Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: mikko.salmenpera@tut.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi"

Transkriptio

1 Tutkija Mikko Salmenperä huone: sd109 TTY / Systeemitekniikan laitos puh: mikko.salmenpera@tut.fi

2 Luennon sisällys Historiaa ja pohjatietoa Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? XML dokumentin rakenne ja esitystapa XML standardiperhe

3 XML kehityksen historia XSL XHTML XML GML = Genralised Markup Language SGML = Standard Generalised Markup Language XML = extensible Markup Language XSL = extensible Stylesheet Language HTML = Hyper Text Markup Language 1992 HTML WWW 1986 SGML 1969 GML IBM: Charles Goldfarb Edward Mosher Raymond Lorie Internet

4 W3C To lead the World Wide Web to its full potential by developing protocols and guidelines that ensure long term growth for the Web. Founded in 1994 by Tim Berners MIT 418 member organizations (as of Sep. 2008) Output includes 60+ technical specifications Recommendations: HTML, XML, Namespaces, XML Schema, XML Query, XML Protocol, SOAP, etc.

5 W3C: The Web is an application built on top of the Internet

6 Extensible Markup Language (XML) 1.1 W3C Recommendation 1.0 in 1998 Extensible Markup Language (XML) 1.0 (Fourth Edition) 16 th August Extensible Markup Language (XML) 1.1 (Second Edition) 16 th August names11/ The Extensible Markup Language (XML) is a subset of SGML that is completely described in this document. Its goal is to enable generic SGML to be served, received, and processed on the Web in the way that is now possible with HTML. XML has been designed for ease of implementation and for interoperability with both SGML and HTML.

7 XML suosituksen suunnittelun reunaehdot XML shall be straightforwardly usable over the Internet. XML shall support a wide variety of applications. XML shall be compatible with SGML. It shall be easy to write programs which process XML documents. The number of optional features in XML is to be kept to the absolute minimum, ideally zero. XML documents should be human legible and reasonably clear. The XML design should be prepared quickly. The design of XML shall be formal and concise. XML documents shall be easy to create. Terseness in XML markup is of minimal importance. terseness = tylyys, ytimekkyys, selkeys (NetMOT)

8 1.0 > 1.1 Vain pieniä muutoksia ja taaksepäin yhteensopivasti. XML 1.0 dokumentit ovat yhteensopivia XML 1.1 suuntaan. Syitä uuden version tekemiseen: Unicode standardi on muuttunut XML 1.1 tukee kaikkia unicode versioita. Rivinloppumerkkejä lisää (Unicode) Erikoismerkkeihin viitataan #x1 tyylisesti. Käsite fully normalized XML document määritelty You are encouraged to create or generate XML 1.0 documents if you do not need the new features in XML 1.1; XML Parsers are expected to understand both XML 1.0 and XML 1.1.

9 XML soveltuu melkein mihin tahansa? XSL (XML style language) XSLT (XML based transformation language) XHTML (HTML based on XML) WML (Markup language for WAP mobiles) MathML (Math formula definition) CML (Chemical Markup Language SVG (Scalable Vector Graphics) XML RPC (XML Remote Procedure Call) SOAP (Simple Object Access Protocol)

10 XML the Web the Internet Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? Miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty?

11 Aluksi oli käytössä HTML Internetin suosion myötä HTML:n käyttö lisääntyi räjähdysmäisesti. Sisältää sekä rakennetta <emp>, että ulkoasua <b> kuvaavia elementtejä Yksinkertainen ja nopea oppia Tiettyyn rajaan asti helppokäyttöinen. SGML speksin sovellus

12 Miksei HTML kelpaa? HTML:n ongelmia: Löysät säännöt dokumentin rakenteessa ja merkkauksessa. Merkkausta käytetään etupäässä dokumentin ulkoasun määrittelemiseen. Ei laajennettavissa. (Uusia elementtejä ei voi itse määritellä) Puutteellinen ja suoranaisesti virheellinenkin HTML kelpaa useimmille selaimille. Tästä johtuen virheellinen HTML on yleistä.

13 Yksinkertaisempiakin vaitoehtoja olisi ollut S expressions, vuodelta 1958 (kurssi (luento (aihe xml perusteet )(sali sd302 )... ) )

14 XML rakenne eroon ulkoasusta ja datasta? Keskitytään oleelliseen eli itse tietoon. Aineiston automaattinen käsittely on huomattavasti helpompaa, kun myös tiedon rakenteet kuvataan. Samasta lähdedokumentista voidaan tuottaa eri esiintymiä vähemmällä vaivalla. Rakennetta muokataan automaattisesti ennalta annettujen sääntöjen mukaan (XSL, XSLT) Esimerkiksi HTML: Ulkoasumääritykset eivät ole aina yksikäsitteisiä eivätkä selkeitä. Eri selaimet tarvitsevat erilaisen html dokumentin saman sivu tuottamiseen.

15 XML:n perusidea XML dokumentti sisältää tiedon sisällön rakenteesta ja itse tiedon. Lisäksi dokumentissa voi olla tiedon ja rakenteen merkitystä kuvaavaa metatietoa. XML speksi määrittelee kieliopin, esitystavan ja tarvittavat käytännöt xml muotoisen sisällön kuvaukseen. XML dokumentti kootaan yksittäisistä alkioista (elements). Elementit pitää itse nimetä XML speksi määrittelee niiden sallitut käyttötavat. SGML sovellusprofiili.

16 Esimerkki HTML ja XML dokumenteista HTML: <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 3.2 Final//EN"> <DL> <DT>Virtalähde <DD>Hirschmann </DL> <UL> <LI>Valmistaja: Hirschmann <LI>Malli: RPS 60 <LI>Tilausnumero: <LI>Syöttöjännite: 230V </UL> </DL> XML: <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <VARAOSA> <LUOKKA>Virtalähde</LUOKKA> <VALMISTAJA>Hirschmann</VALMISTAJA> <MALLI>RPS 60</MALLI> <TILAUSNUMERO> </TILAUSNUMERO> <SYÖTTÖJÄNNITE>230V</SYÖTTÖJÄNNITE> </VARAOSA>

17 XML:n hyviä puolia: siirrettävyys XML parantaa merkittävästi tiedon siirrettävyyttä: XML dokumentti tallennetaan tekstimuodossa. Useat binääritallennustavan ongelmat häviävät. Tiedoston koko kasvaa huomattavasti binääri esitykseen verrattuna. Määritellään oma esitystapa tiedolle tai käytetään muiden tekemiä rakenne määrityksiä omalle tiedolle. Muuntaminen (XSLT) muodosta toiseen voidaan automatisoida. Merkistöt tuottavat kaikesta huolimatta päänvaivaa. <?xml version="1.0" encoding="utf 8"?> Ongelmat johtuvat lähinnä huonosti toimivista tai väärin konfiguroiduista työkaluista.

18 XML hyviä puolia XML dokumentti on ihmisen (ja koneen) helposti ymmärtämässä muodossa: (google search esimerkki) <?xml version='1.0' encoding='utf 8'?> <soap11:envelope xmlns="urn:googlesearch" xmlns:soap11=" <soap11:body> <dogooglesearch> <key> </key> <q>sample soap message</q> <start>0</start> <maxresults>10</maxresults> <filter>true</filter> <restrict></restrict> <safesearch>false</safesearch> <lr></lr> <ie>latin1</ie> <oe>latin1</oe> </dogooglesearch> </soap11:body> </soap11:envelope>

19 XML hyviä puolia: standardit Mahdollisuus määritellä yleisiä standardoituja esitystapoja: Alemman tason bitin viilaaminen jää vähemmälle. Mahdollisuus keskittyä oman sovelluksen kannalta oleelliseen, eli tietosisältöön ja toimintalogiikkaan. Financial Exchange (IFX), Electronic Business XML Initiative (ebxml), RosettaNet, Banking Industry Technology Secretariat (BITS) PSK (kansallinen)... Eri sovellusten välinen tiedonsiirto helpottuu jos kumpikin nojaa samaan standardiin tietomalliin.

20 XML hyviä puolia Dokumentissa on kuvattuna tiedon rakenne ja osittain myös merkitys: <?xml version="1.0"?> <KOULU> <KURSSI tyyppi="seminaari"> <NIMI>Tuotannon informaatiojärjestelmien integrointi</nimi> <NUMERO> </NUMERO> <ALKAA> </ALKAA> <OSALLISTUJAT> <OPISKELIJA status="läsnä"> <ETUNIMI>Teemu</ETUNIMI> <SUKUNIMI>Teekkari</SUKUNIMI> </OPISKELIJA> <OPISKELIJA status="keskeyttänyt"> <ETUNIMI>Taavi</ETUNIMI> <SUKUNIMI>Taulapää</SUKUNIMI> </OPISKELIJA> </OSALLISTUJAT> </KURSSI> </KOULU>

21 XML esimerkkejä: XHTML <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <html xmlns=" <head><title>huomenta!</title></head> <body> <h1>otsikko</h1> Tekstiä </body> </html>

22 Esimerkki: ebxml <MultiPartyCollaboration name="dropship"> <BusinessPartnerRole name="customer"> <Performs /> </BusinessPartnerRole> <BusinessPartnerRole name="retailer"> <Performs /> <Performs initiatingrole='//binarycollaboration[...]/ /> </BusinessPartnerRole> <BusinessPartnerRole name="dropship Vendor">... </BusinessPartnerRole> </MultiPartyCollaboration>

23 Sisällys XML kielioppi ja esitystapa

24 Tärkeitä asioita huomata käytännön kannalta XML erottelee isot ja pienet kirjaimet. XML speksi määrittelee yksikäsitteisesti kelvollisen merkkauksen (markup) XML dokumentille. XML dokumenteille voidaan määritellä tarkasti hyväksyttävä rakenne. (Schema tai DTD)

25 Well formed: Well formed & Valid Dokumentti noudattaa XML speksiä, eli ainakin jokainen elementti on suljettu. (<>...</>) Kaikki attribuuttien arvot ovat lainausmerkeissä. (id= 1 ) Dokumentin puurakenne on ehjä ja siinä on tasan yksi juurielementti. Valid: Well formed Dokumentti on tarkastettu ja noudattaa sen rakenteen määrittelevää DTD tai SCHEMA määritystä.

26 Well formed & Valid Alussa pitää myös olla prolog elementti, eli ennen juurielementtiä xml versio, eli <?xml version= 1.0?> <lyhyt> </lyhyt> Dokumentti ei voi olla valid, ennen kuin sille on tehty tyyppimäärittely.

27 XML dokumentin perusrakenne XML dokumentti muodostaa hierarkkisen rakenteen: <?xml version="1.0"?> <KOULU> <KURSSI tyyppi="seminaari"> <NIMI>Tuotannon informaatiojärjestelmien integrointi</nimi> <NUMERO> </NUMERO> </OSALLISTUJAT> </KURSSI> </KOULU> <ALKAA> </ALKAA> <OSALLISTUJAT> <OPISKELIJA status="läsnä"> <ETUNIMI>Teemu</ETUNIMI> <SUKUNIMI>Teekkari</SUKUNIMI> </OPISKELIJA> <OPISKELIJA status="keskeyttänyt"> <ETUNIMI>Taavi</ETUNIMI> <SUKUNIMI>Taulapää</SUKUNIMI> </OPISKELIJA> KOULU KURSSI NIMI NUMERO AIHE ALKAA OSALLISTUJAT ETUNIMI OPISKELIJA SUKUNIMI ETUNIMI OPISKELIJA SUKUNIMI

28 XML dokumentin perusrakenne Prosessointi ohje Dokumentin tyyppimääritys <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <!DOCTYPE library SYSTEM "dokumentti.dtd" > <TERVEHDYS> <OTSIKKO>XML TERVEISET</OTSIKKO> <VIESTI >TERVETULOA XML-KURSSILLE</VIESTI> </TERVEHDYS> Merkkidataa (Character data) Elementti

29 XML dokumentin perusrakenne XML Dokumentin rakenne jakautuu speksin mukaan kahteen osaan fyysiseen ja loogiseen Fyysinen (käytännön) toteutus on haluttu irrottaa tiedon loogisesta mallintamisesta ja esittämisestä Fyysinen Rakenne Dokumentin konkreettisesti muodostavat osat (Entity). Tiedostoja tms. (Storage unit). yksi XML dokumentti voi siis olla jakaantuneena useaan osaan. Entiteetit jaotellaan vielä kahteen osaan: Jäsenneltävä (dataa ja merkkausta) Jäsentämätön (ei XML muotoista sisältöä)

30 XML dokumentin looginen rakenne XML dokumentin loogisen rakenteen määrittelevä osa on XML:n ydin XML dokumentti koostuu speksin mukaan: document ::= prolog element Misc* (EBNF muoto) Prolog on otsikko osuus, jossa on dokumentin käsittelemiseen tarvittavaa tietoa. pakollinen juurielementti sisältää varsinaisen informaation. Juurielementtejä voi ja pitää olla XML dokumentissa tasan yksi.

31 XML dokumentin looginen rakenne XML dokumentti koostuu kahden tyyppisistä osista: merkkauksesta (markup) <Elementti></Elementti> merkkidatasta (parseable character data) <Elementti>Tämä on dataa</elementti> Merkkidata (Parseable character data) on XML dokumentissa olevaa informaatiota, jota ei enää haluta jäsentää lisää. Englanninkielinen nimi parseable character data on harhaanjohtava, koska nimenomaan tätä dataa XML jäsenninohjelmistot eivät käsittele.

32 Merkkidata (CDATA) Merkkidata on tekstimuotoista dataa. Merkkidata ei voi sisältää erikoismerkkejä, joita käytetään merkkauksessa. (<,>,,'). Erikoismerkkejä voidaan käyttää datan joukossa kahdella tavalla: merkkiviittausten avulla < merkki tehdään käyttämällä < koodia CDATA lohkon avulla: <![CDATA[<hello>Hello, world!</hello>]]>

33 Merkkaus Merkkaukseen (rakenteen kuvaus) kuuluvat: elementin alku elementin loppu tyhjän elementti attribuutti CDATA lohko <elementti> </elementti> <elementti/> <elementti status = läsnä > <![CDATA[<hello>Hello, world!</hello>]]> kommentti <! kommentti >

34 merkkiviittaus < Merkkaus dokumentin tyyppimäärittely <!DOCTYPE greeting SYSTEM "hello.dtd"> prosessointiohje <?xml version="1.0" encoding="utf 8"?> Harvinainen tapaus: entiteettiviittaus <!ENTITY hatch pic SYSTEM../grafix/OpenHatch.gif" NDATA gif > &hatch pic;

35 Elementti (Element) Elementti on nimetty osa XML dokumenttia. Elementin nimen on tarkoitus kuvata sen sisältämän datan merkitys Elementti voi sisältää tekstidataa tai olla tyhjä. <MITTAUS>1.0</MITTAUS> <MITTAUS></MITTAUS> <MITTAUS/> Elementti voi sisältää myös muita elementtejä. Tiedon rakenne kuvataan laittamalla elementtejä sisäkkäin <LISTA> <MITTAUS>1.0</MITTAUS> <MITTAUS>0.2</MITTAUS> </LISTA>

36 Attribuutti (Attribute) Attribuutilla voidaan liittää elementtiin lisäinformaatiota. Attribuutti on aina osa elementin aloittavaa merkkausta. Elementeissä voi olla useita attribuutteja. <MITTAUS aika= > 1.0 </MITTAUS>

37 Attribuutit vs. Elementit Sama tieto voidaan esittää elementtien ja attribuuttien erilaisina yhdistelminä. Oikeaa tapaa päättää esitystavasta ei ole. Valintaan vaikuttaa mm. kkäytäntö Käytettyjen ohjelmistojen ominaisuudet Attribuuttien käyttöön kannattaa ottaa selkeä ja johdonmukainen lähestymistapa. <OPISKELIJA status= läsnä /> <OPISKELIJA> <STATUS>läsnä</STATUS> </OPISKELIJA>

38 Attribuutit vs. Elementit Yksi attribuuttien käyttöä puoltava tekijä on kuvata toisia elementtejä sisältävän säiliöelementin metadataa. Jos säiliö on tyhjä, ei sen mahdollisesti sisältämistä elementeistä ole mitään informaatiota (ilman skeemaa joka kuvaa rakenteen). <osallistujalista/> <osallistujalista tyyppi= osallistujat ></osallistujalista> <osallistujalista tyyppi= poissaolijat ></osallistujalista>

39 Kommentti Kommentti: Määritellään merkkauksella <! > XML jäsentimet eivät huomioi kommentteja mitenkään. <! HUOM. LISTA EI OLE VIELÄ VALMIS > <LISTA> <NIMI>MIKKO</NIMI> </NIMI> <LISTA>

40 DTD (Document Type Declaration) DTD on XML speksissä määritelty perusmenetelmä XMLdokumentin sallitun rakenteen kuvaamiseen. Määritellään merkkauksella <!DOCTYPE...>. Pitää olla dokumentin alussa ennen varsinaista juurielementtiä. Rakenteen kuvaus voi olla samassa tai eri tiedostossa (entity), kuin xml dokumentin juurielementti. Huono puoli DTD määrittelyssä on rajoittunut kyky määritellä elementtien sallittuja tyyppejä. Ei itsessään XML muotoista.

41 DTD esimerkki <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <!-- Viittaus toiseen entiteettiin (tiedostoon) --> <!DOCTYPE DOKUMENTTI SYSTEM "./DOKUMENTTI.dtd"> <!--vaihtoehtoisesti määrittely samassa tiedostossa--> <!DOCTYPE DOCUMENT [ <!ELEMENT TERVEHDYS (OTSIKKO, VIESTI)> <!ELEMENT OTSIKKO (#PCDATA)> <!ELEMENT VIESTI (#PCDATA)> ]> <TERVEHDYS> <OTSIKKO>XML TERVEISET</OTSIKKO> <VIESTI >TERVETULOA XML-KURSSILLE</VIESTI> </TERVEHDYS>

42 Prosessointiohje (Processing instruction) Määritellään merkkauksella <?...?> Sisältää tietoa XML jäsentimille. XML määrittelee erityisen prosessointiohjeen, jossa esitetään kolme tietoa: <?xml version="1.0" encoding="utf 8" standalone= yes?> XML versio Käytettävä merkistö Standalone, eli onko dokumentista viittauksia toisiin tiedostoihin, vain onko kaikki data kerätty samaan dokumenttiin.

43 Entiteettiviittaus ( entity reference ) Entiteettiviittaukset mahdollistavat: Vakio merkkijonojen nimeämisen ja liittämisen merkkidatan joukkoon. XML dokumentin jakamisen fyysisiin osiin. Liittää ei XML pohjaisia osia XML dokumenttiin. Kuusi eri tyyppiä: dokumenttientiteetti sisäinen entiteetti ulkoinen jäsenettävä entiteetti jäsentämätön entiteetti sisäinen parametrientiteetti ulkoinen parametrientiteetti

44 XML Standardiperhe Namespaces XML Schema XML Inclusions (Xinclude) XML Information Set XML Fragment Interchange XML Base xml:id XSLT XSL XPath XQuery XML Linking Language (Xlink) XML Pointer Language (XPointer)

45 XML Standardiperhe XML 1.0 standardi esittää vain tavan jäsentää tietoa puumaiseksi rakenteeksi. Se määrittelee: XML dokumentin merkkauksen. Tavan kuvata XML dokumentin sallittu rakenne. XML dokumenttien käyttö edellyttää vielä paljon muutakin. XML Standardiperheessä määritellään lisäominaisuuksia ja uutta semantiikkaa XML dokumenttien hyödyntämiseen.

46 XML Standardiperhe Namespaces

47 XML Namespaces Keskeisin laajennos XML speksiin. XML dokumentti voi sisältää elementtejä, jotka noudattavat eri rakenne määrityksiä (DTD tai Schema), mutta ovat saman nimisiä. Törmäykseksi sanotaan tilannetta jossa kaksi elementtiä on nimetty samoin. Nimiavaruudet poistavat törmäysten aiheuttamat ongelmat. Johdonmukaisuuden ja yksikäsitteisyyden säilyttämiseksi pitää eri merkityksen omaavat elementit erotella toisistaan, vaikka niiden nimi olisikin sama.

48 XML Namespaces Törmäyksiä syntyy kun eri ihmiset käyttävät saman nimistä elementtiä eri tarkoitukseen: <osoite> <osoite> korkeakoulunkatu 3</osoite>

49 XML Namespaces XML Namespaces speksi ratkaisee saman nimisten elementtien aiheuttaman ongelman lisäämällä nimiavaruuden käsitteen elementtiin. Nimiavaruus on yksilöllinen tunnistemerkkijonoa. Nimiavaruus johdetaan olemassa olevasta yksikäsitteisestä URInimestä joka liittyy niman määrittelijään. <osoite xmlns=" </osoite>

50 XML Namespaces Nimiavaruusmäärittely voidaan perytyy lapsi elementeille Nimiavaruuteen voidaan viitata eksplisiittisesti käyttämällä prefix notaatiota. Esimerkki: <Lista xmlns:lyhenne= xmlns= > <osoite> Korkeakoulunkatu 3 </osoite> <lyhenne:osoite> </lista>

51 XML Information Set (Second Edition) xml infoset / This specification defines an abstract data set called the XML Information Set (Infoset). Its purpose is to provide a consistent set of definitions for use in other specifications that need to refer to the information in a well formed XML document [XML]. Esimerkki: element 1. [namespace name] The namespace name, if any, of the element type. If the element does not belong to a namespace, this property has no value. 2. [local name] The local part of the element type name. This does not include any namespace prefix or following colon. 3. [prefix] The namespace prefix part of the element type name. If the name is unprefixed, this property has no value. Note that namespaceaware applications should use the namespace name rather than the prefix to identify elements....

52 XML Base The XML Linking Language [XLink] defines Extensible Markup Language (XML) 1.0 [XML] constructs to describe links between resources. One of the stated requirements on XLink is to support HTML [HTML 4.01] linking constructs in a generic way. The HTML BASE element is one such construct which the XLink Working Group has considered. BASE allows authors to explicitly specify a document's base URI for the purpose of resolving relative URIs in links to external images, applets, formprocessing programs, style sheets, and so on.

53 XML Base <?xml version="1.0"?> <doc xml:base=" xmlns:xlink=" <head> <title>virtual Library</title> </head> <body> <paragraph>see <link xlink:type="simple" xlink:href="new.xml">what's new</link>!</paragraph> <paragraph>check out the hot picks of the day!</paragraph> <olist xml:base="/hotpicks/"> <item> <link xlink:type="simple" xlink:href="pick1.xml">hot Pick #1</link> </item> <item> <link xlink:type="simple" xlink:href="pick2.xml">hot Pick #2</link> </item> <item> <link xlink:type="simple" xlink:href="pick3.xml">hot Pick #3</link> </item> </olist> </body> </doc>

54 XML Fragment Interchange fragment The XML standard supports logical documents composed of possibly several entities. It may be desirable to view or edit one or more of the entities or parts of entities while having no interest, need, or ability to view or edit the entire document.

55 XML Inclusions (XInclude) This document specifies a processing model and syntax for general purpose inclusion. Inclusion is accomplished by merging a number of XML information sets into a single composite infoset. Specification of the XML documents (infosets) to be merged and control over the merging process is expressed in XML friendly syntax (elements, attributes, URI references).

56 Xpath Yleinen syntaksin määrittely, jolla voi osoittaa XMLdokumentissa olevaa tietoa. Käytetään Xpointer ja XSLT speksien tukena. Ei ole itse XML pohjaista. Esimerkki: Pattern: match="book/para" Location: <book><para> match="child::book" <book> <para> match="parent::para" <book> <para>... lisäksi: tietotyyppejä, funktioita, operaatioita, filttereitä... (regexp tyyliin)

57 Xpointer Sallii XML dokumentin sisällä oleviin elementteihin osoittamisen. Mahdollisia kohteita ovat: elementit tekstidata attribuutit Osoitettava tieto voi olla monipuolista (yksi elementti, alue, joukko elementtejä). Yksikäsitteinen viittaaminen XML dokumentin rakenteeseen on mahdollista vaikka dokumentissa ei olisikaan käytetty mitään erityisiä ID tms. arvoja....#xpointer(//recipe[4])...#xpointer(//rcp:recipe[./rcp:title ='Zuppa Inglese'])...#element(/1/5)...#r102

58 Xlink Xlink tarjoaa mahdollisuuden luoda linkkejä eri resurssien välille. Esimerkkinä HTML <a> elementti, jolla merkitään yksisuuntainen hyperlinkki toiseen HTML dokumenttiin. Xlink tarjoaa monipuolisemman tavan luoda linkkejä. Linkkejä voi olla mm. useiden resurssien välille tai kaksisuuntainen. Linkkiin voidaan liittää myös sitä kuvaavaa metadataa. <mylink xmlns:xlink=" xlink:type="extended"> <myresource xlink:type="locator" xlink:href="students.xml#carl" xlink:label="student"/> <myresource xlink:type="locator" xlink:href="students.xml#fred" xlink:label="student"/> <myresource xlink:type="locator" xlink:href="teachers.xml#joe" xlink:label="teacher"/> <myarc xlink:type="arc" xlink:from="student" xlink:to="teacher"/> </mylink>

59 Esimerkkejä XML sovelluksista WSDL - sovelluspalveluiden kuvaamiseen

60 Mitä/mikä WSDL oikein on? WSDL on XML muotoinen kuvaus Web sovelluspalvelusta WSDL dokumentissa kuvataan palvelu, sen kutsuttavissa olevat funktiot, niiden parametrit, kutsumistavat ja verkko osoite(et) josta palvelu löytyy Palvelun kuvaus siis sisältää yhdessä dokumentissa sekä loogisen, että fyysisen kuvauksen Soveltuu myös muun tyyppisten palveluiden kuvaamiseen, vaikka onkin keskeinen WS palveluiden kuvaamisessa

61 WSDL dokumentin rakenne WSDL dokumentissa on seitsemän pääelementtiä: <types> Sisältää tietorakenteiden kuvauksia. <message> Sisältää siirrettävän datan tyypitetyt kuvaukset. <operation> Kutsun abstrakti kuvaus <port type> Kokoelma kutsuja joita jokin päätepiste (endpoint) tukee. <binding> <port> Konkreettinen määrttely käytettävästä kutsumenetelmästä ja protokollasta. Liittää <binding> määritykseen internet osoitteen. <service> Kokoelma toisiinsa liittyviä <port> määrityksiä.

62 WSDL esimerkki: Google web API <types> <xsd:complextype name="googlesearchresult"> <xsd:all> <xsd:element name="documentfiltering" type="xsd:boolean"/> <xsd:element name="searchcomments" type="xsd:string"/> <xsd:element name="estimatedtotalresultscount" type="xsd:int"/> <xsd:element name="estimateisexact" type="xsd:boolean"/> <xsd:element name="resultelements" type="typens:resultelementarray"/> <xsd:element name="searchquery" type="xsd:string"/> <xsd:element name="startindex" type="xsd:int"/> <xsd:element name="endindex" type="xsd:int"/> <xsd:element name="searchtips" type="xsd:string"/> <xsd:element name="directorycategories" type="typens:directorycategoryarray"/> <xsd:element name="searchtime" type="xsd:double"/> </xsd:all> </xsd:complextype> </types>

63 Esimerkkejä XML sovelluksista SOAP - XML pohjainen tietoliikenne protkolla

64 SOAP ( Simple Object Access Protocol ) W3C Recommendation 24 June 2003 SOAP suosituksen ensimmäiset julkiset versiot ovat vuodelta Microsoft on SOAP:n isä ja edelleenkin voimakkaasti mukana kehitystyössä.

65 Mitä SOAP määrittelee? SOAP speksi määrittelee tavan kuljettaa tietoa XML muotoisten viestien avulla kahden päätepisteen välillä. SOAP perustuu puhtaasti XML dokumenttien siirtoon ohjemien välillä. Ei sinällään mitään uutta, mutta toteutus on huomattavasti enemmän XML sidonnainen kuin vastaavat perinteiset: MOM (Message Oriented Middleware) COM/DCOM GORBA/IIOP RMI XML RPC

66 Mitä SOAP tarkoittaa? Transport binding Message exchange patterns SOAP message structure Data model (optional) XMLScema XML Namespaces

67 Data model SOAP määrittelee tavan tietorakenteiden esittämiselle XMLmuodossa. Encoding (tietorakenteet xml muotoon) SOAP RPC (funktiokutsut xml muotoon) Käyttäminen on vapaaehtoista, myös omaa tietomallia voi vapaasti soveltaa. Nimiavaruudet kertovat käytetyn tietomallin

68 Sample soap message: Google web search <?xml version='1.0' encoding='utf-8'?> <soap11:envelope xmlns="urn:googlesearch" xmlns:soap11=" <soap11:body> <dogooglesearch> <key> </key> <q>sample soap message</q> <start>0</start> <maxresults>10</maxresults> <filter>true</filter> <restrict></restrict> <safesearch>false</safesearch> <lr></lr> <ie>latin1</ie> <oe>latin1</oe> </dogooglesearch> </soap11:body> </soap11:envelope>

69 SOAP message structure XMLSchema määritys sallitusta SOAP viestin rakenteesta Kolme peruselementtiä: Envelope Header (valinnanvarainen) Body Header ja Body elementtien sisältö jää suurelta osalta sovelluksen kehittäjän vastuulle. Sisältö riippuu käytetystä tietomallista

70 Sample soap message: Google web search <?xml version='1.0' encoding='utf-8'?> <soap11:envelope xmlns="urn:googlesearch" xmlns:soap11=" <soap11:body> <dogooglesearch> <key> </key> <q>sample soap message</q> <start>0</start> <maxresults>10</maxresults> <filter>true</filter> <restrict></restrict> <safesearch>false</safesearch> <lr></lr> <ie>latin1</ie> <oe>latin1</oe> </dogooglesearch> </soap11:body> </soap11:envelope>

71 Message exchange patterns (MEP) Tilakone viestiliikenteen hoitamiseen Yksinkertainen Request Response malli

72 Transport binding Formaali määrittely SOAP viestien kuljettamiseksi jonkin toisen alemmantason tietoliikenne protokollan päällä. SOAP on alusta asti määritellyt HTTP Transport Binding:n. Myöhemmin mukaan on tullut Transport Binding. (SMTP Simple Mail Transfer Protocol) Sovellus voi määritellä myös oman kuljetuskerroksensa. JMS (Java Messaging Service...) FTP...

73 HTTP Transport binding HTTP Transport binding määrittely sisältää kaiken tarvittavan SOAP viestin kuljettamiseksi HTTP protokollan avulla. HTTP protokollan otsikkokenttä laajennos. SOAP viesti on XML pohjainen, joten se sopii suoraan HTTP viestiin hyötykuormaksi (payload).

74 HTTP Transport binding POST /objecturi HTTP/1.1 Host: SOAPMethodName: Content Type: text/xml Content Length: 1024 <?xml version='1.0' encoding='utf 8'?> <soap11:envelope xmlns="urn:googlesearch" xmlns:soap11=" <soap11:body> <dogooglesearch> <key> </key> <q>sample soap message</q> <start>0</start> <maxresults>10</maxresults> <filter>true</filter> <restrict></restrict> <safesearch>false</safesearch> <lr></lr> <ie>latin1</ie> <oe>latin1</oe> </dogooglesearch> </soap11:body> </soap11:envelope>

75 HTTP/ OK Content Type: text/xml; charset="utf 8" Content Length: nnnn HTTP Transport binding <?xml version='1.0' encoding='utf 8'?> <soap11:envelope xmlns="urn:googlesearch" xmlns:google="urn:googlesearch" xmlns:soapenc=" xmlns:soap11=" <soap11:body> <dogooglesearchresponse> <return> <documentfiltering>false</documentfiltering> <estimatedtotalresultscount>3</estimatedtotalresultscount> <directorycategories soapenc:arraytype="google:directorycategory[0]"></directorycategories> <searchtime> </searchtime> <resultelements soapenc:arraytype="google:resultelement[3]"> <item>...

76 ... Verkosta löytyy vaikka mitä! (Industrial XML portal) (Oreilly) xml.apache.org

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Johdatus XML teknologioihin

Johdatus XML teknologioihin Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?

Lisätiedot

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

XML ja Web Services update

XML ja Web Services update XML ja Web Services update Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Extensible Markup Language (XML) ja

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

XML-evoluutio ja kestävä kehitys

XML-evoluutio ja kestävä kehitys XML-evoluutio ja kestävä kehitys Ossi Nykänen Tampere University of Technology (TUT), Digital Media Institute (DMI), W3C Finnish Office Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

in condition monitoring

in condition monitoring Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata

Lisätiedot

www.hohde.com Hohde Consulting 2004

www.hohde.com Hohde Consulting 2004 Luento 14: Kertaus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kertaus XML nimiavaruus validointi XML:n käyttö tietorakenteiden kuvaus ohjelmointi XML-pohjaiset kielet peruskielet muut kurssilla

Lisätiedot

Avoimet standardit ja arkistointi

Avoimet standardit ja arkistointi Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

HSMT J2EE & EJB & SOAP &... HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Web Service torilla tavataan!

Web Service torilla tavataan! Web Service torilla tavataan! Jari Putula Avarea Oy COPYRIGHT BY AVAREA 2009 1 Google Trends COPYRIGHT BY AVAREA 2009 2 1 1. Mahdollistajat 2. Web service? 3. KISS 4. Miksi? 5. Analogia 6. Ajax 7. Esimerkki

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.

Lisätiedot

XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy

XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,

Lisätiedot

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj ~ (operatiiviset-/tiedonjakelu-/si~llönhallinta~velluk~et)

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Extensible Stylesheet Language (XSL)

Extensible Stylesheet Language (XSL) Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":

Lisätiedot

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Luento 1: Johdanto merkintäkieliin

Luento 1: Johdanto merkintäkieliin Luento 1: Johdanto merkintäkieliin AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Johdanto merkintäkieliin Merkintäkieliä SGML HTML XML XML:n peruspiirteet XML-dokumentin rakenne XML:n käyttö XML-pohjaisia

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun SANOMALIIKENNE Tullihallitus Suora sanoma-asiointi 16.6.2012 Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun XML-schemoihin v.1.8 muutos 16.6.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus...

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet è è è Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet Jaana Holvikivi Metropolia HTML - sivun rakenne ja osiot HTML HEAD STYLE SCRIPT STYLEsheet Javascript file BODY Javascript

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

XML / DTD / FOP -opas Internal

XML / DTD / FOP -opas Internal XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Web-teknologiat. XML-datan kysely Topi Sarkkinen

Web-teknologiat. XML-datan kysely Topi Sarkkinen Web-teknologiat XML-datan kysely Topi Sarkkinen Sisältö XML (lyhyesti) XPath XQuery XSLT XML Extensible Markup Language Ihmisten ja koneiden luettava metakieli, jolla voidaan määritellä muitakin kieliä

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Tulorekisteriyksikkö

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Tulorekisteriyksikkö Versio 1.02 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Tulorekisteriyksikkö Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (15) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 30.10.2017 Dokumentti julkaistu. 1.01 15.12.2017 Dokumenttia

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

9 Hypermediajärjestelmistä

9 Hypermediajärjestelmistä 9 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

W3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH)

W3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH) W3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH) Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY),

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön

Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Julkisen alan OS-seminaari 6.4.2006 Airi Salminen,

Lisätiedot

XML - mahdollisuudet ja kehitys

XML - mahdollisuudet ja kehitys XML - mahdollisuudet ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

PIC-koodin luominen URF-tietokantaan Participant Portal

PIC-koodin luominen URF-tietokantaan Participant Portal PIC-koodin luominen URF-tietokantaan Participant Portal ECAS-tunnuksen hankkiminen Participant Portal osoite: http://ec.europa.eu/education/participants/portal/ Uudet käyttäjät, joilla ei vielä ole ECAS-tunnuksia:

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä

Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi

Lisätiedot

http://www.microsoft.com/expression/

http://www.microsoft.com/expression/ Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA

Lisätiedot

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää

Lisätiedot

Markup languages and an introduction to XML

Markup languages and an introduction to XML Markup languages and an introduction to XML 14 Markup languages Used e.g. to structure information separating the logical structure from the content add metainformation add processing information... Metalanguages

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Käyttöohje, 7.11.2017 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Käyttötarkoitus 3 3 Palvelut 3 3.1 Käyttötapa 3 3.2 HL7 V3 Medical Records sanoman skeemavalidointi

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XPath

Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XPath XML-perusrakenteen ympärille on kehitetty tekniikoita ja standardeja kuvaamaan XML-rakenteisen tiedon käsittelyä sekä tietojen välisiä kytkentöjä. Näissä keskeinen tarve on pystyä osoittamaan operaatioiden

Lisätiedot

Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.

Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8. Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.2012 Hakemisto 1. Sivustot internetissä... 2 2. Yleistä... 2 3.

Lisätiedot