SAIRAAN LAPSEN HOITO KOULUPÄIVÄN AIKANA. Johdanto

Transkriptio

1 SAIRAAN LAPSEN HOITO KOULUPÄIVÄN AIKANA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat, joiden avulla lapselle saadaan mahdollisimman turvallinen ja sujuva koulunkäynti hänen terveysongelmistaan huolimatta. Vanhempien vastuu Kokonaisvastuu lapsen sairauden hoidosta ja lääkkeiden annosta on aina vanhemmilla. Vanhempien tehtävä on tiedottaa koulussa lapsen opettajalle ja koulunkäynnin ohjaajalle lapsen sairauksista ja niiden hoidosta. Lapsen sairaus saattaa vaatia erityistoimenpiteitä, mutta erityisjärjestelyt on aina sovittava lapsi- ja perhekohtaisesti yhteisymmärryksessä kodin ja koulun kanssa. Hoitoneuvottelu Pitkäaikaisesti sairaan lapsen jatkuva oireilu tai pelko oireilusta voi aiheuttaa neuvottomuutta koulun henkilökunnassa, etenkin jos heille yritetään siirtää lapsen hoitovastuuta koulupäivän aikana. Kun lapsella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, on koulussa sovittava hoitoneuvottelu, johon osallistuvat vanhemmat sekä koulun henkilöstö (esim. opettaja, koulunkäynnin ohjaaja, ruokapalvelun edustaja). Kouluneuvotteluihin pyydetään paikalle kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa myös koululääkäri. Lisäksi mukaan kutsutaan tarvittaessa erikoissairaanhoidosta sairaanhoitaja / kuntoutusohjaaja. Hoitoneuvottelussa tarkastellaan ja selvitetään lapsen selviytymistä koulussa ja hänen mahdollisesti vaatimiaan erityisjärjestelyjä sekä kirjataan hoitoneuvottelun tulos erilliseen sopimukseen. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, järjestetään hoitoneuvottelu jo keväällä, jotta tarpeelliset erityisjärjestelyt ehditään suunnitella. Hoitoneuvottelu sovitaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun lapsella on todettu vakava tai pitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa lapsen vointiin koulussa. Hoitoneuvottelua voi ehdottaa myös koulun henkilöstö, kun lapsen voinnissa ja jaksamisessa tapahtuu havaittavia muutoksia. Avoimuus vähentää epätietoisuutta ja lapsen sairastuessa on suotavaa järjestää lyhyt informaatiotilaisuus luokassa muille oppilaille sekä erikseen tarvittaessa koulun henkilöstölle. Hoitoneuvottelussa pyydetään vanhempien lupa ja sovitaan tiedottamisesta. Tietoiskun voi antaa kouluterveydenhoitaja tai tarvittaessa erikoissairaanhoidon kuntoutusohjaaja. Toimenpiteet ja lääkitykset koulussa Koulun henkilöstöä ei voida velvoittaa tekemään ilman asianmukaista perehdytystä sellaisia sairaanhoidollisia toimenpiteitä, joita ei ole jo työntekijää rekrytoitaessa selvästi ilmaistu. Koulunkäynnin ohjaajan toimenkuvaan saattaa kuitenkin ennalta sovitusti kuulua esim. epilepsiaa sairastavan lapsen tarkkailu ja tarvittaessa kouristuksen laukaisevan lääkkeen anto (Stesolid-peräruiske tai Epistatus-liuos posken limakalvolle). Henkilöstöä koulutetaan tarvittaessa vanhempien tai erikoissairaanhoidon toimesta erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamiseen. Sivu - 1 -

2 Joillakin erityisluokilla on useammin järjestelyjä, joissa koulunkäynnin ohjaaja on koulutettu esim. katetroimaan lapsi koulupäivien aikana. Joissakin erikoistapauksissa voivat vanhemmat ja opettaja sopia, että opettaja tai ohjaaja pistää lapselle lounas-insuliinin, mutta tämä tapahtuu aina työntekijän suostumuksesta ja vanhempien kanssa erikseen neuvotellen. Kouluterveydenhoitaja ei ole joka koululla päivittäin, joten hänen vastuullaan ei voi olla esim. diabeetikon hoito (verensokerimittaukset ja insuliinin pistäminen). Pääsääntöisesti vain lasta hoitavan lääkärin määräämät lääkkeet, joita täytyy annostella tarkasti tiettyyn aikaan, on syytä antaa myös koulupäivän aikana. Tällaisia lääkkeitä voivat olla esimerkiksi tietyt epilepsialääkkeet. Lapsi saattaa tarvita ennakolta annettavaa lääkettä suorituskykynsä ylläpitämiseksi - esimerkkinä astmalapsella ns. keuhkoputkia avaavan hengityslääkkeen käyttö ennen liikuntasuorituksia. Koulupäivän aikana annettavien lääkkeiden säilytyspaikasta on sovittava tarkasti kunkin lapsen kohdalla aina hoitoneuvottelun yhteydessä ja sopimus kirjataan hoitosuunnitelmalomakkeeseen. Lääkkeiden säilytys voi olla vain erityistapauksissa opettajainhuoneessa lukollisessa kaapissa, tuolloin koulussa on oltava rehtorin antama ohje säilytystiloista. Opettajainhuoneessa ei tule säilyttää yleiseen käyttöön tarkoitettuja särkylääkkeitä oppilaiden varalle vaan lääkkeitä annetaan vain terveydenhoitajan vastaanotolla tai lapsen omista lääkkeistä erillisen sopimuksen mukaisesti. Ensiaputilanteet Jos lapsi menee insuliinishokkiin tai saa epilepsiakohtauksen koulussa, henkilökunta ottaa ensisijaisesti yhteyttä vanhempiin. Koulussa täytyy olla myös vanhempien ja terveydenhuollon antamat ohjeet, mitä lapselle täytyy ja saa tehdä ensiaputilanteissa. Esimerkkeinä ohjeista voi olla tieto siitä, miten lapsi laitetaan sellaiseen asentoon, ettei hän loukkaa itseään epilepsiakohtauksen aikana tai mitä lapselle annetaan ensiavuksi liittyen esimerkiksi matalan verensokerin hoitoon diabeteksessa (hunajan sively ikeniin tai glukagonipistos). Koulun henkilökunta joutuu olemaan omatoiminen myös lasten tapaturmissa, jos tapaturman sattuessa terveydenhoitaja ei ole koululla paikalla. Jos lapsella on taipumus saada vaikeita allergisia reaktioita, vanhempien on tiedotettava tästä koulun henkilökuntaa. Lisäksi lapsella on oltava repussa Jext-kynä vakavia hätätilanteita varten. Tuollaisessa hätätilanteessa ei voi miettiä kenelle asia kuuluu, vaan kuka tahansa aikuinen on velvoitettu auttamaan lasta ja antamaan hengenpelastavan adrenaliinipistoksen. Lyhytaikaiset lääkitykset Useimmat lyhytaikaiset lääkekuurit, esim. tulehdustautien hoitoon käytettävät antibioottilääkitykset, voidaan annostella kotona. Esimerkiksi kolme kertaa päivässä annettava antibioottilääkitys voidaan antaa kotona ennen kouluun tuloa ja seuraavat annokset iltapäivällä ja illalla kotona samoin kaksi kertaa päivässä annosteltavat lääkkeet aamuin illoin. Lyhytaikaiset kuurit esim. silmätipat voidaan joutua annostelemaan muutaman päivän aikana myös koulupäivän aikana, jos tippoja täytyy annostella 3 tunnin välein. Samoin hengitystie-infektiosta toipuva astmalapsi saattaa tarvita ns. avaavaa lääkettä vielä muutaman päivän ajan lisälääkkeenä esim. liikunnan yhteydessä. Sivu - 2 -

3 Kokonaisvastuu lasten lääkkeiden käytöstä on aina vanhemmilla ja vanhempien on opastettava koulun henkilöstöä lapsen tarvitsemista lyhytaikaisista lääkkeistä. On myös sovittava, kuinka lääkkeet koulupäivän aikana annetaan. Vastuukysymysten vuoksi koulun henkilöstöä ei voida velvoittaa antamaan lapselle erilaisia vanhempien tuomia lääkkeitä, joiden käyttö perustuu vanhempien uskomuksiin tai näkemyksiin esim. erilaisista luontaistuotevalmisteista, käsikauppalääkkeistä tai vanhempien itsensä käyttämistä lääkkeistä. Homeopaattisia lääkkeitä annostellaan ainoastaan, jos ne ovat lääkärin lapselle määräämiä ja määrätty otettavaksi myös koulupäivän aikana. Yhteenveto Hoitoneuvottelun käyttöönotolla luodaan yhtenäinen käytäntö kouluihin ja rakennetaan luottamusta vanhempien ja koulun henkilöstön välille. Koulun henkilöstön vastuu lapsen voinnista ei ulotu koskaan vanhempien vastuuta laajemmaksi. Ensisijainen vastuu lapsen sairauden hoidon toteuttamisesta on aina lapsen huoltajilla. Hoitoneuvottelussa sovittavia asioita: yhteydenpito eri osapuolten kesken, huoltajien tiedottaminen lapsen hoidosta ja hoidon muutoksista, tarvittavan koulutuksen järjestämisestä koulun henkilöstölle, toiminta erityistilanteissa (esim. koulun retket) sekä ensiapu ja muut käytännöt. Hoitoneuvottelussa sovitut asiat kirjataan lomakkeeseen (liitteet 1 ja 2), jota päivitetään yhdessä sovitulla tavalla. Hoitoneuvotteluissa on tarkasteltava työnjako ja vastuut koulun eri toimijoiden kesken koulun resurssien mukaan, esim. onko lapsi riittävän terve käydäkseen koulua tietyin erityisjärjestelyin vai päädytäänkö sairaalakouluun tai kotiopetukseen.. Lisäksi jokaisen aikuisen velvollisuus on auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos lapselle koulussa tulee hätätilanne kuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Terveydenhuollon ammattilaisen tietämystä tai taitoa ei silloin edellytetä. Kari Raninen Perusopetusjohtaja Sari Kurikka Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Kaj Korhonen Apulaisylilääkäri / kouluterveydenhuolto Kristiina Mäki Palvelupäällikkö / terveydenhoidon palvelut Sivu - 3 -

4 Lähteet 1.Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysministeriön Oppaita 2005:32. Kun lääkehoitoa toteuttaa lääkehoitoon kouluttamaton henkilö muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä, toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen lääkehoitoa saavan potilaan tai hänen omaisensa kanssa (esimerkiksi päivähoidossa vanhempien ja lääkehoitoa toteuttavan henkilön yhteinen sopimus ja suostumus). Katso myös käsitteet : Lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö ja Lääkehoidon toteuttamisen epätyypillinen alue. 2. Päivähoidon turvallisuussuunnittelu Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin yhteisjulkaisu. Oppaita 2008:71. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi osallistua luonnollista tietä annettavan tai ihon alle pistettävän hoidon toteuttamiseen yksittäistapauksissa tai tilannekohtaisesti harkinnan, riittävän lisäkoulutuksen sekä osaamisen varmistamisen jälkeen. Lapsille ei pääsääntöisesti anneta lääkkeitä hoitopäivän aikana. Vakavaan vaaraan joutuneen henkilön auttaminen sen sijaan on yleinen lakisääteinen tavoite. 3. Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010: Päivähoidon allergia- ja astmaohjeisto. Allergia- ja Astmaliiton, Hengitysliitto Helin ja Kuntaliiton yhteisjulkaisu Epilepsian ABC.. Perustietoa opettajille,kasvattajille ja vanhemmille. Toim. Kai Erikson et al. PS-kustannus Epilepsiaa sairastava päiväkodissa ja koulussa. ja Epilepsiakohtauksen ensiapu. Epilesialiiton julkaisuja. Sivu - 4 -

5 SOPIMUS SAIRAANHOIDOLLISTEN TOIMENPITEIDEN SUORITTAMISESTA / LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMISESTA Annan seuraaville henkilöille: koulu ensijaisesti luvan suorittaa lapselleni seuraavia sairaanhoidollisia toimenpiteitä / lääkehoitoa: Olen tietoinen, että kaikilla koulun työntekijöillä ei ole sairaanhoidollista koulutusta. Yllämainitut henkilöt on perehdytetty ja muu henkilökunta informoitu edellä mainittujen toimenpiteiden / lääkehoidon toteuttamiseen. Perehdytyksen on antanut / 20. Ensiaputilanteissa kaikkien päivähoidon/koulun henkilöstöön kuuluvien on velvollisuus auttaa ja hoitaa lasta parhaan kykynsä mukaan. Muuta huomioitavaa Lääkkeiden säilytyspaikka Tämä sopimus säilytetään / 20 Huoltajan allekirjoitus Koulun edustajan allekirjoitus Sivu - 5 -

6 LAPSEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA KOULUSSA Lapsen nimi Vanhemmat/huoltajat, nimi ja puhelinnumero Milloin ja minkälainen sairaus lapsella on todettu? Miten näkyy lapsen arjessa? Minkälaisia oireita ja seurantaa koulupäivän aikana sairaus aiheuttaa? Miten usein lapsi keskimäärin oireilee? Peruslääkitys, jota annetaan myös koulupäivän aikana. Miten lääkkeitä annostellaan ja kuinka usein? Lapsen tarvitsemat ensiapulääkkeet koulupäivän aikana. Minkälaisilla oireilla lääkkeitä annetaan ja kuinka lääkkeet annetaan? Mitä muita toimenpiteitä lapsi tarvitsee ensiaputilanteissa? Keneen otetaan yhteys ensiaputilanteissa? Lääkkeiden säilytyspaikka Tämä sopimus säilytetään / 20 Huoltajan allekirjoitus Koulun edustajan allekirjoitus Sivu - 6 -

7 ASTMAKOHTAUKSEN JA VOIMAKKAAN ALLERGISEN REAKTION HOITO Astmakohtauksen ensioireita ovat lapsen väsymys, ärtyisyys ja vetäytyminen leikeistä, yskiminen, levottomuus ja hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen Kun huomaat lapsessa astmakohtauksen oireita, toimi näin: Rauhoita lapsi ja pysy itse rauhallisena. Ota lapsi syliin ja anna avaava, sisäänhengitettävä lääke. Istu lapsen kanssa ja anna hänelle juotavaa (mikäli lapsi on rauhallinen). Mikäli tilanne ei helpotu, anna 15 min kuluttua toinen suihke avaavaa lääkettä. Ellei tämä auta, lapsi toimitetaan lääkärin hoitoon ambulanssilla, hoitaja seuraa mukana. Vanhemmille ilmoitetaan tilanteesta. Voimakkaan, äkillisen allergisen reaktion yhteydessä oireet kehittyvät yleensä muutamassa minuutissa. Vaikeita ja vaarallisia reaktioita (anafylaktinen reaktio) voivat aiheuttaa esimerkiksi jotkut ruoat tai ampiaisen ja mehiläisen pistot. Anafylaktisen eli voimakkaan, äkillisen allergisen reaktion oireita ovat: Kutina nielussa, suussa, jalkapohjissa, kämmenissä, koko keholla Ihon punoitus, nokkosihottuma Huulten ja silmien turvotus Hengenahdistus, vinkuna, astmakohtaus Yleinen huonovointisuus, oksentelu, vatsakivut Pyörtyminen, tajuttomuus Pahimmillaan hengenvaarallinen, koska voi johtaa hengityksen ja sydämen pysähtymiseen. Jos lapsella on voimakkaan allergisen reaktion oireet ja hänelle on määrätty ensiavuksi JEXT-kynä, toimi näin: Toimi rauhallisesti, mutta nopeasti ja muista rauhoittaa lasta! Anna JEXT- pistos ensiapuna reisilihakseen: Irrota kynästä harmaa suojatulppa, paina ruiskun mustaa kärkeä kohtisuorassa reiden ulkosyrjää vasten, kunnes kuuluu naksahdus, pidä ruiskua paikoillaan noin 10 sekunnin ajan. Irrota kynä. Pistos voidaan antaa vaatteiden läpi. Kun hoidat lapsen ensiavun, pyydä toista työntekijää hälyttämään ambulanssi! Lapsi tarvitsee ensiavun jälkeen lääkärin hoitoa ja seurantaa. Päivähoidosta lähtee aina saattaja lapsen mukaan. Vanhempiin otetaan välittömästi yhteyttä. Ensiapulääkkeiden ja niiden antamiseen tarvittavien apuvälineiden käytön on oltava koko henkilöstölle tuttua. Tällöin ensiaputilanteessa lapsella on tunne, että aikuinen hallitsee tilanteen eikä lapsen turvallisuudentunne vaarannu. =>Päivähoidon astma-ja allergiaohjeisto => Liite 6 Sivu - 7 -

8 LAPSEN LÄÄKELOMAKE Lapsen nimi Henkilötunnus Päiväys ja huoltajan allekirjoitus Tämä lomake säilytetään Lapsella on: Siitepölyallergia, mikä? Ruoka-allergia Eläinallergia, mikä? Astma, pakkasraja - C jolloin ulkoilua tulisi välttää Hyönteisen piston aiheuttama yliherkkyys, mikä? Allerginen ihottuma Muu allergia (esim. kumi, nikkeli, lääkeyliherkkyys), mikä? Atooppinen iho EpiPen Jr. kynä ensiapulääkityksenä Pölypunkkiallergia Muu sairaus, mikä? LÄÄKITYS Lääkkeen nimi Annostus ja lääkkeenantotapa Mihin oireisiin? Säännöllisesti Tarvittaessa Huomioitavaa =>Päivähoidon astma-ja allergiaohjeisto => Liite 1 Sivu 8