TESTINVALINTATEHTÄVIEN VASTAUKSET
|
|
- Kirsi Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TESTINVALINTATEHTÄVIEN VASTAUKSET Vastaukset on merkitty keltaisella, muuttujien mittaustasot muuttujan kuvauksen perässä ja muu osa vastauksesta kysymyksen perässä. Tehtävä 1. Talousmatematiikan kurssin opiskelijoista on tehty otos, josta on käytettävissä seuraavat tiedot: - opiskelijan sukupuoli (1=nainen, 2=mies) nom. - opiskelijan pääaine (1=laskentatoimi, 2= rahoitus, 3= johtaminen, 4= markkinointi) nom. - osallistuminen ekaan tenttiin (1=osallistuu, 2=ei osallistu) nom. - opiskelijan käyttämä aika tenttiin lukemiseen (tuntia, noudattaa normaalijakaumaa) - opiskelijan osallistuminen luennoille (%-osuus luennoista läsnä, ei noudata normaalijakaumaa) - tenttiarvosana kurssista (arvosteluasteikko 0-5, noudattaa normaalijakaumaa) int./ord. ja testaustilanne/ otosten määrä sekä oletushypoteesi. (Joka kohdassa yksi piste testin nimestä ja yksi mittaustasoista sekä yksi testaustilanteen kuvauksesta/hypoteeseista.) a) vaikuttaako sukupuoli ekaan tenttiin osallistumiseen? 2, H0:sukupuoli ja osallistuminen ovat riippumattomia b) lukevatko aktiivisesti luennoille osallistuneet vähemmän tenttiin kuin sellaiset jotka ovat olleet vähemmän läsnä luennoilla? Spearman, H0: luennoille osallistumisen ja tenttiin lukemisen välillä ei korrelaatiota c) onko sukupuolten välillä eroja tenttiarvosanoissa? riippumattomien otosten t-testi (int.) tai Mann-Whitney (ord.), H0: miesten ja naisten tenttiarvosanojen jakaumat samanlaiset d) onko pääaineiden välillä eroja osallistumisaktiivisuudessa ekaan tenttiin? 2 riippumattomuustesti, H0: pääaine ja osallistuminen ovat riippumattomia e) osallistutaanko luennoille keskimäärin enemmän kuin 50-prosenttisesti? yhden otoksen keskiarvotesti t (jos n<30) tai z (jos n>30), H0: =50 f) lukevatko naiset tenttiin enemmän kuin miehet? riippumattomien otosten t-testi, H0: miesten ja naisten lukuaikojen jakaumat samanlaiset g) saavatko aktiivisesti luennoille osallistuneet parempia arvosanoja kuin sellaiset jotka ovat olleet vähemmän läsnä luennoilla? Spearman, H0: luennoille osallistumisen ja arvosanan välillä ei korrelaatiota h) ovatko opiskelijat jakautuneet tasaisesti eri pääaineisiin? 2 yhteensopivuustesti, H0: pääaine noudattaa tasajakaumaa i) onko sukupuolten välillä eroja osallistumisaktiivisuudessa ekaan tenttiin? 2, H0:sukupuoli ja osallistuminen ovat riippumattomia j) osallistutaanko luennoille keskimäärin enemmän kuin 50-prosenttisesti? yhden otoksen keskiarvotesti t (jos n<30) tai z (jos n>30), H0: =50 k) lukevatko rahoituksen opiskelijat enemmän tenttiin kuin johtamisen opiskelijat? riippumattomien otosten t-testi, H0: rahoituksen ja johtamisen opiskelijoilla lukuaikojen jakaumat samanlaiset l) onko tenttiarvosanalla ja pääaineella yhteyttä? ANOVA (int.) tai Kruskal-Wallis (ord.), H0: tenttiarvosanan jakaumat ovat samanlaiset kaikissa pääaineissa, ei yhteyttä Tehtävä 2. Valtakunnallisessa hotellien asiakastyytyväisyystutkimuksessa tehtiin erään viikon aikana hotelleissa yöpyneille kysely, jossa kerättiin mm. seuraavat tiedot: - hotelli, jossa yöpyi (1=Sokos, 2=Cumulus, 3=Scandic, 4=muu) nom.
2 - asiakkuus (1=kanta-asiakas, 2= muu asiakas) nom. - yöpymisen syy (1=työmatka, 2=vapaa-aika) nom. - kouluarvosana ruoasta (4=heikko, 10=kiitettävä) int./ord. - kouluarvosana huoneesta (4=heikko, 10=kiitettävä) int./ord. - kouluarvosana vastaanottopalvelusta (4=heikko, 10=kiitettävä) int./ord. - yleisarvosana hotellista (4=heikko, 10=kiitettävä) int./ord. ja testaustilanne/ otosten määrä sekä oletushypoteesi. (Joka kohdassa yksi piste testin nimestä ja yksi mittaustasoista sekä yksi testaustilanteen kuvauksesta/hypoteeseista.) a) Onko Sokoksen ruoka parempaa kuin Cumuluksen? Mann-Whitney, H0: Ruoka- arvosanojen jakaumat samanlaiset Sokoksen asiakkailla ja Cumuluksen asiakkailla b) Ovatko kanta-asiakkaat muita useammin liikkeellä työn merkeissä? 2, H0: asiakkuus ja yöpymisen syy ovat riippumattomia c) Ovatko asiakkaat olleet keskimäärin yhtä tyytyväisiä ruokaan, huoneeseen ja vastaanottopalveluun? Friedmann, H0: kaikkien kolmen arvosanan jakaumat samanlaiset d) Noudattavatko yleisarvosanat normaalijakaumaa? Kolmogorov-Smirnov yhteensopivuustesti, H0: yleisarvosana noudattaa normaalijakaumaa e) Onko eri ketjuilla keskimäärin yhtä hyvät yleisarvosanat? Kruskal-Wallis, H0: yleisarvosanan jakaumat ovat samanlaiset kaikilla ketjuilla, Tehtävä 3. Suomalaisyritysten seurantatutkimuksessa kerättiin tuhannelta satunnaisesti valitulta yritykseltä syksyllä 1997 ja uudelleen syksyllä 2001 seuraavat tiedot: Huom! jokaisessa kohdassa tulee siis kaksi muuttujaa, esim. liikevaihto 1997 ja liikevaihto Liikevaihto edellisellä tilikaudella (milj. mk, ei voi olettaa populaatiossa normaalijakautuneeksi) 2. Kokopäiväisten työntekijöiden määrä (kpl, ei voi olettaa populaatiossa normaalijakautuneeksi) 3. Kansainvälistyminen (0= ei kv toimintaa, 1= on kansainvälistynyt) nom. 4. Toimiala (1= teollisuus, 2= kauppa, 3= muu palvelu) nom. 5. Toimitusjohtajan arvio yrityksen menestyksestä (kouluarvosana 4 10, voidaan olettaa populaatiossa normaalijakautuneeksi) int./ord. ja testaustilanne sekä hypoteesit. (Joka kohdassa yksi piste testin nimestä ja yksi mittaustasoista sekä yksi testaustilanteen/hypoteesien kuvauksesta.) f) Ovatko yritykset jakautuneet tasaisesti toimialoittain? 2 yhteensopivuustesti, H0: toimiala97 (tai toimiala01) noudattaa tasajakaumaa a) Onko yritysten liikevaihto keskimäärin kasvanut? Sign tai Wilcoxon, H0: liikevaihto97 ja liikevaihto01 jakaumat samanlaiset g) Onko kansainvälistyneiden osuus erilainen eri toimialoilla? 2 riippumattomuustesti, H0: kansainvälistyminen ja toimiala ovat riippumattomia (joko molemmat vuoden 97 tai molemmat vuoden 01 muuttujia) h) Ovatko kansainvälistyneet yritykset menestyneet paremmin kuin muut? riippumattomien otosten t-testi (int.) tai Mann-Whitney (ord.), H0: menestysarvion jakaumat samanlaiset kansainvälistyneillä ja ei-kansainvälistyneillä (joko molemmat vuoden 97 tai molemmat vuoden 01 muuttujia)
3 i) Eroavatko työntekijämäärät toimialoittain? Kruskal-Wallis, H0: työntekijämäärän jakaumat ovat samanlaiset kaikilla toimialoilla, (joko molemmat vuoden 97 tai molemmat vuoden 01 muuttujia) j) Voidaanko liikevaihtoa koskevissa tilastollisissa tutkimuksissa käyttää parametrisia testejä? Kolmogorov-Smirnov yhteensopivuustesti, H0: liikevaihto (97 tai 01) noudattaa normaalijakaumaa, jos H0 jää voimaan niin voidaan käyttää parametrisia testejä b) Onko yritysten työntekijämäärä keskimäärin vähentynyt? Sign tai Wilcoxon, H0: työntekijämäärä97 ja työntekijämäärä01 jakaumat samanlaiset k) Onko kansainvälistyneiden osuus kasvanut? χ2 riippumattomuustesti H0: osuus97 = osuus01 c) Ovatko kansainvälistyneet yritykset liikevaihdoltaan suurempia kuin muut? Mann-Whitney, H0: liikevaihdon jakaumat samanlaiset kansainvälistyneillä ja ei-kansainvälistyneillä (joko molemmat vuoden 97 tai molemmat vuoden 01 muuttujia) d) Vaihtelevatko arviot menestyksestä toimialoittain? ANOVA (int.) tai Kruskal-Wallis (ord.), H0: menestysarvosanan jakaumat ovat samanlaiset kaikilla toimialoilla, eivät vaihtele Tehtävä 4. Ala-asteen oppilaiden seurantatutkimuksessa kerättiin tuhannelta satunnaisesti valitulta oppilaalta 1. luokan alussa syksyllä 1994 ja 6.luokan lopussa keväällä 2000 seuraavat tiedot: 1. Sukupuoli (1=tyttö, 2=poika) nom. 2. Asuinpaikka (1=kaupunki, 2=maaseutu) nom. 3. Perheen sosioekonominen asema (1=työväestö, 2=toimihenkilö, 3=yrittäjä, 4=muu) nom. 4. Lukutaitotestin pistemäärä (välillä 1-100, oletetaan populaatiossa normaalijakautuneeksi) int. 5. Motoriikkatestin pistemäärä (välillä 1-100, oletetaan populaatiossa normaalijakautuneeksi) int. 6. Todistuksen keskiarvo(mitattu vain 6. luokalla, välillä 4-10, oletetaan populaatiossa normaalijakautuneeksi) int. ja testaustilanne sekä hypoteesit. (Joka kohdassa yksi piste testin nimestä ja yksi mittaustasoista sekä yksi testaustilanteen/hypoteesien kuvauksesta.) e) Voidaanko todistuskeskiarvoja koskevissa tilastollisissa tutkimuksissa käyttää parametrisia testejä? Kolmogorov-Smirnov yhteensopivuustesti, H0: todistuksen keskiarvo noudattaa normaalijakaumaa, jos H0 jää voimaan niin voidaan käyttää parametrisia testejä f) Onko koulunsa aloittavilla tytöillä parempi motoriikka kuin pojilla? riippumattomien otosten t- testi, H0: motoriikkapistemäärän94 jakaumat samanlaiset tytöillä ja pojilla g) Voidaanko ensimmäisen luokan lukutaidon perusteella ennakoida todistuksen keskiarvoa kuudennella luokalla? Pearson, H0: lukutaito94 ja keskiarvo00 eivät korreloi keskenään h) Paraneeko oppilaiden lukutaito ala-asteen aikana? parillisten otosten t-testi, H0: lukutaito94 ja lukutaito00 jakaumat samanlaiset i) Onko yrittäjäperheiden lapsilla keskimäärin yhtä hyvät todistukset kuin työläisperheiden lapsilla? riippumattomien otosten t-testi, H0: todistuskeskiarvon jakaumat samanlaiset työväestöllä ja toimihenkilöillä j) Onko todistuskeskiarvojen keskiarvo pienempi kuin 7.5? yhden otoksen keskiarvotesti z, H0: =7.5 k) Onko koulunsa aloittavilla tytöillä parempi lukutaito kuin pojilla? riippumattomien otosten t- testi, H0: lukutaitopistemäärän94 jakaumat samanlaiset tytöillä ja pojilla l) Paraneeko oppilaiden motoriikka ala-asteen aikana? parillisten otosten t-testi, H0: motoriikka94 ja motoriikka00 jakaumat samanlaiset m) Onko asuinpaikan ja perheen sosioekonomisen taustan välillä yhteyttä? 2 riippumattomuustesti, H0: asuinpaikka ja sosioekonominen asema ovat riippumattomia
4 Tehtävä 5. LTKK:n kauppatieteiden opiskelijoista tehtiin 200 henkilön otos, jossa kultakin kerättiin seuraavat tiedot: 6. Sukupuoli (1=mies, 2=nainen) nom. 7. Koulutusohjelma (1=markkinointi, 2=yritystalous, 3=johtaminen, 4=juridiikka) nom. 8. Opintojen aloitusvuosi (välillä , ei voi olettaa populaatiossa normaalijakautuneeksi) int. 9. Valintakoepistemäärä (välillä 1-60, oletetaan populaatiossa normaalijakautuneeksi) int. 10. Lukion keskiarvo(välillä 4-10, oletetaan populaatiossa normaalijakautuneeksi) int. 11. LTKK:n arvosanojen keskiarvo (välillä 1-5, oletetaan populaatiossa normaalijakautuneeksi) int. 12. Suoritetut opintoviikot fuksivuonna (oletetaan populaatiossa normaalijakautuneeksi) 13. Suoritetut opintoviikot toisena opiskeluvuonna (oletetaan populaatiossa norm.jakautuneeksi) 14. Suoritetut opintoviikot kolmantena opiskeluvuonna (oletetaan populaatiossa norm.jakautuneeksi) ja testaustilanne/ otosten määrä. (Joka kohdassa yksi piste testin nimestä ja yksi mittaustasoista sekä yksi testaustilanteen kuvauksesta.) n) Onko naisten osuus aloittavista opiskelijoista lisääntynyt tai vähentynyt välillä ? 2 riippumattomuustesti, H0: sukupuoli ja aloitusvuosi ovat riippumattomia a) Onko valintakoepistemäärällä ja fuksivuoden opintoviikkomäärällä yhteyttä? Pearson, H0: valintapistemäärä ja fuksivuoden ov-määrä eivät korreloi keskenään b) Onko fuksivuonna suoritettu keskimäärin yhtä paljon opintoviikkoja kuin toisena vuonna? parillisten otosten t-testi, H0: fuksivuoden ov ja toka vuoden ov- jakaumat samanlaiset c) Noudattaako valintakoepistemäärä normaalijakaumaa? Kolmogorov-Smirnov yhteensopivuustesti, H0: valintapistemäärä noudattaa normaalijakaumaa d) Onko koulutusohjelman ja LTKK:n arvosanojen keskiarvon välillä yhteyttä? ANOVA, H0: arvosanojen keskiarvon jakaumat ovat samanlaiset kaikilla koulutusohjelmilla, ei ole yhteyttä VÄITTÄMÄTEHTÄVIÄ Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? (1p jokaisesta) a) korrelaatiokerrointa ei voi laskea nominaaliasteikollisille muuttujille, T b) tasajakaumassa mediaani on yhtä suuri kuin keskiarvo, T c) keskivirhe voi saada negatiivisia arvoja, ET d) neliösummat kuvaavat muuttujan vaihtelua T e) regressioanalyysin vakiotermi ei voi saada negatiivisia arvoja ET a) normaalijakaumassa mediaani on yhtä suuri kuin keskiarvo T b) ANOVA-testin neliösummat kuvaavat muuttujan vaihtelua ryhmien sisällä ja ryhmien välillä T c) varianssianalyysilla testataan kahden muuttujan hajontojen samanlaisuutta ET d) Pearsonin korrelaatio on vahvempi testi kuin Spearmanin korrelaatio T e) keskivirhe kuvaa vaihtelua muuttujan jakaumassa ET f) t- jakauma on symmetrinen T g) Parametrisia testejä ei pidä käyttää ordinaaliasteikollisille muuttujille T h) Ristiintaulukointia voi käyttää kaikilla mitta-asteikkotasoilla T i) Regressioanalyysissä korrelaatiokerroin on sama kuin selityskertoimen neliö ET
5 j) ei-parametrisiä testejä voidaan käyttää intervalliasteikollisilla muuttujilla T k) Keskiarvo on tunnuslukuna herkempi poikkeavien havaintojen vaikutukselle kuin mediaani T l) Ei-parametrisia testejä voi käyttää suhdeasteikollisille muuttujille T m) Jos regressiosuoran kulmakerroin on nolla, niin malli on huono T n) Luottamusvälin suuruus riippuu keskivirheestä T o) Hylkäämisvirheen todennäköisyys on sama asia kuin riskitaso T p) Mitä suurempi korrelaatiokerroin, sitä jyrkempi regressiosuora ET q) Keskivirhe riippuu otoksen koosta T r) Tilastollisen testaamisen ensimmäinen vaihe on hypoteesien asettaminen T s) Faktorianalyysiä ei voi soveltaa nominaaliasteikollisiin muuttujiin T t) Klusterianalyysia voi käyttää apuna esim.markkinoiden segmentoinnissa T u) Regressioanalyysin selitysaste voi saada arvoja väliltä 1 +1 ET v) Regressioanalyysi on mielekäs vain, jos selittävän ja selitettävän muuttujan välillä on positiivista korrelaatiota ET w) ei-parametrisiä testejä voidaan käyttää intervalliasteikollisilla muuttujilla T x) Regressioanalyysin vakiotermi kertoo regressiosuoran ja x-akselin leikkauspisteen ET y) Faktorianalyysia käytetään aikasarjojen kehityksen ennakoinnissa ET z) Regressioanalyysin selityskerroin ei voi saada negatiivisia arvoja T å) Ei-parametriset testit ovat voimakkaampia kuin parametriset testit ET ä) tilastollisen testaamisen ensimmäinen vaihe on testisuureen laskeminen ET
A130A0650-K Tilastollisen tutkimuksen perusteet 6 op Tentti / Anssi Tarkiainen & Maija Hujala
Kaavakokoelma, testinvalintakaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1 a) Konepajan on hyväksyttävä alihankkijalta saatu tavaraerä, mikäli viallisten komponenttien
LisätiedotKaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.
Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
Lisätiedot54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):
Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotMTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
10.1.2019/1 MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento 10.1.2019 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=14600 &idx=1&uilang=fi&lang=fi&lvv=2018 10.1.2019/2
LisätiedotSISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ...7 MITÄ TILASTOTIEDE ON?
SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ...7 MITÄ TILASTOTIEDE ON?...7 TILASTO...7 TILASTOTIEDE...8 HISTORIAA...9 TILASTOTIETEEN NYKYINEN ASEMA...9 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN ROOLIT ERI TYYPPISET AINEISTOT JA ONGELMAT...10
LisätiedotMTTTP5, luento Kahden jakauman sijainnin vertailu (jatkoa) Tutkimustilanteita y = neliöhinta x = sijainti (2 aluetta)
MTTTP5, luento 7.12.2017 7.12.2017/1 6.1.3 Kahden jakauman sijainnin vertailu (jatkoa) Tutkimustilanteita y = neliöhinta x = sijainti (2 aluetta) y = lepopulssi x = sukupuoli y = musikaalisuus x = sukupuoli
LisätiedotLisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?
MTTTP5, kevät 2016 15.2.2016/RL Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen 1. Valitaan 25 alkion satunnaisotos jakaumasta N(µ, 25). Olkoon H 0 : µ = 12. Hylätään H 0, jos otoskeskiarvo
LisätiedotMTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
5.3.2018/1 MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento 5.3.2018, osa 1 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=14600 &idx=1&uilang=fi&lang=fi&lvv=2017
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle - Sisältö - - - Varianssianalyysi Varianssianalyysissä (ANOVA) testataan oletusta normaalijakautuneiden otosten odotusarvojen
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Sisältö Varianssianalyysi Varianssianalyysi on kahden riippumattoman otoksen t testin yleistys. Varianssianalyysissä perusjoukko koostuu kahdesta tai useammasta
LisätiedotFoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 9. luento. Pertti Palo
FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 9. luento Pertti Palo 22.11.2012 Käytännön asioita Eihän kukaan paikallaolijoista tee 3 op kurssia? 2. seminaarin ilmoittautuminen. 2. harjoitustyön
LisätiedotFoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo
FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy
LisätiedotTestit järjestysasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten
LisätiedotLuentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012
Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen 1 Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ 2 -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu
LisätiedotMTTTP1, luento KERTAUSTA
25.9.2018/1 MTTTP1, luento 25.9.2018 KERTAUSTA Varianssi, kaava (2) http://www.sis.uta.fi/tilasto/mtttp1/syksy2018/kaavat.pdf n i i n i i x x n x n x x n s 1 2 2 1 2 2 1 1 ) ( 1 1 Mittaa muuttujan arvojen
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotMTTTP1, luento KERTAUSTA
26.9.2017/1 MTTTP1, luento 26.9.2017 KERTAUSTA Varianssi, kaava (2) http://www.sis.uta.fi/tilasto/mtttp1/syksy2017/kaavat.pdf n i i n i i x x n x n x x n s 1 2 2 1 2 2 1 1 ) ( 1 1 Mittaa muuttujan arvojen
LisätiedotTutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)
1 MTTTP3 Luento 29.1.2015 Luku 6 Hypoteesien testaus Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? H 0 : µ = µ 0 H 1 : µ < µ 0 Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi
LisätiedotOHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit s t ja t kahden Sisältö t ja t t ja t kahden kahden t ja t kahden t ja t Tällä luennolla käsitellään epäparametrisia eli
LisätiedotTilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää
LisätiedotOdotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Odotusarvoparien vertailu Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolta: yksisuuntaisella varianssianalyysilla testataan nollahypoteesia H 0 : μ 1 = μ 2 = = μ k = μ Jos H 0 hylätään, tiedetään, että
Lisätiedot/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla
16.11.2017/1 MTTTP5, luento 16.11.2017 3.5.5 Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla ~,, ~,,. 16.11.2017/2 Esim. Tutkittiin uuden menetelmän käyttökelpoisuutta
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen vertaaminen
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 4.6.2013 Ratkaisut ja arvostelu 1.1 Satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa a) b) c) d) N(170, 10 2 ). Tällöin P (165 < X < 175) on likimain
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan
LisätiedotHarjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
LisätiedotMTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)
21.11.2017/1 MTTTP5, luento 21.11.2017 Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu) 4) Olkoot X 1, X 2,..., X n satunnaisotos (, ):sta ja Y 1, Y 2,..., Y m satunnaisotos (, ):sta sekä otokset riippumattomia.
LisätiedotKvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä
Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä Harjoitukset: 2 Muuttujan normaaliuden testaaminen, merkitsevyys tasot ja yhden otoksen testit FT Joni Vainikka, Yliopisto-opettaja, GO218, joni.vainikka@oulu.fi
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä arvon Sisältö arvon Bootstrap-luottamusvälit arvon arvon Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ),
Lisätiedothttps://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=6909&i dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014
1 MTTTP3 Tilastollisen päättelyn perusteet 2 Luennot 8.1.2015 ja 13.1.2015 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=6909&i dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 5: Jakaumaoletuksien. testaaminen
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 5: Sisältö Tilastotieteessä tehdään usein oletuksia havaintojen jakaumasta. Useat tilastolliset menetelmät toimivat tehottomasti tai jopa virheellisesti, jos jakaumaoletukset
LisätiedotVäliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1
Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).
LisätiedotTestejä suhdeasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman
LisätiedotAjankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista
Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen
Lisätiedot6.1.2 Yhdessä populaatiossa tietyn tyyppisten alkioiden prosentuaalista osuutta koskeva päättely
3.12.2018/1 MTTTP5, luento 3.12.2018 6.1.2 Yhdessä populaatiossa tietyn tyyppisten alkioiden prosentuaalista osuutta koskeva päättely H 0 : = 0 Oletetaan, että populaatiossa viallisia %. Olkoon X 1, X
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi
LisätiedotValitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi.
9.10.2018/1 MTTTP1, luento 9.10.2018 KERTAUSTA TESTAUKSESTA, p-arvo Asetetaan H 0 H 1 Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi. Lasketaan otoksesta testisuureelle arvo. 9.10.2018/2
Lisätiedot/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla
17.11.2016/1 MTTTP5, luento 17.11.2016 3.5.5 Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla likimain Jos X ~ Bin(n, p), niin X ~ N(np, np(1 p)), kun n suuri. 17.11.2016/2
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-.14 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 7 7. luento: Tarina yhden selittään lineaarisesta regressiomallista atkuu Kai Virtanen 1 Luennolla 6 opittua Kuvataan havainnot (y, x ) yhden selittään
LisätiedotAki Taanila TILASTOLLISEN PÄÄTTELYN ALKEET
Aki Taanila TILASTOLLISEN PÄÄTTELYN ALKEET 19.5.2016 SISÄLLYS 0 JOHDANTO... 1 1 TILASTOLLINEN PÄÄTTELY... 2 1.1 Tiekartta... 4 2 VIRHEMARGINAALI JA LUOTTAMUSVÄLI... 5 2.1 Keskiarvon virhemarginaali ja
LisätiedotMTTTP1, luento KERTAUSTA
19.3.2019/1 MTTTP1, luento 19.3.2019 KERTAUSTA Varianssi, kaava (2) http://www.sis.uta.fi/tilasto/mtttp1/syksy2018/kaavat.pdf n i i n i i x x n x n x x n s 1 2 2 1 2 2 1 1 ) ( 1 1 Mittaa muuttujan arvojen
LisätiedotMS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op)
MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) Aalto-yliopisto 2017 Käytännön järjestelyt Luennot: Luennot maanantaisin (sali E) ja keskiviikkoisin (sali U4) klo 10-12 Luennoitsija: (lauri.viitasaari@aalto.fi)
LisätiedotTodennäköisyyden ominaisuuksia
Todennäköisyyden ominaisuuksia 0 P(A) 1 (1) P(S) = 1 (2) A B = P(A B) = P(A) + P(B) (3) P(A) = 1 P(A) (4) P(A B) = P(A) + P(B) P(A B) (5) Tapahtuman todennäköisyys S = {e 1,..., e N }. N A = A. Kun alkeistapaukset
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Ilman Ruotsia: r = 0.862 N Engl J Med 2012; 367:1562-1564. POIKKEAVAN HAVAINNON VAIKUTUS PAIRWISE VAI LISTWISE? Kun aineistossa on muuttujia, joilla
Lisätiedot806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ
Lisätiedot1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.
LisätiedotMonitasomallit koulututkimuksessa
Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen
LisätiedotRegressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen
LisätiedotOsa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin
Lisätiedotedellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾
ËØÙ ÓØÓ Ø Mitta-asteikot Nominaali- eli laatueroasteikko Ordinaali- eli järjestysasteikko Intervalli- eli välimatka-asteikko ( nolla mielivaltainen ) Suhdeasteikko ( nolla ei ole mielivaltainen ) Otos
Lisätiedot1. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti
Sosiaalitieteiden laitos Tilastotieteen jatkokurssi, kevät 20 7. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti
LisätiedotMitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto
Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen
Lisätiedotriippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.
12.11.2015/1 MTTTP5, luento 12.11.2015 Luku 4 Satunnaisotos, otossuure ja otosjakauma 4.1. Satunnaisotos X 1, X 2,, X n on satunnaisotos, jos X i :t ovat riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa. Sanonta
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas NORMAALIJAKATUNEISUUDEN TESTAUS H 0 : Muuttuja on perusjoukossa normaalisti jakautunut. H 1 : Muuttuja ei ole perusjoukossa normaalisti
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit Sisältö Tilastollisia testejä tehdään jatkuvasti lukemattomilla aloilla. Meitä saattaa kiinnostaa esimerkiksi se, että onko miesten ja
LisätiedotKorrelaatiokertoinen määrittely 165
kertoinen määrittely 165 Olkoot X ja Y välimatka- tai suhdeasteikollisia satunnaismuuttujia. Havaintoaineistona on n:n suuruisesta otoksesta mitatut muuttuja-arvoparit (x 1, y 1 ), (x 2, y 2 ),..., (x
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 15. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 15. marraskuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollisia testejä (jatkoa) Yhden otoksen χ 2 -testi varianssille Kahden riippumattoman
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...
LisätiedotI Tilastollisen aineiston ja analyysin edellytysten tarkistaminen. - Muunnokset, uudelleen koodaaminen, summamuuttujien luominen
I Tilastollisen aineiston ja analyysin edellytysten tarkistaminen - Muuttujien jakauman tarkistus - Muunnokset, uudelleen koodaaminen, summamuuttujien luominen - Puuttuva tieto ja sen käsittely - Kuvaileva
LisätiedotABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai
LisätiedotTilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4
TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2
LisätiedotSisältö. Perusteiden Kertaus. Tilastollinen analyysi. Peruskäsitteitä. Peruskäsitteitä. Kvantitatiivinen metodologia verkossa
Sisältö Kvantitatiivinen metodologia verkossa Perusteiden Kertaus Pekka Rantanen Helsingin yliopisto Tilastollinen analyysi Tilastotieteen tavoitteet Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskäsitteitä Tilastollisten
LisätiedotYksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1
Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään tiedetään, että ainakin kaksi
Lisätiedotc) A = pariton, B = ainakin 4. Nyt = silmäluku on5 Koska esim. P( P(A) P(B) =, eivät tapahtumat A ja B ole riippumattomia.
Tehtävien ratkaisuja 4. Palloja yhteensä 60 kpl. a) P(molemmat vihreitä) = P((1. pallo vihreä) ja (. pallo vihreä)) = P(1. pallo vihreä) P(. pallo vihreä 1. pallo vihreä) = 0.05 (yleinen kertolaskusääntö)
LisätiedotTilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin
Lisätiedot4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:
Lisätehtäviä (siis vanhoja tenttikysymyksiä) 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15,
LisätiedotMuuttujien väliset riippuvuudet esimerkkejä
Tarja Heikkilä Muuttujien väliset riippuvuudet esimerkkejä Sisältö MUUTTUJIEN VÄLISTEN YHTEYKSIEN TUTKIMINEN TILASTOLLINEN TESTAUS MERKITSEVYYSTASO MUUTTUJIEN VÄLISTEN YHTEYKSIEN TUTKIMINEN SPSS-OHJELMALLA
LisätiedotIdentifiointiprosessi
Alustavia kokeita Identifiointiprosessi Koesuunnittelu, identifiointikoe Mittaustulosten / datan esikäsittely Ei-parametriset menetelmät: - Transientti-, korrelaatio-, taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi
Lisätiedot¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.
10.11.2006 1. Pituushyppääjä on edellisenä vuonna hypännyt keskimäärin tuloksen. Valmentaja poimii tämän vuoden harjoitusten yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista satunnaisesti kymmenen harjoitushypyn
LisätiedotYksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1
Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään, tiedetään, että ainakin
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Estimointi Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin ominaisuudet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Estimointi:
LisätiedotTilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003
Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta
Lisätiedot031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een
031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een Jukka Kemppainen Mathematics Division 2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 5.4.2014 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Koealue: luentojen luvut 7-11
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Keskivirheyksiköllä ilmaistuna voidaan erottaa otantajakaumalta kriittisiä kohtia: Keskimmäinen 95 % otoskeskiarvoista välillä [-1.96,+1.96] Keskimmäinen
Lisätiedot10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut
10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut D1. Eräässä kokeessa verrattiin kahta sademäärän mittaukseen käytettävää laitetta. Kummallakin laitteella mitattiin sademäärät 10 sadepäivän aikana. Mittaustulokset
LisätiedotTil.yks. x y z
Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)
Lisätiedot1. Matikan kurssin arvosanat jakautuivat seuraavalla tavalla:
MAA6.3 Loppukoe 9.11.01 Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! 1. Matikan
LisätiedotMS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op)
MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) Aalto-yliopisto 2016 Käytannön järjestelyt Luennot: Luennot ma 4.1. (sali E) ja ti 5.1 klo 10-12 (sali C) Luennot 11.1.-10.2. ke 10-12 ja ma 10-12
LisätiedotKAHDEN RYHMÄN VERTAILU
10.3.2015 KAHDEN RYHMÄN VERTAILU Jouko Miettunen Center for Life-Course and Systems Epidemiology jouko.miettunen@oulu.fi Luennon sisältö Luokitellut muuttujat Ristiintaulukko, prosentit Khiin neliötesti
LisätiedotPienet ännät tutkimuksessa Tilastollisen analyysin työpaja. Jari Westerholm Niilo Mäki instituutti Jyväskylän yliopisto
Pienet ännät tutkimuksessa Tilastollisen analyysin työpaja Jari Westerholm Niilo Mäki instituutti Jyväskylän yliopisto Luennon sisältö Pienten otoskokojen haasteista Pieni otoskoko Suositeltuja metodeja
LisätiedotPOPULAATIO. Oikeastaan arvot, joista ollaan kiinnostuneita (mitatut numeeriset suureet, luokittelut).
KÄSITTEITÄ POPULAATIO Joukko, jota tutkitaan (äärellinen, ääretön). Oikeastaan arvot, joista ollaan kiinnostuneita (mitatut numeeriset suureet, luokittelut). Näiden välillä ei aina tehdä eroa, kun puhutaan
LisätiedotGeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus
GeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus Mitä jäi mieleen viime viikosta? Mitä mieltä olet tehtävistä, joissa GeoGebralla työskentely yhdistetään paperilla jaettaviin ohjeisiin
Lisätiedotvoidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 5 viikko 42 6.10.2017 klo 10:42:20 Ryhmät: ke 08.30 10.00 LS C6 Paajanen ke 10.15 11.45 LS
Lisätiedot7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut
7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 16. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 16. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Epäparametrisia testejä χ 2 -yhteensopivuustesti Homogeenisuuden testaaminen Antti
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (004) 1 Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testit normaalijakauman parametreille Yhden otoksen t-testi Kahden
Lisätiedot/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (kertausta) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:
2.10.2018/1 MTTTP1, luento 2.10.2018 7.4 Normaalijakauma (kertausta) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: Samoin z /2 siten, että P(Z > z /2 ) = /2, graafisesti: 2.10.2018/2
Lisätiedot