6.1. AVR_rauta. ADC-ohjelmointi pva, kuvat jma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6.1. AVR_rauta. ADC-ohjelmointi 6.1.2008 pva, kuvat jma"

Transkriptio

1 6.1. AVR_rauta. ADC-ohjelmointi pva, kuvat jma Eräät tykkäävät omasta navasta niin paljon, että ovat valmiita kumartamaan syväänkin pitääkseen sen näkyvissä. - Jerzy Lec Tässä osiossa tärkeää: ADC-muunnoksen periaate, toiminta ja ohjelmointi/käyttö. Sisältö Yleistä Peräkkäisaproksimaatioon perustuva A/D-muunnin (AVR) AD-muuntimissa on tärkeää: AVR ja ADC ADC-rekisterit ja niiden asetukset Huomiota ADC-muuntimista ja niiden käytöstä Mallikoodi, pollaus Mallikoodi, keskeytys mallikoodi, floating point Lämpötilan mittaus LM35-anturilla Yleistä Maailma on analoginen ainakin vielä. Jotta tietokone voi käsitellä analogista tietoa, se on ensin muutettava AD-muuntimella digitaaliseksi. AD-muuntimen tehtävä on muuttaa tietty valikoitu analoginen jännitetieto digitaaliseen binääriseen muotoon, esim. 0-5V muutetaan binääriarvoksi. Kuva AD-muunnin muuttaa analogisen tulosignaalin digitaaliseksi lähtösignaaliksi. Muunnosalue määritetään +Vref ja Vref-jännitteillä. kun analogiatulo on lähellä nollaa == binäärilähtö on nolla kun analogiatulo on lähellä referenssiä == binäärilähtö on maksimi 1

2 Muuntimia tarvitaan muuttamaan anturien (analoginen lämpötilatieto, painearvo, jne.) tai mitattavan analogiajännitteen arvo binääriseksi jotta se soveltuu MCU:n käyttöön. Analogia-digitaali-muuntimia on toiminnaltaan ja rakenteeltaan hyvin monenlaisia. Tyypillisimmät ovat: - integroiva muunnos - peräkkäisaproksimaatio, succesive approximation, AVR-tyyyppi - suora muunnos = flash Niistä löytyy tarkempaa tietoa netistä ja kirjoista. AVR-ohjaimissa oleva AD-muunnin perustuu peräkkäisapproksimaatioon. Tutkitaan sen toimintaa, jotta ymmärrämme siitä riittävästi koodin tekemistä varten. Peräkkäisaproksimaatioon perustuva A/D-muunnin (AVR) Kuva SAR-muunnin. (SAR, Successive Approximation Register). Siinä muunnettava analogiajännite Vi viedään komparaattorin kautta muuntimeen, josta saadaan binäärinen data ulos. Muunninta ohjataan clock-kellon tahtiin. Sama binääridata viedään myös digitaali-analogiamuuntimeen, jonka analogialähtö Ve viedään komparaattorille. Komparaattori vertaa siis sisään tulevaa jännitettä muunnostulokseen ja ohjaa muunninta sen perusteella (kts. seuraava kuva). Kun sisääntuleva jännite ja muunnettua binääritietoa vastaava analogiajännite ovat yhtä suuret, muunnosprosessi on valmis ja se lopetaan. 2

3 Kuva SAR-muunnoksen toiminta. Kuvan esimerkissä AD-muunnin on 8-bittinen ja referenssitasot ovat GND:n eli 0 Voltin ja +5Voltin välillä. Muunnoskierros alkaa arvaamalla lähtöarvoksi puolet referenssijännitteestä asettamalla eniten merkitsevä bitti ykköseksi. Kuvassa se on 2,5V eli asetetaan 7. eli MSB-bitti ykköseksi, eli 128des. Verrataan muunnostulosta muunnettavaan jännitteeseen. Jos Vi-input-jännite on suurempi kuin muunnostulos, asetetaan seuraava eli 6. bitti ykköseksi. Nyt bitit yhdessä vastaavat 192des, se on kuvan perusteella liian iso, siksi 6.bitti nollataan ja asetetaan 5. bitti ykköseksi. Muunnostulos on nyt 160des ja selvästi liian pieni, joten jätetään bitti ennalleen ja asetetaan taas seuraava bitti ykköseksi, jne. Näin muunnos tapahtuu vertaamalla peräkkäisesti tuntemattoman sisääntulojännitteen ja tunnettujen referenssijännitetasojen eroja, ja korjaamalla tulosta aina oikeaan suuntaan.tämän muunnostekniikan tärkein etu on, että piirin toteuttamiseen tarvitaan vain yksi komparaattori (yhden tekeminen on helpompaa kuin kymmenen kaikilta ominaisuuksiltaan täysin samanlaisen). Jatketaan kunnes analogiajännite Vi ja binäärinen muunnostulos ovat yhtä suuria. Tästä selviää myös miksi tarvitaan kellopulsseja. Successive approximation-muuntimen ongelmana on muunnostuloksen vääristyminen, joka syntyy siitä että muunnos vaatii monta peräkkäistä vertailua (kestää kauan), ja analogiajännite saattaa muuttua kesken muunnoksen. Tämä ongelma korjataan näytteenotto-pito-piirillä (sample-and-hold). 3

4 AD-muuntimissa on tärkeää: resoluutio, Se vaihtelee 8-bitistä 20-bittiin. Tarkkuus ilmoittaa sen, kuinka paljon ulos saatu binääriarvo voi vaihdella eri piiriyksilöiden välillä (tai samalla piirillä lämpötilan/ajan/ym. funktiona), kun sisään syötetään tiettyä jännitettä. Resoluutio puolestaan ilmoittaa, kuinka moneen "askeleeseen" mittausalue on jaettu. AD-muunnosalue ja referenssijännite Vref, Aref - analogia-input-alue, jonka välillä muunnos tehdään, on 0-Vref - Vref, joko sisäinen 2,56V tai ulkoinen jännite, joka tuodaan Vref-pinniin output alue - alue, joka kertoo monenko bittiseksi tulojännite muunnetaan - 0-Vref -> 8-bittiä 0-255, resoluutio = Vref/256-0-Vref -> 9 bittiä, 0-512, resoluutio = Vref/512-0-Vref -> 10 bittiä, , resoluutio = Vref/1024 muunnosnopeus AVR:n successive approximation-muunnin tarvitsee muunnokseen kellopulsseja, jotka generoidaan pääkellosta. Muunnosaika määrää miten kauan muunnos kestää ja samalla muunnoksen tarkkuuden. Se riippuu ADC-kellotaajuudesta ja sen on oltava luokkaa 50 khz khz. Mitä pienempi sitä tarkempi tulos, mitä suurempi sitä nopeammin muunnos käy ( jos nopeita signaaleja muunnettava). Käytä yli 200 khz, jos muunnoksen nopeus on tärkeämpää kuin resoluutio. Normaalisti muunnos vie 13 ADC-clk. Eka 25 kelloa. Jos kello on 200 khz, niin normaali muunnos vie 65 us, extedded vie 125 us. ulostulon lähdön tyyppi tarkoittaa miten ulkoinen muunnin liitetään ohjiameen. Se voi olla sarja- (I2C-, SPI-, tai uwire) tai rinnakkaismuotoinen (4- tai 8-bittinen). Kun ADC otetaan käyttöön, on ensin selvitettävä: - miten kytketään mitattava analogiajännite muuntimen tuloon - miten valitaan tuo tulo muunnosprosessiin - millainen ja miten Vref eli vertailujännite valitaan (sis. vai ulkoinen) - miten valitaan muunnosnopeus - otetaanko käyttöön pollaus- vai keskeytysmenetelmä - miten ADC otetaan käyttöön, mitkä rekisterit ja mitkä bitit on initialisoitava - miten ja minne tulostetaan (LCD, USART,...) 4

5 AVR ja ADC AVR:n sisään on integroitu AD-muunnin perustuu peräkkäisaproksimaatioon, successive approximation. Se on 10-bittinen ja analogiatuloja on 8 kpl ja ne kaikki sijaitsevat A-portissa. Kuva AVR-ADC. A-porttia voidaan käyttää tavallisena digitaalisena input/output-porttina ja sen lisäksi ohjausrekistereitä manipuloimalla analogisena tulona. A-portin inputissa on analogiasignaalia varten multiplekseri, jolla valitaan yksi kahdeksasta tulosta muuntimen sisääntuloon. Näyte/pito-piiri, S/H, Sample and Hold, pitää muunnettavan jännitteen vakiona muunnostapahtuman ajan. Muunnosväli määritetään jännitteillä Aref. Muunnos tapahtuu kellon ohjaamana. Muunnos alkaa start-komennolla ja kun muunnos on valmis muunnin ilmoittaa siitä asettamalla ready-lipun. (kts. rekisterien esittelyt edempänä). Kun muunnos on valmis, arvo siirretään ADCH- ja ADCL-rekistereihin ja annetaan keskeytyspyyntö. Kun tulos=resoluutio on 10 bittiä, niitä varten tarvitaan kaksi 8- bittistä rekisteriä. AVR-ADC:n toiminta modet: single conversion, kun muunnos on valmis, tulos on ADC datarekistereissä, seuraava muunnos aloitettava uudestaan samalla lailla ja ohjelmoija määrää milloin muunnos tapahtuu free running, kun muunnos on valmis, uusi aloitetaan välittömästi eli free running. Ts. ADC mittaa jatkuvasti tulojännitettä ja päivittää datarekistereitä. 5

6 Matematiikkaa Yleisesti pienissä mikro-ohjaimissa käytetään vain kokonaislukulaskentaa. Liukuluku-laskenta, floating point, vie paljon muistia ja myös aikaa. Printf-funktiota ei yleensä kannata käyttää tulostuksessa, sillä sen (standardin mukainen) formatointi ei toimi, koska 8-bittisen mikro-ohjaimen resurssit ei riitä. AD-muuntimesta tuleva luku välillä (10 bittiä, 2 potensiin 10) pitää kertoa tai jakaa lopputulosta varten sopivasti kokonaisluvuksi. Jos referenssi on vaikka 5V, kerrotaan ensin luku luvulla 250 ja sitten jaetaan by 512 tai kahdella, riippuu tapauksesta. Floating point -laskenta on hidasta käytä integereitä. From the datasheet: "The first ADC conversion result after switching reference voltage source may be inaccurate, and the user is advised to discard this result." Heitä eka muunnostulos roskiin, koska se ei ole tarkka. ADC-rekisterien initialisointi ADCSR 3 alinta bittiä, valitaan kellon jakoluku ADIE enable-mahdollista interrupt-keskeytys ADEN enable ADC, otetaan ADC käyttöön ADSC aloita muunnos, start conversion - ADC-kellotaajuus oltava välillä 50 khz khz - käytä yli 200 khz, jos muunnoksen nopeus on tärkeämpää kuin resoluutio - 1 MHz kello antaa 8-bitin resoluution - 2 MHz antaa 6-bitin resoluution Kun muunnos on valmis, ADC antaa keskeytyspyynnön, jos se on sallittu (ja globaali keskeytysbitti asetettu) hypätään keskeytysaliohjelmaan ja tehdään tulokselle jotain, viedään vaikka jemmaan. 6

7 AVR, ATmega32, Analog to Digital Converter ADMUX, ADC Multiplexer Selection Register Bitti Nimi REFS1 REFS0 ADLAR MUX4 MUX3 MUX2 MUX1 MUX0 REFS1 REFS0 Toiminne 0 0 AREF, Internal Vref turned off 0 1 AVCC with external capacitor at AREF pin 1 0 Reserved 1 1 Internal 2,56 V reference with external capacitor at AREF pin MUX4 MUX0 Analog Channel and Gain Selection Bits MUX4 0 Single Ended Input ADC ADC ADC ADC ADC ADC ADC ADC7 Katso tarkemmin ATMega32 dokumentti 2503.pdf, sivu 213, Table 84. ADLAR, ADC Left Adjust Result 1 To left adjust the result, bitit alkavat vasemmalta 0 Result is right adjusted, bitit rekisterien oikeassa reunassa ADCH & ADCL ADC Data Register Kun muunnos on valmis, tulos löytyy näistä kahdesta rekisteristä. Data on luettavissa seuraavasti, riippuen ADLAR-bitistä. Lue ADCL-rekisteri ensin, sitten vasta ADCH. ADLAR = 0 Bitti ADCH ADC9 ADC8 ADCL ADC7 ADC6 ADC5 ADC4 ADC3 ADC2 ADC1 ADC0 ADLAR = 1 Bitti ADCH ADC9 ADC8 ADC7 ADC6 ADC5 ADC4 ADC3 ADC2 ADCL ADC1 ADC0 7

8 ADCSRA, ADC Control and Status Register Bitti Nimi ADEN ADSC ADATE ADIF ADIE ADPS2 ADPS1 ADPS0 Bitti Nimi Merkitys Toiminto 7 ADEN ADC Enable 1: Enable, 0: Disable 6 ADSC ADC Start Conversion 1: start conversion, in single conversion mode 1: start the first conversion, in free running mode 0: kun muunnos valmis eka vie 25 clk, seuraavat 13 clk 5 ADATE ADC Auto Trigger Enable 1: muunnos alkaa valitun signaalin nousevasta reunasta, valitaan by ADTS in SFIOR 4 ADIF ADC Interrupt Flag 1: kun muunnos valmis 0: nollataan, kun keskeytysohjelma on ajettu, tai kirjoitetaan 1 to flag (1 uusimman dokin muk.) 3 ADIE ADC Interrupt Enable 1: ADC conversion complete interrupt is enabled ADPS2 ADPS0, ADC Prescaler Select Bits ADPS2 ADPS1 ADPS0 Division factor SFIOR, Special Function IO Register Bitti Nimi ADTS2 ADTS1 ADTS0 - ACME PUD PSR2 PSR10 ADTS2 ADTS0, ADC Auto Trigger Source Selection ADTS2 ADTS1 ADTS0 Trigger source Free Running mode Analog comparator External Interrupt Request Timer/Counter0 Compare Match Timer/Counter0 Overflow Timer/Counter1 Compare Match B Timer/Counter1 Overflow Timer/Counter1 Capture Event 8

9 Analogia-digitaalimuunnoksen (AVR) periaate: - analogiajännite mitataan ja verrataan suhteessa Vref-jännitteeseen - muutetaan tuo mitattu jännite 10-bittiseksi binääritiedoksi - ja talletetaan ADCL- ja ADCH-rekistereihin muutetaan tulos desimaalimuotoon ja tulostetaan. Huomiota ADC-muuntimista ja niiden käytöstä Mikro-ohjaimien sisäisten AD-muuntimien resoluutio on yleensä luokkaa 8-bittiä (vaikka muuta väitetään). Vaikka niiden ominaisuudet eivät riitä irtomuuntimen tasolle, niin sisäiset muuntimet sopivat monenlaiseen valvontaan (jännitteet, virrat, jne.). Jos tarvitset parempaa tarkkuutta, kannattaa ajatella ulkopuolista esim. 12- bittistä muunninta. Sisäisiä AD-muuntimia vaivaa se, että CPU:n sähköt ovat likaisia, joka häiritsee muuntimen toimintaa (huolellinen koodari ei käytä AD-muuntimen käyttö- eikä referenssijännitteenä ohjaimen käyttöjännitettä, vaan kummallekin on oltava oma regulaattorinsa). Lisäksi yleiskäyttöisten mikro-ohjainten sisään integroidut muuntimet kohisevat paljon ja toimivat hitaasti. Mutta kyllä ne alkuun ja varsinkin aiheen opiskeluun riittää. Jos haluaa nopeampaa ja tarkempaa muunnosta, sitten tarvitaan ulkoinen ADC. Ulkoisilla muuntimilla päästään 12-bittiin, jos ympäristö rakennetaan huolella. Tarkkuutta lisää: Pysäytetään CPU muunnoksen ajaksi. Toistetaan muunnos esim. sata kertaa ja lasketaan keskiarvo. Toisto saa aikaan sen, että tarkkuutta saadaan enemmän. Pidä käyttösähköt kunnossa. Rakennetaan jännitesyötöt kuten ohjekirja neuvoo. Parasta olisi tietysti tehdä analogiajännite eri regulaattorilla kuin digijännite, siis AD- muuntimille omaa suodatettua sähköä. Muuntimen käyttösähköt, AVCC ja AGND, jos tarkkuudella ei ole väliä, voidaan liittää ohjaimen power-pinneihin. Jos oltava tarkka, suodata jännite hyvin ja kiinnitä huomioita piirilevyn johdotukseen. Parasta olisi tarkka pienivirtainen oma regulaattori anturille ja sitten työregulaattori muulle logiikalle. Esim regun toleranssi on 5% luokkaa. Joten ADC virhe voi olla 5%. Oletus: regun out: 5.1V ADC-input: 2.5V Muunnoksesta odotetaan lukua 512, mutta se onkin 501. Pidä myös AD-muuntimen referenssijännite kunnossa. Pahin tapaus on se, jos analogia-puoli käyttää referenssijännitteenään koko piirin käyttöjännitettä, jolloin käyttöjännitteen notkuminen näkyy mittaustuloksessa. Referenssijännitteen siisteys on tärkeämpi kuin käyttöjännitteen siisteys. Pyrkimys: kunnollinen referenssijännite ja huolellinen digitaali- ja analogisähköjen pitäminen erillään. 9

10 Mallikoodit 1. pollausmenetelmä 2. keskeytysmenetelmä 3. floating point, liukuluku, desimaaliluku-tulostus Mallikoodi, pollaus /********************************************************** Project : adc_pollaus.c Hardware: PV-M32 + PV-EMO Date : Author : pva Comments: mittaa ADC3-inputtiin liitetyn potentiometrin liulla olevaa jännitettä, ja tulostaa sen (A-porttiin kytkettyyn) LCD-näyttöön Potikka GND ja +5V välillä. Kytke 10 k potentiometrin liuku n.100kohmin vastuksen kautta ADC3-inputtiin. EMOn ADC1 = ADC3 ==>> korjattu. Säädä potikan liun jännitettä ja resetoi aina välillä. Jotta DVM näyttää oikein, pidä reset-nappia alhaalla mittauksen ajan. **********************************************************/ #include <avr/io.h> #include <util/delay.h> #include "lcd_tat.h" // *** Primitive wait() *** void wait(uint16_t time) volatile uint16_t i; for(i=0;i<2000;i++) _delay_loop_2(time); void Tulosta(void) uint8_t voltti; uint32_t adc_data; adc_data = ADCW; // luetaan muunnostulos muuttujaan adc_data = (adc_data * 5000)/1023; // skaalataan muunnostulos 'volteiksi' voltti = 0x30 + (adc_data/1000 % 10); // laskee voltit LCD_WriteChar(voltti); // tulostaa voltit LCD_WriteChar(0x2C); // tulostaa pilkun voltti = 0x30 + (adc_data/100 % 10); // 'sadat mv' LCD_WriteChar(voltti); voltti = 0x30 + (adc_data % 10); // 'kymmenet mv' LCD_WriteChar(voltti); LCD_WriteChar('V'); 10

11 void ADC_init(void) ADCSRA = (1<< ADEN) ; // ADC käyttöön ADMUX = (1<<MUX1) (1<<MUX0); // valitaan ADC3 ADMUX = 1 << REFS0; // Uref = AVcc ja 0,1 uf kerko oltava Vref-pinnissä ADCSRA = (1<<ADPS2) (1<<ADPS0); // clk/32, 125 khz ADCSRA = (1<<ADSC); // aloita muunnos int main(void) DDRC = 1<<0; PORTC = 1<<0; // taustavalo LCD_init(1, 0, 0); ADC_init(); DDRA &= ~(1<<3); // jännitteen lukupinni "sisään" // LCD-initin konfiguroinnin "korjaus" // eka mittaus, joka hylätään // koska se on epätarkka loop_until_bit_is_set(adcsra, ADIF); // muunnos_valmis pollaus ADCSRA = (1<<ADIF) ; // nollaa lippu ADCSRA = (1 << ADSC); // aloita uusi muunnos, eka hylätään loop_until_bit_is_set(adcsra, ADIF); Tulosta(); Analysointi Kopioi lcd_tat.c ja lcd_tat.h tiedostot projektikansioon ja liitä lcd_tat.c koodipuuhun. void ADC_init(void) Funktiossa initialisoidaan AD-muuntimen rekisterit ja bitit. Initialisointi tehdään siten, että tehdään yksittäinen muunnos (kahteen kertaan, koska ensimmäinen muunnos on yleensä heiman virheellinen) ja kun se on valmis, käydään lukemassa ADCmuuntimen tulostusrekisteri. DDRA &= ~(1<<3); // jännitteen lukupinni "sisään" // LCD-initin konfiguroinnin "korjaus" LCD-näyttö on samassa portissa kuin AD-muuntimen tulot, siksi sen initialisoinnin korjaus tehdään yllä olevalla komennolla, eli määritetään A-portin 3-pinni tuloksi. Sitten jäädään odottamaan muunnoksen valmistumista. Se tehdään komennolla loop_until_bit_is_set(adcsra, ADIF); // muunnos_valmis pollaus jossa pollataan ADCSRA-rekisterin ADIF-bitin tilaa. Kun muunnos on valmis, ko. bitti on asettunut, eli on 1, sitten sama uudelleen ja sitten siirrytään tulostamaan muunnostulos. 11

12 Tulos on 10-bittinen, joten se vaatii kaksi rekisteriä, jotka molemmat voidaan lukea yhdellä komennolla: adc_data = ADCW; // luetaan muunnostulos muuttujaan Sitten laskemaan tulostusta varten rekisterien sisältöjä. 8-bittisten mikro-ohjaimien käyttämistä liukulukulaskentaan on yleensä vältettävä. Resurssit ei riitä. AVR on nopea bitinkääntäjä, mutta hidas laskemaan. Siksi laskemme arvot kokonaislukulaskennalla. Sitä varten ensin tulos skaalataan ylöspäin käyttämällä kaavaa: adc_data = (adc_data * 5000)/1023; // skaalataan muunnostulos 'volteiksi' Sitten lasketaan voltit ja sen desimaalit käyttäen hyväksi tavallista jakolaskua ja jakojäännöstä. / jakolasku % jakojäännös voltti = 0x30 + (adc_data/1000 % 10); // laskee voltit LCD_WriteChar(voltti); // tulostaa voltit LCD_WriteChar(0x2C); // tulostaa pilkun voltti = 0x30 + (adc_data/100 % 10); // 'sadat mv' LCD_WriteChar(voltti); voltti = 0x30 + (adc_data % 10); // 'kymmenet mv' LCD_WriteChar(voltti); LCD_WriteChar('V'); Mallikoodi, keskeytysmenetelmä, jatkuva mittaus /******************************************************************** Project : adc_keskeytys.c Hardware: PV-M32 (4 MHz) + PV-EMO Software: AVRStudio WinAVR Date : Author : pva Comments: mittaa ADC-3-trimmerin liu'un jännitteen ja tulostaa sen A-porttiin kytkettyyn LCD-näyttöön. Laita 10 kohmin trim_potikka GND ja +5 V väliin, liulle noin 100 kohmia ja se ADC3-inputtiin, eli PA.3 Säädä potikkaa, seuraa lcd-näyttöä. ********************************************************************/ #include <avr/io.h> #include <avr/interrupt.h> #include <util/delay.h> #include "lcd_tat.h" #define AIKA 600 #define WAIT(time) for(uint16_t i=0;i<2000;i++)_delay_loop_2(time); #define TAUSTAVALO 1<<0 // hypätään tänne, kun muunnos valmis ISR(ADC_vect) uint16_t adc_data = 0; adc_data = ADCW; // luetaan muunnostulos muuttujaan (10 bittia >> ) LCD_Clear(); adc_data = (adc_data * 5); // Referenssijannite=+5V 12

13 LCD_WriteUINT(adc_data/1023); // Jannitteen kokonaisosan lasku LCD_WriteChar(0x2C); // Pilkku adc_data=(adc_data%1023)*10; // Jannitteen kymmenesosan lasku LCD_WriteUINT(adc_data/1023); adc_data=(adc_data%1023)*10; // Jannitteen sadasosan lasku LCD_WriteUINT(adc_data/1023); LCD_WriteString(" Volttia" ); LCD_SetCursorXY(0, 1); LCD_WriteString("V-mittari"); void ADC_init(void) ADMUX = 1<<REFS0; // (1<<REFS0) AVCC=5V with external capacitor at AREF pin ADMUX = (1<<MUX1) (1<<MUX0); // valitaan ADC.3-input ADCSRA = (1<<ADPS2) (1<<ADPS0); // jakoluku 32 // /32 = 125 khz // oltava välillä 50 khz khz ADCSRA = (1<<ADIE) (1<< ADEN); // adc ON ja keskeytys ON int main(void) DDRC = TAUSTAVALO; PORTC = TAUSTAVALO; LCD_init(1, 0, 0); ADC_init(); DDRA &= ~(1<<3); // ADC.3 input sei(); // globaali keskeytys sallittu while(1) // jatkuva mittaus DDRA &= ~(1<<3); // ADC.3 input // oltava tässä, koska "lcd sekoittaa asetukset" ADCSRA = (1<< ADEN) (1<<ADSC); // (1<< ADEN) ADC ON // (1<<ADSC) Start conversion WAIT(AIKA); Analysointi Nämä ovat tulossa seuraavaan painokseen. Mallikoodi, floating point, liukuluku-tulostus 8-bittisten mikro-ohjaimien käyttämistä liukulukulaskentaan on yleensä vältettävä. Resurssit ei riitä. AVR on nopea bitinkääntäjä, mutta hidas laskemaan. Liukulukurutiinit ovat avr-gcc:ssä ihan kohtuullisesti tehtyjä. Double-tyyppiset laskutoimitukset ovat hitaita, koska mitään erityistä matematiikkayksikköä ei AVR:ssä ole ja käsiteltävät luvut ovat isoja (kahdeksan tavua). Lämpötilan mittaus LM35-anturilla 13

6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia 12.12.2007, pva

6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia 12.12.2007, pva 6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia 12.12.2007, pva Joka hitaasti kulkee, se kauaksi pääsee. - tuntematon Sisältö yleistä rekisterit analogiavertailijan käyttö - jännitevahti - audiokytkin

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva 6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 Miksi eteenpäin pyrkivällä insinööriopettajalla rehtoriksi tullessaan, on aina päässään paljon muutakin kuin järkeä? - Mr Maple Sisältö Yleistä 1-Wire-väylän lyhyt esittely

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan

Lisätiedot

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma 5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen

Lisätiedot

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.

Lisätiedot

6.6. Ajastin/laskuri - Timer/Counter 6.1.2008 pva, kuvat jma

6.6. Ajastin/laskuri - Timer/Counter 6.1.2008 pva, kuvat jma 6.6. Ajastin/laskuri - Timer/Counter 6.1.2008 pva, kuvat jma "Everything should be made as simple as possible, but not simpler." - Albert Einstein Sisältö 1. yleistä 2. ajastin-timer 1 a. ylivuototila,

Lisätiedot

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita Flash AD-muunnin Flash AD-muunnin koostuu monesta peräkkäisestä komparaattorista, joista jokainen vertaa muunnettavaa signaalia omaan referenssijännitteeseensä. Referenssijännite aikaansaadaan jännitteenjaolla:

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

Taitaja2007/Elektroniikka

Taitaja2007/Elektroniikka 1. Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavaa virtaa b) rikkoo jännitelähteet c) pienentää kytkennästä saatavaa virtaa d) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan virran suuruuteen 2.

Lisätiedot

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Virheen kasautumislaki

Virheen kasautumislaki Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut

Lisätiedot

NiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen

NiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen Suunnittelu Olli Haikarainen NiMH Laturi Ostettuani digitaalikameran totesin sen kuluttavan niin paljon virtaa että on aika siirtyä käyttämään ladattavia akkuja. Ostin neljä kappaletta 1850 ma tunnin akkuja

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

KILPAILIJAN TEHTÄVÄT ARVIOINTIOSA 5

KILPAILIJAN TEHTÄVÄT ARVIOINTIOSA 5 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT ARVIOINTIOSA 5 VIANHAKU Tehtävässä korjataan tietokoneella ohjattava askelmoottorin ohjainkortti. Tehtävässä etsitään seuraavia vikoja: piirikaaviossa yksi merkittävä virhe, piirikortissa

Lisätiedot

DIGITAALISEN SIGNAALINKÄSITTELIJÄN TOTEUTUS ARDUINOLLA

DIGITAALISEN SIGNAALINKÄSITTELIJÄN TOTEUTUS ARDUINOLLA Opinnäytetyö (AMK) Tietotekniikka Sulautetut ohjelmistot 2014 Jami Koivisto DIGITAALISEN SIGNAALINKÄSITTELIJÄN TOTEUTUS ARDUINOLLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan

Lisätiedot

PM10OUT2A-kortti. Ohje

PM10OUT2A-kortti. Ohje PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

11. kierros. 1. Lähipäivä

11. kierros. 1. Lähipäivä 11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:

Lisätiedot

TIES530 TIES530. A/D-muuntimet. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. A/D- ja D/A-muuntimet

TIES530 TIES530. A/D-muuntimet. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. A/D- ja D/A-muuntimet A/D-muuntimet A/D- ja D/A-muuntimet Mikäli mikroprosessorissa halutaan käyttää analogista jännitetietoa, signaali on vietävä ensin A/D-muuntimelle, joka muuttaa sen digitaaliseen muotoon. D/Amuuntimella

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tarvittavat laitteet: PC Labview

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3

Lisätiedot

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 LUE KOKO OHJE HUOLELLA LÄPI ENNEN KUIN ALOITAT!!! Tehtävä 1a Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 MITTAUSMODULIN KOKOAMINEN

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Matlab-tietokoneharjoitus

Matlab-tietokoneharjoitus Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena

Lisätiedot

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo. V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M

KÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä

Lisätiedot

s 21.02.2005/BA 1(8) taajuusmuuttajalla

s 21.02.2005/BA 1(8) taajuusmuuttajalla s../ba () MM/MM- taajuusmuuttajalla Micro Master MM-taajuusmuuttajassa on sisäänrakennettu PID-säädin (MM, PI-säädin) jonka avulla voidaan ohjata erilaisia prosessisuureita kuten pinnakorkeuden-, paineen-,

Lisätiedot

JÄNNITEOHJATTU PULSSINLEVEYSMODULAATIO

JÄNNITEOHJATTU PULSSINLEVEYSMODULAATIO JÄNNITEOHJATTU PULSSINLEVEYSMODULAATIO Atmel ATmega8 mikro-ohjaimella LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokone-elektroniikka Opinnäytetyö Kevät 2009 Joonas Lehtinen Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus

Lisätiedot

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla

Lisätiedot

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ Las-tiedoston version 1.4 mukainen runko koostuu neljästä eri lohkosta, ja jokaiseen lohkoon voidaan tallentaa vain standardissa sovittua tietoa ja

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit

Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit TEKNISET TIEDOT Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit Digitaaliset Fluke 170 -sarjan yleismittarit ovat alan ammattilaisten luottolaitteet sähkö- ja elektroniikkajärjestelmien vianhakuun

Lisätiedot

Liukulukulaskenta. Pekka Hotokka

Liukulukulaskenta. Pekka Hotokka Liukulukulaskenta Pekka Hotokka pejuhoto@cc.jyu.fi 10.11.2004 Tiivistelmä Liukulukuja tarvitaan, kun joudutaan esittämään reaalilukuja tietokoneella. Niiden esittämistavasta johtuen syntyy laskennassa

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Metra ERW 700. Energialaskuri

Metra ERW 700. Energialaskuri Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ PR 3100 SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ 3100V105 3114V101 FIN Yksiköitä voi syöttää 24 VDC ± 30 % jännitteellä suoraan johdottamalla tai johdottamalla maks. 130 yksikköä rinnakkain toisiinsa. 3405tehonliitäntäyksikkö

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

8.1 Murtoluvun määritelmä - murtoluvulla tarkoitetaan aina osaa (osia) jostakin kokonaisuudesta

8.1 Murtoluvun määritelmä - murtoluvulla tarkoitetaan aina osaa (osia) jostakin kokonaisuudesta 8. Murtoluvun määritelmä - murtoluvulla tarkoitetaan aina osaa (osia) jostakin kokonaisuudesta - oheisessa kuvassa ympyrä on jaettu kolmeen yhtä suureen osaan, joista kukin osa on yksi kolmasosa koko ympyrästä

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Valokennoportti

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Valokennoportti HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Valokennoportti Tarvittavat laitteet: PC Labview NI USB-6008 tiedonkeruukortti (kuva 1) Vernier Photogate (HSVPG, kuva 2) Smart Pulley Attachment (HSSPA, kuva 2) RJ-11 kaapeli (toinen

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tarvittavat laitteet: PC Labview

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

PK-M128-MOOkit (MOOkit = Mikro-ohjain opiskelu/opetus-kitti) Täydentyvä dokumentti ver. 0.9 28.10.2004 & 06.11.2004 & 07.12.2004

PK-M128-MOOkit (MOOkit = Mikro-ohjain opiskelu/opetus-kitti) Täydentyvä dokumentti ver. 0.9 28.10.2004 & 06.11.2004 & 07.12.2004 Microsalo oy www.microsalo.com PK-M128-MOOkit (MOOkit = Mikro-ohjain opiskelu/opetus-kitti) Täydentyvä dokumentti ver. 0.9 28.10.2004 & 06.11.2004 & 07.12.2004 Ominaisuudet ja kokoamis- ja käyttöohjeet

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

PDS 2.2 yleissäädin PDS 2.2 on yleissäädin, jota voidaan käyttää esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan tai kosteuden säädössä.

PDS 2.2 yleissäädin PDS 2.2 on yleissäädin, jota voidaan käyttää esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan tai kosteuden säädössä. 18.4.2008 ver 1.0 PDS 2.2 PDS 2.2 yleissäädin PDS 2.2 on yleissäädin, jota voidaan käyttää esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan tai kosteuden säädössä. Säätimelle tuodaan mittaviestinä 0...10 Vdc

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Kombinatorisen logiikan laitteet

Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Käyttöohje. Tiiveystesteri

Käyttöohje. Tiiveystesteri Tiiveystesteri 1. Tiiveystesteri ja lisätarvikkeet 2. Laitteiston liittäminen yli- ja alapaineen mittausta varten 3. Asetukset 4. Mittaus 5. Tekniset tiedot Ilmanvaihdon yleismittari Swema 3000MD yhdessä

Lisätiedot

1 db Compression point

1 db Compression point Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Kappale 20: Kantaluvut

Kappale 20: Kantaluvut Kappale 20: Kantaluvut 20 Johdanto: Kantaluvut... 328 Kantalukujen syöttäminen ja muuntaminen... 329 Matemaattiset toiminnot Hex- ja Bin-luvuilla... 330 Bittien vertaileminen ja manipulointi... 331 Huom!

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä.

Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. Tehtävä 1. Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. #include /* mm. I/O-funktiot */ #include /* mm. EXIT_SUCCESS */ /*main-funktio,

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot