SISÄLLYS. Johdanto JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge XML:n edut Mitä XML:llä tehdään? 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3"

Transkriptio

1 Henri Haapakanni

2 SISÄLLYS Johdanto 1 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge XML:n edut Mitä XML:llä tehdään? 3 2. YKSINKERTAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä Juurielementti Lapsielementit Attribuutit Kommentit CDATA-osuudet Prosessointiohjeet XML-dokumentin varsinainen informaatiosisältö 9 3. MERKKAUS 3.1 Oikeamuotoisuus Nimeämisen osalta Elementtien osalta Attribuuttien osalta Yleiset säännöt Suomeksi, englanniksi, hindiksi vai japaniksi? VALIDOITU XML-DOKUMENTTI 4.1 DTD dokumenttityyppimäärittely Elementit DTD:ssä Attribuutit ja DTD KEHITTYNEET XML-DOKUMENTIT 5.1 Entiteettien hyväksikäyttö Entiteeteistä yleistä Sisäiset entiteetit Ulkoiset entiteetit Notaatiot ja jäsentämättömät entiteetit LINKITYS XML:LLÄ 6.1 XML:n kehittynyt linkitysmekanismi XML-SOVELLUKSENI MUOTOILU WEBBIÄ VARTEN 7.1 XSL CSS XML:N TUOMAT MAHDOLLISUUDET INTERNETIIN 38

3 JOHDANTO Tämä opinnäytetyöni käsittelee XML-dokumentin luomista www-käyttöön. Tämä ei suinkaan tarkoita etteikö tästä irtoaisi yleisestikin XML-perusteista, päinvastoin! XML:n ammattilainen ei valitettavasti tästä oppaan kaltaisesta työstäni juurikaan hyödy, sillä käsiteltävät asiat ovat sangen perustavaa laatua. Jos suuret lupaukset ja yleinen tieto XML:stä ja sen taustasta eivät kiinnosta vaan haluat päästä saman tien konkreettiseen tekemiseen, hyppää ensimmäinen luku ylitse. Suosittelen kuitenkin XML:n ymmärtämisen kannalta tutustumista myös siihen. Itse aloin perehtyä XML:ään juuri sen mahtipontisten ominaisuuksien tähden webin suhteen, sillä havaitsin itsessäni sangen suurta kiinnostusta internetsivujen tuottamista ja suunnittelua, sekä kehittämistä kohtaan joitakin vuosia taaksepäin ja mm. näitä ominaisuuksia käsitellään ensimmäisessä luvussa. Nautinnollista oppimiseniloa ohjeeni parissa, Henri Haapakanni

4 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Language XML:ää on kuvailtu webin tärkeimmäksi uudistuksena pitkään aikaan, mutta ensin hieman pohjaksi xml:n taustatietoa. SGML (Standard Generalized Markup Language) on metakieli, joka syntyi niin ohjelmista kuin niiden tekijöistä ja myyjistä riippumattoman datan varastoimisen tarpeesta. SGML:llä kuvataan useita merkkauskieliä, kuten HTML:ää (Hyper Text Markup Language) ja XML:ää + lukuisia muita. SGML määrittely erittelee datan ja merkkauksen. Niin tekee myös XML, jota kutsutaankin SGML:n alijoukoksi, vaikka oikeastaan se on SGML:n sovellus. SGML ja XML ovat kieliä, joilla määritellään merkkauskieliä, joten oikeastaan ei ole olemassakaan XML-dokumenttia, vain XML:llä luotuja merkkauskieliä ja niillä luotuja dokumentteja. Miksi se sitten on luotu, kun olemassa on jo SGML? Koska SGML on liian monimutkainen. No, eikö HTML kävisi? Ei, HTML riittämätön ja valmis merkkauskieli! XML on hyvin joustavaa ja helposti kehitettävää. Merkintäkoodeja voidaan luoda oman tarpeen mukaan tietyillä yleisperiaatteilla, mistä xml on nimensä saanutkin: Extensible Markup Language, laajennettava merkintäkieli. XML:n tehtävä on kuvata merkintäkoodeilla dokumentin rakenne ja merkitys, sekä mitä dokumentissa on eli sisältö. Se ei siis koskaan kuvaa dokumentin muotoilua. Muotoilut voidaan lisätä xml-dokumenttiin tyylipohjien avulla kun taas xml:n kaukainen sukulainen html ilmaisee merkintäkoodeillaan paljon muotoseikkoja ja hädin tuskin ollenkaan dokumentin rakenteellisuutta sisällön merkityksestä puhumattakaan. Näin ollen xml:ää on helppo käsitellä: sisältö on täysin erillään muotoilusta, esimerkiksi sisältöä voidaan vapaasti lisätä omien määriteltyjen merkkaussääntöjen, syntaksin, mukaisesti ja erillinen tyyli hoitaa automaattisesti muotoilun. Luodut merkintäkoodit voidaan syöttää dokumentin tyyppimäärittelyssä (DTD), joka toimii dokumentin syntaksina, joten xml-dokumentin syntaksi voidaan tarkistaa ja validoida toisin kuin html-dokumentti. 1.2 XML:n edut Webin-kehitystyö on helpompaa XML:n laajennettavuuden ansiosta kuin HTML:llä, jolla

5 tietyt tehtävät ovat mahdottomia. XML-linkitys on tehokas, niin ikään laajennettavuuden ansiosta, sillä voidaan viitata kohteeseen, joka ei ole läsnä dokumentissa ollenkaan, esimerkiksi CD-romppuun tai tietokannan hakutuloksiin. Lisäksi XML:ää voidaan käyttää Webprotokollien ja mekanismien kanssa, ilman lisävaatimuksia. XML tukee myös monenlaisia sovelluksia ja on pidetty silti mahdollisimman yksinkertaisena verrattuna SGML:ään webin yhden huolenaiheen, nopeuden, takia. XML systeemi on harvinaisen yksiselitteistä, joten sen kanssa toimivien ohjelmienkin kehittäminen on melko helppoa. XML-dokumentit ovat maallikollekin suhteellisen selkeitä sen merkkaustavan ansiosta. Ja vaikka XML on tehty koneen koodattavaksi, on XMLdokumentteja helppo luoda käsin, koska voidaan käyttää omia merkkaustunnisteita. Tästä seuraa, että XML joustavaa, helposti luettavaa ja kirjoittavaa, sekä hyvin dokumentoitua. Merkkaamista ja sisällön käsittelyä helpottaa myöskin XML:n kansainvälisyys, se perustuu Unicodeen, joten se selviytyy niin suomenkielen ääkkösistä kuin aasialaisista kielistä ja hepreasta. Lisäksi XML:ää kehitettäessä silmällä on pidetty sähköistä kaupankäyntiä ja uudenlaista jakeluperiaatetta, jossa dokumentin voi koota tietylle hetkelle, tietylle lukijalle ja tietylle medialle useista eridokumentin pätkistä. Ja kun XML-dokumenttiin lisätään dokumentintyyppimääritykset on syntaksin tarkistuskin mahdollista. 1.3 Mitä XML:llä tehdään? Lyhyesti sanottuna XML:llä tehdään XML-sovelluksia, koska jokaista XML-pohjaista merkintäkieltä sanotaan XML-sovellukseksi. Tässä ohjeessani tehdään XML:llä webbisivusto, jota voimme kutsua niin ikään XML-sovellukseksi. XML on merkintäkieli, jolla kehitetään toimiala kohtaisia merkintäkieliä, rakennan siis internetsivusovelluksen, jolla on minun suunnittelema nettisivuja koskeva oma merkintäkielensä, syntaksi ja sanasto, jotka noudattavat XML:n perussääntöjä. Tähän päivään mennessä erilaisia toimiala kohtaisia XML-sovelluksia monia, esimerkiksi matematiikan-, musiikin- ja kirjallisuudenaloilla on omat sovelluksensa. Lisäksi on erilaisia multimedia-, vektorigrafiikka ja päivityssovelluksia. Myös XSL-tyylipohjat ovat XML-

6 sovelluksia W\\OLSRKMLVWDP\ KHPPLQOXYXVVD. (luvussa 1 epäsuorialainauksia, North ja Hermans 2001: 7-20 ja Harold 2000: 27-39) 2. YKSINKERAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä Jokainen xml-dokumentti alkaa xml-määritelmällä. Määritelmään prosessointi merkintöjen välissä seuraavasti: <? PllULWHOPl?> XML-määritelmä kertoo sitä seuraavan tekstin olevan xml:ää ja mikä versio xml:stä on kyseessä. Ainoa tällä hetkellä oleva versio on muotoa 1.0 ja uusia tuskin tulee xml:n laajennettavuuden ja joustavuuden ansiosta. Kuten jo aiemmin mainitsin, toteutan tässä ohjeessani internetsivusovelluksen, jonka aloitan tietenkin tekemällä dokumentilleni xml-määritelmän:.rrgdxv;0/pllulw\v <?xml version= 1.0 encoding= iso standalone= yes?> Määritelmään olen lisännyt encoding attribuutin, joka ilmoittaa mitä koodausta sovellukseni käyttää. ISO merkkivalikoima sisältää ASCII merkit täydennettynä useimmilla Länsi-Euroopan kielten merkeillä, jolloin voin vapaasti käyttää myös suomenkielen ääkkösiä NLHOLVWlOLVllOXYXVVD. Standalone attribuutilla kerron sovellustani käsittelevälle xmlprosessorille xml-dokumenttini olevan yksinään käyttökelpoinen eli dokumenttiini ei toistaiseksi sisälly ulkopuolista merkkausta ulkopuolisissa tiedostoissa WlKlQDVLDDQWXOHHPXXWRV OXYXVVD.

7 2.2 Juurielementti Jokaisessa xml-dokumentissa tulee olla juurielementti, joka sisältää täysin kaikki dokumentin muut elementit ja sisällön. Ja koska xml sallii minun luoda tarvitsemani merkintäkoodin, nimeän internetsivusovellukseni juurielementin seuraavanlaiseksi: <internetsivusto> PXXWHOHPHQWLWMDVLVlOW </internetsivu> Nimetessä elementtejä on hyvä muistaa xml:n tarkoitus, se kuvaa mm. merkitystä ja sisältöä. Internetsivusto, luomani juurielementin nimenä, kuvaa hyvin koko dokumentin merkitystä ja luo merkityksen myöhemmille lapsielementeille osana internetsivustoa QLPHlPLVHVWlOLVll OXYXVVD 2.3 Lapsielementit Jokainen lapsielementti tulee olla juurielementin sisällä ja, jos juurielementillä on lapsenlapsia tulee niiden sijaita lasten sisällä. Eli jos jokin elementti sisältää muita elementtejä, tarvitsee niiden muiden elementtien olla täysin tämän elementin sisällä. Tästä seuraa, että dokumenttiin syntyy looginen puurakenne, jossa elementit ovat sisäkkäin. Nyt voinkin luoda internetsivulleni perustavaa laatua olevan rakenteen lapsi ja lapsenlapsielementeillä:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrqshuxvudnhqqh <?xml version= 1.0 encoding= iso standalone= yes?> <internetsivusto> <info> <kuvaus></kuvaus> <hakusanat></hakusanat> <tekijä> <nimi> <etunimi></etunimi> <sukunimi></sukunimi> </nimi> <yhteystiedot> <kotisivut></kotisivut> <sähköposti></sähköposti> </yhteystiedot> </tekijä>

8 </info> <sivu> <info> <otsikko></otsikko> </info> <yläbanneri> <kuva></kuva> </yläbanneri> <valikko> <linkki></linkki> <linkki></linkki> <linkki></linkki> </valikko> <sivualue> <teksti></teksti> <kuva></kuva> <teksti> <linkki></linkki> </teksti> </sivualue> <sivubanneri> <mainos></mainos> </sivubanneri> <alabanneri> <kuva></kuva> </alabanneri> </sivu> </internetsivusto Kuten huomaat merkinnät ovat selkeällä suomenkielellä jopa ääkkösten kera parantaen koodaukseni ymmärrettävyyttä. Huomaa, että jokainen käyttämäni elementti on aloitettu ja lopetettu edeltävän elementin sisällä kuten xml vaatii, ja että ilman xml-määritelmän encoding -atribuuttia, xml-prosessori (kuten selain, huono esimerkki ) valittaisi ääkkösistä HOHPHQ WHLVWlMDNLHOLDVHWXNVLVWDOLVllOXYXVVD. 2.4 Attribuutit XML:n attribuutti merkinnät ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin html:ssä, ensin attribuutin nimi ja sitten sen arvo määriteltynä elementin alkutunnisteessa. Samannimisiä attribuutteja voidaan käyttää eri elementeissä, koska kukin attribuutti on sidottu omaan elementtiinsä. Elementillä voi olla useita attribuutteja DWWULEXXWHLVWDOLVllOXYXVVD. Lisään tässä vaiheeessa sovellukseeni seuraavanlaiset attribuutit:.rrgdxv$wwulexxwwlhqolvl\vlqwhuqhwvlyxvwrrql <?xml version= 1.0 encoding= iso standalone= yes?> <internetsivusto>

9 <info> <kuvaus></kuvaus> <hakusanat></hakusanat> <tekijä> <nimi> <etunimi></etunimi> <sukunimi></sukunimi> </nimi> <yhteystiedot> <kotisivut></kotisivut> <sähköposti></sähköposti> </yhteystiedot> </tekijä> </info> <sivu> <info> <otsikko></otsikko> </info> <yläbanneri> <kuva SRONX EDQQHULMSJ ></kuva> </yläbanneri> <valikko> <linkki RVRLWH HWXVLYX[PO ></linkki> <linkki RVRLWH YLHUDVNLUMD[PO ></linkki> <linkki RVRLWH OLQNNLYLQNLW[PO ></linkki> </valikko> <sivualue> <teksti></teksti> <kuva SRONX WLNNXXNNRMSJ ></kuva> <teksti> <linkki RVRLWH KWWSZZZPEQHWIL></linkki> </teksti> </sivualue> <sivubanneri> <mainos> <teksti> </teksti> </mainos> </sivubanneri> <alabanneri> </alabanneri> </sivu> </internetsivusto Attribuutteja ja elementtejä käytettäessä herää usein kysymys, kumpaan käsissä olevan tiedon sijoittaisi. Jos katsot esimerkkistäni, vaikkapa nimi elementtiä ja sen jälkeläisiä etunimi ja sukunimi elementtejä, saatat miettiä miksi en ole päätynyt esimerkiksi seuraavanlaiseen ratkaisuun: <nimi etunimi= Henri sukunimi= Haapakanni /> Niin käyttämäni tapa, jakaa nimi elementti jälkeläisiin, kuin esimerkki ovat täysin oikeinmuodostettuja RLNHDPXRWRLVXXGHVWDOLVllOXYXVVD ja hyvää XML:ää. Mutta attribuuteilla

10 en saa aikaan rakenteellisuutta, hierarkiaa XML-dokumenttiini, koska attribuuteilla ei voi olla alirakenteita. Elementtejä on myös paljon helpompi laajentaa, mikäli siihen myöhemmin on tarvetta. Elementeillä on myöskin helpompi kuvata dataa tarkemmin ja yksiselitteisemmin, esimerkiksi päivityspäivämäärä, jonka lisään sivustooni sivu -elementin info -elementtiin: <päivitetty> </päivitetty <päivä>06</päivä> <kuukausi>05</kuukausi> <vuosi>2004</vuosi> Kun vertaa yllä olevaa elementtipuuta ja alla olevaan attribuuttiin huomaamme eron: attribuutista ei käy ilmi, onko kyseessä kesäkuun 5. päivä vai toukokuun kuudes päivä, sillä eri kulttuureissa päivä ja kuukausi merkitään toisinpäin. <päivitetty pvm= 06/05/2004 /> Attribuutit ovat kuitenkin hyödyllisiä, silloin kun puhutaan tiedosta, jota käyttäjän ei tarvitse nähdä. Internetsivustossani tällaista dataa on selkeästi linkkien osoite ja kuvien polku, jotka eivät ole oleellista tieto sivustoani selaavalle, joten voin yhtä hyvin sijoittaa sen attribuuttiin. 2.5 Kommentit XML-kommentit ovat samanlaiset kuin HTML:ssä. Ne alkavat <!-- merkistä päättyen --> merkkiin. XML-prosessori ei kiinnitä mitään huomiota kommenttimerkkien väliseen dataan. Suosittelen kommenttien käyttöä erityisesti dokumentin tyyppi määrityksissä, sillä muisti on usein katoava luonnonvara ja kommentit edes auttavat palauttamaan mieleen miksi kukin asia on koodattu niin kuin ne ovat. Kommenteilla on myös helppo etsiä pala palalta virheitä XMLdokumentista. Kommentteja ei kuitenkaan saa sijoittaa elementin tagien tai attribuutin sisään, eikä kommentteja saa käyttää ennen XML-määritystä. Kommentin sisällä ei saa esiintyä -- merkkintää muuten kuin kommentin aloitus ja lopetus merkinnöissä, kommentteja ei siis voi käyttää sisäkkäin.

11 2.6 CDATA-osuudet CDATA-osuuksia käytetään pelkän merkkimuotoisen tiedon esittämiseen. XML-prosessori käy läpi CDATA-osuuden, mutta ei tulkitse sen sisältöä merkittynä tekstinä. CDATAosuudessa voi siis vapaasti käyttää <,>,& tai merkkejä. CDATA-osuudet ovat seuraavan näköisiä: <![CDATA[ PLWlWDKDQVDPHUNLWW\lWDLPHUNLW QWlWHNVWLl]]> Ainoastaan ]]> merkkijono on kielletty CDATA-osuuden sisällä, sillä se lopettaa ky. osuuden. Esimerkiksi ohjelmointipätkät, joissa usein tarvitaan XML-merkkauksessa tarvittavia merkkejä kuten < tai >, on kätevä sijoittaa CDATA-osuuksiin. 2.7 Prosessointiohjeet XML-sovellus alkaa aina prosessointiohjeella, nimittäin XML-määritys on sellainen. Prosessointi ohje alkaa <? merkillä, jonka jälkeen tulee prosessointiohjeen nimi, kuten XMLmäärityksessä tulee xml. Prosessointiohjeen sisään voi laittaa mitä tahansa ja prosessointiohje päättyy?> -merkkiin, mutta sen nimi tarvitsee noudattaa XML-nimeämissääntöjä. Prosessointiohje on tarkoitettu kohdistettavaksi sovellukselle, joka käsittelee XML-dokumenttia. XMLprosessori ei huomioi prosessointiohjeen sisältöä osaksi dokumentin merkkidataa, mutta toisin kuin CDATA-osuudet, prosessori käy ne lävitse. Prosessointi ohjeisiin on siis kätevä upottaa koodia, esimerkiksi: <?php echo Hello World ;?> 2.8 XML-dokumentin varsinainen informaatiosisältö Merkkaushan tarkoittaa merkkien, jotka jäsentävät ja mahdollistavat tiedon prosessoinnin halutulla tavalla, lisäämistä informaatioon. XML:ssä nämä merkit erottuvat seuraavanlaisesti: -merkin(=tagin=tunnisteen) alkutunnisteen aloittava erotin

12 -merkin lopputunnisteen aloittava erotin esim. LQWHUQHWVLYXVWR -elementin nimi! -merkin(=tagin=tunnisteen) sulkeva erotin! -tyhjän merkin(=tagin=tunnisteen) sulkeva erotin ja kaikki näillä eroittimilla merkityiden tagien välinen sisältö ja attribuuttien arvot ovat puhdasta informaatiota, tietoa, jolla on merkitys jonkin suhteen. XML varsinaisella sisällöllä ei ole muita rajoituksia kuin, että sisällön tulee sijaita oikeinmuodostettujen tagien tai attribuuttien sisällä. Toisin kuin HTML:ssä, jossa esim. ä ja ö kirjaimet ainakin pitäisi kiertää ä ja ö -merkinnöillä, hoituu tämä XML:ssä kielimäärityksillä NVOXNX 3. MERKKAUS 3.1 Oikeamuotoisuus Nimeämisen osalta Vaikka XML on joustava luonteeltaan, on sillä tietyt nimeämissäännöt, jotka koskevat niin elementtejä kuin attribuutteja: 1) Nimi koostuu vähintään yhdestä kirjaimesta: a - z tai A - Z 2) Jos nimi koostuu useamasta kuin yhdestä merkistä, se voi alkaa alaviivalla tai kaksoispisteellä. 3) Alkukirjaimen (/merkin) jälkeen voi seurata yksi tai useampia kirjaimia, numeroita, yhdistelmämerkkejä, laajennettuja merkkejä tai huomioitta jätettäviä merkkejä. (kolme viimeistä merkkiluokkaa Unicodea sisältäen erikoismerkkejä) 4) Välilyöntejä elementtien nimissä ei sallita 5) XML erottelee pienet ja isot kirjaimet HTML:stä poiketen. Isot ja pienet kirjaimet eivät siis vastaa toisiaan.

13 Muita rajoitteita nimeämisessä ei ole. Kannattaa kuitenkin muistaa, että XML:n on tarkoitus kuvata itseään ja nimenomaan sisältämäänsä tietoa käyttäjillekin ymmärrettävässä muodossa Elementtien osalta Paitsi että, elementtien tulee olla nimetty oikein liittyy niihin muutama muu sääntö. 1) Aloittavan ja päättävän elementin pitää olla samannimiset. 2) Elementtien kuluu noudattaa järjestyksessään hierarkista puurakennetta NV /DSVLHOHPHQWLW, esimerkiksi: <tagi><elementti></elementti></tagi> <tagi><elementti></tagi></elementti> (oikein) (väärin) 3) Tyhjätkin elementit tulee päättää, esimerkiksi: <kuva polku= kuva.jpg /> tai vastaava <kuva polku= kuva.jpg ></kuva> Attribuuttien osalta Attribuuteilla on myös omat sääntönsä oikein nimeämisen lisäksi: 1) Attribuuttien arvot on suljettava aina lainausmerkeillä 2) Attribuuttien sisällössä saa olla mitä välimerkkejä tahansa, mutta jos attribuutin arvo sisältää sekä tavallisen lainausmerkkejä ( ) ja heittomerkkejä ( ), täytyy käyttää entiteetti viittauksia (&apos; / "). (QWLWHHWHLVWlOXYXVVD 3) Samalla elementillä ei saa olla kahta tai useampaa samannimistä attribuuttia. 4) Attribuuttien arvot ovat sisällöstä riippumatta merkkijonoja.

14 3.1.4 Yleiset säännöt 1) XML-määrityksen on oltava ensimmäinen asia tiedostossa. 2) Käytä < ja & vain elementtien ja entiteettien aluissa, ja kierrä ne muulloin entiteetti viittauksilla < ja &. 3.2 Suomeksi, englanniksi, hindiksi vai japaniksi? Kuten jo aiemmin olen maininnut, XML perustuu Unicodeen ja yhtälailla XML-ohjelmistojen pitää tukea Unicodea. Unicoden ansiosta XML selviää kielestä kuin kielestä. Eri alueiden tietokoneet käyttävät kuitenkin erilaisia merkkivalikoimia, joista yleisin on ASCIImerkkivalikoima ( American Standard Code for Information Intercharge ) ja sen lisä joukot. ASCII määrittelee kuitenkin vain 127 merkkiä, joita tarvitaan kirjoitettaessa amerikanenglantia. ISO ( International Standards Organization ) on määritellyt lisää merkkivalikoimia, jotka pohjautuvat ASCII:hin lisäten siihen muissa kielissä tarvittavia merkkejä. Näistä ISO:n merkkivalikoimista meitä koskettaa Latin-1 järjestelmä, jolla voidaan kirjoittaa lähes kaikkia länsieurooppalaisia kieliä mukaan lukien suomi. XML-määritykseni kertookin jo XMLsovellukseni käyttävän Latin-1:stä ( encoding= iso ). XML:llä on omassa käytössään xml:lang attribuutti, jolla määritellään millä kielellä elementin sisältö on kirjoitettu. Tästä attribuutista ei kuitenkaan ole käytännössä hyötyä, jos XMLprosessorit, kuten yleisimmät www-selaimet, eivät osaa käsitellä sitä. Seuraavassa on muutama yleisimmistä kielikoodeista ja maakoodeista, joita xml:lang attribuutti ottaa arvokseen: maakoodi kielikoodi maa - ar arabia CN ch kiina DE de saksa EN en englanti FI fi suomi FR fr ranska JA ja japani RU ru venäjä US en Yhdysvallat

15 Maakoodi on hyödyllinen esimerkiksi kun kielestä on kahta eri murretta kuten britti- ja Amerikan englanti. Esimerkki maakoodin käytöstä: <teksti xml:lang= fi-fi >Attribuutti kertoo elementin tekstin olevan suomenkieltä</teksti> 4. Kehittyneempi, validoitu XML-dokumentti 4.1 DTD Dokumenttityyppimäärittely Dokumentin tyyppimäärittely ja validointi kulkevat käsi kädessä, tyyppimäärittelyllä tehdään XML-dokumentille mallirakenne ja tämän mallirakenteen avulla voidaan tarkistaa kyseinen XML-dokumentti. Jos dokumentti noudattaa DTD:tä on se validi eli oikeellinen, jolloin dokumentti on oikeinmuodostettu ( ks. luku 3 ) ja noudattaa tyyppimäärittelyään. DTD:llä voidaan kontrolloida XML-dokumentin rakennetta erittäin tarkasti tekemällä niin sanottu tiukka dokumentin tyyppimäärittely. Esimerkiksi jokainen elementti on vaaditussa järjestyksessä, pakolliset attribuutit on asettu ja niiden arvot noudattavat tiettyä tyyppiä. Toisaalta DTD:stä voidaan luoda myöskin hyvin joustava, kaikki voi olla valinnaista ja vapaata, jolloin puhutaan väljästä DTD:stä. DTD asetetaan XML-dokumenttiin dokumentin tyyppiesittelyllä, joka on seuraavanlaista muotoa: <!DOCTYPE W\\SSLPllULWWHO\QQLPL [ W\\SSLPllULWWHO\W ]> Tyyppimäärittelyn nimen täytyy olla sama kuin dokumentin juurielementti. Lisään omaan XML-sovellukseeni tyyppiesittelyn, joka näyttää siis tältä:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrqw\\sslhvlwwho\ <!DOCTYPE internetsivusto [ W\\SSLPllULWWHO\WMRWNDOLVllQWlVVlOXYXVVD ]> XML:n Dokumentin tyyppimäärittely ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, se jakautuu kahteen osaan: sisäiseen DTD:n osajoukkoon ja ulkoiseen DTD:n osajoukkoon, jotka yhdessä

16 muodostavat XML:n DTD:n. Yllä nähtävät esimerkit ovat koskevat DTD:n sisäistä alijoukkoa. Ulkoinen, niin sanottu kehittynyt, DTD lisätään tyyppiesittelyyn myöhemmin entiteettiviittauksilla ( ks. luku 4.4 ). 4.2 Elementit DTD:ssä XML-sovellukseni pitää sisällään seuraavat elementit: internetsivusto, info, kuvaus, hakusanat, tekijä, nimi, etunimi, sukunimi, yhteystiedot, kotisivut, sähköposti, sivu, otsikko, päivitetty, päivä, kuukausi, vuosi, yläbanneri, kuva, valikko, linkki, sivualue, teksti, sivubanneri, mainos, alabanneri. DTD:ssä tarvitaan määrittely jokaiselle näistä elementeistä. Elementti määritellään näin: <!ELEMENT internetsivusto VLVlOW PllULW\NVHW> Elementin määrityksessä annetaan elementille nimi ja määritellään sen sisältö. Sisällönmääritys kertoo tarkalleen mitä elementin sisällä voi olla: toisia elementtejä, dataa tai molempia, seuraavilla avainsanoilla: ANY kertoo, että elementti voi sisältää mitä tahansa elementtejä ja jäsen nettyä merkkimuotoista dataa. #PCDATA sanoo, että elementti pitää sisällään ainoastaan jäsennettyä merkkimuotoista dataa. EMPTY osoittaa, että elementti on tyhjä. Lapsilista on sulkumerkein merkitty lista elementeistä, joita määriteltävänä oleva elementti sisältää, pilkuilla eriteltynä. Listan elementtien järjestys on sitova: XML-sovelluksen elementtien pitää esiintyä juuri tuossa järjestyksessä, johon lapsilistalla on järjestetty. Elementit voidaan erottaa myös pystyviivalla ( ), jolloin on kyse valinnasta: pystyviivan erottamista kahdesta elementistä toista voidaan käyttää määriteltävänä olevan elementin sisällä. Lisäksi sulkumerkkien määrää nos-

17 tamalla voidaan päätyä hyvin monenlaisiin rakenteisiin, kukin sulkujoukko yhdistää tavallaan useat elementit yhdeksi. Sekamuotoinen sisältö on yhdistelmä merkkimuotoisesta datasta ja elementeistä. Sekamuotoisen sisällön käyttö ei ole suositeltavaa, koska tällöin rakenteen luominen DTD:llä on käytännössä mahdotonta. Sekamuodossa elementeistä ei saada määriteltyä muuta kuin elementtien nimet. Elementtien esiintymisjärjestystä, -kertoja tai esiintyvätkö ne lainkaan, ei voida määrittää, jos niiden rinnalla on merkkimuotoista dataa. DTD:ssä ainoa oikeellinen sekamuodon ratkaisu on seuraavan näköinen: <!ELEMENT ellu1( #PCDATA ellu2 ellu3 ellu4 )*> Merkille pistettävää on, kuinka XML:n DTD:ssä avainsanat ja määreet, kuten ELEMENT, ATTLIST ja ENTITY, kirjoitetaan aina isoilla kirjaimilla. Sisällön määrityksellä voidaan rajata myös elementin esiintymiskertoja lisäämällä lapsilistassa olevan elementin perään jokin seuraavista merkeistä:? -merkki elementin perässä kertoo, että kyseinen elementti esiintyy joko kerran tai ei ollenkaan määriteltävänä olevan elementin sisällä. * -merkki elementin perässä ilmaisee, että kyseinen elementti ei esiinny ollenkaan tai voi esiintyä yhden/lukemattomia kertoja määriteltävänä olevan elementin sisällä. + -merkki elementin perässä osoittaa, että kyseinen elementti esiintyy ainakin kerran tai lukemattomia kertoja määriteltävänä olevan elementin sisällä. Näitä yllä esiteltyjä avainsanoja, sulkujen erottamia lapsilistoja ja merkkejä käyttämällä DTD:stä saa erittäin tiukan, väljän tai jotain siltä väliltä kuvamaan XML-

18 sovelluksen rakennetta. Alla muutamia esimerkkejä kuinka monipuolisia rakenteita mainituilla määrityksillä saa aikaan. <!ELEMENT ellu1 ( (ellu2 ellu3)* )> - Elementin ellu1 sisällä voi esiintyä vapaasti missä järjestyksessä tahansa ellu2- ja ellu3 -elementtejä. <!ELEMENT ellu1 ( (ellu2,ellu3)+ )> - Elementin ellu1 sisällä esiintyy ainakin kerran elementtipari ellu2, ellu3 tässä järjestyksessä. <!ELEMENT ellu1 ( ellu2, (ellu3 ellu4)*, (ellu5,ellu6)?)> - Elementin ellu1 sisällä esiintyy ensin ellu2, jonka jälkeen missä tahansa järjestyksessä ellu3- ja ellu4 elementtejä, joiden jälkeen voi kerran esiintyä tai olla esiintymättä ellu5, ellu6 pari tässä järjestyksessä. XML-sovellukseni DTD rakentuu elementtien osalta seuraavasti:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrq'7' <!DOCTYPE internetsivusto[ <!ELEMENT internetsivusto (info?,sivu+)> <!ELEMENT info ( (kuvaus,hakusanat)?, tekijä+)> <!ELEMENT kuvaus (#PCDATA)> <!ELEMENT hakusanat (#PCDATA)> <!ELEMENT tekijä (nimi?,yhteystiedot?)> <!ELEMENT nimi ( (etunimi,sukunimi)? )> <!ELEMENT etunimi (#PCDATA)> <!ELEMENT sukunimi (#PCDATA)> <!ELEMENT yhteystiedot ( (kotisivut sähköposti)* )> <!ELEMENT kotisivut (#PCDATA)> <!ELEMENT sähköposti (#PCDATA)> <!ELEMENT sivu (info,(yläbanneri, valikko, sivualue, sivubanneri)*,päivämäärä?)> <!ELEMENT info (otsikko, päivitetty?)> <!ELEMENT otsikko (#PCDATA)> <!ELEMENT päivitetty ANY> <!ELEMENT yläbanneri ANY> <!ELEMENT valikko (linkki+)> <!ELEMENT linkki (#PCDATA)> <!ELEMENT sivualue ( (teksti, kuva, linkki)* )> <!ELEMENT teksti (#PCDATA)>

19 <!ELEMENT kuva (#PCDATA)> <!ELEMENT linkki (#PCDATA)> <!ELEMENT sivubanneri ANY> <!ELEMENT alabanneri ANY> <!ELEMENT päivämäärä ANY> ]> 4.3 Attribuutit ja DTD Siinä missä elementit on oikeellisessa XML-dokumentissa määriteltävä attribuutit seuraavasti: <!ATTLIST HOHPHQWLQQLPLDWWULEXXWLQQLPLDWWULEXXWLQW\\SSL DWWULEXXWLQROHWXVDUYR > Attribuuttien järjestyksellä ei ole väliä ja samalle elementille voidaan määritellä useaankin otteeseen attribuutteja, tosin ensin määritelty attribuuttilista on etusijalla. Jos attribuutille ei ole sopivaa oletusarvoa tai oletusarvoa ei haluta antaa tai oletusarvoa ei anneta muuttaa, voidaan se korvata seuraavilla määreillä: #IMPLIED #FIXED #REQUIRED Kun XML-jäsennin kohtaa elementin, jolle DTD:ssä on määritelty attribuutti, jonka perässä lukee #IMPLIED, ilmoittaa jäsennin XML-sovellukselle tästä ja sovellus toimii parhaalla näkemällään tavalla. XML-sovellus ei anna käyttäjän muuttaa oletusarvo, jonka eteen on DTD:ssä laitettu #FIXED määre. XML-jäsennin pakottaa käyttäjän lisäämään elementtiin attribuutin, jonka perässä on #REQUIRED määre DTD:ssä. Erilaisia attribuuttityyppejä on seuraavanlaisia: CDATA Lueteltu Merkkimuotoista tietoa tekstiä, joka ei sisällä < tai merkkejä, jotka voidaan toki lisätä entiteettiviittauksin. Luettelo mahdollisista arvoista, joista yksi voidaan valita. Esimerkki: <!ATTLIST elementti väri ( sininen valkoinen punainen ) valkoinen >

20 ID Yksikäsitteinen nimi, joka noudattaa XML:n nimeämissääntöjä ja jota ei ole millään muulla dokumentin ID tyyppisellä attribuutilla. Esimerkki: <!ATTLIST sivu sivunro ID #REQUIRED> IDREF Dokumenttiin kuuluvan toisen elementin ID-tyyppinen attribuutin arvo, jolla luodaan dokumentin kahden elementin välille yhteys. Esimerkki: <?xml version= 1.0 standalone= yes?> <!DOCTYPE sukupuu [ <!ELEMENT sukupuu ( henkilö* )> <!ELEMENT henkilö(#pcdata)> <!ATTLIST henkilö henkilnro ID #REQUIRED isä IDREF #IMPLIED vaimo IDREF #IMPLIED äiti IDREF #IMPLIED> ]> <sukupuu> <henkilö ID= 1 vaimo= 3 >Matti</henkilö> <henkilö ID= 2 isä= 1 äiti= 3 >Maija</henkilö> <henkilö ID= 3 >Tiina</henkilö> </sukupuu> IDREFS Elementtien useita ID:eitä välilyönnein erotetuina. ENTITY DTD:ssä määritellyn entiteetin nimi ( Entiteeteistä kohdassa 5.1 ). Esimerkki: <?xml version= 1.0 standalone= yes?> <!DOCTYPE esimerkki[ <!ELEMENT esimerkki (ääni)> <!ELEMENT ääni EMPTY> <!ATTLIST ääni polku ENTITY #REQUIRED> <!ENTITY biisi SYSTEM its_my_life.wav > ]> <esimerkki> <ääni polku= biisi /> </esimerkki> ENTITIES DTD:ssä määriteltyjen useiden entiteettien nimiä välilyönnein erotettuna. Toimii muuten samoin kuin ENTITY.

21 NMTOKEN NMTOKENS NOTATION XML-nimi, attribuutin arvo on oikeellinen XML-nimi nimeämissääntöjen mukaisesti, jotka aiemmin kerroin luvussa NMTOKENISTA on hyötyä, kun ohjelmointikielillä käsitellään XML-tietoja, koska XML-nimeämissäännöt ovat likipitäen samat monien ohjelmointikielien nimeämisen suhteen. Esimerkiksi kun attribuutilla on DTD:ssä NMTOKEN määre, ei attribuutin arvossa dokumentissa saa olla välilyöntejä. Useita XML-nimiä välilyönnein erotettuina. Sama periaate kuin NMTOKENISSA. Dokumentin attribuutti hyväksyy arvokseen vain DTD:ssä määritellyn merkintätavan nimen, jos tämä määre on attribuuttimäärittelyssä. Notaatioista lisää lyhyesti kohdassa 5.2. ( Attribuuttityypeistä epäsuoria lainauksia, Harold 2000: ) Oma XML-sovellukseni saa seuraavat attribuuttimääritykset:.rrgdxv,qwhuqhwvlyxvwrqdwwulexxwlw <!ATTLIST linkki osoite CDATA #REQUIRED> <!ATTLIST kuva polku CDATA #REQUIRED> <!ATTLIST päivämäärä tyyppi (php javascript java perl) #REQUIRED> 5. Kehittyneet XML-dokumentit 5.1 Entiteetit Entiteeteistä yleisesti Tämä luku käsittelee oikeastaan pelkästään entiteettejä, koska entiteetit ovat XML:n perustekijöitä. Entiteettien tärkeys tulee esiin, kun määritellään miten XML-prosessori käsittelee XML-koodia, esimerkiksi luomaani internetsivusovellusta. Entiteetit on helppo käsittää muis-

22 tiyksikköinä, virallisesti säilytysobjekti. Se voi olla elementti tai ENTITY objekti (usein ulkoinen tiedosto). Olen jo alusta saakka käyttänyt internetsovelluksessani entiteettiä: dokumenttientiteettiä, toisin sanoen juurientiteettiä, joka pitää sisällään niin sanotut loogiset elementit. Entiteetit viittaavat usein toisiin entiteetteihin ja edelleen uusiin entiteetteihin ja sisällyttää niitä sitten osaksi XML-dokumenttiin kuin ne olisivat siinä alun perin olleetkin riippuen identifioinnista ja onko entiteetissä XML-koodia. Aiemmin olen maininnut entiteetit esimerkiksi kierrettäessä XML-merkintöjä oikeinnimeämisessä luvussa Kirjoitettaessa merkkit: <, >,,, & entiteettiviittauksin <, >, ", &apos; ja & puhutaan XML:n ennalta määritetyistä ja sisäisistä entiteeteistä. XML-entiteetit voivat sisältää melkein mitä tahansa, merkkejä, XML-koodia, HTML:ää, tekstiä, ääntä ja kuvaa. Ilman kehittynyttä mekanismia nimeltään nimiavaruudet entiteettien kanssa saattaisi tulla ongelmia. Kuvittele entiteettien ketjua, jotka viittaavat toinen toisiinsa sisältäen lisää XML-koodia lisäten sen alkuperäiseen XML-dokumenttiin. Jokin niistä saattaisi luoda päällekkäisiä entiteettinimiä juuren kanssa jolloin sovelluksen täytyy havaita niiden erot. Nimiavaruuksista puhuttaessa ollaan kuitenkin niin syvällä XML:ssä, että päädyin tutkimaan yksinkertaisemmasta päästä entiteettien hyödyntämistä Sisäiset entiteetit Sisäisiä entiteettejä on kahdenlaisia, yleisentiteettejä ja parametrientiteettejä. Yleisentiteetit ovat yksinkertaisesti nimi-arvo pari, jota entiteetin nimellä kutsuttaessa saadaan dokumentissa arvoksi talletettu merkkidata haluttuun kohtaan dokumenttia. Esimerkiksi usein toistuvat tekstin pätkät on helppo määrittää entiteetiksi ja kutsua se sitten tarvittaessa entiteettiviittauksella osaksi dokumenttia. Sisäiset yleisentiteetit määritellään DTD:ssä, mutta niihin ei missään nimessä saa viitata DTD:ssä. Entiteetin määrittely on muotoa <!ENTITY QLPL WHNVWLQSlWNl > ja viittaus dokumentissa muotoa &QLPL;. Esimerkki: <?xml version= 1.0 standalone= yes?> <!DOCTYPE esimerkki [ <!ENTITY autoni Opel Vectra 2.0 CD > <!ELEMENT esimerkki (auto)> <!ELEMENT auto (#PCDATA)> ]> <esimerkki> <auto>&autoni;</auto> </esimerkki> (VLPHUNLNVLVHODLQQl\WWllQ\W DXWRQLHQWLWHHWWLYLLWWDXNVHQWLODOODWHNVWLQ2SHO9HFWUD&'

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

XML Technologies and Applications - harjoitustyö -

XML Technologies and Applications - harjoitustyö - XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö

Lisätiedot

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen

Lisätiedot

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

SeaMonkey pikaopas - 1

SeaMonkey pikaopas - 1 SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008 XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5

Lisätiedot

Tietokannan luominen:

Tietokannan luominen: Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

1. Lähteet 2 2. Linkkejä 2 3. Tuntitehtävä 3 4. 00 Esipuhe 3 5. 01 Mikä ihmeen XML? 3 6. 02 Historiaa 5 7. 03 Välineet 6 8. 04 Hello World! 6 9.

1. Lähteet 2 2. Linkkejä 2 3. Tuntitehtävä 3 4. 00 Esipuhe 3 5. 01 Mikä ihmeen XML? 3 6. 02 Historiaa 5 7. 03 Välineet 6 8. 04 Hello World! 6 9. 1. Lähteet 2 2. Linkkejä 2 3. Tuntitehtävä 3 4. 00 Esipuhe 3 5. 01 Mikä ihmeen XML? 3 6. 02 Historiaa 5 7. 03 Välineet 6 8. 04 Hello World! 6 9. 05 Skandit mukaan 7 10. 06 Rakenneosat 8 11. 07 Eihän se

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t ICT1TN004 Hakukoneoptimointi Heikki Hietala Hakukoneoptimointi Sivuston laatiminen on vain osa työtä Laadittu sivusto on saatava myös hyvin esiin hakukoneissa Tavoitteena on kasvattaa ns. luonnollista

Lisätiedot

Microsoft Visual Studio 2005

Microsoft Visual Studio 2005 Microsoft Visual Studio 2005 on integroitu kehitysympäristö (Integrated Development Environment) eli (IDE). Kehitysympäristöön kuuluvat seuraavat keskeiset sovelluskehitysvälineet: Ohjelmointikielet C#.NET

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö

Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Sisällysluettelo Kirjautuminen ja ylläpito...3 Kirjautuminen sivustolle...3 Ylläpitovalikko...3 Artikkeleiden muokkaaminen...4 Artikkelin asetukset...4

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

Sivupohjien täyttö suppeat sivupohjat

Sivupohjien täyttö suppeat sivupohjat Sivupohjien täyttö suppeat sivupohjat Tässä kuvataan sivupohjien muokkaus askelittain yksinkertaisemman sivupohjan avulla. Tätä ohjetta tunnollisesti seuraamalla saat aikaan yksinkertaiset, mutta toimivat

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Johdatus XML teknologioihin

Johdatus XML teknologioihin Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,

Lisätiedot

Hakukoneoptimoinnin ABC

Hakukoneoptimoinnin ABC Hakukoneoptimoinnin ABC Sisältö Mitä on hakukoneoptimointi? Miten hakukoneoptimointia tehdään? Miten valitset oikeat hakusanat? Miten pääsee Googlen hakutuloksissa ensimmäiselle sivulle? Mitä on hakukoneoptimointi?

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2 3 SGML...2 3.1 YLEISTÄ...2 3.2 RAKENNE...3 3.2.1 Elementti...3 3.2.2 DTD...3 3.2.3 Attribuutti...4 4 HTML...4 4.1 TAUSTAA...4 4.2 RAKENNE...4

Lisätiedot

CMS Made Simple Perusteet

CMS Made Simple Perusteet CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi

Lisätiedot

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/ 1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Sähköpostitilin luonti 07.06.2011

Sähköpostitilin luonti 07.06.2011 Sähköpostitilin luonti 07.06.2011 SÄHKÖPOSTITILIN LUONTI Tilin luonti pääkäyttäjän hallintaportaalissa 3 Sähköpostitilin luonti Outlook 2010 ohjelmaan 8 Tämä ohje on lyhennetty versio sähköpostilin Hallintaportaalin

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Mainonnanhallinta Käyttöopastus. Tekniikka. Olli Erjanti. 8.4.2008 Mediareaktori

Mainonnanhallinta Käyttöopastus. Tekniikka. Olli Erjanti. 8.4.2008 Mediareaktori Mainonnanhallinta Käyttöopastus Tekniikka EmediateAd 3.7 Olli Erjanti Oppaassa käydään läpi seuraavaa: Mainospaikkojen luonti html-sivupohjaan Mainoskampanjan keskeytys teknisten tai muiden ongelmien vuoksi

Lisätiedot

Visma Approval Center. Versiosaate 1.3

Visma Approval Center. Versiosaate 1.3 Visma Approval Center Versiosaate 1.3 Visma Approval Center - Versiosaate 1.3 Kaikkia koskettavat kehitykset Muutokset käyttöliittymän välilehdissä Tarkastajat ja hyväksyjät näkevät ylävalikon jatkossa

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Sisältö. ayy.fi Ohjeita Yhdistystoimijoille. 1. Yleistä...2. 2. Yhdistysprofiilin luominen...4. 3. Tapahtumien luominen...5. 4. Kommentit...

Sisältö. ayy.fi Ohjeita Yhdistystoimijoille. 1. Yleistä...2. 2. Yhdistysprofiilin luominen...4. 3. Tapahtumien luominen...5. 4. Kommentit... ayy.fi Ohjeita Yhdistystoimijoille Tämä ohjeistus on lyhyt perehdytys ord Word Pressin käyttöön AYY:n alaisten yhdistysten toimijoiden näkökulmasta. Ohjeessa kerrotaan, ) kuinka yhdistysprofiili luodaan

Lisätiedot

FrontPage 2000 - Näkymät

FrontPage 2000 - Näkymät FrontPage 2000 - Näkymät FrontPagessa on kuusi erilaista näkymää sivustoon. Sivunäkymä Tässä näkymässä luodaan sivut eli näkymä vastaa paljolti Wordin tekstinkäsittelyohjelman näkymää. Tässä on myös muokattava

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

Ohjelman käyttöön ei sisälly muita kuluja kuin ohjelman lisenssimaksu ja mahdolliset webbipalvelusi käyttömaksut.

Ohjelman käyttöön ei sisälly muita kuluja kuin ohjelman lisenssimaksu ja mahdolliset webbipalvelusi käyttömaksut. Kotisivu ohje Kotisivu - ohjelmisto on webbipohjainen kotisivujen julkaisujärjestelmä jossa käyttäjä ei tarvitse erityistaitoja kyetäkseen julkaisemaan webbisivuja. Jos osaat käyttää Microsoft Word tekstinkäsittelyohjelmaa,

Lisätiedot

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje Tietosuoja-portaali päivittäjän ohje Maisa Kinnunen 2010 1 Sisältö PÄIVITTÄJÄN OHJE Kirjautuminen...3 Sivujen tekstin muokkaus...4 Tiedostojen lisääminen palvelimelle...9 Jos sinun pitää selvittää tiedoston/kuvan

Lisätiedot

3M Online Center sivuston käyttöopas

3M Online Center sivuston käyttöopas 3M Online Center sivuston käyttöopas 1 3M 2015. All Rights Reserved. 3M Online Center -sivuston käyttöopas Tuotteiden tilaaminen...3 1. Tilaa nyt...4 2. Pikatilaus...5 3. Lataa tilaustiedosto...6 4. Ostoslistat

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28 Webforum Version 15.1 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-03-28 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Dokumentit... 5 Uudet versiot dokumenttien katseluohjelmista ipadille... 5 Dokumenttien

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

http://www.microsoft.com/expression/

http://www.microsoft.com/expression/ Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 Sisältö ARVI-menettelyn perusteet... 1 Arvioinnin syöttäminen... 2 Arvion lähettäminen TE-toimistoon... 5 Sovelluksen sulkeminen... 6 Virhetilanteiden

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Copyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013)

Copyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013) Copyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013) 1 Rekisteröityminen ja sisäänkirjautuminen Sinun täytyy kirjautua Supplier Portal -sovellukseen,

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Kyvyt.fi eportfolion luominen

Kyvyt.fi eportfolion luominen Kyvyt.fi eportfolion luominen Portfolion tekeminen koostuu kolmesta vaiheesta: 1 Yksittäisten portfolio-sivujen luominen 2 Sivujen liittäminen yhteen sivustoksi - eportfolioksi 3 Katseluoikeuksien antaminen

Lisätiedot

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola Kuva xhtml-sivulla Mirja Jaakkola Sisältö 3. Kuva www-sivulla 4. img-elementti 5. Kuvan koko 6. Kuvan keskitys vaakasuoraan & kuvateksti 7. Kuvan tasaus pystysuoraan 8. Esimerkki: pystysuora tasaus eri

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja.

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja. Pikaopas Microsoft Excel 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Komentojen lisääminen pikatyökaluriville Pidä

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Luo mediaopas Tarinatallentimella

Luo mediaopas Tarinatallentimella Luo mediaopas Tarinatallentimella 2015 Tarinatallennin Tarinatallentimella voi helposti luoda mediaoppaita käytettäväksi älypuhelimilla. Sen avulla rakennat erilaisia kokonaisuuksia helposti ja hallitset

Lisätiedot

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 XML standardeja nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 Namespaces - ongelma mr. President zaphod

Lisätiedot

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon - Elikkä tuo kyseinen kohta löytyy omalta sivultasi oikeasta ylä-laidasta, kuten alla näkyvästä kuvasta näkyy. Sekä tuo kyseinen kohta näkyy luokkien sivuilla

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

Outlook Web App ver 1.2

Outlook Web App ver 1.2 Outlook Web App ver 1.2 Kirjautuminen Kirjoita selaimen osoiteriville: o365.edu.hel.fi Kirjoita opetuksen verkon tunnuksesi ja salasanasi avautuvalla kirjautumissivulla. Hetken odottelun jälkeen esiin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä www.kanjikaveri.net Ohje 1 (6) Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä Japania on mahdollista kirjoittaa tietokoneella ihan tavallisella suomalaisella näppäimistöllä.

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

Suomalaisen julkishallinnon Vetuma-palvelu Vetuma-palvelun SAML-kutsurajapinnan metadata-tiedosto Versio: 3.5

Suomalaisen julkishallinnon Vetuma-palvelu Vetuma-palvelun SAML-kutsurajapinnan metadata-tiedosto Versio: 3.5 Suomalaisen julkishallinnon Vetuma-palvelu Vetuma-palvelun SAML-kutsurajapinnan metadata-tiedosto Versio: 3.5 Vetuma Verkkotunnistus ja -maksaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Metadata määrityksen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,

Lisätiedot