LAPSEN ALLERGIA JA ASTMA
|
|
- Marjatta Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPSEN ALLERGIA JA ASTMA Opas päivähoitoon
2 Lapsen allergia ja astma -opas päivähoitoon Heidi Kuusinen Hämeen ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Heidi Kuusinen 2
3 SISÄLLYSLUETTELO Lasten allergiat...4 Atooppinen ihottuma...6 Ruokayliherkkyys...8 Maitoallergia...9 Kananmuna-allergia...9 Vilja-allergia...9 Siitepölyallergia...10 Ristiallergia...11 Anafylaktinen sokki...12 Epipen-adrenaliiniruiskun käyttöohjeet...13 Lasten astma...14 Astmakohtauksen hoito...17 Lapsen hoitoympäristö...18 Sisäilma ja siivous...18 Ulkoympäristö...19 Leikkiminen ja askartelu...19 Ruokailu...20 Infektioiden torjunta...21 Lääkehoito...21 Hoitohenkilökunta
4 LASTEN ALLERGIAT Allerginen reaktio tarkoittaa elimistön immuunijärjestelmän reagoimista tavallisesti ihmisille harmittomiin ympäristön aineisiin. Immuunijärjestelmä eli puolustusjärjestelmä suojaa ihmistä ulkopuolisilta tekijöiltä. Siihen kuuluvat myös vastaaineet, kuten allergiassa yleisimmin esiintyvä Immunoglobuliini E (IgE). Immuunijärjestelmän käynnistymisen eli immuunivasteen aiheuttaa antigeeni. Allergisissa reaktioissa antigeeniä kutsutaan allergeeniksi. Allergeenit ovat valkuaisaineita. Allergian kehitys on kaksivaiheinen. Herkistyminen eli sensitaatio tapahtuu, kun immuunijärjestelmä kohtaa allergeenin ja alkaa tuottaa vasta-ainetta. Allergeenista jää muistijälki elimistöön, jotta se tunnistaa saman allergeenin seuraavalla kerralla. Herkistymisestä ei tule oireita eikä elimistö välttämättä herkisty ensimmäisellä kerralla. Allerginen reaktio tapahtuu, kun sama allergeeni tavataan uudelleen elimistön jo herkistyttyä sille. Muistisolut alkavat heti tuottaa suuria määriä IgE-vasta-ainetta. Reaktio syntyy, kun allergeeni kiinnittyy IgE-vasta-aineeseen syöt- Allergeeni kiinnittyy IgE-vasta-aine Histamiini Syöttösolusta vapautuu histamiinia ja muita myrkyllisiä kemikaaleja, jotka aiheuttavat allergia oireita. 4
5 tösolun pinnalle, ja samalla alkaa vapautua myrkyllisiä kemikaaleja, kuten histamiinia ja muita entsyymejä. Elimistön kemikaalit aiheuttavat oireita verisuonten seinämiin, sileisiin lihaksiin, verisoluihin sekä muiden kudosten toimintaan, jotka liitetään allergiaan. Nopea ja hidas reaktio Välittömässä (nopeassa) eli atooppisessa allergiassa elimistöön syntyy IgE-vastaainetta ja allergeeni on usein elinympäristömme tavallinen valkuainen, esimerkiksi siitepöly, ruoka-aine tai eläinhilse. Oireet alkavat nopeasti minuuteissa, viimeistään tunnin kuluttua. Taipumus herkistyä atooppisille allergioille on periytyvä. Atooppisia allergioita ovat allerginen nuha, astma, silmän sidekalvon ja silmäluomien reaktiot, atooppinen ihottuma, ruokayliherkkyys, nokkosihottuma ja yleisreaktio eli anafylaksia. Viivästyneessä (hitaassa) allergisessa reaktiossa oireet tulevat esille yleensä useiden tuntien kuluttua altistumisesta. Oireet ovat useimmiten atooppisen ihottuman pahenemista tai suolioireita. Allergioiden tutkiminen Haastattelulla selvitetään perimää, muita atooppisia sairauksia sekä oireiden luonnetta. Ihopistokokeilla eli Prictesteillä selvitetään herkistymistä ympäristön allergeeneille sekä saadaan selville taipumus välittömiin reaktioihin. Lappukokeilla eli epikutaanitesteillä selvitetään viivästyneitä ihon allergisia reaktioita kosketusihottumassa. Veren vasta-ainemäärityksellä eli RAST-kokeella saadaan selville vastaaineiden määrä elimistössä. Välttämis-altistuskoe on ruoka-aineallergian luotettavin menetelmä todeta allergia. Altistuksessa aluksi vältetään epäiltyä ruokaainetta, minkä jälkeen sitä kokeillaan uudelleen ja arvioidaan, aiheutuuko siitä merkittäviä oireita. 5
6 ATOOPPINEN IHOTTUMA Atooppista ihottumaa ilmenee 15 %:lla lapsista. Atooppisen ihon peruspiirteet ovat kuivuus ja kutina. Ihottuma aiheuttaa kutisevia, punaisia kohoumia, jotka ovat usein auki ja vuotavia. Ihottuman aiheuttaja pienillä lapsilla on yleensä ruokaaineallergia, mutta muutkin tekijät voivat aiheuttaa atooppista ihottumaa. Ihottumapaikat eri-ikäkausina Imeväisikäisellä lapsella (alle 2-vuotiaalla) atooppista ihottumaa kutsutaan myös maitoruveksi. Maitorupea on kahdenlaista. Seborrooinen ihottuma esiintyy päänahassa taliköhnää muistuttavana hilseilynä ja nummulaarinen eli läiskäinen maitorupi ilmenee punoituksena, karheutena tai ihottumana eri puolilla raajoissa, vartalolla, poskissa ja muualla kasvoissa. Leikki- ja kouluiässä ihottuma muuttuu taiveihottumaksi. Se sijaitsee kaulan, niskan, kyynär-, polvi- ja pakarantaipeissa sekä suun ja silmien seudulla. Ihottuma usein helpottuu kesäaikaan ja pahenee talvella. Alle 1 vuotta 1-4 vuotta 4-16 vuotta 6
7 Hoito Perusvoidetta käytetään ihottuman perushoitona. Voidetta levitetään kerran tai kaksi kertaa päivässä ja joskus useamminkin, mieluiten kostealle iholle. Iho tottuu helposti voiteeseen, siksi on hyvä vaihtaa voidetta 1-2 kuukauden välein. Hydrokortisoni- ja kortikoidivoiteita käytetään infektoitumattomalle ihottuma-alueelle. Aluksi 1-2 kertaa vuorokaudessa 2-4 viikon ajan, kunnes ihottuma on parempi. Voidetta voidaan myös jatkaa 2-3:na kertana viikossa muutaman kuukauden ajan hyvän tuloksen säilyttämiseksi. Limuusivoiteet tehoavat parhaiten kasvo- ja kaulaihottumaan sekä ylävartalon ihottumaan. Voidetta käytetään aluksi kahdesti päivässä 2-3 viikon ajan, minkä jälkeen annostusta harvennetaan yhteen kertaan päivässä. Rasvauksia voiteella voidaan jatkaa useita kuukausia. Hoitojen aluksi iho voi kirvellä ja siinä voi esiintyä punoitusta, mutta iho tottuu muutamassa päivässä voiteeseen. Antihistamiineja voidaan käyttää myös ihottuman kutinan hoitoon. Niitä voi käyttää tarvittaessa kuukausia ja vuosia. Antihistamiineilla ei ole kuitenkaan vaikutusta ihottuman laajuuteen tai voimakkuuteen. Valohoitoa käytetään myös ihottumaan. Valohoidosta saa ultraviolettisäteilyä, joka parantaa atooppista ihottumaa rauhoittamalla tulehdusta, paksuntaa ihon epidermistä sekä lisää ihon keramidien tuotantoa. Valohoitoa otetaan yleensä 2-3 kertaa viikossa noin 15 hoitokertaa. Hoitoa voidaan jatkaa kerran viikossa tai hoito voidaan toistaa ihottuman pahentuessa uudelleen. Arjessa kannattaa huomioida, että vaatteet ja kodintekstiilit pestään tuoksuttomilla pesuaineilla. Hikoilun jälkeen peseytyminen on tärkeää, jotta iho ei kutisisi. Stressi ja elämänmuutokset voivat pahentaa atooppista ihottumaa. 7
8 RUOKAYLIHERKKYYS Ruokayliherkkyys voidaan luokitella Allergisiin reaktioihin, jotka voidaan vielä jaotella niiden reaktiotavan ja oireiden ilmaantumisen perusteella. Intoleranssiin, jolloin elimistö on sietokyvytön jollekin aineelle eikä se tuota vastaaineita, esimerkiksi laktoosiintoleranssi. Yliherkkyysreaktioihin, joita ovat biogeenisten amiinien aiheuttamat reaktiot. Oireet riippuvat saadun annoksen määrästä. Oireet Iholla yleisimpiä oireita ovat atooppinen ihottuma, ihon lehahtelu ja nokkosihottuma. Suoliston oireet ovat yleensä ummetusta, ripulia, vatsakipuja ja niihin liittyvä ärtyneisyys ja levottomuus. Hengitysteiden oireet ovat yleisimmin astma ja nuha. Tutkiminen Välttämis-altistuskoe on yleensä varmin keino vahvistaa allergia. Kokeen aikana epäilty ruoka-aine jätetään ruokavaliosta pois pitäen samalla oirepäiväkirjaa syömisistä ja mahdollisista oireista. Ruokaaine palautetaan ja seurataan oireita. Vaikeassa allergiassa voidaan tehdä myös altistuskoe lääkärin valvonnan alaisena. Prick-testeillä, lapputesteillä sekä vasta-ainemäärityksillä verestä voidaan saada tietoa ruoka-aineallergiasta, mutta ne eivät ole täysin luotettavia ja vaativat välttämis-altistuskokeen allergian diagnoosin saamiseksi. Hoito Hoidon tavoitteina on oireiden hallinta, lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä mahdollisimman normaali iänmukainen ruokavalio. Tärkeää hoidossa on allergisoivan ruokaaineen välttäminen. Oireiden hoito on yksilöllistä. Lääkkeistä yleisimmin käytössä ovat antihistamiinit ja kortikosteroidilääkkeet. 8
9 MAITOALLERGIA Maito on keskeinen osa lapsen ravitsemusta. Maidosta lapsi saa 1/3 päivittäisestä energiantarpeestaan sekä 2/3 valkuaisainetarpeestaan. Maidosta saadaan myös fosforia, kalkkia sekä D-vitamiinia. Maitoallergisen lapsen ruokavaliosta on poistettava kaikki maidon valkuaisaineet. Vältettäviä ruoka-aineita ovat mm. maitovalmisteet, maitoa sisältävät äidinmaidonkorvikkeet sekä elintarvikkeet, jotka sisältävät maidon valkuaisaineita (esim. margariinit, hera, kaseiini, laktalalbumiini). Maito voidaan korvata alle 2- vuotiailla äidinmaidolla, jolloin äiti noudattaa maidotonta dieettiä, soijamaidolla tai apteekista saatavilla äidinmaidonkorvikkeilla. Maidon korvaaminen yli 2-vuotiailla tapahtuu esim. soijamaidolla, riisimaidolla tai kauramaidolla, joita saa tavallisista ruokakaupoista. Proteiinien saanti on turvattava lihalla sekä energian saanti lisäämällä ruokaan lapselle sopivaa öljyä. KANANMUNA- ALLERGIA Oireita aiheuttavat valkuainen sekä keltuainen. Kananmunaa käytetään mm. leivonnaisissa, valmisruuissa, pastoissa ja monissa muissa tuotteissa. VILJA-ALLERGIA Viljat turvaavat päivittäiset hiilihydraattien, energian, kuidun, valkuaisaineiden, vitamiinien sekä kivennäisaineiden tarpeet. Viljoista allergisoivimpia ovat vehnä, ruis, ohra ja kaura, mutta mille tahansa viljalle voi herkistyä. Ruokavaliosta tulee poistaa kaikki allergiaa aiheuttavat viljatuotteet sekä tärkkelykset. Korvaavina viljoina voidaan niiden sopiessa käyttää tattaria, riisiä, maissia, hirssiä ja luontaisesti gluteenittomia jauhoja. 9
10 SIITEPÖLYALLERGIA 20% suomalaisista kärsii siitepölyn aiheuttamasta allergiasta. Yleisimmät siitepölyjen aiheuttajat ovat koivu, leppä, heinät ja pujo. Siitepölyn tuotanto alkaa ilman lämpötilan kohotessa nollan yläpuolelle. Siitepölyallergia on jaksottaista. Oireet Oireita ilmenee hengitysteissä, silmissä, suussa, nielussa, iholla ja korvakäytävässä. Väsymys voi olla myös oire siitepölyallergiasta. Tutkimukset Perustutkimuksiin kuuluvat haastattelu oireista ja niiden esiintyvyydestä, ihon Pricktestit sekä vasta-aineiden määritykset verestä. Hoito Lääkäri määrää lääkityksen oireiden vaikeusasteen mukaan. Lääkitys aloitetaan usein jo ennen siitepölykauden alkua. Lääkehoitona voidaan käyttää antihistamiinivalmisteita, silmätippoja ja kortisonia. 10 Koivu Timotei Pujo
11 Siedätyshoitoa voidaan käyttää, jos allergia on vaikea ja haittaa voimakkaasti elämää. Siedätyshoitoa annetaan kohdennetusti yhteen allergian aiheuttajaan. Lääkäri päättää potilaan soveltuvuuden ja lapsille siedätyshoitoa tehdään vasta 5-vuotiaasta lähtien. Hoito kestää kokonaisuudessaan 3-5 vuotta ja se toteutetaan pistoshoitona ihon alle. Hoito vaatii sitoutumista, mutta tulokset ovat olleet hyviä. RISTIALLERGIA Siitepölyallergian ja ruokaaineiden välillä voi esiintyä ristireagointia. Elimistö tunnistaa siitepölyallergiassa ruokaaineista samankaltaisia valkuaisaineita, joihin se on jo kehittänyt vasta-aineita. Oireet ovat pahimmillaan siitepölyaikana, eikä välttämättä talviaikaan oireita esiinny ollenkaan. Kasvisten, juuresten kuumentaminen, pakastaminen ja muu käsittely yleensä poistaa allergeenisuutta. Oireet voivat olla kutinaa, poltetta, turvotusta huulissa, suussa ja nielussa. Koivuallergialle voivat ristireagoida esimerkiksi Tuoreet hedelmät (omena, persikka, luumu, päärynä, kiivi) raa at juurekset (porkkana, palsternakka, selleri, peruna) tuoreet vihannekset (tomaatti, paprika) Pujoallergialle voivat ristireagoida esimerkiksi Persija palsternakka selleri valkosipuli porkkana hunaja ja muut mausteet. 11
12 ANAFYLAKTINEN SOKKI Anafylaktisessa reaktiossa eli äkillisessä yliherkkyysreaktiossa kehosta vapautuu suuria määriä kemiallisia välittäjäaineita, kuten histamiinia. Oirekulku on nopeaa ja siihen on puututtava välittömästi. Oireet Iholla kutina, pistely, punoitus ja nokkosrokko. Sydämen syke kasvaa ja verenpaine laskee. Kurkussa täyteläisyyden tunne, äänenkäheys ja vinkuminen. Hengitys vaikeutuu. Pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Tavallisimpia anafylaksian aiheuttajia ovat Ruuat (esim. kiivi, pähkinä) Lääkkeet (esim. penisilliini, asetyylisalisyylihappo) Hyönteisten pistot (esim.ampiainen) Hoito Anafylaktisen reaktion hoidossa tärkeää on ripeä toiminta, sillä hoitamaton reaktio voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen. Anafylaktisen sokin hoidossa käytetään ensisijaisesti adrenaliinia. Adrenaliini supistaa verisuonia ja helpottaa oireita. EpiPen tai EpiPen Junior adrenaliiniruisku pistetään käden tai reiden lihakseen. Vaikutus häviää nopeasti ja siksi hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Yleinen hätänumero on 112. Ruiskuja tulee kuljettaa aina mukana ja ne pitää säilyttää huoneenlämmössä, kuumuudelta ja auringonvalolta suojattuna. EpiPen 12
13 EPIPEN-ADRENALIINIRUISKUN KÄYTTÖOHJEET 1. Irroita harmaa suojakorkki 2. Kohdista musta ruiskun pää kohtisuoraan reittä vasten 3. Paina ruiskua lujasti reittä vasten kunnes automatiikka laukeaa ja pidä ruiskua paikallaan n. 10 sekunnin ajan. Ota pois reideltä ja hävitä turvallisesti. 4. Soita ambulanssi hätänumerosta
14 LASTEN ASTMA Suomalaislapsista 5 % sairastaa astmaa. Astma on kroonista hengitysteiden seinämien turpoamista ja hengitysteiden kaventumista. Tästä johtuen ilman kulku keuhkoihin ja sieltä pois on vaikeutunut. Pienten lasten astmaa on kahdentyyppistä. Infektioastma oireilee hengitystieinfektion yhteydessä yskänä, raskaana hengityksenä, uloshengityksen vaikeutumisena ja mahdollisena vinkumisena. Atooppisen astman sairastavuuden riskiä lisäävät vanhempien sairastama astma, allerginen nuha tai atooppisen allergian oireet. Allergeeneja, jotka aiheuttavat astmaa, ovat mm. siitepölyt, eläinpöly, pölypunkki ja ruoka-aineet. Oireet Oireilu on tyypillisesti yskää, johon liittyy hengenahdistustunne. Astma voi myös oireilla epätavallisilla oireilla, kuten pitkittyneellä yskällä, yöaikaan tapahtuvalla yskällä, väsymyksenä, fyysisen kunnon heikentymisenä sekä toistuvina keuhkoputkentulehduksina. Tutkimukset Oskillometria, joka voidaan tehdä aikasintaan 2 vuotta täyttäneille. Mitataan hengitysteiden vastusta. Spirometria, joka pystytään tekemään yli 6-vuotiaille. Mitataan keuhkojen tuuletuskykyä. PEF-mittari 14
15 PEF-mittaus, tehdään yli 5- vuotiaille. Pystytään tarkkailemaan lääkehoidon hyötyä sekä saadaan selville ulospuhalluksen huippuvirtaus. Histamiini- ja metakoliinialtistuksella saadaan selville astman vaikeus. Tämä ei kuulu astman perustutkimuksiin, vaan on harvemmin tehtävä tutkimus. Allergiatutkimukset useimmiten kuuluvat myös astman tutkimuksiin. Ne antavat viitteitä, onko kyse atooppisesta- vai infektioastmasta. Hoito Tavoitteena on lapsen oireettomuus, mahdollisimman vähäinen avaavien lääkkeiden käyttö sekä normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen. Keuhkoputkia avaavat hengitettävät oirelääkkeet ovat avaavia lääkkeitä, joita käytetään ensiapulääkkeinä oireiden tultua. Ne helpottavat nopeasti hengitysvaikeutta ja yskää. Kauppanimiltään esimerkiksi Bricanyl, Buventol, Ventoline. Keuhkoputkia hoitavia hengitettäviä kortisonilääkkeitä käytetään usein päivittäin ja pitempiä hoitojaksoja. Lääkityksen kesto on yksilöllinen lääkärin määräämä. Kauppanimeltään esimerkiksi Flixotide ja Pulmicort. Hengitettäviä astmalääkkeitä on jauheena, lääkesumuna ja suihkeena. Pienillä lapsilla on käytössä useimmiten sumutussäiliö, esim. Nebunette ja Babyhaler. Niihin on saatavilla maski pienille lapsille, jotka eivät vielä osaa hengittää suoraan sumutussäiliöstä. Sumutussäiliöstä lääkeaine kulkeutuu hengityksen mukana lapsen hengitysteihin. Hieman vanhemmille, kuten kouluikäisille, on kehitetty jauheinhalaattoreita, esimerkiksi Discus, Easyhaler ja Turbuhaler. Lääkkeiden antamisessa ja ottamisessa on tärkeintä muistaa oikea ottotapa voimakkaalla sisäänhengityksellä. 15
16 Hengitettävien astmalääkkeiden jauheinhalaattoreita. Easyhaler, Discus ja Turbuhaler. Hengitettävien astmalääkkeiden sumutussäiliöitä. Nebunette ja Babyhaler. 16
17 ASTMAKOHTAUKSEN HOITO Ensioireita ovat: Väsyminen, ärtyisyys ja leikeistä vetäytyminen Levottomuus Yskiminen Hengenahdistus Lapsi ei pysty puhumaan pitkiä lauseita, puhe on katkonaista Toimiminen lapsen astmakohtauksessa: Pysy itse rauhallisena ja rauhoita lapsi Ota lapsi syliin ja anna sisäänhengitettävää avaavaa lääkettä ohjeiden mukaan sekä juotavaa. Ole lapsen seurassa ja seuraa helpottaako lapsen olo. Mikäli tilanne ei helpotu, anna toinen avaava suihke 15 minuutin kuluttua. Ellei olo helpotu, lapsi toimitetaan lääkäriin ambulanssilla hoitajan saattelemana. Lasta ei saa jättää yksin Ilmoitus vanhemmille tilanteesta. 17
18 LAPSEN HOITOYMPÄRISTÖ Allergisen tai astmaa sairastavan lapsen päivähoitopaikka on valittava yksilöllisesti yhdessä perheen kanssa. Lapsen vointia ja sairauden pahenemista voidaan ehkäistä päivähoidossa, ottamalla huomioon päivähoitoympäristö. Sisäilma ja siivous Rakennusmateriaalien valinnassa on huomioitava käyttötarkoitus, puhdistettavuus ja pölyttömyys. Vähäpäästöiset rakennusmateriaalit on luokiteltu M1-luokkaan. Tuotekohtaista luetteloa näistä materiaaleista ylläpitää Rakennussäätiö. Ilmanvaihdon tulisi olla riittävää. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla tai ulkoilmaventtiileillä korvausilmasta huolehtimalla saadaan suodatettua puhdasta ilmaa. Suositeltava sisäilman lämpötila on astetta. Ilman kosteuden tulisi olla 25-45%. Vuodevaatteiden tulisi kestää vähintään 60 asteen pesua, ja materiaalina puuvilla on parasta. Ulkona tuulettaminen ja säännöllinen imurointi vähentävät pölyn määrää. Kuitenkin siitepölyaikaan ulkona tuulettamista ja pyykkien kuivaamista tulisi välttää. Tekstiilien tulisi olla helposti puhdistettavia, pölyämättömiä sekä tiivis- ja sileäpintaisia kankaita. Siivouksessa tärkeää on suunnittelu. Siivouksen on hyvä tapahtua päivittäin ja ilman lasten läsnäoloa. Pöytien, tuolien, ruokailutilan lattian sekä saniteettitilan välisiivous tehdään ruokailun jälkeen. Siivouksessa mikrokuituliinat ja nihkeäpyyhintä auttavat keräämään pölyä. Puhdistusaineiden tulisi olla neutraaleja ja tuoksuttomia. Pölyltä suojaavat myös kannelliset laatikot ja ovelliset kaapit tavaroiden säilytyksessä. 18
19 Huonekasvit voivat aiheuttaa allergia- ja ärsytysoireita. Ne myös keräävät paljon pölyä ja tuoksu voi olla liian voimakas. Eläinallergia on yleinen allergian aiheuttaja. Allergeenit kulkeutuvat vaatteiden ja muiden tekstiilien mukana, jolloin herkimmät saattavat saada oireita. Eläimen hilse, sylki, virtsa ja uloste aiheuttavat hengitystie-, silmä- ja ihooireita. Hajusteet voivat aiheuttaa oireita allergisille ja astmaa sairastaville. Hajusteita on monessa paikassa, kuten hygieniatuotteissa, leikkikaluissa ja kosmetiikassa. Ulkoympäristö Ulkoilmassa leijuu myös allergiaa tai astmaa pahentavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ulkoilua suunniteltaessa. Ilmansaasteet, siitepöly ja hiekoituspöly saattavat aiheuttaa oireilua. Allergeenien poistaminen ulkoympäristöstä on vaikeaa, siksi esimerkiksi ulkoilua on vältettävä pahimpaan siitepölyaikaan. Siitepölytiedotteita- ja ennusteita sekä ulkoilman lämpötilaa seuraamalla ulkoilut ja retket voidaan suunnitella etukäteen. Kylmä ilma voi myös pahentaa astmaa sairastavan lapsen oireita. Retkille lähdettäessä on huolehdittava lapsen henkilökohtaiset lääkkeet mukaan. Leikkiminen ja askartelu Lelut ovat parhaimmillaan sellaisia, että ne pystytään puhdistamaan ja pesemään vedellä. Pölyämättömät, tuoksuttomat ja myrkyttömät materiaalit ovat turvallisimpia käyttää. Askartelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset allergiat ja käyttää puhtaita materiaaleja, esimerkiksi vanha maitotölkki saattaa sisältää maidonjäämiä ja niistä herkimmät saattavat saada oireita. 19
20 Liikunta kuuluu lapsen arkeen. Allergiat ja astma eivät ole este liikunnalle, päinvastoin hyvä fyysinen kunto astmaa sairastavalla lapsella helpottaa elämää. Liikunnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon siitepölykausi ja atooppinen ihottuma, joka saattaa kutista helposti hikoillessa. Ruokailu Lasten ruoka-aineallergiassa ruoka-aineiden tarpeeton välttäminen on haitallista. Jos lapsen terveydelle on tärkeää välttää tiettyjä allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita, tulee ruokavalion olla suunniteltu lääkärin ja ravitsemustyöntekijän kanssa. Ruokavalio on aina määräaikainen ja uusintakokeiluilla jatkoa mietitään uudelleen. Ruoka-ainekokeiluja ei tulisi tehdä päiväkodissa, vaan kotona. Ruoka-allergiselle riittävän ravitsemuksen takaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Allergiaruokavalion toteutus päivähoidossa tehdään vanhempien, päivähoidon ja keittiöhenkilökunnan kanssa yhdessä. Allergiaruuan tulisi olla mahdollisimman samanlaista muiden lasten ruokien kanssa. Ruuanvalmistuksessa on huomioitava ruuanvalmistustilojen ja työvälineiden puhtaus. Hyvä käsihygienia ja ruuan oikeaoppinen säilytys vähentävät turhia altistumisen riskejä. Ruokailutilanteessa etukäteissuunnitelma takaa turvallisia ja onnistuneita ruokailutilanteita. Istumajärjestyksen huomioon ottaminen ja lasten järjestäminen allergioittain omiin pöytiinsä vähentää vahinkoaltistumisia. Vaikeasti allerginen lapsi ruokailee tarvittaessa omassa pöydässään henkilökuntaan kuuluvan ihmisen kanssa. 20
21 Infektioiden torjunta Allergiat ja infektiot ruokkivat toinen toisiaan. Päivähoidossa infektioita ehkäistään ylläpitämällä hyvää hygieniaa. Lelujen säännöllinen peseminen ja yleinen siivous vähentävät tautien leviämistä. Huolellinen käsien pesu ulkoa tultaessa, WC:ssä käynnin yhteydessä ja ennen ruokailua estävät bakteerien leviämisen. Vanhempia pitää informoida, ettei sairasta lasta saa tuoda hoitoon. Työntekijöiden on myös muistettava, ettei sairaana saa tulla töihin. Lääkehoito Lapsen peruslääkitys hoidetaan kotona, mutta voi tulla tilanteita, jolloin lapsi tarvitsee lääkehoitoa päivähoidossa. Näitä tilanteita varten hoitohenkilökunnan tulee saada opastus lääkkeen annosta suullisesti ja kirjallisesti. Hoitohenkilökunnan tulee tietää missä lääkettä säilytetään, miten se annetaan ja missä tilanteissa sitä annetaan. Lääkkeet tulee säilyttää niin, etteivät lapset saa niitä. Hoitohenkilökunta Turvallisuutta luo kaikille hoitohenkilökunnan tieto ja ymmärrys lasten sairauksista. Hoitohenkilökunnan koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota ympäristön saneeraamiseen, oireiden tunnistamiseen ja lääkkeiden antoon. Henkilökuntaa koskevat samat vaatimukset kuin lasten perheitäkin. Heidän tulisi noudattaa yleisiä ohjeita tupakoimattomuudesta, eläimettömyydestä ja tuoksuttomuudesta. Yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen perheen ja päiväkodin välillä tulee olla säännöllistä, jotta tiedot lapsen voinnista välittyvät kotiin ja hoitopaikkaan. Yhteistyön muodoista vanhemmat ja hoitohenkilökunta sopivat yhdessä. 21
22 Muistathan, että... Oireilen siitepölyistä, ethän kuivaa ja tuuleta tekstiilejä ulkona siitepölyaikaan. Tulen mielelläni hoitoon turvalliseen ympäristöön. Hajusteet ja tupakan savu saavat minulle huonon olon. Minulla pitää olla omat välineet ruuan valmistuksessa. Liikkuminen pitää minut kunnossa. Jos olen allerginen ruoka-aineille, ethän käytä niitä ruuissani. Huolehtimalla käsihygieniasta taudit tarttuvat vähemmän. 22
23 Muistiinpanoja 23
24 Tämän oppaan tarkoitus on antaa tietoa lasten allergiasta ja astmasta, sekä helpottaa allergiaa tai astmaa sairastavan lapsen päivähoidon suunnittelua. Oppaan on suunnitellut Heidi Kuusinen yhteistyössä Akaan kaupungin päivähoidon kanssa. Aiheesta löydät lisää tietoa: Haahtela, T., Hannuksela, M., Mäkelä, M. & Terho, E. Toim Allergia. Duodecim. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kuusinen, H Allergia ja astma päivähoidossa. Opas hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Laitinen, L., Juntunen-Backman, K., Hedman, J. & Ojaniemi, S. Toim Astma. Duodecim. Hengitysliitto Heli. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Mäkelä, R. & Elo, T Irti tulehduskierteestä. Apua lasten infektioihin ja allergioihin. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Päivähoidon allergia- ja astmaohjeisto Miten allergia ja astmalasten tarpeet otetaan huomioon päivähoidossa. Allergia- ja astmaliitto, Hengitysliitto Heli & Suomen kuntaliitto. www. allergia.com
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotLasten ruoka-aineallergian siedätyshoito
Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään
LisätiedotAllergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa
Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän
LisätiedotAnafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle
Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä
LisätiedotALLERGIA JA ASTMA PÄIVÄHOIDOSSA
ALLERGIA JA ASTMA PÄIVÄHOIDOSSA Opas päivähoitohenkilökunnalle Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu 28.5.2009 Heidi Kuusinen OPINNÄYTETYÖ Hoitotyönkoulutusohjelma
LisätiedotALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda
ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla
LisätiedotAllergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry
Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani 12.10.2017 Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry Atooppinen ekseema - krooninen sairaus Voiteet Perusvoide - ihon kosteuttamiseen yleensä 2 x vrk riittää - sopivin
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotLOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:
Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:
LisätiedotFSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA
KEITELEEN KUNTA Sivistys- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja koulu LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat,
LisätiedotNeuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko
Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotALLERGIAKYSELYLOMAKE
ALLERGIAKYSELYLOMAKE PHSotey 2013 KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) _/ 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu,
LisätiedotMika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka
Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden
LisätiedotAllergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto
Allergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto 17.5.2018 Yleistä allergiasta Yliherkkyys = normaalista poikkeava reaktio ulkoiselle ärsykkeelle tai aineelle, jonka
LisätiedotAstmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille
Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden
LisätiedotLemmikkieläinallergiat
Lemmikkieläinallergiat 1 SISÄLTÖ Aluksi... 3 Allergia - herkistyminen... 5 Oireet... 7 Kissat ja koirat... 9 Hevoset... 11 Pieneläimet... 11 Oireiden hoito... 14 Lemmikki ja astma... 16 Lemmikistä luopuminen...
LisätiedotLapsiperheen allergiaopas
Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA WSOY Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA Lapsiperheen allergiaopas WSOY Péter Csonka, Päivi Junttila ja WSOY 2013 Graafinen
LisätiedotAllergia. Suomen Apteekkariliitto 2007
Allergia 21 Suomen Apteekkariliitto 2007 2 Mitä allergia on? Allergia on yliherkkyyttä. Allergikon elimistö puolustautuu allergiaa aiheuttavia aineita (allergeeneja) vastaan aiheuttaen haitallisia oireita
Lisätiedotkauraa ei siedä gluteenitonta vehnätärkkelystä Ruoka-aineallergia, jossa vaikeita oireita Adrenaliiniruiske varalääkkeenä
RUOKAILIJAN PERUSTIEDOT Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja täyttää Sukunimi Etunimet Päiväkoti / Koulu Huoltaja Sähköpostiosoite Syntymävuosi Ryhmä / Luokka Puhelinnumero ERITYISRUOKAVALIO TERVEYDELLISISTÄ
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen
LisätiedotMinun psori päiväkirjani
Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotPuhelin/sähköposti. Diabetes (henkilökohtainen ateriasuunnitelma tarvittaessa liitteeksi)
ILMOITUS ERITYISRUOKAVALIOSTA 1(5) Voimassaolo: / /20 alkaen ei tarvitse uusia (keliakia, diabetes, laktoositon) RUOKAILIJAN PERUSTIEDOT Sukunimi Etunimi Syntymäaika Päiväkoti Koulu Huoltaja Ryhmä Luokka
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA
Kauniaisten kaupunki 6.4.2010 Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja esiopetus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja
Lisätiedot8. VUODEN KYSELYLOMAKE
8. VUODEN KYSELYLOMAKE Päivämäärä: / / LAPSEN NIMI: SYNTYMÄAIKA: LOMAKKEEN TÄYTTI: OSOITE: SÄHKÖPOSTI: PUHELIN: Rastittakaa oikea vaihtoehto! Avoimiin kysymyksiin vastataan harmaiden palkkien kohdalle.
LisätiedotESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.
ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotVinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa
Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai
LisätiedotAllergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Anafylaksia MITÄ ANAFYLAKSIA ON
Anafylaksia 1 SISÄLTÖ Mitä anafylaksia on... 3 Anafylaksian aiheuttajat... 4 Anafylaksian yleisyys... 6 Anafylaksian oireet... 7 Anafylaksian hoito... 10 Adrenaliini on turvallinen lääke... 12 Anafylaksian
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotERITYISRUOKAVALIOT RASEKON OPPILAITOKSISSA OPAS
ERITYISRUOKAVALIOT RASEKON OPPILAITOKSISSA OPAS Kouluruokailun tavoitteena on tukea nuoren kasvua, kehitystä sekä terveellisiä ruokailutottumuksia. Tarvittaessa opiskelijalle tarjotaan allergian, muun
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotSAIRAAN LAPSEN HOITO KOULUPÄIVÄN AIKANA. Johdanto
SAIRAAN LAPSEN HOITO KOULUPÄIVÄN AIKANA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat, joiden avulla lapselle saadaan mahdollisimman turvallinen ja sujuva koulunkäynti hänen
Lisätiedot1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)
1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin
LisätiedotLasten ruoka-allergia
Lasten ruoka-allergia allergia.fi Sisältö Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Imeväisikäisten oireet 6 Ihottuma Suolioireet Diagnosointi 8 Altistukset IgE-määritykset
LisätiedotLasten ja aikuisten allergiat
Lasten ja aikuisten allergiat Sisältö Sivu Lasten ja aikuisten allergiat...4 Allergiavasta-aineet (IgE)...5 Allerginen nuha (riniitti)...6 Astma...6 Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)...6 Atooppinen
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA
Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus 23.10.2007 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali-
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotVSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:
1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä
LisätiedotKansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010
Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotIlmoitus erityisruokavaliosta päiväkodissa tai koulussa pitkä versio
Ilmoitus erityisruokavaliosta päiväkodissa tai koulussa pitkä versio Palautetaan oman koulun terveydenhoitajalle. Käytä tätä lomaketta silloin, kun ruokavalioon liittyy monia rajoituksia. Ruokailijan nimi
LisätiedotMerja Hietanen 1. Epäily lapsen ruokaaineallergiasta. perusterveydenhuollossa oikeasta diagnoosista allergiaruokavalion purkuun
Epäily lapsen ruokaaineallergiasta perusterveydenhuollossa oikeasta diagnoosista allergiaruokavalion purkuun Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, lastentautien- ja yleislääketieteen erikoislääkäri
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotAnna Inberg ALLERGIA, ASTMA JA ANAFYLAKSIA ALAKOULUSSA: OPAS VASARAMÄEN YHTENÄISKOULUN LEHMUSTIEN YKSIKÖN OPETUSHENKILÖSTÖLLE
Anna Inberg ALLERGIA, ASTMA JA ANAFYLAKSIA ALAKOULUSSA: OPAS VASARAMÄEN YHTENÄISKOULUN LEHMUSTIEN YKSIKÖN OPETUSHENKILÖSTÖLLE Hoitotyön koulutusohjelma 2015 ALLERGIA-, ASTMA- JA ANAFYLAKSIA-OPAS VASARAMÄEN
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotAllergiaruokavaliot. Erja Tommila, Filha ry Anu Mikkola, Kymijoen Ravintopalvelut Oy
Allergiaruokavaliot Erja Tommila, Filha ry Anu Mikkola, Kymijoen Ravintopalvelut Oy Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi vältön tarve pitää osoittaa ja sitä
LisätiedotMilloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?
Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotAikuisten ruokayliherkkyys
Aikuisten ruokayliherkkyys allergia.fi Sisältö Aikuisten ruoka-allergia Aikuisten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Diagnoosi 5 Ruoka- allergian aiheuttajat 5 Ruoka-allergian oireet 6 Iho Ruoansulatuskanavan
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotAtooppinen ihottuma- kuinka ohjaan ja motivoin. Sh Milla Vallenius Ihotautienpoliklinikka ksshp
Atooppinen ihottuma- kuinka ohjaan ja motivoin Sh Milla Vallenius Ihotautienpoliklinikka ksshp Yleistä atooppisista sairauksista Atopialla tarkoitetaan taipumusta tuottaa tietynlaisia vasta-aineita (immunoglobuliini
LisätiedotSymbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,
LisätiedotSeborrooinen ihottuma
Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,
LisätiedotVALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI
PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ
LisätiedotAstmalapsi liikkuu. allergia.fi
Astmalapsi liikkuu allergia.fi Sisältö Liikunnan ilo hyvä olo Liikunnan ilo hyvä olo 3 Astma ja liikunta 5 Oikea hengitystekniikka 6 Mikä estää liikkumasta? 8 Liikunnassa otettava huomioon 9 Kannusta lasta
LisätiedotEdellytykset siedätyshoidolle
Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri
LisätiedotKosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä
hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotAllergiaruokavaliot - tilannekatsaus. Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry
Allergiaruokavaliot - tilannekatsaus Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi allergiadieettiä tarvittaessa vältön tarve
LisätiedotMilloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin?
Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Tiina Reijonen LT, ylilääkäri, lastenallergologian erikoislääkäri Lastenkeskus, keskussairaalapalvelut Kansallinen allergiaohjelma
LisätiedotASTMAN OMAHOITOKORTTI
ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo
LisätiedotNäe kevät uusin silmin OPAS ALLERGISTEN SILMÄOIREIDEN HOITOON
Näe kevät uusin silmin OPAS ALLERGISTEN SILMÄOIREIDEN HOITOON 1 SH U O L E H D I S I L M I S TÄ Allergisen silmätulehduksen oireet TAVALLISIMPIA OIREITA OVAT ESIMERKIKSI: Silmien kutina, punoitus tai kirvely
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA
Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus 30.8.2013 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali
LisätiedotALLERGIAT. Tutkiminen ja hoito
ALLERGIAT Tutkiminen ja hoito Hanne Vänskä Opinnäytetyö Saamelaisalueen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 25.3.2008 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS TIIVISTELMÄ Tutkinto
LisätiedotErja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen
Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotTiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto
Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto 13.12.2017 Ekseemat ovat tavallisimpia ihottumia, mutta kaikki ihottumat eivät ole ekseemat! Ekseemassa on tulehdus ihon pintakerroksissa 1. 2. Tulehduksen painopiste
LisätiedotMilloin kirjoitan erityisruokavaliotodistuksen ruokaallergian
Milloin kirjoitan erityisruokavaliotodistuksen ruokaallergian takia? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian
LisätiedotKeinomunuaisyksikkö/Dialyysi /
RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa
ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotVastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!
TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset
LisätiedotMitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta
Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Missä mennään FinLASin syysseminaari 3.12.2012 Koe-eläinkeskus, Oulun yliopisto Hanna-Marja.Voipio@oulu.fi Tässä esityksessä Puremat ja raapimat Koe-eläinallergiat
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
Lisätiedot1 A 5 A 2 B 6 B 3 B 7 C 4 B 8 C
TEHTÄVÄKORTTI UMPIHANKI MM 2018 Joukkueen / Kilpailijan nimi: Joukkueen / Kilpailijan N:o Saapumisaika: (Merkitään, jos lähellä, rastin sulkeutumista) TEHTÄVÄRASTI 1 Tehtävä: ENSIAPU Valitse oikea vastaus
LisätiedotRuoka-aineallergisen lapsen päivähoito - Opas päivähoitohenkilöstölle
Ruoka-aineallergisen lapsen päivähoito - Opas päivähoitohenkilöstölle Jalomäki Laura Kokko Laura Mononen Tiina 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Ruoka-aineallergisen lapsen päivähoito Opas
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotAnafylaksia ja siedätyshoito
Anafylaksia ja siedätyshoito 22.11.2017 Arja Viinanen Keuhkosairauksien ja allergologian el Tyks keuhkosairauksien klinikka Vaikeat yleisreaktiot siedätyshoidossa Harvinaisia Varauduttava aina siedätyshoidossa
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotMilloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?
Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotLAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO
LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotMilloin käytän allergiadiagnostiikassa allergeenikomponentti- IgE-tutkimuksia?
Milloin käytän allergiadiagnostiikassa allergeenikomponentti- IgE-tutkimuksia? Opas allergiaan perehtyneille perusterveydenhuollon lääkäreille Allergeenilähteissä on erilaisia allergeenikomponentteja.
LisätiedotEroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila
Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista Erja Tommila 8.2.2018 Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi vältön tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata aiheettomat
Lisätiedot