SISÄLLYS. Johdanto JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge XML:n edut Mitä XML:llä tehdään? 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3"

Transkriptio

1 Henri Haapakanni

2 SISÄLLYS Johdanto 1 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge XML:n edut Mitä XML:llä tehdään? 3 2. YKSINKERTAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä Juurielementti Lapsielementit Attribuutit Kommentit CDATA-osuudet Prosessointiohjeet XML-dokumentin varsinainen informaatiosisältö 9 3. MERKKAUS 3.1 Oikeamuotoisuus Nimeämisen osalta Elementtien osalta Attribuuttien osalta Yleiset säännöt Suomeksi, englanniksi, hindiksi vai japaniksi? VALIDOITU XML-DOKUMENTTI 4.1 DTD dokumenttityyppimäärittely Elementit DTD:ssä Attribuutit ja DTD KEHITTYNEET XML-DOKUMENTIT 5.1 Entiteettien hyväksikäyttö Entiteeteistä yleistä Sisäiset entiteetit Ulkoiset entiteetit Notaatiot ja jäsentämättömät entiteetit LINKITYS XML:LLÄ 6.1 XML:n kehittynyt linkitysmekanismi XML-SOVELLUKSENI MUOTOILU WEBBIÄ VARTEN 7.1 XSL CSS XML:N TUOMAT MAHDOLLISUUDET INTERNETIIN 38

3 JOHDANTO Tämä opinnäytetyöni käsittelee XML-dokumentin luomista www-käyttöön. Tämä ei suinkaan tarkoita etteikö tästä irtoaisi yleisestikin XML-perusteista, päinvastoin! XML:n ammattilainen ei valitettavasti tästä oppaan kaltaisesta työstäni juurikaan hyödy, sillä käsiteltävät asiat ovat sangen perustavaa laatua. Jos suuret lupaukset ja yleinen tieto XML:stä ja sen taustasta eivät kiinnosta vaan haluat päästä saman tien konkreettiseen tekemiseen, hyppää ensimmäinen luku ylitse. Suosittelen kuitenkin XML:n ymmärtämisen kannalta tutustumista myös siihen. Itse aloin perehtyä XML:ään juuri sen mahtipontisten ominaisuuksien tähden webin suhteen, sillä havaitsin itsessäni sangen suurta kiinnostusta internetsivujen tuottamista ja suunnittelua, sekä kehittämistä kohtaan joitakin vuosia taaksepäin ja mm. näitä ominaisuuksia käsitellään ensimmäisessä luvussa. Nautinnollista oppimiseniloa ohjeeni parissa, Henri Haapakanni

4 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Language XML:ää on kuvailtu webin tärkeimmäksi uudistuksena pitkään aikaan, mutta ensin hieman pohjaksi xml:n taustatietoa. SGML (Standard Generalized Markup Language) on metakieli, joka syntyi niin ohjelmista kuin niiden tekijöistä ja myyjistä riippumattoman datan varastoimisen tarpeesta. SGML:llä kuvataan useita merkkauskieliä, kuten HTML:ää (Hyper Text Markup Language) ja XML:ää + lukuisia muita. SGML määrittely erittelee datan ja merkkauksen. Niin tekee myös XML, jota kutsutaankin SGML:n alijoukoksi, vaikka oikeastaan se on SGML:n sovellus. SGML ja XML ovat kieliä, joilla määritellään merkkauskieliä, joten oikeastaan ei ole olemassakaan XML-dokumenttia, vain XML:llä luotuja merkkauskieliä ja niillä luotuja dokumentteja. Miksi se sitten on luotu, kun olemassa on jo SGML? Koska SGML on liian monimutkainen. No, eikö HTML kävisi? Ei, HTML riittämätön ja valmis merkkauskieli! XML on hyvin joustavaa ja helposti kehitettävää. Merkintäkoodeja voidaan luoda oman tarpeen mukaan tietyillä yleisperiaatteilla, mistä xml on nimensä saanutkin: Extensible Markup Language, laajennettava merkintäkieli. XML:n tehtävä on kuvata merkintäkoodeilla dokumentin rakenne ja merkitys, sekä mitä dokumentissa on eli sisältö. Se ei siis koskaan kuvaa dokumentin muotoilua. Muotoilut voidaan lisätä xml-dokumenttiin tyylipohjien avulla kun taas xml:n kaukainen sukulainen html ilmaisee merkintäkoodeillaan paljon muotoseikkoja ja hädin tuskin ollenkaan dokumentin rakenteellisuutta sisällön merkityksestä puhumattakaan. Näin ollen xml:ää on helppo käsitellä: sisältö on täysin erillään muotoilusta, esimerkiksi sisältöä voidaan vapaasti lisätä omien määriteltyjen merkkaussääntöjen, syntaksin, mukaisesti ja erillinen tyyli hoitaa automaattisesti muotoilun. Luodut merkintäkoodit voidaan syöttää dokumentin tyyppimäärittelyssä (DTD), joka toimii dokumentin syntaksina, joten xml-dokumentin syntaksi voidaan tarkistaa ja validoida toisin kuin html-dokumentti. 1.2 XML:n edut Webin-kehitystyö on helpompaa XML:n laajennettavuuden ansiosta kuin HTML:llä, jolla

5 tietyt tehtävät ovat mahdottomia. XML-linkitys on tehokas, niin ikään laajennettavuuden ansiosta, sillä voidaan viitata kohteeseen, joka ei ole läsnä dokumentissa ollenkaan, esimerkiksi CD-romppuun tai tietokannan hakutuloksiin. Lisäksi XML:ää voidaan käyttää Webprotokollien ja mekanismien kanssa, ilman lisävaatimuksia. XML tukee myös monenlaisia sovelluksia ja on pidetty silti mahdollisimman yksinkertaisena verrattuna SGML:ään webin yhden huolenaiheen, nopeuden, takia. XML systeemi on harvinaisen yksiselitteistä, joten sen kanssa toimivien ohjelmienkin kehittäminen on melko helppoa. XML-dokumentit ovat maallikollekin suhteellisen selkeitä sen merkkaustavan ansiosta. Ja vaikka XML on tehty koneen koodattavaksi, on XMLdokumentteja helppo luoda käsin, koska voidaan käyttää omia merkkaustunnisteita. Tästä seuraa, että XML joustavaa, helposti luettavaa ja kirjoittavaa, sekä hyvin dokumentoitua. Merkkaamista ja sisällön käsittelyä helpottaa myöskin XML:n kansainvälisyys, se perustuu Unicodeen, joten se selviytyy niin suomenkielen ääkkösistä kuin aasialaisista kielistä ja hepreasta. Lisäksi XML:ää kehitettäessä silmällä on pidetty sähköistä kaupankäyntiä ja uudenlaista jakeluperiaatetta, jossa dokumentin voi koota tietylle hetkelle, tietylle lukijalle ja tietylle medialle useista eridokumentin pätkistä. Ja kun XML-dokumenttiin lisätään dokumentintyyppimääritykset on syntaksin tarkistuskin mahdollista. 1.3 Mitä XML:llä tehdään? Lyhyesti sanottuna XML:llä tehdään XML-sovelluksia, koska jokaista XML-pohjaista merkintäkieltä sanotaan XML-sovellukseksi. Tässä ohjeessani tehdään XML:llä webbisivusto, jota voimme kutsua niin ikään XML-sovellukseksi. XML on merkintäkieli, jolla kehitetään toimiala kohtaisia merkintäkieliä, rakennan siis internetsivusovelluksen, jolla on minun suunnittelema nettisivuja koskeva oma merkintäkielensä, syntaksi ja sanasto, jotka noudattavat XML:n perussääntöjä. Tähän päivään mennessä erilaisia toimiala kohtaisia XML-sovelluksia monia, esimerkiksi matematiikan-, musiikin- ja kirjallisuudenaloilla on omat sovelluksensa. Lisäksi on erilaisia multimedia-, vektorigrafiikka ja päivityssovelluksia. Myös XSL-tyylipohjat ovat XML-

6 sovelluksia W\\OLSRKMLVWDP\ KHPPLQOXYXVVD. (luvussa 1 epäsuorialainauksia, North ja Hermans 2001: 7-20 ja Harold 2000: 27-39) 2. YKSINKERAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä Jokainen xml-dokumentti alkaa xml-määritelmällä. Määritelmään prosessointi merkintöjen välissä seuraavasti: <? PllULWHOPl?> XML-määritelmä kertoo sitä seuraavan tekstin olevan xml:ää ja mikä versio xml:stä on kyseessä. Ainoa tällä hetkellä oleva versio on muotoa 1.0 ja uusia tuskin tulee xml:n laajennettavuuden ja joustavuuden ansiosta. Kuten jo aiemmin mainitsin, toteutan tässä ohjeessani internetsivusovelluksen, jonka aloitan tietenkin tekemällä dokumentilleni xml-määritelmän:.rrgdxv;0/pllulw\v <?xml version= 1.0 encoding= iso standalone= yes?> Määritelmään olen lisännyt encoding attribuutin, joka ilmoittaa mitä koodausta sovellukseni käyttää. ISO merkkivalikoima sisältää ASCII merkit täydennettynä useimmilla Länsi-Euroopan kielten merkeillä, jolloin voin vapaasti käyttää myös suomenkielen ääkkösiä NLHOLVWlOLVllOXYXVVD. Standalone attribuutilla kerron sovellustani käsittelevälle xmlprosessorille xml-dokumenttini olevan yksinään käyttökelpoinen eli dokumenttiini ei toistaiseksi sisälly ulkopuolista merkkausta ulkopuolisissa tiedostoissa WlKlQDVLDDQWXOHHPXXWRV OXYXVVD.

7 2.2 Juurielementti Jokaisessa xml-dokumentissa tulee olla juurielementti, joka sisältää täysin kaikki dokumentin muut elementit ja sisällön. Ja koska xml sallii minun luoda tarvitsemani merkintäkoodin, nimeän internetsivusovellukseni juurielementin seuraavanlaiseksi: <internetsivusto> PXXWHOHPHQWLWMDVLVlOW </internetsivu> Nimetessä elementtejä on hyvä muistaa xml:n tarkoitus, se kuvaa mm. merkitystä ja sisältöä. Internetsivusto, luomani juurielementin nimenä, kuvaa hyvin koko dokumentin merkitystä ja luo merkityksen myöhemmille lapsielementeille osana internetsivustoa QLPHlPLVHVWlOLVll OXYXVVD 2.3 Lapsielementit Jokainen lapsielementti tulee olla juurielementin sisällä ja, jos juurielementillä on lapsenlapsia tulee niiden sijaita lasten sisällä. Eli jos jokin elementti sisältää muita elementtejä, tarvitsee niiden muiden elementtien olla täysin tämän elementin sisällä. Tästä seuraa, että dokumenttiin syntyy looginen puurakenne, jossa elementit ovat sisäkkäin. Nyt voinkin luoda internetsivulleni perustavaa laatua olevan rakenteen lapsi ja lapsenlapsielementeillä:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrqshuxvudnhqqh <?xml version= 1.0 encoding= iso standalone= yes?> <internetsivusto> <info> <kuvaus></kuvaus> <hakusanat></hakusanat> <tekijä> <nimi> <etunimi></etunimi> <sukunimi></sukunimi> </nimi> <yhteystiedot> <kotisivut></kotisivut> <sähköposti></sähköposti> </yhteystiedot> </tekijä>

8 </info> <sivu> <info> <otsikko></otsikko> </info> <yläbanneri> <kuva></kuva> </yläbanneri> <valikko> <linkki></linkki> <linkki></linkki> <linkki></linkki> </valikko> <sivualue> <teksti></teksti> <kuva></kuva> <teksti> <linkki></linkki> </teksti> </sivualue> <sivubanneri> <mainos></mainos> </sivubanneri> <alabanneri> <kuva></kuva> </alabanneri> </sivu> </internetsivusto Kuten huomaat merkinnät ovat selkeällä suomenkielellä jopa ääkkösten kera parantaen koodaukseni ymmärrettävyyttä. Huomaa, että jokainen käyttämäni elementti on aloitettu ja lopetettu edeltävän elementin sisällä kuten xml vaatii, ja että ilman xml-määritelmän encoding -atribuuttia, xml-prosessori (kuten selain, huono esimerkki ) valittaisi ääkkösistä HOHPHQ WHLVWlMDNLHOLDVHWXNVLVWDOLVllOXYXVVD. 2.4 Attribuutit XML:n attribuutti merkinnät ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin html:ssä, ensin attribuutin nimi ja sitten sen arvo määriteltynä elementin alkutunnisteessa. Samannimisiä attribuutteja voidaan käyttää eri elementeissä, koska kukin attribuutti on sidottu omaan elementtiinsä. Elementillä voi olla useita attribuutteja DWWULEXXWHLVWDOLVllOXYXVVD. Lisään tässä vaiheeessa sovellukseeni seuraavanlaiset attribuutit:.rrgdxv$wwulexxwwlhqolvl\vlqwhuqhwvlyxvwrrql <?xml version= 1.0 encoding= iso standalone= yes?> <internetsivusto>

9 <info> <kuvaus></kuvaus> <hakusanat></hakusanat> <tekijä> <nimi> <etunimi></etunimi> <sukunimi></sukunimi> </nimi> <yhteystiedot> <kotisivut></kotisivut> <sähköposti></sähköposti> </yhteystiedot> </tekijä> </info> <sivu> <info> <otsikko></otsikko> </info> <yläbanneri> <kuva SRONX EDQQHULMSJ ></kuva> </yläbanneri> <valikko> <linkki RVRLWH HWXVLYX[PO ></linkki> <linkki RVRLWH YLHUDVNLUMD[PO ></linkki> <linkki RVRLWH OLQNNLYLQNLW[PO ></linkki> </valikko> <sivualue> <teksti></teksti> <kuva SRONX WLNNXXNNRMSJ ></kuva> <teksti> <linkki RVRLWH KWWSZZZPEQHWIL></linkki> </teksti> </sivualue> <sivubanneri> <mainos> <teksti> </teksti> </mainos> </sivubanneri> <alabanneri> </alabanneri> </sivu> </internetsivusto Attribuutteja ja elementtejä käytettäessä herää usein kysymys, kumpaan käsissä olevan tiedon sijoittaisi. Jos katsot esimerkkistäni, vaikkapa nimi elementtiä ja sen jälkeläisiä etunimi ja sukunimi elementtejä, saatat miettiä miksi en ole päätynyt esimerkiksi seuraavanlaiseen ratkaisuun: <nimi etunimi= Henri sukunimi= Haapakanni /> Niin käyttämäni tapa, jakaa nimi elementti jälkeläisiin, kuin esimerkki ovat täysin oikeinmuodostettuja RLNHDPXRWRLVXXGHVWDOLVllOXYXVVD ja hyvää XML:ää. Mutta attribuuteilla

10 en saa aikaan rakenteellisuutta, hierarkiaa XML-dokumenttiini, koska attribuuteilla ei voi olla alirakenteita. Elementtejä on myös paljon helpompi laajentaa, mikäli siihen myöhemmin on tarvetta. Elementeillä on myöskin helpompi kuvata dataa tarkemmin ja yksiselitteisemmin, esimerkiksi päivityspäivämäärä, jonka lisään sivustooni sivu -elementin info -elementtiin: <päivitetty> </päivitetty <päivä>06</päivä> <kuukausi>05</kuukausi> <vuosi>2004</vuosi> Kun vertaa yllä olevaa elementtipuuta ja alla olevaan attribuuttiin huomaamme eron: attribuutista ei käy ilmi, onko kyseessä kesäkuun 5. päivä vai toukokuun kuudes päivä, sillä eri kulttuureissa päivä ja kuukausi merkitään toisinpäin. <päivitetty pvm= 06/05/2004 /> Attribuutit ovat kuitenkin hyödyllisiä, silloin kun puhutaan tiedosta, jota käyttäjän ei tarvitse nähdä. Internetsivustossani tällaista dataa on selkeästi linkkien osoite ja kuvien polku, jotka eivät ole oleellista tieto sivustoani selaavalle, joten voin yhtä hyvin sijoittaa sen attribuuttiin. 2.5 Kommentit XML-kommentit ovat samanlaiset kuin HTML:ssä. Ne alkavat <!-- merkistä päättyen --> merkkiin. XML-prosessori ei kiinnitä mitään huomiota kommenttimerkkien väliseen dataan. Suosittelen kommenttien käyttöä erityisesti dokumentin tyyppi määrityksissä, sillä muisti on usein katoava luonnonvara ja kommentit edes auttavat palauttamaan mieleen miksi kukin asia on koodattu niin kuin ne ovat. Kommenteilla on myös helppo etsiä pala palalta virheitä XMLdokumentista. Kommentteja ei kuitenkaan saa sijoittaa elementin tagien tai attribuutin sisään, eikä kommentteja saa käyttää ennen XML-määritystä. Kommentin sisällä ei saa esiintyä -- merkkintää muuten kuin kommentin aloitus ja lopetus merkinnöissä, kommentteja ei siis voi käyttää sisäkkäin.

11 2.6 CDATA-osuudet CDATA-osuuksia käytetään pelkän merkkimuotoisen tiedon esittämiseen. XML-prosessori käy läpi CDATA-osuuden, mutta ei tulkitse sen sisältöä merkittynä tekstinä. CDATAosuudessa voi siis vapaasti käyttää <,>,& tai merkkejä. CDATA-osuudet ovat seuraavan näköisiä: <![CDATA[ PLWlWDKDQVDPHUNLWW\lWDLPHUNLW QWlWHNVWLl]]> Ainoastaan ]]> merkkijono on kielletty CDATA-osuuden sisällä, sillä se lopettaa ky. osuuden. Esimerkiksi ohjelmointipätkät, joissa usein tarvitaan XML-merkkauksessa tarvittavia merkkejä kuten < tai >, on kätevä sijoittaa CDATA-osuuksiin. 2.7 Prosessointiohjeet XML-sovellus alkaa aina prosessointiohjeella, nimittäin XML-määritys on sellainen. Prosessointi ohje alkaa <? merkillä, jonka jälkeen tulee prosessointiohjeen nimi, kuten XMLmäärityksessä tulee xml. Prosessointiohjeen sisään voi laittaa mitä tahansa ja prosessointiohje päättyy?> -merkkiin, mutta sen nimi tarvitsee noudattaa XML-nimeämissääntöjä. Prosessointiohje on tarkoitettu kohdistettavaksi sovellukselle, joka käsittelee XML-dokumenttia. XMLprosessori ei huomioi prosessointiohjeen sisältöä osaksi dokumentin merkkidataa, mutta toisin kuin CDATA-osuudet, prosessori käy ne lävitse. Prosessointi ohjeisiin on siis kätevä upottaa koodia, esimerkiksi: <?php echo Hello World ;?> 2.8 XML-dokumentin varsinainen informaatiosisältö Merkkaushan tarkoittaa merkkien, jotka jäsentävät ja mahdollistavat tiedon prosessoinnin halutulla tavalla, lisäämistä informaatioon. XML:ssä nämä merkit erottuvat seuraavanlaisesti: -merkin(=tagin=tunnisteen) alkutunnisteen aloittava erotin

12 -merkin lopputunnisteen aloittava erotin esim. LQWHUQHWVLYXVWR -elementin nimi! -merkin(=tagin=tunnisteen) sulkeva erotin! -tyhjän merkin(=tagin=tunnisteen) sulkeva erotin ja kaikki näillä eroittimilla merkityiden tagien välinen sisältö ja attribuuttien arvot ovat puhdasta informaatiota, tietoa, jolla on merkitys jonkin suhteen. XML varsinaisella sisällöllä ei ole muita rajoituksia kuin, että sisällön tulee sijaita oikeinmuodostettujen tagien tai attribuuttien sisällä. Toisin kuin HTML:ssä, jossa esim. ä ja ö kirjaimet ainakin pitäisi kiertää ä ja ö -merkinnöillä, hoituu tämä XML:ssä kielimäärityksillä NVOXNX 3. MERKKAUS 3.1 Oikeamuotoisuus Nimeämisen osalta Vaikka XML on joustava luonteeltaan, on sillä tietyt nimeämissäännöt, jotka koskevat niin elementtejä kuin attribuutteja: 1) Nimi koostuu vähintään yhdestä kirjaimesta: a - z tai A - Z 2) Jos nimi koostuu useamasta kuin yhdestä merkistä, se voi alkaa alaviivalla tai kaksoispisteellä. 3) Alkukirjaimen (/merkin) jälkeen voi seurata yksi tai useampia kirjaimia, numeroita, yhdistelmämerkkejä, laajennettuja merkkejä tai huomioitta jätettäviä merkkejä. (kolme viimeistä merkkiluokkaa Unicodea sisältäen erikoismerkkejä) 4) Välilyöntejä elementtien nimissä ei sallita 5) XML erottelee pienet ja isot kirjaimet HTML:stä poiketen. Isot ja pienet kirjaimet eivät siis vastaa toisiaan.

13 Muita rajoitteita nimeämisessä ei ole. Kannattaa kuitenkin muistaa, että XML:n on tarkoitus kuvata itseään ja nimenomaan sisältämäänsä tietoa käyttäjillekin ymmärrettävässä muodossa Elementtien osalta Paitsi että, elementtien tulee olla nimetty oikein liittyy niihin muutama muu sääntö. 1) Aloittavan ja päättävän elementin pitää olla samannimiset. 2) Elementtien kuluu noudattaa järjestyksessään hierarkista puurakennetta NV /DSVLHOHPHQWLW, esimerkiksi: <tagi><elementti></elementti></tagi> <tagi><elementti></tagi></elementti> (oikein) (väärin) 3) Tyhjätkin elementit tulee päättää, esimerkiksi: <kuva polku= kuva.jpg /> tai vastaava <kuva polku= kuva.jpg ></kuva> Attribuuttien osalta Attribuuteilla on myös omat sääntönsä oikein nimeämisen lisäksi: 1) Attribuuttien arvot on suljettava aina lainausmerkeillä 2) Attribuuttien sisällössä saa olla mitä välimerkkejä tahansa, mutta jos attribuutin arvo sisältää sekä tavallisen lainausmerkkejä ( ) ja heittomerkkejä ( ), täytyy käyttää entiteetti viittauksia (&apos; / "). (QWLWHHWHLVWlOXYXVVD 3) Samalla elementillä ei saa olla kahta tai useampaa samannimistä attribuuttia. 4) Attribuuttien arvot ovat sisällöstä riippumatta merkkijonoja.

14 3.1.4 Yleiset säännöt 1) XML-määrityksen on oltava ensimmäinen asia tiedostossa. 2) Käytä < ja & vain elementtien ja entiteettien aluissa, ja kierrä ne muulloin entiteetti viittauksilla < ja &. 3.2 Suomeksi, englanniksi, hindiksi vai japaniksi? Kuten jo aiemmin olen maininnut, XML perustuu Unicodeen ja yhtälailla XML-ohjelmistojen pitää tukea Unicodea. Unicoden ansiosta XML selviää kielestä kuin kielestä. Eri alueiden tietokoneet käyttävät kuitenkin erilaisia merkkivalikoimia, joista yleisin on ASCIImerkkivalikoima ( American Standard Code for Information Intercharge ) ja sen lisä joukot. ASCII määrittelee kuitenkin vain 127 merkkiä, joita tarvitaan kirjoitettaessa amerikanenglantia. ISO ( International Standards Organization ) on määritellyt lisää merkkivalikoimia, jotka pohjautuvat ASCII:hin lisäten siihen muissa kielissä tarvittavia merkkejä. Näistä ISO:n merkkivalikoimista meitä koskettaa Latin-1 järjestelmä, jolla voidaan kirjoittaa lähes kaikkia länsieurooppalaisia kieliä mukaan lukien suomi. XML-määritykseni kertookin jo XMLsovellukseni käyttävän Latin-1:stä ( encoding= iso ). XML:llä on omassa käytössään xml:lang attribuutti, jolla määritellään millä kielellä elementin sisältö on kirjoitettu. Tästä attribuutista ei kuitenkaan ole käytännössä hyötyä, jos XMLprosessorit, kuten yleisimmät www-selaimet, eivät osaa käsitellä sitä. Seuraavassa on muutama yleisimmistä kielikoodeista ja maakoodeista, joita xml:lang attribuutti ottaa arvokseen: maakoodi kielikoodi maa - ar arabia CN ch kiina DE de saksa EN en englanti FI fi suomi FR fr ranska JA ja japani RU ru venäjä US en Yhdysvallat

15 Maakoodi on hyödyllinen esimerkiksi kun kielestä on kahta eri murretta kuten britti- ja Amerikan englanti. Esimerkki maakoodin käytöstä: <teksti xml:lang= fi-fi >Attribuutti kertoo elementin tekstin olevan suomenkieltä</teksti> 4. Kehittyneempi, validoitu XML-dokumentti 4.1 DTD Dokumenttityyppimäärittely Dokumentin tyyppimäärittely ja validointi kulkevat käsi kädessä, tyyppimäärittelyllä tehdään XML-dokumentille mallirakenne ja tämän mallirakenteen avulla voidaan tarkistaa kyseinen XML-dokumentti. Jos dokumentti noudattaa DTD:tä on se validi eli oikeellinen, jolloin dokumentti on oikeinmuodostettu ( ks. luku 3 ) ja noudattaa tyyppimäärittelyään. DTD:llä voidaan kontrolloida XML-dokumentin rakennetta erittäin tarkasti tekemällä niin sanottu tiukka dokumentin tyyppimäärittely. Esimerkiksi jokainen elementti on vaaditussa järjestyksessä, pakolliset attribuutit on asettu ja niiden arvot noudattavat tiettyä tyyppiä. Toisaalta DTD:stä voidaan luoda myöskin hyvin joustava, kaikki voi olla valinnaista ja vapaata, jolloin puhutaan väljästä DTD:stä. DTD asetetaan XML-dokumenttiin dokumentin tyyppiesittelyllä, joka on seuraavanlaista muotoa: <!DOCTYPE W\\SSLPllULWWHO\QQLPL [ W\\SSLPllULWWHO\W ]> Tyyppimäärittelyn nimen täytyy olla sama kuin dokumentin juurielementti. Lisään omaan XML-sovellukseeni tyyppiesittelyn, joka näyttää siis tältä:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrqw\\sslhvlwwho\ <!DOCTYPE internetsivusto [ W\\SSLPllULWWHO\WMRWNDOLVllQWlVVlOXYXVVD ]> XML:n Dokumentin tyyppimäärittely ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, se jakautuu kahteen osaan: sisäiseen DTD:n osajoukkoon ja ulkoiseen DTD:n osajoukkoon, jotka yhdessä

16 muodostavat XML:n DTD:n. Yllä nähtävät esimerkit ovat koskevat DTD:n sisäistä alijoukkoa. Ulkoinen, niin sanottu kehittynyt, DTD lisätään tyyppiesittelyyn myöhemmin entiteettiviittauksilla ( ks. luku 4.4 ). 4.2 Elementit DTD:ssä XML-sovellukseni pitää sisällään seuraavat elementit: internetsivusto, info, kuvaus, hakusanat, tekijä, nimi, etunimi, sukunimi, yhteystiedot, kotisivut, sähköposti, sivu, otsikko, päivitetty, päivä, kuukausi, vuosi, yläbanneri, kuva, valikko, linkki, sivualue, teksti, sivubanneri, mainos, alabanneri. DTD:ssä tarvitaan määrittely jokaiselle näistä elementeistä. Elementti määritellään näin: <!ELEMENT internetsivusto VLVlOW PllULW\NVHW> Elementin määrityksessä annetaan elementille nimi ja määritellään sen sisältö. Sisällönmääritys kertoo tarkalleen mitä elementin sisällä voi olla: toisia elementtejä, dataa tai molempia, seuraavilla avainsanoilla: ANY kertoo, että elementti voi sisältää mitä tahansa elementtejä ja jäsen nettyä merkkimuotoista dataa. #PCDATA sanoo, että elementti pitää sisällään ainoastaan jäsennettyä merkkimuotoista dataa. EMPTY osoittaa, että elementti on tyhjä. Lapsilista on sulkumerkein merkitty lista elementeistä, joita määriteltävänä oleva elementti sisältää, pilkuilla eriteltynä. Listan elementtien järjestys on sitova: XML-sovelluksen elementtien pitää esiintyä juuri tuossa järjestyksessä, johon lapsilistalla on järjestetty. Elementit voidaan erottaa myös pystyviivalla ( ), jolloin on kyse valinnasta: pystyviivan erottamista kahdesta elementistä toista voidaan käyttää määriteltävänä olevan elementin sisällä. Lisäksi sulkumerkkien määrää nos-

17 tamalla voidaan päätyä hyvin monenlaisiin rakenteisiin, kukin sulkujoukko yhdistää tavallaan useat elementit yhdeksi. Sekamuotoinen sisältö on yhdistelmä merkkimuotoisesta datasta ja elementeistä. Sekamuotoisen sisällön käyttö ei ole suositeltavaa, koska tällöin rakenteen luominen DTD:llä on käytännössä mahdotonta. Sekamuodossa elementeistä ei saada määriteltyä muuta kuin elementtien nimet. Elementtien esiintymisjärjestystä, -kertoja tai esiintyvätkö ne lainkaan, ei voida määrittää, jos niiden rinnalla on merkkimuotoista dataa. DTD:ssä ainoa oikeellinen sekamuodon ratkaisu on seuraavan näköinen: <!ELEMENT ellu1( #PCDATA ellu2 ellu3 ellu4 )*> Merkille pistettävää on, kuinka XML:n DTD:ssä avainsanat ja määreet, kuten ELEMENT, ATTLIST ja ENTITY, kirjoitetaan aina isoilla kirjaimilla. Sisällön määrityksellä voidaan rajata myös elementin esiintymiskertoja lisäämällä lapsilistassa olevan elementin perään jokin seuraavista merkeistä:? -merkki elementin perässä kertoo, että kyseinen elementti esiintyy joko kerran tai ei ollenkaan määriteltävänä olevan elementin sisällä. * -merkki elementin perässä ilmaisee, että kyseinen elementti ei esiinny ollenkaan tai voi esiintyä yhden/lukemattomia kertoja määriteltävänä olevan elementin sisällä. + -merkki elementin perässä osoittaa, että kyseinen elementti esiintyy ainakin kerran tai lukemattomia kertoja määriteltävänä olevan elementin sisällä. Näitä yllä esiteltyjä avainsanoja, sulkujen erottamia lapsilistoja ja merkkejä käyttämällä DTD:stä saa erittäin tiukan, väljän tai jotain siltä väliltä kuvamaan XML-

18 sovelluksen rakennetta. Alla muutamia esimerkkejä kuinka monipuolisia rakenteita mainituilla määrityksillä saa aikaan. <!ELEMENT ellu1 ( (ellu2 ellu3)* )> - Elementin ellu1 sisällä voi esiintyä vapaasti missä järjestyksessä tahansa ellu2- ja ellu3 -elementtejä. <!ELEMENT ellu1 ( (ellu2,ellu3)+ )> - Elementin ellu1 sisällä esiintyy ainakin kerran elementtipari ellu2, ellu3 tässä järjestyksessä. <!ELEMENT ellu1 ( ellu2, (ellu3 ellu4)*, (ellu5,ellu6)?)> - Elementin ellu1 sisällä esiintyy ensin ellu2, jonka jälkeen missä tahansa järjestyksessä ellu3- ja ellu4 elementtejä, joiden jälkeen voi kerran esiintyä tai olla esiintymättä ellu5, ellu6 pari tässä järjestyksessä. XML-sovellukseni DTD rakentuu elementtien osalta seuraavasti:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrq'7' <!DOCTYPE internetsivusto[ <!ELEMENT internetsivusto (info?,sivu+)> <!ELEMENT info ( (kuvaus,hakusanat)?, tekijä+)> <!ELEMENT kuvaus (#PCDATA)> <!ELEMENT hakusanat (#PCDATA)> <!ELEMENT tekijä (nimi?,yhteystiedot?)> <!ELEMENT nimi ( (etunimi,sukunimi)? )> <!ELEMENT etunimi (#PCDATA)> <!ELEMENT sukunimi (#PCDATA)> <!ELEMENT yhteystiedot ( (kotisivut sähköposti)* )> <!ELEMENT kotisivut (#PCDATA)> <!ELEMENT sähköposti (#PCDATA)> <!ELEMENT sivu (info,(yläbanneri, valikko, sivualue, sivubanneri)*,päivämäärä?)> <!ELEMENT info (otsikko, päivitetty?)> <!ELEMENT otsikko (#PCDATA)> <!ELEMENT päivitetty ANY> <!ELEMENT yläbanneri ANY> <!ELEMENT valikko (linkki+)> <!ELEMENT linkki (#PCDATA)> <!ELEMENT sivualue ( (teksti, kuva, linkki)* )> <!ELEMENT teksti (#PCDATA)>

19 <!ELEMENT kuva (#PCDATA)> <!ELEMENT linkki (#PCDATA)> <!ELEMENT sivubanneri ANY> <!ELEMENT alabanneri ANY> <!ELEMENT päivämäärä ANY> ]> 4.3 Attribuutit ja DTD Siinä missä elementit on oikeellisessa XML-dokumentissa määriteltävä attribuutit seuraavasti: <!ATTLIST HOHPHQWLQQLPLDWWULEXXWLQQLPLDWWULEXXWLQW\\SSL DWWULEXXWLQROHWXVDUYR > Attribuuttien järjestyksellä ei ole väliä ja samalle elementille voidaan määritellä useaankin otteeseen attribuutteja, tosin ensin määritelty attribuuttilista on etusijalla. Jos attribuutille ei ole sopivaa oletusarvoa tai oletusarvoa ei haluta antaa tai oletusarvoa ei anneta muuttaa, voidaan se korvata seuraavilla määreillä: #IMPLIED #FIXED #REQUIRED Kun XML-jäsennin kohtaa elementin, jolle DTD:ssä on määritelty attribuutti, jonka perässä lukee #IMPLIED, ilmoittaa jäsennin XML-sovellukselle tästä ja sovellus toimii parhaalla näkemällään tavalla. XML-sovellus ei anna käyttäjän muuttaa oletusarvo, jonka eteen on DTD:ssä laitettu #FIXED määre. XML-jäsennin pakottaa käyttäjän lisäämään elementtiin attribuutin, jonka perässä on #REQUIRED määre DTD:ssä. Erilaisia attribuuttityyppejä on seuraavanlaisia: CDATA Lueteltu Merkkimuotoista tietoa tekstiä, joka ei sisällä < tai merkkejä, jotka voidaan toki lisätä entiteettiviittauksin. Luettelo mahdollisista arvoista, joista yksi voidaan valita. Esimerkki: <!ATTLIST elementti väri ( sininen valkoinen punainen ) valkoinen >

20 ID Yksikäsitteinen nimi, joka noudattaa XML:n nimeämissääntöjä ja jota ei ole millään muulla dokumentin ID tyyppisellä attribuutilla. Esimerkki: <!ATTLIST sivu sivunro ID #REQUIRED> IDREF Dokumenttiin kuuluvan toisen elementin ID-tyyppinen attribuutin arvo, jolla luodaan dokumentin kahden elementin välille yhteys. Esimerkki: <?xml version= 1.0 standalone= yes?> <!DOCTYPE sukupuu [ <!ELEMENT sukupuu ( henkilö* )> <!ELEMENT henkilö(#pcdata)> <!ATTLIST henkilö henkilnro ID #REQUIRED isä IDREF #IMPLIED vaimo IDREF #IMPLIED äiti IDREF #IMPLIED> ]> <sukupuu> <henkilö ID= 1 vaimo= 3 >Matti</henkilö> <henkilö ID= 2 isä= 1 äiti= 3 >Maija</henkilö> <henkilö ID= 3 >Tiina</henkilö> </sukupuu> IDREFS Elementtien useita ID:eitä välilyönnein erotetuina. ENTITY DTD:ssä määritellyn entiteetin nimi ( Entiteeteistä kohdassa 5.1 ). Esimerkki: <?xml version= 1.0 standalone= yes?> <!DOCTYPE esimerkki[ <!ELEMENT esimerkki (ääni)> <!ELEMENT ääni EMPTY> <!ATTLIST ääni polku ENTITY #REQUIRED> <!ENTITY biisi SYSTEM its_my_life.wav > ]> <esimerkki> <ääni polku= biisi /> </esimerkki> ENTITIES DTD:ssä määriteltyjen useiden entiteettien nimiä välilyönnein erotettuna. Toimii muuten samoin kuin ENTITY.

21 NMTOKEN NMTOKENS NOTATION XML-nimi, attribuutin arvo on oikeellinen XML-nimi nimeämissääntöjen mukaisesti, jotka aiemmin kerroin luvussa NMTOKENISTA on hyötyä, kun ohjelmointikielillä käsitellään XML-tietoja, koska XML-nimeämissäännöt ovat likipitäen samat monien ohjelmointikielien nimeämisen suhteen. Esimerkiksi kun attribuutilla on DTD:ssä NMTOKEN määre, ei attribuutin arvossa dokumentissa saa olla välilyöntejä. Useita XML-nimiä välilyönnein erotettuina. Sama periaate kuin NMTOKENISSA. Dokumentin attribuutti hyväksyy arvokseen vain DTD:ssä määritellyn merkintätavan nimen, jos tämä määre on attribuuttimäärittelyssä. Notaatioista lisää lyhyesti kohdassa 5.2. ( Attribuuttityypeistä epäsuoria lainauksia, Harold 2000: ) Oma XML-sovellukseni saa seuraavat attribuuttimääritykset:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrqdwwulexxwlw <!ATTLIST linkki osoite CDATA #REQUIRED> <!ATTLIST kuva polku CDATA #REQUIRED> <!ATTLIST päivämäärä tyyppi (php javascript java perl) #REQUIRED> 5. Kehittyneet XML-dokumentit 5.1 Entiteetit Entiteeteistä yleisesti Tämä luku käsittelee oikeastaan pelkästään entiteettejä, koska entiteetit ovat XML:n perustekijöitä. Entiteettien tärkeys tulee esiin, kun määritellään miten XML-prosessori käsittelee XML-koodia, esimerkiksi luomaani internetsivusovellusta. Entiteetit on helppo käsittää muis-

22 tiyksikköinä, virallisesti säilytysobjekti. Se voi olla elementti tai ENTITY objekti (usein ulkoinen tiedosto). Olen jo alusta saakka käyttänyt internetsovelluksessani entiteettiä: dokumenttientiteettiä, toisin sanoen juurientiteettiä, joka pitää sisällään niin sanotut loogiset elementit. Entiteetit viittaavat usein toisiin entiteetteihin ja edelleen uusiin entiteetteihin ja sisällyttää niitä sitten osaksi XML-dokumenttiin kuin ne olisivat siinä alun perin olleetkin riippuen identifioinnista ja onko entiteetissä XML-koodia. Aiemmin olen maininnut entiteetit esimerkiksi kierrettäessä XML-merkintöjä oikeinnimeämisessä luvussa Kirjoitettaessa merkkit: <, >,,, & entiteettiviittauksin <, >, ", &apos; ja & puhutaan XML:n ennalta määritetyistä ja sisäisistä entiteeteistä. XML-entiteetit voivat sisältää melkein mitä tahansa, merkkejä, XML-koodia, HTML:ää, tekstiä, ääntä ja kuvaa. Ilman kehittynyttä mekanismia nimeltään nimiavaruudet entiteettien kanssa saattaisi tulla ongelmia. Kuvittele entiteettien ketjua, jotka viittaavat toinen toisiinsa sisältäen lisää XML-koodia lisäten sen alkuperäiseen XML-dokumenttiin. Jokin niistä saattaisi luoda päällekkäisiä entiteettinimiä juuren kanssa jolloin sovelluksen täytyy havaita niiden erot. Nimiavaruuksista puhuttaessa ollaan kuitenkin niin syvällä XML:ssä, että päädyin tutkimaan yksinkertaisemmasta päästä entiteettien hyödyntämistä Sisäiset entiteetit Sisäisiä entiteettejä on kahdenlaisia, yleisentiteettejä ja parametrientiteettejä. Yleisentiteetit ovat yksinkertaisesti nimi-arvo pari, jota entiteetin nimellä kutsuttaessa saadaan dokumentissa arvoksi talletettu merkkidata haluttuun kohtaan dokumenttia. Esimerkiksi usein toistuvat tekstin pätkät on helppo määrittää entiteetiksi ja kutsua se sitten tarvittaessa entiteettiviittauksella osaksi dokumenttia. Sisäiset yleisentiteetit määritellään DTD:ssä, mutta niihin ei missään nimessä saa viitata DTD:ssä. Entiteetin määrittely on muotoa <!ENTITY QLPL WHNVWLQSlWNl > ja viittaus dokumentissa muotoa &QLPL;. Esimerkki: <?xml version= 1.0 standalone= yes?> <!DOCTYPE esimerkki [ <!ENTITY autoni Opel Vectra 2.0 CD > <!ELEMENT esimerkki (auto)> <!ELEMENT auto (#PCDATA)> ]> <esimerkki> <auto>&autoni;</auto> </esimerkki> (VLPHUNLNVLVHODLQQl\WWllQ\W DXWRQLHQWLWHHWWLYLLWWDXNVHQWLODOODWHNVWLQ2SHO9HFWUD&'

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata

Lisätiedot

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin

Lisätiedot

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa. TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta.

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta. Sanasto Sanasto -työkalulla voi laatia sanakirjan tapaisen sanaston, jonka hakusanoja (käsitteitä ja niiden määritelmiä) voidaan selata ja opettajan niin halutessa myös kommentoida. Sekä opettaja että

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 30.4.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Extensible Stylesheet Language (XSL)

Extensible Stylesheet Language (XSL) Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 2015 Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 1 Sisällysluettelo 1. Sivustolle rekisteröityminen... 2 2. Yrityksen lisääminen... 3 2.1. Yritystiedot...

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Hakukoneoptimoinnin ABC

Hakukoneoptimoinnin ABC Hakukoneoptimoinnin ABC Sisältö Mitä on hakukoneoptimointi? Miten hakukoneoptimointia tehdään? Miten valitset oikeat hakusanat? Miten pääsee Googlen hakutuloksissa ensimmäiselle sivulle? Mitä on hakukoneoptimointi?

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

Internetsivujen perusrakenne. Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit

Internetsivujen perusrakenne. Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit Internetsivujen perusrakenne Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit Websivu html-dokumentti Internetsivun rakenne kuvataan html-kielellä Html-dokumentti on tekstimuotoinen tiedosto, jossa luetellaan

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje Oy Oticon Ab Korvakappale.fi Käyttöohje 15 1 Sisältö 2 Yleistä... 3 3 Käyttäjätilit ja kirjautuminen... 3 3.1 Käyttäjätilit... 3 3.2 Pääkäyttäjätilin tilaaminen... 4 3.3 Kirjautuminen... 5 4 Peruskäyttäjän

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Tehtävä 2: Loppuosataulukko

Tehtävä 2: Loppuosataulukko Tehtävä 2: Loppuosataulukko Tutustu tarkoin seuraavaan tekstiin ja vastaa sitä hyväksi käyttäen tehtävän loppuosassa esitettyihin viiteen kysymykseen. Annetun merkkijonon (ns. hahmo) esiintymän haku pidemmästä

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

Luento 2: XML:n syntaksi

Luento 2: XML:n syntaksi Luento 2: XML:n syntaksi AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML:n syntaksi Peruskäsitteitä Rakennepalaset elementit leipäteksti attribuutit Nimiavaruudet Dokumentin rakenteen määrittely

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 7 Ti 31.1.2017 Timo Männikkö Luento 7 Järjestetty binääripuu Binääripuiden termejä Binääripuiden operaatiot Solmun haku, lisäys, poisto Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 7 Ti 31.1.2017

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

HTML5 -elementit jatkuu

HTML5 -elementit jatkuu HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App OneNote Web App Excel Kysely Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro

Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App OneNote Web App Excel Kysely Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro 1 Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App... 11 OneNote Web App... 17 Excel Kysely... 20 Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro ohjelmaan... 25 Blogi... 27 Kansiot... 28 Skydrive

Lisätiedot

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?

Lisätiedot

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen VIITETYÖKALUN KÄYTTÖOPAS ERIC (European Request Information Capture) on viitetyökalu, joka on suunniteltu koko Euroopan lainvalvonnan avuksi ja tueksi.

Lisätiedot

Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen

Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen 1. Kirjaudu A&O-ympäristöön Verkkopalvelun sisällöntuotanto kurssilla käytettävä A&O alusta löytyy verkko-osoitteesta: http://ao4.ee.tut.fi/hypermedia/

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset

Lisätiedot

EU Login. EU Login kirjautuminen. EU Login tilin luominen

EU Login. EU Login kirjautuminen. EU Login tilin luominen EU Login EU Login kirjautuminen EU Login järjestelmä mahdollistaa keskitetyn pääsyn useisiin eri Euroopan Komission verkkosovelluksiin yhdellä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. EU login varmistaa identiteettisi

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Kyvyt.fi eportfolion luominen

Kyvyt.fi eportfolion luominen Kyvyt.fi eportfolion luominen Portfolion tekeminen koostuu kolmesta vaiheesta: 1 Yksittäisten portfolio-sivujen luominen 2 Sivujen liittäminen yhteen sivustoksi - eportfolioksi 3 Katseluoikeuksien antaminen

Lisätiedot

HTML:n perusteet. Jari Sarja / Otavan Opisto 2012. Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.

HTML:n perusteet. Jari Sarja / Otavan Opisto 2012. Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3. HTML:n perusteet Jari Sarja / Otavan Opisto 2012 Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 -lisenssillä 1 11. Sivuston taittaminen HTML:n avulla Sivuston taittaminen tarkoittaa

Lisätiedot

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi XML rakenteen suunnittelu Jaana Holvikivi XML suunnittelu Dokumentin ilmentymä elementit attribuutit (määritteet) entiteetit prosessointikäskyt 19.3.2015 Jaana Holvikivi 2 Elementtien sisäkkäisyys: säännöt

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Webforum. Version 16.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty:

Webforum. Version 16.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty: Webforum Version 16.3 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2016-09-26 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Aloita-sivu... 5 Uusi kalenteri... 5 Dokumentit... 6 Tarkastus ja hyväksyminen viimeistellään

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja:

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja: Ohjeita järjestöpankin käytön tueksi Huomioitavaa:... 1 1 Sisäänkirjautuminen... 2 2 Sivun/henkilökortin muokkaaminen... 2 3 Uutisen/sivun/tapahtuman, tms. lisääminen... 3 4 Uutisen/tapahtuman saaminen

Lisätiedot

Tehtävä 2: Säännölliset lausekkeet

Tehtävä 2: Säännölliset lausekkeet Tehtävä 2: Säännölliset lausekkeet Kun tietokoneohjelmalla luetaan käyttäjän syötettä, olisi syöte aina syytä tarkistaa. Syötteessä voi olla vääriä merkkejä tai merkkejä väärillä paikoilla (syntaktinen

Lisätiedot

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen Sisällys 6. Metodit Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit).. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.1 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Oliot viestivät

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola

Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola 16.12.2017 UUDEN SIVUN LUOMINEN OMAAN TILAAN Jos haluat tallentaa omia töitäsi Peda.nettiin, sinun pitää luoda

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

VERA TOIMINTAOHJEET. VeRan uusi siirtoformaatti. FCG Finnish Consulting Group Oy. Rev./pvm 1.03 Hyväksytty

VERA TOIMINTAOHJEET. VeRan uusi siirtoformaatti. FCG Finnish Consulting Group Oy. Rev./pvm 1.03 Hyväksytty FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 26.2.2009 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan uusi siirtoformaatti Automaatiourakoitsijat, jotka tekevät siirtotiedoston VeRaan.

Lisätiedot

PHP:n alkeita ja taustaa. Markus Norrena

PHP:n alkeita ja taustaa. Markus Norrena PHP:n alkeita ja taustaa Markus Norrena PHP on ohjelmointikieli joka toimii yhteistyössä html:n kanssa PHP suoritetaan palvelimella Toisin kuin esim. JavaScript joka suoritetaan selaimessa Tästä syystä

Lisätiedot

8 XSLT-muunnoskieli XSLT-muunnoskieli

8 XSLT-muunnoskieli XSLT-muunnoskieli 8 XSLT-muunnoskieli 51 8 XSLT-muunnoskieli XML-dokumentti kuvaa siis vain tiedon sisältöä eikä määritä ulkoasua mitenkään. CSS on suunniteltu HTML-dokumenttien ulkoasun kuvaamiseen eli tiedon esittämiseen

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Opinto-oppaan tekeminen

Opinto-oppaan tekeminen 1 Opinto-oppaan tekeminen Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opinto-oppaita voidaan luoda WebOodin OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasVastuuhenkilö-oikeudet. WebOodin

Lisätiedot

Johdatusta selainohjelmointiin

Johdatusta selainohjelmointiin Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot

Elementtien tyyppideklaraatiot

Elementtien tyyppideklaraatiot Elementtien tyyppideklaraatiot Kuten tunnettua, XML-dokumenttien loogisen rakenteen peruspalasia ovat elementit, esim: hello world! Elementtien syntaksi seuraa suoraan XML-spesifikaation

Lisätiedot

Opinto-oppaan tekeminen

Opinto-oppaan tekeminen 1 Opinto-oppaan tekeminen Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opinto-oppaita voidaan luoda n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasVastuuhenkilö-oikeudet. n käyttölupia voi hakea

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

1. Taustatietoa näppäimistönkuuntelusta

1. Taustatietoa näppäimistönkuuntelusta Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 5 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 5/7. Tämän vaiheen aikana Lisäämme peliin näppäimet Laitetaan mailat liikkumaan pelaajien ohjaamina Näin ohjelmaamme

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja Väitöskirja -mallipohja Ohje: Word 2003 -versiolle Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö Miksi tyylit ovat käteviä? Miten toimii asiakirjamallipohja? Miten lisään tekstiä: a) kirjoitan itse

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Worldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen

Worldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen Worldpress ohje Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen Kun päivität sivuja, kirjaudu omalla salasanalla ja lisäksi jäsenten yhteisellä

Lisätiedot

Ylläpitoalue - Etusivu

Ylläpitoalue - Etusivu Crasmanager 5.2 Ylläpitoalue - Etusivu Sivut osiossa sisällön selaus ja perussivujen ylläpito. Tietokannat osiossa tietokantojen ylläpito. Tiedostot osiossa kuvien ja liitetiedostojen hallinta. Työkalut

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria Sivu: 1 / 10 Testausdokumentti Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto Versiohistoria Versio Päivitykset 0.4 Lisätty mod_form.php -tiedostoon liittyvät testit 0.5 Lisätty johdanto 1.0 Dokumentti

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 18.9.2007 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot