Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 40 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:05-22:05 Tauot: ja Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Hanna Kiljunen Jussi Koskinen Marika Niemi Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Heikki Seppä Markku Mikkelson, saapui Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso Aulis Majuri Jukka Louhija Marja-Leena Remes Outi Huida Pekka Rastas Mia Laiho Eetu Salunen Tommi Hietanen perusturvajohtaja talous- ja hallintojohtaja vanhustenpalvelujen johtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja viestintäpäällikkö henkilöstön edustaja kaupunginhallituksen edustaja terveyspalvelujen johtaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 40 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Tommi Hietanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty: Henrik Haapajärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 40 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 105 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun 6 tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen (Kh) 108 Kuusikoti nimisen kiinteistön muutostöitä ja toiminnallista 10 muutosta koskeva tarveselvitys Sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan 11 järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten 14 kuljetuspalvelujen toimintaohjeiden tarkistaminen Terveysasemapalvelujen vaihtoehtoiset tuotantotavat terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 27 laillisuus 113 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, 29 päätökset ja kirjelmät terveystoimen lokakuun 2013 seurantaraportti 32 (Kh/Kv) 115 terveyslautakunnan kokoukset keväällä

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Henrik Haapajärvi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Kekki, puh Anna-Maija Josefsson, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus päättää 1 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön tuetun ja tehostetun tuetun asumispalvelun asiakasmaksuksi 73,00 euroa kuukaudessa alkaen kuitenkin niin, että asiakkaalle jää käyttövaraksi vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä (vähintään 477,26 euroa kuukaudessa vuonna 2013). 2 Väinöläkodin tuetun asumisen asumisyksikön asiakasmaksuksi 73,00 euroa kuukaudessa alkaen kuitenkin niin, että asiakkaalle jää käyttövaraksi vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä (vähintään 477,26 euroa kuukaudessa vuonna 2013). Käsittely Päätös Selostus Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuninkaankallion asumispalveluyksikkö Helsingin Diakonissalaitos tuottaa Kuninkaankallion asumispalveluyksikössä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan sisältyvää asunnottomien asumispalvelua, joka on tarkoitettu ensisijaisesti pitkäaikaisasunnottomille, päihdeongelmaisille espoolaisille. Yksikössä on 108 asuntoa, joissa on 38 palveluasumisen paikkaa (mielenterveys- ja päihdepalveluille) 10 tehostetun tuetun asumisen paikkaa ja 60 tuetun asumisen paikkaa (aikuissosiaalityö). Toiminta on alkanut tammikuussa Asuminen asumisyksikössä perustuu vuokrasuhteeseen. Jokaiselle asukkaalle tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 40 Kuntoutuminen perustuu asukkaan kanssa yhdessä laadittuun kirjalliseen palvelusuunnitelmaan, jonka toteutumista arvioidaan ja seurataan yhdessä asukkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Tehostetusti tuetussa asumisessa ja tuetussa asumisessa henkilöstön ensisijaisena tehtävänä on tukea asukkaan asumisen onnistumista ja ohjata käyttämään olemassa olevia palveluja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Tuettu asuminen on tarkoitettu asukkaille, jotka kykenevät melko itsenäisesti huolehtimaan itsestään ja asioistaan, mutta tarvitsevat ohjausta ja tukea elämäntilanteensa hallinnassa ja arkipäivän elämisen taidoissa. Tehostettu tuettu asuminen on tarkoitettu asukkaille, joilla on päihteiden, vaikean persoonallisuushäiriön, aggressiivisen käyttäytymisen tai muun yhteisöasumista vaikeuttavan tekijän vuoksi vaikeuksia onnistua vuokra-asumisessa. Tehostetussa tuetussa asumisessa korostuu asiakkaan intensiivinen yksilöllinen tuki ja ohjaus. Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksuista on päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa Tuolloin tuetun ja tehostetun tuetun asumispalvelun asiakasmaksuksi on päätetty 70,00 euroa kuukaudessa. Asukkaalle tulee jäädä tuetussa asumisessa ja tehostetussa tuetussa asumisessa vuokran, sähkön ja kotivakuutuksen jälkeen käyttövaraksi vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa. Asiakasmaksuun sisältyy mm. asunnon peruskalustus, vuode- ja liinavaatteet, sauna, pesutupa, sanomalehti, asukastietokoneen käyttö, yhteisten tilojen käyttö ja siivous, virkistys- ja harrastustoiminta, lääkehoidon valvonta (tehostettu tuettu asuminen) ja aamupuuro. Muutoin asukas on omassa ruokataloudessaan. Asiakasmaksua esitetään korotettavaksi niin, että se on 73,00 euroa kuukaudessa. Korotus on noin 4 % nykyiseen asiakasmaksuun. Korotuksessa on seurattu kansaneläkeindeksin nousua. Muutoin asiakasmaksuperusteet säilyvät ennallaan. Asukkaalle tulee jäädä tuetussa asumisessa ja tehostetussa tuetussa asumisessa vuokran, sähkön ja kotivakuutuksen jälkeen käyttövaraksi vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä eli vähintään 477,26 euroa kuukaudessa (vuonna 2013). Väinöläkodin asumisyksikkö Väinöläkoti on 35-paikkainen rakenteilla oleva tuetun asumisen asumisyksikkö, joka on tarkoitettu espoolaisille, pitkäaikaisasunnottomille vuotiaille miehille ja naisille. Kohde sijaitsee Viherlaaksossa osoitteessa Kuusiniemi 5. Hanke on osa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Y-säätiö omistaa rakenteilla olevan kiinteistön, jonka valmistumisaika on Espoon kaupunki vuokraa tilat Y-säätiöltä ja jälleenvuokraa asunnot sosiaali- ja terveystoimen osoittamille asiakkaille. Asumisyksikön toiminnasta vastaa Pelastusarmeija.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 40 Asumisyksikössä on yhteensä 35 asiakaspaikkaa. Asumisyksikössä on pieniä kaksioita (36,5 m2) yksineläville 33 kpl ja isoja kaksioita (50 m2) pariskunnille 2 kpl. Asumisyksikössä toteutetaan asunto ensin -periaatetta, jossa asunto on lähtökohta ja perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Onnistuneen toiminnan tuloksena asukkaan asuminen onnistuu, arkielämän taidot vahvistuvat ja lopulta asukas on valmis siirtymään itsenäisempään asumiseen. Lisäksi asumisyksikössä toteutetaan aktiivisen asumisen arjen -mallia, jonka lähtökohtana on kodinomainen, osallisuuden kokemuksia tarjoava ja kuntoutumista edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä arki. Asukkaille järjestetään yhteisöllistä toimintaa ja tapahtumaa, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa asukkaat ovat avainasemassa. Aktiivisen asumisen arjen malliin sisältyy asukkaiden mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen työtoimintaan asumisyksikössä. Jokaiselle asukkaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan (SHL 27 e ). Matalan kynnyksen työtoiminta edistää asukkaiden mahdollisuutta kuntoutumiseen ja työelämään paluuseen. Pelastusarmeija vastaa työtoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta asumisyksikössä. Asuminen perustuu vuokrasuhteeseen. Jokaiselle asukkaalle laaditaan toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Pelastusarmeija vastaa siitä, että jokaisella asukkaalla on yksilöllinen asumisen tuki- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan yhdessä asukkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Henkilökunta tukee ja ohjaa asukkaita asioiden hoitoon liittyvissä asioissa (terveydenhoito, virastoasioinnit, taloudellisten etuuksien hakeminen, vuokranmaksun seuranta). Asukas saa henkilökunnan tukea ja ohjausta asunnon siisteyden ylläpidossa sekä henkilökohtaisen hygienian hoidossa. Henkilökunta huolehtii, että asukas noudattaa sovittuja sääntöjä ja ohjeita ja puuttuu asumisesta aiheutuviin häiriöihin. Henkilökunta kannustaa ja tukee asukkaiden osallistumista yhteisölliseen toimintaan ja työtoimintaan. Väinöläkodissa on henkilökuntaa 11: 1 vastaava ohjaaja, 1 työtoiminnan koordinaattori, 1 työvalmentaja, 8 ohjaajaa. Asumisyksikössä on henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden. Asiakasmaksuun sisältyy mm. asunnon peruskalustus ja verhot, peti- ja liinavaatteet, sauna, pesutupa, asukastietokoneen käyttö, yhteisten tilojen käyttö ja siivous sekä virkistys- ja harrastustoiminta. Väinöläkodin toiminta alkaa eikä asumisyksiköllä siten vielä ole voimassa olevia maksuperusteita. Väinöläkodin tuetun asumisen asumisyksikön asiakasmaksuksi esitetään 73,00 euroa kuukaudessa. Asiakasmaksu vastaa Kuninkaankallion asumispalveluyksikön tuetun ja tehostetun tuetun asumisen asiakasmaksua. Asukkaalle tulee jäädä vuokran, sähkön, kotivakuutuksen ja sairauskulujen jälkeen käyttövaraksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 40 vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä eli vähintään 477,26 euroa kuukaudessa (vuonna 2013). Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / / Kuusikoti nimisen kiinteistön muutostöitä ja toiminnallista muutosta koskeva tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Esittelijä poisti asian esityslistalta.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / / Sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Hietanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes hyväksyy omalta osaltaan ja esittää edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esityslistan liitteenä olevan sopimuksen pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Sopimus pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä Selostus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus perustettiin vuonna 2002 ja vuoden 2004 alusta sen toiminta siirrettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä sopimuksella Helsingin sosiaaliviraston yhteyteen ja nimettiin Soccaksi. Soccan toiminta on lakisääteistä toimintaa, joka on järjestetty sosiaalialan osaamiskeskuksesta annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Osaamiskeskuslain 2 :n 1 momentin mukaan sen tehtävänä on turvata toimialueellaan mm. sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteys ja sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Myös varhaiskasvatus kuuluu edelleen sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevan lainsäädännön piiriin ja näin ollen sopimuksen kohteena on myös varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen resurssointi. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca on osa asetuksen 1411/2001 mukaista Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta (ESO), johon kuuluvat Soccan lisäksi Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso sekä Sosiaalitaito Oy (Länsi- ja Keski- Uusimaa).

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 40 terveysministeriö asetti valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Laki sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Valmisteluryhmä jätti terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin Väliraportissa todetaan muun muassa: "Jatkotyössä on ratkaistava nykyisten sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden ja toisaalta sosiaalialan osaamiskeskusten asema ja tehtävät sekä rahoitus uudessa järjestämisrakenteessa. Valmisteluryhmä katsoo, että jo tehty kehittämistyö ja rakennetut kehittämisverkostot tulee hyödyntää uudessa rakenteessa. Ensisijaisesti on säädettävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten kehittämisrakenteiden muodostumisen, rahoituksen ja ervakoordinaation periaatteista. Samalla on turvattava palvelujärjestelmässä oman työn ohella tapahtuvan kehittämisen edellytykset. Siksi valmisteluryhmä katsoo, että nykyisten kehittämisyksiköiden voimavarat olisi tarkoituksenmukaista yhdistää riittävän vahvoiksi, yhteisiksi sotekehittämisen toimijoiksi." ( terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15, s. 33). HUS:ssa toimii perusterveydenhuollon yksikkö, jonka tehtävät ovat osin samankaltaiset kuin sosiaalialan osaamiskeskuksilla. Esitetty Soccan siirto HUS-kuntayhtymään vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tutkimusta ja se olisi samalla varautumista jo ennalta valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain vaatimuksiin. Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johto päätti osaltaan yksimielisesti Soccan siirtymisestä HUS:n vuoden 2014 alusta. Sopimuksen valmisteluun osallistuivat Soccan johtokunnan jäsenistä valitut kuntien, yliopiston ja HUS:n edustajat sekä Helsingin kaupungin asiantuntijoita. Sopimuksen osapuolina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Helsingin yliopisto ja HUS, joista osa on jo hyväksynyt sopimuksen. Sopimuksen kohteena on sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 1 :n 1 momentissa tarkoitetun sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan ja sen hallinnon järjestäminen pääkaupunkiseudulla siten, että Socca on lukien hallinnollisesti osa HUS-kuntayhtymää. Sopimuksen kohteena on myös pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen resursointi osana Soccaa. Lisäksi siinä sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan osallistumisesta Soccan osaksi liitetyn Heikki Waris-instituutin toimintaan ja rahoitukseen. Sopimus on luonteeltaan puitesopimus. Tarkemmat määräykset osaamiskeskustoiminnan organisoinnista, johtamisesta ja päätöksenteosta annetaan Soccan neuvottelukunnan esityksen pohjalta HUS:n

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 40 toimitusjohtajan hyväksymällä toimintaohjeella. Lisäksi sopimuksessa sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan osallistumisesta Soccan osaksi liitetyn Heikki Waris -instituutin toimintaan ja rahoitukseen. Soccan toiminnan järjestämistä koskevaan sopimukseen liittyy HUSkuntayhtymän ja Helsingin välinen liikkeenluovutussopimus, jolla Soccan toiminnot siirretään lukien HUS-kuntayhtymän toiminnaksi. HUS:n hallitus on hyväksynyt liikkeenluovutussopimuksen kokouksessaan Espoon kaupungilla sopimuksen hyväksyy sosiaali- ja sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen toimintaohjeiden tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Lindström, puh Hannele Vepsäläinen, puh. (09) Nina Hiltunen, puh. (09) Raija Kasanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija 1 hyväksyy sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen liitteen mukaisesti alkaen. 2 hyväksyy vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen liitteen mukaisesti alkaen. Käsittely Hokkanen Värmälän ja Haapajärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Ehdotan, että matkakorttia koskeva kohta pidettäisiin nykyisenlaisena, mutta kaupungin sisäistä ohjetta muutettaisiin siten, että Espoon maksama matkakortti olisi HSL:n myöntämään alennukseen nähden toissijainen ja voisi olla henkilökohtainen arvokortti. Matkakortin tarpeellisuutta mietittäessä otettaisiin myös huomioon esimerkiksi vuodenajan tuomat haasteet. Värmälä Haapajärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen kohtaan 4.1: Kuljetuspalvelua on oikeus käyttää muulla paikkakunnalla Suomessa, kun oleskelu kestää yli 5 vrk. Näitä matkoja koskeva hakemus on tehtävä etukäteen. Kuukausittain käytettävien matkojen määrään tällä ei ole vaikutusta. Muulla paikkakunnalla tapahtuvista matkoista korvataan kohtuulliset kustannukset. (korkeintaan 20 km/matka). Maininta: korkeintaan 20 km / matka - maininta poistetaan. Matkoja ei voi rajoittaa tiettyyn kilometrimäärään.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 40 Perustelu: Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen omavastuu Vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista voidaan vaikeavammaiselta henkilöltä periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Maksu määräytyy ensisijaisesti linja-autoliikenteen taksan mukaan. Jos kunnan alueella ei ole järjestetty linja-autoliikennettä tai muuta julkista liikennettä, voi maksu olla esimerkiksi lähimmän paikkakunnan tai alueen julkisen liikenteen taksa. Asetuksen sanamuodosta ei ilmene se, onko vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelumaksun omavastuuosuutena käytettävä yksittäisen lipun hintaa vai sarjalipun yksittäisen matkan hintaa tai esimerkiksi 30 vuorokauden sarjalipun hintaa. Kunta ei voi päättää, että omavastuuosuus on tietty prosenttiosuus matkan kokonaiskustannuksista. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Asiakasmaksua määriteltäessä on siis huomioitava se, että oikeus kuljetuspalveluun on laajempi, kuin pelkästään asuinkunnan alueella tapahtuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluihin liittyvät myös saattajapalvelut silloin, kun vammainen tarvitsee matkallaan toisen henkilön apua. Asiakasmaksuasetuksen mukaan saattajapalvelua suorittavalta henkilöltä ei kuitenkaan voida periä maksua. Kuljetuspalvelujen tilaamisesta aiheutuvat kustannukset vammaiselle henkilölle (kuljetuspalvelujen saajalta perittävä mahdollinen tilausmaksu) eivät saa ylittää yleisesti kaikilta perittävää tilausmaksua. Kunta ei voi siten järjestää kuljetuspalvelujen tilaamismenettelyään siten, että palvelun tilaamisesta aiheutuu vaikeavammaiselle enemmän kustannuksia kuin normaalisti keskimäärin esimerkiksi taksiauton tilaamisesta kunnassa. (lähde: sosiaaliportti.fi, vammaispalvelujen käsikirja) Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua ehdotusta, joista on äänestettävä. Suoritetun nimenhuutoäänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että sosiaali- ja terveyslautakunnan kahdeksan (8) äänestäessä vastaan ja viiden (5) puolesta hylänneen Hokkasen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Suoritetun nimenhuutoäänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että sosiaali- ja terveyslautakunnan yhdeksän (9) äänestäessä vastaan ja neljän (4) puolesta hylänneen Värmälän muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 40 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Värmälä ja Wessman ilmoittivat eriävän mielipiteen. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohje alkaen 3 Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohje alkaen 4 Äänestyspöytäkirja 5 Äänestyspöytäkirja - Kuljetuspalveluselvitys - Voimassa oleva ja ehdotettu VPL:n mukainen toimintaohje rinnakkain - Vammaisneuvoston lausunto sisältäen vammaispalvelujen vastaukset - Voimassa oleva ja ehdotettu SHL:n mukainen toimintaohje rinnakkain terveystoimessa on yhteistyössä vanhusten palvelujen ja vammais-palvelujen kanssa valmisteltu tarkistukset vuonna 2009 voimaan tulleisiin sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalvelutoimintaohjeisiin. Kuljetuspalvelujen asiakasmaksuja ei käsitellä toimintaohjeessa, vaan asiakas-maksut tuodaan myöhemmin lautakunnan käsiteltäväksi. Kuljetuspalvelujen järjestämistapoihin ja -vastuisiin liittyviä muutoksia on valmisteltu kaupunginjohtajan johtoryhmän kesäkuussa 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupunginjohtaja päätti tuolloin, että kaikki sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetukset (mm. koulukuljetukset, vanhusten ja vammaisten päivätoimintakuljetukset sekä sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset) siirtyvät Espoo Logistiikan hallinnoitavaksi. Päätöksenteko ja asiakasohjaus jäävät toimialalle. Siirrolla ei ole vaikutuksia toimintaohjeisiin. Palvelua järjestetään jatkossakin toimialan määrittelemien asiakkuuden kriteerien mukaisesti. Espoo Logistiikka yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa tulee selvittämään yhteistyömahdollisuudet pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kuljetusten järjestämisessä sekä esteettömän joukkoliikenteen hyödyntämisen mahdollisuudet (esim. palvelulinjat, kutsuohjattava joukkoliikenne). Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukainen kuljetuspalvelu kuuluu kunnan järjestämiin kotipalvelujen tukipalveluihin. Kuljetuspalvelu on

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 40 harkinnanvarainen, määrä-rahasidonnainen palvelu. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnettäessä otetaan huomioon hakijan toimintakyky sekä sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Hakijalla tulee olla kotikuntalain mukainen kotipaikka Espoossa. Hakija ei saa kulkemiseen tukea muiden säädösten nojalla ja hakijalla on suuria vaikeuksia liikkumisessa, mutta ei kuitenkaan ehdotonta estettä käyttää yksin julkisia kulkuvälineitä. Kuljetuspalvelu myönnetään pääsääntöisesti 65 vuotta täyttäneille. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tulosidonnainen eli hakijan bruttokuukausitulot voivat olla enintään kolme kertaa kotihoidon maksuttomuuden yläraja (Vuonna 2013 yksin asuvalla henkilöllä bruttokuukausitulon yläraja on 1584 ja pariskunnalla 2925 ). Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään 2 10 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa yksilöllisen tarpeen mukaan. Omatoimisesti kotona asuville asiakkaille myönnetään 8 10 yhdensuuntaista taksimatkaa. Palvelutalossa tai pitkäaikaishoidossa asuville asiakkaille myönnetään 2 4 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Taksimatkat asiakas saa tehdä haluamaansa kohteeseen. Taksi-matkoista korvataan enintään 21 euroa / matka. Tämän ylimenevän osan asiakas maksaa autossa taksinkuljettajalle omavastuuosuuden lisäksi. Vuonna 2012 sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun piirissä oli 1289 asiakasta ja yhdensuuntaisia matkoja tehtiin Matkoja tehtiin vuonna 2012 keskimäärin 30 yhdensuuntaista matkaa/asiakas/vuosi. Matkan keskihinta oli 13,50 euroa/yhdensuuntainen matka. Toimintakulut vuonna 2012 olivat euroa. Muutokset toimintaohjeessa Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeeseen esitetään lähinnä teknisiä muutoksia, jotka johtuvat pääasiassa kuljetuspalvelun järjestämistavassa tapahtuneista muutoksista. Lisäyksenä toimintaohjeeseen esitetään, että hakemuksen liitteenä tarvittavista lausunnoista lääkärinlausunnon lisäksi käy myös muun asiantuntijan kirjoittama lausunto, josta ilmenee hakijan vamman tai sairauden vaikutukset liikkumis- tai muuhun toimintakykyyn. Lisäksi toimintaohjeissa on tarkennettu porrasvedon käyttöoikeutta ja poistettu keräilykyyti -kielto. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun matkojen määrä, korvausperuste ja tulorajat esitetään pidettäväksi ennallaan. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 40 Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu myönnetään henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu (subjektiivinen oikeus). Vammaispalvelulain mukaisia asiointi- ja vapaa-ajan matkoja myönnetään pää-asiallisesti toistaiseksi tai määräajaksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuu-kaudessa. Työ- ja opiskelumatkoja myönnetään pääsääntöisesti kaksi yhden-suuntaista matkaa työ- tai opiskelupäivää kohti. Vuonna 2012 vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjiä oli yhteensä 2776 asiakasta ja yhdensuuntaisia matkoja tehtiin Matkoja tehtiin vuonna 2012 keskimäärin 97 yhdensuuntaista matkaa/asiakas/vuosi. Matkan keskihinta oli 30,4 euroa/yhdensuuntainen matka. Toimintakulut vuonna 2012 olivat euroa. Muutokset toimintaohjeessa Vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalvelun toimintaohjeeseen esitetään seuraavia muutoksia: 1. ilmaista HSL-matkakorttia ei jatkossa myönnetä vplkuljetuspalvelupäätöksen automaattisena lisänä. 2. Tarkennetaan kohtaa muulla paikkakunnalla tapahtuvan kuljetuspalvelun käyttö. Aiemmasta toimintaohjeesta puuttui maininta tilanteesta, jossa asiakas määräaikaisesti esim. opiskelun tai Espoon järjestämän palveluasumisen toisella paikkakunnalla vuoksi tarvitsee kuljetuspalveluja. Esitys on nykykäytännön mukainen. Lisäksi tarkennetaan tilapäisen oleskelun osalta kohtuullisten kustannusten tarkoittavan enintään 20 km/yhdensuuntainen matka. 3. Tarkennetaan palvelu- ja avustamislisän sekä porrasvedon osalta määrittelyä siitä, milloin kuljettaja voi peritä ko. palvelusta ja avustamisesta lisämaksun. 4. tarkennetaan oman auton käyttöön liittyvää ohjeistusta vastaamaan nykykäytäntöä. 5. kuljetuspalvelutarpeen arviointiin liittyen selvennetään erilaisten lausuntojen käyttöä ja mainintaa moniammatillisesta ryhmästä päätöksenteossa sekä päätöstä siten, että kuljetuspalveluja myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi ja erityisin perustein määräajaksi. Päätös tarkistetaan aina, kun asiakkaan olosuhteet muuttuvat. 6. selvennetään kohtaa pysähtyminen matkan aikana : yhdensuuntaiseen matkaan voi sisältyä vain yksi matkan varrella tapahtuva pikainen (enintään 10 min) pysähdys.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / selvennetään asiakasmaksun määräytymisen periaatteita. Muutoksena esitetään, että jatkossa perheenjäsenet (puoliso, lapsi, vanhempi, sisarus) maksavat matkastaan julkisen liikenteen matkan mukaisen aikuisten/lasten yksittäisen matkalipun hinnan. Vaihtoehto on asiakkaalle edullisempi esimerkiksi tilanteessa, jossa muut perheenjäsenet ovat alaikäisiä lapsia. Aiemmin mukana matkustanut perheenjäsen on maksanut liikenne- ja viestintäministeriön taksa-asetuksen I-taksan ja ko. matkustajien määrään perustuvan taksaluokan välisen erotuksen matkan hinnasta. 8. lisäksi on tehty joitakin teknisiä muutoksia, jotka johtuvat pääasiassa kuljetus-palvelun järjestämistavassa tapahtuneista muutoksista. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / /2013 terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto Terveysasemapalvelujen vaihtoehtoiset tuotantotavat Valmistelijat / lisätiedot: Eetu Salunen, puh. (09) Elina Jaakovlew-Markus, puh. (09) Tuija Kumpulainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen päättää, että: 1 Terveysasemapalvelujen järjestämiseen käytetään vaihtoehtoisia tuotantotapoja omaa palveluntuotantoa täydentämään. Lautakunta päättää jatkossa erikseen yksittäisen terveysaseman tuotantotavan muuttamisesta. 2 Terveysasema saa taloudelliset resurssinsa asiakkaan tekemän terveysasemavalinnan perusteella nykyisen rahoitusmallin sijasta. 3 Omaan ja vaihtoehtoiseen palvelutuotantoon sovelletaan samoja laatukriteerejä. Näitä ovat hoitoon pääsy, hoidon laatu, asiakastyytyväisyys, tuotantokustannukset ja muiden Espoon kaupungin maksamien resurssien rationaalinen käyttö. Käsittely Nieminen Haapajärven kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen kohdaksi 4: terveyslautakunnalle tuodaan selvitys kokoukseen 2/2014 niistä toimenpiteistä, joilla kaupungin terveysasemien toimintaa kehitetään ja jotka edistävät lääkärien rekrytointia. Lautakunnalle raportoidaan kahdesti vuodessa näiden toimenpiteiden toteutumisesta. Lautakunnalle tuodaan myös selvitys niistä asioista, jotka estävät terveysasematoiminnan kehittämistä suotuisaan suuntaan sekä ratkaisuesityksiä näihin ongelmiin.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 40 Esittelijä muutti päätösehdotuksensa seuraavan sisältöiseksi: päättää, että: 1 Terveysasemapalvelujen järjestämiseen käytetään vaihtoehtoisia tuotantotapoja omaa palveluntuotantoa täydentämään. Lautakunta päättää jatkossa erikseen yksittäisen terveysaseman tuotantotavan muuttamisesta. 2 Terveysasema saa taloudelliset resurssinsa osin asiakkaan tekemän terveysasemavalinnan perusteella nykyisestä rahoitusmallista (kiinteä vuosibudjetointi) poiketen. Lautakunta päättää asiasta tarkemmin sosiaalija terveystoimen vuoden 2014 käyttösuunnitelman yhteydessä. 3 Omaan ja vaihtoehtoiseen palvelutuotantoon sovelletaan samoja laatukriteerejä. Näitä ovat hoitoon pääsy, hoidon laatu ja vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys, tuotantokustannukset ja muiden Espoon kaupungin maksamien resurssien rationaalinen käyttö. 4 Lähtökohtaisesti kaupungin oma palvelutuotanto muodostaa terveysasemapalvelujen kivijalan. Omien terveysasemien osalta tehdään jatkuvaa kehittämistyötä yhteistyössä henkilöstön kanssa. 5 Mahdollisten palveluntuottajien kanssa pyritään pitkäaikaiseen kumppanuuteen kuitenkin niin, että ellei ostettu palvelu vastaa sovittua, on siitä oltava mahdollista luopua riittävän nopeasti 6 Kivenlahti jatkaa terveysasemapilotin verrokkiasemana. Wessman Hokkasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen esittelijän päätösehdotuksen kohtaan 1: Lautakunta päättää jatkossa erikseen kaikista terveysasemien tuotantotapojen muutoksista. Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua ehdotusta, joista on äänestettävä. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän päätösehdotuksen kohdat 2 6 hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyneen ne.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 40 Suoritetun nimenhuutoäänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että lautakunta on kahdeksan (8) äänestäessä vastaan ja viiden (5) puolesta hylännyt Niemisen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Suoritetun nimenhuutoäänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että lautakunta on kahdeksan (8) äänestäessä vastaan ja viiden (5) puolesta hylännyt Wessmanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös 1 Terveysasemapalvelujen järjestämiseen käytetään vaihtoehtoisia tuotantotapoja omaa palveluntuotantoa täydentämään. Lautakunta päättää jatkossa erikseen yksittäisen terveysaseman tuotantotavan muuttamisesta. 2 Terveysasema saa taloudelliset resurssinsa osin asiakkaan tekemän terveysasemavalinnan perusteella nykyisestä rahoitusmallista (kiinteä vuosibudjetointi) poiketen. Lautakunta päättää asiasta tarkemmin sosiaalija terveystoimen vuoden 2014 käyttösuunnitelman yhteydessä. 3 Omaan ja vaihtoehtoiseen palvelutuotantoon sovelletaan samoja laatukriteerejä. Näitä ovat hoitoon pääsy, hoidon laatu ja vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys, tuotantokustannukset ja muiden Espoon kaupungin maksamien resurssien rationaalinen käyttö. 4 Lähtökohtaisesti kaupungin oma palvelutuotanto muodostaa terveysasemapalvelujen kivijalan. Omien terveysasemien osalta tehdään jatkuvaa kehittämistyötä yhteistyössä henkilöstön kanssa. 5 Mahdollisten palveluntuottajien kanssa pyritään pitkäaikaiseen kumppanuuteen kuitenkin niin, että ellei ostettu palvelu vastaa sovittua, on siitä oltava mahdollista luopua riittävän nopeasti 6 Kivenlahti jatkaa terveysasemapilotin verrokkiasemana. Liite 6 Äänestyspöytäkirja

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 40 7 Äänestyspöytäkirja Oheismateriaali - Raportti terveysasemapilotista Oma Lääkärisi Espoontori vs. Kivenlahti - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Selostus terveyslautakunnan antaman valmistelukehotuksen ( ) mukaisesti lautakunnalle tuodaan käsiteltäväksi terveyskeskuspalvelujen vaihtoehtoisia tuotantotapoja koskeva esitys. Perustelut Esityksen tarkoitus on luoda terveysasematoimintaan toimintaympäristö, jossa asiakkaan valinta siirtää resursseja paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaaville terveysasemille. Samalla terveysasemia johdetaan yhtenäisten tavoitteiden kautta ja luodaan jatkuvan parantamisen kulttuuria. Henkilöstölle ja esimiehille annetaan paremmat mahdollisuudet käyttää koko osaamistaan. Hoitoon pääsyn, hoitotulosten, asiakastyytyväisyys ja muut oleelliset tulokset tuodaan julkisesti vertailtavaksi ja siten luodaan painetta välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin. Jos korjaavissa toimenpiteissä ei kohtuullisessa ajassa onnistuta voidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle esittää terveysaseman tuotantotavan muutosta. Terveysasemien nykytila Käyttämällä runsaasti sijaisia, vuokralääkäreitä ja vähäisissä määrissä ostopalveluja on odotusaika kiireettömälle lääkärin vastaanotolle saatu putoamaan yli kuudesta viikosta keskimäärin kolmeen viikkoon. Vain suhteellisen kokematonta lääkärihenkilöstöä on ollut saatavilla. Tämän vuoksi laboratorio- ja röntgenkustannukset sekä lähetemäärät erikoissairaanhoitoon ovat nousseet aiheuttaen merkittäviä lisäkustannuksia. Kustannuksiakin suurempi ongelma on hoidon laadun hallinta. Laadukkaan virka- ja työsuhteisen työn mahdollistamiseksi on tunnistettu neljä ydintavoitetta 1. Vakituisen lääkärihenkilöstön määrän lisääminen % toteutuneesta lääkärityöpanoksesta tuotettiin vakituisten viranhaltijoiden voimin. Minimitasona voidaan pitää 80 %:a lääkärityövoimasta. Espoon terveysasemilla minimitasoon pääsemiseksi tarvitaan 45 uutta yleislääketieteen erikoislääkäriä tai kokenutta yleislääkäriä. Ilman todella merkittäviä palkankorotuksia Espoon kaikille 140 terveyskeskuslääkärille tähän 80 % tasoon pääsemisen arvioidaan vievän vähintään viisi vuotta. 2. Johtamisen rakenteiden ja johtamisosaaminen parantaminen.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 40 Johtava ylilääkäri johtaa tällä hetkellä terveysasemia alueorganisaation kautta. Potilastyötä tekevän hoitajan- tai lääkärin ja johtavan ylilääkärin välissä on tällä hetkellä kaksi tai kolme organisaatiotasoa. Organisaatiorakennetta tulee madaltaa. Terveysaseman esimiehelle tulee antaa riittävästi toimintavapautta. Johtamisen tueksi tarvitaan tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Tavoiteasetantaa on terävöitettävä ja laajennettava myös terveyshyödyn mittareihin. 3. Jäykkyyksien purkaminen. Henkilöstön välisessä työnjaossa on vielä paljon kehitettävää. Hoitajien osaaminen ei ole täysimääräisessä käytössä. Reseptikoulutuksesta syksyllä 2014 valmistuvien hoitajien palkkauksen ja työnkuvan muokkaaminen on erinomainen tilaisuus korjata tätä tilannetta. Vuoden 2013 kokemusten perusteella Kivenlahden terveysaseman nettobudjetointi ei ole riittävä toimenpide jäykkyyksien purkamiseksi. Syyskuussa 2013 suoritetun henkilöstökyselyn mukaan 84 % vastanneista oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämästä Terveysasemilla pitää olla nykyistä enemmän toimintavapautta. Samanaikaisesti tulee ottaa käyttöön yhdenmukaisia, parhaiksi havaittuja käytäntöjä kaupungin laajuisesti. 4. Asiakkaan nostaminen keskiöön. Jotta terveysasemilla olisi myös taloudellinen motiivi tuottaa mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita, tulee terveysasemien rahoituksen heijastella asiakkaiden tekemää valintaa. Tällöin terveysasema (oma tai yksityisesti tuotettu) saa tai menettää rahaa ja sitä kautta henkilöstöresurssia asiakkaan tekemän valinnan perusteella. Asiakkaan rationaalinen valinta edellyttää vertailukelpoista julkista tietoa mm. hoitoon pääsyn ja hoitotulosten osalta. Vaihtoehtoiset tuotantotavat Espoon kaupungin strategiassa, Espoon tarinassa, painottuvat asukas- ja asiakaslähtöisyys, monimuotoisuus, Espoon edelläkävijän rooli ja kustannustehokkuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aloite perusterveydenhuollon uudistamiseksi sisältää ehdotuksen perusterveydenhuollon palveluntuottamisen monipuolistamisesta. Oma Lääkärisi Espoontori (jatkossa Espoontori) aloitti toimintansa Espoon 11. terveysasemana. Terveysasematoiminta on ostettu Mediverkko Oy:ltä ja vastaa sisällöltään Espoon omilla, keskisuurilla terveysasemilla tuotettua toimintaan. Espoontorin rahoitus on hoidettu asukasperusteisesti kiinteällä, kullekin ikäluokalle erikseen vakioidulla vuosihinnalla riippumatta palveluiden toteutuneesta käytöstä. Toiminnan tuloksista on tehty erillinen raportti, joka on esityksen liitteenä. Raportin ovat allekirjoittaneet kaikki ohjausryhmän jäsenet. Ensimmäisen viiden kuukauden tulokset ovat hyvät. Hoitoon pääsy on ollut Espoon paras, lääkärikäyntejä on tuotettu 30,3 % enemmän/asukas verrattuna

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 40 verrokkiasemaan, hoitajakäyntejä 55 % enemmän / asukas. Espoon kaupungin maksamia laboratorio- ja röntgenpalveluja on käytetty rationaalisesti ja kustannustehokkaasti. Asiakastyytyväisyys on ollut Espoon kaupungin paras. Lääkärikäynnin kokonaishinta (sisältää laboratorio- ja röntgenkulut) on 46 % edullisempi kuin verrokkiasemalla. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon on tehty 28 % vähemmän kuin verrokkiasemalta / lääkärikäynti. Espoontorin vastuulla olevan väestön Jorvin terveyskeskuspäivystyksen käyttö on matalampaa kuin Espoossa keskimäärin. Ensimmäisen viiden kuukauden perusteella asukasperusteinen terveysasemapalvelujen osto soveltuu vaihtoehtoiseksi terveysasemapalvelujen tuotantotavaksi. Palveluseteli: Tällä hetkellä ei ole mahdollista ostaa yleislääkäri- ja hoitajapalveluja yksittäiselle kuntalaiselle asukasperusteisella hinnalla, koska yksityisten lääkäriasemien hinnoittelu on käyntiperusteista. Myös voimaan tuleva asiakkaan oikeus hakea terveysasemapalvelunsa muualta kuin kotikunnasta tulee perustumaan käyntiperusteiseen hinnoitteluun. Käyntiperusteisten palvelusetelien laajamittainen käyttö nostaisi nykytilanteissa yksiselitteisesti kustannuksia. Palveluseteliä on mielekästä käyttää tasaamaan kysyntähuippuja tai silloin kun yksittäisellä terveysasemalla on tilapäiseksi arvioituja tuotantovaikeuksia. Palveluntuottajat tulee kilpailuttaa ja kilpailutuksessa velvoittaa palveluntuottajia hankkimaan suora yhteys Espoon käyttämään potilastietojärjestelmään. Palveluseteli ei sovellu vaihtoehtoiseksi terveysasemapalvelujen laajamittaiseksi tuotantotavaksi Henkilöstön muodostamat yritykset ja osuuskunnat: Syyskuussa 2013 suoritettiin terveysasemien henkilökunnalle kysely, johon vastasi yhteensä 112 hoitajaa ja lääkäriä. 30 % lääkäreistä ja 18 % hoitajista oli valmis tekemään terveysasematyötä muutenkin kuin suorassa virka- tai työsuhteessa kuntatyönantajaan. 51 % henkilöstöstä oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämästä Nykyinen toimintamalli estää minua tekemästä parhaani potilaiden hyväksi. Voimassa oleva hankintalaki ei mahdollista suorahankintaa henkilöstön yrityksiltä. Henkilöstön yrityksiä ei myöskään voida suosia kilpailutuksissa. Henkilöstön muodostamille yrityksille tai osuuskunnille voidaan luoda tilaa ostamalla terveysasemapalveluja siten, että tarjous on mahdollista jättää perustettavan osuuskunnan tai yrityksen nimiin. Tällainen menettely todennäköisesti houkuttelisi palveluntuottomarkkinoille uusija toimijoita mikä olisi asiakkaiden ja palvelun ostajan etu. Henkilöstön muodostamat osuuskunnat tai yritykset soveltuvat terveysasemapalvelujen tuottamiseen vain yhtenä mahdollisena osallistujana terveysasemapalveluitten hankintaan kilpailuttamalla. Johtopäätös Omassa terveysasematuotannossa on huomattavia uudistamisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Tunnistettujen uudistustarpeiden täysimittainen läpivienti vie useita vuosia. Asukasperusteisesti ostettu terveysasemapalvelu sopii viiden kuukauden kokemuksen perusteella terveysasemapalvelujen tuottamiseen Espoossa. Espoontorin toimintaaika on lyhyt. Lautakunnalle esitellään suullisesti lähtien

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 40 toimineen Hakunilan ulkoistetun terveysaseman toiminnan tärkeimmät tulokset, jotka ovat myös rohkaisevia. Terveysasemapalveluiden asukaspohjainen hallittu osto nopeuttaa ja helpottaa omassa tuotannossa välttämättömiä muutoksia ja uudistuksia. Terveysasemantoiminnan järjestämistä koskevan yhteistoimintaneuvottelun pöytäkirjaluonnos on nähtävillä kokouksessa. Päätöshistoria terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto merkitsee tiedoksi terveysasema- ja yleislääkäripalveluiden tuotantotapojen esittelyn. Päätös terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto merkitsi tiedoksi terveysasema- ja yleislääkäripalveluiden tuotantotapojen esittelyn. Lisäksi jaosto pitää tärkeänä, että Espoon omana tuotantona järjestettäviä terveysasemapalveluita kehitetään edelleen innovatiivisesti ja sen lisäksi Espoontorin hyvien tulosten pohjalta selvitetään terveysasemapalveluiden tuottamisen mahdollisuutta myös muilla terveyskeskusalueilla. Päätösten pohjalla olevien tietojen on oltava vertailukelpoisia ja seurannan on oltava jatkuvaa. Tiedoksi -

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Valmistelija/lisätietoja: Tommi Hietanen, puh (09) päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Psykologin viran (319409) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaaliohjaajan viran (332592) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajanhenkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Säännöllisen työajan ja liukuma-aika rajojen muuttaminen sosiaali- ja terveystoimessa Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Toimeentulotuen myöntämistä koskevat ohjeet, tarkennus sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiin ohjeisiin / Kohtuullinen vuokra henkilöluvun mukaan, lasten harrastusmenot sekä matkakulut AA- ja NA ryhmissä käyntejä varten alkaen Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa 18 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa 20 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / Terveyskeskuslääkärin viran (213001) vakinainen täyttäminen 26 Terveyskeskuslääkärin viran (213054) vakinainen täyttäminen Terveyspalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Hammasimplantit ja niiden instrumentaatio PKS, hankinta 9 Suun terveydenhuollon oikomisen tarveaineet ja tarvikkeet PKSyhteishankinta 10 Suun terveydenhuollon tekniset tarveaineet ja tarvikkeet PKSyhteishankinta Vanhusten palvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Espoon kaupungin päätös osallistumisesta "Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisellä resurssoinnilla"- hankkeeseen Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Apulaisylilääkärin viran (332377) vakinainen täyttäminen vanhusten palvelujen/espoon sairaalan tulosyksikössä, työavain 13 Apulaisylilääkärin viran (333580) vakinainen täyttäminen vanhusten palvelujen /Espoon sairaalan tulosyksikössä, työavain 14 Erikoislääkärin viran (333520) vakinainen täyttäminen vanhusten palvelujen/espoon sairaalan tulosyksikössä Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / / terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Hietanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Verohallinnon arvonlisäverotusta koskeva ohjaus - Espoon kaupungin ja A-klinikkasäätiön sopimuksen irtisanominen - Aluehallintoviraston päätös Henkilöstöseuranta lokakuu 2013 terveystoimen palveluksessa olevan henkilöstön määrä lokauun 2013 lopussa oli yhteensä 3546 henkilöä, mikä on 6 henkilöä enemmän kuin syyskuussa Vakinaisen henkilöstön määrä oli 2860 ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli 647. Lisäksi työllistettyjä oli 39. Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön määrä (1248) on 9 henkilöä enemmän kuin syyskuussa Terveyspalvelujen henkilöstömäärä (883) lisääntyi 3 henkilöllä syyskuuhun 2013 verrattuna. Vanhusten palveluissa työskenteli lokakuun 2013 lopussa 1279 henkilöä, mikä on 8 henkilöä vähemmän kuin syyskuun 2013 lopussa. Esikunnan henkilöstömäärä (136) on 2 henkilöä enemmän kuin syyskuussa Verohallinnon ohjeistus eläkeläisten ateriointiin liittyvässä arvonlisäverokysymyksessä Espoon kaupunki on lähettämässään pyynnössä verottajalle pyytänyt verohallinnon ohjeistusta eläkeläisten ateriointiin liittyvässä arvonlisäverokysymyksessä. Verottaja on antanut ohjauksensa (Dnro A514/430011/2013). Ohjauksen mukaan Espoon kaupungin

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 40 palvelukeskuksissa tapahtuva aterioiden myynti eläkeläisille ns. ryhmäpäätöksen perusteella ei ole AVL 38 :n mukaista verotonta sosiaalihuoltopalvelun myyntiä, koska palveluja ei luovuteta sosiaalihuoltolainsäädännössä tarkoitetuille sosiaalihuoltoon oikeutetuille henkilöille. Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua yksilölliseen tarveharkintaan ja sen perusteella tehtyyn päätökseen sosiaalihuollon tarpeesta. Edellä mainitusta ohjauksesta johtuen eläkeläiset rinnastetaan alkaen muihin kuntalaisiin ja he voivat ruokailla omavalintaisesti missä tahansa lounasravintolassa. Verohallinnon ohjeistus on oheismateriaalina. 3 Espoon terveyskeskusten jonotilanne T3- arvo terveysasemilla päiviä Samaria 7 Kalajärvi 9 Espoontori 9 Espoonlahti 9 Kivenlahti 29 Kilo 41 Leppävaara 21 Viherlaakso 24 Matinkylä 22 Puolarmetsä 35 Tapiola 22 4 Aluehallintoviraston päätös koskien valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanoa terveyskeskuksissa (2710/2012) antoi Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle selvityksen terveydenhuoltolain (1326/2010) ja asetuksen (338/2011) mukaisen toiminnan järjestämiseen liittyviin erillisiin kysymyksiin. (mm kouluympäristön terveellisyys, turvallisuus sekä hyvinvointi, lääkärien mitoitus neuvolatoiminnassa, kouluterveydenhuollossa sekä opiskeluterveydenhuollossa, määräaikaisten terveystarkastusten toteutuminen). Aluehallintoviraston ratkaisu: Asia ei anna tällä erää aluehallintovirastossa aihetta muihin toimenpiteisiin.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / 40 Päätös kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. 5 Espoon kaupungin ja A-klinikkasäätiön sopimuksen irtisanominen Kirje on oheismateriaalina. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 32 / / / terveystoimen lokakuun 2013 seurantaraportti (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 hyväksyy liitteenä olevan lokakuun 2013 seurantaraportin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta ja siihen liittyvät selvitykset Espoo-strategiaan sisältyvien tulostavoitteiden toteutumisesta 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle lupaa poiketa seuraavista tulostavoitteista: Toimintakate on enintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Keskeisten palvelujen tuotanto-/yksikkökustannukset alenevat ja niiden seuranta on kunnossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvaa ja asukaskohtaiset kustannukset laskevat. 3 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään seurantaraporttiin ja siihen liittyviin oheisraportteihin tarvittavat tekniset muutokset. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 terveystoimen lokakuun 2013 seurantaraportti 9 Espoo-strategia tulostavoitteiden toteutuminen Vuoden 2013 talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevan ohjeen mukaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan lokakuun lopun tilanteesta seurantaraportti tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta mukaan lukien keskeiset