Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä

Transkriptio

1 Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä Osaaminen osa työelämäbrändiä Tuomo Alasoini Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi

2 Työelämäbrändiryhmä (2014-) Juha Antila, SAK Niilo Hakonen, KT Mervi Hasu, TTL Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Merja Niemi, OKM Terttu Pakarinen, KT Elise Ramstad, Tekes Hannu Stålhammar, STM Tuomo Alasoini, Tekes

3 Mitä on Suomen työelämäbrändi? Suomen työelämän ympärille muodostunut positiivinen maine. Suomen työelämän brändipääoma muodostuu kolmesta komponentista: Tunnettuus: kuinka hyvin käsite Suomen työelämä tunnistetaan joko autettuna tai ilman? Laadukkuus: kuinka hyväksi Suomen työelämä koetaan verrattuna muiden maiden työelämään? Mielleyhtymät: mitkä asiat yhdistetään Suomen työelämään?

4 Miksi Suomen työelämäbrändin kehittäminen on tärkeää? Tukee Suomen talouskasvua pitkällä aikavälillä (taloudellinen ulottuvuus) Auttaa Suomea menestymään kansainvälisessä yhteistyössä (poliittinen ulottuvuus) Nostaa Suomea esimerkiksi ja innoittajaksi muille (sosiaalis-eettinen ulottuvuus)

5 Mitä sisältyy työelämään Suomen työelämäbrändistä puhuttaessa? Työelämän laatuun liittyvät piirteet Työmarkkinoiden piirteet Työelämässä toimivien ihmisten piirteet Työmarkkinajärjestelmän piirteet Työelämän kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet

6 Keitä ovat ensisijaiset asiakkaat? Ulkomaiset sijoittajat: vahva työelämäbrändi houkuttelee investoimaan Suomeen sellaisiin kohteisiin, jotka synnyttävät pitkän aikavälin kestävää taloudellista kasvua. Ulkomaiset yritykset: vahva työelämäbrändi houkuttelee käymään kauppaa ja tekemään muuta yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa sekä hakemaan yrityskumppanuuksia Suomesta. Ulkomainen työvoima: vahva työelämäbrändi houkuttelee ulkomaista työvoimaa Suomen työmarkkinoille auttaen paikkaamaan kotimaisia työvoima-aukkoja ja lisäämään moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden myötä työelämän innovatiivisuutta. Ulkomaiset kuluttaja-asiakkaat: vahva työelämäbrändi lisää luottamusta siihen, että suomalaisyritysten tuotteet ja palvelut on tuotettu laadukkaalla sekä eettisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

7 Keitä ovat muut asiakkaat? Ulkomaiset poliittiset päätöksentekijät: vahva työelämäbrändi auttaa vahvistamaan Suomen ja suomalaisyritysten kanssakäymistä muiden maiden ja näiden yritysten kanssa taloudellisissa kysymyksissä ja eri politiikka-alueilla. Ulkomaiset tiedotusvälineet: vahva työelämäbrändi auttaa levittämään positiivista kuvaa Suomesta yleisesti maan ulkopuolella. Kansainväliset järjestöt: vahva työelämäbrändi auttaa levittämään positiivista kuvaa Suomesta yleisesti maan ulkopuolella.

8 Missä pitäisi olla vuonna 2020? Suomen työelämän tunnettuus on vähintään yhtä hyvä kuin Ruotsin työelämän. Suomen työelämä kykenee säilyttämään laadukkaat piirteensä ja vahvistamaan niitä, luomaan uusia laadukkaita piirteitä sekä korjaamaan nykyisiä heikkouksiaan. Kaikki pääasialliset mielleyhtymät Suomen työelämästä ovat luonteeltaan varauksettoman positiivisia.

9 Brändiattribuutti = brändin ominaisuus, joka kertoo jotain olennaista sen arvoista, ilmeestä ja olemuksesta

10 Totuudenmukaisuus Attribuutit perustuvat Suomen työelämän ja yhteiskunnan todellisiin ominaisuuksiin. Omistajuus Työryhmä uskoo itse attribuutteihin ja seisoo vahvasti niiden takana. Sitoutettavuus (ja myöhempi omistajuus) Työryhmä uskoo pystyvänsä myymään attribuutit Työelämä hankkeen johtoryhmälle ja tarvittaville sidosryhmille (joilla on strategisesti tärkeitä suhteita asiakkaisiin). Välitettävyys Attribuuttien keskeinen sisältö pystytään välittämään ymmärrettävästi asiakkaille. Uskottavuus Asiakkaat pystyvät viestin perusteella uskomaan attribuutteihin. Innostavuus Asiakkaat toimivat viestin perusteella toivotulla tavalla.

11 Työelämäbrändityö on keino lisätä suomalaisten (niin päättäjien kuin muiden kansalaisten) uskoa siihen, että työelämän kehittämiseen kannattaa panostaa. Jos emme itse usko hyvään työelämään Suomen kilpailukykytekijänä, katoaa myös työelämäbrändityöltä pohja.

12 Kolme bränditarinaa Suomesta Tarinan 1 kärki: Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista Kehittynyt teknologia käytössä ja digitaalisen murroksen eturintamassa Työntekijöiden vahva osallistuminen, itseohjautuvuus ja työaika(ja muut)joustot Taustalla tehokas koulutusjärjestelmä, yritysten aktiivinen henkilöstön kouluttaminen ja hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet

13 Kolme bränditarinaa Suomesta Tarinan 2 kärki: Suomen työelämä edustaa maailman kehittyneintä yhteistyötä Yhteiskunnan ja yritysten verkottumisessa maailman ja Euroopan ykkönen ja tämän yhteys innovatiivisuuteen Johdon ja henkilöstön yhteistoiminta läpilyövä periaate Taustalla yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus ja matalahierkkisuus, joka mahdollistaa joustavan yhteistoiminnan

14 Kolme bränditarinaa Suomesta Tarinan 3 kärki: Suomen työelämä edustaa maailman turvallisinta ympäristöä Työelämän murroksessa kaveria ei jätetä, vaan turvaverkko ja ponnahduslauta toimivat Ekologinen kestävyys elämänasenteena ja -tapana Taustalla vakaa kansalaisyhteiskunta, jossa vahva luottamus kansalaisten kesken ja instituutioihin sekä jonka olennaisena elementtinä vastuulliset työmarkkinaosapuolet

15 Tarinoiden priorisointi Osaamistarina on työelämäbrändityön kärkitarina. Yhteistyötarina on tätä tukeva tarina, joka kuitenkin kannattaa viestinnässä tyypillisesti kytkeä yhteen osaamistarinan kanssa. Sama koskee turvallisuustarinaa.

16 Suomi korkean osaamisen ja digitaalisen murroksen eturintamassa (WEF ) Korkeakouluopetus: 2. Koulutusjärjestelmän kehittyneisyys Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen laatu Kolmannen asteen koulutukseen osallistumisaste Teknologiset valmiudet: 13. Uusimman teknologian saatavuus Mobiilin laajakaistayhteyden tavoittavuus Internetin käytön yleisyys

17 Suomi ja suomalaiset verkottujina (INSEAD 2015) Suomi verkottumisvalmiuksissa maailman ykkönen 2013 ja 2014 sekä kakkonen vuonna 2015 (Singaporen jälkeen) Verkottumista tukeva ympäristö: 3. Edellytykset verkottua: 1. Todellinen verkottuminen: 3. Verkottumisen vaikutukset 3.

18 15-vuotiaiden suomalaisten valmiuksista (PISA 2015) Luonnontieteet: 5. (Euroopassa 2.) Lukutaito: 4. (Euroopassa 1.) Matematiikka: 12. (Euroopassa 4.)

19 16-65-vuotiaiden suomalaisten Lukutaito: 2. valmiuksista (PIAAC 2012) Numerotaidot: 2. Ongelmanratkaisutaidot: 2.

20 Kansalaisten valmiudet digitalisaatiossa (Digibarometri 2016) Edellytykset hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja: 1. Digitaalisten viestintävälineiden ja tietoverkkojen käyttö: 7. Digitaalisten viestintävälineiden ja tietoverkkojen vaikutukset: 9.

21 Autonomian aste tiimityössä, % (Eurooppalainen työolotutkimus 2010) 100 % Autonomian aste tiimityössä, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % EU28 Suomi Ruotsi Tanska Paljon Jonkin verran Vähän

22 Työnantajan maksama koulutus viimeisen 12 kk:n aikana (Eurooppalainen työolotutkimus 2010) 60 Koulutusta saaneet, % EU28 Suomi Ruotsi Tanska Koulutusta saaneet, %

23 Osaamisen ja oppimisen kivijalka digitaalisessa murroksessa Kyky elinikäiseen oppimiseen (metataito). Ehdollistajina: - Yhteiskunnan oppimisympäristö - Työn sisältö ja organisointi, työpaikan koulutus- ja kannustinjärjestelmät - Ihmisen omat ajankäyttövalinnat Työtehtävän vaatimat erityistaidot Luova älykkyys (geneerinen taito) Sosiaalinen älykkyys (geneerinen taito) DM

24 Miten jatketaan? Kytketään työelämäbrändin vahvistaminen osaksi Team Finland -verkoston toimintaa. Kytketään työelämäbrändin vahvistaminen osaksi Suomalaisen Työn Liiton koordinoimaa Made by Finland -konseptia. Kytketään työelämäbrändiryhmän työ osaksi Työelämä hankkeen viestintää. Selvitetään Työelämä hankkeiden keskeisten toimijoiden keinot osallistua työelämäbrändityöhön. Seurataan ehdotusten ja työelämäbrändityön toteutumista.

25 Bränditarinoiden testaus menossa Osaamis-, yhteistyö- ja turvallisuustarinan testaus sekä näkemysten keruu Suomen työelämän vahvuuksia ja heikkouksia koskevista käsityksistä Suomen kansalaisten ja työnantajien edustajien haastattelut (alkuvuosi 2017) Suomessa työskentelevien ulkomaan kansalaisten ja yritysjohtajien haastattelut (loppuvuosi 2017)

26 Osaamistarinan testaus Suomessa työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia? Suomessa työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti? Suomessa johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia? Suomessa johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille? Suomessa työpaikoilla hyödynnetään taitavasti uutta teknologiaa? Suomessa työntekijät pääsevät kehittämään osaamistaan ja ammattitaitoaan? Suomessa työpaikoilla osataan hyödyntää erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia?