OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT XII Helsinki

Transkriptio

1 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT XII Helsinki PSYKOSOSIAALINEN TUKI ERILAISISSA KRIISEISSÄ To Työpajat klo ja Eija Palosaari PsT, kriisi- ja traumapsykoterapeutti, työnohjaaja Palosaari Eija (2008) 2.pn Lupa särkyä. Kriisistä elämään. Helsinki:Edita

2 ERILAISIA KRIISEJÄ KRIISI ON TILANNE (MUUTOS/KÄÄNNEKOHTA), JOSSA IHMISEN AIKAISEMMAT KOKEMUKSET JA KEINOT EIVÄT SUORAAN RIITÄ TILANTEEN YMMÄRTÄMISEEN JA PSYYKKISEEN HALLITSEMISEEN KEHITYSKRIISIT NORMAALISTI KEHITYKSEEN JA ELÄMÄN KULKUUN KUULUVIA VALOISIAKIN, MUTTA PYSÄHDYTTÄVIÄ TILANTEITA ESIM. SISARUKSEN SYNTYMÄ, MURROSIKÄ, KOULUMUODON VAIHTO ELÄMÄNKRIISIT kasautuvan stressin yhteydessä ELÄMÄN KULKUUN KUULUVIA, PITKÄKESTOISIA RASITUSTILANTEITA, JOITA EI SATU KAIKILLE TAUSTALLA ESIM. OMA TAI PERHEENJÄSENEN VAKAVA SAIRASTAMINEN (MM. SYÖMISHÄIRIÖ, MASENNUS, KROONINEN SAIRAUS), SYSTEMAATTINEN KOULUKIUSAAMINEN,KOULU-UUPUMINEN, ÄKILLISET KRIISIT - AIHEUTTAJANA ÄKILLINEN, ODOTTAMATON, EPÄTAVALLISEN VOIMAKAS TAPAHTUMA JOKATUOTTAISI HUOMATTAVAA KÄRSIMYSTÄ LÄHES KENELLE TAHANSA ESIM. LIIKENNEONNETTOMUUS, TULIPALO, LÄHEISEN ÄKILLINEN MENETYS, YLLÄTTÄVÄ VAKAVA KIUSAAMISTILANNE, VÄKIVALTATILANNE, HENKIRIKOS JAOTTELU KRIISITYYPPEIHIN PERUSTUU IHMISEN BIOLOGISPOHJAISIIN, AUTOMAATTISESTI KÄYNNISTYVIIN KEINOIHIN SUOJAUTUA ERILAISISSA RASITUSTILANTEISSA. TUKIMUOTO TULEE VALITA KRIISI- JA REAKTIOTYYPIN MUKAISESTI JA SE TULEE HUOMIOIDA KOULUN KRIISISUUNNITELMASSA

3 ELÄMÄNKRIISI / KUMULATIIVINEN STRESSI * VÄHITELLEN KASAUTUVA RASITUSTILA, JOKA EI VÄLTTÄMÄTTÄ SISÄLLÄ ERITYISTÄ DRAMATIIKKAA -TAVALLINEN IHMINEN VASTAA SIIHEN SOPEUTUMALLA JA VENYMÄLLÄ -KEINONA ON VAISTOMAINEN KUORMITTAVIEN TUNTEIDEN PUUDUTTAMINEN, JOLLOIN PETTYMYS JA KIUKKU HÄIRITSEVÄT VÄHEMMÄN vrt. ihannetyöntekijä, sisu - MYÖS HIENOSÄÄTÖISET, HERKISTYNEET, MYÖNTEISET TUNTEET PUUTUVAT vrt. kyynistyminen, elämätön elämä seurauksena mm. AJOITTAINEN TARVE VOIMAKKAISIIN, KORVAAVIIN ELÄMYKSIIN esim. jännitys, alkoholi -PURETAAN KUTEN SYNTYI, hitaasti, pitkäjänteisesti, rakenteellisia muutoksiakin tehden

4 KUMULATIIVISEN STRESSIN VAIHEET *ESIVAIHE -LISÄÄ ENERGIAA, AUTTAA SAAMAAN TEHOJA ITSESTÄ ÄRTYMYSTÄ - TOIMII MYÖS ILON JA HUVIN LÄHTEENÄ * HÄLYTYSVAIHE -RASITUSTA JA FYYSISIÄ REAKTIOITA JO, MUTTA MUITA ELÄMÄNALUEITA KARSITAAN JA LISÄTÄÄN TAVOITTEESEEN PÄÄSEMISEKSI VETTÄ MYLLYYN MIKÄ MUITA VAIVAA KUN JAKSAVAT NIIN VÄHÄN * VASTUSTUSVAIHE - SUMUSSA JA HAMMASTA PURREN PERIKSI EI ANNETA - TOIMINTA JA RATKAISUT OHJAUTUVAT AUTOMATISOITUNEILLE RAITEILLE * UUPUMUS/ROMAHDUS -PAKKO LUOVUTTAA VOI OLLA HELPOTUS * SAIRASTUMINEN -FYYSINEN TAI PSYYKKINEN VOI OLLA VAIKEA ITSE TUNNISTAA LÄHEISTEN TUKI TÄRKEÄÄ NÄISTÄ PALAUDUTAAN! Palosaari 2012

5 PSYKOLOGISEN KRIISITYÖN PERUSAJATUS JA PSYKOBIOLOGINEN POHJA * YHTEISTYÖHÖN ELÄMÄÄ KANNATTELEVIEN VOIMIEN KANSSA * NORMAALIUDEN PERIAATE MM. EI PATOLOGISOINTIA LUONNOLLISEN YHTEISÖLLISYYDEN TUKEMINEN * AJOITUS SAATAVUUS - TOIVO (Mitchell`iä mukaillen) IHMISEN BIOLOGISTEN MEKANISMIEN OSUUDESTA KRIISEISSÄ * IHMISEN EVOLUUTIOSTA ON KULUNUT VUOTTA METSISSÄ VUOTTA PELLOILLA VUOTTA SÄHKÖVALOISSA - 20 VUOTTA KÄNNYKÖIDEN JA NÄYTTÖPÄÄTTEIDEN ÄÄRELLÄ (Anderssonin mukaan) * ÄKILLISEN KRIISIN REAKTIOT KUULUVAT IHMISEN LAJIA SÄILYTTÄVIIN, VAISTOMAISIIN SELVIYTYMISMEKANISMEIHIN, JOTKA OVAT MUOTOUTUNEET PITKÄN KEHITYKSEN KULUESSA *SEKÄ PUOLUSTAUTUMISESSA ETTÄ PALAUTUMISESSA ON LAINALAISUUTENSA * KESKEISIÄ BIOLOGISIA TEKIJÖITÄ ÄKILLISISSÄ TILANTEISSA OVAT MUISTIN JA MIELEENPAINAMISEN ALUEELLA - AIVOKESKUKSET HIPPOKAMPUS JA AMYGDALA SEKÄ EKSPLISIITTINEN JA IMPLISIITTINEN MUISTI Palosaari 2012

6 NORMAALIEN REAKTIOIDEN KÄYNNISTYMINEN KRIITTISTEN ÄKKITILANTEIDEN YHTEYDESSÄ: TAPAHTUMAN / TIEDON SAAMISEN HETKELLÄ: PUOLUSTAUTUMISEN TOIMINTA- LINJAT AKTIVOITUVAT : 1.SOSIAALINEN KIINNITTYMINEN 2.TAISTELU/PAKO-JÄHMETTYMINEN 3.TÄYDELLINEN ANTAUTUMINEN TIEDON PROSESSOINTI MUUTTUU : SOKKI -AUTTAA SEKÄ PUOLUSTAUTUMISTA ETTÄ JO TAPAHTUNEENSIETÄMISTÄ (SOPEUTUMISPROSESSI KÄYNNISTYY) -MUUTOKSET MM.AISTIMUSTEN TERÄVYYDESSÄ JA LIHASVALMIUDESSA -FYYSISIÄ VOIMIA ON TAVALLISTA ENEMMÄN -KUUMA, KYLMÄ, NÄLKÄ, KIPU EIVÄT TUNNU KOKEMUKSENA ESIM.: -EPÄTODELLINEN OLO, KUIN KATSOISI SIVUSTA: EI VOI OLLA TOTTA TÄMÄ EI TAPAHDU MEILLE! -KÄSITYS AJASTA MUUTTUU - USEIN HIDASTUU -MUISTIN TOIMINTA MUUTTUU AISTIMUSPOHJAISTA, TEHOSTUU OSITTAIN -TUNTEET PUUTUVAT KÄRSIMYS EI VIELÄ OTA VALTAA EIKÄ SITEN KESKEYTÄ /RIKO PUOLUSTAUTUMISTA VÄLITÖNTÄ VAARAA KOSKEVISSA ASIOISSA TOIMINTA ON YLEENSÄ HARKITSEVAA JA TEHOKASTA - MUITTEN ASIOITTEN SUHTEEN SAATTAA ESIINTYÄ PONNETTOMUUTTA JA AJATTELUN AALTOILUA - HELPPOJAKIN PÄÄTÖKSIÄ ON VAIKEA TEHDÄ EPÄTAVALLISIA REAKTIOITA: - MM. PANIIKKIA, SUORAA HUUTOA ESIINTYY ONNETTOMUUSTYYPISTÄ JA PELASTUMISMAHDOLLISUUKSISTA RIIPPUEN - VÄLITTÖMÄN VAARAN PÄÄTYTTYÄ PAKONOMAISTA YKSITYISKOHTAISEN TIEDON HANKKIMISTA TAI ESIM. TAVAROIDEN JÄRJESTELYÄ MYÖS EPÄTAVALLISILLA REAKTIOILLA ON TARKOITUKSENMUKAISUUTENSA Palosaari 2012

7 ÄKILLISEN KRIISIN VAIHEET JA TUKIMUODOT KOULUSSA Vaihe Sokki suojareaktio ei voi olla totta Reaktiovaihe tapahtuneen merkityksen avautuminen vahvemmin tuntein ei saa olla totta Työstymis- ja käsittelyvaihe koetun hidas työstäminen osaksi kohdattua henkilöhistoriaa näin tässä kävi Eksistentiaalisen uhan ja ihmissuhdeväkivallan seurauksena sokki ja reaktiovaihe voivat pitkittyä Tukimuoto (lähestymistapa) Supportio käyt. tuki, kirj.ohjeet, arvio jatkotarpeista, koulutyön organisointi - aloitteisuus! Psykologinen pikapurku kouluhenkilöstölle ja ensiauttajille Kokemuksen psykologinen läpikäynti ryhmässä + seurantaistunnot purku myös työntekijöille Vertaistukiseminaarit, traumaseminaarit, suru- ja vertaisryhmät sekä kriisi- ja traumaterapia Stabilointi vakauttaminen ensisijaista ajatukset, aistimukset, tunteet, keho - ei voimakkaita käsittelyitä tukea yksilöille ja organisaatiolle systemaattisesti työhön ja arkeen integroiden MATALAN KYNNYKSEN HOITOMAHDOLLISUUDET!

8 MISTÄ KRIISIPSYKOLOGISTA ERITYISOSAAMISTA LÖYTYY KOULUN OMAN KRIISIRYHMÄN TUEKSI OSAAMINEN EI NOUDATA TERVEYDENHUOLLON HIERARKIAA ÄKILLISET KRIISIT: -PAIKALLISET KRIISIVALMIUSRYHMÄT -yleensä terveyskeskusten alaisia moniammatillisia ryhmiä -joskus keskussairaalassa akuuttiryhmä -VALTAKUNNALLINEN SUURONNETTOMUUSRYHMÄ / SPR TERAPIA JA AKUUTTI KRIISITYÖ VAATIVAT ERI TAITOJA -kriisi- ja traumapsykoterapeutteja maassa n sijoittuneet vaihtelevasti perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja yksityissektorille -muitten suuntausten edustajilla saattaa olla lisäkoulutuksia alalta VALMIUSSUUNNITELMA JA HARJOITTELU VARMISTAVAT TEHOKKAAN TOIMINNAN! LUO VALMIIKSI KONTAKTIT PAIKALLISIIN ERITYISOSAAJIIN