Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM KVY Hellgren Jenna(STM) Viite Asia EU; Epävirallinen terveysministerikokous , Amsterdam EU:n puheenjohtajamaa Alankomaat järjestää epävirallisen terveysministerikokouksen Amsterdamissa. Kokouksessa Suomea edustaa ministeri Rehula. Kokouksessa on kolme keskustelunaihetta: 1) Innovatiiviset ja hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet: Puheenjohtaja nostaa esille uusien, innovatiivisten ja usein yksilöllistettyjen lääkkeiden korkeat hinnat. Korkea hinta huonontaa lääkkeen saatavuutta, sillä jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmillä saattaa olla vaikeuksia maksaa pyydettyjä hintoja ja lääkehoitoja voidaan joutua karsimaan. Suomi pitää Alankomaiden keskusteluavausta tärkeänä. Asiallinen keskustelu edellyttää hyvää tietopohjaa hinnanmuodostuksesta ja sen perusteista sekä nykylainsäädännön, -kannustimien ja -käytäntöjen vaikutusten kokonaisvaltaista ja objektiivista arviointia unohtamatta EU:n kilpailukykyä. 2) Elintarviketuotteiden laadun parantaminen: Alankomaiden puheenjohtajuuskauden tavoite on parantaa elintarvikkeiden laatua vähentämällä erityisesti niiden sisältämää suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja lisättyä sokeria. Suomi kannattaa toimia elintarvikkeiden ja aterioiden koostumuksen parantamiseksi. Terveysnäkökulmilla, kuten ravitsemuksen edistämisellä, tulisi olla sisämarkkinoilla ja eri sektoreiden EU-politiikassa vahvempi painoarvo. 3) Mikrobilääkeresistenssi: Puheenjohtaja on esittänyt kaksi toimenpide-ehdotusta käsiteltäväksi kokouksessa. Ensimmäinen koskee One Health -yhteistyön parantamista uuden verkoston avulla. Suomi tukee yhteistyön parantamista lähinnä olemassa olevien organisaatioiden kautta. Toinen esitys koskee keinoja ja konkreettisia ehdotuksia, miten jäsenmaiden edistymistä resistenssin-torjunnassa voi avoimesti seurata. Suomi kannattaa avoimuutta ja tulosten aktiivista seurantaa. Lounaalla ministerit jatkavat keskustelua elintarviketuotteiden laadun parantamisesta.

2 Asialista: [Asialista] 2(11)

3 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM KVY Pietilä-Kainulainen Pirjo(STM) JULKINEN 3(11) Asia Epävirallinen terveysministerikokous Amsterdam Kokous Epävirallinen terveysministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU:n puheenjohtajamaa Alankomaat järjestää epävirallisen terveysministerikokouksen Amsterdamissa. Kokouksen keskustelunaiheet ovat 1) Innovatiiviset ja hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet Innovative and affordable medicines, 2) Elintarvikkeiden laadun parantaminen Food product improvement sekä 3) Mikrobilääkeresistenssi Antimicrobial Resistance. Lounaskeskustelun aineena on elintarvikkeiden laadun parantaminen. 1) Innovatiiviset ja hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet Suomi pitää Alankomaiden keskusteluavausta tärkeänä. Lääkkeiden saatavuus ja sen suhde aineettoman omaisuuden suojaan on jatkuvasti esillä terveysasioita käsittelevillä monenkeskisillä foorumeilla, mutta asiasta ei ole käyty EU:n sisällä perusteellista keskustelua. Mahdollinen jäsenmaiden yhteistyö innovatiivisten lääkkeiden saatavuuden lisäämiseksi, jossa otetaan huomioon terveyspolitiikan tarpeet ja lähtökohdat, koskee väistämättä useita sektoreita. Suomi katsoo, että aineettoman omaisuuden suojaksi kehitetyt järjestelmät ovat tutkivan lääketeollisuuden toimintaedellytysten ja uusien lääkkeiden kehittämisen kannalta edelleen tärkeät, mutta ei kiellä niihin liittyviä haasteita. Aineettoman omaisuuden suojan, uusien lääkkeiden kehittämisen, terveysjärjestelmien rahoituksen kestävyyden ja potilaiden tarpeiden välinen tasapaino on herkkä kysymys, jonka tarkastelu ja todettuihin ongelmiin puuttuminen ei ole mahdollista ilman laajaa yli sektorirajojen ulottuvaa poliittista yhteisymmärrystä. Lääkkeiden saatavuuteen vaikuttavat sekä lääkkeiden tulo markkinoille, niiden hinnoittelu sekä korvattavuus. Keskustelussa on otettava huomioon lääketeollisuuden, tiedeyhteisön, terveysjärjestelmien, potilaiden, kuluttajien ja veronmaksajien erilaiset tavoitteet ja lähtökohdat. Asiallinen keskustelu edellyttää hyvää tietopohjaa hinnanmuodostuksesta ja sen perusteista sekä nykylainsäädännön, -kannustimien ja - käytäntöjen vaikutusten kokonaisvaltaista ja objektiivista arviointia unohtamatta EU:n kilpailukykyä. Kilpailunäkökohtien ohella keskustelussa on otettava huomioon pienet

4 4(11) markkinat, jotka eivät välttämättä kiinnosta lääketuottajia, ja vaihtoehtoisten tuotteiden puuttumisesta markkinoilta aiheutuvat tilanteet. Kannustimia arvioitaessa on olennaista tarkastella minkälaisiin ja miltä pohjalta nouseviin innovaatioihin kannustetaan. Kannustimien tulee ohjata innovaatioiden kehittämistä tärkeiksi arvioiduista terveystavoitteista lähtien, kuten vaikuttavien hoitojen kehittäminen myös silloin, kun kysymyksessä ovat teollisuuden kannalta vähemmän kiinnostavat, voitto-odotuksiltaan vähäiset tai muuten haasteelliset kysymykset. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uusien mikrobilääkkeiden kehittäminen ja lääkehoitoa lyhentävät vaihtoehdot. Keskeisten kansantautien ohella prioriteettina tulee olla, että ei vaaranneta harvinaissairauksien hoitojen ja lastenlääkkeiden kehittämistä ja saatavuutta. Tavoitteeksi tulisi asettaa uusien tuotteiden saaminen markkinoille kohtuuhintaisina, nopeammin ja siten, että uusien niiden lisähyöty on suhteessa niiden hintoihin. Tähän pääsemiseksi tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti lääkemarkkinoihin vaikuttavia lainsäädäntösektoreita. 2) Elintarviketuotteiden laadun parantaminen Kannatamme toimia elintarvikkeiden ja aterioiden koostumuksen parantamiseksi vähentämällä erityisesti niiden sisältämää suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja lisättyä sokeria (ns. reformulaatio). Terveysnäkökulmilla kuten ravitsemuksen edistämisellä tulisi olla sisämarkkinoilla ja eri sektoreiden EU-politiikassa vahvempi painoarvo. Esimerkiksi maatalous-, media- ja talouspolitiikassa on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tällaisia olisivat muun muassa maatalouden tukijärjestelmien kohdentaminen terveellisempiin tuotteisiin. Tärkeää on myös pitää huolta siitä, etteivät yhteisötason toimet heikennä yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuutta suojata kansanterveyttä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, kuluttaja- ja kansanterveysjärjestöjen, koko ruokaketjun (ml. alkutuotanto, teollisuus, kauppa ja ruokapalvelut) ja muiden toimijoiden (ml media, tutkimus) kanssa on välttämätöntä ravitsemuksen parantamiseksi. Eri toimijoiden erilaiset roolit täytyy kuitenkin pitää selkeinä, terveystavoitteet ovat ensisijaisia, toiminnan täytyy olla läpinäkyvää ja intressiristiriidat tulee huomioida Suomella on kymmenien vuosien kokemus elintarvikkeiden laadun parantamisesta ja sen terveyshyödyistä, parempi valinta Sydän-merkin tuomista hyödyistä sekä myös sisämarkkinalainsäädännön tuomista kansanterveyshaasteista (makeisvero, suolamerkinnät). Jaamme mieluusti kokemuksia tavoitteena parantaa elintarvikkeiden laatua ja kuluttajien mahdollisuuksia valita terveellisempiä tuotteita Euroopassa. Esitetyt toimet elintarvikkeitten laadun parantamiseksi edistävät kansallisten ravitsemustavoitteiden saavuttamista ja tukevat hallituksen kärkihanketta. Oikein kohdennettu ja laajasti toteutettu elintarvikkeitten reformulaatio tukee myös pyrkimyksiä vähentää ravitsemuksen epätasa-arvoa eri väestöryhmien kesken.

5 5(11) 3) Mikrobilääkeresistenssi Suomen näkemys on, että AMR One Health -yhteistyö tapahtuu ensisijassa olemassa olevien organisaatioiden kautta. Tuemme uuden AMR One Health -verkoston perustamista, mikäli jäsenmaiden enemmistö kannattaa puheenjohtajamaan ehdotusta. Linkki käytännön AMR-työn ja -politiikkojen välillä on varmistettava raportoimalla työstä esimerkiksi korkean tason terveystyöryhmälle ja terveysturvakomitealle. Suomi pitää tärkeänä sitä, että EU-tasolla seurataan sekä A) prosessia, eli mikrobilääkeresistenssin vastaisten toimenpiteiden käynnistämistä jäsenmaissa että B) tuloksia, kuinka resistenssitilanne kehittyy, esimerkiksi laboratorioseurannan perusteella. Suomi kannattaa avoimuutta ja tulosten aktiivista seurantaa, mikä kannustaa jäsenmaita myös toimimaan. Pääasiallinen sisältö 1) Innovatiiviset ja hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet Innovatiivisilla lääkkeillä tarkoitetaan uusia lääkekeksintöjä, joilla saavutettava hyöty on suurempi kuin aikaisemmilla hoidoilla esimerkiksi joko kokonaan uuden vaikutusmekanismin tai käyttöaiheen takia. Usein tällaiset uudet lääkkeet ovat huomattavan kalliita, jopa potilasta kohti vuodessa. Hintaa perustellaan mm. lääkevalmisteen tutkimus- ja kehittämiskustannuksilla. Innovaativisten lääkkeiden saatavuuteen vaikuttavat niiden markkinoilletulo, hinnat sekä korvattavuus. Korkea hinta huonontaa lääkkeen saatavuutta, sillä jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmillä on usein vaikeuksia maksaa pyydettyjä hintoja ja lääkehoitoja voidaan joutua karsimaan. Lisäksi on mahdollista, että potilaat eivät aina saa korvausta uusista innovatiivisista lääkkeistä, koska niiden vaikuttavuudesta ei ole riittävää tietoa korvauspäätösten pohjaksi. Alankomaiden puheenjohtajuus on valmistellut innovatiivisten lääkkeiden saatavuutta koskevan keskustelun taustaksi muistion. Muistiossa keskitytään analysoimaan erityisesti sitä, miten aineettoman omaisuuden suoja, innovaatioiden kannustimet ja tämänhetkinen EU-lainsäädäntö vaikuttavat lääkkeiden saatavuuteen. Muistiossa kuvataan tätä tavoitetta kuvaavia keinoja, kuten nopeutettu myyntilupamenettely, jossa lupa myönnetään rajoitetulle potilasryhmälle ja jossa käyttöaihetta voidaan myöhemmin laajentaa, sekä riskinjako hintojen kohtuullistamiseksi. Samaa tarkoitusta palvelevat lääkevalmisteiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi jo varhaisessa vaiheessa. Puheenjohtaja ehdottaa jäsenmaiden yhteistyön lisäämistä näillä alueilla ja myös hintojen osalta. Muistiossa korostetaan Euroopan 27 prosentin osuutta globaaleista lääkemarkkinoista, mitä ei toistaiseksi käytetä hyväksi, vaan jäsenmaat toimivat kahdenvälisesti suhteessa lääketeollisuuteen, kun taas teollisuus toimii ja ajaa tavoitteitaan yhdessä. Puheenjohtaja esittää muistiossa kysymyksiä, joita voidaan pitää aineettoman omaisuuden suojaa koskevilta osin nykyisiä käytäntöjä kyseenalaistavina, mutta jotka kansanterveys- ja terveysjärjestelmien rahoituksen kestävyyden näkökulmasta ovat perusteltuja. Oleellisia kysymyksiä voidaan katsoa olevan kolme: 1) onko aineettoman

6 6(11) omaisuuden suojelun nykyisellä järjestelmällä ja sitä koskevalla EU-lainsäädännöllä haitallisia vaikutuksia innovaatioiden saamiseen potilaiden hyödyksi kohtuullisilla hinnoilla ja tulisiko tästä käynnistää keskustelua EU-tasolla, 2) näkevätkö jäsenmaat tarvetta jäsenmaiden strategiseen yhteistyöhön lääkepolitiikan ja markkinoiden välisen tasapainon kehittämiseen kokonaisvaltaisen analyysin pohjalta ja 3) olisiko lääkkeiden hintoja koskevalla yhteistyöllä saavutettavissa lisäarvoa terveysjärjestelmien rahoituksen kestävyyden parantamiseksi. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat edesauttaneet innovaatiota ja luoneet edellytyksiä teollisuudelle kehittää potilaille tärkeitä tuotteita. Puheenjohtajan mukaan hyväksyttäessä lääkkeitä markkinoille nousee yhä useammin kysymyksiä siitä, missä määrin nykyiset eurooppalaiset kannustimet erityisesti lisäsuojatodistusten ja yksinoikeuksien osalta ovat menneet liian pitkälle. Uusilla kalliilla lääkkeillä saattaa olla vahva monopoli tietyissä indikaatioissa ja on varmistettava, ettei tämä asema aseta potilaita, vakuuttajia ja veronmaksajia heikompaan asemaan. Siksi on tärkeää hakea tasapainoa innovaatioita kannustavien toimien sekä terveydenhuollon kustannusten kestävyyden välillä. Moniin sairauksiin on viime vuosina kehitetty uusia lääkkeitä, jota ovat koituneet potilaiden suureksi hyödyksi. EU-sääntely on edistänyt hoitojen kehittämistä harvinaissairauksiin. Puheenjohtajan taustamuistiossa kysytään, ovatko harvinaislääkeasetuksen laajapohjainen määritelmä ja aina 10 vuoden yksinoikeudet markkinoihin antava data-lisäsuoja (data exclusivity, alkuperäisen vaikuttavuustutkimusaineiston salaaminen) vinouttaneet lääkemarkkinoita ohjaamalla kehitystyötä vahvemmin kuin lääkkeiden kehittäminen harvinaistauteihin lääketieteellisen tarpeen perusteella. Puheenjohtaja ehdottaa asiasta keskustelua ja osallistumassa käynnissä olevaan, harvinaislääkeasetuksen toimivuutta koskevaan konsultaatioon. 2) Elintarviketuotteiden laadun parantaminen NL puheenjohtajuuskauden tavoite on parantaa elintarvikkeiden laatua vähentämällä erityisesti niiden sisältämää suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja lisättyä sokeria (ns. Reformulaatio). Asiaa käsiteltiin puheenjohtajuuskokouksessa helmikuussa 2016, ja sen yhteydessä julkaistiin myös tiekartta reformulaation edistämiseksi. Tiekartan hyväksyi 24 EU/EFTA maata, ml. Suomi sekä 8 teollisuuden ja järjestöjen edustajaa. Tiekartan mukaan lähdetään 1) parantamaan elintarvikkeiden koostumusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 2) parannetaan tutkimusyhteistyötä, monitorointia ja aiheiston keruuta liittyen tuotteisiin ja niiden kulutukseen sekä 3) tehostetaan kokemusten vaihtoa ja implementaatiota. Terveelliset tuotteet ovat paremmin saatavilla mennessä. NL aloite on jatkoa aikaisemmalle työlle. Komissio perusti 2007 jäsenmaiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän ravitsemusta, liikuntaa ja lihavuutta käsittelevän strategian toimeenpanon tueksi. Toimintaehdotukset suolan saannin vähentämiseksi hyväksyttiin 2008 ja 2011 ja tyydyttyneelle rasvalle Suunnitelmat lasten lihavuuden ehkäisyksi hyväksyttiin 2014 ja samaan aikaan käynnistyi yhteishanke lihavuuden ehkäisystä. Sokerin vähentäminen nousi agendalle NL:n aloite vahvistaa näitä aikaisempia toimia.

7 7(11) Keskustelupaperissa NL nostaa esiin kaksi aihetta, joista haluaa kommentteja 1) näkemyksiä reformulaatiosta ja kansallisista suunnitelmista suhteessa sisämarkkinoihin/ kansanterveystavoitteisiin 2) kumppanuuksista yksityissektorin kanssa ml. edut ja haitat Kysymys 1: National plans and concerted action at the EU-level: how do we keep focus on the EU internal market? Kysymys 2: What are the advantages of Public-Private Partnerships (PPP) and what are the challenges? What can be good incentives in collaboration with private partners? 3) Mikrobilääkeresistenssi Mikrobilääkeresistenssi (antimicrobial resistance, AMR) tarkoittaa mikrobien vastustuskykyä mikrobilääkkeille. Mikrobilääkeresistenssiä pidetään yhtenä tämän vuosisadan suurimmista terveyshaasteista kehittyneissä maissa. Resistenssin lisääntymisen pääasiallisena syynä pidetään liiallista mikrobilääkkeiden käyttöä ihmisettä eläinlääkinnässä. Resistenssi lisääntyy nopeammin kuin uusia mikrobilääkkeitä tulee markkinoille. Hollannin EU-puheenjohtajuuskauden taustamuistiossa viitataan Amsterdamissa järjestetyn korkean tason AMR-kokoukseen ja sen tuloksiin. Mikrobilääkeresistenssin torjunta One Health -periaatteen mukaisesti on yksi Hollannin kauden päähanke. Ministeritason kokouksessa Amsterdamissa käsiteltiin aloitetta, jossa keskeiset keinot ovat kattava EU-toimintasuunnitelma, jäsenmaiden kansalliset toimintasuunnitelmat, uusi vahva EU-tason AMR One Health -verkosto, käytännön ohjeet antibioottien oikeasta käytöstä, tuki kansainvälisille toimille Euroopan ulkopuolella ja tutkimus- ja innovaatiohankkeiden tukeminen uusien lääkkeiden ja lääkkeettömien hoitojen kehittämiseksi. Puheenjohtajamaan mukaan resistenssin vähentämiseksi on tehtävä sitovampia sopimuksia sekä edistettävä komission ja jäsenvaltioiden yhteistyötä ja -toimia kaikilla hallinnon aloilla. Keskeisenä pidetään One Health -periaatteen noudattamista, mikä tarkoittaa ihmisten ja eläinten terveyden sekä elinympäristön ja niiden välisten yhteyksien huomioon ottamisen kaikilla tasoilla ja koko unionin alueella. Komissio antoi tiedonannon Euroopan Parlamentille ja Neuvostolle viisivuotisesta toimintasuunnitelmasta mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien uhkien torjumiseksi (KOM (2011) 748 lopullinen). Tiedonannossa ehdotetaan mikrobilääkeresistenssin torjuntaan toimenpiteitä seitsemältä osa-alueelta, jotka koskevat sekä ihmis- että eläinlääketiedettä: Edistetään mikrobilääkkeiden ohjeistusta ja asianmukaista käyttöä ihmisillä ja eläimillä Tehostetaan infektioiden ehkäisemistä, hyviä hoitokäytäntöjä ja hygieniaohjeita ihmisillä ja eläimillä Edistetään oikeaa diagnostiikka ja pikadiagnostiikan menetelmiä Tehostetaan mikrobilääkeresistenssiä ja mikrobilääkkeiden käyttöä koskevaa valvontaa ja seurantajärjestelmiä Vahvistetaan koulutusta, tiedotusta ja lainsäädäntöä, jotka tukevat mikrobilääkkeiden oikeaa käyttöä Lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen tutkimus- ja kehittämistyö Edistetään tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä uusien antibioottien saamiseksi

8 Hollanti esittää hyväksyttäväksi neuvoston päätelmät, joissa ehdotetaan kansallisten AMR-toimintasuunnitelmien laatimista vuoden 2017 puoliväliin mennessä sekä uutta EU-tason AMR-toimintasuunnitelmaa, joilla olisi selkeät tavoitteet. Päätelmissä käsitellään myös EU:n toimia globaaleilla foorumeilla. Päätelmien käsittely on alkanut neuvoston kansan- ja eläinterveystyöryhmissä. Suomessa mikrobien lääkeresistenssitilanne on toistaiseksi ollut eurooppalaisittain hyvä. Lääkeresistenssin kehittymistä on vähentänyt mm. se, että mikrobilääkkeet ovat saatavilla ainoastaan lääkärin tai eläinlääkärin määräyksestä. One Health -yhteistyö alkoi Suomessa vuonna 1997 ja One Health -työryhmä ihmis- ja eläinlääkinnän osalta perustettiin vuonna Meillä on kattava mikrobiologinen seurantajärjestelmä ja rekisterit ovat olleet käytössä vuodesta Suomessa on painotettu antibioottien oikeaa käyttöä ihmisillä ja eläimillä. Ihmislääkinnän osalta muut Pohjoismaat ja Hollanti ovat Suomea edellä ja Suomessa tulisi vähentää nimenomaan avohoidon antibioottien määräämistä. Suomessa on valmisteilla kansallinen AMR -strategia, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2016 aikana. Työtä koordinoi Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmä, MTKA. Kysymys 1: Miten toteutetaan neuvoston vuonna 2012 hyväksymät AMR-päätelmät, ja ajankohtaiset tavoitteet, EU-tason One Health -yhteistyön varmistamiseksi? [How to materialize earlier and current intentions - as stated in the Council Conclusions on AMR from to ensure One Health cooperation at the EU level?] Kysymys 2: Miten edistymistä mitataan ja miten saavutetaan avoimuus, jotta jäsenmaiden edistymisestä voidaan keskustella EU tasolla? [How to measure progress and how to achieve transparency in order to discuss this progress amongst member states at the EU level?] 8(11) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa terveysministerikokouksessa ei tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-terveysjaosto (EU33) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -

9 9(11) Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 1) Innovatiiviset ja hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet Mikäli lääkkeiden hinta- ja korvattavuuskysymyksissä käynnistyisi EU-tason muutos, tulee ottaa uudelleen tarkasteluun kansallista päätösvaltaa korostanut Suomen kanta transparenssidirektiiviehdotuksen valmistelussa. Käsiteltävänä on myös direktiivi julkaisemattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja julkistamiselta, jolla voi olla vaikutuksia lääkkeiden hintoja koskevien liikesalaisuuksien salattavuuteen. Fimean ja STM:n yhteistyönä valmistellaan taustamuistio, johon kootaan tiedot EU:ssa jo vireillä olevista hankkeista ja käytettävissä olevista malleista, joilla pyritään edistämään innovatiivisten lääkkeiden saamista niitä tarvitsevien käyttöön. Tämän perusteella voidaan esimerkiksi rationaalisen lääkehoidon ohjausryhmässä käynnistää ja muiden hallinnonalojen kanssa keskustelu siitä, mitkä ovat näiden heijastusvaikutukset Suomeen (lääketurva, myyntilupaprosessi, korvattavuus ja hinnoittelu; lääketutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edistäminen). Asiakirjat Puheenjohtajan laatimat numeroimattomat tausta-asiakirjat, jotka sisältävät kysymyksiä keskustelun jäsentämiseksi. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Pirjo Pietilä-Kainulainen, ylitarkastaja, p , pirjo.pietila-kainulainen@stm.fi (laatija) 1) Innovatiiviset lääkkeet: Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies, p , ulla.narhi@stm.fi Eero Lahtinen, lääkintöneuvos, p , eero.lahtinen@stm.fi 2) Elintarvikkeiden laadun parantaminen: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, p , sirpa.sarlio-lahteenkorva@stm.fi 3) Mikrobilääkeresistenssi: Sari Ekholm, ylilääkäri, p , sari.ekholm@stm.fi

10 Liitteet 10(11) Viite

11 11(11) LIITTEET Asiasanat antibiootit, jaosto terveys (EU 33), työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat - neuvosto, lääkkeet Hoitaa Tiedoksi STM, TEM ALR, EUE, EVIRA, MMM, OKM, OM, SM, TULLI, UM, VM, VNK, YM