Paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki laitosasumis- ja kotipalveluja tarjoavissa yksiköissä

Transkriptio

1 Anne Lounamaa, Mirka Råback, Markus Grönfors, Antti Impinen, Nina Martikainen, Pirjo Lillsunde Paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki laitosasumis- ja kotipalveluja tarjoavissa yksiköissä Turvallisuuskysely perusraportti Lisätietoja kyselystä antaa: Anne Lounamaa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh

2 Johdanto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti touko-kesäkuussa 2013 kyselyn laitos-, asumispalelu- sekä kotipalveluja tarjoavien yksiköiden turvallisuuskäytännöistä. Tässä raportissa esitetään kyselyn perustulokset. Pelastuslaki (379/2011) vaikuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toimintakäytäntöihin. Toiminnan harjoittajien ja rakennuksen haltijoiden tulee huolehtia omatoimisesta varautumisesta ja laatia pelastussuunnitelma sekä palo- ja poistumisturvallisuusselvitys. Erityisesti vanhustenhuollossa, päihdehuollossa ja mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden asumispalveluissa tulee henkilökuntaa kouluttaa tuntemaan pelastuslain vaatimukset, jotka koskevat: ilmoitusvelvollisuus ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä ilmoitusvelvollisuuteen liittyvää tietosuojaa, poistumisturvallisuusselvityksiä sekä henkilökunnan omatoimisen varautumisen tietoja ja taitoja. Pelastuslain hengen mukaista on myös aiempaa tiiviimpi yhteistyö pelastusviranomaisten ja erityisryhmille asumispalveluja tuottavien yksiköiden välillä. Tietosuojan vaarantamatta viranomaisten tulee informoida toisiaan, jos he havaitsevat paloturvallisuudessa puutteita. Pelastusviranomaisten valvonta muuttui uuden lain myötä riskiperusteisesti toteutettaviksi, jolloin korkean riskin yksiköissä tarkastuksia tehdään useammin kuin matalan riskin yksiköissä. Näiden periaatteiden tietämys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa ja erityisesti asumispalveluja tarjoavissa yksiköissä on tärkeää. Pelastuslaissa 379/2011 on säädetty seuraavasti: 9 Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus: Omistajan/haltijan/toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma, ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen, ml. helposti syttyvien materiaalien säilytys; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. 10 Rakennuksen uloskäytävät: uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muuten sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. 11 Kiinteistöjen pelastustiet: hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. 12 Laitteiden kunnossapito: sammutus-, pelastus-, torjuntakalusto, sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet, palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet, poistumisreittien opasteet ja valaistus sekä väestönsuojien varusteet ja laitteet 14 Omatoiminen varautuminen: Omistaja/haltija/toiminnanharjoittaja on osaltaan 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 1

3 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. 15 Pelastussuunnitelma: Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelmien laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 :ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. 17 Palovaroittimet. Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa vastaava velvollisuus on toiminnanharjoittajalla. 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa. Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. 19 Poistumisturvallisuusselvitys. Edellä 18 :ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä (poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa poistumisturvallisuusselvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Poistumisturvallisuusselvitys ja sen muutokset on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle 20 :n 1 momentissa tarkoitetun arvion tekemistä varten. Poistumisturvallisuusselvitys on toimitettava lisäksi tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle. 42 Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä. Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kun- 2

4 taa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. 105 Uhkasakko ja teettämisuhka. Joka laiminlyö velvollisuuden: 1) merkitä pelastustie asianmukaisesti, 2) pitää sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto, sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet ja palonilmaisulaitteet sekä muut hälytys- ja onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet, poistumisreittien opasteet ja valaistuksen tai väestönsuojien varusteet ja laitteet toimintakunnossa sekä huollettuina ja tarkastettuina asianmukaisesti, 3) laatia pelastussuunnitelma, 4) varustaa asunto, majoitustilat, hoitolaitos tai palvelu- ja tukiasumiseen kuuluvat tilat palovaroittimilla tai muilla laitteilla, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat siitä, 5) laatia poistumisturvallisuusselvitys ja jättää toimittamatta sen alueen pelastusviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle, 6) laatia poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma asetetussa määräajassa, voidaan alueen pelastusviranomaisen päätöksellä velvoittaa määräajassa oikaisemaan se, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. 3

5 Selvityksen aineisto ja tiedonkeruumenetelmä THL suunnitteli vuonna 2011 sisäasiainministeriön Pelastusosaston kanssa tutkimuksen, jossa selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyviä toimintakäytäntöjä. Tutkimuksessa arvioidaan toteutuvatko pelastuslain mukaiset paloturvallisuuskäytännöt sosiaali- ja terveysalan laitoshoidon yksiköissä, ryhmämuotoisissa asumispalveluissa sekä sellaisissa yksittäisissä asunnoissa, joissa henkilö kuuluu säännöllisen kotipalvelun/kotisairaanhoidon piiriin. Tutkimuksen ja kyselyn suunnitteluun ovat osallistuneet Anne Lounamaa, Antti Impinen ja Pirjo Lillsunde THL:sta, Seppo Sihvonen ja Marja Tuomisto Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta sekä Vesa-Pekka Tervo ja Jarkko Häyrynen Sisäasiainministeriön pelastusosastolta. Aineiston tilastolliseen käsittelyyn ja raportin kirjoittamiseen osallistui Markus Grönfors THL:sta. Palosuojelurahasto on taloudellisesti tukenut tutkimuksen tekemistä. Tutkimus käynnistyi esitutkimuksella, joka toteutettiin loka-joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin sosiaalipalvelujen asumispalveluja tuottavissa yksiköissä ja terveydenhuollon kotihoidon yksiköissä sekä Helsingin alueella toimivissa yksityisissä asumis- ja kotipalvelua tarjoavissa yksiköissä. Helsingissä tehdyn esiselvityksen tulosten pohjalta kysely muokattiin valtakunnallista selvitystä varten. Aineisto: Kunnalliset palvelun tuottajat: Otanta tehtiin THL:n toimipaikkrekisteristä, josta poimittiin laitos- asumis- ja kotipalveluja tarjoavat toimipaikat poislukien Helsinki, josta tiedot oli kerätty jo esitutkimuksen aikana. Yhteensä kunnallisia toimipaikkoja saatiin noin Aineistosta poistettiin päivätoimintaa tarjoavat yksiköt, koska kiinnostuksen kohteena oli erityisesti asumisen turvallisuus. Jäljelle jääneet toimipaikat lajiteltiin pelastusalueen ja palvelualan (esimerkiksi ohjattu asuminen, vanhainkoti, kotihoito, tuettu asuminen) mukaan. Järjestetystä aineistosta poimittiin systemaattisesti joka toinen. Kullekin toimipaikalle haettiin toiminnasta vastuussa olevan henkilön (johtaja, vastuuhoitaja tms.) henkilökohtainen sähköpostiosoite. Tietolähteenä käytettiin internetistä löytyviä yhteystietoja. Joissakin tapauksissa palvelun tuottajalle jouduttiin soittamaan oikean henkilön löytämiseksi. Yksityiset toimipaikat: Kunnallista aineistoa vastaava yksityisten toimipaikkojen aineisto tilattiin Valvirasta. Aineisto, joka sisälsi vastuuhenkilön yhteystiedot toimitettiin THL:lle huhtikuussa Myös tästä aineistosta poimittiin systemaattisesti joka toinen palveluntuottaja. Yhteyshenkilöiden tiedot tarkastettiin yrityksen internet sivuja hyödyntäen. Kaikille, erityisesti pienemmille toiminimi -yrityksille, ei internetsivuja aina löytynyt. Tällöin yhteystietona käytettiin VALVIRAsta saatua yhteytietoa. Lopullisen otoksen koko oli 1548 yhteystietoa. Kun kysely lähetettiin vastaanottajille palautui 163 kyselyä varustettuna viestillä vastaanottajaa ei tavoitettu. Tämän lisäksi toiminnan päättymisestä ilmoitti 15 kyselyn saanutta. Lopulliseksi kyselyn vastaanottajien määräksi muodostui 1370 henkilöä. Näistä 751 (55 %) vastasi kyselyyn välisenä aikana. 4

6 Kysely: Kysely tpteutettiin Webropol ohjelmistoa käyttäen sähköisellä lomakkeella. Kysely lähetetiin vastaajien sähköpostiin toukokuussa Sähköpostiviesti toimi saatetekstinä. Muistutusviestejä lähetetiin 2 kertaa kyselyyn vastaamattomille, ensimmäinen muistutus runsaan viikon kuluttua ja toinen muistutus kaksi viikkoa ensimmäisestä muistutuksesta. Vastaajan oli mahdollista valita suomen- tai ruotsinkielinen lomake. Kyselyssä tiedusteltiin seuraavia asioita: Perustiedot yksiköstä: Sijaintikunta, työntekijämäärää henkilötyövuosina, palvelut (laitos-, asumis-, koti-, muut palvelut), asiakkaat (mielenterveys, päihde, iäkkäät, vammaiset, asunnottomat, muut), mitkä kunnat käyttävät palveluja Seurannasta ja seurantajärjestelmistä palveluyksiköissä: Seurataanko järjestelmällisesti paloturvallisuusriskejä, tapaturmavaaroja, tapaturmamääriä, vaaratilanteita, asiakkaiden toimintakykyä? Miten seurataan? Käytössä sähköinen/manuaalinen järjestelmä, seurataanko korjaavia toimenpiteitä? Turvallisuuskäytännöistä palveluyksiköissä: Kirjatut turvallisuustavoitteet, nimetyt turvallisuuden varmistamisesta vastaavat henkilöt, oletko itse havainnut/onko joku muu saattanut tietoosi palo/poistumisturvallisuuteen liittyviä ongelmia -> keneen olet ollut yhteydessä? Yhteistyöstä pelastusviranomaisten kanssa: Yhteydenotot kuluneen 3 kk:n aikana, tietämys siitä, keneen tulisi olla yhteydessä jos haluaa tukea pelastusviranomaisilta, onko poistumisturvallisuussuunnitelma tehty ja kenelle toimitettu, onko organisaation henkilökunnalle ja asiakkaille/asukkaille järjestetty turvallisuuskoulutusta? Mielipiteitä turvallisuuteen liittyen: Valtakunnalliset ohjeistukset, asiakkaan itsemääräämisoikeus, turvallisuustyön resurssit ja priorisointi Pelastuslain ja sen sisällön tuntemusta 5

7 TULOKSET Vastaajat Kyselyyn vastasi yhteensä 751 laitos-, asumis- tai kotipalveluyksikön toiminnasta vastaavaa henkilöä. Kahdeksan kyselyyn vastanneista ei ilmoittanut tietoa organisaation omistuksesta. Näiden kahdeksan vastaajan aineisto jätettiin pois tästä perusraportista, koska taulukot esitetään pääasiassa jaottelulla kunnallinen/yksityinen. Aineisto muodostuu 353 kunnallisen (kunta tai kuntayhtymä palvelun tuottajana) ja 390 yksityisen toimipaikan vastuuhenkilön vastauksista. Taulukossa 1 vastaajat esitetään pelastusalueen ja organisaation omistusmuodon mukaan. Pelastusalue määräytyy kysymyksen Missä kunnassa työpaikkanne sijaitsee? mukaan. Jos vastaaja oli ilmoittanut useamman kuin yhden kunnan, jotka sijaitsivat useammalla pelastusalueella, jätettiin vastaaja sijoittamatta pelastusalueelle. Taulukko 1 kertoo vastaajamääristä pelastusalueittain. Pelastusaluekohtaiset taulukot raportin lopussa perustuvat Taulukossa 1 ilmoitettuihin vastaajamääriin. Taulukko 1. Vastaajat pelastusalueen ja toimipaikan omistusmuodon mukaan Pelastusalue Kunnallinen Yksityinen Yhteensä Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Jokilaaksot Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Uusimaa Kymenlaakso Lappi Länsi-Uusimaa Oulu-Koillismaa Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Yhteensä

8 Taulukko 2. Yksityisen toimipaikan omistus Omistaja Säätiö 65 Yhdistys, järjestö 56 Muu yksityinen 269 Yhteensä 390 Valtaosa vastaajista toimi yksikössä, joka tarjosi asumispalveluja. Osalla asumispalveluja tarjoavista organisaatioista palvelutarjontaan kuuluivat myös kotiin annettavat palvelut. Kaksi yksityisen puolen vastaajaa ei ilmoittanut organisaation tarjoamia palveluja. Taulukko 3. Toimipaikkojen tarjoamat palvelut Tarjottu palvelu Kunnallinen Yksityinen Asumispalveluja Asumispalveluja ja kotiin annettavia palveluita Asumispalveluja ja laitospalveluja 33 8 Asumispalveluja ja muita palveluja 9 14 Asumispalveluja, kotiin annettavia palveluja ja laitospalveluja 20 4 Asumispalveluja, kotiin annettavia palveluja ja muita palveluja 4 15 Asumispalveluja, laitospalveluja ja muita palveluja 2 1 Kotiin annettavia palveluja Kotiin annettavia palveluja ja laitospalveluja 0 1 Kotiin annettavia palveluja ja muita palveluja 5 10 Kotiin annettavia palveluja, laitospalveluja ja muita palveluja 2 0 Laitospalveluja 34 8 Laitospalveluja ja muita palveluja 3 0 Muita palveluja 1 7 Asumispalveluja, kotiin annettavia palveluja, laitospalveluja ja muita palveluja 8 5 Yhteensä Vastaajilta tiedusteltiin asiakaista (Taulukko 4). Kysymykseen vastasi 733. Kunnallisen ja yksityisen puolen vastaajien asiakasjakaumat poikkesivat toisistaan. Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevista 70 % ilmoitti asiakkaiden olevan pääasiassa iäkkäitä henkilöitä ja 25 % ilmoitti asiakkaiden olevan pääasiassa vammaisia henkilöitä. Vain 4 % kunnallisen puolen vastaajista ilmoitti asiakkaiden olevan pääasiassa mielenterveys- tai päihdeasiakkaita, kun yksityisen puolen vastaajista 24 % ilmoitti asiakkaiden kuuluvan tähän ryhmään. Vain yksi vastaaja ilmoitti, että asiakkaat ovat pääasiassa asunnottomia. 7

9 Taulukko 4. Asiakkaat Asiakkaat ovat pääasiassa: Kunnalliset palvelut (n=346) Yksityiset palvelut (n=387) Päihdeasiakkaita 2 % (7) 5 % (20) Mielenterveysasiakkaita 2 % (6) 19 % (73) Iäkkäitä 70 % (241) 50 % (195) Vammaisia henkilöitä 25 % (87) 20 % (76) Asunnottomia 0 % (0) 0 % (1) Muita 1 % (5) 6 % (22) Yhteensä 100 % 100 % Vastaajan vastuulla olevan toiminnan laajuutta arvioitiin henkilökunnan määrällä (Taulukko 5). Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan, paljonko heidän alaisuudessaan työskentelee henkilöitä henkilötyövuosina 1 mitattuna laitoshoidossa, asumispalveluissa, kotiin annettavissa palveluissa ja muissa palveluissa. Esimerkiksi 62 prosenttia kunnallisen puolen laitoshoidon kysymyksiin vastanneista kertoi, että heidän alaisuudessaan laitoshoidossa on 20 tai vähemmän työntekijöitä henkilövuosissa mitattuna. Taulukko 5. Vastaajan alaisuudessa työskentelevien määrä henkilötyövuosina mitattuna Henkilötyövuosia Kunnalliset Yksityiset Laitoshoito % 78 % % 20 % Yli % 2 % Yhteensä 100 % (n=116) 100 % (n=60) Asumispalvelut % 71 % % 27 % Yli % 2 % Yhteensä 100 % (n=254) 100 % (n=307) Kotiin annettavat palvelut % 96 % % 4 % Yli % 1 % Yhteensä 100 % (n=143) 100 % (n=138) Muut palvelut % 89 % % 11 % Yli % 0 % Yhteensä 100 % (n=59) 100 % (n=80) 1 Yksi henkilötyövuosi on yksi kokoaikainen työntekijä 12 kuukauden aikana. Esimerkiksi jos yksikössä työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää koko vuoden on se yhteensä 2 henkilötyövuotta. Jos kaksi työntekijää tekee 50 prosenttisesti osa-aikatyötä koko vuoden, on heidän yhteenlaskettu työaikansa yksi henkilötyövuosi. 8

10 Turvallisuuden järjestelmällinen seuranta Turvallisuuteen liittyviä puutteita tulee toimipaikoissa seurata systemaattisesti. Hyvä seuranta, riskitekijöiden arviointi sekä sattuneiden onnettomuuksien ja tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden kirjaaminen auttavat arvioimaan toiminnan ja asiakkaiden turvallisuutta. Hyvä seurantajärjestelmä toimii turvallisuusuhkien osoittajana ja korjaavien toimenpiteiden toteutumisen todentajana. Taulukko 6. Turvallisuuden järjestelmällinen seuranta palvelun mukaan Kyllä, seuraamme järjestelmällisesti: Laitoshoito Asumispalvelut Kotipalvelut Paloturvallisuusriskejä 96 % 96 % 79 % Tapaturmavaaroja 95 % 94 % 84 % Sattuneita vaaratilanteita 97 % 95 % 87 % Asiakkaiden toimintakykyä 99 % 99 % 96 % Taulukko 7. Turvallisuuden järjestelmällinen seuranta omistusmuodon mukaan Kyllä, seuraamme järjestelmällisesti: Kunnalliset Yksityiset Paloturvallisuusriskejä 91 % 93 % Tapaturmavaaroja 90 % 93 % Sattuneita vaaratilanteita 93 % 94 % Asiakkaiden toimintakykyä 98 % 98 % Taulukko 8. Turvallisuuden järjestelmällinen seuranta pääasiallisen asiakasryhmän mukaan Vastaajilta tiedusteltiin, seurataanko heidän toimipaikassaan (laitoshoidossa, asumispalveluissa, kotipalveluissa) paloturvallisuusriskejä, tapaturmavaaroja, sattuneita vaaratilanteita ja asiakkaiden toimintakykyä järjestelmällisesti. Kyllä, seuraamme Päihdeasiakkaaasiakkaat Mielenterveys- Iäkkäät Vammaiset Muut järjestelmällisesti: henkilöt Paloturvallisuusriskejä 88 % 93 % 90 % 97 % 97 % Tapaturmavaaroja 85 % 94 % 91 % 94 % 89 % Sattuneita 94 % 94 % 93 % 94 % 92 % vaaratilanteita Asiakkaiden toimintakykyä 97 % 99 % 98 % 98 % 100 % 9

11 Tietojen kirjaaminen Kunnallisissa toimipaikoissa työskentelevistä vastaajista 50 % ilmoitti, että heillä on käytössä sähköinen seurantajärjestelmä, jonne kirjataan asiakkaiden/asukkaiden turvallisuuteen liittyvät puutteet. Manuaalinen seurantajärjestelmä oli käytössä 30 prosentilla. Sekä sähköinen että manuaalinen järjestelmä oli 10 %:lla. Seurantajärjestelmää ei ollut käytössä lainkaan 7 %:lla ja 3 % vastaajista ei osannut sanoa, minkälainen seurantajärjestelmä heillä on tai onko seurantajärjestelmää lainkaan. Yksityisissä toimipaikoissa työskentelevistä vastaajista 33 % ilmoitti, että heillä on käytössä sähköinen seurantajärjestelmä, jonne asiakkaiden/asukkaiden turvallisuuteen liittyvät puutteet kirjataan. Manuaalinen järjestelmä oli 45 %. Sekä sähköinen, että manuaalinen järjestelmä oli 9 %:lla. Seurantajärjestelmää ei ollut käytössä lainkaan 10 %:lla ja 2 % vastaajista ei osannut sanoa minkälainen seurantajärjestelmä heillä on tai onko heillä seurantajärjestelmää lainkaan. Taulukoissa 9 ja 10 kuvataan järjestelmän olemassa olo tuotetun palvelun mukaan. Taulukko 9. Seurantajärjestelmä palvelun mukaan, kunnalliset toimipaikat Seurantajärjestelmä Laitoshoito (n=108) Asumispalvelut (n=260) Kotiin annettavat palvelut (n=129) Sähköinen 57 % 51 % 43 % Manuaalinen 31 % 30 % 30 % Sähköinen ja manuaalinen 7 % 12 % 8 % Ei kumpikaan 3 % 4 % 16 % Ei osaa sanoa 2 % 3 % 3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 10. Seurantajärjestelmä palvelun mukaan, yksityiset toimipaikat Seurantajärjestelmä Laitoshoito (n=45) Asumispalvelut (n=307) Kotiin annettavat palvelut (n=127) Sähköinen 36 % 36 % 24 % Manuaalinen 56 % 47 % 39 % Sähköinen ja manuaalinen 7 % 12 % 4 % Ei kumpikaan 1 % 4 % 30 % Ei osaa sanoa 0 % 2 % 4 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Yleisin kunnallisella puolella käytössä oleva järjestelmä on HaiPro, jota käyttää 90 % laitoshoidon yksiköistä, 78 % asumispalvelun yksiköistä ja 58 % kotiin annettavien palvelujen osalta. Muita järjestelmiä, joita vastaajat ilmoittivat käyttävänsä: Abilita, Effica, e-hrm, GFS, HSEQ, IKINÄ-malli, IMS, Mediatri, Pegasos, Pro Consona, RAI-järjestelmä, RAVA-mittari, Riski Arvi, 4Ks Riskipiste-ohjelma, TAPE, Vaarain, Vivago, Web Pro ja Zef. Yksityisellä puolella sähköisistä järjestelmistä suosituin on Hilkka-järjestelmä, jota käyttää 29 % laitoshoidon yksiköistä, 34 % asumispalvelun yksiköistä ja 29 % kotiin annettavien palvelujen osalta. Muita vastaajien ilmoittamia käytössä olevia järjestelmiä ovat: Aurora Avux, DomaCare, Effica, Essi, FastROI, HaiPro, Intra, IMS, ISO 10

12 9001:2008, Mediatri, Nappula, NurseBuddy, PrimeCare, Profile-järjestelmä, Riski Arvi, Ryhti ( uusi nimi: Granlund Manager), SofiaCRM, SosiaaliSeniori, SunProfile, Sunsun, Tampuuri, TAPE, Tarmo, Vtiger CRM, Välkky ja Weikka. Vastaajilta kysyttiin Seurataanko järjestelmässä korjaavan toimenpiteen toteutumista?. Korjaavien toimenpiteiden seuranta näyttäisi toteutuvan parhaiten kunnallisella puolella ja laitoshoidossa, joissa työskentelevistä vastaajista 74 % ilmoitti korjaavien toimenpiteiden seurannasta. Vastaavasti asumispalveluja tarjoavissa toimintayksiköissä korjaavien toimenpiteiden seurannata toteutui 69 %:ssa ja kotiin annettavia palveluja tarjoavissa toimintayksiköissä 63 %:ssa toimipaikoista. Manuaalisen seurantajärjestelmän omaavista kunnallisella puolella 78 % seurasi korjaavia toimenpiteitä kuin taas sähköisen järjestelmän omaavista 70 % seurasi korjaavien toimenpiteiden toteutumista järjestelmässään. Yksityisellä puolella eniten korjaavia toimenpiteitä seurattiin laitoshoidossa, 84 % laitoshoitoa tarjoavista. Asumispalvelussa 81 % ja kotiin annettavissa palveluissa 66 % seurasi korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Yksityisellä puolella manuaalisen seurantajärjestelmän omaavista 88 % seurasi korjaavien toimenpiteiden toteutumista kun taas sähköisen järjestelmän omaavista vastaajista 79 % kertoi seuraavansa korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Kunnallisten palveluiden esimiehistä laitoshoidon, asumispalveluiden ja kotiin annettavien palveluiden osalta 16 % ja yksityisten palvelujen esimiehistä 9 % ei osannut kertoa, seurataanko heidän järjestelmässään korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Taulukossa 11 on tarkemmin eritelty korjaavien toimenpiteiden seuranta. Taulukko 11. Korjaavien toimenpiteiden seuranta palvelun mukaan, kunnalliset ja yksityiset toimipaikat. Seurataanko toimenpiteitä Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Manuaalinen järjestelmä Sähköinen järjestelmä Kunnallinen Kyllä 74 % 69 % 63 % 78 % 70 % Ei 12 % 15 % 20 % 14 % 13 % En osaa sanoa 14 % 16 % 17 % 9 % 18 % Yhteensä 100 % (n=108) 100 % (n=257) 100 % (n=125) 100 % (n=147) 100 % (n=243) Yksityinen Kyllä 84 % 81 % 66 % 88 % 79 % Ei 10 % 10 % 24 % 5 % 12 % En osaa sanoa 6 % 9 % 10 % 7 % 9 % Yhteensä 100 % (n=51) 100 % (n=305) 100 % (n=119) 100 % (n=213) 100% (n=152) 11

13 Kirjatut toimintasuunnitelmat ja vastuuhenkilöt turvallisuuden edistämiselle Vastaajilta tiedusteltiin, onko heidän johtamassaan yksikössä kirjatut toimintasuunnitelmat ja nimetyt vastuuhenkilöt turvallisuuden edistämiselle. Yleisimmin kirjalliset toimintasuunnitelmat oli laadittu paloturvallisuuden parantamiseksi. Myös vastuuhenkilöt oli kattavimmin nimetty paloturvallisuuden parantamiseksi. Taulukko 12. Kirjatut toimintasuunnitelmat ja nimetyt vastuuhenkilöt, kunnalliset toimipaikat. Kirjatut toimintasuunnitelmat Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Paloturvallisuuden parantamiseksi 95 % 93 % 45 % Asukkaiden tapaturmien ehkäisemiseksi 66 % 69 % 49 % Muiden onnettomuuksien vähentämiseksi 73 % 65 % 40 % Potilas-/asiakasturvallisuuden parantamiseksi 76 % 77 % 55 % Laajemmin turvallisuuden parantamiseksi (ml. 54 % 54 % 27 % rikosten ehkäiseminen) Nimetyt vastuuhenkilöt: Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Paloturvallisuus 97 % 92 % 39 % Potilas-/asiakasturvallisuuden parantaminen 65 % 72 % 41 % Asiakkaiden / asukkaiden tapaturmien ehkäisy 53 % 56 % 33 % Ensiapu 78 % 74 % - Laajemmin turvallisuuden parantamiseksi - 73 % 29 % Taulukko 13. Kirjatut toimintasuunnitelmat ja nimetyt vastuuhenkilöt, yksityiset toimipaikat. Kirjatut toimintasuunnitelmat Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Paloturvallisuuden parantamiseksi 86 % 93 % 41 % Asukkaiden tapaturmien ehkäisemiseksi 91 % 87 % 48 % Muiden onnettomuuksien vähentämiseksi 84 % 81 % 43 % Potilas-/asiakasturvallisuuden parantamiseksi 93 % 87 % 56 % Laajemmin turvallisuuden parantamiseksi (ml. 41 % 66 % 29 % rikosten ehkäiseminen) Nimetyt vastuuhenkilöt: Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Paloturvallisuus 98 % 98 % 46 % Potilas-/asiakasturvallisuuden parantaminen 84 % 88 % 56 % Asiakkaiden / asukkaiden tapaturmien ehkäisy 77 % 76 % 54 % Ensiapu 96 % 85 % - Laajemmin turvallisuuden parantamiseksi - 91 % 48 % 12

14 Asiakkaiden palo- ja poistumisturvallisuus Vastaajalta kysyttiin, oliko hän itse havainnut tai oliko joku muu saattanut hänen tietoonsa asukkaiden/asiakkaiden paloturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Lähes joka toinen vastaaja (46 %) oli itse havainnut asukkaiden palo- tai poistumisturvallisuuteen liittyviä ongelmia (kuvio 1) ja 37 % ilmoitti, että joku muu oli saattanut ongelmia heidän tietoonsa (kuvio 2). Kuvio 1. Esimiehet havainneet asiakkaiden/asukkaiden palo- tai pelastusturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Kuvio 2. Joku muu saattanut esimiehen tietoon asukkaiden/asiakkaiden palo- tai pelastusturvallisuuteen liittyviä ongelmia. 13

15 Taulukkoon 14 on yhteenlaskettu vastaajan itsensä havaitsemat ja jonkun muun hänelle ilmoittamat palo- tai poistumisturvallisuuteen liittyvät ongelmat. Vastaajista, jotka tarjoavat kotipalveluja päihde- ja mielenterveysasiakkaille tai iäkkäille tai muita palveluja, puolet tai enemmän ilmoittaa tiedossa olevista ongelmista. Vastaavasti iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asumispalveluissa ja iäkkäiden laitoshoidossa joka toinen vastaajista kertoo olevansa tietoinen palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvistä ongelmista. (asiakaskunnan tarkemman jakauman voi katsoa taulukosta 4). Taulukko 14. Palo- tai poistumisturvallisuuteen liittyviä ongelmia havaittu, taulukko palvelun ja asiakaskunnan mukaan Asiakkaat ovat pääasiassa Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Päihdeasiakkaita 15 % 39 % 50 % Mielenterveysasiakkaita 38 % 36 % 50 % Iäkkäitä 55 % 48 % 57 % Vammaisia henkilöitä 36 % 52 % 38 % Muita 60 % 45 % 64 % Sekä kunnallisella että yksityisellä puolella työskentelevät vastaajat ilmoittavat, että yleisimmin he olivat saaneet tietoonsa palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä ongelmia omilta työntekijöiltään. Ongelmia on voitu kuulla myös pelastuslaitoksen työntekijältä, omaiselta, kiinteistön huollosta vastaavalta tai työsuojeluorganisaatiosta. Suurin osa vastaajista kertoo olleensa yhteydessä johonkin tahoon palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvissä ongelmissa. Kunnallisissa palveluissa laitoshoidossa ainakin yhteen tahoon oli ollut yhteydessä 97 %, asumispalveluissa 95 % ja kotiin annettavissa palveluissa 98 % vastaajista. Yksityisissä palveluissa ainakin yhteen tahoon oli ollut yhteydessä laitoshoidossa 73 %, asumispalveluissa 92 % ja kotiin annettavissa palveluissa 82 % vastaajista. Taulukko 15. Tahot, joihin palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvissä ongelmissa oltu yhteydessä, kunnalliset palvelut Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Omaan esimieheen tai organisaation johtoon 77 % 78 % 64 % Pelastuslaitokseen 77 % 75 % 54 % Kiinteistöstä vastaavaan tahoon 93 % 86 % 77 % Rakennusvalvonnasta vastaavaan tahoon 38 % 31 % 25 % Muuhun tahoon 5 % 6 % 13 % Asiakkaan omaiseen % 14

16 Taulukko 16. Tahot, joihin palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvissä ongelmissa oltu yhteydessä, yksityiset palvelut. Laitoshoito Asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Omaan esimieheen tai organisaation johtoon 67 % 67 % 44 % Pelastuslaitokseen 53 % 72 % 31 % Kiinteistöstä vastaavaan tahoon 73 % 75 % 58 % Rakennusvalvonnasta vastaavaan tahoon 47 % 23 % 3 % Muuhun tahoon 27 % 14 % 14 % Asiakkaan omaiseen % 15

17 Poistumisturvallisuusselvitykset laitos- ja asumispalveluissa Lain mukaan poistumisturvallisuusselvitys tulee tehdä kaikissa tämän kyselyn kohderyhmään kuuluvissa laitosja asumispalveluyksiköissä. Selvitys tulee toimittaa pelastusviranomaisille ja tiedoksi rakennusvalvontaviranomaisille. Poistumisturvallisuusselvityksessä ilmoitetaan, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloon tai muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Valtaosa vastaajista ilmoitti, että heidän vastuullaan olevissa yksiköissä oli laadittu poistumisturvallisuusselvitykset. Laitoshoidon osalta 91 % (kunnalliset 90 %, yksityiset 93 %) ja asumispalvelujen osalta 91 % (kunnalliset 87 %, yksityiset 94 %) vastaajista ilmoitti, että poistumisturvallisuusselvitys oli laadittu. Poistumisturvallisuusselvitys oli pääasiassa tehty omin voimin, mutta ulkopuolisilta konsulteilta tai yrittäjiltä selvityksiä oli myös tilattu. Laitospalvelujen osalta 17 % (15 % kunnallinen, 24 % yksityinen) ilmoitti, että selvitys oli tilattu ulkopuoliselta konsultilta tai yksityiseltä yrittäjältä. Asumispalvelujen osalta 14 % (10 % kunnallinen, 18 % yksityinen) vastaajista ilmoitti, että selvityksen oli tilattu ulkopuoliselta konsultilta tai yksityiseltä yrittäjältä. Toimipaikkojen esimiehet osallistuvat lähes poikkeuksetta poistumisturvallisuusselvitysten laatimiseen. Usein poistumisturvallisuusselvitykset laaditaan laajemmalla joukolla. Sekä laitos- että asumispalvelujen osalta 92 % vastaajista kertoo, että selvityksen laatimiseen on osallistunut useampi taho (2 tai enemmän). Laitoshoidon osalta 71 % ja asumispalvelujen osalta 75 % vastaajista kertoo, että työntekijät ovat olleet mukana selvityksen laadinnassa. Pelastuslaitos on osallistunut 80 %:ssa tapauksista selvitysten laadintaan laitos- ja asumispalvelujen osalta. Myös talon kiinteistöhuollosta vastaavat tai suunnittelusta vastaava arkkitehti on voinut osallistua selvityksen tekoon. Taulukossa 17 esitetään tahot, joille poistumisturvallisuusselvitys on toimitettu. Sitä, että selvitys olisi toimitettava tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle, ei riittävästi tunneta. Taulukko 17. Tahot, joille poistumisturvallisuusselvitys oli toimitettu. Poistumisturvallisuusselvitys toimitettu Laitoshoidon yksiköt Asumispalvelut kunnalliset yksityiset kunnalliset yksityiset Vain pelastuslaitokselle 46 % 59 % 49 % 55 % Sekä pelastuslaitokselle että (tiedoksi) rakennusvalvontaviranomaiselle 37 % 31 % 35 % 28 % Rakennusvalvontaviranomaisille 2 % 2 % 1 % 0 % Ei toimitettu kummallekaan 7 % 4 % 9 % 8 % Ei osannut sanoa 7 % 4 % 7 % 9 % Yhteensä 100 % (n=107) 100 % (n=49) 100 % (n=246) 100 % (n=302) 16

18 Palovaroittimet, paloilmoittimet ja automaattiset sammutusjärjestelmät Paloilmaisinlaitteet on sijoitettava siten, että palon alkaminen havaitaan nopeasti. Palovaroitin on palon alkuvaiheeseen tarkoitettu ilmaisin, joka varoittaa äänimerkillä paikalla olevia alkavasta palosta. Pelastuslaki velvoittaa huoneiston haltijan sekä hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa toiminnanharjoittajan huolehtimaan, että tiloissa on riittävä määrä palovaroittimia ja muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat tulipalon ja varoittavat paikalla olevia. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmaisee ja paikallistaa alkavan palon, tekee siitä hälytyksen kohteeseen ja ilmoituksen hätäkeskukseen. Automaattisen sammutusjärjestelmän (sprinkleri) tarkoitus on sammuttaa suojatussa tilassa alkanut palo tai rajoittaa palon leviäminen sekä lähettää hälytys tarpeellisen avun saamiseksi. Laitoshoidon ja asumispalveluiden osalta tiedusteltiin, onko kiinteistössä tällaisia paloturvallisuutta lisääviä laitteita. Taulukko 18. Palovaroittimet, paloilmoittimet ja automaattiset sammutusjärjestelmät. Kiinteistöjen varustaminen Laitoshoito Asumispalvelut kunnalliset yksityiset kunnalliset yksityiset Palovaroitin 93 % 94 % 93 % 92 % Paloilmoitin 100 % 92 % 98 % 89 % Sprinkleri 65 % 45 % 74 % 63 % Jonkin verran epävarmuutta vastaajilla oli paloilmaisinlaitteiden olemassaolosta. Kunnallisen puolen vastaajista 1 % ei osannut kertoa palovaroittimista ja 3 % oli epävarmoja sprinklereistä laitoshoidon toimipisteissä. Yksityisen puolen laitoshoidon vastaajista 2 % oli epävarmoja sprinklereistä. Asumispalveluja tarjoavista yksiköistä epävarmojen vastaajien määrä oli hieman vähäisempi. Vastaajien joukossa oli yksi, jolla ei kertomansa mukaan ollut kiinteistössä mitään paloilmaisinlaitetta (palovaroitinta, paloilmoitinta ja sprinkleriä). 17

19 Yhteistyö ja koulutus Kyselyssä kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteydenpitoaktiivisuutta pelastusviranomaisiin sekä koulutusaktiivisuutta turvallisuusasioissa. Noin puolet (56 % kunnallisen puolen, 47 % yksityisen puolen) vastaajista kertoi olleensa yhteydessä pelastusviranomaisiin viimeisen kolmen kuukauden. Yhteydenotot koskivat tavallisimmin palotarkastuksia tai pelastussuunnitelmia. Taulukossa 19 esitetään yhteydenottojen aiheet tarkemmin. Prosenttiosuudet on laskettu vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa yhteydessä pelastusviranomaisiin edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Taulukko 19. Aiheet yhteydenottoihin pelastusviranomaisiin. Yhteydenoton aihe Kunnalliset palvelut Yksityiset palvelut Pelastussuunnitelmat 67 % 65 % Palotarkastukset 70 % 80 % Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 41 % 34 % Onnettomuusriskin arviointi 25 % 24 % Neuvoa rakenteelliseen paloturvallisuuteen 23 % 29 % liittyen Muu turvallisuustason kohentamiseen liittyvä asia 43 % 50 % Viranomaisyhteistyön kautta voidaan saada tietoa ja tukea paloturvallisuusasioissa ja turvallisuuden edistämisessä laajemminkin. Tärkeää on kuitenkin omatoiminen varautuminen riskien varalta. Taitojen hankkiminen ja ylläpitäminen, uusien työntekijöiden kouluttaminen ja turvallisuuskulttuurin luominen toimintayksiköissä on jatkuvaa työtä. Kysymyksellä Kuinka pitkä aika on siitä, kun olette edellisen kerran järjestäneet/osallistuneet koulutukseen seuraavissa asioissa kartoitettiin henkilökunnan ja asukkaiden tietojen ja taitojen ylläpitämistä. Suurin osa vastaajista, kunnallisella puolella 84 % ja yksityisellä 83 %, ilmoitti, että henkilökuntaa oli koulutettu vuoden sisällä ainakin yhdestä seuraavista turvallisuusaiheista: paloturvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy, alkusammutus, poistumisharjoitus, ensiapu (taulukot 19 ja 20). Asiakkaiden koulutus on vähäisempää. Kunnallisella puolella 48 % ja yksityisellä puolella 62 % ilmoitti, että asukkaita oli edes joskus koulutettu jostakin seuraavasta: paloturvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy, alkusammutus, poistumisharjoitus, ensiapu (taulukot 20 ja 21). 18

20 Taulukko 20. Turvallisuuskoulutus palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvistä aiheista, kunnalliset palvelut Viimeisestä koulutuksesta kulunut aika Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Ensiapu Henkilökunta alle 3 kk 21 % 14 % 12 % 10 % 23 % 3-12 kk 42 % 35 % 35 % 22 % 37 % yli 12 kk 32 % 36 % 47 % 50 % 36 % ei lainkaan 1 % 7 % 2 % 10 % 1 % koulutettu en osaa sanoa 3 % 8 % 4 % 7 % 2 % Yhteensä 100 % (n=346) 100 % (n=339) 100 % (n=348) 100 % (n=344) 100 % (n=349) Asukkaat alle 3 kk 8 % 5 % 2 % 7 % 1 % 3-12 kk 13 % 12 % 7 % 9 % 6 % yli 12 kk 19 % 18 % 19 % 23 % 18 % ei lainkaan 45 % 48 % 56 % 46 % 55 % koulutettu en osaa sanoa 15 % 16 % 16 % 15 % 19 % Yhteensä 100 % (n=339) 100 % (n=341) 100 % (n=340) 100 % (n=342) 100 % (n=338) Taulukko 21. Turvallisuuskoulutus palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvistä aiheista, yksityiset palvelut Viimeisestä koulutuksesta kulunut aika Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Paloturvallisuus Alkusammutuskoulutus Poistumisharjoitus Paloturvallisuus Alkusammutuskoulutus Poistumisharjoitus Ensiapu Henkilökunta alle 3 kk 15 % 14 % 11 % 13 % 17 % 3-12 kk 48 % 40 % 40 % 32 % 43 % yli 12 kk 28 % 30 % 40 % 36 % 35 % ei lainkaan 6 % 10 % 7 % 15 % 3 % kouluttanut en osaa sanoa 2 % 6 % 2 % 3 % 2 % Yhteensä 100 % (n=378) 100 % (n=373) 100 % (n=375) 100 % (n=372) 100 % (n=379) Asukkaat alle 3 kk 12 % 8 % 3 % 10 % 4 % 3-12 kk 25 % 21 % 12 % 20 % 11 % yli 12 kk 18 % 19 % 18 % 21 % 18 % ei lainkaan 36 % 41 % 55 % 39 % 55 % kouluttanut en osaa sanoa 9 % 11 % 11 % 9 % 12 % Yhteensä 100 % (n=368) 100 % (n=364) 100 % (n=360) 100 % (n=363) 100 % (n=362) 19

21 Pelastuslain tuntemus Vastaajilta tiedusteltiin pelastuslain tuntemusta seuraavilla kysymyksillä: Tunnetteko pelastuslain asumisyksiköiden poistumisturvallisuusselvitykseen liittyvät velvoitteet? Oletteko tietoinen pelastuslain sisältämästä ilmoitusvelvollisuudesta pelastuslaitokselle asukasturvallisuuden suhteen? Kenen tulee huolehtia palovaroittimen hankkimisesta palveluasuntoihin? Kenen tulee huolehtia palovaroittimen hankkimisesta tukiasuntoihin? Hieman yli puolet vastaajista ilmoitti tuntevansa Pelastuslain asumisyksiköiden poistumisturvallisuuteen liittyvät velvoitteet, samoin noin puolet vastanneista ilmoitti olevansa tietoinen Pelastuslaissa olevasta asukasturvallisuutta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta pelastuslaitoksille (taulukko 22). Lain mukaan toiminnanharjoittajat ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että palvelu- ja tukiasunnot on varustettu riittävällä määrällä palovaroittimia. Kunnallisten palvelujen osalta vastaajista 86 % oli sitä mieltä, että palovaroittimen hankkimisesta tulisi vastata toiminnan harjoittaja. Yksityisten palvelujen vastaajista 88 % oli tätä mieltä. Vastaajat, joiden mielestä asukkaan tai hänen omaisensa tulisi huolehtia palovaroittimen hankkimisesta palveluasuntoihin tai tukiasuntoihin, työskentelivät pääasiassa asumis- tai kotiin annettavia palveluja tarjoavissa toimipaikoissa. Taulukko 22. Pelastuslain tuntemus. Tuntee pelastuslain asumisyksiköiden poistumisturvallisuuteen liittyvät velvoitteet Tietoinen pelastuslain sisältämästä ilmoitusvelvollisuudesta pelastuslaitokselle asukasturvallisuuden suhteen Tietää, että toiminnan harjoittajan tulee huolehtia palovaroittimen hankkimisesta palveluasuntoihin Tietää, että toiminnan harjoittajan tulee huolehtia palovaroittimen hankkimisesta tukiasuntoihin Kunnalliset palvelut Yksityiset palvelut 60 % 70 % 57 % 62 % 93 % 94 % 78 % 82 % 20

22 Turvallisuutta koskevat mielipiteet Vastaajilta kysyttiin mielipidettä yhteentoista turvallisuutta koskevaan väittämään. Väittämät koskivat asiakkaiden turvallisuuteen liittyviä säädöksiä ja ohjeistuksia, turvallisuutta toimintakäytännöissä, asiakkaan itsemääräämisoikeutta turvallisuusuhkatilanteissa, turvallisuuden huomioimista asiakkaiden sijoittamispäätöksiä tehtäessä, resurssien riittävyyttä sekä kunnan sosiaalitoimen ja pelastuslaitoksen välistä yhteistyötä. Tulokset on koottu taulukkoon 23 ja kuvioihin 3 ja 4. Taulukko 23. Mielipideväittämät, kaikki vastaajat Asiakkaiden turvallisuutta koskeva valtakunnallinen ohjeistus laitos-, asumis- ja kotiin annettavien palvelujen osalta on riittävä Asiakkaiden turvallisuutta koskeva valtakunnallinen ohjeistus kotiin annettavien palvelujen osalta on riittävä Asiakkaiden paloturvallisuutta ohjaava lainsäädäntö on selkeä Löydän tarvittaessa tarvitsemani tiedon asiakasturvallisuutta ohjaavista säädöksistä Asiakkaiden turvallisuuden parantaminen on keskeinen toimintaa ohjaava tekijä Asiakkaan itsemääräämisoikeuteen voidaan puuttua esimerkiksi siirtämällä asiakas toiseen asuntoon, mikä hänen asumisturvallisuutensa sitä vaatii Asiakkaan itsemääräämisoikeuteen voidaan puuttua, mikäli hän käyttäytymisellään aiheuttaa paloturvallisuusriskin muille asukkaille Asiakkaan poistumisturvallisuus palo- ja onnettomuustilanteissa tulisi olla ensisijainen tekijä sijoittamispäätöstä tehtäessä Turvallisuustason parantamiseen laitos- ja asumispalveluissa on riittävästi voimavaroja Henkilöstöllä on työssään aikaa arvioida asiakkaiden turvallisuuteen liittyviä ongelmia Kunnalliset palvelut Melko samaa mieltä tai Yksityiset palvelut Melko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä 75 % 79 % 45 % 48 % 62 % 72 % 77 % 87 % 94 % 95 % 71 % 79 % 91 % 92 % 71 % 71 % 42 % 62 % 66 % 82 % Yhteistyömme pelastuslaitoksen kanssa toimii hyvin 90 % 87 % Asiakkaiden paloturvallisuudesta vastuu on pelastuslaitoksella 17 % 11 % 21

23 Kuvio 3. Mielipideväittämät, vastaajat kunnallisista toimipaikoista 22

24 Kuvio 4. Mielipideväittämät, vastaajat yksityisistä toimipaikoista 23

25 Taulukot pelastusalueittain Pelastusalue Taulukko 24. Aiheet, joiden vuoksi oltu yhteydessä pelastusviranomaisiin viimeisen kolmen kuukauden aikana Onnettomuusriskin arviointi Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen Palotarkastukset Pelastussuunnitelmat Pyytänyt neuvoa rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyen Ahvenanmaa 0 % 50 % 50 % 75 % 0 % 25 % Etelä-Karjala 8 % 9 % 34 % 18 % 20 % 0 % Itä-Uusimaa 33 % 56 % 89 % 90 % 37 % 33 % Jokilaaksot 5 % 19 % 48 % 39 % 14 % 5 % Kainuu 14 % 38 % 38 % 40 % 33 % 14 % Kanta-Häme 8 % 21 % 39 % 26 % 14 % 11 % Lappi 21 % 36 % 45 % 43 % 37 % 19 % Pohjanmaa 23 % 38 % 43 % 54 % 29 % 8 % Päijät-Häme 13 % 17 % 41 % 32 % 29 % 28 % Satakunta 7 % 15 % 32 % 34 % 26 % 8 % Muu turvallisuuden kohottamiseen liittyvä asia Etelä- 11 % 19 % 37 % 34 % 33 % 11 % Pohjanmaa Etelä-Savo 6 % 9 % 36 % 21 % 19 % 6 % Keski- 14 % 14 % 41 % 27 % 14 % 18 % Pohjanmaa Keski-Suomi 8 % 13 % 37 % 29 % 17 % 8 % Keski- 12 % 21 % 44 % 31 % 18 % 12 % Uusimaa Kymenlaakso 19 % 20 % 41 % 37 % 33 % 16 % Länsi- 10 % 16 % 35 % 26 % 20 % 16 % Uusimaa Oulu- 19 % 16 % 41 % 34 % 16 % 6 % Koillismaa Pirkanmaa 3 % 0 % 27 % 21 % 16 % 12 % Pohjois- 7 % 8 % 29 % 33 % 22 % 8 % Karjala Pohjois-Savo 11 % 19 % 26 % 28 % 27 % 20 % Varsinais- Suomi 21 % 26 % 50 % 45 % 33 % 18 % 24

26 Taulukko 25. Vastaajien mielipiteet koskien pelastuslaitosyhteistyötä Pelastusalue Yhteistyömme pelastuslaitoksen kanssa toimii hyvin Asiakkaiden paloturvallisuudesta vastuu on pelastuslaitoksella Melko tai täysin samaa mieltä Melko tai täysin samaa mieltä Ahvenanmaa 100 % 50 % Etelä-Karjala 96 % 12 % Etelä-Pohjanmaa 100 % 7 % Etelä-Savo 88 % 15 % Itä-Uusimaa 95 % 44 % Jokilaaksot 91 % 22 % Kainuu 95 % 14 % Kanta-Häme 83 % 10 % Keski-Pohjanmaa 90 % 24 % Keski-Suomi 86 % 18 % Keski-Uusimaa 88 % 15 % Kymenlaakso 89 % 14 % Lappi 93 % 21 % Länsi-Uusimaa 94 % 10 % Oulu-Koillismaa 85 % 10 % Pirkanmaa 79 % 12 % Pohjanmaa 80 % 14 % Pohjois-Karjala 93 % 5 % Pohjois-Savo 87 % 8 % Päijät-Häme 96 % 18 % Satakunta 81 % 12 % Varsinais-Suomi 89 % 10 % 25

27 Taulukko 26. Pelastuslain tuntemus Pelastusalue Tuntee pelastuslain (379/2011, 18 ) asumisyksiköiden poistumisturvallisuuteen liittyvät velvoitteet Tietoinen pelastuslain (379/2011, 42 ) sisältämästä ilmoitusvelvollisuudesta pelastuslaitokselle asukasturvallisuuden suhteen Ahvenanmaa 50 % 0 % Etelä-Karjala 64 % 64 % Etelä-Pohjanmaa 61 % 61 % Etelä-Savo 67 % 76 % Itä-Uusimaa 65 % 63 % Jokilaaksot 68 % 52 % Kainuu 76 % 65 % Kanta-Häme 69 % 64 % Keski-Pohjanmaa 57 % 52 % Keski-Suomi 70 % 61 % Keski-Uusimaa 67 % 64 % Kymenlaakso 65 % 52 % Lappi 66 % 67 % Länsi-Uusimaa 77 % 68 % Oulu-Koillismaa 60 % 50 % Pirkanmaa 58 % 61 % Pohjanmaa 67 % 50 % Pohjois-Karjala 72 % 67 % Pohjois-Savo 65 % 53 % Päijät-Häme 54 % 56 % Satakunta 59 % 59 % Varsinais-Suomi 55 % 49 % 26

28 Avoimet vastaukset Lopuksi vastaajat saattoivat vapaasti kirjoittaa palautetta kyselystä tai turvallisuustyöstä organisaatiossaan. Palautekenttään viestejä kirjoitti 154 vastaajaa. Heidän viestinsä on teemoittain koottu alle. Useista avoimista vastauksista ilmeni, että turvallisuutta pidetään tärkeänä ja selvitystä turvallisuuskäytänteistä pidetään hyvänä asiana. Kysely toimi monella myös ajatuksia ja toimintaa herättelevänä. Tarpeellinen kysely Tärkeä kysely, ja paljon sellaisia asioita, joita ei ole vielä edes kauheasti tullut ajateltua. Hyvä kun muistutitte tärkeästä aiheesta! Kysely on hyvä ja saa pohtimaan turvallisuusasioita entistä tarkemmin. Lainsäädäntöä on hyvä tutkia säännöllisesti - kysely saavat tarkistamaan lakia ja asetuksia aina uudelleen. On hyvä, jos tämäntapaisia kyselyitä voisi käsitellä yhdessä henkilökunnan kanssa. Tällöin kysely tosin tulisi suunnata yksiköittäin, esim. omanaan asumispalveluyksiköt ja toisena mm. kotipalvelu. Hyvä ja ajankohtainen kysely. Antoi vastauksia epäselviin asioihin. Hyvä kysely, jotta tiedetään, miten asiat ovat hallinnassa kentällä Kysely hyvä ja tärkeä. Vastatessa huomasi jälleen tekevänsä vaaditun, mutta ei tiedä mihin vaatimukset perustuvat. Asiallinen, saisi olla säännöllinen. "Kysely hyvä asioiden muistuttaja. Organisaatiossa tulisi varata riittävästi resursseja turvallisuustyöhön. Nyt se helposti jää muun työn painaessa päälle." Hyvä kysely. Herättää kertaamaan turvallisuusasiat. Turvallisuustyö on erittäin tärkeä asia ja siihen tulisi useamman tahon ottaa vastuuta ja yhteistyötä kaivataan enemmän esim. pelastuslaitoksen kanssa. Hyvä kysely, keskustelua alati herättävä asia. Asiakkaiden turvallisuuteen on aina panostettava. Keskustellaan työtiimeissä jatkuvasti. Asiallinen kysely! Hyvä kysely. hyvä kysely, palautti mieleen asioita ja pisti myös pohtimaa. "Hyvä kysely, tuli päivitettyä omia tietoja. Jag skall läsa 2011/379 genast! "Bra att denna jätte viktiga sak har börjat tas fram och följas med bättre, vi har alltid försökt vara en föregångare inom detta ända sen vi påbörjade vår serviceboende verksamhet för knappa 6 år sen, det har vi också fått beröm för från brandmyndigheterna. 27

29 Kyselyssä tuotiin esille tärkeitä asioita. Turvallisuusasiat ovat erittäin tärkeitä. Tämä kysely olisi hyvä suunnata organisaation turvallisuuspäällikölle! Kysely kyselyiden joukossa eiköhän ammatti ihmiset tilastoi ja tiedota jo näistä asioista (pelastus laitos ) ja osaa hoitaa asiansa. Siivous ja avustustyössä ei paljon näihin asioihin törmää, mutta tärkeitä ovat. Useat vastaajat kertoivat oman organisaationsa turvallisuustyöstä: Mielestäni yhdistyksessämme verrattuina aikaisempiin työpaikkoihini, on erinomaisen hyvin palo- ja pelastusasiat ml. turvallisuuteen liittyvät asiat hoidettu. Koulutuksia on vuosittain ja säännöllisesti. Koko henkilökunnalla on voimassa olevat EA-taidot, sote-turvakortit sekä kokemuksen tuomaa "silmää" huomioida epäkohtia, joihin puututaan ajoissa. Yksikössämme on laadittu pelastussuunnitelma ja viimeksi palotarkastuksen yhteydessä suunniteltiin henkilökunnan alkusammutuskoulutusta ja poistumisturvallisuusselvityksen tekemistä niin, että sen pohjaksi harjoitellaan myös talosta poistumista. Aktiivinen vastaava innoittaa koko työyhteisöä hyvään turvallisuustyöhön Kotiin annettavissa palveluissa asiakas hankkii itse palovaroittimensa. Vanhustentalon tukiyhdistys hankkii palovaroittimet vuokra-asuntoihin. Asumisyksiköissä vuokranantaja hankkii palovaroittimet, niissä on automaattiset järjestelmät. Hätäensiapu- sekä alkusammutuskoulutus kerrataan koko henkilökunnan osalta joka 3. vuosi. Talossamme on sekä pelastussuunnitelman yhteenveto että laaja pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys päivitetty huhtikuulla Sisäinen palokoulutus Pelastuslaitoksen tuki ja koulutus olivat aiemmin vuosittain mutta heidän ohjeensa on että pitäisimme jatkossa sisäisiä palokoulutuksia. Kotipalvelu on tukipalvelua ja hyvin pienimuotoista. Joka kuukausi huoltomestari järjestää turvallisuuskierroksen henkilökunnalle, seurataan, että kaikki osallistuvat esim. vuoden aikana" kuntayhtymässä turvallisuustyö on hoidettu hyvin. Kotihoidossa turvallisuussuunnitelman tekeminen aloitettu Käymme asukkaiden ja henkilökunnan kanssa alkusammutusharjoitukset läpi 1 x vuodessa ja poistumisharjoitukset ovat 2 x vuodessa. Palotarkastuksen ja alkusammutuskertauksen yhteydessä keskustelemme palopäällikön kanssa meitä askarruttavista turvallisuuteen liittyvistä asioista. Asumispalveluyksiköiden palo- ja pelastussuunnitelmien ja turvallisuusselvitysten laatiminen kuuluvat tehtävääni. Laatiminen tapahtuu yhteistyössä henkilöstön ja kiinteistönhoitajan kanssa. Opastusta ollaan saatu pelastusviranomaisilta. Olemme aika uusi yksikkö, joten lupaa varten tarvitsimme tuo selvitykset. 28