. Kustannusten

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 14.4.2015 EURA 2014/440/09 02 01 01/2014/UML Tuensaajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus:0245904-2 Teknologian

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Jaana Summanen ESR-HANKKEIDEN HALLINTOSEMINAARI 26.10.2009 / Helsinki Congress Paasitorni www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha

Lisätiedot

MH 11.1.2016. Etelä-Karjalan kehittämisrahasto ja Maakunnan kehittämisraha OHJEET RAHOITUSHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI

MH 11.1.2016. Etelä-Karjalan kehittämisrahasto ja Maakunnan kehittämisraha OHJEET RAHOITUSHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI MH 11.1.2016 Etelä-Karjalan kehittämisrahasto ja Maakunnan kehittämisraha OHJEET RAHOITUSHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI MH 11.1.2016 Sisällys Ohje rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi... 1 1. Hakijan

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen Työpaikkatoiminnan määritelmä Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka kattaa saman yrityksen kaikissa Suomen toimipisteissä työskentelevät

Lisätiedot

TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutus

TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutus TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet Innovaation siirto -hankkeiden koulutus 29.9.2011 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa itt vain yhden väli- ja loppuraportin.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä Elina Sillanpää

Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä Elina Sillanpää Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä 2.2.2017 Elina Sillanpää Yleistä Raportointi mahdollista, kun hanke on saanut tukipäätöksen Valmistautuminen raportointiin hyvissä ajoin Maksatushakemusluonnosta

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Kertakorvausmallin käyttö ESR- ja EAKR -hankkeissa. Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskus Neuvotteluhuone Aapa Y-talo Osallistujien esittely!

Kertakorvausmallin käyttö ESR- ja EAKR -hankkeissa. Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskus Neuvotteluhuone Aapa Y-talo Osallistujien esittely! Kertakorvausmallin käyttö ESR- ja EAKR -hankkeissa Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Neuvotteluhuone Aapa Y-talo Osallistujien esittely! Avoin haku 3.9.-5.10.2012 Kevennetyt kustannusmallit:

Lisätiedot

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Rahoittajien ja maksajien työkokoukset Tampere 13.11.2012, Kuopio 20.11.2012, Helsinki 22.11.2012 ja Rovaniemi 29.11.2012 Ylitarkastaja Martta Viitaniemi

Lisätiedot

Valtionavustuksen yleisohje hakijoille ja rahoituksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen yleisohje hakijoille ja rahoituksen asianmukainen käyttö Jaana Summanen, asiantuntija Valtionavustuksen yleisohje hakijoille ja rahoituksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2013 tiedotustilaisuus 2.11.2012, Opetushallitus Valtionavustuslaki

Lisätiedot

HAKUINFO TOUKOKUU 2014

HAKUINFO TOUKOKUU 2014 HAKUINFO TOUKOKUU 2014 Katso- tunnistautuminen, EURA2014-järjestelmä ja uudet kustannusmallit EURA2014 Katso-tunniste Katso-tunnisteella kirjaudutaan uuteen EURA2014-järjestelmään Rahoituksen hakeminen

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankekoulutus ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Maaseuturahaston hankekoulutus ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Maaseuturahaston hankekoulutus ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille 14.1.2016 Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 26.2.2016 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vauhtia hankkeeseen. Hankkeen aloittaminen ja dokumentointi

Vauhtia hankkeeseen. Hankkeen aloittaminen ja dokumentointi Vauhtia hankkeeseen Hankkeen aloittaminen ja dokumentointi Vastuut ja velvollisuudet Hankkeesta vastaa aina hakija = yhdistyksessä hallitus! Hakijalla on velvollisuus perehtyä rahoitusehtoihin. Hankkeen

Lisätiedot