Tervetuloa asumaan historialliseen maailmanperintökohteeseen!

Transkriptio

1 Asukasopas 2017

2 Sisältö Tervetuloa asumaan historialliseen maailmanperintökohteeseen!... 4 Unescon maailmanperintökohde Suomenlinna...6 Suosittu matkailukohde... 7 Suomenlinnan hoitokunta hallinnoi merilinnoitusta...9 Noudatamme Hyvää vuokratapaa...9 Viestintä ja yhteistyö asukkaiden kanssa...9 Asunnon vuokraaminen Vuokrasopimus ja vakuus Avaimet Muuttoilmoitus ja talonkirjaote Sisäänmuuttotarkastus...12 Kotivakuutus ja sähkösopimus...12 Vuokranmaksu ja vuokrantarkistus...12 Vuokranmaksun viivästyminen...13 Ali- ja jälleenvuokraaminen...13 Irtisanominen...13 Pidä huolta kodistasi Vikailmoitukset Hoito- ja kunnossapitotyöt...15 Korjaus- ja muutostyöt Pönttöuunit Näin huolehdit hyvästä sisäilmasta Ympäristö ja jätehuolto Kestävä kehitys ei puheita vaan tekoja Jätehuolto Kirpputoritoiminta ja kierrätys Yhteiset tilat ja ulkoalueet...24 Saunavuoro...24 Pesutupa Varastot Puutarhapalstat Piha-alueiden käyttö...26 Lemmikkien ulkoiluttaminen...26 Liikenne Autoilu ja pysäköinti Polkupyöräkortti Turvallisuus...28 Palovaroitin ja paloturvallisuus...28 Väestönsuoja...28 Säännöt ja laki...29 Lisämaksulliset palvelut...29 Muut palvelut ja lisätietoa...29 Tv ja internet...30 Katuvalaistus...30 Venepaikat...30 Vierasvenesatama...30 Suomenlinnan kirkko...30 Vuokrattavat kokous- ja juhlatilat...30 Ota yhteyttä!...31 Kartta: saunat ja pesutuvat, jätepisteet, parkkipaikat... 32

3 Tervetuloa asumaan historialliseen maailmanperintökohteeseen! 2017 Julkaisija: Suomenlinnan hoitokunta Ulkoasu: Salomon Marttila Valokuvat: Arttu Kokkonen Salomon Marttila Dorit Salutskij Paino: Erweko Tämän asukasoppaan tarkoituksena on opastaa Suomenlinnan hoitokunnan asuinhuoneistojen vuokralaisia asumiseen liittyvissä asioissa koko vuokrasuhteen ajan alusta loppuun saakka. Oppaaseen on koottu arkea helpottavia asioita, käytännön vinkkejä ja yleistä tietoa asumisesta Suomenlinnassa. Asukasoppaan tiedot päivittyvät ja muuttuvat tarpeen mukaan, ja ajankohtainen tieto löytyy Suomenlinnan hoitokunnan verkkosivuilta osoitteesta Muut yhteystiedot löytyvät oppaan lopusta. Kaikki asukasoppaan sisältö ei koske hoitokunnan maanvuokralaisia eli Suomenlinnan yksityisasunnoissa asuvia. Heitä varten kootaan lisäohjeita nettisivuille vuoden 2017 aikana. Luethan oppaan huolellisesti ja säilytät sen vuokraamassasi huoneistossa. Kodikasta asumista toivottavat Terhi Riihimäki kiinteistö- ja taloussihteeri Kari Koskela isännöitsijä 4 asukasopas

4 Unescon maailmanperintökohde Suomenlinna Suomenlinnan, silloisen Sveaborgin, merilinnoituksen rakentaminen Helsingin edustan saarille aloitettiin vuonna 1748, kun Suomi oli osa Ruotsia. Vuonna 1808 linnoitus antautui Venäjän armeijalle, ja linnoituksesta tuli Venäjän laivastotukikohta 110 vuoden ajaksi. Suomalainen kausi alkoi vuonna 1918, kun linnoitus liitettiin vasta itsenäistyneen Suomen valtion alueeseen. Tällöin linnoitus sai nimen Suomenlinna. Suomenlinna edustaa maamme arvokkainta kulttuuriomaisuutta. Suomenlinna ja Vanha Rauma liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisinä maailmanperintökohteina. Nykyään maailmanperintökohteita on Suomessa yhteensä seitsemän ja maailmassa yli tuhat. Sopimus velvoittaa valtioita huolehtimaan kohteidensa säilymisestä mahdollisimman autenttisina. Suomenlinna hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon, sillä sen katsottiin olevan aikakautensa sotilasarkkitehtuurin ainutlaatuinen esimerkki. Oman erityispiirteensä Suomenlinnalle antaa sen merkitys kolmen valtion Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Suomenlinna on pohjakaavaltaan epäsäännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastionilinnoitus. Suomenlinnassa on nähtävissä useita merkittäviä sekä linnoitustekniikkaan että telakkarakentamiseen liittyviä historiallisia kehitysvaiheita. Linnoituksen sydämessä sijaitseva kuivatelakka oli 1700-luvun tekniikan huippusaavutuksia, ja se on käytössä vielä tänäkin päivänä. Suosittu matkailukohde Suomenlinna on paitsi noin 800 helsinkiläisen koti myös yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista. Linnoituksessa vierailee vuosittain noin miljoona kävijää. Suurin osa kävijöistä saapuu Suomenlinnaan edelleen kesäkaudella eli toukosyyskuussa, mutta talvikauden (lokahuhtikuu) kävijämäärä on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa. Kävijämäärä lasketaan lautan ja vesibussin matkustajamääristä sekä omilla veneillä saapuneista. Kokonaisluvusta poistetaan arvioitava asukas- ja työmatkaliikenteen osuus. Kävijätutkimukset, joista saadaan kattavammin tietoa kävijöistä ja heidän vierailukokemuksestaan, toteutetaan neljän vuoden välein. Tutkimusten mukaan kävijöitä Suomenlinnaan houkuttelevat etenkin historia, nähtävyydet, luonto ja merellisyys. Kävijöistä lähes 60 % on ulkomaalaisia. Eniten vierailijoita saapuu Yhdysvalloista, Saksasta, Venäjältä, Ranskasta ja Iso-Britanniasta. Myös aasialaisten kävijöiden osuus on viime vuosina ollut kovassa kasvussa. Kävijöille ja asukkaille palveluita tuottaa linnoituksessa noin 30 toimijaa, näiden joukossa mm. 6 museota, 12 ravintolaa tai kahvilaa, hostelli, 2 galleriaa sekä useita taidealan toimijoita ja taidekäsityöläisiä. Suomenlinnan hoitokunta vastaa Suomenlinnan matkailuneuvonnasta ja koordinoi linnoitusta käyntikohteena. Suomenlinnassa yhdistyvät suuret matkailijamäärät, suojelua vaativat kulttuuriarvot, pääkaupunkilaisten lähivirkistystarpeet ja asukkaiden arki. Hoitokunta on yhdessä matkailualan sidosryhmiensä kanssa laatinut kestävän matkailun strategian, jonka avulla minimoidaan matkailusta Suomenlinnan suojelulle ja ylläpidolle aiheutuvia haittoja. Samalla se tukee palveluyrittäjien mahdollisuuksia taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan ja vaikuttaa näin myönteisesti alueen elinvoimaisuuteen. Hoitokunta tähtää Suomenlinnan kestävään ja jatkuvaan kehittymiseen kansainvälisesti arvostettuna, autenttisena merilinnoituksena. Unescon maailmanperintösopimuksen tavoitteena on kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. 6 asukasopas

5 Suomenlinnan hoitokunta hallinnoi merilinnoitusta Entinen sotilaslinnoitus siirtyi siviilihallintoon vuonna Samana vuonna perustettiin Suomenlinnan hoitokunta, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Suomenlinnaa. Hoitokuntalaiset työskentelevät linnoituksessa, ja voit tavata heitä niin sisä- kuin ulkotöissä eri puolilla saaria. Suomenlinnan hoitokunta hallinnoi noin 330:tä Suomenlinnan reilusta 350 asunnosta. Hoitokunnan hallinnoimat asunnot ovat valtion omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Hieman alle 100 hoitokunnan asunnoista on vuokrattu puolustushallinnolle, joka vuokraa ne eteenpäin henkilökuntansa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen työsuhdeasunnoiksi. Lisäksi Helsingin Suomenlinnan hoitokunnan ylin päättävä kaupunki ja yksityiset omistavat muutaelin on 3-4 kertaa vuodessa kokoontuva mankymmentä asuntoa. johtokunta, joka koostuu eri ministeriöiden, Helsingin kaupungin, Museoviraston, Noudatamme Hyvää Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin seuravuokratapaa kuntayhtymän, Suomenlinnan asukkaiden sekä hoitokunnan edustajista. Suomenlinnan hoitokunta noudattaa vuokraustoiminnassaan Hyvää vuokrapääosin Suomenlinnan omistaa Suomen tapaa. Hyvän vuokratavan tavoitteena on valtio. Hoitokunnan budjetti muodostuu edesauttaa ongelmattoman ja toimivan valtiolta saatavista budjettivaroista sekä huoneenvuokrasuhteen luomisessa, sen viraston oman toiminnan tuotoista. Hoijatkuvassa hoitamisessa sekä asianmukaitokunta saa tulonsa asuntojen ja toimisessa päättämisessä. Hyvä vuokratapa on tilojen vuokrista, Helsingin kaupungille tämän asukasoppaan liitteenä. maksullisena palvelutoimintana tehtävän maisemanhoidon ja kokous- sekä juhlaviestintä ja yhteistyö tilojen tuotoista. Tulot kattavat noin 60 asukkaiden kanssa prosenttia toiminnan menoista. Suomenlinnan hoitokunta viestii asuksuomenlinnassa sijaitsee avovankila, kailleen monin eri tavoin. Hoitokuntajonka vangit korjaavat mm. muureja. laisia näkee pienellä alueella usein, ja Vankityönä tehtävät hankkeet rahoittaa yhteydenottokanavia on useita. Yhteyttä oikeusministeriö. voi ottaa sähköpostilla, puhelimitse tai käydä asiakaspalvelussa. 8 asukasopas

6 Ajankohtaisia tiedotteita julkaistaan netissä ja hoitokunnan toimiston edessä olevalla ilmoitustaululla osoitteessa C 40. Tarpeen mukaan tiedotteita jaetaan kiinteistöjen ilmoitustauluille tai suoraan kotiin. Hoitokunta tapaa 4-6 kertaa vuodessa linnoituksen asukkaiden edustajia yhteistyökokouksissa. Kokouksiin voivat osallistua sekä viraston johtokunnan asukasedustaja ja hänen varajäsenensä että asukasyhdistys Suomenlinnaseuran hallituksen jäsenet. Noin kaksi kertaa vuodessa järjestetään eri teemoja käsittelevä asukasilta. Yhteystietoja on kerätty tämän oppaan loppuun. Asunnon vuokraaminen Vuokrasopimus ja vakuus Kirjallisesti tehtävällä vuokrasopimuksella vuokralainen ja vuokranantaja sopivat yhteisesti huoneiston hallintaan liittyvistä velvoitteista. Allekirjoituksen yhteydessä tarkastetaan vuokralaisen henkilöllisyys. Suomenlinnan hoitokunta perii kahden kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden sen vahingon varalle, ettei vuokralainen täytä velvoitteitaan. Velvoitteisiin lukeutuvat mm. vuokra sekä huoneiston huolellinen hoito. Vakuus maksetaan vuokranantajan tilille. Vakuuden maksamisesta tulee toimittaa kuitti avaintenluovutuksen yhteydessä. Hoitokunta ei vastaanota vakuutta pankkitalletuksena tai maksusitoumuksena. Avaimet Huoneiston avaimet noudetaan hoitokunnan asiakaspalvelusta kuittausta vastaan. Avaimet luovutetaan henkilöllisyystodistusta vastaan vain päävuokralaiselle tai hänen valtakirjalla valtuuttamalleen henkilölle. Vuokralainen on velvollinen säilyttämään avaimia huolellisesti. Lisäavaimia saa teetettyä omalla kustannuksella vuokranantajan kautta. Vuokrasuhteen päättyessä vuokralaisen tulee palauttaa kaikki vuokranantajalta saadut sekä teetetyt avaimet. Mikäli vuokralainen ei palauta kaikkia avaimia, sarjoittaa vuokranantaja vuokralaisen kustannuksella huoneiston lukon. Vakuudelle ei makseta korkoa, ja se palautetaan vuokrasuhteen päätyttyä vuokralaiselle edellyttäen, että kaikki vuokrasuhteeseen liittyvät saatavat on maksettu, avaimet palautettu ja huoneistoa hoidettu huolellisesti. Luovutettavan huoneiston tulee olla samassa kunnossa kuin vuokrasuhteen alkaessa, lukuun ottamatta asunnon normaalia kulumista. Pidätetystä vakuudesta annetaan vuokralaiselle kirjallinen selvitys. Muuttoilmoitus ja talonkirjaote Muuttoilmoitus tehdään maistraattiin, postiin ja vuokranantajalle. Vuokrasuhteen aikana tapahtuneet asukasmuutokset, kuten perheenlisäykset tai asukkaan kuolema, tulee aina ilmoittaa kirjallisesti vuokranantajalle talonkirjoihin. Talonkirjapäivitys tehdään asiakaspalvelussa C40. Kela tarvitsee asumistukea varten otteen talonkirjasta, jonka saa pyytämällä hoitokunnan asiakaspalvelusta. 10 asukasopas

7 Sisäänmuuttotarkastus Vuokralainen saa avaintenluovutuksen yhteydessä sisäänmuuttotarkastuslomakkeen. Huoneisto on hyvä tarkastaa viivytyksettä ja kirjata kaikki tavanomaisesta kulumisesta poikkeavat viat ja puutteet lomakkeeseen. Muut kuin lomakkeessa mainitut viat ja puutteet katsotaan vuokrasuhteen aikana tulleiksi. Lomake palautetaan hoitokunnalle viikon kuluessa vuokrasuhteen alkamisesta. Kotivakuutus ja sähkösopimus Vuokralaisen tulee ottaa huoneistoon kohdistuva kotivakuutus ja pitää se voimassa koko vuokrasuhteen keston ajan. Vakuutuskirja näytetään vuokranantajalle viimeistään avaintenluovutuksen yhteydessä. Vuokralainen laatii itse käyttösähköä varten sähkösopimuksen haluamansa toimittajan kanssa. Vuokranmaksu ja vuokrantarkistus Asunnon neliövuokra määräytyy kulloinkin voimassa olevan taulukon mukaan joko huoneiston koon tai pinta-alan mukaan siten, kumpi neliövuokra on edullisempi. Vuokrien maksupäivä on kuukauden 3. päivä, ja vuokralaisen velvollisuutena on suorittaa maksut vuokrasopimuksen mukaisesti. Vuokra maksetaan vuokranantajan toimittamien viite- ja tilitietojen mukaisesti. Virheellisillä tiedoilla maksaminen ei kohdista maksua vuokralaisen vastiketietoihin automaattisesti, vaan saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä vuokralaisen maksutilanteessa. Vuokranmaksun tiedot vaihtuvat vuosittain. Vuokra tarkistetaan 1. maaliskuuta vuosittain niin, että kahta edellistä joulukuun elinkustannusindeksin muutosta verrataan toisiinsa lisättynä 0,5 %. Mikäli elinkustannusindeksin muutos on negatiivinen, ei vuokraa kuitenkaan alenneta. Tarkastettua vuokraa maksetaan tarkastusajankohdasta lukien. Vuokranantaja ilmoittaa vuokralaiselle vuosittain uuden vuokran helmikuussa, ja korotus tulee voimaan vuosittain maaliskuun 1. päivänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuosille solmitussa tulossopimuksessa hoitokunta sitoutuu siihen, että vuoden 2017 aikana tehdään selvitys kaikkien tilojen vuokratasosta ja määritellään tavoitevuokrat kullekin tilalle. Vuodesta 2017 alkaen solmittavissa uusissa vuokrasopimuksissa huomioidaan vuokrien tavoitetasot mahdollisimman hyvin. Vuokranmaksun viivästyminen Mikäli vuokralainen ei suorita vuokraa sopimuksen mukaisesti, peritään vuokranmaksun viivästymisestä korkoa. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Viitekorko perustuu Euroopan keskuspankin ohjauskorkoon. Jos joudut äkillisiin, yllättäviin taloudellisiin vaikeuksiin, ota aina heti yhteys Suomenlinnan hoitokunnan kiinteistösihteeriin. Perintä ja tarvittaessa myös muut toimet käynnistetään pian eräpäivän jälkeen. Ali- ja jälleenvuokraaminen Ali- ja jälleenvuokraamisesta päävuokralaisen tulee aina ottaa yhteyttä hoitokuntaan. Väliaikaisen jälleenvuokraamisen säännöistä saa lisätietoa hoitokunnan nettisivuilta. Irtisanominen Vuokrasuhteen irtisanomisesta on ilmoitettava aina kirjallisesti vuokranantajalle. Irtisanomisaika on kalenterikuukausi, ja irtisanomisaika lasketaan kuukauden viimeisestä päivästä alkaen. Irtisanomiskaavakkeen saa hoitokunnan asiakaspalvelusta. Puolustushallinnon työsuhdeasuntojen asukkaat ilmoittavat irtisanomisen puolustushallinnolle. 12 asukasopas

8 Pidä huolta kodistasi Suomenlinnassa sijaitsevat asunnot poikkeavat pääosasta mantereen asuntoja. Linnoituksessa asutaan monenlaisissa historiallisissa rakennuksissa, joista kaikkia ei ole alun perin rakennettu asuinkäyttöön. Yleistä on, ettei rakennuksissa ole uudisrakennusten ominaisuuksia. Asunnot ovat suojeltuja. Asuntojen ja rakennusten arvo mitataan historiassa, ja kukin asukas on osa merilinnoituksen vuosisataista jatkumoa. Asukkailla on omalta osaltaan tehtävä linnoituksen suojelemisessa, missä onnistutaan ohjeita noudattamalla ja epäkohdista kertomalla. Osallistuthan kanssamme maailmanperinnön säilyttämiseen pitämällä hyvää huolta kodistasi! vikailmoitukset Vikailmoitus tehdään täyttämällä palvelupyyntölomake ylläpitojärjestelmän Granlund Managerin kautta osoitteessa Kiireellisissä tapauksissa ympäri vuorokauden otetaan yhteys suoraan huoltomieheen puhelinnumeroon Vuokralainen saa ylläpitojärjestelmä Granlund Managerin käyttäjätunnukset lähettämällä sähköpostilla pyynnön osoitteeseen fi. Sähköpostiin kirjoitetaan nimi, osoite, puhelinnumero ja tunnuksiin liitettävä sähköpostiosoite. Tunnukset suositellaan tehtäväksi sen henkilön nimiin, joka on allekirjoittanut vuokrasopimuksen. Vuokralainen hyötyy järjestelmän käytöstä ja kirjaamisesta, koska kirjaaja voi seurata työn edistymistä sekä jättää ja vastaanottaa työhön liittyviä viestejä. Hoito- ja kunnossapitotyöt Vuokranantajan on vuokrasuhteen kestäessä pidettävä huoneisto sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia. Vuokranantajalle kuuluvat kiinteiden kalusteiden ja rakenteiden korjaus- ja kunnossapitotyöt. Vuokralainen on vuokrasuhteen aikana velvollinen hoitamaan huoneistoa ja siihen kuuluvia vuokranantajan omistamia laitteita huolellisesti. Vuokralaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä vuokranantajalle huoneistossa ilmenneestä viasta tai vahingosta. Vuokralainen vastaa lisälaitteiden, kuten astianpesukoneen hankkimisesta, luvallisesta asennuksesta ja sen kustannuksista. Lisäksi vuokralaiselle kuuluvat huoneiston vakiovarusteiden osien kunnossapito. 14 asukasopas

9 Vuokranantajalla on vuokrakaudella vuokralaisen kanssa etukäteen sovittaessa oikeus päästä huoneistoon sen hoitoon ja kunnon valvontaan liittyvissä asioissa. Korjaus- ja muutostyöt Asuntokanta Suomenlinnassa on suojeltua. Vuokralainen ei saa suorittaa huoneistossa muutos- tai parannustöitä ilman vuokranantajan kirjallista lupaa. Tällaisia muutostöitä ovat esimerkiksi seinien maalaukset, tapetoinnit ja lisälukkojen asennukset. Huoneistokorjauksia koskevat toivomukset esitetään asiakaspalveluun. Mikäli liesituulettimessa on aktiivihiilisuodatin, kuuluu sen säännöllinen vaihtaminen asukkaalle. Pönttöuunit Uuneja saa käyttää, ellei käyttöä ole estetty sulkemalla ketjulla tai teräsverkolla uunien luukkuja tai muuraamalla pesiä kiinni. Hormipellit on pidettävä avoimina läpi vuoden riippumatta siitä, onko uuni käytössä vai ei, sillä hormi toimii myös ilmanvaihdon poistokanavana. Pellit auki pitämällä huoneiston lämmintä ilmaa virtaa hormiin, se pysyy kuivana ja vetää hyvin. Hoitokunnan puutyöverstaalta voi viraston aukioloaikoina noutaa ylijäämäpuutavaraa polttopuuksi. Suuremmat polttopuuerät asukkaan tulee hankkia itse. Jäähtynyt, tiiviisti suljettuun pussiin pakattu tuhka tulee viedä sekajäteastiaan. Tuhkan levittäminen ulos Suomenlinnassa ei ole sallittua. Käytössä olevat uunit nuohotaan vuosittain. Hoitokunta tiedottaa nuohousaikataulusta.. Tärkeää! Tulisijaa, jossa palaa tuli, ei saa koskaan jättää valvomatta. Mikäli poltetaan kosteita tai tervaa sisältäviä puulajeja ja hormissa on huono veto, voivat tulisijan ja savuhormin kanavat pikeentyä. Piki voi syttyä palamaan ja aiheuttaa ns. nokipalon. Nokipalosta, sammuneestakin, on aina ilmoitettava paloviran omaisille viipymättä! Uunin peltejä ei saa sulkea ennen kuin kaikki palaminen on loppunut. Sulje pellit vasta kun kekäleet eivät enää hehku. 16 asukasopas

10 vat menestyäkseen jatkuvasti kosteutta. Märkätiloissa lattiakaivot, laatoitusten saumat sekä suihku- ja pesualtaiden liitynnät ja raot tulee pitää puhtaina. Mikäli märkätiloissa on lattialämmitys, se tulee pitää aina päällä. Viemäreihin ei saa päästää mitään asiaankuulumatonta, joka voisi aiheuttaa tukkeumia tai hajuhaittoja. Jääkaapin, pakastimen ja lieden taustat on hyvä siivota säännöllisesti. Siten myös mahdolliset vuodot voi huomata ajoissa. Kaikista havaituista rakenteiden tai patteri-, vesijohto- ja viemäriverkostojen vioista tulee viipymättä ilmoittaa hoitokunnalle. Samoin on syytä toimia epäillyissä sisäilmaongelmissa, vaikkei selvää syytä olisikaan tiedossa. Näin huolehdit hyvästä sisäilmasta Kodin hyvään sisäilmaan vaikuttaa moni eri asia. Osaan niistä asukkaat voivat itse vaikuttaa ratkaisevasti. Tärkeää on pitää korvausilmaventtiilit auki, asunto siistinä ja kuivana sekä käyttää laitteita ja tiloja asianmukaisesti. Tällä aukeamalla annetaan ohjeita, joita seuraamalla asukkaat voivat huolehtia hyvästä sisäilmasta. Pidä venttiilit auki Suurimmassa osassa hoitokunnan asuinrakennuksista on perinteinen painovoimainen ilmanvaihto. Osassa asuntoja on koneellinen poisto, jolloin poistoventtiilit on sijoitettu yleensä märkätiloihin ja keittiöihin. Kokonaan koneellisia ilmanvaihdolla varustettuja tiloja on lähinnä ravintoloissa ja museoissa sekä joissain tuotantotiloissa ja Suomenlinnan päiväkodissa. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkolämpötilan eron aiheuttamaan paine-eroon ja toimiikin siksi parhaiten lämmityskaudella. Kesäkaudella toiminta on vähäisempää ja joskus jopa riittämätöntä. Tehokas ilmanvaihtokeino kesäisin on myös päivittäinen tuuletus. Jotta ilma vaihtuu tarpeeksi, on kaikki korvausilma- ja poistoventtiilit pidettävä auki. Jos ulkoseinällä ei ole erillisiä korvausilmaventtiileitä, saa painovoimainen ilmanvaihto korvausilman ikkunoiden raoista. Ulkopuitetta ei tällöin välttämättä pidä tiivistää ollenkaan, ja sisäpuitteen yläreunan rako tulee jättää tiivistämättä. Jos sisäpuitteita tiivistetään liimapaperilla, yläreunan rako on jätettävä teippaamatta. Hoitokunnan asiakaspalvelusta voi tiedustella ikkunateippiä ja -tiivistettä. Pidä asunto siistinä Mikrobikasvustot, joihin terveyshaittaa aiheuttavat homeet kuuluvat, tarvitse- Korvausilman myötä huonetiloihin tulee kosteutta, joka voi tiivistyä viileille pinnoille. Mm. ikkunapenkeille kertyvä pöly on kostuessaan otollinen alusta mikrobikasvustoille, mutta tähän auttaa siivoaminen. Käytä laitteita ja tiloja oikein Sisäilman suhteellista kosteutta voidaan säädellä lähinnä lämmityksen ja ilmanvaihdon avulla. Lämpöpattereita, termostaatteja tai antureita ei pidä peittää kalusteilla tai paksuilla verhoilla, jotta ilma pääsee kiertämään ja lämpötila jakautumaan tasaisesti. Kalusteita ei tule sijoittaa tiiviisti ulkoseinään kiinni, koska ilmankierron estyessä seinän lämpötila laskee ja mahdollistaa kosteuden tiivistymisen. Pyykin- tai astianpesukoneita ei pidä jättää käyntiin ilman valvontaa, ja hanat on suljettava käytön jälkeen. Pyykki tulee kuivata siihen osoitetuissa tiloissa, koska pesuhuoneiden ilmanvaihto ei usein riitä tähän tarkoitukseen. Asuinhuoneissa pyykkejä ei pidä kuivata. 18 asukasopas

11

12 Ympäristö ja jätehuolto Kestävä kehitys ei puheita vaan tekoja Vastuu ilmastonmuutoksen torjumisesta ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on meillä kaikilla. Hoitokunnan ympäristötyön keskeisin tekijä on kestävän kehityksen sisällyttäminen kaikkeen toimintaan. Suomenlinnalaisena sinäkin voit tehdä ympäristötekoja, joilla on merkitystä: vaihda vihreään sähköön madalla huonelämpötilaa vähennä lämpimän käyttöveden kulutusta suosi lähiruokaa pienennä ruokajätteen määrää lajittele jätteet kierrätä, älä osta uutta kävele ja pyöräile, älä autoile Hoitokunnan toimitiloissa on ollut käytössä WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmä vuodesta 2010 lähtien. WWF:n nettisivuilta löytyy ohjeita ja ideoita myös yksittäisen asukkaan ympäristötyön tueksi. Maailmanperintökohteemme säilyminen tuleville sukupolville on yhteinen asiamme! jätehuolto Suomenlinnan jätehuolto toteutetaan kansallisen jätelainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden keräyksen hoitokunta järjestää yhteistyössä HSY:n ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Jätepisteet sijaitsevat asuinkiinteistöjen läheisyydessä. Kotitalousroskia ei saa viedä erillisiin 200 ja 600 litran maastoroska-astioihin eikä Suomenlinnan toimijoiden käyttöön osoitettuihin jätepisteisiin. Asukkaiden jätepisteiden sijainnit on esitetty kartalla tämän oppaan lopussa. Jätelainsäädännön mukaisesti tärkeintä on pyrkiä vähentämään syntyvän jätteen määrää. Jos jätettä syntyy, on lajittelu ja hyötykäyttöön ohjaaminen kaikkien etu. Lajiteltuja jätteitä hyödynnetään sekä materiaalina että energiana. Lähes kaikissa Suomenlinnan jätepisteissä on erilliset keräysastiat biojätteelle, lasille, pienmetallille, kartongille ja paperille. Voit tarkistaa jäte- ja lajittelupisteiden sijainnit nettisivuilta. On tärkeää ehkäistä metallin päätyminen sekajätteeseen. Helsingin kotitalouksien sekajäte kuljetetaan Vantaan Energian jätevoimalaan poltettavaksi, ja metalli on haitallista jätteen polttoprosessissa. Yksityiskohtaiset ohjeet kotitalousjätteiden lajitteluun löytyvät HSY:n nettisivuilta. Jätehuollon järjestelyistä voi antaa palautetta HSY:lle tai hoitokunnalle. Paperinkeräyksestä voi antaa palautetta Lassila&Tikanojalle. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi keräysastioista. SER-romun voi viedä huoltolauttalaiturin vieressä sijaitsevaan keräyskonttiin, joka on avoinna joka päivä. SER-romun keräyksestä voi antaa palautetta Kuusakoski Oy:lle, jonka yhteystiedot löytyvät keräyskontin kyljestä. Mahdollisesta SER-romun kuljetustarpeesta sekä metalliromun, huonekalujen tai muun suurikokoisen jätteen käsittelystä tulee aina ottaa yhteyttä hoitokunnan asiakaspalveluun. Vaarallista jätettä hoitokunta vastaanottaa ajanvarauksella arkisin kello Aika varataan numerosta (tai ). Vaarallista jätettä vastaanotettaessa tarkistetaan ja kirjataan muistiin jätteen laatu, määrä, olomuoto ja alkuperä sekä tuojan yhteystiedot ja tuontipäivämäärä. Vaarallista jätettä ei saa jättää Suomenlinnan jätepisteisiin! Suomenlinnan K-market vastaanottaa paristoja ja pienakkuja. Muovipakkausjätteille ei Suomenlinnassa tämän oppaan ilmestyessä ole erilliskeräystä. Lähin keräyspiste mantereella sijaitsee Kruununhaassa, Maneesikadulla Liisanpuistikon kulmassa. Rinki Oy vastaa muovipakkausten keräyksen käynnistämisestä kierrätyspisteissä ja tiedottaa uusista pisteistä. Lisätietoa: Suomenlinnan jätehuollon järjestelyihin on tulossa joitakin muutoksia vuosien aikana. Tiedot muutoksista ja ajantasaisen ohjeistuksen löydät netistä. Kirpputoritoiminta ja kierrätys Kirpputorien järjestäminen Suomenlinnan ulkoalueilla muina aikoina kuin valtakunnallisina Siivouspäivinä on kielletty. Tarkista kirpputoritoiminnan ja Siivouspäivän ajantasainen ohje hoitokunnan verkkosivuilta. Jos tuntuu, että asuntoosi kuuluu itsellesi tarpeettomia pysyviä kalusteita, ota yhteyttä asiakaspalveluun. Suomenlinnassa ei ole hoitokunnan järjestämää kierrätyspistettä, joten asukkaat ostavat, myyvät ja kierrättävät tavaroitaan esimerkiksi asukasyhdistyksen ylläpitämän Viaporilistan ja Facebookin avulla. HSY:n nettisivuilla on kattavasti tietoa kierrätysmahdollisuuksista, ja kaikki Suomen kierrätyspisteet löytyvät osoitteesta 22 asukasopas

13 Pesutupa Pesutuvat on tarkoitettu Suomenlinnan asukkaille. Pesutupia on linnoituksessa neljä osoitteissa B 38, C 62, C 83 ja E 9. Pesutupien käyttö on tällä hetkellä ilmaista. Hoitokunnan pesutuvissa on varauskirjat, joihin asukkaat voivat merkitä haluamansa pesuajan. Pesutuvat ovat auki viikon jokaisena päivänä klo Yhteiset tilat ja ulkoalueet Pesutuvissa on nähtävillä pesutupasäännöt, joita kaikkien käyttäjien tulee noudattaa. Sääntöjen sivuuttaminen johtaa pesutuvan käyttöoikeuden menettämiseen. Katso pesutupien tarkat sijainnit kartasta oppaan lopusta. Saunavuoro Suomenlinnan hoitokunnan saunat on tarkoitettu Suomenlinnan asukkaille. Saunoja on kymmenessä eri rakennuksessa asuintalojen läheisyydessä tai suoraan asuintalossa. Lisätietoja saunavuoroista saa asiakaspalvelusta. Jotta saunominen on viihtyisää ja jokainen kävijä nauttii hyvistä löylyistä, noudatathan seuraavia ohjeita. Noudata saunavuoroa täsmällisesti. Käytä laudeliinoja Älä käytä saunatuoksuja Jos käytät vihtaa, siivoa jälkeesi Älä tuo lemmikkieläimiä saunaan Saunomisen päätteeksi huuhtele pesuhuoneen lattia vedellä ja pyyhi liika vesi lastalla Varastot Osassa rakennuksia on huoneistokohtaisia varastotiloja. Varastot sijaitsevat joko kellarissa, ullakolla tai piharakennuksessa. Varastojen käytävillä ei saa säilyttää tavaraa. Talon varastojen, kuten polkupyörä- ja ulkovälinevarastojen osalta asukkaiden tulee noudattaa siisteyttä ja poistaa tilasta omat käyttämättömät tavaransa pois. 24 asukasopas

14 Puutarhapalstat Suomenlinnan viljelypalsta-alueet sijaitsevat kaikille avoimilla linnoitus- ja virkistysalueilla, ja niiden tarkoituksena on turvata Suomenlinnan maisemalle tyypillinen ryytimaakulttuuri. Suomenlinnassa on noin 90 puutarhapalstaa, joita asukkaat ja työhuoneiden vuokralaiset voivat vuokrata. Viljelypalstan haluava voi ilmoittautua jonoon lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tai ilmoittamalla asiasta hoitokunnan toimiston asiakaspalveluun. Vapautuvat palstat jaetaan jonotusjärjestyksessä. Palstan vuosimaksu on palstakoosta riippuen n euroa. Yhdelle viljelijälle/perhekunnalle vuokrattavan palstan enimmäiskoko on 100 m2. Suomenlinnan viljelypalsta-alueiden säännöt perustuvat Helsingin kaupungin laatimiin viljelypalsta-alueiden käyttö- ja hoito-ohjeisiin. Vuokralaiset sitoutuvat palstan käyttöoikeuden vuokrasopimuksen tehdessään palsta-alueita koskeviin yhtäläisiin sääntöihin. Piha-alueiden käyttö Asuntokohtaiset pihat: vuokralainen vastaa piha-alueen hoidosta ja talvikunnossapidosta ellei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu ilman vuokranantajan lupaa pihaaluetta ei saa laajentaa, irtaimistoa säilyttää piha-alueen ulkopuolella, kaivaa ja/tai lisätä uusia istutusalu eita, leikata puuvartista kasvillisuutta tai istuttaa uutta asuntopihaa ei saa ottaa viljelykäyt töön. Hoitokunta vuokraa viljelypals toja tähän tarkoitukseen. Rakennuskohtaiset, yhteisessä käytössä olevat piha-alueet: hoitokunta vastaa piha-alueiden hoi dosta asukkaat eivät saa säilyttää pihalla irtaimistoa, joka estää hoitokunnan huolto- ja hoitotöitä Lemmikkien ulkoiluttaminen Järjestyslaki velvoittaa ulkoiluttajaa pitämään koirat ja kissat kytkettyinä yleisellä paikalla sekä korjaamaan lemmikkieläinten jätökset. Liikenne Autoilu ja pysäköinti Suomenlinnaa kehitetään valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti autottomana alueena. Suomenlinnalaisten asukaspysäköintipaikat, joita varten tarvitaan D-asukaspysäköintitunnus, sijaitsevat Katajanokalla. Suomenlinnalaisilla on mahdollisuus lunastaa tunnus Helsingin kaupungin rakennusviraston asiakaspalvelusta. Suomenlinnassa on vuokrattavissa vain talli- tai hallipaikkoja. Rekisteristä tai liikennevakuutuksesta poistettujen autojen säilyttäminen Suomenlinnassa on kielletty. Susisaarelle ja Kustaanmiekalle muu kuin huoltoajo edellyttää hoitokunnan kirjallista lupaa. Raskaan liikenteen huoltoajoreitit on merkitty huoltoajokarttaan, jonka saa asiakaspalvelusta tai linnoituksen kotisivuilta. Ajonopeus Suomenlinnassa on korkeintaan 20 km/h. Polkupyöräkortti Vakituisesti saarella asuvat voivat hakea hoitokunnan asiakaspalvelusta pyöräkortin, jolla saa kuljettaa pyörää ilmaiseksi Suomenlinnan Liikenne Oy:n lautoilla. Yleisohjeet Suomenlinnan erityyppisten piha-alueiden käytöstä ja hoidosta valmistuvat vuonna Ohjeet voi lukea hoitokunnan nettisivuilta tai hakea paperisena asiakaspalvelusta. Suomenlinnan koirapuisto sijaitsee paloaseman C78 takana. Kortti on voimassa kalenterivuoden. Sen saamiseksi tulee todistaa henkilöllisyys. 26 asukasopas

15 Turvallisuus Palovaroitin ja paloturvallisuus Pelastuslain mukaan huoneiston haltija eli asukas on vastuussa palovaroittimista. Niitä tulee olla vähintään yksi asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliömetriä kohden. Suositeltavaa on asentaa yksi palovaroitin jokaiseen asuinhuoneeseen. Palovaroittimia on testattava kuukausittain. Porraskäytävät pidettävä tyhjinä Pelastuslain mukaan poistumistiet on pidettävä esteettöminä. Lain mukaan porraskäytävissä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Tavarat porraskäytävissä aiheuttavat vakavan riskin paloturvallisuudelle, joten vuokranantaja poistaa irtaimiston ilman eri varoitusta. Väestönsuoja Suomenlinnan keskusväestönsuoja rakennus C 63 on S3-luokan kalliosuoja, jossa on tilat 1200 hengelle. Väestönsuojan pääsisäänkäynti sijaitsee rakennuksen C 62 vieressä, ja toinen sisäänkäynti on Suomenlinnakeskuksen rakennus C 74 kautta. Sisäänkäynnit on merkitty VSS-merkillä. Ravintola Walhallassa Kustaanmiekalla on lisäksi S1-luokan ns. talokohtainen väestönsuoja. Säännöt ja laki Suomenlinna on paitsi maailmanperintökohde myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen suojelukohde. Suomenlinnan suojelu ja hoito on järjestetty kansallisella lainsäädännöllä. Linnoitus on suojeltu valtioneuvoston päätöksillä vuosina 1919 ja Linnoitteisiin, maaperään ja vedenalaisiin kohteisiin sovelletaan muinaismuistolakia. Asuntojen vuokrauksessa noudatamme huoneenvuokralakia (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta /481). Liikehuoneistoissa sovelletaan liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/95) säännöksiä muutoksineen. Osoitteesta löytyvissä järjestyssäännöissä sovelletaan yllä mainittujen lisäksi luonnonsuojeluasetusta sekä Suomen järjestyslakia ( /612). Yleistä hiljaisuutta noudatetaan kello Lisämaksulliset palvelut Suomenlinnan hoitokunta tarjoaa vuokralaisilleen tiettyjä lisäpalveluita maksusta. Näihin kuuluu esimerkiksi ovenavaus. Katso kaikki palvelut hintoineen hoitokunnan nettisivuilta. 28 asukasopas

16 Muut palvelut ja lisätietoa Tv ja internet Suomenlinnan hoitokunnan vuokrataloissa on antennivastaanotto televisiolähetyksille. Digisovittimen on oltava antenniverkkoon soveltuva malli DVB-T. Elisa tarjoaa Suomenlinnaan kiinteän laajakaistahteyden, jonka suomenlinnalaiset voivat halutessaan hankkia itselleen tekemällä oman sopimuksen Elisan kanssa. Toinen vaihtoehto on hankkia mobiiliyhteys, joita tarjoavat eri yritykset. Katuvalaistus Suomenlinnan aluevalaistuksesta vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viraston verkkosivuilla on saatavilla kaavake, jonka kautta voi ilmoittaa viallisista katuvalaisimista: hkr.keyuv.keypro.fi/ uvvikatieto/yksityisasiakkaat/vikailmoitus.html. Tarkistathan linkin ajanmukaisuuden HKR:n sivuilta. Venepaikat Venepaikkoja vuokraavat Suomenlinnan venekerho ry (SVK) ja Suomenlinnan pursiseura ry (SuPS). Yhdistysten vuokrasopimuksissa edellytetään, että paikkojen jaossa annetaan etusija Suomenlinnan asukkaille. Laitureita ei saa rakentaa rannoille ilman hoitokunnan lupaa. Luvattomat rakennelmat voi hoitokunta määrätä heti purettaviksi. Vierasvenesatama Vierasvenesatama sekä sataman ravintola sijaitsevat Varvilahden etelärannalla osoitteessa B 13. Suomenlinnan kirkko Yksi Suomenlinnan tunnusmerkeistä on kirkko, joka toimii myös majakkana. Kirkkoon liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä tuomiokirkkoseurakuntaan: Bulevardi 16 B, 2. krs. puh. (09) tai (09) Vuokrattavat kokous- ja juhlatilat Hoitokunta vuokraa linnoituksessa erikokoisia kokous- ja juhlatiloja. Asukkaat saavat henkilökohtaisiin tilaisuuksiinsa 30 %:n alennuksen tilan vuokrasta. Lisätiedot ja vuokraukset: Suomenlinnan kokous- ja juhlatilat, puh tai sähköposti tilavuokra@suomenlinna.fi. Ota yhteyttä! Asiakaspalvelu C vuokralaiset@suomenlinna.fi Kiinteistöhuolto Isännöitsijä Hoitokunnan vaihde Hoitokunnan kirjaamo kirjaamo@suomenlinna.fi Kokous- ja juhlatilojen myyntipalvelu C1 Kotisivut Postiosoite Suomenlinna C 40, Helsinki Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@suomenlinna.fi. Muut yhteystiedot löytyvät hoitokunnan kotisivuilta. facebook.com/suomenlinna instagram.com/suomenlinnaofficial twitter.com/suomenlinnawhs 30 asukasopas

17 F SÄRKKÄ LÅNGÖREN D PIKKU MUSTASAARI LILLA ÖSTER SVARTÖ E LÄNSI-MUSTASAARI VÄSTER SVARTÖ 3 paikkaa Päälaituri C ISO MUSTASAARI STORA ÖSTER SVARTÖ VESIBUSSI 7 paikkaa 18 paikkaa Vierassatama Huoltolautta Saunat ja pesutuvat, jätepisteet, parkkipaikat Suomenlinnakeskuksen laituri 3 paikkaa 5 paikkaa sauna B SUSISAARI VARGÖN 2 paikkaa pesutupa PIPERIN PUISTO sauna + pesutupa jätepiste A KUSTAANMIEKKA GUSTAVSSVÄRD Kuninkaanportin laituri VALLISAARI SKANSLANDET 32 asukasopas

18 Nautinnollisia asumishetkiä!

19