EUROOPPA-NEUVOSTO JA EU:N NEUVOSTO KAUTTA AIKOJEN. Päätöksenteko ja lainsäädäntötyö Euroopan yhdentyessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPPA-NEUVOSTO JA EU:N NEUVOSTO KAUTTA AIKOJEN. Päätöksenteko ja lainsäädäntötyö Euroopan yhdentyessä"

Transkriptio

1 EUROOPPA-NEUVOSTO JA EU:N NEUVOSTO KAUTTA AIKOJEN Päätöksenteko ja lainsäädäntötyö Euroopan yhdentyessä

2 Ilmoitus Tämän julkaisun on tuottanut neuvoston pääsihteeristö, ja se on tarkoitettu ainoastaan tiedotuskäyttöön. EU:n toimielimet tai jäsenvaltiot eivät ole vastuussa siitä. Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan unionin neuvostoa koskevia lisätietoja saa seuraavalta verkkosivustolta: tai neuvoston pääsihteeristön yleisötiedotusyksiköltä seuraavasta osoitteesta: Rue de la Loi / Wetstraat Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË Puh. +32 (0) Faksi +32 (0) public.info@consilium.europa.eu Käy verkkosivullamme: Lisää tietoa Euroopan unionista on saatavilla internetissä Europa-palvelimella Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2016 Print ISBN doi: / QC FI-C PDF ISBN doi: / QC FI-N Euroopan unioni, 2016 Tekstiä lainattaessa on mainittava lähde. Archives nationales (France); Photothèque de la Ville de Luxembourg. Photo: Batty Fischer; Photothèque de la Ville de Luxembourg. Photo: Théo Mey Tämän aineiston lainaamiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta. Kansikuva: Hieronymoksen luostari Lissabonissa (Portugali) Lissabonin sopimuksen allekirjoituspäivänä 13. joulukuuta Printed in Luxembourg

3 Euroopan unioni EUROOPPA-NEUVOSTO JA EU:N NEUVOSTO KAUTTA AIKOJEN Päätöksenteko ja lainsäädäntötyö Euroopan yhdentyessä

4 Ministerineuvosto toimii sekä koordinoijana että välittäjänä. Se on rajapinta kahden suvereenin toimijan välissä, joista toinen on ylikansallinen, toinen kansallinen. Sen on vaalittava yhteisön etuja samalla tavoin kuin yksittäisten valtioidenkin etuja ja pidettävä ne tasapainossa, joka tekee oikeutta kummallekin. Liittokansleri Konrad Adenauerin puhe Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erityisneuvoston ensimmäisessä istunnossa (Luxemburg, 8. syyskuuta 1952) Photothèque de la Ville de Luxembourg. Photo: Théo Mey

5 < Edelliset kaksi sivua: Liittokansleri Adenauer (edessä keskellä) ja ministerit nousevat Luxemburgin kaupungintalon portaita osallistuakseen erityisneuvoston perustamisistuntoon (8. syyskuuta 1952)

6 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Eurooppa-neuvosto 1.1 Eurooppa-neuvosto perussopimuksissa EU-huippukokousten ensi askeleet Euroopan yhtenäisasiakirja Maastrichtin sopimus Amsterdamin ja Nizzan sopimukset Lissabonin sopimus Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokoukset Lissabonin jälkeen Eurohuippukokoukset Kahden- ja monenväliset kokoukset Euroopan unionin neuvosto 2.1 Euroopan unionin neuvosto perussopimuksissa Ensimmäiset perussopimukset Tyhjän tuolin kriisi ja Luxemburgin kompromissi Sulautumissopimus Maastrichtin sopimus Lissabonin sopimus Neuvoston työn valmistelu Coreper Komiteat ja työryhmät Pääsihteeristö Liitteet I EU:n perussopimukset tärkeimmät uudistukset...39 II Laajentuminen...43 III Huippukokousten, Eurooppa-neuvostojen ja eurohuippukokousten kronologia...45 IV EU:n neuvoston äänestysjärjestelmän kehitys...55 V EU:n neuvoston pääsihteerit ja pääsihteeristön kehitys...63 Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 5

7 Pyrin siihen, että jokainen maa voittaisi neuvotteluissa. [ ] Eurooppaneuvoston puheenjohtajana aion kuunnella tarkasti kaikkia ja varmistaa, että päätöksemme ovat kaikkien kannalta tuloksellisia. Puheenjohtajan tulevasta profiilista on käyty paljon keskustelua, mutta profiileja voi olla vain yksi: puheenjohtajan tehtävä on ylläpitää vuoropuhelua, yhtenäisyyttä ja toimintaa. Herman Van Rompuyn (vas.) vastauspuhe hänen nimittämiseensä Eurooppaneuvoston ensimmäiseksi pysyväksi puheenjohtajaksi (19. marraskuuta 2009) Euroopan unioni

8 < Edelliset kaksi sivua: EU:lle myönnettiin vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinto, koska se on edistänyt kuuden vuosikymmenen ajan rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista Euroopassa, Oslo, Norja (10. joulukuuta 2012). Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz vastaanottivat palkinnon EU:n kansalaisten puolesta.

9 JOHDANTO Tässä esitteessä kerrotaan sekä Eurooppa-neuvoston että EU:n neuvoston synnystä ja vaiheista EU:n perussopimusten kautta, aina Pariisissa otetuista ensiaskelista Lissabonin sopimukseen saakka. Kehitystä tarkastellaan niin oikeudellisesta kuin poliittisestakin näkökulmasta. Esite on tarkoitettu kaikille Euroopan yhdentymisestä kiinnostuneille, etenkin tutkijoille ja media-ammattilaisille. Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto josta käytetään myös epävirallisia nimityksiä ministerineuvosto tai EU-neuvosto ovat kaksi keskeistä toimijaa EU:n päätöksentekoprosessissa. Niitä ei pidä sekoittaa Strasbourgissa päämajaansa pitävään Euroopan neuvostoon, joka käsittelee ihmisoikeus- ja kulttuuriasioita. Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvoston työ ja päätökset vaikuttavat kaikkien Euroopan kansalaisten elämään ja ulottuvat pitkälle Euroopan rajojen ulkopuolelle. Eurooppa-neuvosto koostuu valtion- tai hallitusten päämiehistä, ja sitä johtaa päätoiminen puheenjohtaja. Se määrittelee EU:n poliittiset suuntaviivat ja prioriteetit. Se juontaa juurensa valtion- tai hallitusten päämiesten huippukokouksista, joista ensimmäinen pidettiin helmikuussa 1961 Pariisissa. Eurooppa-neuvosto perustettiin joulukuussa 1974, ja muodollisen aseman EU:n toimielimenä se sai Lissabonin sopimuksella. Pitkän historiansa aikana Eurooppa-neuvostolla on ollut ratkaiseva merkitys Euroopan yhdentymisessä. Sen historia kuvastaa koko Euroopan unionin kehitystä sen politiikkoja, tavoitteita, kriisejä ja edistysaskeleita. EU:n neuvosto koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana toimii useimmissa tapauksissa sen jäsenvaltion edustaja, joka hoitaa puolivuosittain vaihtuvaa puheenjohtajuutta. Neuvosto käsittelee, neuvottelee ja hyväksyy EU:n lainsäädäntöä ja koordinoi politiikkoja. Useimmissa tapauksissa se tekee päätökset yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Vaikka päätöksentekomenettelyt ovat toisinaan monimutkaisia 28 jäsenvaltion unionissa, ne ovat ajan myötä muuttuneet yhä avoimemmiksi. Neuvosto ja Eurooppa-neuvosto nivoutuvat tiivisti toisiinsa niin poliittisesti kuin hallinnollisestikin. Eurooppa-neuvosto ei kuitenkaan ole pelkkä neuvoston jatke tai korkeamman tason neuvosto. Kummallakin on oma erillinen roolinsa EU:n toimielinrakenteessa. Jos tämän esitteen luettuasi haluat tietää lisää Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvoston historiasta tai tutustua aihetta käsitteleviin asiakirjoihin, voit vierailla verkkosivustollamme tai käyttää arkistopalveluamme ( 1 ). ( 1 ) Kannattaa tutustua erityisesti kolmen historiallisen esitteen ja julisteen sarjaan, jonka voi ladata neuvoston verkkosivustolta: Eurooppaneuvoston vaiheet: 50 vuotta huippukokouksia (joulukuu 2011); Euroopan unionin neuvosto : 60 vuotta lainsäädäntöä ja päätöksentekoa (heinäkuu 2013) sekä Oikeuden unioni: Pariisista Lissaboniin Euroopan unionin perussopimusten historiaa (maaliskuu 2012). Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 9

10 Euroopan unioni

11 1. EUROOPPA-NEUVOSTO 1.1 EUROOPPA-NEUVOSTO PERUSSOPIMUKSISSA EU-huippukokousten ensi askeleet Valtion- tai hallitusten päämiesten panos Euroopan yhdentymisen käynnistymiseen ja etenemiseen on ollut ratkaiseva, vaikka päämiesten foorumista tuli virallinen EU:n toimielin vasta vuonna Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) kuuden jäsenvaltion päämiehet kokoontuivat 19. ja 20. helmikuuta 1957 Pariisissa Ranskan ministerineuvoston puheenjohtajan Guy Mollet n kutsusta ratkaistakseen Rooman sopimusten luonnoksiin liittyneet viimeiset vaikeudet. Rooman sopimusten tultua voimaan (1958) presidentti Charles de Gaulle otti uudelleen esiin ajatuksen kokoontumisesta päämiesten tasolla. Hän järjestikin Euroopan yhteisöjen kuuden jäsenvaltion valtion- tai hallitusten päämiesten ensimmäisen huippukokouksen helmikuussa 1961 Pariisissa. Archives nationales (France) Huippukokous 10. ja 11. helmikuuta 1961, Pariisi, Ranska Tämän ensimmäisen huippukokouksen tavoitteena oli löytää keinot tiiviimmän poliittisen yhteistyön organisoimiseksi ( 2 ). Huippukokouksessa asioita voitiin tarkastella yhteisön järjestelmän ylä- ja ulkopuolelta ja keskustella tärkeistä aiheista, joita ei käsitellä Pariisin eikä Rooman sopimuksissa, kuten tietyistä näkökohdista, jotka liittyvät suhteisiin kolmansien maiden kanssa. ( 2 ) Huippukokouksen lehdistötiedote. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 11

12 Bonnin huippukokouksessa heinäkuussa 1961 samat kuusi jäsenvaltiota veivät eteenpäin ajatusta poliittisen yhteistyön syventämisestä ja ilmoittivat, että valtion- tai hallitusten päämiehet olivat päättäneet pitää säännöllisin väliajoin kokouksia, joissa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä, sovittaa yhteen politiikkoja ja muodostaa yhteisiä kantoja Euroopan poliittisen unionin edistämiseksi ( 3 ). Kunniahimoisista tavoitteista huolimatta siirtyminen kohti poliittista unionia koki useita takaiskuja: ns. Fouchet n suunnitelmat ( 4 ) epäonnistuivat vuosina 1961 ja 1962, ensimmäisestä laajentumisesta oltiin erimielisiä 1963 ja 1967, ja vuosien 1965 ja 1966 tyhjän tuolin kriisin aikana Ranska päätti olla osallistumatta neuvoston ja sen valmisteluelinten kokouksiin. Tämä vaikea poliittinen ilmapiiri johti siihen, että valtion- tai hallitusten päämiehet kokoontuivat seuraavan kerran vasta toukokuussa 1967, jolloin Rooman huippukokouksessa juhlistettiin virallisesti ETY- ja Euratom-sopimusten allekirjoittamisen kymmenvuotispäivää. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa ja yhteisö sai uuden sysäyksen joulukuussa 1969 Haagin huippukokouksessa, johon komissio osallistui ensimmäistä kertaa. Haagin huippukokouksen päätösten ansiosta voitiin muun muassa tehdä päätös yhteisön omista rahoitusvaroista ja aloittaa yhteistyö ulkopolitiikan alalla (ensimmäisellä ns. Davignonin raportilla alkuun pantu Euroopan poliittinen yhteistyö). Lisäksi Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät yhteisöön. Kaikki nämä edistysaskeleet yhdessä merkitsivät yhteisön loppuun saattamista, syventymistä ja laajentumista. Kolme uutta jäsenvaltiota kutsuttiin osallistumaan Pariisin huippukokoukseen lokakuussa 1972, vaikka ne liittyivät virallisesti yhteisön jäseniksi vasta tammikuussa Kööpenhaminan huippukokouksessa joulukuussa 1973 päätettiin, että huippukokouksia järjestetään aina tarvittaessa. Vuotta myöhemmin Ranskan presidentin Valéry Giscard d Estaingin joulukuussa 1974 järjestämässä Pariisin huippukokouksessa perustettiin Eurooppa-neuvosto ja määriteltiin sen rooli. Eurooppa-neuvoston tehtäväksi annettiin käsitellä kokonaisvaltaisesti Euroopan yhdentymisen aiheuttamia sisäpoliittisia ongelmia ja ongelmia, joita Euroopalla on ulkosuhteissaan ( 5 ). Eurooppaa oli vuodesta 1957 rakennettu pitkälti tekniseltä ja taloudelliselta pohjalta, joten tällainen selkeästi poliittinen tehtävä merkitsi muutosta ja uudistusta. Valtion- tai hallitusten päämiesten kokouksia, joihin myös ulkoasiainministerit osallistuivat, alettiin järjestää kolme kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa ( 6 ). Eurooppa-neuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa Dublinissa maaliskuussa Sillä on siitä lähtien ollut poliittisesti keskeinen asema Euroopan yhdentymisessä, vaikka kului yli vuosikymmen, ennen kuin se sai oikeusperustan perussopimuksissa. ( 3 ) Huippukokouksen lehdistötiedote. ( 4 ) Christian Fouchet johti komiteaa, jonka Pariisin helmikuun 1961 huippukokous perusti tutkimaan eurooppalaisen yhteistyön ongelmia ja jolle valtion- tai hallitusten päämiehet antoivat Bonnissa heinäkuussa 1961 pidetyssä huippukokouksessa tehtäväksi ehdottaa keinoja, joilla niiden kansojen liitolle voitaisiin mahdollisimman pian antaa sääntömääräinen luonne (virallinen tiedonanto, Bonn, 18. heinäkuuta 1961). ( 5 ) Pariisin huippukokouksen lehdistötiedote. ( 6 ) Pariisin huippukokouksen lehdistötiedote. 12 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

13 Eurooppa-neuvostosta tuli pian hankalien kriisien ratkaisija, umpisolmujen avaaja ja tulevan yhdentymiskehityksen keskeinen poliittinen moottori. Euroopan unioni Eurooppa-neuvosto 10. ja 11. maaliskuuta 1975, Dublin, Irlanti Juuri Eurooppa-neuvoston ansiosta Eurooppa onnistui löytämään 1980-luvulla ratkaisun budjetti- ja maatalousasioiden umpikujaan. Ratkaiseva hetki oli Fontainebleaun Eurooppa-neuvosto kesäkuussa Sen lisäksi, että se onnistui ratkaisemaan nämä kysymykset hyväksymällään toimenpidepaketilla, se myös viitoitti tietä tulevalle yhdentymiselle perustamalla ad hoc -komitean ( 7 ), jonka tehtäväksi annettiin esittää ehdotuksia Euroopan yhteistyön toimivuuden parantamiseksi sekä yhteisöasioissa että poliittisessa yhteistyössä ( 8 ). Komitean laatimasta raportista keskusteltiin vuotta myöhemmin kesäkuussa 1985 pidetyssä Milanon Eurooppa-neuvostossa. Kokouksessa tehtiin enemmistöpäätös hallitustenvälisen konferenssin (HVK) koolle kutsumisesta. Tarkoituksena oli tarkistaa perussopimuksia erityisesti sisämarkkinoiden luomisen, yhteisön toimielinten toiminnan, vapaan liikkuvuuden sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta. Vaikka HVK ei ollut yhtä kuin Eurooppa-neuvosto, sen kokoonpano ja luonne olivat niin samankaltaisia, että sen työtä voidaan pitää vastauksena valtion- tai hallitusten päämiesten toiveeseen keskeisestä foorumista, jossa päätettäisiin Euroopan yhdentymisen luonteesta ja etenemisestä. ( 7 ) Dooge-komitea, joka tunnetaan myös nimellä Spaak II -komitea viittauksena komiteaan, joka perustettiin vuoden 1955 Messinan konferenssin päätöslauselmalla. ( 8 ) Fontainebleaun Eurooppa-neuvosto, kesäkuu 1984, puheenjohtajan päätelmät. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 13

14 Euroopan unioni

15 < Maastrichtin sopimus allekirjoitetaan Maastrichtissa, Alankomaissa (7. helmikuuta 1992) Euroopan yhtenäisasiakirja HVK:n tulokset olivat pääaiheena joulukuussa 1985 pidetyssä Luxemburgin Eurooppaneuvostossa. Luxemburgissa saavutettu poliittinen yhteisymmärrys johti Euroopan yhtenäisasiakirjan hyväksymiseen. Yhtenäisasiakirja tuli voimaan 1. heinäkuuta 1987, ja siinä koottiin yhdeksi asiakirjaksi yhteisösopimuksiin tehdyt muutokset ja ulkopoliittista yhteistyötä koskeva teksti. Muuttuneen poliittisen tilanteen myötä Eurooppa-neuvosto sai ensimmäistä kertaa sopimusperusteisen oikeusperustan, kun yhtenäisasiakirjaan kirjattiin sen olemassaolo ja määriteltiin sen kokoonpano: Eurooppa-neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Euroopan yhteisöjen komission puheenjohtaja. Heitä avustavat ulkoasiainministerit ja yksi komission jäsenistä. Eurooppa-neuvosto kokoontuu ainakin kahdesti vuodessa. Yhtenäisasiakirjassa ei määritelty Eurooppa-neuvoston toimivaltaa eikä vahvistettu muodollisesti sen institutionaalista asemaa. Tästä huolimatta se vaikutti merkittävästi Euroopan yhdentymisen tärkeimpiin tapahtumiin. Useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa, muun muassa Hannoverin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 1988, otettiinkin ratkaisevat askeleet kohti talous- ja rahaliiton (EMU) perustamista Maastrichtin sopimus Strasbourgin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1989 päätettiin aloittaa EMUa koskeva HVK joulukuussa Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa Dublinissa huhtikuussa 1990 aloitettiin poliittista unionia käsittelevän HVK:n valmistelutyö. Molemmat HVK:t aloittivat työnsä joulukuussa 1990 pidetyn Rooman Eurooppaneuvoston yhteydessä. Joulukuussa 1991 kokoontuneessa Maastrichtin Eurooppaneuvostossa päästiin yhteisymmärrykseen uudesta sopimuksesta, joka kattaisi nämä molemmat alat. Sopimuksen nimeksi tuli sopimus Euroopan unionista (SEU) eli Maastrichtin sopimus. Maastrichtin sopimus tuli voimaan 1. marraskuuta Sillä perustettiin Euroopan unioni, johon kuului laajennettu yhteisöpilari, joka sisälsi muun muassa talous- ja rahaliiton perustamisen, sekä kaksi uutta pilaria: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Maastrichtin sopimuksessa määriteltiin myös Eurooppa-neuvoston asema. Siinä virallistettiin käytäntö, jonka mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimii neuvoston puheenjohtajana olevan maan valtion- tai hallituksen päämies. Euroopan parlamentin aseman kehittymistä noudatellen siinä myös määrättiin, että Eurooppaneuvosto antaa parlamentille kertomuksen jokaisesta kokouksestaan sekä kirjallisen vuosikertomuksen EU:n toteutuneesta kehityksestä. Lisäksi Maastrichtin sopimuksessa alettiin tarkentaa Eurooppa-neuvoston toimivaltaa: Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat. Tarkennus oli samalla kertaa laaja ja ytimekäs, ja siinä otettiin huomioon Eurooppa-neuvoston aseman kehitys vuodesta 1975: näin viitoitettiin tie koko unionin kehitykselle ja vahvistettiin samalla unionin Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 15

16 toimielinten työlle strateginen politiikkakehys. Tämä tehtävä on näkynyt sittemmin konkreettisesti esimerkiksi siinä, että Eurooppa-neuvosto määrittelee talouspolitiikan laajat suuntaviivat Amsterdamin ja Nizzan sopimukset Torinon Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 1996 annettiin HVK:lle tehtäväksi tarkistaa Maastrichtin sopimusta. Neuvottelut saivat uutta vauhtia saman vuoden lokakuussa Dublinissa pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa. Viimeiset kysymykset ratkaistiin Amsterdamin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 1997, joten Amsterdamin sopimus voitiin allekirjoittaa 2. lokakuuta 1997, ja se tuli voimaan 1. toukokuuta Amsterdamin sopimuksessa määriteltiin Eurooppa-neuvoston toimivalta YUTP:n alalla: Eurooppa-neuvosto määrittelee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteet ja yleiset suuntaviivat, myös asioissa, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. [Se] päättää yhteisistä strategioista, jotka unioni toteuttaa aloilla, joilla jäsenvaltioilla on merkittäviä yhteisiä etuja. Eurooppa-neuvoston merkitystä tällä politiikan alalla lisäsivät entisen Jugoslavian tapahtumat, mistä olivat osoituksena sen kokoukset Pörtschachissa (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous, lokakuu 1998), Kölnissä (kesäkuu 1999) ja Helsingissä (joulukuu 1999). Amsterdamin sopimuksella otettiin käyttöön EU:ta maailmalla edustavan YUTP:n korkean edustajan tehtävä. Samalla päätettiin, että EU:n neuvoston pääsihteeri toimii myös korkeana edustajana. Neuvoston silloisesta pääsihteeristä Jürgen Trumpfista tuli näin ollen ensimmäinen YUTP:n korkea edustaja, mutta hänen toimikautensa kesti vain muutamia kuukausia. Kesäkuussa 1999 pidetyssä Kölnin Eurooppa-neuvostossa neuvoston pääsihteeriksi ja korkeaksi edustajaksi nimitettiin Javier Solana. Hän aloitti molemmissa tehtävissään saman vuoden lokakuussa luovuttuaan Naton pääsihteerin tehtävästä. Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan pidettiin lokakuussa 1999 Tampereella Eurooppa-neuvosto, jonka aiheena oli vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luominen EU:hun. Se päätti aloittaa EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan ja loi näin pohjan poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön merkittävälle edistymiselle, josta tuli entistäkin tärkeämpää Yhdysvalloissa syyskuun 11 päivänä tehtyjen terrori-iskujen myötä. Maaliskuussa 2000 Lissabonin ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa vahvistettiin strategia Euroopan talouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Tätä varten päätettiin ottaa kaikilla tasoilla käyttöön uusi avoin koordinointimenetelmä, jossa Eurooppa-neuvostolla oli määrä olla selkeämpi asema suunnanantajana ja koordinoijana. Tällä tavoin oli tarkoitus varmistaa johdonmukaisempi strateginen ohjaus ja seurata edistymistä tehokkaasti. Asian seurantaa varten päätettiin järjestää Eurooppa-neuvoston kokous joka kevät. Vuonna 1999 Eurooppa-neuvosto aloitti uudistusprosessin erityisesti EU:n laajentumista silmällä pitäen. Sen jälkeen, kun asiasta oli keskusteltu Helsingin (joulukuu 1999), Göteborgin (kesäkuu 2001) ja Barcelonan (maaliskuu 2002) Eurooppa-neuvostoissa, kesäkuussa 2002 Sevillassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi useita konkreettisia toimenpiteitä, joita voidaan perussopimuksia muuttamatta soveltaa Eurooppaneuvoston [ ] ja neuvoston [ ] organisaatioon ja toimintaan ( 9 ). Toimenpiteet ( 9 ) Sevillan Eurooppa-neuvosto, kesäkuu 2002, puheenjohtajan päätelmät. 16 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

17 koskivat Eurooppa-neuvoston työskentelyn valmistelua, järjestämistä ja seurantaa sekä sen päätelmiä. Julistuksessa nro 22, joka liitettiin 26. helmikuuta 2001 allekirjoitetun Nizzan sopimuksen päätösasiakirjaan, määrättiin seuraavaa: Vuodesta 2002 alkaen yksi Eurooppa-neuvoston kokous kunakin puheenjohtajakautena pidetään Brysselissä. Kun unionissa on kahdeksantoista jäsentä, kaikki Eurooppa-neuvoston kokoukset pidetään Brysselissä ( 10 ). Sopimus tehtiin nelipäiväisten neuvottelujen päätteeksi Nizzan Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2000 ( 11 ). Nizzan sopimuksen vaikeat neuvottelut johtivat työtapojen tarkistamiseen ja sellaisen prosessin etsimiseen, joka olisi valtiontai hallitusten päämiesten kokoontumista laajapohjaisempi. Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2001 antamassa Laekenin julistuksessa määrättiin Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan kutsumisesta koolle. Valmistelukunnan Eurooppa-neuvostolle heinäkuussa 2003 luovuttama ehdotus perustuslakisopimukseksi oli perustana lokakuussa 2003 koolle kutsutun HVK:n työskentelylle. Sopimus Euroopan perustuslaista allekirjoitettiin 29. lokakuuta Ranska ja Alankomaat kuitenkin hylkäsivät ehdotuksen kansanäänestyksessä, joten sopimusta ei ratifioitu vuonna Tämän takaiskun vuoksi valtion- tai hallitusten päämiehet antoivat Luxemburgin puheenjohtajakaudella pidetyssä kesäkuun 2005 Eurooppa-neuvostossa julistuksen, jolla aloitettiin vuoden kestävä harkinta-aika. Vastauksena Itävallan puheenjohtajakaudella pidetyn kesäkuun 2006 Eurooppaneuvoston pyyntöön Berliinin julistuksessa, jonka valtion- tai hallitusten päämiehet antoivat Rooman sopimuksen 50-vuotispäivän johdosta, asetettiin tavoitteeksi, että EU:lle luodaan uudistettu yhteinen perusta vuonna 2009 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä. Saksan puheenjohtajakaudella pidetyssä kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvostossa sovittiinkin voimassa olevien sopimusten muuttamiseksi koolle kutsuttavan HVK:n toimeksiannosta. Sen tuloksena laadittu sopimus allekirjoitettiin Lissabonissa 13. joulukuuta Lissabonin sopimus Tämä uusi uudistussopimus korvasi ehdotuksen sopimukseksi Euroopan perustuslaista. Sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, ja sillä muutettiin sekä Euroopan yhteisön perustamissopimusta (Rooman sopimus) että Euroopan unionista tehtyä sopimusta (Maastrichtin sopimus). Euroopan yhteisön perustamissopimukselle annettiin samassa yhteydessä uusi nimi: sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT). Lissabonin sopimuksen tavoitteena oli tehostaa EU:n toimielinten toimintaa ja lisätä niiden demokraattisuutta. Merkittäviä muutoksia olivat muun muassa se, että EU:sta tuli oikeushenkilö ja Eurooppa-neuvosto sai pysyvän puheenjohtajan, jonka Eurooppaneuvoston jäsenet valitsevat kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Lisäksi sopimuksella perustettiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH). Korkean edustajan toimikausi on viisi vuotta, ja hän toimii myös ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana ja Euroopan komission varapuheenjohtajana. Euroopan parlamentti sai lisää toimivaltaa. ( 10 ) Thessalonikin Eurooppa-neuvosto kesäkuussa 2003 oli viimeinen, joka pidettiin Brysselin ulkopuolella. Kaikista seuraavista kokouksista mainitaan paikkakunnan sijaan niiden ajankohta ja puheenjohtajavaltio aina Lissabonin sopimukseen asti, jossa määrättiin pysyvästä puheenjohtajasta. ( 11 ) Nizzan Eurooppa-neuvoston kokous on tähän mennessä pisin Eurooppa-neuvoston kokous. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 17

18 Neuvostossa otettiin käyttöön uusi kaksinkertaisen enemmistön sääntö, jota alettiin soveltaa 1. marraskuuta 2014 (ks. liite IV) ja jonka käyttöä laajennettiin aiempaa useammille aloille. EU:n perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova, ja ensimmäistä kertaa sovittiin oikeudellisesta kehyksestä, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat erota EU:sta (SEU 50 artikla). Eurooppa-neuvostolle annettiin lisäksi valtuudet tehdä yksinkertaisella enemmistöllä päätös kutsua koolle HVK perussopimusten muuttamiseksi. Lissabonin sopimusta ei ole tarkoitettu itsenäiseksi tekstiksi, joten Lissabonin sopimuksella tarkistettujen perussopimusten konsolidoidut toisinnot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä vuosina 2010 ja Lissabonin sopimuksella annettiin Eurooppa-neuvostolle virallisesti EU:n toimielimen asema. Tämä vahvisti Eurooppa-neuvoston erottamisen EU:n neuvostosta. Eurooppaneuvostoon myös sovelletaan kaikkia EU:n toimielimiä koskevia määräyksiä. Esimerkiksi niissä harvoissa tapauksissa, joissa se hyväksyy sitovia oikeudellisia säädöksiä, sen on noudatettava perussopimuksen mukaista oikeusperustaa, ja sen säädöksiin voi hakea muutosta unionin tuomioistuimessa. Huippukokoukset lakkasivat lopullisesti olemasta epävirallisia Eurooppa-neuvoston hyväksyessä uutena toimielimenä työjärjestyksensä Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä ( 12 ). ( 12 ) Ks. EUVL L 315, , s. 51. Euroopan unioni

19 Eurooppa-neuvostolla on EU:n toimielinrakenteessa erityinen asema strategisena ja poliittisena toimielimenä. Se määrittelee unionin tulevan suunnan, sen prioriteetit sekä sen poliittiset ja taloudelliset strategiat. Eurooppa-neuvosto ei kuitenkaan toimi lainsäätäjänä ( 13 ), vaan Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio hoitavat edelleen omat tehtävänsä lainsäädäntöprosessissa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Eurooppa-neuvosto on osallistunut kaikkiin merkittäviin päätöksiin, joita EU on tehnyt vastatakseen sisäisiin ja kansainvälisiin haasteisiin talous-, finanssi- ja rahapolitiikan, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden, laajentumisen, kehitysyhteistyön ja kansainvälisten suhteiden aloilla. Sen politiikkaa koskevat päätökset ja johtajuus ovat auttaneet viemään Euroopan yhdentymistä eteenpäin, mikä on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi kriisiaikoina. 1.2 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Eurooppa-neuvostolle Maastrichtin sopimuksella annettu ja Lissabonin sopimuksella vahvistettu strateginen rooli edellytti, että Eurooppa-neuvoston työtä valmistelee ja ohjaa vakaampi ja pysyvämpi puheenjohtaja kuin mikä oli mahdollista neuvoston vaihtuvien puheenjohtajien avulla. Yksi Lissabonin sopimuksen tärkeimmistä uudistuksista olikin Eurooppa-neuvoston päätoiminen puheenjohtaja, jolla on ennalta vahvistettu toimikausi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävänä ( 14 ) on johtaa Eurooppa-neuvoston työtä ja viedä sitä eteenpäin, huolehtia sen työn valmistelusta ja jatkuvuudesta sekä edistää yhteenkuuluvuutta ja konsensusta. Puheenjohtajan on annettava Euroopan parlamentille selvitys jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Hän myös edustaa EU:ta ulkoisesti tilanteen mukaan yhdessä korkean edustajan ja/tai Euroopan komission puheenjohtajan kanssa ( 15 ). Eurooppa-neuvostoa ja sen puheenjohtajaa avustaa neuvoston pääsihteeristö, mutta puheenjohtajalla on myös oma kabinettinsa. Marraskuun 19 päivänä 2009 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa 27 valtion- tai hallitusten päämiestä nimitti Belgian silloisen pääministerin Herman Van Rompuyn viran ensimmäiseksi haltijaksi ( 16 ). ( 13 ) SEU, konsolidoitu toisinto, 15 artiklan 1 kohta (EUVL C 326, , s. 23). ( 14 ) SEU 15 artiklan 6 kohta. ( 15 ) Ks. myös kahden- ja monenvälisiä kokouksia käsittelevä kohta ( 16 ) Samassa kokouksessa Catherine Ashton (UK) nimitettiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi ja Euroopan komission varapuheenjohtajaksi. (Hän toimi korkeana edustajana ennen nimitystään varapuheenjohtajaksi.) Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 19

20 Joulukuun 10 ja 11 päivänä 2009 pidetty Eurooppaneuvoston kokous oli viimeinen, jonka puheenjohtajana toimi siirtymäjärjestelyjen mukaisesti EU:n neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion pääministeri eli Ruotsin silloinen pääministeri Fredrik Reinfeldt ( 17 ). Herman Van Rompuy Euroopan unioni Ensimmäinen Herman Van Rompuyn johdolla pidetty kokous oli Brysselissä Solvay-kirjastossa 11. helmikuuta 2010 järjestetty valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous, jossa keskusteltiin EU:n talouspolitiikan tulevista linjauksista. Hän johti ensimmäistä virallista Eurooppaneuvoston kokousta kuukautta myöhemmin, 25. ja 26. maaliskuuta. Hänet valittiin toiselle toimikaudelle 1. ja 2. maaliskuuta 2012 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa. Herman Van Rompuyn seuraaja, Puolan silloinen pääministeri Donald Tusk aloitti toimikautensa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana 1. joulukuuta 2014 ( 18 ). Euroopan unioni Eurooppa-neuvoston kokoussali Eurooppa-neuvoston kokoukset Lissabonin jälkeen Eurooppa-neuvoston työjärjestys hyväksyttiin 1. joulukuuta 2009, ja sen mukaan Eurooppa-neuvosto kokoontuu kaksi kertaa puolivuotiskaudella, yleensä Brysselissä. Se tekee ratkaisunsa konsensuksella, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. Lissabonin jälkeen monet operatiiviset päätökset, kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valinta, Euroopan komission nimittäminen ja korkean edustajan nimeäminen, voidaan tehdä määräenemmistöllä. Donald Tusk Euroopan unioni Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n poliittisen asialistan hyväksymällä kussakin Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätelmät ( 19 ). Päätelmissä käsitellään EU:n erityisiä huolenaiheita ja hahmotellaan toteutettavia toimia tai saavutettavia päämääriä. Eurooppa-neuvoston päätelmissä voidaan myös asettaa tietyn poliittisen kysymyksen ratkaisemiselle tai lainsäädäntöehdotuksen esittämiselle määräaika. Tällä tavoin Eurooppa-neuvosto voi vaikuttaa EU:n poliittiseen asialistaan ja ohjata sitä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Brysselissä 27. kesäkuuta 2014 pitämässään kokouksessa strategisen ohjelman EU:n pidemmän aikavälin toimista ja painopisteistä. Strateginen ohjelma viitoittaa EU:n työtä viiden vuoden ajan. Sen avulla suunnitellaan Eurooppa- Euroopan unioni Herman Van Rompuy siirtää Eurooppaneuvoston puheenjohtajuuden Donald Tuskille (1. joulukuuta 2014) ( 17 ) Unioniin vuosina 2004 ja 2007 liittyneistä valtioista ainoastaan Slovenian ja Tšekin valtion- tai hallituksen päämiehillä oli tilaisuus toimia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajina jäsenvaltioidensa edustajina. ( 18 ) Italian entinen ulkoasiainministeri Federica Mogherini nimitettiin samaan aikaan korkeaksi edustajaksi ja Euroopan komission varapuheenjohtajaksi. ( 19 ) Eurooppa-neuvoston päätelmät: 20 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

21 Euroopan unioni Ensimmäinen virallinen Eurooppa-neuvoston kokous Herman Van Rompuyn johdolla 25. ja 26. maaliskuuta 2010 neuvoston työskentelyä, ja se toimii myös EU:n muiden toimielinten työohjelmien pohjana. Sen lisäksi, että Eurooppa-neuvosto määrittelee strategisen ohjelman ja päätelmiensä avulla EU:n poliittiset prioriteetit, sillä on oma virallinen tehtävänsä eurooppalaisessa ohjausjaksossa, joka on EU:ssa toteutettava talous- ja finanssipolitiikan vuotuinen koordinointisykli. SEUT 68 artiklan mukaan Eurooppa-neuvosto määrittelee myös strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Tämä toteutui ensimmäistä kertaa, kun suuntaviivat hyväksyttiin kesäkuussa Ne laadittiin strategisen ohjelman prioriteettien mukaisesti, ja ne kattavat esimerkiksi rajavalvonnan, muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan sekä poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 21

22 1.2.2 Eurohuippukokoukset Euroalueen johtajat kokoontuivat eurohuippukokoukseen ensimmäistä kertaa Pariisissa 12. lokakuuta 2008, jolloin he sopivat yhteisistä toimista talouskriisin ratkaisemiseksi. Tässä kokoonpanossa pidettiin Brysselissä huippukokouksia myös maalis- ja toukokuussa 2010 sekä maalis-, heinä-, loka- ja joulukuussa Vuonna 2012 euroalueen kysymyksiä käsiteltiin pääasiassa Eurooppa-neuvostossa. Eurooppa-neuvoston 1. ja 2. maaliskuuta 2012 pitämässä kokouksessa 25 EU-johtajaa allekirjoitti sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (vakaussopimuksen). Vakaussopimuksessa, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2013, muun muassa annettiin eurohuippukokoukselle ja sen puheenjohtajalle virallinen asema. Eurohuippukokouksen järjestämisestä ja sen puheenjohtajan tehtävistä määrätään vakaussopimuksen 12 artiklassa ( 20 ). Ensimmäinen eurohuippukokous vakaussopimuksen voimaantulon jälkeen pidettiin 14. maaliskuuta 2013, jolloin hyväksyttiin myös näiden kokousten työskentelysäännöt. Eurohuippukokoukseen kokoontuvat vähintään kahdesti vuodessa euroalueen jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet, eurohuippukokouksen puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurohuippukokouksen nykyinen puheenjohtaja on Donald Tusk, joka on myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Euroalueen jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan koordinointi tapahtuu yleensä euroryhmässä ( 21 ). Eurohuippukokouksessa kokoontuvat 19 euroalueen valtion- tai hallitusten päämiestä voivat kuitenkin laajojen toimivaltuuksiensa ansiosta antaa poliittista ohjeistusta myös aloilla, jotka eivät kuulu valtiovarainministereille. Näin voidaan helpommin koordinoida tärkeitä politiikan aloja, mitä EMUn sujuva toiminta edellyttää. Vakaussopimuksen ratifioineiden, euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden päämiehet osallistuvat myös tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa euroryhmän valmistelemiin eurohuippukokouksiin. Koska euroalueen asiat ovat poliittisesti ja taloudellisesti tärkeitä kaikkien jäsenvaltioiden kannalta, niistä keskustellaan säännöllisesti myös Eurooppa-neuvoston kokouksissa Kahden- ja monenväliset kokoukset Lissabonin sopimuksesta alkaen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on myös huolehtinut EU:n ulkoisesta edustuksesta silloin, kun valtion- tai hallitusten päämiesten tason edustus on tarpeen ( 22 ). EU:n YUTP-asioissa hän huolehtii edustuksesta yhdessä korkean edustajan kanssa; kansainvälisissä huippukokouksissa yleensä Euroopan komission puheenjohtajan kanssa. Kansainvälisiä kokouksia, joissa puheenjohtaja edustaa EU:ta, ovat muun muassa EU:n järjestämät kahden- ja monenväliset huippukokoukset ja kansainväliset huippukokoukset. Kahdenvälisiä huippukokouksia järjestetään EU:n ja sen strategisten kumppaneiden kesken. Niitä pidetään säännöllisesti, yleensä kerran vuodessa, muun muassa Brasilian, Etelä-Afrikan, Japanin, Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa. Huippukokoukset järjestetään vuoron perään Brysselissä ja asianomaisessa maassa. ( 20 ) Vakaussopimus: ( 21 ) Euroryhmä on epävirallinen elin, jossa euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ministerit keskustelevat euroon liittyvistä, yhteisellä vastuullaan olevista kysymyksistä. ( 22 ) SEU 15 artikla. 22 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

23 Euroopan unioni CELACin väliaikainen puheenjohtaja, Ecuadorin presidentti Rafael Correa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk EU CELAC-huippukokouksen päätöstilaisuudessa (10. ja 11. kesäkuuta 2015) EU-tason monenvälisiä huippukokouksia ovat muun muassa itäinen kumppanuus, EU Asem (Aasia Eurooppa-kokous) ja EU CELAC (Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö). Aiemmin kun oli EU:n vuoro vastata tällaisten huippukokouksen järjestämisestä, isäntämaana toimi jäsenvaltio, joka hoiti EU:n neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta. Vuodesta 2014 näiden huippukokousten puheenjohtajana on toiminut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, ja ne on pidetty Brysselissä. Kokouksiin osallistuvat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet, Eurooppaneuvoston puheenjohtaja, Euroopan komission puheenjohtaja sekä muiden osallistuvien maiden valtion- tai hallitusten päämiehet. Muihin kansainvälisiin huippukokouksiin, joita ovat esimerkiksi G7, G8 ja G20 sekä YK:n yleiskokous, EU osallistuu joko jäsenenä tai kutsuttuna keskeisenä kansainvälisenä toimijana. YK antoi toukokuussa 2011 päätöslauselman A/65/276, jolla EU kutsuttiin osallistumaan yleiskokouksen yleiskeskusteluun ja jolla EU:n edustajille annettiin oikeus esittää EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantoja YK:ssa. Eurooppa-neuvoston silloinen puheenjohtaja Herman Van Rompuy puhui maailman johtajille YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 22. syyskuuta Ennen mainitun päätöslauselman hyväksymistä EU:n kannan YK:n yleiskokouksessa esitti aina EU:n neuvoston kulloinenkin puheenjohtajavaltio. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 23

24 Euroopan unioni Herman Van Rompuy puhuu YK:n yleiskokouksessa (25. syyskuuta 2014) 24 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

25 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 2.1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO PERUSSOPIMUKSISSA Ensimmäiset perussopimukset Ensimmäinen neuvoston istunto pidettiin 8. syyskuuta 1952 Luxemburgin kaupungintalossa. Neuvosto oli toinen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen nojalla työnsä aloittanut toimielin. Tällä Pariisissa vuonna 1951 allekirjoitetulla sopimuksella luotiin toimielinjärjestelmä, johon kuului korkea viranomainen, erityinen ministerineuvosto, edustajakokous ja tuomioistuin. Neuvoston päätehtävänä oli valvoa korkean viranomaisen toimintaa antamalla lausuntoja. Läsnä olivat kuuden perustajavaltion (Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksan liittotasavalta) ulkoasiainministerit ja talousministerit, ja puheenjohtajana toimi Saksan liittokansleri Konrad Adenauer osana uutta järjestelmää, jossa kukin jäsenvaltio toimi neuvoston puheenjohtajana kolmen kuukauden vuoroissa. Ensimmäisenä puheenjohtajavaltiona oli Saksa. Kyseisessä perustamisistunnossa neuvosto vahvisti työjärjestyksensä ja perusti sihteeristön. Neuvoston pääsihteeriksi nimitettiin luxemburgilainen diplomaatti Christian Calmes. Lisäksi ministerit sopivat korkean viranomaisen ja tuomioistuimen jäseniä koskevasta perussäännöstä. Korkean viranomaisen puheenjohtaja Jean Monnet kertoi toimielimensä siihenastisista saavutuksista ja esitteli sen tulevien kuukausien työohjelman. Neuvosto keskusteli myös vastaperustetun yhteisön tulevista suhteista yhteisön ulkopuolisiin maihin, erityisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdysvaltoihin, sekä muihin kansainvälisiin järjestöihin. Koko neuvoston perustamisistunnon ajan painotettiin ajatusta, että hiili- ja teräsyhteisö on vasta yksi askel laajemmalla tiellä kohti edelleen yhdentyvää Eurooppaa, ja tämä otettiin lähtökohdaksi molempien puheenjohtajien puheissa. Ulkoasiainministerit pitivätkin 10. syyskuuta 1952 neuvoston istunnon yhteydessä konferenssin, jossa he hyväksyivät päätöslauselman, jossa edustajakokousta pyydettiin laatimaan ehdotus sopimukseksi, jolla perustettaisiin jäsenistöltään laajempi ja luonteeltaan kansainvälisempi Euroopan poliittinen yhteisö. Suunniteltu Euroopan poliittinen yhteisö ei koskaan toteutunut. Edustajakokouksen sopimusehdotus herätti heti valmistuttuaan kiihkeitä julkisia väittelyjä ja pitkällisiä diplomaattisia keskusteluja. Kun Ranskan kansalliskokous ei 30. elokuuta 1954 ratifioinut sopimusta, jolla olisi perustettu Euroopan puolustusyhteisö, jota Euroopan poliittisen yhteisön oli määrä valvoa, molemmat suunnitelmat hylättiin vähitellen. Sen sijaan kuusi perustajajäsenvaltiota päättivät edetä asteittaisen taloudellisen yhdentymisen tiellä. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 25

26 Euroopan unioni ETY:n ja Euratomin perustamissopimusten allekirjoitustilaisuus, Capitolium, Horatiusten ja Curiatiusten sali, Rooma, Italia (25. maaliskuuta 1957) Yhteismarkkinoita ja Euratomia käsitellyt HVK perusti Brysselissä 26. kesäkuuta 1956 komitean aloittamaan neuvottelut Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksista. Ne tulivat voimaan 1. tammikuuta 1958 ja tunnetaan Rooman sopimuksina. Komitean puheenjohtajana toimi Belgian ulkoasiainministeri Paul-Henri Spaak, ja siihen osallistuivat EHTY:n kuuden jäsenvaltion valtuuskunnat. Toimielinrakenteeltaan EHTY:n kaltaisina myös uudet yhteisöt muodostuivat neljästä toimielimestä: komissiosta, neuvostosta ja EHTY:n kanssa yhteisistä edustajakokouksesta ja tuomioistuimesta. Kuitenkin kahden toimeenpanevan elimen (neuvoston ja komission) väliset valtasuhteet olivat selvästi muuttuneet neuvoston saatua samanlaisen roolin kuin sillä on vielä nykyäänkin: se on keskeinen päätöksentekoelin. Kaksi uutta neuvostoa pitivät yhteisen perustamisistunnon Brysselissä Palais des Académies rakennuksessa 25. tammikuuta Istunnon puheenjohtajana toimi Belgian ulkoasiainministeri Victor Larock. Läsnä olivat myös kolmen toimeenpanevan elimen puheenjohtajat Walter Hallstein (Euroopan komission ensimmäinen puheenjohtaja), Paul Finet (EHTY:n korkean viranomaisen puheenjohtaja) ja Enrico Medi (Euratomin komission varapuheenjohtaja). Käsiteltävänä oli lukuisia menettelytapakysymyksiä, kun neuvostot päättivät omista työjärjestyksistään, yhteisön alustavista menoista ja molempien komissioiden jäseniä koskevasta perussäännöstä. Ministerit päättivät perustaa myös pysyvien edustajien komitean (Coreper), talous- ja sosiaalikomitean ja edustajakokouksen. Yhteisöjen 26 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

27 kolminkertaisen toimielinjärjestelmän vastakohdaksi neuvosto hyväksyi suosituksen, että sama virkamieskunta toimisi kaikkien kolmen neuvoston sihteeristönä ( 23 ). Tämä merkitsi sitä, että olemassa oleva EHTY:n erityisneuvoston sihteeristö avustaisi myös kahta uutta toimielintä. Kuten erityisneuvoston perustamisistunnossakin, tärkeimpien puhujien puheissa oli selvästi esillä ajatus, että nämä kaksi uutta yhteisöä ovat vain yksi monista askeleista tiellä kohti yhdentyneempää poliittista ja sosiaalista Eurooppaa. Neuvostojen puheenjohtajan Victor Larockin sanoin: Sosiaaliset tavoitteet ovat melko lailla hukkuneet talousyhteisön perustamissopimuksen kokonaisuuteen [ ], mutta jos haluamme saada maidemme ja koko Euroopan kansalaiset vakuuttuneiksi meitä ohjaavista ajatuksista, nämä ovat ne tavoitteet, joiden on oltava mielessämme etualalla. Mitä mieltä on keskittyä edistämään tuotantoa, kauppaa ja pääoman vapaata liikkuvuutta, jos taloudellista edistymistä ei käytetä ihmisten hyväksi? (Belgian ulkoasiainministerin ja neuvostojen vuorossa olleen puheenjohtajan Victor Larockin avauspuhe ETY:n ja Euratomin neuvostojen perustamisistunnossa Brysselissä 25. tammikuuta 1958 (Liite I, CEE EUR/CM/20 f/58) ( 24 )) Photothèque de la Ville de Luxembourg. Photo: Batty Fischer Luxemburgin Cercle Municipal toimi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erityisneuvoston istuntopaikkana vuosina ( 23 ) Brysselissä 25. tammikuuta 1958 pidetyn ETY:n ja Euratomin neuvostojen perustamisistunnon pöytäkirja (CM2 20/1958). ( 24 ) Brysselissä 25. tammikuuta 1958 pidetyn ETY:n ja Euratomin neuvostojen perustamisistunnon pöytäkirja, liite I (CM2 20/1958), s. 4. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 27

28 Euroopan unioni Italialainen juliste Rooman sopimusten allekirjoittamisesta 28 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

29 2.1.2 Tyhjän tuolin kriisi ja Luxemburgin kompromissi Heti kolmen yhteisön perustamisen jälkeen vuonna 1958 syntyi tarve sovittaa niiden toiminta yhteen, ja vuoteen 1960 mennessä toimeenpanevien elinten sulautumisesta keskusteltiin jo kaikissa toimielimissä. Pysyvien edustajien komitea (Coreper) kävi asiasta ensimmäisen perusteellisen keskustelunsa marraskuussa 1960 ( 25 ). Neuvottelut eivät kuitenkaan sujuneet vaikeuksitta luvun poliittinen ilmapiiri ei suosinut kompromisseja, mikä käy ilmi yhdentymisprosessin ensimmäisestä kriisistä eli Ranskan jäämisestä pois neuvoston istunnoista. Tämä tultiin tuntemaan ns. tyhjän tuolin kriisinä. Tyhjän tuolin kriisiin johtaneet huolenaiheet olivat raha ja valta. Vuonna 1965 oli sovittava perustamissopimusten mukaisesti kahdesta ratkaisevasta yhteisökysymyksestä: yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) rahoituksesta ja määräenemmistöpäätöksenteon lisäämisestä neuvostossa. YMP:n rahoitusta koskevien asetusten voimassaolon oli määrä päättyä heinäkuussa Vuotta aikaisemmin ETY:n neuvosto oli pyytänyt komissiota esittämään ehdotuksen YMP:n rahoituksesta vuosiksi Euroopan komission silloinen puheenjohtaja Walter Hallstein käytti tilaisuutta hyväkseen ehdottaakseen ETY:n rahoitusrakenteiden sekä parlamentaarisen edustajakokouksen ja komission tehtävien yleistä tarkistamista. Komission ehdotuksen mukaan yhteisölle perustettaisiin omien varojen järjestelmä, joka ei enää olisi riippuvainen jäsenvaltioiden kansallisista maksuosuuksista. Lisäksi Hallstein kannatti edustajakokouksen budjettivallan laajentamista ja suuremman vastuun antamista komissiolle. Näiden keskustelujen ohella ETY:n toimielimet valmistautuivat myös yhteismarkkinoiden perustamiseen liittyvän siirtymäkauden kolmanteen vaiheeseen. Tähän sisämarkkinoiden luomisen kolmanteen vaiheeseen, jonka oli määrä alkaa 1. tammikuuta 1965, kuului määräenemmistöpäätöksenteon lisääminen neuvostossa. Euroopan unioni Tyhjän tuolin kriisi: 1. heinäkuuta tammikuuta 1966 Ranska kieltäytyi osallistumasta yhteisön elinten kokouksiin Brysselissä ( 25 ) Brysselissä 10. marraskuuta 1960 pidetyn pysyvien edustajien komitean rajoitetun kokoonpanon kokousmuistio (CM RP/CRS/2), s. 4. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 29

30 Yhteisö, jolla olisi omia varoja, vahvempi komissio ja määräenemmistöpäätösten yleistyminen eivät vastanneet presidentti Charles de Gaullen näkemystä Euroopan yhdentymisen tulevaisuudesta. Kriisi kärjistyi huippuunsa 30. kesäkuuta 1965, jolloin ETY:n neuvosto kokoontui keskustelemaan komission ehdotuksista YMP:n rahoittamiseksi. Ranska, jota edustivat maatalousministeri Edgar Pisani ja valtiovarainministeri Valéry Giscard d Estaing, ilmaisi voimakkaasti erimielisyytensä komission ja viiden muun jäsenvaltion kanssa. Seuraavana päivänä, 1. heinäkuuta 1965, Ranskan hallitus kutsui Brysselissä olevan pysyvän edustajansa takaisin Pariisiin ja ilmoitti, ettei se aio olla läsnä neuvoston tulevissa kokouksissa eikä osallistua Coreperin eikä muiden neuvoston komiteoiden ja työryhmien työskentelyyn. Tyhjän tuolin politiikkaa kesti puolisen vuotta, kunnes se vihdoin saatiin päättymään Luxemburgissa järjestetyssä neuvoston ylimääräisessä istunnossa, joka kesti neljä päivää ( ja tammikuuta 1966). Neuvosto antoi 29. tammikuuta 1966 lausuman, jossa todettiin kaikkien kuuden jäsenvaltion päässeen yhteisymmärrykseen komission ja neuvoston tulevista suhteista ja päätöksenteosta määräenemmistöllä. Tästä yhteisymmärryksestä alettiin käyttää nimeä Luxemburgin kompromissi ( 26 ). Kompromissin mukaan silloin, kun määräenemmistöllä hyväksyttävät päätökset jonkin jäsenvaltion mielestä vaikuttavat sen elintärkeisiin etuihin, neuvosto pyrkii pääsemään kohtuullisessa ajassa ratkaisuun, jonka kaikki neuvoston jäsenet voivat hyväksyä toistensa ja yhteisön edun huomioon ottaen. Kokouksen pöytäkirjojen mukaan Ranska katsoi, että jos kyseessä ovat erittäin tärkeät edut, keskusteluja on jatkettava, kunnes yksimielinen ratkaisu saavutetaan. Eriäviä näkemyksiä esitettiin kuitenkin siitä, miten tulisi toimia siinä tapauksessa, että kattavaan sopimukseen ei onnistuta pääsemään. Luxemburgin kompromissilla on usein ajateltu olleen kielteinen vaikutus Euroopan yhdentymisprosessiin, koska siinä annettiin yksittäisille jäsenvaltioille mahdollisuus keskeyttää tiettyjen ehdotusten käsittely ja rajoitettiin näin komission vaikutusvaltaa. Tällöin jää kuitenkin huomiotta kompromissin ratkaiseva panos: vaikka se saattoi hidastaa yhdentymisprosessia silloisiin odotuksiin verrattuna, se teki tuon prosessin jatkumisen mahdolliseksi ja niin se jatkuikin. Sittemmin perustamissopimuksia on muutettu viisi kertaa. Kussakin muutoksessa yhteisöjen toimivallan aloja on laajennettu ja menettelyistä on tehty avoimempia ja läpinäkyvämpiä. Samalla jäsenistö on myös muuttunut ja kuuteen perustajajäseneen on liittynyt 22 muuta Euroopan valtiota seitsemän laajentumisen myötä Sulautumissopimus Luxemburgin kompromissi auttoi ratkaisemaan kysymyksen yhteisöjen ja niiden toimielinten toiminnan sovittamisesta yhteen. Toimeenpanevien elinten sulautuminen toteutui kymmenen vuoden kuluttua kolmen yhteisön perustamisesta. Sulautumissopimus, josta käytetään myös nimeä Brysselin sopimus sen allekirjoittamiskaupungin mukaan, tuli voimaan 1. heinäkuuta Sillä perustettiin yhteinen neuvosto Euroopan yhteisöjen neuvosto korvaamaan EHTY:n neuvosto sekä ETY:n ja Euratomin neuvostot. Sillä perustettiin niin ikään yksi yhteinen komissio Euroopan yhteisöjen komissio korvaamaan EHTY:n korkea viranomainen ja ETY:n ja Euratomin komissiot. Edustajakokous ja tuomioistuin olivat jo yhteisiä näille kolmelle yhteisölle. ( 26 ) Luxemburgissa ja tammikuuta 1966 pidetyn ETY:n neuvoston ylimääräisen istunnon pöytäkirja (CM2 C/12/66). 30 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

31 Toimeenpanevien elinten sulautumisesta huolimatta perustamissopimuksia ei yhdistetty. Kukin yhteisö säilytti oikeudellisen riippumattomuutensa, ja neuvosto toimi edelleen eri tavoin riippuen siitä, mitä toimivaltaa toimielimille oli annettu kussakin perustamissopimuksessa Maastrichtin sopimus Maastrichtin sopimuksen tullessa voimaan marraskuussa 1993 neuvosto sai nykyisen nimensä: Euroopan unionin neuvosto. Maastrichtin sopimuksella oli Euroopan yhdentymisprosessin kannalta käänteentekevä merkitys, sillä se toi jo toteutettavaan taloudelliseen yhteistyöhön poliittisemman ulottuvuuden. Sopimus tunnetaan parhaiten siksi, että sillä perustettiin Euroopan unioni ja sen kolmen pilarin rakenne: Euroopan yhteisö (ensimmäinen pilari), yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (toinen pilari) ja oikeus- ja sisäasiat (kolmas pilari). Maastrichtin sopimuksella myös valmisteltiin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) perustamista ja yhteisen rahan eli euron käyttöönottoa. Eurooppa-neuvoston Maastrichtissa saavuttama kompromissi toi aikaisemmat poliittiset rakenteet onnistuneesti osaksi yksiä ja samoja unionin puitteita. Ensimmäiseen pilariin yhdistettiin kolme olemassa olevaa yhteisöä ja laajennettiin näin taloudellisen yhdentymisprosessin poliittista soveltamisalaa. Toisella pilarilla kehitettiin Euroopan poliittista yhteistyötä, joka mainittiin sopimuksissa ensimmäisen kerran Euroopan yhtenäisasiakirjassa. Kolmas pilari taas rakentui Schengenin sopimuksesta sekä sen soveltamista koskevasta yleissopimuksesta saatujen kokemusten varaan. Maastrichtin pilarirakenne rajoitti Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja yhteisöjen tuomioistuimen valtaa vaikuttaa toiseen ja kolmanteen pilariin sisältyviin uusiin politiikanaloihin, joiden hallitustenvälinen luonne antoi neuvostolle luonnollisen auktoriteettiaseman. Ensimmäisessä pilarissa (Euroopan yhteisö) neuvosto joutui kuitenkin ensi kertaa tekemisiin Euroopan parlamentin kanssa tehtävien yhteispäätösten kanssa. Tämä yhteispäätösmenettely, joka Lissabonin sopimuksessa joulukuussa 2009 sai uuden nimen tavallinen lainsäätämisjärjestys, on osoittautunut niin ratkaisevaksi EU:n toimielinten välisten valtasuhteiden kannalta, että siitä on nyt tullut perussopimusten mukainen vakiomenettely lainsäädännön hyväksymiseksi ja sitä sovelletaan useimpiin unionin politiikanaloihin Lissabonin sopimus Neuvoston kannalta kaksi Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomaa suurta muutosta olivat uusi määräenemmistöön perustuva äänestysjärjestelmä ja kiertävä puheenjohtajuus, jossa kolme puheenjohtajavaltiota kerrallaan tekee yhteistyötä 18 kuukauden ajan viedäkseen läpi yhteisen asialistan. Puheenjohtajakolmikon avulla lisätään johdonmukaisuutta eri kausien välillä, ja samalla jää kuitenkin tilaa myös erilaisille kansallisille intresseille, johtamistyyleille ja poliittisille painotuksille. Ensimmäisen tällaisen Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeisen puheenjohtajakolmikon muodostivat Espanja, Belgia ja Unkari 1. tammikuuta kesäkuuta Määräenemmistöpäätösten soveltamisalaa oli jo laajennettu huomattavasti Amsterdamin ja Nizzan sopimuksilla ( 27 ). Lissabonin sopimuksen jälkeen siitä tuli yksimielisyyden ( 27 ) Määräenemmistöpäätöksenteon oikeusperusta on alun perin Rooman sopimuksen 148 artikla, ja ensimmäistä järjestelmää sovellettiin vuosina (liite IV). Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 31

32 Euroopan unioni Belgia kuului ensimmäiseen puheenjohtajakolmikkoon ja toimi neuvoston istuntojen puheenjohtajana 1. heinäkuuta 31. joulukuuta Puheenjohtajakolmikot otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella sijaan tavanomainen äänestysmenettely lähes kaikilla politiikanaloilla verotusta ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta. Kahdella aiemmalla muutossopimuksella oli otettu käyttöön äänten painotus, jossa kunkin jäsenvaltion äänimäärä perustui maan suhteelliseen kokoon. Tässä järjestelmässä päätös voitiin hyväksyä vain, jos jäsenvaltioiden enemmistön äänet muodostivat tietyn tarvittavan äänimäärän. Lissabonin sopimuksella äänestysjärjestelmää yksinkertaistettiin ottamalla käyttöön kaksinkertainen enemmistösääntö. Siinä määräenemmistön saavuttaminen edellyttää, että komission ehdotuksesta äänestettäessä ehdotuksen puolesta äänestää vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista (16 jäsenvaltiota 28:sta), jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia väestöstä. Vaikka uusi järjestelmä on ollut käytössä 1. marraskuuta 2014 alkaen, 31. maaliskuuta 2017 asti on voimassa siirtymäkausi, jonka aikana voidaan soveltaa aikaisempaa äänten painotusta, jos jokin jäsenvaltio sitä virallisesti pyytää ( 28 ). Lissabonin sopimuksen tultua voimaan neuvoston lainsäädäntökäsittelyt, myös keskustelut ja äänestykset, televisioidaan. Lisäksi Lissabonin sopimuksessa virallistettiin euroryhmä, jonka asema vahvistetaan pöytäkirjassa N:o 14 ( 29 ). Ensimmäinen tällainen euroalueen jäsenvaltioiden valtiovarainministerien epävirallinen kokous pidettiin 4. kesäkuuta 1998 Senningenin linnassa Luxemburgissa. Lissabonin sopimuksessa ( 28 ) Tämä siirtymäkauden toimenpide otettiin käyttöön, jotta Puola saatiin neuvotteluissa hyväksymään sopimus, kun se oli vedonnut nk. Ioanninan kompromissiin. Kompromissi tarkoitti, että ryhmä valtioita, joiden yhteenlaskettu äänimäärä oli lähellä määrävähemmistöä, saattoi pyytää neuvostossa määräenemmistöllä hyväksytyn päätöksen uutta käsittelyä. ( 29 ) EUVL C 306, , s Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

33 määrätään euroryhmän puheenjohtajan valitsemisesta ( 30 ). Tehtävää hoiti ensimmäisenä Luxemburgin silloinen pääministeri Jean-Claude Juncker, ja hänen tilalleen tuli 21. tammikuuta 2013 Alankomaiden valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem. Hänet valittiin uudelleen toiseksi 2,5 vuoden toimikaudeksi 13. heinäkuuta Vaikka neuvosto on yksi oikeushenkilö, se kokoontuu eri kokoonpanoissa käsiteltävästä asiasta riippuen. Lissabonin sopimuksen jälkeen neuvoston kokoonpanojen määrä kasvoi yhdeksästä kymmeneen, koska yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto jaettiin kahteen osaan. Kulloinenkin puheenjohtajavaltio järjestää kaikki neuvoston istunnot ja toimii niiden puheenjohtajana, lukuun ottamatta ulkoasiainneuvostoa, jonka puheenjohtajana on korkea edustaja. Lissabonin sopimuksen katsotaan yleisesti vähentäneen neuvoston kulloisenkin puheenjohtajan näkyvyyttä vaikkakaan ei merkitystä etenkin sen vuoksi, että Eurooppa-neuvostosta on tullut itsenäinen toimielin, jolla on oma puheenjohtajansa, joten kulloinenkin puheenjohtajavaltio ei enää toimi Eurooppa-neuvoston kokousten puheenjohtajana ( 31 ). Siinä missä Eurooppa-neuvosto keskittyy strategisiin linjauksiin sekä akuutteihin tilanteisiin tai jopa kriisinhallintaan, neuvoston puheenjohtajavaltion tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja varmistaa EUasioiden käsittelyn jatkuvuus, lainsäätämisjärjestyksen noudattaminen ja yhteistyö jäsenvaltioiden välillä. 2.2 NEUVOSTON TYÖN VALMISTELU Coreper Vuoden 1952 EHTY:n perustamissopimus ei sisältänyt määräyksiä erityisneuvoston valmistelurakenteesta. Kuitenkin tämän uuden toimielimen päätöksentekoprosessin monitahoisuus ja tarve keskustella kuuden jäsenvaltion kannoista ja koordinoida niitä ennen virallisia istuntoja johti koordinointikomitean perustamiseen helmikuussa 1953, noin seitsemän kuukautta yhteisön perustamisen jälkeen. Koordinointikomitea ei ollut pysyvä elin, vaan jäsenvaltioiden edustajat tulivat sen kokouksiin Luxemburgiin kotimaistaan ja kansalliset edustajat vaihtuivat käsiteltävien asioiden mukaan. Vaihtuvista kokoonpanoistaan huolimatta komitea onnistui erittäin hyvin neuvoston istuntojen koordinoinnissa ja valmistelussa jopa siinä määrin, että vuonna 1958 ETY:n ja Euratomin perustamissopimuksiin sisällytettiin mahdollisuus siihen, että neuvoston työjärjestyksessä voidaan määrätä jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean perustamisesta ( 32 ). Asianomaisten neuvoston kokoonpanojen oli määrä vahvistaa komitean tehtävät ja toimivalta. Kun ETY:n ja Euratomin perustamissopimusten voimaantulosta oli kulunut vajaa kuukausi, neuvostot päättivät perustamisistunnossaan ( 30 ) Euroryhmän puheenjohtajan valintamenettelystä määrätään Lissabonin sopimuksen pöytäkirjassa N:o 14. ( 31 ) Pysyvän puheenjohtajan malli on jo käytössä kolmessa elimessä: Eurooppa-neuvostossa, ulkoasiainneuvostossa ja euroryhmässä. ( 32 ) ETY:n perustamissopimuksen 151 artikla ja Euratomin perustamissopimuksen 121 artikla. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 33

34 25. tammikuuta 1958 perustaa jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitean (Coreper) ( 33 ). Pysyvät edustajat sijoittautuivat pysyvästi Brysseliin. He ovat maansa EU-suurlähettiläitä ja esittävät hallituksensa kannan. Heitä avustaa ryhmä kotimaan ministeriöiden lähettämiä kansallisia asiantuntijoita. Tällaisia ryhmiä alettiin nimittää pysyviksi edustustoiksi. Coreperin tehtäväksi annettiin valmistella ETY:n ja Euratomin neuvostojen työskentelyä ja hoitaa muut niiden sille antamat toimeksiannot. Coreperin olemassaolo kirjattiin ensimmäistä kertaa primaarioikeuteen 1. heinäkuuta 1967 sulautumissopimuksessa. Sulautumissopimuksen 4 artiklassa viitataan Coreperiin ja sen tehtävään pysyvien edustajien komiteana, joka valmistelee vastedes yhteisen neuvoston työskentelyä. Vuoden 1993 Maastrichtin sopimuksessa 4 artiklan asiasisältö sisällytettiin Euroopan unionin perustamissopimukseen, ja vuoden 1999 Amsterdamin sopimuksessa Coreperille annettiin valta tehdä menettelyä koskevia päätöksiä. Nämä molemmat tehtävät säilytettiin Lissabonin sopimuksessa. Coreper toimi yhtenä elimenä, kunnes se tiiviin työohjelmansa takia jaettiin vuonna 1962 kahteen osaan: Coreper I koostuu pysyvien edustajien sijaisista ja käsittelee luonteeltaan teknisempiä kysymyksiä. Coreper II taas koostuu itse pysyvistä edustajista, jotka valmistelevat luonteeltaan laaja-alaisia poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä koskevan työskentelyn. COREPER I VALMISTELEE SEURAAVIEN NEUVOSTON KOKOONPANOJEN TYÖSKENTELYÄ: Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus) Liikenne, televiestintä ja energia Maatalous ja kalastus Ympäristö Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu COREPER II VALMISTELEE SEURAAVIEN NEUVOSTON KOKOONPANOJEN TYÖSKENTELYÄ: Yleiset asiat Ulkoasiat Talous- ja rahoitusasiat Oikeus- ja sisäasiat ( 33 ) Brysselissä 25. tammikuuta 1958 pidetyn ETY:n ja Euratomin neuvostojen perustamisistunnon pöytäkirja (CM2 20/1958, s. 10). Lyhenne Coreper tulee komitean ranskankielisestä nimestä Comité des représentants permanents. 34 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

35 Euroopan unioni Euroopan unioni Valmistautumassa Coreperin kokoukseen 28. syyskuuta 1978 Coreper II:n kokous 17. joulukuuta 2012 Perussopimusten melko yleisluonteinen määritelmä Coreperin tehtävistä ei tee oikeutta sille ratkaisevalle merkitykselle, jonka se on vuosien mittaan saanut huolehtiessaan neuvoston moitteettomasta toiminnasta. Vaikka Coreper ei ole EU:n päätöksentekoelin ja vaikka neuvosto, jolla yksin on päätöksentekovalta, voi kyseenalaistaa kaikki sen aikaansaamat sopimukset, Coreper on perustamisestaan saakka ollut ensiarvoisen tärkeässä asemassa käytäessä monitahoisia ja vaikeita neuvotteluja. Pitkät ja tiiviit yhteiset työtunnit ovat antaneet Coreperin jäsenille välttämätöntä kokemusta, jonka ansiosta he voivat auttaa unionin jäsenvaltioita pääsemään kompromisseihin Komiteat ja työryhmät Neuvosto tai Coreper perustaa komiteoita ja työryhmiä koordinoimaan neuvoston toimintaa eri aloilla. Tällaiset ryhmät koostuvat kansallisista asiantuntijoista, jotka erikoistuvat tiettyyn alaan tai politiikkaan, ja neuvottelut kaikista asioista tai ehdotuksista aloitetaan juuri näissä ryhmissä. Ne edistävät neuvotteluja pyrkimällä yhteisymmärrykseen aina, kun se on mahdollista, ja määrittelemällä kiistakysymykset, joita Coreperin on tarkasteltava. Ensimmäinen tällainen komitea oli kaupallisten asioiden komitea. Se perustettiin EHTY:n erityisneuvoston perustamisistunnossa 10. syyskuuta 1952 ( 34 ), ja sille annettiin tehtäväksi käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät siirtymävaiheen kaupallisiin säännöksiin. Kaupallisten asioiden komitea piti perustamiskokouksensa Luxemburgissa 29. marraskuuta Vuosien mittaan on perustettu myös muita korkean tason komiteoita, joista tunnetuimpia esimerkkejä ovat maatalouden erityiskomitea, talous- ja rahoituskomitea, 113 artiklan komitea (myöhemmin 133 artiklan komitea, nykyään kauppapoliittinen komitea) sekä poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea. Lisäksi on perustettu eräitä Coreperin työskentelyyn tiiviisti liittyviä, horisontaalisia kysymyksiä käsitteleviä komiteoita, kuten Antici-ryhmä (joka valmistelee Coreper II:n kokoukset) ja Mertens-ryhmä ( 34 ) EHTY:n erityisneuvoston perustamisistunnon pöytäkirja, Luxemburg syyskuuta 1952 (CM1 1/1952, s. 8). Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 35

36 (joka valmistele Coreper I:n kokoukset) ja puheenjohtajan tukiryhmä. Yhteisöjen toimivallan laajentumisen myötä on perustettu yhä useampia ja erikoistuneempia ryhmiä. Tällä hetkellä erikoistuneita työryhmiä ja komiteoita on yli 150 ( 35 ) Pääsihteeristö Coreperin tapaan myöskään neuvoston pääsihteeristöä ei mainita yhteisöjen perustamissopimuksissa. Kuten edellä todettiin, sihteeristö perustettiin EHTY:n erityisneuvoston perustamisistunnossa syyskuuta ETY:n ja Euratomin neuvostojen perustamisistunnossa tammikuussa 1958 näille toimielimille ei perustettu uusia sihteeristöjä, vaan sen sijaan vahvistettiin, että kaikkia kolmea olemassa olevaa neuvostoa avustaa sama virkamieskunta. Christian Calmes nimitettiin pääsihteeriksi vuonna 1952, ja hänen toimikauttaan jatkettiin vuonna Neuvoston pääsihteeristöllä on sen jälkeen ollut seitsemän muuta pääsihteeriä. Viimeisin pääsihteeri Jeppe Tranholm- Mikkelsen aloitti tehtävässään 1. heinäkuuta 2015 (ks. liite V). Sulautumissopimuksen tultua voimaan heinäkuussa 1967 neuvostojen pääsihteeristöstä tuli Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristö. Kuitenkin vasta marraskuussa 1993 hyväksytty Maastrichtin sopimus oli ensimmäinen perussopimus, jossa mainitaan neuvoston pääsihteeristö: SEU 151 artiklassa tunnustettiin sen olemassaolo ja annettiin sen tehtäväksi avustaa neuvostoa. Alkuvaiheessa sihteeristön virkamiehiä oli vain kymmenkunta. Christian Calmes kuvasi sihteeristön koostumusta yksityiskohtaisesti Konrad Adenauerille osoitetussa kirjeessään 17. marraskuuta 1952: Sen kymmenen hengen henkilöstö jakautuu tällä hetkellä seuraavasti: pääsihteeri (L), hallintovirkamies (B), tarkastaja (toimii myös kirjanpitäjänä), arkistonhoitaja (toimii myös kääntäjänä), kaksi sihteeriä, konekirjoittaja (toimii myös puhelunvälittäjänä), toimistoapulainen (hoitaa myös jäljennökset), autonkuljettaja (toimii myös lähettinä) ja vahtimestari (avustaa myös toimistotehtävissä) ( 36 ). Tämä pieni hallinnollinen elin vastasi pääasiassa erityisneuvoston istuntojen järjestämiseen liittyvästä logistiikasta. Pääsihteeristön rooli on niistä ajoista muuttunut suuresti. Paitsi että neuvoston pääsihteeristö hoitaa nykyään tavanomaisia sihteeristön tehtäviä, kuten asiakirjojen, käännösten ja pöytäkirjojen päivittäistä valmistelua, se on niiden lisäksi vähitellen saanut myös poliittisia tehtäviä: se huolehtii neuvoston työskentelyn jatkuvuudesta kiertävässä puheenjohtajuusjärjestelmässä, joka kuuden kuukauden välein muuttaa neuvotteluprosessin dynamiikkaa ja asettaa neuvoston työohjelmalle erilaisia painopisteitä, ja antaa puheenjohtajavaltiolle ohjeita kompromissien saavuttamiseksi käyttäen tietämystään politiikoista, menettelytavoista ja toimielimiin liittyvistä kysymyksistä. Joulukuussa 1999 unionin valmistautuessa laajentumiseen Helsingin Eurooppaneuvosto vahvisti neuvoston pääsihteeristön entistä keskeisemmän roolin ( 37 ), joka ( 35 ) Neuvoston valmisteluelimet: ( 36 ) EHTY:n erityisen ministerineuvoston pääsihteeri Christian Calmes lähetti 17. marraskuuta 1952 Saksan liittotasavallan liittokanslerille ja ulkoasiainministerille Konrad Adenauerille selvityksen sihteeristön resurssi- ja henkilöstöorganisaatiosta (CM , s. 2). ( 37 ) Puheenjohtajan päätelmät, Helsingin Eurooppa-neuvosto, 10. ja 11. joulukuuta Ks. liite III Tehokas neuvosto laajentunutta unionia varten: uudistuksen suuntaviivat ja toimintasuosituksia. 36 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

37 Euroopan unioni Pääsihteeristön henkilöstöä tilaisuudessa, jossa Uwe Corsepius luovuttaa neuvoston pääsihteerin tehtävänsä Jeppe Tranholm-Mikkelsenille (17. kesäkuuta 2015) kirjattiin myöhemmin neuvoston työjärjestyksen 23 artiklaan. Kyseisen artiklan mukaan sihteeristö osallistuu tiiviisti ja jatkuvasti neuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen yhtenäisyyden valvontaan sekä avustaa puheenjohtajaa ratkaisujen etsimisessä ( 38 ). Pääsihteerin tehtävänä on avustaa neuvostoa ja johtaa pääsihteeristöä. Hän vastaa palveluista, joita pääsihteeristö tarjoaa neuvoston puheenjohtajavaltioille ja valmisteluelimille sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle. Hän on myös Eurooppa-neuvoston pääsihteeri. Hän vastaa myös pääsihteeristön henkilöstön ja taloudellisten resurssien hallinnoinnista. Neuvosto nimittää pääsihteerin määräenemmistöllä. ( 38 ) Neuvoston päätös, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, , s. 35), 23 artiklan 3 kohta. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 37

38 Euroopan unioni

39 3. LIITTEET I EU:N PERUSSOPIMUKSET TÄRKEIMMÄT UUDISTUKSET Perussopimukset ovat EU:n perusta. Niistä neuvottelevat jäsenvaltioiden hallitusten edustajat, ja ne hyväksytään yhteisellä sopimuksella. Kaikki jäsenvaltiot allekirjoittavat perussopimukset, ja ne ratifioidaan kunkin jäsenvaltion perustuslaillisten vaatimusten mukaisesti. Ne tulevat voimaan vasta, kun näiden menettelyjen kaikki vaiheet on saatu asianmukaisesti päätökseen. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus Pariisin sopimus ( 39 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 23. heinäkuuta 1952, Pariisi, Ranska, tuli voimaan 23. heinäkuuta 1952, voimassaolo päättyi 23. heinäkuuta 2002: Ensimmäinen perustamissopimus Aikakauden strategisten tuotteiden, hiilen ja teräksen, yhteismarkkinat Euroopan puolustusyhteisön perustamissopimus EDC-sopimus ( 40 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 27. toukokuuta 1952, Pariisi, Ranska, ei tullut voimaan ( 41 ). Euroopan talousyhteisön perustamissopimus ETY-sopimus ( 42 ), Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus Euratomin perustamissopimus ( 43 ), Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisöille yhteisistä toimielimistä: yleiskokous, tuomioistuin, talous- ja sosiaalikomitea, allekirjoitusaika ja -paikka: 25. maaliskuuta 1957, Rooma, Italia, tuli voimaan 1. tammikuuta 1958: Kaksi perustamissopimusta Rooman sopimukset Yhteismarkkinoiden (Euroopan talousyhteisö, ETY) asteittainen toteuttaminen Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) Yleissopimus Alankomaiden Antilleista, allekirjoitusaika ja -paikka: 13. marraskuuta 1962, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. lokakuuta ( 39 ) Perustamissopimuksen alkuperäiset toisinnot ja kansalliset ratifioimiskirjat sekä liittymiskirjat on talletettu Ranskan tasavallan hallituksen arkistoon. ( 40 ) Ks. edellinen viite. ( 41 ) Luonnos EDC-sopimukseksi liittyi luonnokseen sopimukseksi Euroopan poliittisen yhteisön perussäännöstä, joka hyväksyttiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) ad hoc -yleiskokouksessa 10. maaliskuuta 1953 (toimitettiin EHTY:n ulkoasiainministereille 9. maaliskuuta 1953). Luonnos Euroopan poliittista yhteisöä koskevaksi sopimukseksi raukesi, kun EDC-sopimusta ei hyväksytty. ( 42 ) Toisin kuin muut ETY-sopimukseen alun perin liitetyt pöytäkirjat, pöytäkirja Euroopan talousyhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä allekirjoitettiin Brysselissä 17. huhtikuuta ( 43 ) Euratomin perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja Euroopan atomienergiayhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä allekirjoitettiin Brysselissä 17. huhtikuuta Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 39

40 Sopimus Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta sulautumissopimus ( 44 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 8. huhtikuuta 1965, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. heinäkuuta Sopimus eräiden talousarviota koskevien määräysten muuttamisesta ( omat varat ), allekirjoitusaika ja -paikka: 22. huhtikuuta 1970, Luxemburg, Luxemburg, tuli voimaan 1. tammikuuta Sopimus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen tiettyjen varainhoitoa koskevien määräysten muuttamisesta ( 45 ) ( sopimus tiettyjen varainhoitoa koskevien määräysten muuttamisesta ) allekirjoitusaika ja -paikka: 22. heinäkuuta 1975, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. kesäkuuta Sopimus Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan tiettyjen määräysten muuttamisesta ( 46 ): valtuuston valtuuttaminen muuttamaan laskentayksikön määritelmää ja menetelmää, jolla laskentayksikköinä ilmoitetut summat muunnetaan kansalliseksi valuutaksi allekirjoitusaika ja -paikka: 10. heinäkuuta 1975, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. lokakuuta Grönlannin sopimus ( 47 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 13. maaliskuuta 1984, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. tammikuuta Euroopan yhtenäisasiakirja ( 48 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 17. helmikuuta 1986 (BE, DE, ES, FR, IE, LU, NL, PT, UK), Luxemburg, Luxemburg, ja 25. helmikuuta 1986 (DK, EL, IT), Haag, Alankomaat, tuli voimaan 1. heinäkuuta 1987: Määräenemmistöäänestys Neuvoston ja Euroopan parlamentin lainsäädäntöyhteistyö alkaa Kohti laajoja sisämarkkinoita Yhteistyö ulkopolitiikan alalla Eurooppa-neuvosto mainitaan ensimmäisen kerran ( 44 ) Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös yhteisöjen tiettyjen toimielinten ja tiettyjen palvelujen väliaikaisesta perustamisesta (EYVL 152, ) allekirjoitettiin ja tuli voimaan samoina päivinä kuin sulautumissopimus allekirjoitettiin ja tuli voimaan. ( 45 ) Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 5 päivältä huhtikuuta 1977 tilintarkastustuomioistuimen väliaikaisesta sijainnista (EYVL L 104, ) allekirjoitettiin 5. huhtikuuta 1977 ja tuli voimaan 1. kesäkuuta ( 46 ) Pöytäkirja Euroopan investointipankin perussäännöstä on liitetty ETY-sopimukseen. ( 47 ) Grönlanti vetäytyi virallisesti ETY:stä 1. helmikuuta ( 48 ) Euroopan yhtenäisasiakirjalla muutettiin EHTY:n perustamissopimusta, ETY:n perustamissopimusta ja Euratomin perustamissopimusta. 40 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

41 Sopimus Euroopan unionista Maastrichtin sopimus ( 49 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 7. helmikuuta 1992, Maastricht, Alankomaat, tuli voimaan 1. marraskuuta 1993: Euroopan unioni syntyy Talous- ja rahaliitto Kohti euroa Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) Oikeus- ja sisäasiat Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta annettu säädös eli säädös Euroopan investointirahaston perustamiseksi, allekirjoitusaika ja -paikka: 25. maaliskuuta 1993, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. toukokuuta Amsterdamin sopimus, allekirjoitusaika ja -paikka: 2. lokakuuta 1997, Amsterdam, Alankomaat, tuli voimaan 1. toukokuuta 1999: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Schengenin säännöstön sisällyttäminen yhteisön säännöstöön Sukupuolten tasa-arvo Kestävä kehitys YUTP:n korkea edustaja Kriisinhallintavalmiudet Nizzan sopimus, allekirjoitusaika ja -paikka: 26. helmikuuta 2001, Nizza, Ranska, tuli voimaan 1. helmikuuta 2003: Toimielinuudistus tulevaa 27 jäsenvaltion unionia varten Sopimus Euroopan perustuslaista, allekirjoitusaika ja -paikka: 29. lokakuuta 2004, Rooma, Italia, ei tullut voimaan. ( 49 ) Sopimuksella perustettiin Euroopan unioni, muutettiin ETY:n perustamissopimusta Euroopan yhteisön perustamiseksi ja muutettiin EHTY:n perustamissopimusta ja Euratomin perustamissopimusta. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 41

42 Lissabonin sopimus, allekirjoitusaika ja -paikka: 13. joulukuuta 2007, Lissabon, Portugali, tuli voimaan 1. joulukuuta 2009: Eurooppa-neuvostosta tulee toimielin Neuvoston ja Euroopan parlamentin yhdenvertaisuus lainsäätäjinä Kansallisille parlamenteille vaikutusvaltaa EU:sta tulee oikeushenkilö Perusoikeuskirja Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta vakaussopimus ( 50 ) allekirjoitusaika ja -paikka: 2. maaliskuuta 2012, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. tammikuuta Valtion- tai hallitusten päämiesten allekirjoittama Lissabonin sopimus (13. joulukuuta 2007) Euroopan unioni ( 50 ) Sopimuksen ovat jo allekirjoittaneet euroalueen 19 jäsenvaltiota sekä Bulgaria, Puola, Ruotsi, Romania, Tanska ja Unkari; myös Tšekki on aloittanut allekirjoittamiseen johtavat menettelyt. 42 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

43 II LAAJENTUMINEN Alkuperäisellä EHTY:n perustamissopimuksella ei ollut koskaan tarkoitus muodostaa kuuden perustajajäsenvaltion eliittikerhoa. Sen 98 artiklan mukaan mikä tahansa Euroopan valtio voi esittää pyynnön saada liittyä sopimukseen. Uusien perussopimusten allekirjoittamisesta ja lukuisista tarkistuksista huolimatta kutsu liittyä yhdentymisprosessiin on ollut koko ajan avoin muille Euroopan valtioille. SEU 49 artiklassa todetaan nyt: Jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä, voi hakea unionin jäsenyyttä. Tanskan, Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus ( 51 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 22. tammikuuta 1972, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. tammikuuta Kreikan liittymissopimus ( 52 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 28. toukokuuta 1979, Ateena, Kreikka, tuli voimaan 1. tammikuuta Espanjan ja Portugalin liittymissopimus ( 53 ), allekirjoitusaika ja -paikka: 12. kesäkuuta 1985, Madrid, Espanja, ja Lissabon, Portugali, tuli voimaan 1. tammikuuta Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus, allekirjoitusaika ja -paikka: 24. kesäkuuta 1994, Korfu, Kreikka ( 54 ), tuli voimaan 1. tammikuuta Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymissopimus, allekirjoitusaika ja -paikka: 16. huhtikuuta 2003, Ateena, Kreikka, tuli voimaan 1. toukokuuta ( 51 ) Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön liittymisen osalta ks. Tanskan kuningaskunnan, Irlannin, Norjan kuningaskunnan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan liittymisestä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön 22 päivänä tammikuuta 1972 tehty Euroopan yhteisöjen neuvoston päätös (EYVL L 73, ) (asiakirjat kyseisten neljän maan liittymisestä Euroopan yhteisöihin). Koska liittymissopimusta ei hyväksytty Norjan kansanäänestyksessä 25. syyskuuta 1972, liittymissopimuksesta ja muista Euroopan yhteisöihin liittymistä koskevista asiakirjoista tehtiin Euroopan yhteisöjen neuvoston päätös 1. tammikuuta 1973 uusien jäsenvaltioiden Euroopan yhteisöihin liittymisestä tehtyjen asiakirjojen muuttamisesta (EYVL L 2, ). ( 52 ) Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön liittymisen osalta katso Helleenien tasavallan liittymisestä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön 24 päivänä kesäkuuta 1979 tehty Euroopan yhteisöjen neuvoston päätös (EYVL L 291, ). ( 53 ) Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön liittymisen osalta katso Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisestä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön 11 päivänä kesäkuuta 1985 tehty Euroopan yhteisöjen neuvoston päätös (EYVL L 302, ). ( 54 ) Norja keskeytti liittymisprosessin 28. marraskuuta 1994 pidetyn kielteiseen tulokseen johtaneen kansanäänestyksen jälkeen. Koska sopimusta ei ratifioitu, liittymissopimukseen ja muihin liittymisasiakirjoihin sovellettiin Euroopan unionin neuvoston päätöstä 95/1/EY uusien jäsenvaltioiden Euroopan unioniin liittymistä koskevien asiakirjojen tarkistamisesta (EYVL L 1, ). Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 43

44 Bulgarian ja Romanian liittymissopimus, allekirjoitusaika ja -paikka: 25. huhtikuuta 2005, Luxemburg, Luxemburg, tuli voimaan 1. tammikuuta Kroatian liittymissopimus, allekirjoitusaika ja -paikka: 9. joulukuuta 2011, Bryssel, Belgia, tuli voimaan 1. heinäkuuta LAAJENTUMISET Kuudesta 28:aan jäsenvaltioon 1952 BE DE FR IT LU NL 1973 DK IE UK 1981 EL 1986 ES PT 1995 AT FI SE CZ EE CY LV LT 2004 HU MT PL SI SK 2007 BG RO 2013 HR 44 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

45 III HUIPPUKOKOUSTEN, EUROOPPA-NEUVOSTOJEN JA EUROHUIPPUKOKOUSTEN KRONOLOGIA Valtion- tai hallitusten päämiesten hallitustenvälinen konferenssi Rooman sopimusten viimeistelemiseksi 18. ja 19. helmikuuta 1957, Pariisi (Matignon), puheenjohtaja: Guy Mollet Valtion- tai hallitusten päämiesten huippukokoukset ennen kuin Eurooppaneuvosto perustettiin joulukuussa ja 11. helmikuuta 1961, Pariisi (Quai d Orsay), puheenjohtaja: Charles de Gaulle 18. heinäkuuta 1961, Bonn (Godesberger Redoute), puheenjohtaja: Konrad Adenauer 29. ja 30. toukokuuta 1967, Rooma (Capitolium), puheenjohtaja: Aldo Moro 1. ja 2. joulukuuta 1969, Haag (Ridderzaal), puheenjohtaja: Piet de Jong 19. ja 20. lokakuuta 1972, Pariisi (Centre de conférences internationales), puheenjohtaja: Barend Biesheuvel 14. ja 15. joulukuuta 1973, Kööpenhamina (Bella Center), puheenjohtaja: Anker Jørgensen 19. syyskuuta 1974, Pariisi (Élysée-palatsi), puheenjohtaja: Valéry Giscard d Estaing (epävirallinen illallinen) 9. ja 10. joulukuuta 1974, Pariisi (Quai d Orsay), puheenjohtaja: Valéry Giscard d Estaing Huippukokouksen työistunto 9. ja 10. joulukuuta 1974, Pariisi, Ranska Euroopan unioni Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 45

46 Eurooppa-neuvoston kokoukset ja valtion- tai hallitusten päämiesten epäviralliset kokoukset Eurooppa-neuvoston perustamisen jälkeen ( 55 ) 10. ja 11. maaliskuuta 1975, Dublin (Dublin Castle), puheenjohtaja: Liam Cosgrave 16. ja 17. heinäkuuta 1975, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Aldo Moro 1. ja 2. joulukuuta 1975, Rooma (Palazzo Barberini), puheenjohtaja: Aldo Moro 1. ja 2. huhtikuuta 1976, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Gaston Thorn 12. ja 13. heinäkuuta 1976, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Joop den Uyl 29. ja 30. marraskuuta 1976, Haag (Ridderzaal), puheenjohtaja: Joop den Uyl 25. ja 26. maaliskuuta 1977, Rooma (Palazzo Barberini), puheenjohtaja: James Callaghan 29. ja 30. kesäkuuta 1977, Lontoo (Lancaster House), puheenjohtaja: James Callaghan 5. ja 6. joulukuuta 1977, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Leo Tindemans 7. ja 8. huhtikuuta 1978, Kööpenhamina (Christiansborg), puheenjohtaja: Anker Jørgensen 6. ja 7. heinäkuuta 1978, Bremen (Rathaus), puheenjohtaja: Helmut Schmidt 4. ja 5. joulukuuta 1978, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Helmut Schmidt 12. ja 13. maaliskuuta 1979, Pariisi (Centre de conférences internationales), puheenjohtaja: Valéry Giscard d Estaing 21. ja 22. kesäkuuta 1979, Pariisi (Hôtel de Ville), puheenjohtaja: Valéry Giscard d Estaing 29. ja 30. marraskuuta 1979, Dublin (Dublin Castle), puheenjohtaja: Jack Lynch 27. ja 28. huhtikuuta 1980, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Francesco Cossiga 12. ja 13. kesäkuuta 1980, Venetsia (Fondazione Cini), puheenjohtaja: Francesco Cossiga 1. ja 2. joulukuuta 1980, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Pierre Werner 23. ja 24. maaliskuuta 1981, Maastricht (Stadhuis), puheenjohtaja: Dries van Agt 29. ja 30. kesäkuuta 1981, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Dries van Agt 26. ja 27. marraskuuta 1981, Lontoo (Lancaster House), puheenjohtaja: Margaret Thatcher 29. ja 30. maaliskuuta 1982, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Wilfried Martens 28. ja 29. kesäkuuta 1982, Bryssel (Palais d Egmont), puheenjohtaja: Wilfried Martens 3. ja 4. joulukuuta 1982, Kööpenhamina (Eigtveds Pakhus), puheenjohtaja: Poul Schlüter 21. ja 22. maaliskuuta 1983, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Helmut Kohl kesäkuuta 1983, Stuttgart (Neues Schloss), puheenjohtaja: Helmut Kohl joulukuuta 1983, Ateena (Zappeion), puheenjohtaja: Andreas Papandreou 19. ja 20. maaliskuuta 1984, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: François Mitterrand 25. ja 26. kesäkuuta 1984, Fontainebleau (Château de Fontainebleau), puheenjohtaja: François Mitterrand 3. ja 4. joulukuuta 1984, Dublin (Dublin Castle), puheenjohtaja: Garret Fitzgerald ( 55 ) Mainitut päivämäärät ovat kunkin kokoukset viralliset päivämäärät. Joissain tapauksissa asioiden käsittelyä on saatettu jatkaa mainittujen päivämäärien jälkeen, jos se on ollut tarpeen valtion- tai hallitusten päämiesten yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Kokoukset on kirjattu sillä nimellä, jota niistä on käytetty kokouksen päätelmissä tai kutsukirjeessä. 46 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

47 29. ja 30. maaliskuuta 1985, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Bettino Craxi 28. ja 29. kesäkuuta 1985, Milano (Castello Sforzesco), puheenjohtaja: Bettino Craxi 2. ja 3. joulukuuta 1985, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Jacques Santer 26. ja 27. kesäkuuta 1986, Haag (Conferentiecentrum van het Ministerie van Buitenlandse Zaken), puheenjohtaja: Ruud Lubbers 5. ja 6. joulukuuta 1986, Lontoo (Queen Elizabeth II Conference Centre), puheenjohtaja: Margaret Thatcher 29. ja 30. kesäkuuta 1987, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Wilfried Martens 4. ja 5. joulukuuta 1987, Kööpenhamina (Eigtveds Pakhus), puheenjohtaja: Poul Schlüter 11. ja 12. helmikuuta 1988, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Helmut Kohl 27. ja 28. kesäkuuta 1988, Hannover (Hannover Messe), puheenjohtaja: Helmut Kohl 2. ja 3. joulukuuta 1988, Rodos (Palati tou Megalou Magistrou), puheenjohtaja: Andreas Papandreou 26. ja 27. kesäkuuta 1989, Madrid (Palacio de Congresos de Madrid), puheenjohtaja: Felipe González 18. marraskuuta 1989, Pariisi (Élysée-palatsi), puheenjohtaja: François Mitterrand (Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallinen kokous) 8. ja 9. joulukuuta 1989, Strasbourg (Palais de la Musique et des Congrès), puheenjohtaja: François Mitterrand 28. huhtikuuta 1990, Dublin (Dublin Castle), puheenjohtaja: Charles Haughey (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 25. ja 26. kesäkuuta 1990, Dublin (Dublin Castle), puheenjohtaja: Charles Haughey 27. ja 28. lokakuuta 1990, Rooma (Palazzo Madama), puheenjohtaja: Giulio Andreotti 14. ja 15. joulukuuta 1990, Rooma (Palazzo Montecitorio), puheenjohtaja: Giulio Andreotti 8. huhtikuuta 1991, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Jacques Santer (Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous) 28. ja 29. kesäkuuta 1991, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Jacques Santer 9. ja 10. joulukuuta 1991, Maastricht (Provinciehuis), puheenjohtaja: Ruud Lubbers 26. ja 27. kesäkuuta 1992, Lissabon (Centro Cultural de Belém), puheenjohtaja: Aníbal Cavaco Silva 16. lokakuuta 1992, Birmingham (Birmingham ICC), puheenjohtaja: John Major (valtion- tai hallitusten päämiesten ylimääräinen kokous) 11. ja 12. joulukuuta 1992, Edinburgh (Holyrood House), puheenjohtaja: John Major 21. ja 22. kesäkuuta 1993, Kööpenhamina (Bella Center), puheenjohtaja: Poul Nyrup Rasmussen 29. lokakuuta 1993, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Jean-Luc Dehaene (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 10. ja 11. joulukuuta 1993, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Jean-Luc Dehaene 24. ja 25. kesäkuuta 1994, Korfu (Palaia Anaktora), puheenjohtaja: Andreas Papandreou 15. heinäkuuta 1994, Bryssel (Charlemagne-rakennus), puheenjohtaja: Helmut Kohl (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 9. ja 10. joulukuuta 1994, Essen (Messe Essen), puheenjohtaja: Helmut Kohl 26. ja 27. kesäkuuta 1995, Cannes (Palais des festivals), puheenjohtaja: Jacques Chirac Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 47

48 22. ja 23. syyskuuta 1995, Mallorca (Hotel Formentor), puheenjohtaja: Felipe González (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 15. ja 16. joulukuuta 1995, Madrid (Palacio de Congresos de Madrid), puheenjohtaja: Felipe González 29. maaliskuuta 1996, Torino (Lingotto), puheenjohtaja: Lamberto Dini 21. ja 22. kesäkuuta 1996, Firenze (Fortezza da Basso -messukeskus), puheenjohtaja: Romano Prodi 5. lokakuuta 1996, Dublin (Dublin Castle), puheenjohtaja: John Bruton (Eurooppaneuvoston ylimääräinen kokous) 13. ja 14. joulukuuta 1996, Dublin (Dublin Castle), puheenjohtaja: John Bruton 23. toukokuuta 1997, Noordwijk (Grand Hotel Huis ter Duin), puheenjohtaja: Wim Kok (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 16. ja 17. kesäkuuta 1997, Amsterdam (Nederlandsche Bank), puheenjohtaja: Wim Kok 20. ja 21. marraskuuta 1997, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Jean-Claude Juncker (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 12. ja 13. joulukuuta 1997, Luxemburg (Centre de conférences Kirchberg), puheenjohtaja: Jean-Claude Juncker 2. ja 3. toukokuuta 1998 ( 56 ), Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Tony Blair (valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla pidetty neuvoston istunto) 15. ja 16. kesäkuuta 1998, Cardiff (City Hall), puheenjohtaja: Tony Blair 24. ja 25. lokakuuta 1998, Pörtschach (Parkhotel Pörtschach), puheenjohtaja: Viktor Klima (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 11. ja 12. joulukuuta 1998, Wien (Hofburg), puheenjohtaja: Viktor Klima 26. helmikuuta 1999, Bonn (Gästehaus der Bundesregierung auf dem Petersberg), puheenjohtaja: Gerhard Schröder (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 24. ja 25. maaliskuuta 1999, Berliini (Hotel Intercontinental), puheenjohtaja: Gerhard Schröder 14. huhtikuuta 1999, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Gerhard Schröder (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 3. ja 4. kesäkuuta 1999, Köln (Der Gürzenich), puheenjohtaja: Gerhard Schröder 15. ja 16. lokakuuta 1999, Tampere (Museokeskus Vapriikki), puheenjohtaja: Paavo Lipponen 10. ja 11. joulukuuta 1999, Helsinki (Helsingin messukeskus), puheenjohtaja: Paavo Lipponen 23. ja 24. maaliskuuta 2000, Lissabon (Feira Internacional de Lisboa), puheenjohtaja: António Guterres (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 19. ja 20. kesäkuuta 2000, Santa Maria da Feira (Europarque Centro de Congressos), puheenjohtaja: António Guterres 13. ja 14. lokakuuta 2000, Biarritz (Casino municipal de Biarritz), puheenjohtaja: Jacques Chirac (Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous) joulukuuta 2000, Nizza (Centre des Congrès Acropolis), puheenjohtaja: Jacques Chirac 23. ja 24. maaliskuuta 2001, Tukholma (Stockholm Mässan), puheenjohtaja: Göran Persson 15. ja 16. kesäkuuta 2001, Göteborg (Svenska Mässan), puheenjohtaja: Göran Persson ( 56 ) Tässä valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla pidetyssä neuvoston istunnossa tehtiin päätös jäsenvaltioista, jotka voivat siirtyä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Siinä sovittiin myös Wim Duisenbergin nimittämisestä Euroopan keskuspankin ensimmäiseksi pääjohtajaksi. 48 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

49 21. syyskuuta 2001, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Guy Verhofstadt (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 19. lokakuuta 2001, Gent (Sint Pietersabdij), puheenjohtaja: Guy Verhofstadt (valtiontai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 14. ja 15. joulukuuta 2001, Bryssel (Laekenin kuninkaallinen palatsi), puheenjohtaja: Guy Verhofstadt 15. ja 16. maaliskuuta 2002, Barcelona (Palau de Congressos de Catalunya), puheenjohtaja: José María Aznar 21. ja 22. kesäkuuta 2002, Sevilla (Palacio de Exposiciones y Congresos), puheenjohtaja: José María Aznar 24. ja 25. lokakuuta 2002, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Anders Fogh Rasmussen 12. ja 13. joulukuuta 2002, Kööpenhamina (Bella Center), puheenjohtaja: Anders Fogh Rasmussen 17. helmikuuta 2003, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Kostas Simitis (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 20. ja 21. maaliskuuta 2003, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Kostas Simitis 16. huhtikuuta 2003, Ateena (Zappeion), puheenjohtaja: Kostas Simitis (Eurooppaneuvoston epävirallinen kokous) 19. ja 20. kesäkuuta 2003, Thessaloniki (Porto Carras), puheenjohtaja: Kostas Simitis 4. lokakuuta 2003, Rooma (Palazzo dei Congressi), puheenjohtaja: Silvio Berlusconi (Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous) 16. ja 17. lokakuuta 2003 ( 57 ), Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Silvio Berlusconi 12. ja 13. joulukuuta 2003, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Silvio Berlusconi 25. ja 26. maaliskuuta 2004, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Bertie Ahern 17. ja 18. kesäkuuta 2004, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Bertie Ahern 29. kesäkuuta 2004, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Bertie Ahern (valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla pidetty neuvoston istunto) ( 58 ) 4. ja 5. marraskuuta 2004, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Jan Peter Balkenende 16. ja 17. joulukuuta 2004, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Jan Peter Balkenende 22. ja 23. maaliskuuta 2005, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Jean- Claude Juncker 16. ja 17. kesäkuuta 2005, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Jean- Claude Juncker 27. lokakuuta 2005, Hampton Court (Hampton Court Palace), puheenjohtaja: Tony Blair (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 15. ja 16. joulukuuta 2005, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Tony Blair 23. ja 24. maaliskuuta 2006, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Wolfgang Schüssel ( 57 ) Lokakuusta 2003 alkaen kaikki Eurooppa-neuvoston viralliset kokoukset on järjestetty Brysselissä. ( 58 ) Tässä valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla pidetyssä neuvoston istunnossa nimettiin José Manuel Barroso komission puheenjohtajaksi ja jatkettiin Javier Solanan toimikautta YUTP:n korkeana edustajana toimivana neuvoston pääsihteerinä ja Pierre de Boissieun toimikautta neuvoston varapääsihteerinä. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 49

50 15. ja 16. kesäkuuta 2006, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Wolfgang Schüssel 20. lokakuuta 2006, Lahti (Sibeliustalo), puheenjohtaja: Matti Vanhanen (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 14. ja 15. joulukuuta 2006, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Matti Vanhanen 8. ja 9. maaliskuuta 2007, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Angela Merkel 21. ja 22. kesäkuuta 2007, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Angela Merkel 18. ja 19. lokakuuta 2007, Lissabon (Feira Internacional de Lisboa), puheenjohtaja: José Sócrates (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 14. joulukuuta 2007, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: José Sócrates 13. ja 14. maaliskuuta 2008, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Janez Janša 19. ja 20. kesäkuuta 2008, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Janez Janša 1. syyskuuta 2008, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Nicolas Sarkozy (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 15. ja 16. lokakuuta 2008, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Nicolas Sarkozy 7. marraskuuta 2008, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Nicolas Sarkozy (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 11. ja 12. joulukuuta 2008, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Nicolas Sarkozy 1. maaliskuuta 2009, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Mirek Topolánek (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 19. ja 20. maaliskuuta 2009, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Mirek Topolánek 18. ja 19. kesäkuuta 2009, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Jan Fischer 17. syyskuuta 2009, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Fredrik Reinfeldt (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 29. ja 30. lokakuuta 2009, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Fredrik Reinfeldt 19. marraskuuta 2009, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Fredrik Reinfeldt (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 10. ja 11. joulukuuta 2009 ( 59 ), Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Fredrik Reinfeldt 11. helmikuuta 2010, Bryssel (Bibliothèque Solvay), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 25. ja 26. maaliskuuta 2010, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 17. kesäkuuta 2010, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 16. syyskuuta 2010, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy ( 59 ) Tämä oli viimeinen Eurooppa-neuvoston kokous, jonka puheenjohtajana toimi neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion presidentti tai pääministeri. Eurooppa-neuvostosta tuli virallisesti EU:n toimielin 1. joulukuuta 2009 Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä. Samalla Eurooppa-neuvosto sai päätoimisen puheenjohtajan. Joulukuussa pidetyn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimi siirtymäjärjestelyjen mukaisesti Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt. 50 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

51 28. ja 29. lokakuuta 2010, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 16. ja 17. joulukuuta 2010, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 4. helmikuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 11. maaliskuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 24. ja 25. maaliskuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 23. ja 24. kesäkuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 23. lokakuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 26. lokakuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous) 9. joulukuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 30. tammikuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous) 1. ja 2. maaliskuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 23. toukokuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous) 28. ja 29. kesäkuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 18. ja 19. lokakuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 22. ja 23. marraskuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 13. ja 14. joulukuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 7. ja 8. helmikuuta 2013, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 14. ja 15. maaliskuuta 2013, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 22. toukokuuta 2013, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 27. ja 28. kesäkuuta 2013, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 24. ja 25. lokakuuta 2013, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 19. ja 20. joulukuuta 2013, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 6. maaliskuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 20. ja 21. maaliskuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 27. toukokuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 51

52 26. kesäkuuta 2014, Ypres (Lakenhalle); 27. kesäkuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 16. heinäkuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 30. elokuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 23. ja 24. lokakuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 18. joulukuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk 12. helmikuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 19. ja 20. maaliskuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk 23. huhtikuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk (Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous) 25. ja 26. kesäkuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk 23. syyskuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 15. lokakuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk 12. marraskuuta 2015, Valletta (Mediterranean Conference Centre), puheenjohtaja: Donald Tusk (valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous) 29. marraskuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk (EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten kokous Turkin kanssa) 17. ja 18. joulukuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk 52 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

53 Eurohuippukokoukset 12. lokakuuta 2008, Pariisi (Élysée-palatsi), puheenjohtaja: Nicolas Sarkozy 25. maaliskuuta 2010, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 7. toukokuuta 2010, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 11. maaliskuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 21. heinäkuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 23. ja 26. lokakuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy ( 60 ) 9. joulukuuta 2011, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 30. tammikuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 2. maaliskuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 29. kesäkuuta 2012, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 14. maaliskuuta 2013, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 24. lokakuuta 2014, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Herman Van Rompuy 22. kesäkuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk 7. heinäkuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk 12. heinäkuuta 2015, Bryssel (Justus Lipsius -rakennus), puheenjohtaja: Donald Tusk ( 60 ) Kyseessä oli yksi eurohuippukokous, joka pidettiin kahdessa vaiheessa mainittuina päivinä. Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 53

54 Euroopan unioni

55 IV EU:N NEUVOSTON ÄÄNESTYSJÄRJESTELMÄN KEHITYS Oikeusperusta: Rooman sopimus, 148 artikla Määräenemmistö vuodesta 1958 vuoteen 1972 Jäsenvaltio Ääniä Saksa 4 Ranska 4 Italia 4 Belgia 2 Alankomaat 2 Määräenemmistö: 12 ääntä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 12 ääntä, jotka edustavat vähintään 4:ää jäsentä Luxemburg 1 Yhteensä 17 Oikeusperusta: Tanskan, Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus, 14 artikla Määräenemmistö vuodesta 1973 vuoteen 1980 Jäsenvaltio Ääniä Saksa 10 Ranska 10 Italia 10 Yhdistynyt kuningaskunta 10 Belgia 5 Alankomaat 5 Tanska 3 Määräenemmistö: 41 ääntä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 41 ääntä, jotka edustavat vähintään 6:ta jäsentä Irlanti 3 Luxemburg 2 Yhteensä 58 Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 55

56 Oikeusperusta: Kreikan liittymissopimus, 14 artikla Määräenemmistö vuodesta 1981 vuoteen 1985 Jäsenvaltio Ääniä Saksa 10 Ranska 10 Italia 10 Yhdistynyt kuningaskunta 10 Belgia 5 Kreikka 5 Alankomaat 5 Määräenemmistö: 45 ääntä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 45 ääntä, jotka edustavat vähintään 6:ta jäsentä Tanska 3 Irlanti 3 Luxemburg 2 Yhteensä 63 Oikeusperusta: Espanjan ja Portugalin liittymissopimus, 14 artikla Määräenemmistö vuodesta 1986 vuoteen 1994 Jäsenvaltio Ääniä Saksa 10 Ranska 10 Italia 10 Yhdistynyt kuningaskunta 10 Espanja 8 Belgia 5 Kreikka 5 Alankomaat 5 Määräenemmistö: 54 ääntä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 54 ääntä, jotka edustavat vähintään 8:aa jäsentä Portugali 5 Tanska 3 Irlanti 3 Luxemburg 2 Yhteensä Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

57 Oikeusperusta: Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus, 15 artikla Määräenemmistö vuodesta 1995 huhtikuuhun 2004 Jäsenvaltio Ääniä Saksa 10 Ranska 10 Italia 10 Yhdistynyt kuningaskunta 10 Espanja 8 Belgia 5 Kreikka 5 Alankomaat 5 Portugali 5 Itävalta 4 Määräenemmistö: 64 ääntä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 64 ääntä, jotka edustavat vähintään 11:tä jäsentä Ruotsi 4 Tanska 3 Irlanti 3 Suomi 3 Luxemburg 2 Yhteensä 87 Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 57

58 Oikeusperusta: Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymissopimus, 26 artikla Määräenemmistö toukokuusta 2004 lokakuuhun 2004 Jäsenvaltio Ääniä Jäsenvaltio Ääniä Saksa 10 Itävalta 4 Ranska 10 Tanska 3 Yhdistynyt kuningaskunta 10 Slovakia 3 Italia 10 Suomi 3 Espanja 8 Irlanti 3 Puola 8 Liettua 3 Alankomaat 5 Latvia 3 Kreikka 5 Slovenia 3 Portugali 5 Viro 3 Belgia 5 Kypros 2 Tšekki 5 Luxemburg 2 Unkari 5 Malta 2 Ruotsi 4 Yhteensä 124 Määräenemmistö: 88 ääntä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 88 ääntä, jotka edustavat vähintään 11:tä jäsentä 58 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

59 Oikeusperusta: Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymissopimus, 12 artikla Määräenemmistö marraskuusta 2004 vuoteen 2006 Jäsenvaltio Ääniä Väkiluku ( 1 000) ( 61 ) % Jäsenvaltio Ääniä Väkiluku ( 1 000) Saksa ,8 17,88 Itävalta ,5 1,77 % Ranska ,8 13,51 Tanska ,4 1,17 Yhdistynyt kuningaskunta ,2 13,01 Slovakia ,8 1,16 Italia ,4 12,67 Suomi ,6 1,13 Espanja ,0 9,32 Irlanti ,2 0,89 Puola ,8 8,27 Liettua ,3 0,74 Alankomaat ,5 3,53 Latvia ,4 0,71 Kreikka ,0 2,40 Slovenia ,6 0,43 Portugali ,3 2,28 Viro ,0 0,29 Belgia ,9 2,26 Kypros 4 749,2 0,16 Tšekki ,6 2,21 Luxemburg 4 455,0 0,09 Unkari ,5 2,18 Malta 3 402,7 0,08 Ruotsi ,4 1,95 Yhteensä ,0 100 % Kynnys 62 % ,9 62 % ( 61 ) Luvut voimassa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta Neuvoston päätös 2006/34/EY, tehty 23 päivänä tammikuuta 2006, neuvoston työjärjestyksen muuttamisesta (EUVL L 22, , s. 32). Määräenemmistö: 232 ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 232 ääntä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa jäsenistä Jäsenen pyynnöstä: varmistettava, että puolesta äänestävät jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia koko väestöstä Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 59

60 Oikeusperusta: Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymissopimus, 22 artikla Määräenemmistö vuodesta 2007 marraskuuhun 2009 Oikeusperusta: Lissabonin sopimus, pöytäkirja N:o 36 siirtymämääräyksistä, 3 artikla Määräenemmistö joulukuusta 2009 kesäkuuhun 2013 Jäsenvaltio Ääniä Väkiluku ( 1 000) ( 62 ) % Jäsenvaltio Ääniä Väkiluku ( 1 000) Saksa ,7 16,25 Itävalta ,0 1,68 % Ranska ,9 12,98 Bulgaria ,2 1,45 Yhdistynyt kuningaskunta ,6 12,51 Tanska ,5 1,11 Italia ,8 12,08 Slovakia ,3 1,07 Espanja ,3 9,17 Suomi ,3 1,07 Puola ,4 7,65 Irlanti ,8 0,91 Romania ,8 4,24 Liettua ,8 0,60 Alankomaat ,3 3,32 Latvia ,5 0,41 Kreikka ,9 2,24 Slovenia ,8 0,41 Portugali ,3 2,19 Viro ,7 0,27 Belgia ,8 2,09 Kypros 4 862,0 0,17 Tšekki ,4 2,09 Luxemburg 4 524,9 0,10 Unkari ,7 1,98 Malta 3 416,1 0,08 Ruotsi ,9 1,88 Yhteensä ,7 100 % Kynnys 62 % ,4 62 % ( 62 ) Luvut voimassa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta Neuvoston päätös 2013/37/EU, annettu 14 päivänä tammikuuta 2013, neuvoston työjärjestyksen muuttamisesta (EUVL L 16, , s. 16). Määräenemmistö: 255 ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 255 ääntä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa jäsenistä Jäsenen pyynnöstä: varmistettava, että puolesta äänestävät jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia koko väestöstä 60 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

61 Oikeusperusta: Kroatian liittymissopimus, 20 artikla Määräenemmistö heinäkuusta 2013 lokakuuhun 2014 Jäsenvaltio Ääniä Väkiluku ( 1 000) ( 63 ) % Jäsenvaltio Ääniä Väkiluku ( 1 000) Saksa ,7 16,02 Itävalta ,0 1,66 % Ranska ,9 12,87 Bulgaria ,2 1,44 Yhdistynyt kuningaskunta ,6 12,39 Tanska ,5 1,09 Italia ,8 11,97 Slovakia ,3 1,06 Espanja ,3 9,09 Suomi ,3 1,06 Puola ,4 7,58 Irlanti ,8 0,90 Romania ,8 4,20 Kroatia ,2 0,86 Alankomaat ,3 3,29 Liettua ,8 0,59 Kreikka ,9 2,22 Latvia ,5 0,40 Belgia ,3 2,17 Slovenia ,8 0,40 Portugali ,8 2,07 Viro ,7 0,26 Tšekki ,4 2,06 Kypros 4 862,0 0,16 Unkari ,7 1,95 Luxemburg 4 524,9 0,10 Ruotsi ,9 1,86 Malta 3 416,1 0,08 Yhteensä ,9 100 % Kynnys 62 % ,3 62 % ( 63 ) Luvut voimassa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta Neuvoston päätös 2013/37/EU, annettu 14 päivänä tammikuuta 2013, neuvoston työjärjestyksen muuttamisesta (EUVL L 16, , s. 16). Määräenemmistö: 260 ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä, kun ratkaisu tehdään komission ehdotuksesta Muissa tapauksissa 260 ääntä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa jäsenistä Jäsenen pyynnöstä: varmistettava, että puolesta äänestävät jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unionin väestöstä Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 61

62 Oikeusperusta: Lissabonin sopimus, 16 artikla Määräenemmistö 1 päivästä marraskuuta 2014 Määräenemmistö tai kaksinkertainen enemmistö : 55 prosenttia jäsenvaltioista, mihin on kuuluttava vähintään 16 jäsentä 28:sta, kun ratkaisu tehdään komission ja/tai korkean edustajan ehdotuksesta Muissa tapauksissa 72 prosenttia jäsenvaltioista, mihin on kuuluttava vähintään 21 jäsentä 28:sta Puolesta äänestävien jäsenvaltioiden on edustettava vähintään 65:tä prosenttia unionin väestöstä Määräenemmistö on neuvoston yleisimmin noudattama äänestyskäytäntö. Sitä noudatetaan, kun neuvosto tekee päätöksiä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen eli yhteispäätösmenettelyllä. Päätöksenteon estävään määrävähemmistöön vaaditaan vähintään neljä neuvoston jäsentä, jotka edustavat yli 35:tä prosenttia EU:n väestöstä. Noin 80 prosenttia EU:n lainsäädännöstä hyväksytään tällä menettelyllä. Muita vaihtoehtoja ovat yksinkertainen enemmistö (15 jäsenvaltiota äänestää puolesta) ja yksimielisyys (kaikki äänet puolesta). Jäsenvaltiot voivat vielä 31. maaliskuuta 2017 asti pyytää, että määräenemmistöpäätöksentekoon sovelletaan aikaisempaa sääntöä, jonka oikeusperusta on Kroatian liittymissopimuksen 20 artikla. Kyseisen säännön mukaan kunkin jäsenvaltion edustajalla on tietty, EU:n perussopimuksissa sovittu määrä ääniä. Äänet on painotettu suhteessa kunkin jäsenvaltion väkilukuun. 62 Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

63 V EU:N NEUVOSTON PÄÄSIHTEERIT JA PÄÄSIHTEERISTÖN KEHITYS Christian Calmes, LU Pääsihteeri 9. syyskuuta kesäkuuta henkilöä työskenteli pääsihteeristössä marraskuussa 1952 Nicolas Hommel, LU Pääsihteeri 1. heinäkuuta lokakuuta henkilöä työskenteli pääsihteeristössä heinäkuussa 1973 Niels Ersbøll, DK Pääsihteeri 8. lokakuuta elokuuta henkilöä työskenteli pääsihteeristössä lokakuussa 1980 Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 63

64 Jürgen Trumpf, DE Pääsihteeri 1. syyskuuta lokakuuta henkilöä työskenteli pääsihteeristössä syyskuussa 1994 Javier Solana, ES Pääsihteeri ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja 18. lokakuuta marraskuuta henkilöä työskenteli pääsihteeristössä marraskuussa 1999 Pierre de Boissieu ( 64 ), FR Pääsihteeri 1. joulukuuta kesäkuuta henkilöä työskenteli pääsihteeristössä joulukuussa 2009 ( 64 ) Ennen pääsihteeriksi tuloaan Pierre de Boissieu toimi varapääsihteerinä 18. lokakuuta marraskuuta Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen FI Tammikuu 2016

65 Uwe Corsepius, DE Pääsihteeri 26. kesäkuuta kesäkuuta henkilöä työskenteli pääsihteeristössä kesäkuussa 2011 Jeppe Tranholm-Mikkelsen, DK Pääsihteeri 1. heinäkuuta 2015 alkaen henkilöä työskenteli pääsihteeristössä heinäkuussa 2015 Tammikuu 2016 FI Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto kautta aikojen 65

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden

Lisätiedot

17033/1/09 REV 1 eho,krl/ess,ajr/tia 1 DQPG

17033/1/09 REV 1 eho,krl/ess,ajr/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (04.12) (OR. en) 17033/1/09 REV 1 POLGEN 230 CO EUR-PREP 4 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Neuvosto / Eurooppa-neuvosto Asia:

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, Eurooppa-neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (2009/882/EU)

EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, Eurooppa-neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (2009/882/EU) 2.12.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 315/51 EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, Eurooppa-neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (2009/882/EU) EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

Lisätiedot

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA HISTORIA RAKENNE

OIKEUSPERUSTA HISTORIA RAKENNE EUROOPPA-NEUVOSTO Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet. Se antaa Euroopan unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja tekee yleiset poliittiset linjaukset.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2016/0206 (NLE) 2016/0220 (NLE) 2016/0205 (NLE) 12853/16 LIMITE PUBLIC WTO 273 SERVICES 23 FDI 19 CDN

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

PUBLIC. Bryssel, 9. joulukuuta 1999 (10.01) (OR. f) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 13516/99 LIMITE PV/CONS 75 SOC 429

PUBLIC. Bryssel, 9. joulukuuta 1999 (10.01) (OR. f) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 13516/99 LIMITE PV/CONS 75 SOC 429 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 1999 (10.01) (OR. f) 13516/99 LIMITE PUBLIC PV/CONS 75 SOC 429 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Neuvoston 2226. istunto (työ- ja sosiaaliasiat), Bryssel,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel SEC(2011) 1507 lopullinen. Luonnos

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel SEC(2011) 1507 lopullinen. Luonnos EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.12.2011 SEC(2011) 1507 lopullinen Luonnos EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON, KOMISSION, EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIMEN, TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin

Lisätiedot

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. heinäkuuta 2011 (05.08) (OR. en) 10548/11 LIMITE PV/CONS 31 EDUC 102 JEUN 32 CULT 34 SPORT 20

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. heinäkuuta 2011 (05.08) (OR. en) 10548/11 LIMITE PV/CONS 31 EDUC 102 JEUN 32 CULT 34 SPORT 20 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 18. heinäkuuta 2011 (05.08) (OR. en) 10548/11 PUBLIC LIMITE PV/CONS 31 EDUC 102 JEUN 32 CULT 34 SPORT 20 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5306/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0189 (NLE) JAI 35 COPEN 7

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5306/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0189 (NLE) JAI 35 COPEN 7 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5306/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0189 (NLE) JAI 35 COPEN 7 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisestä oikeusavusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

PUBLIC. Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14408/02 LIMITE PV/CONS 60

PUBLIC. Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14408/02 LIMITE PV/CONS 60 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) 14408/02 LIMITE PUBLIC PV/CONS 60 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 2463. istunto (YLEISET ASIAT

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista

Lisätiedot

15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B

15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2014 (OR. en) 15466/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 14799/14 FSTR 66 FC 46 REGIO 126 SOC 777 AGRISTR

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21017/17 LIMITE PUBLIC BXT 25 POLGEN 64 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS SEU 50 artiklan ad hoc -työryhmän,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21016/17 LIMITE BXT 24 PUBLIC SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Ison-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0049 (NLE) 6795/17 UD 55 CORDROGUE 31 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 28. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT

Lisätiedot

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0258 (NLE) 2014/0259 (NLE) 6426/15 SOC 91 EMPL 43 MIGR 11 JAI 103 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0102 (NLE) 8791/15 COEST 137 WTO 108 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 11. toukokuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.10.2017 COM(2017) 564 final 2017/0246 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.5.2015 COM(2015) 197 final 2015/0102 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

PUBLIC 14422/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PV/CONS 57 RELEX 948

PUBLIC 14422/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PV/CONS 57 RELEX 948 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 57 RELEX 948 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3498. istunto (ulkoasiat),

Lisätiedot

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella

Lisätiedot

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/2023(INI) 6. joulukuuta 2001 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.3.2018 COM(2018) 168 final 2018/0078 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS komission valtuuttamisesta hyväksymään unionin puolesta maailmanlaajuinen sopimus turvallisesta, hallitusta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 JOHDANTO Brysselissä 8. marraskuuta 2006 kokoontuneet Euroopan parlamentin, Andien parlamentin, Keski-Amerikan

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 51 final 2016/0367 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet

Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (07.12) (OR. fr,es) 17196/09 POLGEN 232 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2018 (OR. en) 9694/01 DCL 1 CATS 20 COPEN 25 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: Päivämäärä: 7. kesäkuuta 2001 Muuttunut jakelu: Julkinen Asia:

Lisätiedot

2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014.

2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0045 (CNS) 16498/14 FISC 222 ECOFIN 1159 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

SN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI

SN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. tammikuuta 2018 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. tammikuuta 2018 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. tammikuuta 2018 (OR. en) 5350/18 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto LIMITE PUBLIC

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. AKT EU-suurlähettiläskomiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta AKT EUkumppanuussopimuksen

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. AKT EU-suurlähettiläskomiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta AKT EUkumppanuussopimuksen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2016 COM(2016) 28 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EU-suurlähettiläskomiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta AKT EUkumppanuussopimuksen

Lisätiedot

PE-CONS 22/1/16 REV 1 FI

PE-CONS 22/1/16 REV 1 FI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg, 6. heinäkuuta 2016 (OR. en) 2015/0906 (COD) LEX 1684 PE-CONS 22/1/16 REV 1 JUR 214 INST 212 COUR 28 CODEC 644 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Lisätiedot

ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00, klo 9.

ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00, klo 9. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2019 (OR. en) 10824/19 OJ CRP2 25 ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00,

Lisätiedot

PUBLIC. Bryssel, 14. heinäkuuta 2000 (31.08) (OR. fr) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 9234/00 LIMITE PV/CONS 35 EDUC 96

PUBLIC. Bryssel, 14. heinäkuuta 2000 (31.08) (OR. fr) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 9234/00 LIMITE PV/CONS 35 EDUC 96 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. heinäkuuta 2000 (31.08) (OR. fr) 9234/00 LIMITE PUBLIC PV/CONS 35 EDUC 96 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Neuvoston 2270. istunto (KOULUTUS), Luxemburg,

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

L 172 virallinen lehti

L 172 virallinen lehti Euroopan unionin L 172 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 61. vuosikerta 9. heinäkuuta 2018 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0400 (CNS) 14950/14 SC 182 ECON 1002 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7079/17 ENFOPOL 116 JAI 225 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 7078/17 Asia: Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0053 (NLE) 7128/15 VISA 98 COLAC 27 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0317 (NLE) 15374/17 COLAC 134 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) 13992/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission jäsenmäärää koskevasta Eurooppa-neuvoston päätösluonnoksesta.

Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission jäsenmäärää koskevasta Eurooppa-neuvoston päätösluonnoksesta. Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS2012-00516 VNEUS Kaila Heidi(VNK) 21.09.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia EU/Eurooppa-neuvoston päätös komission jäsenmäärästä U/E-tunnus: EUTORI-numero:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI * Neuvoston istunto (KULTTUURI/AUDIOVISUAALINEN ALA) Luxemburg, 28. kesäkuuta 1999

EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI * Neuvoston istunto (KULTTUURI/AUDIOVISUAALINEN ALA) Luxemburg, 28. kesäkuuta 1999 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 29. heinäkuuta 1999 (08.09) (OR. f) PUBLIC 9630/99 LIMITE PV/CONS 44 CULTURE 48 AUDIO 20 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI * Neuvoston 2195. istunto (KULTTUURI/AUDIOVISUAALINEN

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.1.2018 COM(2017) 812 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtuutuksesta aloittaa neuvottelut merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevasta kansainvälisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2017 COM(2017) 416 final 2017/0187 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5303/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0186 (NLE) JAI 32 AUS 2 RELEX 30 DATAPROTECT 4

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5303/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0186 (NLE) JAI 32 AUS 2 RELEX 30 DATAPROTECT 4 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5303/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0186 (NLE) JAI 32 AUS 2 RELEX 30 DATAPROTECT 4 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS sopimuksen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

GSC.TFUK. Bryssel, 11. huhtikuuta 2019 (OR. en) XT 21027/19. Toimielinten välinen asia: 2019/0097 (NLE) BXT 44. SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

GSC.TFUK. Bryssel, 11. huhtikuuta 2019 (OR. en) XT 21027/19. Toimielinten välinen asia: 2019/0097 (NLE) BXT 44. SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Bryssel, 11. huhtikuuta 2019 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2019/0097 (NLE) XT 21027/19 BXT 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan

Lisätiedot