Elementtien tyyppideklaraatiot
|
|
- Teija Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elementtien tyyppideklaraatiot Kuten tunnettua, XML-dokumenttien loogisen rakenteen peruspalasia ovat elementit, esim: <example>hello world!</example> Elementtien syntaksi seuraa suoraan XML-spesifikaation kieliopista; looginen elementtirakenne sen sijaan voi syntaksin puitteissa vaihdella paljonkin, siis esimerkiksi: <doc> <field>hello</field> <title>world</title> </doc> on eri asia kuin: <doc> <field> <title>hello World</title> </field> </doc> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 207
2 Dokumentin tyyppimäärityksessä on mahdollista eksplisiittisesti määrätä, minkälaisia rakenteita (ko. tyyppisten dokumenttien) elementeistä saa muodostaa Konkreettisesti määritys suoritetaan dokumentin tyyppideklaraatioon sisällytettävän elementin tyyppideklaraation avulla: [45] elementdecl ::= '<!ELEMENT' S Name S contentspec S? '>' [ VC: Unique Element Type Declaration ] Elementin mahdollinen sisältö luokitellaan seuraavasti: [46] contentspec ::= 'EMPTY' 'ANY' Mixed children Näiden merkitys on kutakuinkin seuraava: - EMPTY ~ tyhjä elementti - ANY ~ "mitä tahansa" sisältöä (käytetään yleensä vain debuggaukseen) - Mixed content ~ elementin sisältö yhdistelmä merkkidataa ja lapsielementtejä - Children (element) content ~ elementin lapsina vain elementtejä XML:ssä elementtien jaottelu näiden (tieto)tyyppien mukaan on "suurpiirteistä" RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 208
3 Ohessa esimerkkejä elementtien tyyppideklaraatioista ja otteita niitä vastaavista XML-dokumenteista (huomaa EBNF-tyyppiset oper. ja kertojat): (1) <!ELEMENT example EMPTY>... <example/> (2) <!ELEMENT example ANY>... <example>hello World <example/></example> (3) <!ELEMENT example (#PCDATA code field)*> <!ELEMENT code (#PCDATA)*> <!ELEMENT field (#PCDATA)*>... <example>hello World <field>hej</field> Hi <code>moi</code> Hello </example> (4) <!ELEMENT example (code field?)> <!ELEMENT code (#PCDATA)*> <!ELEMENT field (#PCDATA)*>... <example> <field>hej</field> <code>moi</code> </example> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 209
4 Sisältönä tekstiä ja elementtejä: mixed content Mixed-content -vaihtoehdossa elementin sisällä saa olla merkkidataa ja lapsina erikseen nimettyjä elementtejä mielivaltaisessa järjestyksessä. Vastaava XMLproduktio on seuraava: [51] Mixed ::= '(' S? '#PCDATA' (S? ' ' S? Name)* S? ')*' '(' S? '#PCDATA' S? ')' [ VC: Proper Group/PE Nesting ] [ VC: No Duplicate Types ] Esimerkkejä: <!ELEMENT example (#PCDATA H1 H2 H3)*> <!ELEMENT field (#PCDATA a b)*> <!ELEMENT field (#PCDATA field a b)*> <!ELEMENT code (#PCDATA)> Tunniste #PCDATA tarkoittaa "parsittua merkkidataa" (~saa sisältää entiteettejä, merkkiviittauksia, jne.), muut elementtien (tyyppien) nimiä Elementin lapsielementtien järjestystä ei voi valita, kuten ei merkkidatan kirjoituskohtaakaan (voivat olla "missä vain") RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 210
5 Huomioita mixed content -elementtimäärittelystä: - alkaa aina kentällä #PCDATA - operaattorina aina OR (" ") XML ja dokumenttien tyyppimäärittely - mikäli sisältää viittauksia elementtien (tyyppien) nimiin, päättyy aina kertojaan "*" "Mixed" -termin käyttö on paikoitellen hieman harhaanjohtavaa; elementin sisällöksi voidaan pakottaa pelkkää tekstiä (ts. ei lapsielementtejä): <!ELEMENT code (#PCDATA)> Children content -vaihtoehdossa elementin sisällä saa olla vain lapsia, mutta dokumentin looginen rakenne on yksityiskohtaisemmin määritettävissä. Vastaavat XML-produktiot ovat: [47] children ::= (choice seq) ('?' '*' '+')? [48] cp ::= (Name choice seq) ('?' '*' '+')? [49] choice ::= '(' S? cp ( S? ' ' S? cp )* S? ')' [ VC: Proper Group/PE Nesting ] [50] seq ::= '(' S? cp ( S? ',' S? cp )* S? ')' [ VC: Proper Group/PE Nesting ] RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 211
6 Sisältönä lapsielementtejä: children element content Kun elementin sisältö määritellään children content -tyyppiseksi, voidaan lapsielementtikonfiguraatio määrittää monipuolisesti EBNF:stä tuttujen operaattoreiden ja kertojien avulla (kyseessä on kuitenkin eri syntaksi) Esimerkki: <!ELEMENT mydoc (title?,code+,(footer comment)?)> XML-DTD tunnistaa seuraavat operaatorit: - A,B (B seuraa A:ta) - A B (A tai B) ja seuraavat kertojat: - A? (A on optionaalinen) - A+ (A esiintyy yhden tai useamman kerran) - A* (A esiintyy yhden tai useamman kerran tai ei ollenkaan) Lausekkeiden ryhmittelyyn käytetään tavallisia sulkuja ("(",")") RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 212
7 Tarkista tyhjämerkkien ja sulkujen kirjoitussäännöt spesifikaation tuottosäännöistä! Yhdistelemällä elementtien nimiä sopivasti operaattoreita, kertojia ja sulkuja käyttämällä, voidaan määrittää elementin tietomalli ([content model]) Tietomalleja on usein tarkoituksenmukaista jakaa pienempiin osiin sääntöjen lukemisen ja kirjoittamisen helpottamiseksi (huomaa ero merkkauksessa!): <!ELEMENT mydoc (title?,code+,misc)> <!ELEMENT misc ((footer comment)?)> Mikäli "ylimääräisiä" alku- ja lopputageja ei dokumentteihin haluta, voidaan elementtien tyyppideklaraatiota sieventää ns. parametrientiteettien avulla (näihin palataan myöhemmin) Elementtien tietomallit voivat olla varsin mutkikkaita sisältäen myös rekursiivisia (itseensä viittaavia) rakenteita (rekursioonkin palataan vielä) Yhden ja saman (ei-triviaalin) loogisen elementtirakenteen voi yleensä ilmoittaa useilla eri elementin tyyppideklaraatioilla Elementin tyyppideklaraatioiden on oltava yksikäsitteisiä, ts. tyyppideklaraatioiden "päällekirjoittaminen" tai epädeterministisinä tuottosääntöinä tulkitseminen ei ole sallittua (mikä on harmi!) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 213
8 Attribuuttilistojen deklaraatiot Attribuutit ovat (yleensä) elementteihin liitettävää "metatietoa, esim. tyyliin: <example color="red" shape="circle">hello world!</example> Attribuuttien syntaksi seuraa suoraan XML-spesifikaation kielopista; sen sijaan elementtiin liitettävien attribuuttien nimet, arvojoukot ja attribuuttien (pakollinen) esiintyminen elementeissä voivat syntaksin puitteissa vaihdella paljonkin, siis esimerkiksi (tarkkaan ottaen): <example color="red" shape="circle"/> on sama asia kuin: <example shape="circle" color="red"/> mutta saattaa olla (loogisesti) eri asia kuin: <example color="red"/> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 214
9 On syytä huomata, että vaikka elementtien sisältönä voi XML:ssä olla vain joko merkkidataa tai elementtejä, on attribuuttien arvojen tyypittäminen mahdollista (tosin vain ylimalkaisesti) Attribuutit määritellään eksplisiittisesti aina tietyntyyppisille ("tietynnimisille") elementeille, määrittely suoritetaan (elementin) attribuuttilistan deklaraation avulla, esim. tyyliin: <!ELEMENT example EMPTY> <!ATTLIST example color (red green blue) "red"> Koska deklaraatioon kirjoitetaan aina assosioitavan elementin nimi, ovat erityyppisille elementeille esiteltävät samannimiset attribuutit eri attribuutteja, vrt: <!ELEMENT example EMPTY> <!ELEMENT code (#PCDATA)> <!ATTLIST example color (red green blue) "red"> <!ATTLIST code color CDATA "red"> Attribuuttilistan deklaraatio annetaan XML-kieliopissa muodossa: [52] AttlistDecl ::= '<!ATTLIST' S Name AttDef* S? '>' [53] AttDef ::= S Name S AttType S DefaultDecl RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 215
10 Kuten edellisistä esimerkeistäkin käy ilmi, attribuuttideklaraatioiden yhteydessä esiintyy yleensä myös avainsanoja tai oletusarvoja (ns. attribuutin oletusmääritykset ([default declaration])). Näiden merkitys on seuraava: - #REQUIRED ~ attribuutin arvo on pakko antaa - #IMPLIED ~ attribuutin antaminen on vapaaehtoista - #FIXED ~ attribuutin arvo on vakio - "merkkidataa" käytetään esim. antamaan oletusarvoja attribuuteille Attribuuttien oletusmääritykset on XML-kieliopissa määritelty seuraavasti: [60] DefaultDecl ::= '#REQUIRED' '#IMPLIED' (('#FIXED' S)? AttValue) [ VC: Required Attribute ] [ VC: Attribute Default Legal ] [ WFC: No < in Attribute Values ] [ VC: Fixed Attribute Default ] RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 216
11 Attribuutin (oletus)arvo on merkkidataa ja voi sisältää entiteetti- tai merkkiviittauksia: [10] AttValue ::= '"' ([^<&"] Reference)* '"' "'" ([^<&'] Reference)* "'" Esimerkkejä (eri deklaraatioista): <!ATTLIST example color (red green blue) #REQUIRED> <!ATTLIST example color CDATA #REQUIRED> <!ATTLIST example color (red green blue) "red"> <!ATTLIST example color CDATA #IMPLIED> <!ATTLIST example color CDATA #FIXED "red"> Yleensä oletusmäärityksinä käytetään literaaleina annettavia oletusarvoja tai vaatimusta attribuutin antamisesta Muillekin löytyy toki käyttöä: - "IMPLIED-attribuutti" sopii esim. jonkin tietyn XML-editorin yhteydessä välittämään käyttäjän näkökulmasta "implisiittistä" tietoa sovellukselle - "FIXED-attribuutti" taas voi olla käytössä samasta syystä tai vaikkapa paketoida (pakottaa) tietoa johonkin sovelluskohtaiseen muotoon (esim. hakukoneita, linkkejä tai jotakin arkkitehtuuria varten) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 217
12 Attribuuttien tyypit XML-syntaksin näkökulmasta attribuuttien arvot ovat aina "tekstiä" tai "merkkidataa" joka saattaa sisältää entiteetti- tai merkkiviittauksia XML:n puitteissa attribuuttien arvojen täsmällisempi (rajaavampi) tyypittäminen on kuitenkin mahdollista - käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että "kaikentyyppinen merkkidata" ei (aina) attribuutin arvoksi kelpaa Monisteen aikaisemmissa esimerkeissä attribuutin tyyppeinä oli yksinkertaisesti joko "paljasta merkkidata" tai "numeroituja joukkoja", tyyliin: <!ATTLIST example color (red green blue) #REQUIRED> <!ATTLIST example color CDATA #REQUIRED> Käytännössä tämä "yleensä" riittää mainiosti. XML-prosessori/sovellus - asetelman puitteissa on kuitenkin tilanteita, joissa arvojoukkojen yksityiskohtaisempi määrittäminen on perusteltua, esim. kun - attribuutit viittaavat nimettyihin XML-elementteihin - tiedetään, että sovellus aikoo käyttää (joidenkin) attribuuttien arvoja esim. tiedostoniminä RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 218
13 Perusideana on siis attribuuttien (syntaktisen) rakenteen "järkevyyden" (oikeellisuuden) tutkiminen jo XML-prosessorin avulla niin pitkälle kuin mahdollista (tai pikemminkin käytännöllistä) XML:ssä attribuuttien tyypit (arvojoukot) voivat olla jotakin seuraavista: - CDATA ~ merkkidataa - Enumeration ~ jokin annetuista tunnistemerkkijonoista - NOTATION ~ jokin annetuista notaatioista - ID ~ ID-attribuutti - IDREF ~ viittaus ID-attribuuttiin - IDREFS ~ luettelo viittauksista ID-attribuutteihin (erottimena tyhjämerkki) - ENTITY ~ entiteetin nimi - ENTITIES ~ luettelo entiteettien nimiä (erottimena tyhjämerkki) - NMTOKEN ~ tunnistemerkkijono - NMTOKENS ~ luettelo tunnistemerkkijonoja (erottimena tyhjämerkki) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 219
14 On tärkeää huomata, että XML-dokumenttissa näkyvään elementtiin kirjoitettu attribuutin arvo käy aina läpi normalisointiprosessin matkallaan XMLprosessorin "läpi" kohti sovellusta (tähän palataan pian) Attribuuttien tyypit on XML-kieliopissa määritelty seuraavasti (produktion 56 rajoitteet on alla kirjoitettu lyhyempään muotoon: [54] AttType ::= StringType TokenizedType EnumeratedType [55] StringType ::= 'CDATA' [56] TokenizedType ::= 'ID' 'IDREF' 'IDREFS' 'ENTITY' 'ENTITIES' 'NMTOKEN' 'NMTOKENS' [ VC: ID ] [ VC: One ID per Element Type ] [ VC: ID Attribute Default ] [ VC: IDREF ] [ VC: Entity Name ] [ VC: Name Token ] Nimen mukaisesti attribuuttilistat määritellään elementeille kerralla esim. tyyliin: <!ELEMENT example EMPTY> <!ATTLIST example id ID #REQUIRED file NMTOKEN #IMPLIED> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 220
15 Attribuuttideklaraatioiden yhdistäminen vs. hajauttaminen Toisin kuin elementtien tyyppideklaraatioit, jotka aina pitää antaa "kerralla", attribuuttideklaraatiot voidaan antaa myös "osissa": Siis esimerkiksi: <!ELEMENT example EMPTY> <!ATTLIST example color CDATA #REQUIRED> <!ATTLIST example shape (box circle line) "box"> voidaan esittää myös yhtäpitävästi listamuodossa <!ELEMENT example EMPTY> <!ATTLIST example color CDATA #REQUIRED shape (box circle line) "box"> Erityisen kätevää tämä on DTD:n hajauttamisen näkökulmasta, sillä näin ulkoisessa DTD-osajoukossa esitetyille elementeille voidaan antaa jälkikäteen uusia attribuutteja sisäisessä DTD-osajoukossa Attribuuttideklaraatioiden päällekirjoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista (monikertaisista attribuuttideklaraatioista merkitsevä on aina ensimmäinen) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 221
16 Attribuuttien arvojen normalisoiminen Attribuuttien arvot todellakin ovat parsittavaksi tarkoitettua tekstiä, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että XML-prosessorin sovellukselle välittämä merkkijono ei välttämättä ole täsmälleen sama kuin dokumenttiin kirjoitettu literaali Attribuuttien arvo määräytyy aina ns. normalisoinnin perusteella, jossa literaalista prosessoidaan (XML-)sovellukselle välitettävä attribuuttiarvo Attribuuttien arvojen normalisointialgoritmi on seuraavanlainen: 1) arvon ympäriltä poistetaan lainausmerkit 2) merkkiviittaukset korvataan vastaavilla Unicode-merkeillä 3) entiteettiviittaukset korvataan vastaavilla merkkijonoilla (mahdollisesti rekursiivisesti) 4) kaikki tyhjämerkit (siis myös rivinvaihdot, [newline]) korvataan välilyönneillä #x20 (poikkeus entiteeteille #xd#xa::=#x20) 5) jos attribuutin tyyppi on jokin muu kuin CDATA, poistetaan merkkijonosta vielä monikertaiset välilyönnit ja välilyöntiprefiksit ja -suffiksit (jos niitä on) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 222
17 Normalisoinnin ansiosta myös attribuuttien arvojen antamisen yhteydessä voi käyttää tyhjämerkkejä ja vaikkapa jakaa arvo usealle riville tyyliin: <!ATTLIST desc text CDATA #REQUIRED>... <desc text="this line of text is an B-class example. "> Edellisessä esimerkissä attribuutin text (jonka tyypiksi on annettu CDATA) arvo normalisoidaan muotoon (hakasulut on esimerkissä lisätty ainoastaan havainnollistamaan merkkijonon alku- ja loppukohtia) [This line of text is an B-class example. ] Huomaa, että normalisaatio tuottaa erilaisen arvon, jos attribuutin tyypiksi olisi annettu esim. NMTOKENS muodossa: <!ATTLIST desc text NMTOKENTS #REQUIRED>... <desc text="this line of text is an B-class example."> tällöin arvo normalisoitaisiin muotoon: [This line of text is an B-class example.] RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 223
18 Attribuuttityyppien esittely Yksinkertaisin attribuuttityyppi on CDATA ([character data]), joka sisältää "raakaa mutta parsittavaa merkkidataa" - "rakenteeton" attribuuttiarvo - tyhjämerkkien normalisointi: vain rivinvaihdot ja alku- ja loppuvälilyönnit - myös tyhjä arvo "" kelpaa Esimerkki: <!ATTLIST example text CDATA #REQUIRED>... <example text="<all the $#x&! characters 4 me and you 4 2! >"/> NMTOKEN-tyyppinen ([name token], tunnistemerkkijono) attribuutti hyväksyy arvokseen tunnistemerkkijonon - arvona vain tunnistemerkkijonoon kelpaavia merkkejä (sekä mahdollisesti tyhjämerkkejä alussa ja lopussa) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 224
19 - tyhjämerkkien normalisointi koko komeudessaan - tyhjä arvo "" ei kelpaa Esimerkki: <!ATTLIST example text NMTOKEN #REQUIRED>... <example text="4methisis"/> XML ja dokumenttien tyyppimäärittely NMTOKENS-tyyppinen attribuutti hyväksyy arvokseen luettelon tunnistemerkkijonoja (muuten kuten NMTOKEN) - arvona vain tyhjämerkeillä erotettuja tunnistemerkkijonoja - tyhjämerkkien normalisointi koko komeudessaan - tyhjä arvo "" ei kelpaa Esimerkki: <!ATTLIST example text NMTOKENS #REQUIRED>... <example text="4methisis and these are for you"/> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 225
20 Enumerated-tyyppinen attribuutti hyväksyy arvokseen jonkin luetelluista tunnistemerkkijonoista - arvo täsmälleen jokin luetelluista - tyhjämerkkien normalisointi: vain rivinvaihdot ja alku- ja loppuvälilyönnit Esimerkki: <!ATTLIST example shape (box circle line) "">... <example shape="box"/> NOTATION-tyyppinen attribuutti on muuten kuten Enumeratedkin, mutta lueteltujen tunnistemerkkijonojen pitää olla esiteltyjä XML-notaatioita (tähän palataan pian) ID--tyyppinen attribuutti hyväksyy arvokseen (ko. XML-dokumentissa) ainutkertaisen nimi-tyyppisen merkkijonon ([name]) - tyhjämerkkien normalisointi: vain rivinvaihdot ja alku- ja loppuvälilyönnit - tyhjä arvo "" ei kelpaa - elementillä voi olla korkeintaan yksi ID-tyyppinen attribuutti RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 226
21 - attribuutin nimeksi annetaan "yleensä" id, ID, jne. Esimerkki: <!ATTLIST example id ID #REQUIRED>... <example ID="myUniqueExample"/> XML ja dokumenttien tyyppimäärittely IDREF--tyyppinen attribuutti hyväksyy arvokseen jonkin (ko. XMLdokumentissa) ID-tyyppisen attribuutin arvon joka siis on merkkijono ([name]) - tyhjämerkkien normalisointi: vain rivinvaihdot ja alku- ja loppuvälilyönnit - tyhjä arvo "" ei kelpaa - attribuutin nimeksi annetaan "yleensä" idref, IDREF, jne. Esimerkki (oletetaan edellisen esimerkin "olemassaolo"): <!ATTLIST image idref IDREF #REQUIRED>... <image idref="myuniqueexample"/> IDREFS--tyyppinen attribuutti on kuten "samanlainen IDlle kuin mitä NMTOKENS on NMTOKENille" RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 227
22 ENTITY--tyyppinen attribuutti on käytännössä muuten samanlainen kuin IDREF-tyyppinenkin, mutta hyväksyy arvokseen vain jonkin määritellyn "ulkoisen parsimattoman entiteetin" nimen ([external unparsed entity]) Esimerkki: <!ENTITY gif-name SYSTEM "/usr/flower.gif"> <!ATTLIST example name ENTITY #REQUIRED>... <example name="gif-name"/> ENTITIES--tyyppinen attribuutti on taaskin samanlainen "ENTITYlle kuin mitä NMTOKENS on NMTOKENille" Yleisiä huomioita attribuuteista ja yhteenvetoa: - ei ole olemassa "hierarkkisia" attribuuttirakenteita (kuten on olemassa hierarkkisia elementtirakenteita) - XML-syntaksin näkökulmasta attribuuttien arvot ovat aina "tekstiä" - merkki "<" on attribuutin arvona aina laiton - entiteetit parsitaan attribuuttien arvoissa aina "auki" - attribuuttien arvot normalisoidaan RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 228
23 XML-spesifikaation nimeämät attribuutit XML-spesifikaatio määrittelee semantiikan kahdelle erikoiselle vakionimiselle attribuutille: - xml:space - xml:lang xml:space voi saada kaksi eri arvoa: default tai preserve - preserve kertoo XML-sovellukselle että sen tulee ohittaa oletusarvoinen (mielivaltainen) tyhjämerkkien sievennyskäytäntönsä ja huomioida kaikki tyhjämerkit Huomioita XML-prosessorin suorittamasta tyhjämerkkien parsimisesta: - XML-prosessori välittää aina kaikki (merkkidatan) tyhjämerkit sovellukselle sellaisena kuin ne olivat XML-dokumentissa - poikkeus #1: attribuuttien arvojen normalisointi - poikkeus #2: XML-prosessori korvaa mahdolliset rivinvaihdot #xd#xa ([carriage-return][line-feed]) tai #xd aina rivinvaihdolla #xa "Unixkäytännön mukaisesti" RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 229
24 xml:lang voi saada jonkin ISO 639 kielikoodin, IANA-kielikoodin (prefix "i-", "I-") tai sovelluskohtaisen kielikoodin (prefix "x-","x-") - kielikoodi kertoo (ei pakota!) elementin merkkidatan, attribuuttien arvojen ja lapsielementtien kielen (luonnollisen tai formaalin) - lapsielementit voivat ohittaa tämän kielimäärityksen oman xml:langattribuuttinsa avulla, vrt. esim. <p xml:lang="en-gb">what colour is it? <p xml:lang="en-us">or does it have color at all?</p></p> XML-dokumenteissa attribuutteja xml:space ja xml:lang (kuten mitä tahansa muitakin attribuutteja) voidaan käyttää suoraan, mutta validien dokumenttien pitää attribuutit määritellä Attribuutin xml:space deklaraation muoto on spesifikaatiossa yksikäsitteisesti määrätty, attribuutti xml:lang voidaan määritellä vapaammin: <!ATTLIST elementname xml:space (default preserve) 'preserve'> <!ATTLIST examplename xml:lang NMTOKEN 'en'> XML-standardiperhe nimeää myös muitakin attribuutteja ja esittää merkityksen näille (näihin palataan myöhemmin) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 230
25 Notaatiodeklaraatiot Notaatiodeklaraatio esittelee luonteeltaan semanttisen "parsimattomaan entiteettiin" kohdistuvan sievennysmerkinnän, resurssin tai relaation dokumentin käsittelemälle tiedolle (käytännössä suhteessa "XML-prosessorin ulkopuoliseen maailmaan") Notaatiodeklaraation produktio XML-spesifikaatiossa on: [82] NotationDecl ::= '<!NOTATION' S Name S (ExternalID PublicID) S? '>' [83] PublicID ::= 'PUBLIC' S PubidLiteral [75] ExternalID ::= 'SYSTEM' S SystemLiteral 'PUBLIC' S PubidLiteral S SystemLiteral Esimerkki: <!NOTATION gifconv SYSTEM "ps2gif.exe"> <!NOTATION jpgconv SYSTEM "ps2jpg.exe"> <!ATTLIST example handler NOTATION (gifconv jpgconv) #REQUIRED>... <example handler="gifconv"/> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 231
26 Ehdolliset DTD-lohkot XML-dokumentin ulkoinen DTD-osajoukko voi sisältää ns. ehdollisen DTDlohkon ([conditional section]) Ehdollinen DTD-lohko mahdollistaa DTD:n osien "kytkemisen päälle ja pois päältä" helpottaen näin laajojen dokumentin tyyppimäärittelyjen hallintaa Syntaksiltaan lohko muistuttaa CDATA-lohkoa. Lohkon näkyvyyttä kontrolloidaan avainsanojen IGNORE ja INCLUDE avulla Esimerkki kertoo kaiken: <![IGNORE[ <!ELEMENT book (comments*, title, body, supplements?)> ]]> <![INCLUDE[ <!ELEMENT book (title, body, supplements?)> ]]> Ehdollinen DTD-lohko voi sisältää periaatteessa samanlaista merkkausdeklaraatiota ja merkkausta kuin DTD-osajoukotkin. On kuitenkin syytä huomata, että valinnaiset DTD-lohkot voivat olla myös sisäkkäisiä RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 232
27 Huomaa, että IGNORE-koodattu valinnainen DTD-lohko EI tarkoita samaa kuin ko. lohkon kommentoiminen dokumentin tyyppimäärittelyssä! XML-kielioppi määrää ehdollisen DTD-lohkon syntaksin seuraavasti: [61] conditionalsect ::= includesect ignoresect [62] includesect ::= '<![' S? 'INCLUDE' S? '[' extsubsetdecl ']]>' [63] ignoresect ::= '<![' S? 'IGNORE' S? '[' ignoresectcontents* ']]>' [64] ignoresectcontents ::= Ignore ('<![' ignoresectcontents ']]>' Ignore)* [65] Ignore ::= Char* - (Char* ('<![' ']]>') Char*) Suurin hyöty ehdollisten DTD-lohkojen käytöstä saadaan, kun avainsana IGNORE tai INCLUDE annetaan parametrientiteetin avulla parametrina (entiteetteihin palataan pian) tyyliin: <!ENTITY % jack "IGNORE"> <!ENTITY % jill "INCLUDE">... Sisäisessä DTD-osajoukossa esiteltävien parametrientiteettien avulla on siis mahdollista valita ulkoisesta DTD-osajoukosta jokin ehdollinen DTD-lohko RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 233
28 Yleiskäyttöinen tyyppimääritys: SYSTEM vs. PUBLIC Avainsanaa SYSTEM käyttävä dokumentin tyyppideklaraatio lukee siis DTD:n osaksi ulkoisen tekstitiedoston tyyliin: <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE mydoc SYSTEM "mydocclass.dtd"> <mydoc> <title>first XML-doc</title> <body>hello!</body> </mydoc> Huomioita: - ulkoinen DTD-osajoukko luetaan tekstitiedostosta -...jonka suora muokkaaminen saattaa olla mahdollista (ainakin DTD:n suunnittelijalle) Dokumentin tyyppimääritysten vakiintuessa (kun DTD on suunniteltu, testattu ja havaittu hyväksi), on yleiskäyttöisyyden nimissä järkevää sijoittaa ulkoiset DTD-tiedostot johonkin "yleisesti saatavilla" olevaan paikkaan, esim. HTTPpalvelinhakemistoon ja käyttää DTD-osajoukkoja tyyliin: <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE mydoc SYSTEM " RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 234
29 Laajamittaisena tämä on kuitenkin epäkäytännöllistä ja tehotonta, etenkin jos DTD saa "yleisesti hyväksyttävän standardin" arvon ja kaikki viittaavat siihen! Ratkaisu: "yleisesti tiedossa olevat" standardit nimetään, liitetään suoraan "osaksi" XML-parsereita ja DTD-osajoukko valitaan dokumentin tyyppideklaraatiossa avainsanan PUBLIC avulla tyyliin: <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE mydoc PUBLIC "-//XMLORG//DTD MYDOC//EN">... PUBLIC-avainsanaa seuraava literaali ei ole nyt suora viittaus tiedostoon, vaan DTD-osajoukon julkinen tunnistenimi ([public identifier]), joka sisältää seuraavat kentät: - alkaa avainsanalla "ISO" jos määrityksellä on ISO-standardin arvo - "+" jos muu merkittävä standardi, "-" jos ei ole - "//" ja DTD:n omistajan tunnus - "//" ja tiedoston tyyppi (esim. "DTD) - välilyönti " " ja dokumentin nimi - "//" kielikoodi (ISO 639) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 235
30 Standalone-deklaraatio Dokumentin parsittavuuteen liittyy myös tieto siitä, onko dokumentin käsittely mahdollista ilman ulkoisen DTD-osajoukon (tiedoston) lataamista Mikäli ulkoista osajoukkoa ei (kyseisen dokumentin tapauksessa) välttämättä tarvita dokumentin esiintymän lukemiseen "oikein", voidaan dokumentin alkuun XML-deklaraatioon kirjoittaa (ns. [standalone declaration]): <?xml version="1.0" standalone="yes"?> Oletusarvo on "no" Joissakin tapauksissa standalone-deklaraatio nopeuttaa dokumenttien käsittelyä Käyttö ei ole mahdollista, jos esimerkiksi: - attribuuteilla on oletusarvoja tai niiden tyyppi on jokin muu kuin CDATA - käytetään muita kuin viittä oletusentiteettiä - elementtien tietomallin tulkinta ei käy elementtirakenteesta ilmi RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 236
31 Validit XML-dokumentit Määritelmänsä mukaan XML-dokumentti ei voi olla "väärin muodostettu", mutta se voi olla validi tai sitten ei Dokumentti on validi XML-dokumentti täsmälleen silloin kun: 1) dokumentti noudattaa XML-kielioppia, 2) dokumentin prologi sisältää tyyppideklaraation JA 3) dokumentin esiintymä noudattaa sitä Jos pelkkä kohta 1 toteutuu, on kyseessä "vain" (oikein muodostettu) XMLdokumentti On syytä huomata, että dokumentti voi täyttää ehdon 1 vaikka se ei täyttäisikään ehtoja 2 ja 3 - tällöinkin dokumentti on XML-kielenkäytön mukaisesti "vain" XML-dokumentti! Jotta kielenkäytössä tieto DTD deklaraation olemassaolossa ei kuitenkaan katoaisi, on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön lisätermit tyyppi-validi ([typevalid]) XML-dokumentti ja ei-tyyppi-validi ([non-type-valid]) XML-dokumentti RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 237
32 Mitä DTD sitten loppujen lopuksi "tarkoittaa"? Suoraviivaisin tapa "ymmärtää" DTD:n merkitys pintaa syvemmältä on tulkita se reunaehdoksi, joka valitsee ja kiinnittää jonkin tietyn (sovelluksen näkökulmasta mielenkiintoisen) XML-dokumenttien luokan aliluokan: DOKUMENTTI- LUOKKA Z =LOOGISEN RAKENTEEN Z OMAAVAT XML- DOKUMENTIT TYYPPI-A-VALIDIT XML-DOKUMENTIT TYYPPI-C-VALIDIT XML-DOKUMENTIT TYYPPI-B-VALIDIT XML-DOKUMENTIT XML-DOKUMENTTIEN LUOKKA XML-dokumenttien luokka sisältää siis kaikki ne tekstitiedostot, jotka voidaan johtaa XML-spesifikaation kieliopista (WFC-rajoitteet huomioiden) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 238
33 Dokumentin tyyppimääritysten kiinnittämät XML-dokumenttien luokan aliluokat ovat: 1) tyyppi-validien XML-dokumenttien suhteen aina erillisiä (ts. tyyppi-validi XML-dokumentti kuuluu aina täsmälleen yhteen dokumenttiluokkaan) 2) "pelkkien" XML-dokumenttien suhteen yleensä päällekkäisiä (ts. dokumentin esiintymän looginen rakenne voi olla useamman kuin yhden geneerisen dokumenttiluokan sääntöjen mukainen) Syy, ensimmäiseen, ts. miksi tyyppi-validien XML-dokumenttien suhteen luokat ovat aina erillisiä, selittyy XML-dokumenttiin liitettävän dokumentin tyyppideklaraation määräämän dokumentin tyyppimäärityksen (DTD) ainutkertaisuutena Jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että yksi ja sama XML-dokumentti voi pelkän dokumentin tyyppideklaraation lisäyksellä olla joko tyyppi-a-validi XMLdokumentti tai tyyppi-b-validi XML-dokumentti RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 239
34 Esimerkiksi seuraavat kaksi XML-dokumenttia ovat molemmat tyyppi-valideja eri tyyppimääritysten suhteen - huomaa että dokumenttien esiintymät ovat identtisiä: <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc (title, body?)> <!ELEMENT title (#PCDATA)> <!ELEMENT body (#PCDATA)> ]> <mydoc><title>hello World!</title></mydoc> <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc (title)> <!ELEMENT title (#PCDATA)> ]> <mydoc><title>hello World!</title></mydoc> Jos edellisessä esimerkissä ensimmäisen DTD:n nimeksi annetaan A ja jälkimmäisen DTD:n nimeksi B, huomataan, että: - dokumenttiluokan B XML-dokumenttien esiintymät kuuluvat aina myös dokumenttiluokkaan A mutta ei päinvastoin - annettu mv. tyyppivalidi XML-dokumentti kuuluu aina joko 1) dokumenttiluokkaan A, 2) dokumenttiluokkaan B, tai 3) ei kumpaankaan näistä RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 240
35 Yhden ja saman DTD:n voi usein yleensä esittää usean erinäköisen dokumentin tyyppideklaraation avulla, esimerkiksi seuraavat merkkausdeklaraatiot määrittävät saman DTD:n: <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc (#PCDATA title footer)*> <!ELEMENT title (#PCDATA)> <!ELEMENT footer (#PCDATA)> ]>... <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc (#PCDATA footer title)*> <!ELEMENT title (#PCDATA)> <!ELEMENT footer (#PCDATA)> ]> Tosin käytännössä suurten tyyppideklaraatioiden palauttaminen toisikseen voi (käsin tehtynä) olla hankalaa Huomaa että: - XML-dokumenttien luokka sisältää potentiaalisesti äärettömän määrän dokumentteja - tyyppi-z-validien XML-dokumenttien luokka voi sisältää joko äärellisen määrän dokumentteja tai potentiaalisesti äärettömän määrän dokumentteja RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 241
36 Esimerkkejä Esimerkki äärellisen XML-dokumenttiluokan aliluokan määräävästä DTDmäärityksestä: <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc (footer?,title)> <!ELEMENT title EMPTY> <!ELEMENT footer EMPTY> ]> Esimerkkejä (potentiaalisesti) äärettömän XML-dokumenttiluokan aliluokan määräävästä DTD-määrityksestä: <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc (footer*,title)> <!ELEMENT title EMPTY> <!ELEMENT footer EMPTY> ]> <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc (#PCDATA)> ]> <!DOCTYPE mydoc [ <!ELEMENT mydoc EMPTY> <!ATTLIST mydoc attr CDATA #REQUIRED> ]> Kuten esimerkeistä voi päätellä, mielekkäät dokumenttiluokat ovat yleensä (potentiaalisesti) äärettömiä (tämä ei tarkoita että ne olisivat mielivaltaisia!) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 242
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa
Lisätiedot10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely
10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely XML tarjoaa perussyntaksin dokumenttien mielivaltaista merkkaamista varten Huomionarvoista: - merkkidatan ja merkkauksen koodauksen valinta (sama kaikille XMLdokumenteille)
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys XML-merkkaus tarjoaa yhteensopivan ja yksinkertaisen perustan rakenteisten dokumenttien tms. rakenteisen tiedon käsittelyyn. Tietojenkäsittelyn sovelluksissa päähuomio
LisätiedotXML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
LisätiedotXML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi
XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013
Lisätiedot11 XML-entiteetit. <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> XML-entiteetit
11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "
LisätiedotXML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit
XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":
Lisätiedot<Element> <ELEMENT> <element> </element> </ELEMENT> </Element>
EBNF-notaatio tarjoaa selkeän tavan määritellä XML-dokumentin osat yksikäsitteisesti; XML-spesifikaatio määrittelee yhden ja ainutkertaisen 89 (sievennettyä) produktiota sisältävän XML-kieliopin, joka
Lisätiedot10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely
10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely XML tarjoaa perussyntaksin dokumenttien mielivaltaista merkkaamista varten Huomionarvoista: - merkkidatan ja merkkauksen koodauksen valinta (sama kaikille XMLdokumenteille)
Lisätiedot5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne
LisätiedotHelsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen
Jäsennys ja sarjallistaminen Tietorakenteen määrittely Hyvinmuodostettu / validi rakenne Rakenteen määrittely DTD XML-jäsentäjä (parser) on työkalu, joka pystyy muodostamaan puurakenteen tekstuaalisesta
Lisätiedot5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. Kuten tunnettua, se tarjoaa puitteet esim. XHTML-kielen määrittelylle
LisätiedotXML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi
XML rakenteen suunnittelu Jaana Holvikivi XML suunnittelu Dokumentin ilmentymä elementit attribuutit (määritteet) entiteetit prosessointikäskyt 19.3.2015 Jaana Holvikivi 2 Elementtien sisäkkäisyys: säännöt
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
Lisätiedot11 XML-entiteetit. Edellisistä laillisia ominaisuusyhdistelmiä ovat siis vain aikaisemmin luetellut viisi:
11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "
Lisätiedot12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)
LisätiedotXML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
LisätiedotM. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotLuento 2: XML:n syntaksi
Luento 2: XML:n syntaksi AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML:n syntaksi Peruskäsitteitä Rakennepalaset elementit leipäteksti attribuutit Nimiavaruudet Dokumentin rakenteen määrittely
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
Lisätiedot13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) huomataan heti, mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko?
13 Nimiavaruudet Huomautus: Otsikon voisi kuvaavammin kirjoittaa muodossa "structdoc:section". Syy selviää piakkoin Merkkauksen ideana on helpottaa tiedon ja metatiedon erottelua tarjoamalla dokumenteille
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotOhjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:
1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri
LisätiedotXML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008
XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
LisätiedotPoikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group
1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0
LisätiedotSISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3
Henri Haapakanni 3.5.2004 SISÄLLYS Johdanto 1 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3 2. YKSINKERTAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä
LisätiedotFORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
LisätiedotHohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
Lisätiedot13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) "huomataan heti", mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko?
13 Nimiavaruudet Huomautus: Otsikon voisi kuvaavammin kirjoittaa muodossa "structdoc:section". Syy selviää piakkoin Merkkauksen ideana on helpottaa tiedon ja metatiedon erottelua tarjoamalla dokumenteille
LisätiedotJypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen
Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Pelissä kentän (Level) voi luoda tekstitiedostoon "piirretyn" mallin mukaisesti. Tällöin puhutaan, että tehdään ns. ruutukenttä, sillä tekstitiedostossa jokainen
LisätiedotAjatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
Lisätiedot1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotXML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?
Lisätiedot12 Dokumenttiluokkien suunnittelusta
12 Dokumenttiluokkien suunnittelusta XML-sovellusten suunnittelun keskeinen ja toistuva osaalue on dokumenttiluokkien (tai XML-tekstiformaattien) suunnittelu. Työn kärjistetty (ja nyt tarkoituksella rajattu)
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotHelsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema
W3C:n tavoite kehittää parempi määrittelykieli ilmaisuvoimaisempi XML-rakenteinen itsedokumentoiva yksinkertainen Tekniseltä kannalta tuki nimiavaruuksille käyttäjän omat tietotyypit määritysten perintä
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
Lisätiedot7. Näytölle tulostaminen 7.1
7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotLisää pysähtymisaiheisia ongelmia
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti
Lisätiedot4 Johdanto XML-maailmaan
Johdanto XML-maailmaan 4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien
Lisätiedot7 Kommentoitu johdanto XML:ään
7 Kommentoitu johdanto XML:ään Kommentoitu johdanto XML:ään HTML:n ja DIV- ja SPAN-elementtien luonteva käyttöönotto dokumenttien rakenteen täsmentämisessä on merkki siitä, että itse keksityille elementeille
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotMetodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen
Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
LisätiedotDOORSin Spreadsheet export/import
DOORSin Spreadsheet export/import 17.10.2006 SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi Tietojen siirto DOORSista ja DOORSiin Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä ole käytössä
Lisätiedotè è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet
7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä
LisätiedotExtensible Stylesheet Language (XSL)
Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotApuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat Osa kalvoista perustuu Juha Puustjärven luentokalvoihin kurssilta T-76.1143 sekä kurssin oppikirjaan 3.5.2016 CSE-A1200 Tietokannat 3.5.2016 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon
LisätiedotDatatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB
Datatähti 2019 alku task type time limit memory limit A Kolikot standard 1.00 s 512 MB B Leimasin standard 1.00 s 512 MB C Taulukko standard 1.00 s 512 MB D Ruudukko standard 1.00 s 512 MB E Sanalista
Lisätiedot3. Muuttujat ja operaatiot 3.1
3. Muuttujat ja operaatiot 3.1 Sisällys Imperatiivinen laskenta. Muuttujat. Nimi ja arvo. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi. Operaattorit. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeettiset operaattorit.
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain
LisätiedotRekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]
Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Yleisesti sanomme, että ongelma P voidaan palauttaa ongelmaan Q, jos mistä tahansa ongelmalle Q annetusta ratkaisualgoritmista voidaan jotenkin muodostaa ongelmalle
LisätiedotXML Technologies and Applications - harjoitustyö -
XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
LisätiedotLinkitetystä listasta perittyä omaa listaa käytetään muun muassa viestiin liittyvien vastausten säilömiseen.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä keskustelualuetta simuloiva olioperustainen ohjelma (Simple Oope Board, S.O.B). Linkitetystä listasta perittyä omaa listaa käytetään muun muassa
LisätiedotKehitysohje. ETL-työkalu. ExtraTerrestriaLs / Aureolis Oy
Kehitysohje ETL-työkalu Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 15.1.2005 Timo Sallinen Ensimmäinen versio 0.2 26.1.2005 Timo Sallinen Täydenetty pohjaa 0.3 06.02.2005 Mika Suvanto Pieniä täydennyksiä ja oikolukua
LisätiedotSisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
Lisätiedot2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta
Rakenteisten dokumenttien perusteet 2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Peruskäsitteitä: taulu/relaatio, monikko/tietue, mallinnus ja normalisointi, kytkös vs. redundanssi, anomaliat
Lisätiedot3 XHTML-dokumenttien anatomia
3 XHTML-dokumenttien anatomia XHTML tarjoaa tutun esimerkin rakenteisten dokumenttien opiskelun alkutaipaleelle. Erityisesti, koska XHTML on eräs XML-sovellus: - havainnollistaa se tiedon teknistä merkkausta
LisätiedotSisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat. Operaatiot. Imperatiivinen laskenta. Muuttujat. Esimerkkejä: Operaattorit.
3. Muuttujat ja operaatiot Sisällys Imperatiivinen laskenta. Muuttujat. Nimi ja arvo. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi.. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeettiset operaattorit. Arvojen
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
LisätiedotVeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti
FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotTehtävä 2: Säännölliset lausekkeet
Tehtävä 2: Säännölliset lausekkeet Kun tietokoneohjelmalla luetaan käyttäjän syötettä, olisi syöte aina syytä tarkistaa. Syötteessä voi olla vääriä merkkejä tai merkkejä väärillä paikoilla (syntaktinen
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 4 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 17. tammikuuta 2008 Modulin viimeistelyä module Shape ( Shape ( Rectangle, E l l i p
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.05 Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely 2 (8) Versiohistoria Versio Päivämäärä
Lisätiedot2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotToinen harjoitustyö. ASCII-grafiikkaa 2017
Toinen harjoitustyö ASCII-grafiikkaa 2017 Yleistä Tehtävä: tee Javalla ASCII-merkkeinä esitettyä grafiikkaa käsittelevä ASCIIArt17-ohjelma omia operaatioita ja taulukoita käyttäen. Työ tehdään pääosin
LisätiedotMerkkauksen valinnan suunnittelufilosofisia päälinjoja
Merkkauksen valinnan suunnittelufilosofisia päälinjoja Suunnitteluvaiheessa tehty merkkauskäytännön valinta määrää sen, millaista dokumenttien merkkaus tulee olemaan. Sopimaton merkkauskäytäntö hankaloittaa
LisätiedotYleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.
2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä
Lisätiedot