I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN -PROJEKTI Sähköinen perehdytysopas

Transkriptio

1 I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN -PROJEKTI Sähköinen perehdytysopas Seija Perttunen - Merja Sarajärvi Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Perttunen, Seija & Sarajärvi Merja. I.v.-lääkehoidon turvallinen toteuttaminen -perehdytysopas Haukiputaan terveyskeskukseen. Oulu, syksy 2006, 26 s. + 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa I.v.-lääkehoidon turvallinen toteuttaminen -projekti yhteistyössä Haukiputaan terveyskeskuksen kanssa. Projektin tehtävänä oli tuottaa sähköinen i.v.-lääkehoidon perehdytysopas terveyskeskuksessa työskentelevien sairaanhoitajien käyttöön. I.v.-lääkehoidon turvallinen toteuttaminen -perehdytysoppaan tavoitteena on ohjata sairaanhoitajia tuottamaan turvallista ja aseptisesti laadukasta laskimonsisäistä lääkehoitoa. Yhtenäinen aseptinen toimintatapa parantaa potilasturvallisuutta, ehkäisee infektioita, vähentää hoitokustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Lisäksi sairaanhoitajan työturvallisuus paranee. Perehdytysopas toteutettiin yhteistyössä Haukiputaan terveyskeskuksen ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. I.v.-lääkehoidon turvallinen toteuttaminen -perehdytysopas sijoitetaan Haukiputaan terveyskeskuksen intranetissä käytössä olevaan potilastietojärjestelmään. Jatkokehittämishaasteena opinnäytetyöllemme on sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan päivittäminen uusien i.v.-lääkkeiden ja tutkimustiedon lisääntyessä. Asiasanat: i.v.-lääkehoito, aseptiikka, opas, projekti

3 ABSTRACT Perttunen, Seija & Sarajärvi Merja. A project work: The safe administration of i.v. medication directions for health care centre of Haukipudas. Oulu, autumn Language: Finnish, 26 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak North, Oulu, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Nurse (Polytechnic). The purpose of this thesis was to carry out a project called The safe administration of i.v. medication in co-operation with the health care centre of Haukipudas, Finland. The task of the project was to design electric directions of the safe administration of intravenous medication for nurses working in the health care centre of Haukipudas. The aim of the project The safe administration of i.v. medication is to guide the nurses to produce safe and aseptic intravenous medication of good quality. A consistent aseptic method improves patient safety, prevents infections, reduces the cost of treatment and human suffering. The nurse s safety at work also gets better. The directions were carried out in co-operation with the health care centre of Haukipudas and the Diaconia University of Applied Sciences. The safe administration of i.v. medication directions will be located in the patient data system on the intranet of the health care centre of Haukipudas. As new i.v. medication and research increase, the updating of the safe administration of i.v. medication directions could be a challenge for further developement. Keywords: i.v. medication, aseptics, directions, project

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 JOHDANTO I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Laskimonsisäiseen (i.v.) lääkehoitoon liittyviä keskeisiä käsitteitä Terveydenhuoltohenkilöstön lääkehoidon osaamisen ylläpitäminen Lääkehoidon lupakäytännöt terveydenhuollossa I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN -PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Projektin tehtävät Sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan suunnittelu ja toteutus Perehdytysoppaaseen tulevan sisällön valinnan perustelut Terveyskeskuksen lääkehoitosuunnitelman mukainen i.v.-lääkehoidon lupakäytäntö Aseptiikka i.v.-lääkehoidon toteuttamisessa I.v.-lääkehoitoa varten tarvittava laskimoyhteys I.v.-lääkkeiden käsittely terveyskeskuksessa Sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan ulkoasu I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN PROJEKTIN ARVIOINTIA Oppaan arviointia Projektin kokonaisarviointia...20 POHDINTA...22 LÄHTEET...24 LIITTEET Liite 1 Projektisuunnitelma Liite 2 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 3 Opinnäytetyön tekijänoikeudet Liite 4 I.v.-lääkehoidon turvallinen toteuttaminen- perehdytysopas

5 JOHDANTO Sairaanhoitajan työssä lääkehoito on riskialtista hoitotyön muuttuessa yhä monipuolisemmaksi ja vaativammaksi. Nykyisin työvoiman niukkuus sekä sairaanhoitajien kiire ja pitkät työvuorot huonontavat vaativassa lääkehoidossa tarvittavaa tarkkuutta. Lääkehoidossa ei ole varaa virheisiin. Toimipaikoissa tulee olla selkeät helposti saatavilla olevat lääkehoidon ohjeet. Kaikki sairaanhoitajat eivät tunne lääkehoitoa säätelevää ohjeistusta ja lainsäädäntöä riittävän hyvin. Viime aikoina julkisuudessakin on keskusteltu paljon sairaanhoitajien puutteellisista lääkelaskutaidoista ja lääkitysvirheiden lisääntymisestä. Jo laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä velvoittaa sairaanhoitajia päivittämään ja täydentämään tietojaan ja toimintatapojaan. Ammattikorkeakoulusta sairaanhoitaja saa perustyökalut lääkehoidon toteuttamiseen, mutta hänen on kuitenkin päivitettävä tietojaan turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta oma-aloitteisesti ja säännöllisesti. Työyhteisöt voivat erilaisin keinoin vaikuttaa turvallisen lääkehoidon toteutumiseen. Haukiputaalla koettiin haitallisena yhtenäisen ja helppokäyttöisen lääkehoidon ohjeistuksen puuttuminen. Laskimonsisäisten lääkkeiden käsittely- ja anto-ohjeita ei ollut saatavilla keskitetysti. Opinnäytetyössämme laadimme sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan, jossa käymme lävitse Haukiputaan terveyskeskuksessa käytössä olevat i.v.- lääkkeet ja niiden oikeaoppisen käsittelyn. Käsittelemme myös i.v.-lääkehoitoon liittyvää aseptiikkaa, lääkehoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä ja laskimokanylointia, koska ne ovat olennainen osa turvallista i.v.-lääkehoidon toteuttamista. Opinnäytetyössämme käsittelemme turvallista i.v.-lääkehoidon toteuttamista sairaanhoitajan tekemän hoitotyön, lääkehoitoa ohjaavan lainsäädännön ja lääkehoitoon liittyvän aseptiikan näkökulmista. Tavoitteenamme on, että sähköinen i.v.-lääkehoidon perehdytysopas parantaa Haukiputaan terveyskeskuksessa toteutettavan laskimonsisäisen lääkehoidon laatua ja turvallisuutta.

6 6 2 I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Laskimonsisäiseen (i.v.) lääkehoitoon liittyviä keskeisiä käsitteitä Lääkelain (1987/395) mukaan lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä. Lääkkeeksi katsotaan sisäisesti tai ulkoisesti käytettävä aine tai aineiden yhdistelmä, jota voidaan käyttää elintoimintojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamiseksi. Lääkehoidon toteutus on yksi sairaanhoitajan tehtäväalueista. Lääkehoitoon liittyvät asiat on ohjeistettu erilaisilla säädöksillä. Lääkelain tarkoituksena on mm. ylläpitää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuutta. Aikaisemmin lääkehoidon toteuttamista terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ohjattiin Lääkintöhallituksen yleiskirjeellä 1929 vuodelta Yleiskirje kumottiin 2002, kun Lääkelaitoksen määräys sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten toiminnasta tuli voimaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati vuonna 2006 valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Oppaan tarkoituksena on yhtenäistää lääkehoitoon liittyvät periaatteet ja lääkehoitoon liittyvät vastuunjaot ja vähimmäisvaatimukset. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Osa lääkeaineista hajoaa ruuansulatuskanavassa tai ei imeydy sieltä riittävästi. Tämän vuoksi ne joudutaan antamaan laskimonsisäisesti, jolloin saavutetaan nopeasti suuri lääkeainepitoisuus elimistössä. Laskimonsisäistä eli intravenoosista (i.v.) lääkitystä käytetään yleisesti sairaalahoidossa. Lääke voidaan antaa laskimoon nopeana kertaannoksena tai yhdestä muutamaan minuuttiin kestävänä ruiskeena eli injektiona. Laskimonsisäistä nesteensiirtoa (infuusio) tarvitaan myös laskimoon annettavaa neste- ja ravitsemushoitoa tai verensiirtoa varten. (Ernvall, Pulli, Salonen, Nurminen, Kaukkila 2003, 17.) Laskimonsisäisellä hoidolla tarkoitetaan siis laskimonsisäisesti annettavaa lääke-, neste- ja verensiirtohoitoa sekä niihin liittyvien laimennosten valmistamista ja käyttökuntoon saattamista. Laskimonsisäiseen hoitoon kuuluu myös hoidon edellyttämien toimenpiteiden, kuten perifeerisen laskimon kanyloinnin hallinta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 14.)

7 7 Lääkehoidon koulutuksen saaneella terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan laillistetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä niitä, jotka ovat peruskoulutuksessaan saaneet lääkehoidon koulutusta. Henkilöt ovat saaneet ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan ja heillä on lain nojalla oikeus käyttää laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä. Lääkehoidon koulutuksen saaneella nimikesuojatulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan nimikesuojatuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä niitä, joiden peruskoulutukseen sisältyy lääkehoidon koulutusta (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559, luku 1 2 ). Lääkehoitoon liittyvällä aseptiikalla tarkoitetaan elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaamista mikrobikontaminaatiolta poistamalla, estämällä tai tuhoamalla mikrobit (Ratia, Vuento, Grönroos 2005, 139). Laskimonsisäisen lääkehoidon perustana on aseptinen toiminta ja hyvä steriliteetti. Kädet ovat keskeisessä asemassa mahdollisen mikrobikontaminaation välittymisessä, olipa käsittelyn kohteena mikä tahansa lääkemuoto. Parenteraalisten (muun kuin ruuansulatuskanavan kautta annettavien) valmisteiden tulee olla steriilejä myös käyttökuntoon saatettuina injektioruiskuissa, infuusionesteisiin sekoitettuna tai erilaisten pumppujen säiliöihin annosteltuina. (Torniainen, Routamaa 2005, ) Käsien desinfiointi ennen lääkehoidon toteuttamista on osa hyvää käsihygieniaa. Käsihygienialla ymmärretään terveydenhuollon piirissä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla estetään mikrobien liikkuminen henkilökunnan, potilaiden ja ympäristön välillä. Tehdaspuhtaat suojakäsineet suojaavat henkilökunnan käsiä mikrobien kertymiseltä. Kosketustartunnan tärkeyttä ei aina ymmärretä, tämän vuoksi käsihygienia toteutuu terveydenhuollossa enintään puolessa tilanteista, joissa se olisi oleellinen asia infektion torjunnan kannalta. Nykyisin, kun saippuapesu on korvattu alkoholipitoisella käsihuuhteella, on käsihygienia selvästi parantunut. Alkoholihuuhdehieronta estää sienten, bakteerien ja virusten siirtymisen kosketustartuntana tehokkaammin ja nopeammin kuin saippuapesu. (Syrjälä 2005, 1694.) Ihon rasvahapoilla on bakteereita ja sieniä tuhoavia vaikutuksia. Toistuva saippuapesu vähentää ihon luontaista rasvapitoisuutta ja altistaa ärsytysihottumalle, jolloin iholla on tavallista enemmän mikrobeja. Saippuapesu myös irrottaa mikrobeja ympäristöön. Käsihygienian toteuttaminen ei ole rahasta kiinni. Oys:ssa suoritettujen laskelmien mukaan kerta-annos käsihuuhdetta maksaa euroa. (Syrjälä, Teirilä, Kujala, Ojajärvi 2005, )

8 8 Sairaalainfektio määritellään infektioksi, joka saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä tai on yhteydessä siellä tehtyyn toimenpiteeseen. Se on komplikaatio, joka lisää sairastuvuutta, kuolleisuutta ja hoidon kustannuksia, kun mikrobilääkkeiden ja diagnostisten tutkimusten tarve lisääntyy. Hoitojaksot pitenevät, tulee uusia hoitojaksoja ja siten hoitohenkilöstön tarve lisääntyy. Hyvää hoidon laatua mitataan sairaalainfektioiden esiintyvyydellä. (Kansanterveyslaitos 2005.) Suomen terveydenhoitoalan laitoksissa sairaalainfektioiden seuranta ja torjunta eivät ole lakisääteisesti pakollisia. Nykyisin sairaalainfektioiden torjuntatyössä ja torjuntatyön suunnittelussa käytetään apuna Suomen kuntaliiton julkaisemaa Infektioiden torjunta sairaalassa kirjaa. Jo parinkymmenen vuoden ajan on kaikissa suurissa sairaaloissa Suomessa toiminut sairaalahygieniatoimikunta. Yliopistollisissa sairaaloissa sairaalahygieniasta vastaa infektiolääkäri. (Lyytikäinen ym. 2003, ) Mahdolliseen katetriperäiseen infektioon viittaa pistokohdan punoitus, kuumotus, turvotus tai kipu (Ala-Kokko ym. 2000, ). Sairaanhoitajan tulee osata erottaa laskimon infektoituminen ekstravasaatiosta, joka johtuu infusoitavan nesteen joutumisesta laskimoa ympäröivään kudokseen. Ekstravasaatio aiheuttaa punoitusta, turpoamista ja jopa kudoksen kuolion. (Hindley 2004, ) Flebiitillä (laskimotulehdus) tarkoitetaan äkillistä, verisuonikanyyliin liittyvää laskimon seinämän tulehdusta, josta voi seurata tromboflebiitti (laskimontukkotulehdus). Mekaaninen flebiitti johtuu ärsytyksestä, joka aiheutuu huonosti kiinnitetyn kanyylin liikkumisesta verisuonessa. Kemiallinen flebiitti johtuu verisuonta ärsyttävistä laskimonsisäisistä lääkkeistä ja nesteistä. (Lavery, Ingram 2006, ) Keskuslaskimokatetriperäisten infektioiden ehkäisyn vahvin näyttö perustuu henkilöstön koulutukseen, suojautumiseen katetria asennettaessa sekä alkoholipitoisten desinfektioaineiden käyttöön. Katetriperäisten infektioiden esiintyvyys on riippuvainen keskuslaskimokatetrin lääkkeenantoporttien määrästä. Katetriperäisten infektioiden esiintyvyys on saatu vähenemään henkilökunnan koulutuksella ja samalla on saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä. (Ala-Kokko, Syrjälä 2005, ).

9 9 2.2 Terveydenhuoltohenkilöstön lääkehoidon osaamisen ylläpitäminen Ammattihenkilölain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Kansanterveyslain mukaan terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja työn vaativuudesta riippuen osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. (Kansanterveyslaki.) Lääkehoito on riskialtista ja siinä on monia virhemahdollisuuksia, tästä johtuen sitä ohjataan useilla säädöksillä. Uusien, tehokkaasti vaikuttavien lääkkeiden kehittyminen asettaa suuria vaatimuksia sairaanhoitajien lääkehoitotaidoille. Potilaan lääke- ja nestehoito ovat hoitotoimintoja, joissa sairaanhoitajan päätöksenteko on erittäin vaativaa; sen vaikutukset potilaaseen eivät ehkä ole jälkikäteen muutettavissa. (Veräjänkorva 2003, ) Lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön tulee ymmärtää lääkehoidon merkitys osana kokonaishoitoa - mitä lääkettä annetaan, kuinka paljon sitä annetaan ja mitä antoreittiä käytetään. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, vaan lääkehoidon toteuttaminen edellyttää farmakologisen, juridiseettisen, fysiologisen, patofysiologisen ja lääkelaskentaan liittyvän tiedon hallintaa. Lääkemuotojen ja lääkevalmisteiden sekä niiden ominaisuuksien ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta eri lääkemuotoja käsitellään oikealla tavalla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) Sairaanhoitajien neste- ja lääkehoitotaidot ovat hyvät, vaikka tietyissä osa-alueissa on myös puutteita; esimerkiksi kirjallisen i.v.-luvan käytännöt eivät ole tuttuja kaikille sairaanhoitajille. Sairaanhoitajan lääkehoitotaidot ovat selkeästi yhteydessä täydennyskoulutukseen, työkokemukseen ja toimipaikan selkeään lääkehoidon ohjeistukseen. On tarpeellista arvioida sairaanhoitajien lääkehoitotaitoja säännöllisesti kaikissa lääkehoidon osa-alueissa hoidon ja hoitotyön laadun osoittamiseksi. Sairaanhoitajien lääkeinformaation saantia tulee parantaa ja kehittää. Systemaattista lääkehoidon koulutusta on järjestettävä usein ja kaikille työyhteisön sairaanhoitajille. Lääkehoidon toimipaikkakohtaisten selkeiden ohjeistusten saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota. (Veräjänkorva 2003, )

10 10 Lääkitysvirheenä käsitetään mikä tahansa lääkehoidon aikana tapahtunut virhe. Virhe voi liittyä lääkkeen määräämiseen, valmistamiseen tai potilaalle antamiseen tai antamatta jättämiseen. Lääkitysvirheiksi ei lasketa kuitenkaan haittavaikutuksia, kuten allergista reaktiota, kun se on tullut lääkeaineen oikeasta annostelusta huolimatta. (Kaukonen 2006, ) Sairaanhoitaja on vastuussa siitä, että oikea potilas saa oikean lääkkeen, oikean annostuksen, oikealla tavalla annettuna ja oikeaan aikaan. Lääkehoidon virheisiin vaikuttavat monet tekijät. Sairaanhoitajan matemaattisten taitojen on oltava hyvät, jotta hän osaa laskea potilaan lääkeannoksen ja tiputusnopeuden oikein. Lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista on myös oltava ajankohtaista tietoa. Sairaanhoitajan työkokemuksen pituudella on merkitystä lääkehoidon oikeassa toteuttamisessa. (O Shea 1999, 497.) 2.3 Lääkehoidon lupakäytännöt terveydenhuollossa Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) valvoo ja ohjaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Lääninhallitus valvoo ja ohjaa oman alueensa yksityistä ja julkista terveydenhuoltoa sekä näissä yksiköissä tapahtuvaa lääkehoidon toteuttamista. Työnantajalla on vastuu siitä, kenelle eri tehtävät työyksikössä kuuluvat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 22.) Jokaisessa yksikössä tulee olla lääkehoitosuunnitelma, josta ilmenevät lääkehoidon ja verensiirtohoidon kannalta oleelliset toimintatavat. Lääkehoitosuunnitelma kattaa yksikön lääkehoidon sisällön ja tarpeiden analysoinnin sekä lääkehoidon prosessin kuvauksen. Siinä kuvataan henkilöstörakenne ja sen tehtävät, määritellään vastuualueet, arvioidaan lääkehoidon osaamista sekä osaamisen ylläpitämistä ja varmistamista. Lääkehoitosuunnitelmaan kuuluu yksikköä koskevat lupakäytännöt, lääkehuoltoa, lääkehoidon dokumentointia ja vaikuttavuuden arviointia sekä potilaan ohjausta ja neuvontaa koskevat asiat. Lääkehoitopoikkeamia seurataan ja niistä pyritään oppimaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, )

11 11 Lääkärin määrätessä nesteensiirron aloituksen, lääkkeenannon ihon alle, lihakseen tai suoneen, hänen tulee varmistua, että lääkkeen antaa tehtävään koulutettu ja riittävästi kokemusta omaava terveydenhuollon ammattihenkilö. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa tulee johtavan lääkärin erikseen päättää joko ammattiryhmittäin tai yksittäisiä henkilöitä koskien oikeudet edellä mainittujen lääkemuotojen antamiseen. (Mattila 2003, 121.) Useissa terveyskeskuksissa ei ole vielä yhtenäisiä lääkehoidon lupakäytäntöjä, vaan lääkehoito perustuu kumoutuneen Lääkintöhallituksen yleiskirjeen ohjeistukseen. Kehittämistarpeita onkin lääkehoidon vastuukysymysten määrittämisessä ja työntekijöiden osaamisen arvioinnissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) 3 I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN -PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Opinnäytetyön aiheen valitsimme syksyllä Haukiputaan terveyskeskuksessa oli koettu tarpeelliseksi yhtenäistää laskimonsisäisen lääkehoidon ohjeistusta. ATKpohjainen ohjeistus päätettiin toteuttaa projektityönä. Projektialoite syntyy toiminnassa koetusta kehittämistarpeesta. Ammattikorkeakoulussa toteutettavien projektien osapuolina ovat yksikön edustajat sekä edustaja organisaatiosta, jonka tarpeita projekti palvelee. (Manninen, Maunu, Läksy 1998, ) Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, suunniteltu ja harkittu hanke, jolla on tietty aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti on ainutkertainen ja sillä on alku ja loppu. Projektityön menestyksekäs toteuttaminen edellyttää sitä, että työskentely on systemaattista, projektityön muotoa ja menetelmää kurinalaisesti noudattava. (Rissanen 2002, ) Haukiputaan terveyskeskuksesta saimme toimeksiannon projektillemme, jonka tavoitteena oli tuottaa heiltä puuttuva sähköinen i.v.-lääkehoidon perehdytysopas. Projekti

12 12 toteutettiin yhteistyössä Haukiputaan terveyskeskuksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. 3.1 Projektin tehtävät Projektin ensimmäisenä päätehtävänä oli projektin asettaminen. Kävimme alustavia keskusteluja Haukiputaan terveyskeskuksen vuodeosasto 1:n osastonhoitajan kanssa. Keskusteluja jatkettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreiden kanssa ja päädyttiin projektin aloittamiseen. Aluksi tutustuimme projektityöskentelyä käsittelevän kirjallisuuteen, koska projektityöskentely oli meille uutta. Seuraavaksi etsimme näyttöön perustuvaa tietoa lääkehoidosta, aseptiikasta sekä lääkehoitoon liittyvästä lainsäädännöstä. Projektin toteuttamiseen osallistuivat Haukiputaan terveyskeskuksen vuodeosasto 1:n osastonhoitaja, terveyskeskusapteekin farmaseutti sekä Diakonia-ammattikorkeakoulusta kaksi lehtoria ja kaksi opiskelijaa. Projektia varten perustettiin projektiorganisaatio, joka koostui projektiryhmästä, ohjausryhmästä sekä tukiryhmästä. Projektiryhmänä me ammattikorkeakoulun opiskelijat vastasimme projektin suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Ohjausryhmä hyväksyi projektisuunnitelman ja valvoi työn etenemistä ja loppuunsaattamista. Ohjausryhmään kuuluivat Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja Haukiputaan terveyskeskuksen vuodeosasto 1:n osastonhoitaja. Aluksi mukana oli myös Haukiputaan terveyskeskuksen johtava hoitaja, hänen jäätyään vuorotteluvapaalle tilalle ei nimetty ketään. Projektin tukiryhmään kuuluivat terveyskeskusfarmaseutti, Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja vuodeosaston kaksi sairaanhoitajaa. Tukiryhmän tehtävänä oli arvioida perehdytysoppaan asiasisällön oikeellisuutta. Sen jäsenet antoivat myös palautetta ja kehitysehdotuksia. Ohjausryhmän ja projektin välinen vuorovaikutus nostaa esille projektin onnistumiset ja ongelmat sekä ohjausryhmän odotukset projektilta (Rissanen 2002, 113). Projektin toinen päätehtävä oli projektisuunnitelman tekeminen. Laadimme projektisuunnitelman kirjallisuuden ja ohjauksen perusteella. Projektisuunnitelmassa selvitetään keinot, joilla projektin tavoite saavutetaan, kuka tekee, mitä tehdään, milloin ja miten. (Pelin 2002, 97.) Suunnittelu muodostaa projektille sisällön ja jäsentää kokonaisuuden

13 13 hallittavaksi. (Viirkorpi 2000, 14.) Aloitimme projektisuunnitelman (Liite 1) tekemisen syksyllä 2005 ja se hyväksyttiin Diakonia-ammattikorkeakoulun puolesta maaliskuussa Saatuamme projektisuunnitelman hyväksytyksi, allekirjoitimme yhteistyösopimuksen (Liite 2) elokuussa Projektin kolmas päätehtävä oli sähköisen perehdytysoppaan laatiminen. Perehdytysoppaaseen keräsimme näyttöön perustuvaa sekä ajankohtaisinta tutkittua tietoa laskimonsisäisen lääkehoidon toteuttamisesta kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä. Palavereiden ja saamiemme kommenttien pohjalta työstimme perehdytysoppaan (Liite 4) lopulliseen muotoonsa syksyllä Neljäntenä päätehtävänä oli loppuraportin tekeminen ja projektin päättäminen. Loppuraporttia työstimme syys-lokakuussa Projektin loppuraportti on hyvä, kun se on esitystavaltaan tuore, sen rakenne on selkeä ja analyyttinen, sisältö luotettava ja hyvin perusteltu. Loppuraportin tulee esittää selkeä arviointi projektin tavoitteiden saavuttamisesta. (Rissanen 2002, ) Projektin päätöskokous pidettiin Haukiputaalla marraskuussa Sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan suunnittelu ja toteutus Projektimme tarkoituksena oli tuottaa Haukiputaan terveyskeskuksen käyttöön sähköinen perehdytysopas turvallisesta laskimonsisäisen lääkehoidon toteuttamisesta. Perehdytysopas tehtiin sähköiseen muotoon hyvän saatavuuden ja päivitettävyyden vuoksi. Perehdytysopas on terveyskeskuksen intranetissä. Suunnittelussa pyrittiin huomioimaan, että perehdytysopas tulee olemaan Haukiputaan terveyskeskuksen eri työyksiköissä sairaanhoitajien perehdytysmateriaalina turvallisen i.v.-lääkehoidon toteuttamisessa. Lääkkeiden antoa erityistilanteissa, kuten esimerkiksi potilaan kanylointia sekä i.v.-lääkehoidon toteuttamista ja siihen liittyviä pätevyysvaatimuksia tulee selkeyttää ja ohjeistaa. Valtaosassa terveyskeskuksia ja sairaaloita lääkkeiden antaminen on ohjeistettu. (Veräjänkorva 2003, 23.) Perehdytysoppaan suunnittelu alkoi i.v.-lääkehoitoa käsittelevään kirjallisuuteen, lainsäädäntöön, farmakologiaan ja aseptiikkaan perehtymällä. Sairaanhoitajien lääkeinfor-

14 14 maatiota tulee lisätä esimerkiksi atk-pohjaisen tallennus- ja tulostusjärjestelmän avulla ja potilaan lääkehoitoa koskevaa informaatiota parantamalla. (Veräjänkorva 2003, 130.) 3.3 Perehdytysoppaaseen tulevan sisällön valinnan perustelut Opinnäytetyömme tilaajalla, Haukiputaan terveyskeskuksella, oli tarve saada käytössäolevaan potilastietojärjestelmään turvallisen lääkehoidon ohjeistus, josta ilmenisi heillä käytössä olevien i.v.-lääkkeiden käyttö- ja laimennusohjeet. Ohjausryhmän palavereissa päätettiin ottaa mukaan myös lupa-asioita sekä kanylointiin ja aseptiikkaan liittyviä asioita, koska ne ovat olennainen osa turvallisen i.v.-lääkehoidon toteuttamista. Haukiputaalla sairaanhoitaja voi työskennellä hyvin erilaista i.v.-lääketietoutta vaativilla osastoilla. Vanhusten hoivaosastolla i.v.-lääkehoito on paljon vähäisempää kuin akuutilla vuodeosastolla tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Oppaan sisältöalueiksi valittiin laajan teoriatiedon pohjalta i.v.-lääkehoitoon liittyvä käsihygienia ja aseptiikka, lääkelainsäädäntö, sairaanhoitajan lääkehoitotaidot, verisuonikanylointi ja laskimonsisäisesti annettavien lääkkeiden käsittely, koska haluttiin päivittää eri työpisteissä toimivien sairaanhoitajien työskentelytapoja. Teoriaosuudessa käsittelemme oppaan taustamateriaalina myös i.v.-lääkehoitoon liittyviä infektioita, koska ne ovat seurausta puutteellisesta aseptiikasta Terveyskeskuksen lääkehoitosuunnitelman mukainen i.v.-lääkehoidon lupakäytäntö I.v.-lääkehoidon lupakäytäntöjä käsittelimme oppaassa, koska Haukiputaan terveyskeskuksessa sovelletaan Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito oppaan suosituksia terveyskeskusten lääkehoitosuunnitelmista, lääkehoidon lisäkoulutuksesta ja näytön antamisesta. Sähköisessä i.v. lääkehoidon perehdytysoppaan i.v.-lupakäytäntöosiossa kerromme, miten Haukiputaalla sairaanhoitaja suorittaa vaaditun i.v.-luvan.

15 15 Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty eritasoisen lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavat lupakäytännöt ja niistä tiedottaminen. Lupakäytäntöjen tulee olla käytössä kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Lääkehoidon osaamista seurataan ja päivitetään säännöllisesti; teoreettista osaamista varmistetaan kirjallisella kokeella ja käytännön osaamista näytöllä. Jotta henkilöstö kykenisi siirtymään eri yksiköissä, tulisi olla alueellinen rekisteri lääkehoitoon oikeuttavista luvista alueittain tai sairaanhoito-/ terveydenhuoltopiireittäin. Henkilöstön lääkehoitoon oikeuttavat luvat pidetään toimintayksiköissä kaikkien nähtävillä tiedonkulun varmistamiseksi ja lääkehoidon sujuvuuden edistämiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) Laskimonsisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttaminen edellyttää aina lisäkoulutusta, näytön antamista omasta osaamisesta sekä toimintayksikön johtavan lääkärin myöntämää lupaa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 54). Haukiputaalla sairaanhoitaja opiskelee i.v.-lääkehoitoa joko itsenäisesti tai käymällä Oulun seudun ammattikorkeakoulun järjestämän lääkehoitokoulutuksen. Työyksikössään hän antaa näytön osaamisestaan ja suorittaa lääkelaskut. Terveyskeskuksen johtava lääkäri myöntää i.v.-luvan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sairaanhoitajan vastuulla on omien tietojensa ajan tasalla pitäminen. Lääkehoidon osalta puutteellisesti koulutettujen ammattihenkilöiden osallistuminen potilaan lääkehoitoon saattaa aiheuttaa vaaraa potilasturvallisuudelle (Veräjänkorva 2003, 23) Aseptiikka i.v.-lääkehoidon toteuttamisessa Valitsimme aseptiikan perehdytysoppaan yhdeksi osioksi, koska sairaanhoitaja omalla toiminnallaan ja valinnoillaan voi vaikuttaa aseptisesti turvallisen i.v.-lääkehoidon toteutumiseen estämällä mikro-organismien pääsyn potilaan elimistöön. Kädet ovat keskeisessä asemassa mikrobikontaminaatiossa, siksi kerromme aseptiikkaosiossa käsihygienasta, käsien desinfektiosta ja käsien ihon hoidosta. Aseptisella omallatunnolla tarkoitetaan sairaanhoitajan eettisiä arvoja ja käsitystä siitä, millaista aseptinen hoito eri tilanteissa on. Kiireestä ja henkilökunnan vähäisyydestä

16 16 huolimatta sairaanhoitajan on toteutettava aseptisesti korkealaatuista neste- ja lääkehoitoa. (Rautava-Nurmi, Saarelainen, Sjövall, Vuorisalo, Westergård 2000, 41.) Huolellinen käsien desinfektio on avainasemassa ehkäistäessä i.v.-lääkehoitoon liittyviä infektioita. Potilas voi infektoitua omasta bakteerifloorastaan tai infektio voi syntyä esim. hoitajan käsistä tulevista mikrobeista bakteerikasvuston päästessä kanyylin mukana verenkiertoon.. Kanyylin pinnalla mikrobit lisääntyvät ja seurauksena on infektio elimistön reagoidessa mikrobien lisääntymiseen. (Hindley, ) Toinen infektioiden syntytapa liittyy lääkkeenantoportteihin, joihin mikrobit pääsevät henkilökunnan käsistä. Tällöin kanyylin sisäpinta kolonisoituu mikrobeilla. (Ala-Kokko, Laurila, Alahuhta, Syrjälä 2000, ) Oikea käsihygienia, oikea suojainten käyttö, oikeat työskentelytavat sekä pisto- ja viiltohaavavahinkojen välttäminen vähentävät erityisesti verisuonikatetreihin liittyviä sairaalainfektioita (Syrjälä 2005, 25-32) I.v.-lääkehoitoa varten tarvittava laskimoyhteys Laskimon kanylointi on keskeinen toimenpide toteutettaessa i.v.-lääkehoitoa. Haukiputaan terveyskeskuksessa on käytössä i.v.-lääkehoidon toteuttamista varten erikokoisia lääkkeenantotulpallisia perifeerisiä laskimokanyyleita. Käymme perehdytysoppaan tässä osiossa lävitse kanyloinnin eri vaiheet, jotta toimenpide sujuisi hyvin sekä hoitajan että potilaan kannalta. Teimme oppaaseen myös taulukon helpottamaan oikeankokoisen kanyylin valintaa. Laskimokanylointia tarvitaan laskimoon annettavaa lääke- ja nestehoitoa varten. Koska laskimokanyloinnit ovat potilaalle epämiellyttäviä ja kivuliaita kokemuksia, olisi niihin valmistauduttava huolella. Rauhallinen ympäristö ja hoitajan empaattinen käytös rauhoittavat potilasta. Huolellinen valmistautuminen vähentää myöhäiskomplikaatioiden ilmaantuvuutta. (Hynynen 2001, ) Kanyloitavaa raajaa kannattaa lämmittää, koska lämmittämisen vaikutuksesta laskimot laajenevat. Toimenpide nopeutuu ja potilaalle epämiellyttävät kanylointiyritykset vähenevät. (Paul 2002, 4100.)

17 17 Keskuslaskimon katetrointia (cvk eli central vein catheter) tarvitaan yli kolme vuorokautta kestävän nestehoidon ja parenteraalisen ravitsemuksen sekä laskimoon annettavan lääkehoidon toteuttamista varten. Koska jotkut lääkeaineet ärsyttävät ääreislaskimoita, keskuslaskimossa vallitsevan kovemman verenvirtauksen vuoksi lääkeaineiden suonta ärsyttävä pitoisuus vähenee. (Hynynen 2001, ) Haukiputaan terveyskeskuksessa potilaille ei laiteta keskuslaskimokatetria, mutta erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tuleville potilailla sellainen voi olla käytössä. Sen vuoksi tässä oppaassa on myös keskuslaskimokatetrin käsittely- ja hoito-ohjeet. Verisuonikanyylin pitkä, yhtäjaksoinen käyttöaika lisää laskimotulehduksen riskiä. Suositusten mukaan kanyyli tulisi vaihtaa tunnin välein. Verisuonikanyylin asettajan kokemus ja aseptinen työtapa ovat myös ratkaisevassa asemassa ehkäistäessä kanyyliperäisiä infektioita. (Idvall, Gunninberg 2006, ) Ensihoitotilanteessa asetetut i.v.- lääkehoitoa varten laitetut ääreislaskimokanyylit tulisi vaihtaa mahdollisimman pian, koska hätätilanteessa ei ehkä ole pystytty noudattamaan riittävää aseptiikkaa. (Lavery, Ingram 2006, ) I.v.-lääkkeiden käsittely terveyskeskuksessa Koska sairaanhoitajan työhön Haukiputaan terveyskeskuksessa kuuluu olennaisesti lääkkeen käyttökuntoon saattaminen, valitsimme sen oppaaseen omaksi osiokseen. Sairaanhoitajan täytyy seurata lääkehoidon vaikutusta ja raportoida mahdolliset lääkeainereaktiot. Mikäli hän on epätietoinen lääkkeen antamiseen liittyvistä seikoista, hän ei saa antaa lääkettä ennen kuin hän on saanut lisäinformaatiota asiasta. Oppaassa yhtenä osiona on Haukiputaan terveyskeskuksessa käytössä olevien i.v.-lääkkeiden käsittely- ja laimennusohjeet. Laitoskohtainen lääkehoidon ohjeistus vähentää virheitä lääkkeen oikeassa antamisessa. Lääkehoidon turvallisuus lisääntyy ja virhemahdollisuus pienenee, kun hoitaja tarkastaa lääkevalmisteen etiketin, käsittelee lääkkeen steriilillä alustalla, käyttää lääkelisäystarraa valmistelemansa lääkkeeseen ja tarkastaa potilaan henkilöllisyyden. (Veräjänkorva 2003, ) Lääkkeet säilytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti valmistajan suosittelemassa säilytyslämpötilassa (Torniainen, Routamaa 2005, ).

18 18 Haukiputaalla sairaanhoitaja valmistaa potilaskohtaiset lääkeannokset osastolla. Valmisteen käyttökuntoon saattaminen edellyttää ammattitaitoa ja huolellisuutta, jotta valmiste on steriili vielä käyttökuntoon saattamisen jälkeenkin (Torniainen, Routamaa 2005, ). Mikrobikontaminaatiot välittyvät paitsi huonon käsihygienian myös työskentelytilan epäpuhtaan ilman kautta. Puhdastilan ja aseptiikan tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa laskimonsisäisten lääkevalmisteiden käsittelyssä. (Torniainen, Routamaa 2005, ) 3.4 Sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan ulkoasu Sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan hyvä ulkoasu houkuttelee syventymään aiheeseen. Selkeä ulkoasu helpottaa tekstin ymmärtämistä sopivan kokoisina asiakokonaisuuksina. Ohjeistus on toimiva, jos se on hyvin saatavilla ja se on hyvin päivitettävissä. Tietoverkko on julkaisukanava, jossa uusin versio on kaikkien saatavilla. Työyksikkökohtaisena ohjeistus on helppo hallita ja päivittää. Sairaalan sisäiseen tietoverkkoon eli intranettiin viedyt ohjeet ovat organisaation koko henkilökunnan käytettävissä. (Torkkola, Heikkinen, Tiainen 2002, ) Opinnäytetyömme edetessä luimme kirjoittamaamme tekstiä moneen kertaan. Opponentit, opettajat sekä tuotteen tilaaja arvioivat perehdytysoppaan sisältöä ja ulkoasua. Itse ei välttämättä huomaa omalle tekstille sokeutuessaan epäjohdonmukaisia ja epäselviä lauseita. Muutimme tekstiä muilta saatujen palautteiden sekä omien havaintojemme pohjalta. Pyrimme tekemään oppaasta mahdollisimman selkeän ja helppolukuisen. I.v.-lääkehoidon turvallinen toteuttaminen oppaan ensimmäiseksi sivuksi teimme selkeän kansilehden, jossa on perehdytysoppaan nimi sekä käsittelemiemme aihekokonaisuuksien otsikot. Otsikoinnin pyrimme saamaan sisältöä vastaavaksi. Käytimme riittävän suurta Comic Sans MS-fonttia, jotta teksti on selkeää ja helposti luettavaa. Yleisilmeen kohentamiseksi käytimme hillittyjä värejä ja tekstikehyksiä. Liukuvärjäystä käytettäessä otsikointi näkyy vaalealta pohjalta selvemmin. Sijoittelimme kehystetyt otsikot harmonisesti ja tasapainoisesti sivulle. Halusimme elävyyttä valkoiselle taustalle, joten kopioimme Microsoft Officen ClipArt-tiedostosta lääkehoitoon viittaavan kuvan kansi-

19 19 lehdelle vesileimaksi. Parantaaksemme käyttömukavuutta loimme hyperlinkkejä kansilehdeltä varsinaisille ohjesivuille. Hyperlinkkejä käytimme myös varsinaisen oppaan sisälläkin, esim. lääkeluettelosta pääsee hyperlinkillä lääketaulukkoon haluamansa lääkkeen kohtaan. Lääketaulukkoon olemme tehneet i.v.-lääkkeiden laimennus- ja antoohjeet. Valitsimme Comic Sans MS-fontin koko oppaaseen sen selkeyden ja helppolukuisuuden vuoksi. Oppaan luettavuuden kannalta valitsimme tekstirivin tasauksen tasapalstaiseksi ja riviväliksi 1. Asettelussa jätimme oppaaseen väljyyttä ja tyhjää tilaa, koska ilmavuus lisää ohjeen ymmärrettävyyttä. (Torkkola 2002, ) Tekstin ulkoasussa olemme noudattaneet Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjallisten töiden opasta. 4 I.V.-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN PROJEKTIN ARVIOINTIA 4.1 Oppaan arviointia Oppaan ulkoasu muotoutui projektin kuluessa useaan otteeseen ennen lopullista ulkoasua. Halusimme oppaasta selkeän ja helppolukuisen. Koska opas on sähköisessä muodossa Haukiputaan terveyskeskuksen intranetissä, se on helppo päivittää. Oppaan sijainti on potilastietojärjestelmässä, josta se on aina sairaanhoitajan luettavissa. Ohjausryhmän palavereissa keskustelimme paljon oppaan sisällöstä ja näiden keskusteluiden pohjalta rajasimme pois esim. infuusiopumppuihin ja verensiirtoon liittyvät asiat. Opinnäytetyön aika- ja henkilöresurssit eivät mahdollistaneet niiden mukaan ottamista vaan keskityimme keskustelujen pohjalta tulleisiin keskeisiin aiheisiin. Kielellisesti tekstin muokkaaminen lyhyeen muotoon vei aikaa, mutta äidinkielellisesti työmme on sujunut hyvin. Lähetimme lääkeluettelon ja lääketaulukon Haukiputaan terveyskeskuksen johtavan lääkärin ja farmaseutin tarkastettavaksi. Olemme huomioineet heidän tekemänsä korjausehdotukset.

20 20 Oppaan luovutimme Haukiputaan terveyskeskukseen USB-muistitikulla loppupalaverissa marraskuussa Tällöin luovutimme myös oppaan copyright -oikeudet (Liite 3) Haukiputaan terveyskeskukselle moraalisten tekijänoikeuksien säilyessä meillä. Terveyskeskuksen henkilökunta oli tyytyväinen oppaan asiasisältöön ja ulkoasuun. Tarvittaessa osastot voivat tulostaa oppaasta paperiversion. Opas toimii turvallisen i.v.-lääkehoidon tukena ja perehdytysmateriaalina. Tuotteen tilaajana Haukiputaan terveyskeskus on tuonut esille perehdytysoppaan tarpeellisuuden perehdytysmateriaalina työntekijöiden siirtyessä työpisteestä toiseen. Tuotteen helpon siirrettävyyden ja päivitettävyyden ansiosta on Haukiputaalla jo herännyt ajatus tuotteen mahdollisesta käyttämisestä myös ympäristökuntien terveyskeskuksissa. 4.2 Projektin kokonaisarviointia Opinnäytetyöllemme lähtökohtana oli saada aihe, josta oppisimme paljon. Kysyimme ehdotuksia Pudasjärven ja Haukiputaan terveyskeskuksista, joista jälkimmäisessä oli tarvetta i.v.-lääkehoidon ohjeistuksen yhtenäistämiselle. Siitä muotoutui käymiemme keskustelujen pohjalta ajatus intranetissä hoitohenkilökunnan saatavissa olevasta sähköisestä perehdytysoppaasta. Aihevalinta oli ajankohtainen, koska lääkehoidon turvallinen toteutus on noussut hoitoalalla keskeiseksi keskustelun aiheeksi. Lääkintöhallituksen yleiskirjeen n:o 1929 vuodelta 1987 kumouduttua , julkaisi myös sosiaalija terveysministeriö suosituksen turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta keväällä Opinnäytetyön tekemisen aloitimme syksyn 2005 aikana, mutta projekti lähti etenemään vauhdikkaammin vasta keväällä Aloitimme perehtymällä projektityöskentelyä käsittelevään kirjallisuuteen, koska kummallakaan meistä ei ollut kokemusta projektityöskentelystä. Projektisuunnitelman rungon tekeminen oli selkeää, sisällöllisistä seikoista saimme ohjausta ja palautetta opinnäytetyöseminaareissa. Kaikki projektissa mukana olleet jäsenet ovat olleet kannustavia ja auttaneet meitä eteenpäin. Pysyimme hyvin projektia varten laatimassamme budjetissa.

21 21 Mielestämme valitsemamme aihe on ajankohtainen ja sähköisessä muodossa toteutettuna sillä on myös uutuusarvoa. Teoriatietoa keräsimme sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä, mutta varsinkin ulkomaisten lähteiden kohdalla kriittisyys oli tarpeen. Esimerkiksi useissa aseptiikkaa käsittelevissä ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa korostui käsien saippuapesu alkoholihuuhteen käytön ohella. Projektityötä tehdessämme olemme sisäistäneet tutkivan ammattikäytännön periaatteita, olemme oppineet hakemaan tietoa erityyppisistä lähteistä sekä arvioimaan niiden tieteellistä luotettavuutta. ATK-taitomme ovat kasvaneet opasta toteuttaessamme. Asiantuntijuus kehittyy, kun opiskelija omalla opinnäytetyöllään kykenee vastaamaan työyhteisön hänelle antamiin haasteisiin. Opinnäytetyön tulee tuottaa työelämässä kehittyvää tietotaitoa ja opiskelijan myönteistä asennetta itsensä kehittämiseen. Opiskelija huomaa oman työnsä integroituneena osaksi laajempaa kokonaisuutta. (Frilander-Paavilainen 2005, )

22 22 POHDINTA Jo laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) korostaa potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvän kohteluun, tiedonsaantioikeutta terveydentilastaan ja hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta sekä potilaan itsemääräämisoikeutta. Tavoitteenamme oli saada uutta tietoa laskimonsisäisen lääkehoidon toteuttamisesta sekä projektityöskentelystä. Olemme pystyneet laajentamaan ja kehittämään tietämystämme turvallisesta lääkehoidosta tulevina terveydenhuollon ammattilaisina. Myös projektin toteuttaminen ja sen eteneminen ovat tulleet tutuiksi. Pharmaca Fennican käyttö on tullut jouhevammaksi etsiessämme lääkkeisiin liittyviä annosteluohjeita. Opinnäytetyömme aiheen löydettyämme sen työstäminen sujui kohtalaisen helposti. Ohjausryhmän kokouksissa sovimme yhdessä oppaassa käsiteltävät asiakokonaisuudet, joitain asioita jouduimme kuitenkin rajaamaan oppaan ulkopuolelle. Mukaan eivät mahtuneet mm. infuusioautomaatit, verensiirtoon liittyvät asiat ja epiduraalitilaan annettavat lääkkeet. Keskeiseksi osioksi nousivat Haukiputaalla käytössä olevien i.v.-lääkkeiden laimennus- ja käyttöohjeet. Mielestämme yhtenäiset ohjeet lisäävät potilasturvallisuutta ja vähentävät hoitokustannuksia. Projektityöskentelyn olemme kokeneet haastavana ja kasvattavana. Se on vaatinut stressinsietokykyä, joustavuutta, ajankäytön hallintaa, oman työn arviointia ja yhteistyötaitoja projektiin osallistuneiden kanssa. Oppaan tekeminen on ollut motivoivaa, koska pystymme hyödyntämään sitä tulevaisuudessa. Tiedonhakutaitomme ovat parantuneet ja olemme oppineet tutkimaan lähdemateriaaleja kriittisesti. Vieraskielisten lähteiden lukeminen on vahvistanut kielitaitoamme ja ammatillista sanastoamme. Opinnäytetyön tekemistä on edesauttanut se, että olemme molemmat pystyneet tekemään työtä kotona ajanmukaisilla tietokoneilla. Projektin työstäminen on vaatinut molemmilta paljon työtä ja aikaa, etenkin loppuvaiheessa työn stilisointi oli yllättävän työlästa ja aikaavievää. Pysyimme kuitenkin laatimassamme aikataulussa.

23 23 Yhteistyö työelämän kanssa muodostui antoisaksi projektityömme käytännön- ja työelämälähtöisyyden vuoksi. Projektimme edetessä saimme arvokasta palautetta ja arviointia työn tilaajalta, jotta tuotteemme olisi hyvin sovellettavissa työelämän käytännön tarpeisiin. Projektimme aikana omaksuimme tutkivan ammattikäytännön periaatteita, joten sairaanhoitajina pystymme etsimään uusinta tutkimustietoa ja soveltamaan sitä hoitotyöhön. Pystymme arvioimaan, erittelemään ja kyseenalaistamaan olemassa olevia käytäntöjä ja toimintatapoja. Jatkokehittämishaasteena työllemme on sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan päivittäminen uusien i.v-lääkkeiden ja tutkimustiedon lisääntyessä. Luovutimme sähköisen i.v.-lääkehoidon perehdytysoppaan tekijänoikeudet Haukiputaan terveyskeskukselle tukeaksemme tuotteen päivitysmahdollisuutta.

24 24 LÄHTEET Ala-Kokko, Tero, Syrjälä, Hannu Keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisy. Duodecim 121(15), Ala-Kokko, Tero, Laurila, Jouko, Alahuhta, Seppo, Syrjälä, Hannu Verisuonikatetriperäinen infektio. Duodecim 116(5), Ernvall, Sirpa, Pulli, Antero, Salonen, Anne-Marie, Nurminen, Marja-Leena, Kaukkila, Hanna-Sisko Lääkelaskenta. Porvoo: WSOY. Frilander-Paavilainen, Eeva-Liisa Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Hindley, Georgina Infection control in peripheral cannulae. Nursing Standard, vol 18(27), Hynynen, Markku, Suonikanylointimenetelmät. Teoksessa Rosenberg, Per, Alahuhta, Seppo, Kanto, Jussi, Takala, Jukka (toim.) Anestesiologia ja tehohoito. Helsinki: Duodecim. Idvall, Ewa, Gunningberg, Lena Evidence for elective replacement of peripheral intravenous catheter to prevent trombophlebitis: a systematic review. Journal of Advanced Nursing, vol 55(6), Kansanterveyslaitos Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B24/2005. Kansanterveyslaki /66. Viitattu Kaukonen, Maija Lääkitysvirheet tehohoidossa. Finnanest vol 39(1), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista / Viitattu Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä / Viitattu Lavery, Irene, Ingram, Paula Prevention of infection in peripheral intravenous devices. Nursing Standard, vol 20(49), Lyytikäinen, Outi, Jalkanen, Marja, Ratia, Marja, Hellsten, Soile, Kujala, Pekka, Rantala, Arto, Ruutu, Petri Sairaalainfektioiden torjunta Suomen sairaaloissa. Sairaalaviesti 3/2003, Suomen kuntaliitto.

25 25 Manninen, Elsa, Maunu, Kerttu, Läksy, Marja-Liisa Opinnäytetyötä tehden ammattitaitoon: Ohjeita ja ideoita opinnäytetyöhön. Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja. Mattila, Markku 2003.Sairaanhoitaja lääkehoidon ja verensiirron toteuttajana. Tehohoito vol 2(2), 121. O Shea, Ellen Factors contributing to medication errors: a litterature review. Journal of Clinical Nursing, vol 8(5), Paul, Robert Lämmitys auttaa laskimon kanyloinnissa. Lääkärilehti 57 (41), Pelin, Risto Projektihallinnan käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Ratia, Marja, Vuento, Risto, Grönroos, Paul Puhdistuksen, desinfektion ja steriloinnin tavoitteet ja tarve. Teoksessa Soile Hellsten (toim.) Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: WS Bookwell Oy. Rissanen, Tapio Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. Helsinki: Yliopistopaino. Syrjälä, Hannu Käsihuuhde mikrobien leviämisen eston kulmakivi. Duodecim 121(15), Syrjälä, Hannu Mitä hoitoon liittyvät infektiot ovat ja voidaanko niiden esiintymiseen vaikuttaa? Teoksessa Soile Hellsten (toim.) Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: WS Bookwell Oy. Syrjälä, Hannu, Teirilä, Irma, Kujala, Pekka, Ojajärvi, Juhani Käsihygienia. Teoksessa Soile Hellsten (toim.) Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Suomen Kuntaliitto Torkkola, Sinikka, Heikkinen, Helena, Tiainen, Sirkka Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Torniainen, Kirsti, Routamaa, Marianne Lääkehuolto infektioiden torjunnan näkökulmasta. Teoksessa Soile Hellsten (toim.) Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Suomen Kuntaliitto. Veräjänkorva, Oili Sairaanhoitajien lääkehoitotaidot. Lääkehoitotaitojen arviointimittarin ja täydennyskoulutusmallin kehittäminen. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto.

26 26 Viirkorpi, Paavo Onnistunut projekti opas kunta-alan projektityöskentelyyn. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

27 Liite 1 PROJEKTISUUNNITELMA Iv-lääkehoidon turvallinen toteuttaminen -perehdytysopas Seija Perttunen Merja Sarajärvi Projektisuunnitelma, syksy 2005 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

28 2 SISÄLLYS 1 IV-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN PROJEKTIN TAUSTAA Lähtökohtatilanteen kuvaus PROJEKTIORGANISAATIO Projektin ohjausryhmä Projektiryhmä Projektin tukiryhmä KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT TAVOITTEET TULOKSET PROJEKTIN TOTEUTUSSTRATEGIA MAHDOLLISET RISKIT AIKATAULU JA RESURSSIT RAPORTOINTI, ARVIOINTI JA SEURANTA...8 LÄHTEET...9 liitteet

29 3 1 IV-LÄÄKEHOIDON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN PROJEKTIN TAUSTAA 1.1 Lähtökohtatilanteen kuvaus Idean opinnäytetyöhön saimme Haukiputaan terveyskeskuksesta. Siellä sairaanhoitajilla tulee olla valmius työskennellä eri toimipisteissä senhetkisen tarpeen mukaan. Mikäli lääkehoito ei ole päivittäin käytettävä hoitomuoto, voivat sairaanhoitajien taidot muuttua puutteellisiksi (Veräjänkorva 2003, 122). Lääkehoidon onnistumiselle on edellytyksenä, että tunnetaan lääkeaineiden vaikutusmekanismit, niiden vaiheet elimistössä ja mahdolliset haittavaikutukset (Mattila & Isola 2002, 3884). Iv-lääkehoitoa toteutetaan Haukiputaalla eri hoitoyksiköissä vaihtelevasti, joten sähköisessä muodossa kaikkien sairaanhoitajien käytettävissä oleva iv-lääkkeen antoa koskeva perehdytys koetaan tarpeelliseksi. Joidenkin lääkemuotojen antamisessa on erityisen tärkeää, että lääkettä antavalla henkilökunnalla on riittävä koulutus ja kokemus tehtäväänsä. Tällaisia lääkemuotoja ovat esimerkiksi infuusio- ja injektionesteet. Sairaalassa ja terveyskeskuksessa tulee johtavan lääkärin erikseen päättää joko ammattiryhmittäin tai yksittäisiä henkilöitä koskien oikeudet edellä mainittujen lääkemuotojen antamiseen (Lääkintöhallituksen yleiskirje nro 1929/ ). Toimipaikassa käytössä oleva selkeä lääkehoidon ohjeistus yhdenmukaistaa selkeästi lääkehoidon sekä suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttamisen taitoja (Veräjänkorva 2003, 100). Kartoittaaksemme eri yksiköiden iv-lääkitykseen liittyvän perehdytystarpeen, olimme yhteydessä vuodeosaston osastonhoitajaan, sairaalan farmaseuttiin sekä johtavaan hoitajaan. Lääkehoidon koulutus työssä oleville terveydenhuollon ammattihenkilöille on tärkeää, koska tutkimuksen mukaan lääkehoidon osaamisessa on puutteita (Mattila & Isola 2002, ). Opinnäytetyössämme tuotamme sähköisessä muodossa olevan perehdytysoppaan iv-lääkehoidosta.

30 4 2 PROJEKTIORGANISAATIO Projektin asettajana on Haukiputaan terveyskeskuksen vuodeosasto 1:n vs. osastonhoitaja Sirkka Nikula saakka ja osastonhoitaja Tarja Kirjava lähtien sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö. 2.1 Projektin ohjausryhmä Ohjausryhmä hyväksyy projektisuunnitelman ja käynnistää toteutuksen. Sen tehtäviin kuuluu myös hyväksyä resurssit. Ohjausryhmä myös hyväksyy tuloksen ja päättää projektin. Projektin ohjausryhmään kuuluvat: Karjalainen Leena, johtava hoitaja Nikula Sirkka, vs. osastonhoitaja saakka Kirjava Tarja, osastonhoitaja lähtien Ansamaa Maiju, lehtori Haukiputaan terveyskeskus Haukiputaan terveyskeskus Haukiputaan terveyskeskus Diakonia-ammattikorkeakoulu 2.2 Projektiryhmä Projektiryhmä vastaa projektipäällikön johdolla projektin etenemisestä sovitun työnjaon mukaisesti. Se laatii projektisuunnitelman, esittelee sen ohjausryhmälle, vastaa toteutuksesta ja kirjallisen raportin tuottamisesta. Projektiryhmään kuuluvat: Perttunen Seija, sairaanhoitajaopiskelija Sarajärvi Merja, sairaanhoitajaopiskelija DIAK Oulun yksikkö DIAK Oulun yksikkö