Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen
|
|
- Susanna Mäkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jäsennys ja sarjallistaminen Tietorakenteen määrittely Hyvinmuodostettu / validi rakenne Rakenteen määrittely DTD XML-jäsentäjä (parser) on työkalu, joka pystyy muodostamaan puurakenteen tekstuaalisesta XMLesityksestä jäsentäjä tarkistaa XML-rakenteen perussäännöt, eli että dokumentti on hyvinmuodostunut (well-formed) (oikeamuotoinen): yksi juurielementti jokaisella ei tyhjällä elementillä alku- ja lopputunniste elementtien aito sisäkkäisyys attribuuttilausekkeiden muoto oikein nimet noudattavat xml-spesifikaatiota nämä yleistarkistukset voidaan tehdä XML:n yleisvaatimusten perusteella, ilman xml-kielen tarkempaa määritystä 1 2 Jäsennys ja sarjallistaminen Jäsennys ja sarjallistaminen Onko seuraava dokumentti hyvinmuodostunut? Jos ei niin miksi ei? <?xml version= 1.0"?> <p> Tästä alkaa ensimmäinen kappale... </p> <p>...ja tässä ollaan jo toisessa kappaleessa.<br> <font color=red>html</font>-selaimilla ei ole vaikeuksia näyttää tätä dokumenttia. <b>vai onko sittenkin?</b> </p> Validoiva jäsentäjä tarkistaa, että dokumentti on lisäksi annetun rakennemäärittelyn mukainen käyttää sallittuja elementtinimiä elementtien järjestys, sisäkkäisyys ja toistuvuus ovat määritysten mukaisia on käytetty sallittuja attribuutteja Edellyttää rakennemäärittelyä Sarjallistaja (serializer) on työkalu, joka tuottaa puuesityksestä tekstiesityksen 3 4 Rakennemäärittely Rakennemäärittely Rakennemäärittely (schema) on tietyn XMLkielen formaali määrittely Rakennemäärittely voidaan esittää rakennemäärittelykielellä (schema language) formaali kieli kielen rakenteen määrittelyyn toteutus: rakenteen analysoija, joka tarkistaa, että dokumentti on rakennemäärittelyn mukainen (valid) tarjolla useita rakennemäärittelykieliä (esim. DTD, XML Schema) dokumentti validi normalisoitu dokumentti rakenteen analysoija virheellinen rakennemäärittely virheilmoitukset 5 mahdollisesti muokattu, esim. lisätty oletusarvoja 6 Harri Laine 1
2 Rakennemäärittely Rakennemäärittelyjen tekniikkaa Formaalin rakennemäärittelyn hyötyjä Täsmällinen ja kattava määrittely helpottaa dokumenttien laatimista Rakennemäärittely voi ohjata dokumentin tuottamista Rakenteen mukaisuus tarkistettavissa yleiskäyttöisillä työkaluilla Rakennemäärittely vastaa ohjelmointikielen kielioppia relaatiotietokannan kaaviota Ohjelmointikielten kieliopit kuvataan yleensä BNF-muodossa SGML- ja XML-yhteyksissä käytetään omia määrittelytekniikoita. Näissä keskeisessä roolissa on säännöllisten lausekkeiden (regular expression) käyttö 7 8 Olkoon aakkosto, joka koostuu joukosta alkioita - tyypillisesti Unicode-merkkejä ja/tai elementtinimiä Aakkostoon perustuvat säännölliset lausekkeet noudattavat seuraavia sääntöjä jokainen :n alkio on säännöllinen lauseke jos ja ovat säännöllisiä lausekkeita niin?, *, +,, ja ( ) ovat myös säännöllisiä lausekkeita Säännöllinen lauseke joko hyväksyy tai hylkää aakkoston alkiojonon aakkoston alkio a hyväksyy vain itsensä eli alkion a? hyväksyy :n hyväksymän tai tyhjän jonon * hyväksyy 0 tai useampia :n hyväksymiä jonoja + hyväksyy yhden tai useampia :n hyväksymiä hyväksyy :n hyväksymän, jota seuraa :n hyväksymä (katenaatio) hyväksyy joko :n tai :n hyväksymän (valinta) ( )hyväksyy saman kuin 9 10 Operaattoreiden prioriteetti: *,?, + katenaatio valinta Sulkuja voi käyttää säätelemään operaattorien vaikutusta Esim. ab* c = (a(b*)) c Esimerkkejä: Lauseke (a(b*)) c hyväksyy joko yksittäisen merkin c tai kaikki merkkijonot, joiden alussa on a ja sitä seuraa 0 tai useampia b- merkkejä Lauseke 0 -?( )( )* Hyväksyy kelvolliset kokonaisluvut esim. 0, -200, mutta ei 007 tai -0 Olkoon aakkosto HTML:n elementtinimiä. Elementin table hyväksyttävä rakenne voidaan tällöin määritellä lausekkeella caption? ( col* colgroup* ) thead? tfoot? ( tbody+ tr+ ) Harri Laine 2
3 on XMLstandardissa määritelty sisäänrakennettu rakennemäärittelykieli Yksinkertainen Ilmaisuvoimaltaan pienehkö DTD:llä esitetty rakennemäärittely voi olla erillisessä tiedostossa tai upotettuna osaksi dokumenttia Määrittely kytketään dokumenttiin DOCTYPEelementtinä. Ulkoinen määrittely: <!DOCTYPE juuri SYSTEM uri> tai <!DOCTYPE juuri PUBLIC tunniste uri> Sisäinen määrittely <!DOCTYPE juuri [... ]> juuri: juurielementin nimi uri: määrittelytiedoston URI (Universal Resource Identifier) tunniste: määrittelyn tunnus (jos sellainen on olemassa) : varsinainen määrittely Esimerkkejä: <?xml version="1.1"?> <!DOCTYPE collection SYSTEM " <collection>... </collection> DTD -rakennemäärittely koostuu Elementtimäärittelyistä Attribuuttimäärittelyistä Nimettyjen kohteiden esittelyistä <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN " transitional.dtd"> <!DOCTYPE collection [... ]> Elementtimäärittely on muotoa: <!ELEMENT element-name content-model > Sisällön kuvaus (content-model): EMPTY ANY mixed content: (#PCDATA e 1 e 2... e n )* element content: elementtinimiin perustuva säännöllinen lauseke, jossa aiemmin esitetystä poiketen peräkkäisyys (katenaatio) esitetään pilkulla (,) Esimerkki: <!ELEMENT table (caption?,(col* colgroup*),thead?, tfoot?,(tbody+ tr+)) > Harri Laine 3
4 B F A C D Elementin A sisältömäärittelyssä määritellään vain seuraava taso puussa Sisältömallit EMPTY: ei mitään sisältöä (ei alisolmuja) ANY: ei mitään rajoitteita, kaikki elementit ja tekstitieto käyvät missä tahansa järjestyksessä. Elementit pitää kuitenkin määritellä. Mixed content: (#PCDATA e1 e2... en)* Tekstitieto ja luetellut elementit käyvät missä tahansa järjestyksessä, elementti voi esiintyä toistuvasti #PCDATA luettelossa ensimmäisenä - dokumentissa missä tahansa järjestyksessä Element content: säännöllinen lauseke määrittelee sallitut elementit, niiden järjestyksen ja toistot <!ELEMENT collection (description,recipe*)> <!ELEMENT description (#PCDATA)> <!ELEMENT recipe (title,date,ingredient*,preparation, comment?,nutrition,related*)> <!ELEMENT title (#PCDATA)> <!ELEMENT date (#PCDATA)> <!ELEMENT ingredient (ingredient*,preparation)?> <!ELEMENT preparation (step*)> <!ELEMENT step (#PCDATA)> <!ELEMENT comment (#PCDATA)> <!ELEMENT nutrition EMPTY> <!ELEMENT related EMPTY> Sisällön määrittelyssä käytettävät säännölliset lauseet eivät saa olla moniselitteisiä (item?, item), jos jonossa yksi alkio niin kumpaa määrittelyelementtiä se vastaa <= (item, item?) ((nimi,työntekijä) (nimi, asiakas)) oikeaa vaihtoehtoa ei nähdä katsomatta eteenpäin <= (nimi,(työntekijä asiakas)) Katenaation ja valinnan presedenssi on määrittelemätön, joten on käytettävä sulkeita (title, fact fiction) ei käy vaan evaluointijärjetys tuotava esiin (title, (fact fiction)) Jäsennettävää tekstitietoa sisältävä elementti ilmaistaan avainsanalla #PCDATA, merkki # avainsanan alussa osoittaa, että kyseessä 'varattu termi' (määrittelijä voisi periaatteessa määritellä myös elementin nimeltä PCDATA) Parametriviittaukset parametriviittauksia voidaan käyttää esim. kokoamaan yhteen usein toistuvia kielioppisääntöjen osia. Toistuvalle osalle annetaan nim. Viittausta voi käyttää, kun halutaan sisällyttää siihen liittyvä sisältö määrittelylausekkeeseen esim: <!ENTITY % usein "otsake, teksti, loppukommentti"> viittauksia <!ELEMENT kysely (tunnus, %usein;)> <!ELEMENT vastaus (vastaaja, kyselyviite, %usein;)> Jos sama elementti määritellään monta kertaa, niin ensimmäiseksi käsitelty määrittely jää voimaan Dokumenttiin upotettu määrittely käsitellään ennen ulkoisessa tiedostossa annettua Harri Laine 4
5 Attribuutit määritellään attribuuttilistoina <!ATTLIST elementtinimi attribuuttimäärittelyt > Attribuuttimäärittely määrittelee elementtiin liittyvät attribuutti-arvo parit ja sisältää attribuutin nimen attribuutin tyypin tai arvojen joukon pakollisuusvaatimuksen mahdollisen oletusarvon Esim: <!ATTLIST country population NMTOKEN #IMPLIED coordinates NMTOKENS #IMPLIED language CDATA #REQUIRED continent (Europe America Asia ) "Europe"> Tärkeimpiä attribuuttityyppejä CDATA: merkkijono (kielletyt merkit merkkiviittauksina) NMTOKEN: sana (nametoken), tyhjätilamerkit ja pilkku kiellettyjä XML 1.1:ssä, ei varattuja merkkejä (s1 sn): lueteltu sana, jokin annettuun sanaluetteloon kuuluvista sanoistanmtokens: tyhjätilamerkein eroteltu sanalista ID: elementin yksikäsitteinen tunnus, ei voi alkaa numerolla (yksikäsitteisyys ei rajoitu tyyppiin vaan on globaali vaatimus dokumentin sisällä) IDREF: vieraan dokumentin sisäisen elementin yksikäsitteinen tunnus IDREFS: tyhjätilamerkein eroteltu lista viitattavien elementtien tunnuksia Esimerkkejä: <!ATTLIST p align (left center right justify) IMPLIED> <!ATTLIST recipe id ID #IMPLIED> <!ATTLIST related ref IDREF #IMPLIED> ID ja IDREF esimerkki IDREFS-esimerkki <!ELEMENT kuva EMPTY> <!ATTLIST kuva kuvaid ID #REQUIRED> <!ELEMENT taulukko EMPTY> <!ATTLIST taulukko taulukkoid ID #REQUIRED> <!ELEMENT viite EMPTY> <!ATTLIST viite kuvaidref IDREF #IMPLIED taulukkoidref IDREF #IMPLIED> <kuva kuvaid= kuva1 /> <kuva kuvaid= kuva2 /> <taulukko taulukkoid= t1 /> <p>tekstistä viitataan kuvaan <viite kuvaidref= kuva1 /> ja taulukkoon <viite taulukkoidref= t1 />, mutta voidaan viitata myös väärin <viite taulukkoidref= kuva2 />.</p> <!ELEMENT kuva EMPTY> <!ATTLIST kuva kuvaid ID #REQUIRED> <!ELEMENT viite EMPTY> <!ATTLIST viite kuvaidref IDREFS #REQUIRED> <kuva kuvaid= k1 /><kuva kuvaid= k2 /><kuva kuvaid= k3 /> <!-- valideja esimerkkejä --> <viite kuvaidref= k1 /> <viite kuvaidref= k2 k3 /> <viite kuvaidref= k1 k1 k1 /> <!-- voi olla samoja ID-arvoja --> <!-- nämä eivät ole valideja --> <viite kuvaidref= /> <viite kuvaidref= k1, k2 /> Harri Laine 5
6 Attribuutin arvona voi olla viittaus ulkopuoliseen kohteeseen ENTITY tai viittausten joukko ENTITIES Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kuvatiedostot <!NOTATION gif PUBLIC GIF > <!ENTITY BlueLine SYSTEM Blueline.gif NDATA gif> <!ELEMENT Separator EMPTY> <!ATTLIST Separator img ENTITY #REQUIRED> <Separator img= BlueLine /> Esiintymisvaatimus attribuuttimäärittelyssä #IMPLIED: valinnainen #REQUIRED: pakollinen "arvo" : valinnainen, puuttuessa oletetaan "arvo" #FIXED "arvo": valinnainen, puuttuessa oletetaan "arvo", annettuna vain "arvo" on sallittu Attribuuttiarvojen normalisointi Kaikki erilaiset tyhjätilamerkit muutetaan välilyöntimerkeiksi (space) Viittaukset nimettyihin kohteisiin korvataan kohteen sisällöllä muista kuin CDATA tyyppisistä alkioista poistetaan alussa ja lopussa oleva tyhjätila peräkkäiset tyhjätilamerkit rajoitetaan yhteen jos tyhjätila attribuuttiarvoissa on tärkeää, pitää käyttää merkkiviittauksia Samaan elementtiin voi liittyä useita attribuuttilistojen määrittelyitä Nämä määrittelevät yhdessä kokonaisuuden Jos sama attribuutti määritellään useita kertoja, niin ensimmäisenä esiintyvää määrittelyä käytetään DTD esimerkki DTD esimerkki jatkuu <!ELEMENT collection (description,recipe*)> <!ELEMENT description (#PCDATA)> <!ELEMENT recipe (title,date,ingredient*,preparation, comment?,nutrition,related*)> <!ATTLIST recipe id ID #IMPLIED> <!ELEMENT title (#PCDATA)> <!ELEMENT date (#PCDATA)> <!ELEMENT ingredient (ingredient*,preparation)?> <!ATTLIST ingredient name CDATA #REQUIRED amount CDATA #IMPLIED unit CDATA #IMPLIED> <!ELEMENT preparation (step*)> <!ELEMENT step (#PCDATA)> <!ELEMENT comment (#PCDATA)> <!ELEMENT nutrition EMPTY> <!ATTLIST nutrition calories CDATA #REQUIRED carbohydrates CDATA #REQUIRED fat CDATA #REQUIRED protein CDATA #REQUIRED alcohol CDATA #IMPLIED> <!ELEMENT related EMPTY> <!ATTLIST related ref IDREF #REQUIRED> Harri Laine 6
7 DTD:n rajoitteet XML-kielen määrittelystä DTD:n mahdollisuudet rajoittaa attribuuttien arvoja tai elementtien ovat sisältöä hyvin rajalliset. Tekstitietoa ei voi säädellä Attribuuttiarvojen rajaaminen on suppeaa Määritykset ovat yhteysriippumattomia Tekstitiedon ja elementtien yhdistelmiä ei voi kontrolloida Tunnisteisiin perustuva kytkentämekanismi on kovin yksinkertainen DTD ei noudata XML syntaksia DTD ei tue nimiavaruuksia 37 Rakennetta ei tehdä rakenteen itsensä vuoksi Mitä tiedoilla on tarkoitus tehdä vaikuttaa rakenteeseen Tieto organisoidaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla Tiedetäänkö aina mihin tietoja tulevaisuudessa käytetään? Ellei tiedetä tulee luonnollisen kohdelähtöinen määrittely tärkeämmäksi samoin varautuminen uusiin toimintavaatimuksiin vrt. relaatiotietokannan toimintariippumaton suunnittelu - XML:n monimutkaisemmille rakenteille ei ole vastaavaa 38 XML-kielen määrittelystä Käytä elementtejä jos tiedolle on tarpeen määritellä alirakenne jos tieto halutaan esittää muotoiltuna jos tietojen järjestyksellä on merkitystä Käytä attribuutteja jos ei tarvita alirakenteita arvoja pitää kyetä rajoittamaan järjestyksellä ei ole merkitystä tieto on metatietoa (kuinka käsitellään) Ei ihan noin suoraviivaista. Esimerkiksi relaatiotietokannan XML-näkymissä on eri tahoilta tarjolla sekä 'kokonaan attribuutteina' tai 'kokonaan elementteinä' lähestymistapoja. 39 Harri Laine 7
XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
LisätiedotXML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi
XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013
LisätiedotXML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit
XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa
LisätiedotXML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotHelsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema
W3C:n tavoite kehittää parempi määrittelykieli ilmaisuvoimaisempi XML-rakenteinen itsedokumentoiva yksinkertainen Tekniseltä kannalta tuki nimiavaruuksille käyttäjän omat tietotyypit määritysten perintä
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys XML-merkkaus tarjoaa yhteensopivan ja yksinkertaisen perustan rakenteisten dokumenttien tms. rakenteisen tiedon käsittelyyn. Tietojenkäsittelyn sovelluksissa päähuomio
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml
Digitaalisen median tekniikat xhtml 30.4.2004 Harri Laine 1 XML-pohjainen HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne selkeämmin erotettu toisistaan Tyypillisessä HTML-dokumentissa
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat xhtml 30.4.2004 Harri Laine 1 XML-pohjainen HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne selkeämmin erotettu toisistaan Tyypillisessä HTML-dokumentissa
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotElementtien tyyppideklaraatiot
Elementtien tyyppideklaraatiot Kuten tunnettua, XML-dokumenttien loogisen rakenteen peruspalasia ovat elementit, esim: hello world! Elementtien syntaksi seuraa suoraan XML-spesifikaation
LisätiedotXML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008
XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotHelsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli
Tietomuodoista Merkkauksista Merkkauskielistä XML-tietomalli Tietomuodoista Tiedon tuottamiseen, muokkaukseen ja hyväksikäyttöön voi osallistua useita ohjelmia eri alustoilla eri ohjelmointikielillä toteutettuja
Lisätiedot10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely
10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely XML tarjoaa perussyntaksin dokumenttien mielivaltaista merkkaamista varten Huomionarvoista: - merkkidatan ja merkkauksen koodauksen valinta (sama kaikille XMLdokumenteille)
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotLuento 2: XML:n syntaksi
Luento 2: XML:n syntaksi AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML:n syntaksi Peruskäsitteitä Rakennepalaset elementit leipäteksti attribuutit Nimiavaruudet Dokumentin rakenteen määrittely
LisätiedotHelsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli
Tietomuodoista Merkkauksista Merkkauskielistä XML-tietomalli Tietomuodoista Tiedon tuottamiseen, muokkaukseen ja hyväksikäyttöön voi osallistua useita ohjelmia eri alustoilla eri ohjelmointikielillä toteutettuja
LisätiedotFORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
LisätiedotXML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi
XML rakenteen suunnittelu Jaana Holvikivi XML suunnittelu Dokumentin ilmentymä elementit attribuutit (määritteet) entiteetit prosessointikäskyt 19.3.2015 Jaana Holvikivi 2 Elementtien sisäkkäisyys: säännöt
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml
Digitaalisen median tekniikat xhtml 11.9.2007 Harri Laine 1 XML-pohjainen Viimeisin versio XHTML 1.1 vuoden 2007 alussa. HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotPoikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group
1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0
LisätiedotJokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa
Tietojen tallennusrakenteet Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa tiedot tiedostoon kuuluvista lohkoista esim. taulukkona, joka voi muodostua ketjutetuista
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat Osa kalvoista perustuu Juha Puustjärven luentokalvoihin kurssilta T-76.1143 sekä kurssin oppikirjaan 3.5.2016 CSE-A1200 Tietokannat 3.5.2016 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
Lisätiedot05/09/2007. Digitaalisen median tekniikat, s2007 HY/TKTL, XHTML osa 1. Harri Laine 1. XHTML-merkkauskieli. Digitaalisen median tekniikat xhtml
Digitaalisen median tekniikat xhtml XML-pohjainen Viimeisin versio XHTML 1.1 vuoden 2007 alussa. HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne selkeämmin erotettu toisistaan
Lisätiedot05/09/2007. Digitaalisen median tekniikat, s2007 HY/TKTL, XHTML osa 1. Harri Laine 1. XHTML-merkkauskieli. Digitaalisen median tekniikat xhtml
Digitaalisen median tekniikat xhtml XML-pohjainen Viimeisin versio XHTML 1.1 vuoden 2007 alussa. HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne selkeämmin erotettu toisistaan
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 26.3.2004 Harri Laine 1 Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotSäännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet
Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet Osoitamme nyt, että säännöllisten kielten joukko on suljettu yhdisteen, konkatenaation ja tähtioperaation suhteen. Toisin sanoen jos A ja B ovat säännöllisiä,
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015
ja ja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho NFA:ksi TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. marraskuuta 2015 Sisällys ja NFA:ksi NFA:ksi Kohti säännöllisiä lausekkeita ja Nämä tiedetään:
LisätiedotXML Technologies and Applications - harjoitustyö -
XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotDatatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB
Datatähti 2019 alku task type time limit memory limit A Kolikot standard 1.00 s 512 MB B Leimasin standard 1.00 s 512 MB C Taulukko standard 1.00 s 512 MB D Ruudukko standard 1.00 s 512 MB E Sanalista
LisätiedotLuento 1: Johdanto merkintäkieliin
Luento 1: Johdanto merkintäkieliin AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Johdanto merkintäkieliin Merkintäkieliä SGML HTML XML XML:n peruspiirteet XML-dokumentin rakenne XML:n käyttö XML-pohjaisia
LisätiedotTehtävä 2: Säännölliset lausekkeet
Tehtävä 2: Säännölliset lausekkeet Kun tietokoneohjelmalla luetaan käyttäjän syötettä, olisi syöte aina syytä tarkistaa. Syötteessä voi olla vääriä merkkejä tai merkkejä väärillä paikoilla (syntaktinen
LisätiedotTaulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara
Taulukot Taulukoita käytetään XHTML:ssä taulukkomuotoisen tiedon esittämiseen esim. tilastot, hinnastot jne sivun ulkoasun muotoiluun eli taittoon - voidaan korvata CSS:n asemointia käyttäen ICT01D 28.11.2005
Lisätiedotuv n, v 1, ja uv i w A kaikilla
2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl XML-metakieli CSS XML-dokumenttien käsittely. XML-dokumenttien käsittely
XML-dokumenttien käsittely XML-dokumenttien käsittely XML-kielten yleisrakenne mahdollistaa karkean rakennetarkistuksen suorittamisen XML-dokumenteille niitä tallennettaessa tai käyttöön otettaessa. Kielen
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl XML-metakieli k2013 CSS XML-dokumenttien käsittely. XML-dokumenttien käsittely
XML-dokumenttien käsittely XML-dokumenttien käsittely XML-kielten yleisrakenne mahdollistaa karkean rakennetarkistuksen suorittamisen XML-dokumenteille niitä tallennettaessa tai käyttöön otettaessa. Kielen
LisätiedotM. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
LisätiedotSISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3
Henri Haapakanni 3.5.2004 SISÄLLYS Johdanto 1 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3 2. YKSINKERTAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Lisätiedotè è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet
7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP
RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
Lisätiedot5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. Kuten tunnettua, se tarjoaa puitteet esim. XHTML-kielen määrittelylle
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Kehykset IFRAME - elementti (inline frame) mahdollistaa kehysten upottamisen myös muihin kuin frameset.dtd:n mukaisiin dokumentteihin IFRAME toimii
Lisätiedoteperusteet julkiset rajapinnat
eperusteet julkiset rajapinnat Yleiset käytännöt Rajapinnat on toteutettu ns. REST rajapintoina ja niissä käytetään JSON-kuvausta tietojen esittämiseen. Merkistökoodauksena käytetään UTF-8:i a. Sisäiset
LisätiedotTietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.
Relaatiotietokannat Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 18.9.2007 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )
T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen
LisätiedotXML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1
XML standardeja nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 Namespaces - ongelma mr. President zaphod
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 3. lokakuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. lokakuuta 2016 Sisällys n tunnistin Jay : An Efficient Context-Free Parsing Algorithm. Communications of the
Lisätiedot5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne
LisätiedotHohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä /+^2 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen / +^2 Kopioi molemmat matematiikka-alueet ja liiku alueen sisällä
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotSäännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotHahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux
LisätiedotExtensible Stylesheet Language (XSL)
Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei
Lisätiedotvalitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda
Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda
LisätiedotJohdatus XML teknologioihin
Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotMuodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
LisätiedotJHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit
JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit Versio: 05.03.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 9 Kombinaattoreista Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Currying Haskell-funktio ottaa aina vain yhden
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
Lisätiedot(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3
T-79.48 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Tentti 25..23 mallivastaukset. Tehtävä: Kuvaa seuraavat kielet sekä säännölisten lausekkeiden että determinististen äärellisten automaattien avulla: (a) L = {w
LisätiedotULOSOTON HAKIJOIDEN LÄHETTÄMÄT SÄHKÖISET HAKEMUS- JA MUUTOSTIEDOT XML-TIEDOSTOMUODOSSA
ULOSOTON HAKIJOIDEN LÄHETTÄMÄT SÄHKÖISET HAKEMUS- JA MUUTOSTIEDOT XML-TIEDOSTOMUODOSSA OIKEUSMINISTERIÖ OIKEUSHALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS OIKEUSMINISTERIÖ ULOSOTON XML-TIEDOSTOT 2(24) VERSIOHISTORIA
LisätiedotLuento 3: Tietorakenteiden esittäminen
Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Tietorakenteiden esittäminen XML-dokumentti puuna Muunnokset muodosta toiseen Perustietorakenteet listat puut
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotMassahaun tulosten tulkintaa
Massahaun tulosten tulkintaa Joonas Pihlaja, Copyright 2003 Novo Meridian Oy 2. heinäkuuta 2003 Sisältö 1 Yleiskatsaus 1 2 Company 1 3 Country 2 4 Timezone 2 5 Language 2 6 Station 3 7 Trnsattr ja Trnsmode
LisätiedotYleistä. Dokumentin mallintaminen. Dokumentin analysointi. Desktop publishing vs. XML. Tietokantakaavion analysointi. Dokumentin osien analysointi
Dokumentin mallintaminen Yleistä Dokumentin analysointi DTD:n suunnittelu Standardi DTD:t Esimerkki: uuden DTD:n laatiminen Muuta Yleistä DTD:t tärkeitä rakenne validointi DTD:n muutokset voivat johtaa
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. syyskuuta 2016 Sisällys Neuvoja opintoihin tee joka päivä ainakin vähän uskalla mennä epämukavuusalueelle en
LisätiedotLuonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
Lisätiedot