T O Y. Tiedeopetusyhdistys ry:n jäsenlehti

Transkriptio

1 T O Y Tiedeopetusyhdistys ry:n jäsenlehti 2/2006

2 Sisältö Puheenjohtajan mietteitä Kutsu syyskokoukseen Suunnolle Tiedeopetuksen tilanne Suomessa Energiansäästö esiin Energiansäästöviikolla Kokeellisia ja havainnollisia menetelmiä uusiutuvien energialähteiden opetukseen Eteeriset öljyt Roihuavat hedelmät Matematiikan opetuksen resurssikeskus Summamutikka Kipinöivää fysiikan opiskelua

3 Puheenjohtajan mietteitä Lämmin ja kuiva kesä on kääntynyt lämpimäksi syksyksi ja vaikka pohjoisessa on koettu jo ensimmäiset lumikuurotkin, tällä etelässä on vieläkin suorastaan kesäistä. Toivottavasti opettajat ovat pystyneet käyttämään aurinkoisia päiviä hyväkseen ja olemaan oppilaidensa kanssa paljon ulkoa. Opettajan ja kasvattajan persoonalla on merkittävä vaikutus siihen, miten ja mitä lapset ja nuoret oppivat. Aktiivisuus ja innostuneisuus tarttuvat usein myös luokkaan. On siis tavoiteltavaa, että jokainen opettaja olisi innostunut ja jaksaisi tehdä työtään. Toivottavasti yhdistyksemme toiminta ylläpitää ja herättää opettajien innostuneisuutta tiedekasvatuksen saralla. Toiminnan tehokkuudessa ja laadun ylläpitämisessä on tärkeä myös jäsenten palaute. Siitä syystä toivoommekin aktiivisempaa keskustelua ja toiveita yhdistyksen hallitukselle. Nykypäivän teknologia mahdollistaa nopean yhteydenoton ja hetkessä syntyneet ideat voi saman tien lähettää eteenpäin. Käyttäkää siis osoitetta hyväkseen! Oikein hyvää energiansäästöviikkoa ja tulevaa syyslomaa t. Merike, pj

4 Kutsu syyskokoukseen Tiedeopetusyhdistys ry:n syyskokous järjestetään klo Suunto Oy:ssä Vantaalla. Syyskokouksen yhteydessä osallistujien on mahdollista tutustua Suunto Oy:n tuotantoon. Kokouksen yhteydessä tarjotaan välipalaa. Ohjelma Yhdistyksen syyskokous ja tarjoilu Suunto Oy:n esitys ja keskustelua Tilaisuus pidetään Suunto Oy:n tiloissa Valimotie 7. Tarkempia tietoja yrityksestä: Sitova ilmoittautuminen mennessä Merike Keslerille tai Tule tutustumaan Suomalaiseen huipputeknologiaan ja -suunnitteluun! Lämpimästi tervetuloa! Käy katsomassa Heurekassa Kopioitu luonnosta-näyttely. Kannen kuva syntyi Heurekan uusimman näyttelyn inspiroimana.

5 Tiedeopetuksen tilanne Suomessa Kerhokeskus - koulutyön tuki ry ja Opetushallitus toteuttivat alkuvuodesta 2006 kyselyn, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää syventävää tiedeopetusta tukevaa toimintaa. Tiedeopetusta tukevaksi toiminnaksi laskettiin erilaisten valinnaiskurssien, kerhojen, leirien, projektien ja teemapäivien järjestäminen kouluissa. Tieto-, taito ja taideaineita ei tässä yhteydessä eroteltu. Kyselyyn vastasi reilut 340 koulua ja edustettuna olivat kaikki luokka-asteet. Yleiseurooppalainen huoli on, että tiede ja teknologia eivät ole nuorten suosiossa, nuorista kasvaa passiivisia tieteen vastaanottajia eikä aktiivisia tieteen käyttäjiä. Myös Opetusministeriön tiede- ja teknologia työryhmä esitti selvityksessään, että suomalaisille on taattava tiedeosaamisen perustaso sekä tieteellinen lukutaito. Työryhmä esitti mm. myös sitä, että oppituntien ulkopuolisen toiminnan ja tiedeharrastuksiin ohjaavaan toiminnan on monipuolistuttavaa sekä toiminnan tulisi olla pitkäjänteistä. Kyselyyn vastannet opettajat totesivat, että opetussuunnitelmien puitteissa tapahtuva opetus tarjoaa riittävästi haasteita, eikä olemassa olevat tuntikehykset mahdollista ylimääräisen toiminnan järjestämistä. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana on kehittynyt tilanne, jossa esim. koulujen kerhotoiminta on hiipunut merkittävästi. Merkittävin syy, miksei ylimääräistä toimintaa voida järjestää, on rahallisten resurssien puuttuminen (kuva 1). Huolestuttavaa on kuitenkin myös se, että vaikka rahaa esim. kerhojen ohjaukseen olisikin, niin siihen ei löydy henkilöä. Vastavalmistuva opettajakunta on tilanteessa, jossa he itse eivät enää ole päässet koulujen kerhoihin osallistumaan, eivätkä he ole saaneet kerhonohjaukseen liittyvää koulutusta opettajakoulutuslaitoksissa. Kerhotraditio on siis käytännössä häviämässä. 1 % 3 % 13 % Rahalliset resurssit puuttuvat (44 %) Henkilöresurssit puuttuvat (31 %) 8 % 44 % Puuttuu mielenkiinto oppilaiden keskuudessa, aihe ei kiinnosta nuoria (8 %) Kunta tarjoaa aiheeseen liittyvää harrastustoimintaa (1 %) 31 % Ulkopuoliset seurat/yhdistykset järjestävät aiheeseen liittyvää harrastustoimintaa (3 %) Muut syyt (13 %) Kuva 1. Syitä, miksei syventävää tiedeopetusta järjestetä kouluissa. Koulujen ulkopuoliset tahot tarjoavat paljon erilaista materiaalia ja täydennyskoulutusta opettajille tiedekasvatuksen tehostamiseen. Tämä tarjottava toiminta on tavoitteellista sekä enimmäkseen opetussuunnitelmien mukaista, mutta kuitenkin kouluissa melko vähäisessä käytössä. Tietylle osalle opettajista ei ole minkäänlaista ongelmaa käyttää oppikirjojen ja koulun ulkopuolista materiaalia opetus-

6 työssä hyväkseen, suurin osa opettajista kokee niiden käytön taas ylimääräisenä työnä. Syventävän tiedekasvatuksen toiminnan lisääntyminen edellyttää monia lisäyksiä (kuva 2). Kyselyssä toivottiinkin ns. korvamerkityn rahan palauttamista kouluille. Tämä takaisi innostuneille opettajille myös palkkion tehdystä työstään. Se ettei oppilaat ole kiinnostuneet osallistumaan esim. tiedekerhoihin, riippuu mitä ilmeisimmin opettajien taidoista tehdä kyseinen toiminta houkuttelevaksi. Mikäli resursseja tulisi riittävästi, etenkin kerhoja järjestettäisiin enemmän (kuva 3). 13 % 11 % 4 % 2 % 37 % Laajeneminen edellyttää lisäystä Ohjaajan palkkioon 37% Materiaaleihin ja/tai völineisiin 33% Asiantuntemukseen 13% Oppilaiden mielenkiintoon 11% Muuhun 4% Ei lisätarvetta 2% 33 % Kuva 2. Kohteet, joihin toivotaan resurssien lisäystä järjestääkseen enemmän tiedeopetusta tukevaa toimintaa. 4 % 22 % Järjestettäisiin enemmän 26 % Valinnaiskursseja 22% Kerhoja 33% Leirejä 15% Muuta toimintaa 26% Ei vaikutusta toimintaan 4% 15 % 33 % Kuva 3. Toimintamuodot, joita lisättäisiin, jos resursseja olisi riittävästi. Kaikenlaista syventävää tiedekasvatusta on syytä kehittää, koska se antaa mahdollisuuden eriyttävään opetukseen, yhtälailla niin lahjakkaille kuin myös heikoille oppijoille. Selvitys kokonaisuudessa on luettavissa osoitteessa Merike Kesler

7 Energiansäästö esiin Energiansäästöviikolla Kun tietoa löytyy, voit valinnoillasi vaikuttaa Valtakunnallisella Energiansäästöviikolla nostetaan energiansäästö esiin - jo kymmenennen kerran. Viikon aikana voi jokainen tarkastella omia energiankäyttötapojaan. Tietoa energiaan liittyen on tarjolla mm. Motivan verkkopalvelussa. Pääosassa Energiansäästöviikolla ovat meidän jokaisen ulottuvilla olevat keinot vähentää turhaa energiankulutusta ja omalta osaltamme vaikuttaa siten myös ilmastonmuutokseen. Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat yli 80 % ilmastonmuutokseen vaikuttavista hiilidioksidipäästöistä. Energiansäästö tuntuu positiivisesti myös lompakossa. Valinnoillamme on vaikutusta. Kannattaa siis valita oikein ja panostaa energiatehokkuuteen. Mukana jo yli 210 aktiivista yritystä ja yhteisöä Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna lokakuuta. Mukaan on ilmoittautunut yli 210 erilaista yritystä ja yhteisöä eri puolilta Suomea. Viikkoa vietetään niin teollisuudessa kuin palvelualalla, kunnissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Energiansäästöviikolla kerrotaan miten energiansäästössä ja sen käytön tehostamisessa on edistytty. Silloin tehdään energiansäästötekoja, mietitään ja muutetaan omia käyttötapoja - ja kerrotaan siitä myös muille. Tavoitteena on tehdä energiansäästämisestä pikemmin vakiintunut tapa kuin yhden viikon harrastus - Energiansäästöviikko on joka viikko. Valmiit opetusaineistot apuna energiaopetuksessa Motiva on yhteistyökumppaneineen toteuttanut ja koonnut erilaisia opetusaineistoja eri kouluasteiden käyttöön. Materiaaleja löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi. Hei, kaikki toimii! on tokaluokkalaisten Energiansäästöviikon opetuspaketti, joka sisältää runsaasti aineistoa myös 3-4 ja 5-6 luokkien käyttöön. Materiaalissa käsitellään innostavasti energiaa, sen käyttöä ja säästöä sekä uusiutuvia energialähteitä. Materiaali sisältää sekä opettajan että oppilaan aineistot. Energiapelikortit on suunniteltu pääasiassa 6-10-vuotiaiden oppilasryhmien energiaopetuksen ja -kasvatuksen tueksi. Energiapelikorteissa on kuvattu neljä energiankulutustottumuksiltaan erilaista perhettä arkipäivän askareissa. Kortit toimivat hyvin erilaisten roolileikkien ja keskustelun pohjana. Yläasteille ja lukioon soveltuu Koulun energiansäästäjän kansio, jota voidaan käyttää sekä opetustyössä että koulun oman energiajärjestelmän kehittämisessä. Netistä löytyy myös runsaasti erilaisia verkkomateriaaleja sekä pelejä energiaopetuksen tueksi eri vuosiluokille. Ne löytyvät kootusti osoitteesta: Lisätietoja: viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy, puh. (09) , kirsimaaria.forssell@motiva.fi viestintäassistentti Suvi Salmela, Motiva Oy puh. (09) , suvi.salmela@motiva.fi

8 Kokeellisia ja havainnollisia menetelmiä uusiutuvien energialähteiden opetukseen Toy-lehden edellisessä numerossa kerroimme, että Peltolan koulussa fysiikan ja kemian lisätunti on järjestetty ympäristökemiaa ja fysiikkaa käsitteleväksi kokonaisuudeksi. Viime keväänä saimme Motivalta haasteen koota ja kehittää toimivia kokeellisia töitä uusiutuvien energialähteiden opetukseen. Pidimme aiheesta työpajan Luma-päivillä Viikin normaalikoululla. Työpakettimme lisättiin myös Motivan sivuille internetiin. Uusiutuviin luonnonvaroihin lasketaan energianlähteet, jotka hyödyntävät jatkuvasti uusiutuvia luonnonvaroja kuten auringonpaistetta, tuulta, virtaavaa vettä, maalämpöä tai käyttävät biologisten prosessien ylläpitämiä varantoja, kuten esimerkiksi puuta. Uusiutuviin luonnonvaroihin ei lasketa fossiilisia polttoaineita eikä ydinvoimaa. Koska fossiilisia polttoaineita kulutetaan nopeasti, ne kuluvat ennen pitkää loppuun. Uusiutuvia energialähteitä on ollut vaikea havainnollistaa koulussa kokonaisvaltaisesti. Kokeellisuuden avulla aihe tulee lähemmäksi sekä oppilasta, että opettajaa. Alla on muutama kokeilemisen arvoinen työohje. Kysymyksiä oppilaille energialähteistä: Mitä uusiutuvia energialähteitä Suomessa käytetään ja miten suuressa mittakaavassa? Mitä päästöjä niistä aiheutuu? Mitä hyviä ja huonoja puolia uusiutuvien energialähteiden käytöstä on meille? Pystytäänkö niillä täyttämään kasvavan teollisuuden lisääntyvä energian tarve vai sopivatko ne paremmin pienimuotoiseen paikalliseen energian tuotantoon? Mihin ihminen tarvitsee energiaa? Voinko vähentää energiankäyttöäni? Tutkimuksia 1. Kasvit tuottavat happea Tarvikkeet: Koeputki Suodatinsuppilo Keitinlasi Akvaariokasvi Lamppu tai auringon valoa Hehkuva puutikku Työohje: Rakenna laitteisto ja laita keitinlasiin vettä. Aseta lasin pohjalle vesikasvi suodatinsuppilon alle. Suppilon päälle kiinnitetään vedellä täytetty koeputki, johon kasvin tuottamaa happea alkaa muodostua. Huolehdi, että koeputki on täynnä vettä, ettei siellä on jäljellä enää ilmaa. Aseta laitteisto kirkkaaseen valoon. Reaktio saattaa kestää useita viikkoja. Veden pinta laskee koeputkesta, kun sinne muodostuu happea. Voit osoittaa muodostuneen hapen viemällä hehkuvan puutikun koeputkeen. Pohdittavaa: Mistä kasvi saa tarvitsemansa hiilidioksidin? Mitä tapahtuisi, jos kasvi ei saisi valoa? Miksi on tärkeää, että suuria metsiä ja sademetsiä ei kaadeta?

9 2. Kasvit muuttavat hiilidioksidia Tarvikkeet: Kolme koeputkea Kolme koeputken korkkia Kaksi vesikasvia Indikaattoria (esim. metyylipunainen tai fenolipuna) Alumiinifolio Lamppu tai auringon valoa Työohje: Lisää kolmeen koeputkeen vettä ja indikaattoria. Puhalla varovasti pillillä hiilidioksidia veteen niin, että koeputkessa olevan indikaattorin väri muuttuu. Varo imemästä liuosta. Laita kahteen koeputkeen akvaariokasvi. Peitä toinen akvaariokasvin sisältämä koeputki huolellisesti alumiinifoliolla. Laita korkki jokaisen koeputken päälle. Aseta koeputket aurinkoon tai kirkkaan lampun alle. Katso, mitä tapahtuu. Reaktio kestää n. tunnin. Kirjoita havaintosi vihkoon. Pohdi myös syitä, miksi näin tapahtui. Pohdittavaa: Miten ruoho kasvaa, jos ilmassa on paljon hiilidioksidia? Mitä tapahtuisi, jos keskilämpötila Maapallolla nousisi 2 o C? Mitä kasvit valmistavat hiilidioksidista? Olisiko hyvä asia, jos ilmassa olisi 30-40% happea nykyisen 20% sijaan? 3. Biokaasu Tarvikkeet: Orgaanista biojätettä Kanankakkaa (lannoitetta) Suuri muovikanisteri (10-25l) Korkki kanisteriin Kumiputkea ja klipsi (jolla voit sulkea putken) Ohutta lasiputkea Suuri keitinlasi Ruisku (50-100ml) Eristemateriaalia (esim. styroksia) Työohje: Tee kanisterin korkkiin reikä ja aseta siihen kumiletku. Tiivistä reikä esim. liimalla niin että se on varmasti tiivis. Laita biojäte ja kanankakka kanisteriin ja sekoita hyvin. Sulje kanisteri korkilla ja päällystä se eristemateriaalilla.

10 Varmista, että kanisteri on suljettu tiiviisti! Sulje klipsillä (tai esim. solmulla) korkista lähtevä letku! Muutaman päivän kuluttua on päästettävä kanisterissa oleva ylimääräinen ilma ulos. Avaa klipsi ja anna ilman tulla ulos. Anna ilman tulla kanisterista kunnes se alkaa haista. Pilaantuneelle tuoksahtava kaasu on luonnonkaasua. Sulje klipsi, kun haistat luonnonkaasun. Anna seoksen muhia vielä muutaman viikon ajan. Kokoa muu laitteisto valmiiksi. Täytä suuri keitinlasi vedellä. Laita ruiskun päähän kumiletku, josta lähtee ohut lasiputki. Sulje letku klipsillä ja täytä sen jälkeen ruisku vedellä. Kiinnitä ruisku statiiviin siten, että ruiskun alaosa on keitinlasissa, varo, ettei vesi pääse karkaamaan ruiskusta. Aseta kanisterista tuleva kumiletku ruiskun sisään. Avaa klipsit kanisterin letkusta ja ruiskusta lähtevästä letkusta. Vie palava tulitikku ruiskusta lähtevän lasiputken suulle. Katso mitä tapahtuu! Pohdittavaa: Arvioi, kuinka paljon tarvittaisiin biokaasua lämmittämään kokonainen talo. Arvioi, kuinka paljon orgaanista jätettä yksi perhe tuottaa viikossa tai vuodessa. Kuinka paljon jätettä tarvitsisit, että voisit olla omavarainen bioenergian käyttäjä? Mitä tapahtuu biojätteelle, jos se viedään kaatopaikalle? Mitä tapahtuu jätevedenpuhdistamolla olevalle orgaaniselle jätteelle? Mitä muita laitteita tarvitsisit, jos sinulla olisi oma biokaasulla toimiva energiavoimala kotonasi? Alkuperäiset työohjeet löytyvät osoitteesta: Motivan sivut, joissa meidän kokoelmamme: Terhi Ahonen ja Pirkko-Liisa Kärnä, Peltolan koulu Vantaa

11 Eteeriset öljyt Kasveissa on muutakin hyödyllistä kuin kaunis ulkonäkö, tai syötävät ominaisuudet. Osasta kasveja saa tuoksuvia, eli eteerisiä öljyjä. Niistä tarkemmin seuraavana. Mitä ovat eteeriset öljyt? Eteeriset öljyt tai aromaattiset öljyt, ovat kasveista saatavia, helposti haihtuvia ja rasvaliukoisia yhdisteitä. Sana öljy on harhaanjohtava, sillä yleisesti ottaen öljyt eivät ole haihtuvia. Eteeriset öljyt ovat kuitenkin kemiallisesti öljyjen kaltaisia. Ne ovat kasvien sekundaarimetabolian tuotteita, joita kasvit tuottavat joko osana normaalia kasvuaan, tai vasteena stressille tai taudinaiheuttajan hyökkäykselle. Eteeriset öljyt muodostuvat pääasiassa niihin erikoistuneissa soluissa tai solukoissa, yleensä kasvin lehdissä tai varressa, mutta joillakin kasveilla myös juurissa, silmuissa, kukissa tai hedelmissä. Eteerisillä öljyillä on eri tutkimuksissa havaittu olevan runsaasti erilaisia vaikutuksia, mm. mikrobien kasvua estävää, antioksidatiivista vaikutusta, rauhoittavaa vaikutusta, mutta myös ärsyttävää vaikutusta, erityisesti sisäisesti käytettynä. toimivan pölyttävien eläinten houkuttimina, sekä suojaavan kasvia liialta valon vaikutukselta. Mitä eteeriset öljyt ovat kemiallisesti? Kemiallisesti öljyt koostuvat monimutkaisista ja vaihtelevista rasvaliukoisten yhdisteiden seoksesta, jotka kuuluvat terpeeneihin (perusrakenne C 6 H 10, joista muodostuneet mono-, seksvi- ja diterpeenit), fenyylipropanoideihin sekä alhaisen molekyylipainon omaaviin alifaattisiin yhdisteisiin, mm. hiilivetyihin, happoihin, alkoholeihin, aldehydeihin, asyklisiin estereihin ja laktoneihin. Öljyissä voi myös olla typpeä ja rikkiä sisältäviä yhdisteitä, kumariineja ja fenyylipropanoidihomologeja. Miten eteerisiä öljyjä saadaan kasveista? Eristämiseen käytetään useita erilaisia menetelmiä, esimerkiksi vesihöyrytislaamista, ylikriittistä nesteuuttoa, uuttamista orgaanisilla liuottimilla ja hiilidioksidiuuttoa. Tavallisin, ja Euroopan farmakopean hyväksymä menetelmä, on uuttaa vesitislaamalla tähän tarkoitukseen kehitetyllä laitteistolla. Öljyn erottuminen tapahtuu pääpiirteissään seuraavasti: vesi ja siinä oleva kasvirohdos keitetään, jolloin kasvissa olevat eteeriset öljyt ja vesi höyrystyvät laitteistoon. Laitteiston jäähdyttäjäosassa seos kondensoituu nesteeksi, jossa on kaksi toisiinsa liukenematonta faasia (vesi ja öljy), ja josta öljy vettä kevyempänä jää tislauslaitteistossa olevan veden pintaan laitteiston keräysosaan. Öljy lasketaan tislauksen päätyttyä laitteistosta. Mitä eteerisillä öljyillä tehdään? Eteeristen öljyjen biologinen tehtävä kasveissa on edelleen osittain epäselvä, mutta niiden arvellaan toimivan ainakin suojaavina yhdisteinä kasvinsyöjiä ja taudinaiheuttajia vastaan, Eteerisiä öljyjä käytetään nykyisin paljon. Niitä voi ostaa monista luontaistuotekaupoista, ja yleisin käyttötapa lienee niiden lisääminen aromaattiseen tuoksulamppuun. Eteerisiä öljyjä käytetään myös aromaterapiassa, sana tarkoittaa hoitoa tuoksuvia hajusteita käyttäen. Aromaterapia on vanha hoitomuoto, sitä

12 on käytetty ainakin 6000 vuotta sitten muinaisessa Egyptissä, Kauko-Idässä, Kiinassa ja myöhemmin renessanssiajan Euroopassa. Intialainen Ayuerveda nojautuu eteeristen öljyjen käyttöön. Aromaterapia-termi on peräisin 1930-luvulta, ranskalaisen kemisti Réne Maurice Gattefossen keksittyä laventeliöljyn parantava vaikutus arpia jättämättä hänen poltettuaan kätensä. Aromaterapiassa haihtuva eteerinen öljy vaikuttaa hengityselimistön kautta aivojen limbiseen järjestelmään. Limbinen järjestelmä säätelee tunteita ja muistoja, sekä autonomisen hermoston toimintoja. Se on yhteydessä hajukeskukseen ja sitä kautta hajuhermoihin. Aromaterapiahoidoilla pyritään mm. rentouttamaan tai piristämään, vahvistamaan ruuansulatusta tai immuunipuolustusta, ja puhdistamaan elimistöä. Aromaterapian tehokkuuden tieteellinen tutkimus ihmisillä on kuitenkin ollut varsin vähäistä, ja useissa aihetta käsittevässä tutkimuksessa ongelmana on koesuunnittelun heikkous tai potilasaineiston vähäinen määrä. Aiheesta ei löydy yhtään satunnaistettua, kontrolloitua kaksoi-sokkotutkimusta. Joten aromaterapin tieteellistä tehoa ei ole todistettu, mutta jos se tuo käyttäjälleen mielihyvää ja vaikkapa laskee stressitasoa, siitä tuskin on kenelläkään mitään haittaa. Eteeristen öljyjen käyttö tuoksulampuissa on kuitenkin usein koettu miellyttävänä, vaikkei takana olisikaan mitään hoidollista takaajatusta. Monet käyttävät tuoksulamppuja kotonaan tunnelmaa luomassa ja rentouttavana elementtinä. Erityisesti pimeään vuodenaikaan tuoksulamput ovat suosittuja. Mutta mikäli henkilöllä on taipumusta astmaan, tai vaikeisiin hengitystieoireisiin, kannattaa varmaan harkita tuoksulamppujen käyttöä ylipäätään. Eteeristä öljyä ostamassa Eteeristen öljyjen markkinoilla on runsaasti väärennöksiä, ja laimennettuja tuotteita myynnissä. Pahimmat väärennökset ovat kokonaan synteettisiä tuoksuja. Jos haluaa välttää näitä, on syytä tarkistaa seuraavat seikat: varmista, että pullon kyljessä on maininta 100% öljystä, eikä mitään laimennoksiin tai synteettisiin aineisiin viittaavaa. Etiketistä pitäisi löytyä myös kasvin, josta eteerinen öljy on, latinankielinen nimi sekä kasvinosa, mistä öljy on uutettu. Öljyn hinta kertoo myös jotakin: kaikki öljyt eivät ole yhtä kalliita. Jos sitruunamelissa-, kamomilla-, jasmiini ja ruusuöljy ovat halpoja, voi epäillä niiden aitoutta. Näiden öljyjen tuottaminen on työläämpää kuin useimpien muiden, siksi hintakin on kalliimpi. Eteeristen öljyjen käytöstä Eteeriset öljyt ovat hyvin voimakkaita kasviuutteita. Niitä ei pidä koskaan laittaa laimentamattomana iholle, poikkeuksena tästä ovat tea tree-öljy, jota käytetään mm. aknen hoitoon, sekä laventeli, jonka vaikutus on rauhoittava. Raskaana oleville öljyjen käyttöä ei suositella lainkaan, ellei todella tarkkaan tunne öljyjä ja niiden vaikutuksia. Eteeriset öljyt eivät myöskään kaikki haihdu yhtä nopeasti, joku öljy on hävinnyt jo muutamassa tunnissa, kun toinen saattaa tuoksua monta päivää. Eli niiden käytössä on oltava tarkkana, ja mieluiten öljyä ostaessa kannattaa kysyä öljyn käytöstä niitä tuntevalta myyjältä. Kun eteeristä öljyä käytetään tuoksulampussa, lampussa oleva vesikuppi täytetään ensin vedellä ja siihen lisätään muutama tippa eteeristä öljyä, tai tuoksusekoituksessa useampaa öljyä. Alle sytytetään lämpökynttilä.

13 Piristäviä öljyjä: sitruuna, inkivääri, appelsiini Rauhoittavia öljyjä: laventeli, lehtovirmajuuri, roomalainen kamomilla, sitruunamelissa, vetiver Vilustuminen: tea tree, rosmariini, eukalyptus, piparminttu, fenkoli, timjami Kaupallisia eteerisiä öljyjä on kymmenittäin, josta suosituimpia seuraavana käyttötarkoituksensa mukaan. Usein öljyistä tehdään tuoksusekoituksia erilaisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. Eri tilanteisiin sopivista öljysekoituksista ja niiden suhteista löytyy tietoa alan kirjallisuudesta, ja eteerisiä öljyjä myyvistä luontaistuotekaupoista. Lähteet: Kauppinen, M Kasvien eteeristen öljyjen ja vesiuutteiden antimikrobiset aktiivisuudet kliinisesti ja taloudellisesti haitallisia mikrobeja vastaan. Lisensiaattitutkimus, Helsingin yliopisto, Farmasian laitos, farmakognosian osasto Andersen, F., Salvesen, A. Tuoksua ja tunnelmaa eteerisillä öljyillä, Mesena Oy. Lis-Balchin, M The chemistry & bioactivity of essential oils, Aroma Science, Great Britain. Maarit Kauppinen Roihuavat hedelmät Lähde: Mitä tarvitaan - tulitikkuja - kynttilän - sitrushedelmiä (kuten esim. appelsiini, sitruuna, satsuma tai lime) Miten tehdään Suoja silmät suojalaseilla ja huolehdi myös muusta turvallisuudesta. Katso ettei lähettyvillä ole herkästi syttyviä materiaaleja. Sytytä kynttilä. Kuori hedelmästä pala kuorta. Taivuta kuoren pala, niin että ulkopuoli jää ulospäin ja purista sitä kynttilän liekin lähellä. Tarkkaile mitä tapahtuu. Mitä kokeessa tapahtuu Sitrushedelmien kuoressa on pieniä öljysoluja, joiden sisältämä öljy on helposti haihtuvaa. Kun hedelmän kuorta puristetaan, öljy vapautuu säiliöistä. Kynttilän lämpö saa öljyn höyrystymään ja höyryn syttymään, tuottaen kirkkaan leimahduksen.

14 Matematiikan opetuksen resurssikeskus Summamutikka Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella avattiin syksyllä 2005 matematiikan opetuksen resurssikeskus Summamutikka. Keskus on osa matematiikan ja tilastotieteen laitoksella useita vuosia harjoitettua kouluyhteistyötä, jonka nimeksi on otettu Summamutikka. Laitoksen kouluyhteistö on osa Kumpulan kampukselta käsin vaikuttavan LUMAkeskuksen toimintaa ja resurssikeskuksen perustamisen esikuvana toimi aiemmin perustettu kemian opetuksen resurssikeskus Kemma. Nimen Summamutikka keksivät laitoksen jatko-opiskelijat. LUMA-keskus koordinoi eri tahojen yhteistyötä ja sen tarkoituksena on tukea ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Summamutikkakeskus palvelee matematiikan opetusta ja opettajia, ja sen painopiste on toiminnallisessa matematiikassa. Keskus tarjoaa ideoita ja neuvoja toiminnallisen matematiikan opetukseen sekä matematiikkakerhojen ja matematiikkapäivien järjestämiseen. Keskuksella on pieni oma kirjasto, josta voivat lainata kaikki matematiikkaa opettavat ja opettajaksi opiskelevat. matikkapäivien järjestämisestä. Mistä tähän on tultu? Laitoksen opettajat (mm. tämän kirjoittaja) ja opiskelijat ovat omasta innostuksestaan järjestäneet -90 luvulta alkaen matikkapäiviä koululaisille esikouluista lukioihin. Tästä nousi esiin erityisen aktiivinen opiskelijaryhmä, jonka työ johti tunnustuksiin syrjäytymistä estämään pyrkivissä easy startti -kampanjoissa. Myöhemmin saman ryhmän ydinjoukko kirjoitti laajaan käyttöön päässeen kirjan Sukkia ja muuta matematiikkaa. Toiminta kattaa matikkapäiviä, Summamutikkakerhoja, Summamutikkamatikkaleirejä, vierailuja laitoksillemme ja lopulta oman Summamutikkakeskuksen kirjastoineen. LUMA-keskus on vähän aikaa sitten saanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä huomattavan avustuksen matematiikkakerhojen järjestämiseen. Rahoituksen turvin järjestetään syksyllä 2006 yli 30 kerhoa peruskoululaisille. Kerhotoiminta tulee jatkumaan myös keväällä ja syksyllä Juha Oikkonen Summamutikkakeskus sijaitsee Kumpulan kampuksella Exactum-rakennuksen(Gustaf Hällströmin katu 2b) huoneessa D347, 3. krs. Se on avoinna torstaisin klo lukukausien aikana. Yhteyshenkilönä toimii Sampo Koski. Keskuksen kotisivu on osoitteessa Kotisivulla esitellään toimintaa ja siinä mukana olevia henkilöitä yhteystietoineen. Sivuille on myös tulossa kirjallista materiaalia esim.

15 Kipinöivää fysiikan opiskelua Lähes jokaisesta sähkölaitteesta löytyvä kondensaattori on joustava energiavarasto: sitä voidaan varata ja purkaa, yhä uudelleen ja uudelleen, pienissä tai suurissa erissä. Analogisesti toimivaan fysiikan resurssikeskus Kondensaattoriin ei varastoida fysikaalista energiaa, vaan fysiikan opetuksen asiantuntemusta ja kokemusta. Fysiikan resurssikeskus Kondensaattori on kuitenkin noin 250 vuotta nuorempi kuin ensimmäinen kondensaattori, Leydenin pullo: keskuksen avajaisia juhlittiin Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitoksella viime keväänä. Keskus perustettiin pitkän LUMA- toimintakokemuksen pohjalle - esimerkiksi matemaattisten aineiden opettajien kesäkursseja on järjestetty Fysikaalisten tieteiden laitoksella yli 20 vuoden ajan - tukemaan yhteistä tavoitetta: Kondensaattorin tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostusta fysiikkaan sekä tukea motivoivaa ja kokeellista fysiikan opetusta peruskoulun kaikilla luokka-asteilla, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa. Avajaisissa Fysikaalisten tieteiden laitoksen johtaja professori Juhani Keinonen kertoi, mistä syystä laitos kokonaisuutena ei vain Kondensaattorille osoitettujen tilojen kautta - tahtoo pyrkiä tähän tavoitteeseen: yhteiskunnallinen vastuu fysiikan perus- ja lukio-opetuksen laadusta ja tätä myötä sen osaamisesta yhteiskunnan eri tasoilla on laitokselle ja sen toimijoille tärkeä. Tavoitteeseen pyritään monella tavoin, muun muassa järjestämällä yhteistyössä LUMAkeskuksen kanssa täydennyskoulutusta ja työpajoja aineen- ja luokanopettajille, tiedekerhoja ja teknologialeirejä lapsille ja nuorille, lukiolaisvierailuja fysikaalisten tieteiden laitokselle sekä muita fysiikka-tapahtumia eriikäryhmille Kumpulassa ja muualla. Tietoa tulevista tapahtumista ja raportteja menneistä löydät verkkosivuiltamme Verkkosivuilta löydät myös uusia sisällöllisiä ja menetelmällisiä ideoita opetukseen (mm. työohjeita kaikille luokka-asteille), uusinta opetuksen tutkimusta, erilaisten fyysikoiden ja fysiikan opiskelijoiden (oppilaan näkökulmasta tehtyjä) haastatteluja sekä kaikkien käyttäjien kanssa yhdessä muokattavan fysiikan opetuksen tietopankin (wiki Kondensaattori). Sieltä aukeavan sijaispalvelun kautta tavoitat valmiita tai pitkällä opinnoissaan olevia opettajaopiskelijoita, jotka tulevat mielellään taas kartuttamaan opettajakokemustaan sijaisenasi. Kondensaattorin aineelliset resurssit, kirjasto ja opettajalaboratorion monipuolinen välineistö, on käytössänne opastuksellamme paitsi tapahtumien aikana myös muuten: sovi tulostasi sähköpostitse lumakondensaattori@helsinki.fi. Olet myös tervetullut ideoimaan yhdessä sitä, miten juhlitte koulullanne LUMA-viikon tapahtumia. Toiveenamme on, että Kondensaattori toimisi sellaisena foorumina, johon varastoitunut fysiikan opetuksen tietotaito virtaisi opettajien muodostaman virtapiirin kautta kipinöiväksi fysiikan oppimiseksi. Tervetuloa osallistumaan! Terveisin Suvi Vanhatalo Fysiikan opetuksen tutkija, Kondensaattorin toiminnan suunnittelija ja yhteyshenkilö, opettajankoulutusyksikön pr-henkilö

16 Valtakunnallinen Luma-viikko LUMA-keskus haastaa päiväkodit, perusopetuksen luokat, lukiot, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulut, museot, tiedekeskukset, yritykset, opiskelijajärjestöt, yhdistykset, järjestöt sekä tiedotusvälineet mukaan viettämään kolmatta valtakunnallista LUMA-viikkoa eri puolilla Suomea! Päätavoitteena on tuoda iloa ja mukavia onnistumisen elämyksiä lapsille ja nuorille, herättää kiinnostusta LUMA-aineita ja teknologiaa kohtaan sekä tuoda alaa tunnetuksi myös "suurelle yleisölle". Tavoitteita voi tukea myös tiedotusvälineiden kautta ja/tai järjestämällä tapahtumia esimerkiksi rautatieasemilla, linja-autoasemilla ja/tai ostoskeskuksissa. LUMA-viikon pääteemoina ovat "Tiede ja yhteiskunta" sekä "Ihminen, teknologia ja yhteiskunta". Lisäksi voi olla oppiainekohtaisia tapahtumia LUMA-aineista ja/tai integroituna keskenään. Parhaat käytänteet palkitaan edellisten vuosien tapaan. Uutuutena on opiskelijoiden (ammatillinen/korkeakoulut) palkitseminen aiheesta: "Miten saada alaa tunnetuksi lapsille, nuorille ja/tai suurelle yleisölle?" LUMAkeskus palkitsee ja tuo esille 2-5 hengen opiskelijaryhmien tempauksia teemaan liittyen. Lisätiedot siitä annetaan LUMA-viikon wwwsivuilla alkaen. LUMA-keskus koordinoi valtakunnallista tapahtumaa. Viikosta tehdään myös valtakunnallinen lehdistötiedote, joka laitetaan LU- MA-viikon www-sivuille kaikkien käyttöön. Tiedotetta varten tarvitaan tietoja eri tapahtumista eri puolilla Suomea. Pyydämme myös ottamaan yhteyttä oman alueen tiedotusvälineisiin. PYYDÄMME LÄHETTÄMÄÄN TIEDOT TAPAHTUMISTA ERI PUOLILLA SUO- MEA MENNESSÄ OSOIT- TEESEEN LUMA-viikon www-sivut vinkkeineen avautuu jälkeen uusittuina. Voitte myös soveltaa kahden aikaisemman vuoden valmiita ohjelmia viikon toteutukseen. Kts. niistä lisätietoa: Lisäkysymykset LUMA-viikkoon liittyen voi lähettää LUMA-keskuksen koordinaattori Maija Akselalle osoitteeseen: ILOA LUONNONTIETEISTÄ, MATEMATIIKASTA JA TEKNOLOGIASTA!