POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö"

Lauri Aki Palo
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos

2 Historiaa Debriefing toiminta kehittyi alunperin USA:ssa ammatti-ihmisten työssään kokemien traumaattisten tilanteiden käsittelyyn Pääkehittäjänä Jeffrey Mitchell, entinen palomies/sairaankuljettaja nyk. psykologian professori 2

tilanteiden käsittelyyn Pääkehittäjänä Jeffrey Mitchell,

3 Historiaa Euroopassa Norja omaksui ensimmäisenä uuden toimintamallin Atle Dyregrovin kehittämänä Sovellettiin lähinnä öljylauttaonnettomuuksien yhteydessä Kohdistettiin vähitellen kaikkiin uhreihin, ei ainoastaan työntekijöihin. Suomessa akuutin kriisityön kehittyminen alkoi voimallisesti M/S Estonian haaksirikosta 3

yhteydessä Kohdistettiin vähitellen kaikkiin uhreihin, ei ainoastaan

4 POLIISIN JÄLKIPUINTI Defusing Debriefing Demobilisointi Traumaattisten tilanteiden jälkipuinti Kriittisten tilanteiden psykologinen jälkipuinti Vaativien tilanteiden jälkipuinti Psykologinen purkukeskustelu Kokemuksellinen purkukeskustelu 4

tilanteiden psykologinen jälkipuinti Vaativien tilanteiden

5 ESTONIA KAUHAJOKI

6 Miksi minä? Jälkipuintiasioita olen hoidellut tietämättäni jo 1990 luvun alusta asti - yksittäisten poliisien kohtaamia tilanteita Estonia Poliisihallinnon kurssit alkoivat Lasse Nurmen johdolla ja loppuivat organisaatiomuutosten yhteydessä Kauhajoki

asti - yksittäisten poliisien kohtaamia tilanteita Estonia 28.9.

7 Varsinais-Suomen poliisilaitos Valtakunnalliset kurssit Laitoksen omat kurssit vuodesta 2002 eteenpäin Turun poliisilaitos edelläkävijä Laitoksen oma määräys 1990-luvun lopulla LH koulutus Annettiin muille poliisin yksiköille koulutusta Koulutus poliiseille, vartijat, toimistohenkilöstö POHA n kurssit syksyllä 2012 ja

1990-luvun lopulla LH koulutus Annettiin muille poliisin yksiköille koulutusta

8 8

9 POLIISIN JÄLKIPUINTI EI ole kriisiterapiaa EI HOIDETA - KUUNNELLAAN Epätavallisen tehtävän läpikäyminen Ohjattu keskustelu, jossa kaikilla on mahdollisuus puhua muiden kuunnellessa vrt kahvihuonekeskustelu! Tarkoin rajattu ryhmä Briefing - Debriefing - Purkukeskustelu 9

kaikilla on mahdollisuus puhua muiden kuunnellessa vrt

10 Psykologisten tukimuotojen aikajärjestys Vertaistuki - välittömästi tapahtumapaikalla Defusing - purkukeskustelu välittömästi tapahtuman jälkeen Debriefing - 3 vuorokauden kuluessa Seurantaistunto - 1kk, puoli vuotta, vuosi tapahtumasta 10

välittömästi tapahtuman jälkeen Debriefing - 3 vuorokauden

11 Tuen muodot aikajärjestyksessä Välittömästi 0-24 tuntia tuntia 3 viikkoa, ½ vuotta ja 1 vuosi Esimiehet, työtoverit, demobilisoinnit Purkukeskustelut (defusingit), vertaistuki Psykologinen jälkipuinti, vertaistuki, rituaalit Seurantakokoukset 11

demobilisoinnit Purkukeskustelut (defusingit), vertaistuki

12 Kriisiä edeltävä vaihe Interventiomenetelmiin perehdyttäminen. Vaihe 1.Valmistautuminen onnettomuuksiin. CISM Interventioiden aikataulu Jeffrey Mitchellin ja George Everlyn mukaan Tapahtuma Akuutti kriisivaihe I Ensimmäiset tehtävistä irrottautumiset (tapahtumapaikalla tukeminen) 2. Yksilön tukeminen I 3. Demobilisoinnit I I I I Kriisinjälkeinen vaihe 4. Psykol. defusingit 5. Psykologiset jälkipuinnit 6. Perheen tukeminen 7. Mielenterveysammattilaisten mukaan tulo I 12

tehtävistä irrottautumiset (tapahtumapaikalla tukeminen) 2. Yksilön tukeminen I 3.

13 KAUHAJOKI Mistä poliiseille istunnon vetäjiä? Purkukeskustelut alkoivat samana päivänä Tapahtuma kosketti laajasti poliiseja Valtakunnallinen herätys Lääninjohto myötämielinen koulutukselle Poliisin työsuojelun keskustoimikunta aktivoitui 13

laajasti poliiseja Valtakunnallinen herätys Lääninjohto

14 KAUHAJOKI - seurauksia Länsi-Suomen läänin poliisijohdolla aktiivinen rooli - koulutusta Muutkin yksiköt heräsivät Poliisihallitus perusti jälkipuintiverkoston keväällä 2011 Juha Järvelinin väitöskirja 14

Muutkin yksiköt heräsivät Poliisihallitus perusti

15 POHAn nimeämä jälkipuintiverkosto 15

16 JÄLKIPUINTIVERKOSTO Kattava kysely yksiköille, miten jälkipuintiasiat on hoidettu? Todettiin - hyvin kirjava käytäntö Toiveena : Valtakunnallinen (velvoittava) määräys Koulutusta henkilökunnalle 16

17 VALTAKUNNALLINEN MÄÄRÄYS Astui voimaan Perustuu työturvallisuuslakiin Kokemuksellinen purkukeskustelu - äkillinen kriittinen tapahtuma tai työtilanne Useita yksikköjä koskeva tapahtuma Kumulatiivinen stressi Harjoittelijat 17

purkukeskustelu - äkillinen kriittinen tapahtuma tai

18 MÄÄRÄYKSESSÄ MAINITTU Yksikköjen tarkentava ohje / määräys Työvelvoite ja työaikaa Koskee kaikkia poliisihallinnon työntekijöitä (vartijat yms.) Koulutus - yksikössä riittävä määrä koulutettuja Järjestelmän ylläpito Toiminnasta vastaava toteutus ja vastuuhenkilö / -henkilöt Seuranta 18

) Koulutus - yksikössä riittävä määrä koulutettuja Järjestelmän

19 Poliisit, palo- ja pelastushenkilöstö Alalle valikoituminen Koulutus ammattiin Kokemus työssä Harjaannus Etukäteen valmentautuminen Ammattirooli 19

20 Ammattirooli Suojaa omilta henkilökohtaisilta tunteilta Keskittyminen itse tehtävään, ei anna aikaa nähdä ja kokea mitä tapahtuu ympärillä Kun ammattirooli purkautuu, henkilökohtaisille reaktioille on tilaa Ammattihenkilöiden sietokyky on korkeampi kuin siviilihenkilöstön Yksityiselämässä tätä eroa ei ole 20

ammattirooli purkautuu, henkilökohtaisille reaktioille on tilaa

21 Milloin järjestetään? Kuolemantapaus työyhteisössä Poliisin toimenpiteellä aiheutettu kuolema tai loukkaantuminen Läheltä piti -tilanne Vakava onnettomuus, jossa poliisi osallisena Liikenneonnettomuus, jossa paljon uhreja Vakava terveysuhka, esim. huumepiikit Syylliseksi epäilty, pitkittynyt oikeuskäsittely 21

22 Milloin järjestetään? Lapsiuhrit Julkisuus Viranomaisuhat Pitkäkestoinen tilanne, joka päättyy ei toivutulla tavalla - piiritys, taktinen neuvottelu AINA, kun henkilö itse kokee tarvitsevansa Joku muu kokee työkaverin tarvitsevan (mm harjoittelijat ) 22

23 Istunnon vetäjä. Henkilöstön hyväksymä ja koulutettu tehtävään Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva Hyvä kuuntelija Jutustelu ei ole jälkipuintia Motivoitunut, uskoo asiaansa Työtä tulee tehdä riittävästi, jotta tieto ja kokemus muuttuu osaamiseksi LUOTTAMUS 23

24 Käytännön järjestelyt Tehtävään tutustuminen Vetäjien määrä Henkilöstön rajaaminen Rauhallinen paikka Työvelvoitteet pois (ilmoitus YJ:lle, TJ:lle, KJ:lle) Pelisääntöjen kertaaminen LUOTTAMUKSELLISUUS EI taktiikkapalaveri Työaikaa 24

25 Jälkipuintitilaisuuden vaiheet Aloitus ja pelisäännöt Faktavaihe Ajatusten vaihe Tunteiden vaihe Reaktiovaihe Normalisointivaihe Palautumisvaihe 25

26 Jälkipuintitoiminnan onnistuminen Määräys ja yksikön tarkentava ohje Vastuuhenkilöt Koulutus Jatkuva tiedottaminen ja päivitetyt tiedot Luottamus Raportointi Järjestelmä on luotu, ylläpidetty ja se on kaikkien tiedossa 26

27 Järjestelmän toimivuus arjessa Järjestelmä kaikkien tiedossa Tasapuolisuus Esimiehet vastaavat käynnistämisestä, mutta kaikilla velvollisuus ilmoittaa Vastuu lähimmäisestä on jokaisella Koulutettujen henkilöiden nimet TIKEssä ja valtakunnalliset koordinaattorit ja istunnonvetäjät Helsingin johtokeskuksessa 27

28 että, joku tarvitsee Havaitseminen Kuunteleminen Toimiminen 28

29 29

30 Saa kysyä, mut ei ol pakko 30

Samankaltaiset tiedostot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle