Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA T-SAIRAALAN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA T-SAIRAALAN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA

2 1 Esipuhe Tämä toiminnallinen suunnitelma perustuu T-sairaalaan projektiryhmän ja käyttäjäsiantuntijaryhmien suunnittelutyölle. Ryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä Liite 5. Konsulttina suunnittelutyössä on toiminut DI Sauli Karvonen SKA-Research Oy:stä. Lisäksi toiminnallisen suunnitelman kokoamiseen on osallistunut KTM Tero Iire. Toiminnallista suunnitelmaa uudistetaan ja päivitetään T-sairaalan suunnittelun edetessä vuosittain. Tämä on T-sairaalan toiminnallisen suunnitelman versio numero 1. Heikki Korvenranta T-sairaalan toiminnallisen suunnittelun projektinjohtaja.

3 2 Sisällys 1 JOHDANTO T-SAIRAALAN TOIMINTAVISIO - FUNKTIOIDEN JOHTAMISESTA HOIDON TUOTTAMISEN JOHTAMISEEN POTILASVIRTAORGANISAATIO (PVO) KAPEIKKOJOHTAMINEN PÄIVYSTYS OHJAUSVAIHEENA JA KOKO HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMIEN TUKI HOITOPROSESSEILLE POTILASVIRRAT JA PÄÄHOITOLINJAT T2-SAIRAALASSA POTILASVIRRAT T2-SAIRAALASSA PÄÄHOITOLINJAT T2-SAIRAALASSA Sydänsairauksien hoitolinja Akuutti sisätautien hoitolinja Akuutti keuhkosairauksien hoitolinja Hematologian hoitolinja Akuutti neurologian hoitolinja Traumatologian hoitolinja Kirurgian hoitolinja Gastroenterologisen ja urologisen kirurgian hoitolinja Neurokirurgian hoitolinja Verisuonikirurgian hoitolinja T-SAIRAALAN TOIMINNALLINEN RAKENNE T-SAIRAALAN TOISEN VAIHEEN LIITYNTÄ NYKYISEEN T-SAIRAALAAN TOIMINTA-ALUEET T-SAIRAALASSA PÄIVYSTYS Perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikka Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka Päivystysosasto TOIMENPITEET Leikkaussalit Invasiivisen kardiologian yksikkö Angiokardiologiset laboratoriot Elektrofysiologinen toiminta ja tahdistimen asennukset Sydän- ja rintaelinkirurgia TEHOHOITO JA VALVONTA Teho-osasto Tehostetun valvonnan osasto Akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö Sydänvalvontaosasto VUODEOSASTOT Sydänsairauksien vuodeosastot I&II Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto I Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto II Konservatiivisen hoidon hematologian vuodeosasto Traumatologian vuodeosastot Päivystysgastrokirurgian ja urologian vuodeosastot Neurokirurgian ja selkäkirurgian erityisyksikkö Verisuonikirurgian vuodeosasto AVOHOITOTOIMINNOT Kardiologian poliklinikka Traumatologian poliklinikka... 64

4 Kirurgian poliklinikka Urologian poliklinikka T-SAIRAALAN LÄÄKETIETEELLISET TUKIPALVELUT KUVANTAMINEN LABORATORIO KLIININEN FYSIOLOGIA FYSIO- JA TOIMINTATERAPIA SOSIAALIPALVELUT T-SAIRAALAN MUUT TUKIPALVELUT LÄÄKEHUOLTO VÄLINEHUOLTO TEKNILLINEN HUOLTO LAITOSHUOLTO RUOKAHUOLTO MUU HUOLTO Lääkekuljetukset Potilaiden tunnelikuljetukset Vainajien kuljetukset ja säilytys Posti Puhdas pyykki Likainen pyykki Jätteet Varastointi TURVALLISUUS T-sairaalan päivystyksen sisääntulon turvallisuus... 88

5 4 Kuvat KUVA 1 PÄIVYSTYS HOITOPROSESSIN OHJAUSVAIHEENA... 9 KUVA2 SAIRAALAN HOITOKETJUN PÄÄTÖKSENTEON RELEVANSSI JA KUSTANNUSKERTYMÄ AJAN FUNKTIONA KUVA 3 POTILAAN OHJAUS VÄÄRÄÄN HOITOON PÄIVYSTYKSESSÄ KUVA 4 POTILAAN OHJAUS KERRALLA OIKEAAN HOITOKETJUUN PÄIVYSTYKSESSÄ KUVA 5 T-SAIRAALAN AKUUTTIPOTILAIDEN PÄÄVIRTAUS KUVA 6 T-SAIRAALAN KUUMIEN POTILAIDEN PÄÄVIRTAUS KUVA 7 T-SAIRAALAN PÄÄVIRTAUS KUVA 8 SYDÄNSAIRAUKSIEN POTILASVIRTAKUVAAJA KUVA 9 SISÄTAUTIEN POTILASVIRTAKUVAAJA KUVA 10 KEUHKOSAIRAUKSIEN POTILASVIRTAKUVAAJA KUVA 11 NEUROLOGIAN POTILASVIRTAKUVAAJA KUVA 12 TRAUMATOLOGIAN POTILASVIRTAKUVAAJA KUVA 13 KIRURGIAN POTILASVIRTAKUVAAJA KUVA 14 PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN POTILASVIRTOJEN NYKYTILANNE KUVA 15 PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN ARVIOITU POTILASVIRTA T-SAIRAALASSA V KUVA 16 PÄIVYSTYKSEN PÄÄTOIMINTOJEN JA RADIOLOGIAN TUTKIMUKSET VUONNA KUVA 17 LEIKKAUSSALIIN TULEVAT JA SIELTÄ LÄHTEVÄT POTILASVIRRAT. ARVIO V KUVA 18 TEHO-OSASTON JA TEHOSTETUN VALVONNAN SAAPUVAT JA LÄHTEVÄT POTILASVIRRAT KUVA 19 KIRURGIAN POLIKLINIKAN ARVIOITU POTILASVIRTA VUONNA Liitteet LIITE 1 T-SAIRAALAN AKUUTTIPOTILAIDEN PÄÄVIRTAUS LIITE 2 T-SAIRAALAN KUUMIEN POTILAIDEN PÄÄVIRTAUS LIITE 3 T-SAIRAALAN PÄÄVIRTAUS LIITE 4 PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN ARVIOITU POTILASVIRTA T-SAIRAALASSA V LIITE 5 PROJEKTIRYHMÄ JA ASIANTUNTIJARYHMÄT... 94

6 5 1 Johdanto Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) T-sairaala tulee sen toisen vaiheen valmistututtua toimimaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) erikoissairaanhoidon päivystyksen, akuuttihoidon sekä vaativien ja raskaiden erikoissairaanhoidon palvelujen sairaalana sisätautien, kirurgian, traumatologian, neurologian, keuhkosairauksien, sekä sairaalassa jo oleva syöpätautien ja ihotautien erikoisaloilla. T-sairaalan yhteyteen sijoittuu myös Turun alueen perusterveydenhuollon päivystys terveyskeskusten kanssa erikseen sovittavan toimintamallin mukaisesti. T-sairaalan ensimmäinen vaihe valmistui vuonna Toisen vaiheen rakentaminen sisältyy yhtymävaltuuston vahvistamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousarvioon ja suunnitelmaan , jonka mukaan rakentaminen tapahtuu vuosina Nykyisen hankeaikataulun mukaan T-sairaalan toinen valmistuu vuonna T-sairaalan toisen vaiheen valmistuttua ja toiminnan käynnistyessä siellä on erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä noin vuodessa, joka on noin 30 % TYKS:in kaikista avohoitokäynneistä. Hoitojaksoja T-sairaalassa tulee olemaan noin vuodessa ja hoitopäiviä noin , joka taas on noin 40 % TYKS:in hoitopäivistä. Toiminnan tueksi tarvitaan vahvat ja monipuoliset lääketieteellisen kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Kuvantamistutkimuksia T-sairaalassa tehdään noin vuodessa (58 % TYKS:in kokonaismäärästä) ja laboratoriotutkimuksia yli vuodessa (noin 45 % TYKS:in kokonaismäärästä). T-sairaalan toiminnan erikoissairaanhoidon vuosittaisen palvelutuotannon arvo on noin 130 M, joka on noin 40 % TYKS:in oman toiminnan kustannuksista. Arviot perustuvat siirtyvän toiminnan nykyiseen laajuuteen ja toiminnallisissa suunnitelmissa arvioituun tuotannon keskimääräiseen 20 %:n kasvuun ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Arviot ovat suuntaa antavia, ja niiden toteutumiseen vaikuttavat mahdolliset hoitokäytäntöjen ja menetelmien muutokset, joiden vaikutusta on vaikea arvioida. T-sairaalan alkuperäisen toiminnallisten tavoitteiden mukaisia perusteita käsitellään lyhyesti seuraavassa. TYKS:in kirurgian, sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien päivystysja akuuttihoito tuotetaan nykyisin pääosin A-sairaalassa. Varsinkin neurologian ja keuhkosairauksien kohdalla toiminta sijaitsee hajallaan. A-sairaalan tilat eivät ole toiminnan kannalta edes tyydyttäviä. Päivystystoiminnan osalta sekä poliklinikan että vuodeosastojen tilat ovat ahtaat. Tilan ahtauden vuoksi ei ole voitu toteuttaa suunnitelmissa ollutta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysyhteistyötä. Päivystyksen toiminnan sujuvuuden kannalta tärkeää tarkkailuosastoa ei ole voitu rakentaa. A-sairaalan leikkaussalit on rakennettu noin kaksikymmentä vuotta sitten tilapäisratkaisuiksi. A-sairaalaan ei myöskään ole voitu rakentaa tehostetun valvonnan osastoa, joka teho-osaston ja vuodeosaston välimuotona toiminnallisesti olisi välttämätön. Samoin TYKS:istä puuttuu tällä hetkellä asianmukainen sydänvalvontaosasto ja sydänsairauksien hoidon resurssit ovat hyvin niukat sekä nykytarpeeseen että nähtävissä olevassa kasvuun nähden. Päivystyshoidon tarve sydäntautien, traumatologian, neurologian ja keuhkosairauksien alueilla lisääntyy voimakkaasti lähivuosien aikana. Tämä johtuu sekä näitä sairastavan väestön

7 6 lukumäärän kasvusta että lisääntyneistä hoitomahdollisuuksista. Päivystystoimintojen asianmukainen sijoittaminen A-sairaalan ympäristöön ei ole mahdollista. Vuonna 2002 tehdyn taloteknisen selvityksen perusteella TYKS:in U-sairaala on lähivuosina saneerattava perusteellisesti. Saneerauksen aikana rakennuksesta on ajoittain puolet poissa käytöstä usean vuoden ajan. Tämä vaatii korvaavaa sairaanhoitotilaa. Kokonaistilaohjelman mukaan A-sairaala voi T-sairaalan toisen vaiheen valmistuttua toimia väistötilana U-sairaalan toiminnoille, jolloin U-sairaalan saneeraus mahdollistuu. U-sairaala saneerataan ensi vuosikymmenen alkupuoliskolla. Saneerauksen jälkeen U-sairaala tulee säilymään erikoissairaanhoidon käytössä. T-sairaalan toisen vaiheen valmistuminen mahdollistaa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen nykyvaatimuksia vastaavissa tiloissa. Suunnitellut toimintatapauudistukset tehostavat toimintaprosesseja, kohentavat laatua ja parantavat kokonaistaloudellisuutta mm. kohdentamalla resursseja aiempaa paremmin ja joustavammin. Rakentaminen mahdollistaa myös sairaalahygieenisten ja muiden sairaalainfektiota estävien näkökohtien huomioimisen. Nämä parantavat hoidon laatua ja vähentävät infektioista aiheutuvia kustannuksia. Vision mukaisesti T-sairaalan toiminnalliseen ytimeen kuuluvat kirurgian, traumatologian, sydänsairauksien, sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien päivystys sekä sellaisen vaativan erikoissairaanhoidon palvelut, joita tarvitaan intensiivisinä ympäri vuorokauden. Lisäksi visioon kuuluu Turun alueen perusterveydenhuollon ja TYKS:in erikoissairaanhoidon päivystysyhteistyö samassa paikassa.

8 7 2 T-sairaalan toimintavisio - Funktioiden johtamisesta hoidon tuottamisen johtamiseen Suurten ikäluokkien tullessa ikään, jolloin eri sairauksien ilmaantuvuus suurenee, sairaaloiden tuottavuusvaatimukset kasvavat. Työn tuottavuuteen panostamiseen pakottaa myös se, että henkilökustannukset muodostavat yli 60 %:a sairaalan kokonaiskustannuksista. Näistä ja monista muista terveydenhuoltoon vaikuttavista muutostekijöistä johtuen kansainvälisesti on alettu vaatia uusien tutkimusmenetelmien ja kehittämistyökalujen käyttöä sairaaloiden suunnittelussa. Yritysten toiminnan kehittämiseen käytettyjen menetelmien soveltamista esitetään yhtenä potentiaalisena ratkaisuna; näin tekee mm. National Health Service Iso- Britanniassa. T-sairaalassa tullaan soveltamaan seuraavia potilaan hoidon laadun parantamista tukevia periaatteita ja lähestymistapoja: 1. Potilasvirtaorganisaatio (PVO) 2. Kapeikkojohtaminen 3. Päivystyksen käyttö ohjausvaiheena ja koko hoitoprosessin kehittäminen 4. Tietojärjestelmien tuki hoitoprosesseille 2.1 Potilasvirtaorganisaatio (PVO) Nykyiset sairaalat on suunniteltu niin sanotun funktionaalisen organisaatiomallin pohjalta. Funktionaalinen organisaatio perustuu käytännössä lääkereiden ammattiryhmäjakoon; kukin ammattiryhmä, kuten esimerkiksi kirurgit, sisätautilääkärit, syöpälääkärit, anestesiologit, neurologit, radiologit ja patologit ovat muodostaneet oman yksikkönsä ja osastonsa. Näin nykyisten sairaaloiden organisaatiot perustuvat ammattiryhmien johtamiseen eikä potilaan hoidon johtamiseen. Tulevaisuuden sairaalan yksi tärkeimmistä tavoitteista on saavuttaa nopea hoidon tuotanto, joka vaatii panostamista potilaiden sujuvaan läpivirtaukseen. Tässä suhteessa funktionaalisen sairaalan suurin heikkous on potilaan hoitoprosessin pitkä läpimenoaika, joka on seurausta hoitoprosessin johtamisvastuun ja kapeikko-ohjauksen puuttumisesta sekä pitkistä tai hankalista yksikköjen välisistä rakenteellisista ja toiminnallisista etäisyyksistä. Potilasvirroista muodostuukin kaoottisia ja pitkät potilaiden siirtomatkat kuluttavat turhaan hoitoon tarvittavia resursseja samalla kun ne altistavat potilaita hoidollisille riskeille. Potilaiden siirtomatkat kasvavat sitä pidemmiksi mitä suuremmasta funktionaalisesta sairaalasta on kysymys eli sairaalan sisäinen potilaslogistiikka on sitä tehottomampaa mitä suurempi funktionaalinen sairaala rakennetaan. T-sairaalassa toteutetaan potilasvirtaorganisoinnin mallia, jonka perusperiaate on tuoda potilaan ympärille kaikki tarvittavat lääkärit, hoitajat, laitteet ja muut hoidon tarvitsemat resurssit. Potilasvirtaorganisoinnin tavoite on lyhentää potilaan hoidon läpimenoaikaa ja pa-

9 8 rantaa hoidon laatua. Tavoitteena on hoidon tuottamisen johtaminen. Tähän malliin perustuu tyypillisimmin sydänsairauksien hoito. Potilasvirtaorganisointi näkyy käytännössä myös siten, että T-sairaalan radiologiset toiminnot eivät sijaitse yhdessä paikassa vaan niitä sijoitetaan erikoissairaanhoidon päivystysalueelle, lähelle vuodeosastoja, sydänyksikköön, akuuttiin aivoverenkiertohäiriöyksikköön sekä perusterveydenhuollon päivystykseen arvioidun tarpeen mukaisesti. Tällöin potilaiden siirtomäärät kuvantamistutkimuksiin vähenevät ja siirtomatkat lyhenevät voimakkaasti. Tässä on huomioitu myös se, että akuuttipotilaiden siirrot lisäävät sekä lääketieteellisten riskien että hoitopoikkeamien todennäköisyyttä. Funktionaalisuuden ylikorostuminen näkyy nykyään yksiköiden operatiivisissa mittareissa. Mittarit ohjaavat kutakin yksikköä optimoimaan omaa toimintaansa eli hoitoprosessien operatiiviselle johtamiselle on luonteenomaista jatkuva osaoptimointi. Käytännössä tämä ilmenee mm. siten, että kukin yksikkö pyrkii maksimoimaan henkilöstönsä käyttöä ja laitteiden käyttöastetta. Potilasvirtaorganisoinnissa suorituskykymittarit tulevat muuttumaan siten, että ne perustuvat koko potilaan hoitoprosessin tehokkuuteen osaoptimoinnin sijaan. Systeemiajattelun näkökulmasta funktionaalisesti organisoitu sairaala pyrkii tasoitettuun virtaukseen, jossa jokaisella resurssilla on sama kapasiteetti ja potilasvirta on tasainen. Tasoitettu tuotanto on virheellinen tavoite, koska akuuttisairaalan toimintaa luonnehtivat potilasvolyymien vahvat satunnaisvaihtelut ja yksilölliset hoitotarpeet. Tällaisessa toimintaympäristössä nimenomaan kapeikkoajattelu (constraint management) on parempi ja ajanmukainen ohjausperiaate. 2.2 Kapeikkojohtaminen Kapeikkojohtaminen perustuu koko hoitoprosessin kapeikon tunnistamiseen ja kapeikon mukaiseen johtamiseen. Kapeikko määrää koko hoitoprosessin läpivirtauksen ja ketjun muut toiminnot täytyy sopeuttaa kapeikon mukaiseksi. Vain kapeikkotoiminnon pitää pyrkiä henkilöstön tehokkaan käytön ja muun kapasiteetin maksimointiin. Eipullonkaulatoimintojen käytön maksimointi sen sijaan on hyödytöntä ja se johtaa itse asiassa resurssien hukkaamiseen, koska nämä toiminnot eivät lisää hoitoprosessin läpivirtausta. Periaatteessa muiden toimintojen pitää auttaa hoitoprosessin kapeikkoa kaikin tavoin. Hoitoprosessin johtajan tulee toimia sekä päivittäisessä ohjauksessa että pidemmän tähtäimen resurssien suunnittelussa siten, että kapeikkojen käyttö saadaan mahdollisimman tehokkaaksi. Tällä johtajalla on valta ja vastuu suunnitella koko hoitoprosessin (myös tukitoiminnot) lyhyen ja pitkän tähtäimen resursointia siten, että kapeikkojen mukainen ohjaus toteutuu. Tilasuunnitelman täytyy tukea päivittäistä kriittisten toimintojen ohjausta. Periaatteen yleisenä haasteena on kapeikkojen vaeltaminen vaiheesta toiseen resurssi- ja potilastekijöiden muuttuessa. Nykyisessä organisaatiomallissa tehokas kapeikkojohtaminen on käytännössä mahdotonta, koska hoitoprosessin peräkkäisiä toimintoja johdetaan erikseen eikä kokonaisuutena. Tavoitteena esimerkiksi sydänyksikössä tulisi olla hoitoresurssien joustava/nopea siirtyminen tiettynä päivänä vähemmän kuormittavasta vaiheesta sen hetkiseen kapeikkotoimintoon. Hoitoprosessin sisällä eri toimintojen kuormitushuiput eivät

10 9 yleensä kohdistu samaan hetkeen, mikä antaa mahdollisuuksia kapeikkojen mukaiseen johtamiseen. Yli hoitolinjojen tapahtuvaa yhteistyötä tarvitaan. Tämä on tärkeätä erityisesti päivystyksessä. Kuormitustilanteet ja kapeikot vaihtelevat päivystyksen eri aloilla (neurologia, sisätaudit, kirurgia, traumatologia). Tilasuunnitelman täytyy tukea nopeaa siirtymistä (so. visuaalinen ohjaus) toiselle hoitolinjalle päivystyksessä, samalla täytyy sopia myös avun antamisen periaatteista. Nykyisessä toimintamallissa hoitajien kuormitus on joissakin yksiköissä jatkuvasti korkeampi ja joissakin matalampi, koska tilasuunnitelma ei tue nopeaa avun antamista. Työn kuormittavuusvaihtelua eri alojen väillä pitää mahdollisuuksien mukaan vähentää. Äkillisten ja kiireellisten ylikuormitustilanteiden hallinnan edelleen parantamiseksi tullaan selvittämään ja toteuttamaan hälytysvalojen käytön mahdollisuudet. Hälytysvalot soveltuvat erityisesti sydänyksikköön, päivystykseen ja leikkausosastolle. Hälytystaulu sijoitetaan keskeiselle paikalle yksikön tiloissa. Hälytystauluja voi olla myös useampia eri yksiköissä. Kapeikko syntyy päivittäisessä työtehtävässä silloin, kun tehtävä vaatii enemmän hoito- tai muuta henkilökuntaa kuin heitä lähietäisyydeltä löytyy. Tällaisessa tilanteessa syttyy punainen hälytysvalo tiedoksi viereisten toimintojen hoitajille, mikä yksikkö tarvitsee apua. Tavallisesti hälytystaulussa palaa vihreä valo ilmoittaen hoidon/potilasvirran etenevän suunnitellusti. Hoitajien työkierto esim. sydänyksikköjen toiminnoista toiseen tukee periaatteen käyttöönottoa. Tämä systeemi vähentää työn ylikuormituksesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Toimiakseen järjestelmä edellyttää luonnollisesti jatkuvaa koulutusta. 2.3 Päivystys ohjausvaiheena ja koko hoitoprosessin kehittäminen Päivystysvaiheessa tehdään päätös siitä hoitolinjasta, johon potilas ohjataan eli päivystys toimii akuuttisairaalan ohjausvaiheena (Kuva 1). sydänyksikkö Potilas saapuu ambulanssilla päivystykseen Tutkiminen ja ohjauspäätös päivystyksessä neurologia konservatiivinen hoito kirurgia traumatologia Kuva 1 Päivystys hoitoprosessin ohjausvaiheena

11 10 Kuva 2 esittää potilaan hoitoprosessin päätöksenteon relevanssin ja kustannuskertymän ajan funktiona. Ketjun alkupäässä eli päivystyksessä tehtävillä päätöksillä on kaikkein suuri vaikutus kustannuksiin. Kustannukset kertyvät pääosin leikkaus- ja tehohoitovaiheissa sekä vaativissa radiologisissa tutkimuksissa, kuten MRI:ssä (Magnetic Resonance Imaging). Kustannukset Päiv. Radiol. Leikk. Teho Vuodeosasto Päätöksenteon relevanssi Kuva 2 Sairaalan hoitoketjun päätöksenteon relevanssi ja kustannuskertymä ajan funktiona Jos potilas ohjataan päivystyksestä väärään hoitolinjaan tai turhaan tutkimukseen, niin kaikki väärän hoitolinjan toiminnot viivästyttävät potilaan hoitoa ja lisäävät kustannuksia (Kuva 3). Jos väärät toiminnot ovat lisäksi kapeikkotoimintoja, niin päätös on vähentänyt koko hoitoketjun läpivirtausta, jolloin sen laatu- ja kustannusvaikutukset kasvavat edelleen. Hoitoprosessin loppupäässä, vuodeosastolla, tehtävillä päätöksillä ei ole enää niin suurta vaikutusta kustannuksiin. Lääk 2 Rad 2 vuodeosasto ohjauspäätös päivystyksessä Lääk 1 Rad 1 Kuva 3 Potilaan ohjaus väärään hoitoon päivystyksessä. Esimerkissä punaiset toiminnot turhia toimintoja, keltaiset potilaan hoitoa edistäviä toimintoja

12 11 Ohjausvaiheen päätöksenteon laatuun vaikuttavat sekä henkilö- että systeemitekijät, joista molempien kehittämisessä on potentiaalia. Päätöksenteko onnistuu sitä paremmin, mitä kokeneempia lääkäreitä ja hoitajia päivystyksessä työskentelee. Toisaalta päätöksenteon laatuun vaikuttaa myös hoitoketjusta saatava jatkuva palaute (so. ohjaustieto) päätöksenteon onnistumisesta (Kuva 4). T2-sairaalassa tämän tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen tulee erityisesti panostaa akuuttisairaanhoidon korkeiden kustannusten takia. Ohjaustietona täytyy saada mm. potilaskohtaiset kulkureitit päivystyksen jälkeen. Myös palkitsemis- ym. mallien tulee tukea aikaisempaa tehokkaammin kokeneempien lääkärien hakeutumista päivystykseen. Nykyään päivystyksestä vastaavat tyypillisesti vähemmän kokeneet ammattilaiset. Kokemattomampi henkilöstö kuormittaa todennäköisesti helpommin päivystysosastoa ilta- ja yöaikana, ja päätöksenteko saattaa siirtyä enemmän normaalityöajalle, jolloin kokeneemmat lääkärit työskentelevät. Ohjaustieto päivystys Lääk 2 Rad. vuodeosasto Kuva 4 Potilaan ohjaus kerralla oikeaan hoitoketjuun päivystyksessä 2.4 Tietojärjestelmien tuki hoitoprosesseille Tietojärjestelmillä tulee tukea edellä selostettuja toimintaperiaatteita ja tietojärjestelmien kannalta tarkasteltuna strategiset kysymykset potilasvirtojen ohjauksessa ovat: 1) Kuinka johtaa reaaliajassa hoitoprosessia PVO-mallissa aikaisemman funktionaalisen organisaatiomallin sijaan? a) esim. kuinka läpinäkyvästi ja reaaliaikaisesti systeemi kykenee antamaan hoitoprosessin johtajalle ja muille työntekijöille kuormitus- ja kysyntätietoa kaikista hoitoketjun toiminnoista. 2) Kuinka tukea nopeaa ja oikeaa päätöksentekoa hoitoprosessin eri vaiheissa yli organisaatiorajojen? a) esim. tietovirrat perusterveydenhuollon päivystyksestä akuuttisairaalan toimintoihin.

13 12 3) Kuinka tukea hoitohenkilökunnan oppimista ja prosessin kehittämistä tehokkaan palautesysteemin avulla 4) Kuinka tukea hoitoprosessin reagointikykyä ja joustavuutta 5) Kuinka eliminoida turhia toimintoja, lyhentää potilaiden läpimenoaikoja, odotusaikoja ja parantaa resurssien käyttöä a) esim. leikkaussalitarvikkeiden tilauskäytäntöjen muuttaminen nykyisestä manuaalisesta tilaamisesta ja varastovalvonnasta kohti kotiinkutsujärjestelmää vapauttaa hoitajien työaikaa potilastyöhön. b) esim. kuinka toteuttaa automaattisesti potilasryhmäkohtaiset aikaperusteiset analyysit kehityskohteiden kartoittamiseksi 6) Kuinka tukea osastojen omia potilasvirta-analyysejä ja tilasuunnitelma-muutoksia muuttuvissa tilanteissa (uuden teknologian tai hoidon käyttöönotto sekä muutokset kysynnässä ja potilasmäärissä). 7) Kuinka tukea potilaan hoitoprosessin loogisten linkkien ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. 8) Kuinka parantaa informaation laatua ja oikea-aikaisuutta. Tietojärjestelmien tulee vastata edellä mainittuihin kysymyksiin, kun potilasvirtojen ja muun toiminnan ohjausta tukevia tietojärjestelmiä kehitetään tai hankitaan.

14 13 3 Potilasvirrat ja päähoitolinjat T2-sairaalassa 3.1 Potilasvirrat T2-sairaalassa Vuoden 2011 potilasvirran arviointi on tärkeä sairaalan toiminnan suunnittelun lähtötieto. Tässä esitetään kolme T-sairaalan toimintaa kuvaavaa potilasvirtamallia, jotka ovat akuuttipotilaiden virtaus (Kuva 5), kuumien potilaiden virtaus (Kuva 6) ja koko sairaalan potilaiden virtaus (Kuva 7). T-sairaalan ydintoiminnan kannalta kahden ensimmäisen virtausmallin toimivuus on tärkeintä. Seuraava kuva (Kuva 5) esittää T-sairaalan ns. akuuttipotilaiden arvioidun päävirtauksen vuonna Akuuttipotilaiden virtauksessa on mukana kaikki päivystyspotilaat ja elektiiviset osastopotilaat, joista jälkimmäisistä suurin osa on leikkauspotilaita. Kaikki elektiiviset poliklinikka-, tutkimus- ja sädehoitopotilaat on siis poistettu akuuttivirtauksesta, jonka suuruus yhteensä on noin akuuttipotilasta. Kuva 5 on esitetty myös liitteessä (Liite 1) kooltaan suurempana. koti Lab päiv Tarkk Syöpä vos Leikk os. Teh. valv. rad Muu kons h. vos Sädeh. Kir. vos Trauma vos Pai- A- tai U- sair. mio Syd vos thx Uä Stroke koti Kuva 5 T-sairaalan akuuttipotilaiden päävirtaus. Punainen katkoviiva esittää tehon tai tehostetun valvonnan potilasvirtoja. Nuolen vahvuus kuvaa potilasmäärän suhteellista suuruutta. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Kuva sisältää 80 % akuuttipotilaista.

15 14 Kuumiksi potilasvirroiksi on tässä määritetty kaikki ne reitit, joissa potilaat kulkevat joko tehon, tehostetun valvonnan, sydänvalvonnan tai akuutin aivoverenkiertohäiriöyksikön kautta. Kuumat potilaat sisältyvät siten myös akuuttipotilaiden virtauskaavioon. Kuva 6 esittää kuumien potilaiden päävirtauksen T-sairaalassa Kuva 6 on esitetty myös liitteessä (Liite 2) kooltaan suurempana. Ultraääni Päivystys Stroke yksikkö Tarkk Syd valv Inv. kard A- tai U- sair. neuro vos Radiologia Teh. valv. Leikk os. Syd vos Thxkuvaus Potilaiden siirtymisiä päätoimintojen välillä tapahtuu vuonna 2011 noin , potilaiden siirtyessä paikasta toiseen joko kävellen, sängyillä tai pyörätuoleilla. Potilassiirtojen kokonaismäärää ja siirtoihin kuluvaa aikaa tulee vähentämään hoitoprosessin mukainen organisointimalli. Vähennettäessä potilaiden siirtomääristä kotoa sairaalaan ja sairaalasta kotiin tapahtuvat kuljetukset, saadaan sairaalan sisällä tapahtuvien päätoimintojen välisten potikoti Trauma vos Teho Kir. vos koti Kuva 6 T-sairaalan kuumien potilaiden päävirtaus. Nuolen vahvuus kuvaa potilasmäärän suhteellista suuruutta Seuraavaksi tarkastellaan T-sairaalan koko potilasvirtaa. T-sairaalaan tulee vuonna 2011 sisään yhteensä noin potilasta ja T-sairaalan potilasvirta-analyysissä on määritetty yhteensä reilut 200 erilaista potilaiden virtausreittiä. Koko T-sairaalan päävirtauksen muodostaa 25 eniten käytettyä reittiä, joita pitkin kulkee yli potilasta eli noin 80 % koko T-sairaalan potilasmäärästä. On otettava huomioon, että suuri osa potilaista tulee sairaalaan useammin kuin kerran saman hoidon aikana, koska elektiivisten potilaiden tutkimukset (mm. radiologia, laboratorio) tehdään tyypillisesti eri päivinä kuin lääkärikäynti.

16 15 lassiirtojen kokonaismääräksi noin vuodessa, joista noin 80 % tehdään sängyillä tai pyörätuoleilla yksiköstä toiseen. Päävirtaukseen sisältyy noin siirtoa, joka on % kaikista T-sairaalan potilassiirroista. Syynä päävirtauksen suhteellisen vähäisiin siirtomääriin on päävirtausta dominoivat elektiiviset sädehoito-, poliklinikka- ja tutkimuskäynnit, jolloin reiteistä muodostuu mahdollisimman yksinkertaisia potilas esimerkiksi tulee kotoa poliklinikalle ja palaa sen jälkeen heti kotiin. Päävirtauksessa sairaalan sisäiset yksiköiden väliset siirtomäärät jäävät siirtoon. Suuret potilassiirtomäärät keskittyvätkin edellä kuvattuun akuuttipotilaiden virtauskaavioon. Kuva 7 on esitetty kooltaan suurempana liitteessä (Liite 3). K Kir pkl Veris. kir. pkl Syöpä pkl Iho pkl Syöpä vos Lab Tarkkailu Allergiayks. Keuhkopkl Sädehoito Rad A päiv Sydän pkl Syd. vos Thxkuva Uä K Kuva 7 T-sairaalan päävirtaus. Nuolen paksuus kuvaa potilasvirran suuruutta. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Kuva kattaa 80 % T-sairaalan potilaista. 3.2 Päähoitolinjat T2-sairaalassa Hoitolinja toteuttaa tietyn potilasryhmän hoidon kokonaisuudessaan eli hoitolinjaan sisältyy kaikki ko. potilasryhmän tarvitsemat resurssit ja toiminnot. Päähoitolinjoilla tarkoitetaan lukumääräisesti merkittävimpien potilasryhmien hoitolinjoja. Hoitolinjan mallintaminen tapahtuu potilasvirtakaavion avulla. Potilasvirtakaaviosta nähdään suoraan, mitkä toiminnot toteuttavat potilaan hoidon sairaalassa. Näin potilasvirtamallit osoittavat myös hoi-

17 16 tolinjakohtaisesti tärkeimmät yhteistyötahot. Ideaalimallissa kaikki hoitolinjan toiminnot sijaitsevat vierekkäin PVO-mallin mukaisesti, mikä on sairaalan tilasuunnitelman yksi tavoite. T-sairaalan uusia erikoissairaanhoidon päähoitolinjoja ovat tämän hetken suunnitelmien mukaan: 1. Sydänsairauksien hoitolinja, 2. Akuutti sisätautien hoitolinja, 3. Hematologian hoitolinja, 4. Akuutti keuhkosairauksien hoitolinja, 5. Akuutti neurologian hoitolinja, 6. Traumatologian hoitolinja, 7. Kirurgian hoitolinja, sisältäen 7.1. Gastroenterologisen ja urologisen kirurgian hoitolinjan, 7.2. Neurokirurgian hoitolinjan, sekä 7.3. Verisuonikirurgian hoitolinjan T-sairaalassa jatkavat toimintaansa siellä tällä hetkellä toimivat ihotautien, syöpätautien ja allergologian hoitolinjat. Nykyään T-sairaalassa sijaitsevia toimintoja ja niiden liityntää rakenteilla olevaan toisen vaiheen sairaalaan käsitellään tarkemmin luvussa Sydänsairauksien hoitolinja Sydänsairauksien hoitolinjalla hoidetaan kardiologiset ja sydänkirurgiset potilaat. Sydänsairauksien hoito tapahtuu päivystyspoliklinikalla ja päivystysosastolla, leikkaussaleissa, invasiivisessa kardiologiassa, teho-osastolla, sydänvalvontaosastolla, sydänsairauksien vuodeosastoilla ja kardiologisella poliklinikalla. Sydänsairauksien hoitolinja tarvitsee toimiakseen päivystyspoliklinikan resurssien lisäksi sairaansijoja päivystysosastolla, arviolta kahden leikkaussalin resurssin, kolmen angiolaboratorion resurssin, 4 sairaansijaa tehoosastolla, 20 sairaansijaa (4 sydänkirurgisille potilaille) käsittävän sydänvalvontaosaston, 48 sairaansijaa käsittävät sydänsairauksien vuodeostot (8 avosydän- ja rintaelinkirurgisille potilaille), sekä kardiologisen poliklinikan. Alla oleva kuva (Kuva 8) esittää sydänpotilaiden arvioitua virtausta yksiköiden välillä vuonna 2011.

18 17 koti Aj.var. v.otto kons. hoito Päiv.+ Tarkk Invas. kard uätutk. Thxkuva Syd. valv Leikk sali 500 Teho Sydän vos koti Kuva 8 Sydänsairauksien potilasvirtakuvaaja. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v. 2011, Vos = vuodeosasto Akuutti sisätautien hoitolinja Akuutin sisätautien hoitolinjan potilaita hoidetaan päivystyspoliklinikalla, päivystysosastolla, teho-osastolla, tehostetun valvonnan osastolla sekä konservatiivisen hoidon akuutilla vuodeosastolla. Akuutti sisätautien hoitolinja tarvitsee toimiakseen päivystyspoliklinikan lisäksi noin 10 sairaansijaa päivystysosastolla, 6-8 sairaansijaa teho-osastolla, 4-6 sairaansijaa tehostetun valvonnan osastolla, sekä konservatiivisen hoidon vuodeosasto I:n 24 sairaansijaa.

19 18 Seuraava kuva (Kuva 9) havainnollistaa sisätautien potilasvirtaa. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Esitys ei sisällä keuhkopotilaita. koti päiv rad. 300 A- tai U- sair. tarkk Koti teh. valv teho Vos Muu kons h syd. yks. Kuva 9 Sisätautien potilasvirtakuvaaja. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Ei sisällä keuhkopotilaita. Vos = vuodeosasto Akuutti keuhkosairauksien hoitolinja Akuutti keuhkosairauksien hoitolinja huolehtii päivystykseen saapuvien keuhkopotilaiden hoidosta. Hoito tapahtuu päivystyspoliklinikalla, päivystysosastolla, teho-osastolla, tehostetun valvonnan osastolla, sekä konservatiivisen hoidon akuuttivuodeosastolla. Akuutti keuhkosairauksien hoitolinja tarvitsee toimiakseen päivystyspoliklinikan lisäksi 2-4 sairaansijaa päivystysosastolla, yhden sairaansijan teho-osastolla ja konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto II:n 23 sairaansijaa. Seuraavassa kuvassa (Kuva 10) on esitettynä keuhkosairauksien arvioitu potilasvirtakuvaaja vuonna 2011.

20 19 koti päiv teh. valv Paimio Radiologia tarkk 300 Teho Vos keuh ko Leikk. Koti 100 Kuva 10 Keuhkosairauksien potilasvirtakuvaaja. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Vos = vuodeosasto Hematologian hoitolinja Hematologian hoitolinjan potilaat hoidetaan pääasiassa hematologian vuodeosastolla, ja se tarvitsee kuvantamisen ja laboratorion palveluja Akuutti neurologian hoitolinja Akuutti neurologian hoitolinja huolehtii neurologisten päivystyspotilaiden hoidosta. Hoitolinjan toiminta tapahtuu päivystyspoliklinikalla, päivystysosastolla, teho-osastolla, tehostetun valvonnan osastolla, aivoverenkiertohäiriöyksikössä, sekä mahdollisesti konservatiivisen hoidon akuuttivuodeosastolla. Akuutti neurologian hoitolinja tarvitsee toimiakseen päivystyspoliklinikan lisäksi 4-6 sairaansijaa päivystysosastolla, 2 sairaansijaa teho-osastolla, 2 sairaansijaa tehostetun valvonnan osastolla, akuutin aivoverenkiertohäiriöyksikön 12 sairaansijaa sekä konservatiivisen hoidon akuuttivuodeosaston palveluita Seuraava kuva (Kuva 11) esittää neurologian kaikkien potilaiden potilasvirran kuvaajaa vuonna Kuvasta näkyy akuutin aivoverenkiertohäiriöyksikön asema neurologian po-

21 20 tilasvirran solmukohtana. Potilasvirta virtaviivaistuu huomattavasti T-sairaalassa, koska radiologiset toiminnot (TT, magneetti) sijoittuvat akuutin aivoverenkiertohäiriöyksikön viereen ja tämä yksikkö saa omat ultraäänilaitteet, joten pitkät potilassiirrot eivät sido hoitohenkilökuntaa. koti Päivystys 700 Radiologia Ultraääni Invas. kardiologia Tehostettu valv Stroke unit Tarkkailu teho Neurologian vuodeos. Sydänvalvonta koti Kuva 11 Neurologian potilasvirtakuvaaja. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Traumatologian hoitolinja Traumatologian hoitolinjalla hoidetaan kaikki traumapotilaat. Hoito tapahtuu päivystyspoliklinikalla, päivystysosastolla, leikkaussaleissa, teho-osastolla, tehostetun valvonnan osastolla, traumatologian vuodeosastoilla ja traumatologian poliklinikalla. Päivystyspoliklinikan lisäksi traumatologian hoitolinja tarvitsee sairaansijoja päivystysosastolla, 4 leikkaussalia, 1-2 sairaansijaa teho-osastolla, 4 sairaansijaa tehostetun valvonnan osastolla, traumatologian vuodeosastojen 48 sairaansijaa, sekä traumatologian poliklinikan.

22 21 Seuraava kuva (Kuva 12) esittää traumatologian potilasvirtaa arvioituna vuoden 2011 potilasmäärillä. Suurimmat virtaukset tapahtuvat päivystyksen ja radiologian välillä. Traumatologian potilaat menevät leikkaussaliin osittain vuodeosaston osittain päivystysosaston kautta. Suuri edestakainen potilasvirta tapahtuu vuodeosaston ja radiologian välillä tämä virtaus on kuitenkin alle puolet päivystyksen ja radiologian välisestä virtausvolyymistä. Traumatologian radiologiset tutkimukset ovat käytännössä natiiviröntgenin kuvauksia, joten natiiviröntgenhuoneen sijoittamisella vuodeosaston läheisyyteen saavutetaan yksinkertaisempi potilasvirta. Natiiviröntgenhuoneen paras mahdollinen sijainti olisi traumatologian kahden vuodeosaston välissä, jolloin visuaalinen ohjaus ja suora näköyhteys varmistetaan vuodeosastojen ja röntgenin välillä. Kuvauksen sijoittaminen samaan kerrokseen on toiseksi paras vaihtoehto, joka toteutetaan kompromissina muiden hoitolinjojen tarpeiden ja kuvantamisen volyymien välillä. Koko sairaalan potilaslogistiikan optimoimiseksi ja hissien kuormitusasteen minimoimiseksi traumatologian vuodeosastot kannattaisi ideaalitilanteessa sijoittaa samaan kerrokseen kuin leikkaussalit. Tilasuunnitelmassa on päädytty tähän ratkaisuun päiv rad 2400 leikk teho 2060 pkl vos 860 Teh. valv Hbo Kuva 12 Traumatologian potilasvirtakuvaaja. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v. 2011

23 Kirurgian hoitolinja Kirurgian hoitolinja huolehtii T-sairaalassa tapahtuvista kirurgisten potilaiden hoidoista. Suurin osa hoidoista on akuuttihoitoa. Kirurginen toiminta on nykyään hajautettuna viiteen eri toimipisteeseen: TYKS:in A-sairaalaan ja U-sairaalaan, Kirurgiseen sairaalaan, Raision sairaalaan, jossa tehdään päiväkirurgista ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa ja T-sairaalaan, jossa tehdään päiväkirurgiaa. Tällä hetkellä kirurgialla on käytössä eri sairaaloissa 14 raskaan kirurgian leikkaussalia, Raisiossa 4 salia ja T-sairaalassa päiväkirurgisia saleja 3. Kaikilla kirurgian aloilla on tällä hetkellä huomattava pula leikkaussalikapasiteetista ja päivystyspotilaita vastaanottavilla osastoilla on pulaa myös vuodeosastokapasiteetista. Toisaalta hajalleen sijoittuminen huonontaa vuodeosastotilojen hyväksikäyttöä. Toimitilojen ja henkilökunnan järkevä hyödyntäminen vaatii hajautettujen toimintojen mahdollisimman suurta keskittämistä. Tämä suunnitelma lähtee siitä, että kaikki kirurginen päivystystoiminta ja/tai tehohoitoa vaativa leikkaustoiminta keskitetään T2-sairaalaan. Elektiivisen raskaan vuodeosastokirurgian (mm. syöpäkirurgia gastroenterologisessa ja urologisessa kirurgiassa, elektiivinen osa plastiikkakirurgiaa, rintasyöpä- ja endokriininen kirurgia, laskimokirurgia) tarvitsemat vuodeosastotilat soveltuvat keskitettäviksi U- sairaalaan, jonne toiminta vaatii leikkaussalitilaa ja sen yhteyteen valvontaosaston. Tämän leikkausosaston yhteyteen on tarpeellista sijoittaa myös pehmytkudoskirurgian eli kirurgian klinikan päiväkirurginen toiminta. Se on tehokkainta toteuttaa raskaan kirurgian yhteydessä, jolloin se voi tarvittaessa hyödyntää vuodeosastoja. Kirurgien monipuolisella työkuvalla voidaan myös tehostaa päiväkirurgiaa Varsinais-Suomen päivystyskirurgia tulee jo lähivuosina keskittymään vahvasti TYKS:iin. Aluesairaalat joutuvat luopumaan päivystystoiminnasta erityisesti erikoislääkäripulan ja koulutuksen hajautumisen takia. Tämän lisäksi TYKS:iin tulee keskittymään myös muu vaativa erikoiskirurgia, raskaan syöpäkirurgian lisääntyessä edelleen. Aluesairaaloihin tulee jäämään mahdollisesti ajoittaista perustason akuuttikirurgiaa, lyhytjälkihoitoista kirurgiaa, päiväkirurgista toimintaa, jonka lisäksi aluesairaalat voivat toimia kirurgisten palveluiden osalta jatkohoitopaikkoina. Hoitoajat eivät enää päivystyspotilailla tai raskaassa kirurgiassa lyhene. Toisaalta päiväkirurginen toiminta Turun alueella on vielä hyvin alkutekijöissään ja tulee laajenemaan. Alla olevassa kuvassa on esitettynä gastroenterologisen ja urologisen-, neuro-, sekä verisuonikirurgian arvioidut potilasmäärät vuonna 2011.

24 23 Koti päiv Ver.kir pkl Tarkk Rad Leikk teho Teh. Valv vos 8950 koti Kuva 13 Kirurgian potilasvirtakuvaaja. Kuvaajassa mukana gastroenterologinen ja urologinen kirurgia, verisuonikirurgia ja neurokirurgia. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Kirurginen hoito jakautuu T-sairaalassa alahoitolinjoihin, joita ovat gastroenterologinen ja urologinen kirurgia, verisuonikirurgia ja neurokirurgia. Hoito tapahtuu päivystyspoliklinikalla, päivystysosastolla, leikkaussaleissa, teho-osastolla, tehostetun valvonnan osastolla, eri kirurgian vuodeosastoilla sekä kirurgian ja urologian poliklinikoilla.

25 Gastroenterologisen ja urologisen kirurgian hoitolinja Päivystyspoliklinikan lisäksi gastroeneterologisen ja urologisen kirurgian hoitolinja tarvitsee toimiakseen 8-10 sairaansijaa päivystysosastolla, 3 leikkaussalia, 4-5 sairaansijaa tehoosastolla, 4 sairaansijaa tehostetun valvonnan osastolla, päivystysgastrokirurgian ja urologian vuodeosastojen 48 sairaansijaa, sekä kirurgian ja urologian poliklinikat Neurokirurgian hoitolinja Neurokirurgian hoitolinjan hoito tapahtuu päivystyspoliklinikalla, päivystysosastolla, leikkaussaleissa, teho-osastolla, tehostetun valvonnan osastolla, neurokirurgian vuodeosastolla ja kirurgian poliklinikalla. Päivystyspoliklinikan lisäksi neurokirurgian hoitolinja tarvitsee toimiakseen sairaansijoja päivystysosastolla, 3-4 leikkaussalia, 1-2 sairaansijaa tehoosastolla, 4-6 sairaansijaa tehostetun valvonnan osastolla, n. 30 neurokirurgian vuodeosaston sairaansijaa, sekä kirurgian poliklinikan Verisuonikirurgian hoitolinja Verisuonikirurgian hoitolinjan hoito tapahtuu päivystyspoliklinikalla, päivystysosastolla, leikkaussaleissa, teho-osastolla, tehostetun valvonnan osastolla, verisuonikirurgian vuodeosastolla ja kirurgian poliklinikalla. Päivystyspoliklinikan lisäksi verisuonikirurgian hoitolinja tarvitsee toimiakseen 1-2 sairaansijaa päivystysosastolla, 1 leikkaussalin, 1-2 sairaansijaa teho-osastolla, 1-3 sairaansijaa tehostetun valvonnan osastolla, verisuonikirurgian vuodeosaston 20 (lähtökohtaisesti 16 sairaansijaa verisuonikirurgisille ja 4 angioradiologisille potilaille) sairaansijaa, sekä kirurgian poliklinikan.

26 25 4 T-sairaalan toiminnallinen rakenne Toiminnallisella rakenteella tarkoitetaan tässä perinteisen sairaalan funktionaalista rakennetta, ja toiminta-alueilla (pääasiassa fyysisiä) alueita, joihin nämä toiminnat sijoittuvat. Sairaanhoitopalveluiden tuotannon toiminta-alueita ovat päivystysalue, toimenpidealue, tehohoidon ja valvonnan alue, vuodeosastotoimintojen alue sekä avohoitotoimintojen alue. Lääketieteellisten palvelutoimintojen toiminta-alueita ovat kuvantamispalvelut, laboratoriopalvelut, kliininen fysiologia, fysio- ja toimintaterapia, sekä sosiaalipalvelut. Muiden tukipalvelujen alueita ovat lääkehuolto, välinehuolto, teknillinen huolto, laitoshuolto, ruokahuolto, muu huolto (käsittäen lääkekuljetukset, potilaiden tunnelikuljetukset, vainajien kuljetukset ja säilytyksen, postin, pyykin, jätteet ja varastoinnin), sekä turvallisuus. Turun alueen perusterveydenhuollon päivystys muodostaa omaan toiminnallisen kokonaisuutensa. Yksityiskohtainen Turun alueen terveydenhuollon päivystysyksikön toimintamalli ja -suunnitelma tehdään yhteistyössä Turun ja alueen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kanssa. Sairaalan päähoitolinjat tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut edellä mainituille toimintaalueilla sijaitsevia resursseja käyttäen. Toiminnallisena tavoitteena on päähoitolinjojen sairausryhmäkohtaisten hoitoprosessien joustava ja tehokas sujuminen. Hoitoprosessien suunnittelu perustuu asiakas- ja potilasnäkökulmaan. Tutkimukset ja hoidot tuodaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti potilaan ympärille. Erikoisalat ja yksiköt säilyvät tulevaisuuden sairaalassa, mutta ne eivät ratkaise fyysisiä tilaratkaisuja eivätkä organisaatiomalleja, ellei se ole toiminnan laadun kannalta välttämätöntä. Hoitoprosessit suunnitellaan niin, että yksittäinen potilas käyttää vain niitä osia palveluista, jotka hänen hoitonsa kannalta ovat välttämättömiä. Tilaratkaistut laaditaan tukemaan hoitoprosessien joustavaa sujumista, nopeaa reagointia, oppimista ja sujuvaa liikennettä. T-sairaalan toimintojen ja tilojen suunnittelussa huomioidaan Turun yliopiston lääketieteellisen koulutus- ja tutkimustoiminnan tarpeet sekä muun terveydenhuoltoalan henkilökunnan koulutuksen ja tutkimuksen tarpeet. Lääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä muun yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimuksen kustannuksiin sairaanhoitopiiri saa valtiolta erityisvaltionosuutta, jonka määrä tällä hetkellä on noin 7 %:a yliopistosairaalan toimintakuluista. Tämä korvaus on tarkoitettu koulutuksen ja tutkimuksen tarvitseman infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon.

27 26 5 T-sairaalan toisen vaiheen liityntä nykyiseen T-sairaalaan T-sairaalan toinen vaihe muodostaa yhdessä jo valmistuneen T-sairaalan kanssa vuodesta 2011 alkaen yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä toiminnallinen suunnitelma keskittyy pääasiassa T-sairaalan toiseen vaiheeseen sijoittuviin toimintoihin. Seuraavaksi tarkastellaan kuitenkin lyhyesti niitä T-sairaalan nykyisiä hoitolinjoja, jotka jatkavat T- sairaalassa vuoden 2011 jälkeen. Näitä ovat ihotautien, syöpätautien, sekä allergologian hoitolinjat. Ihotautien hoitolinjan hoito tapahtuu ihotautien vuodeosastolla ja päivähoitopoliklinikalla, ihotautien poliklinikalla, ihotautien hoitopoliklinikalla ja sukupuolitautien poliklinikalla. Syöpätautien hoitolinjan hoito tapahtuu syöpätautien poliklinikalla ja sytostaattipoliklinikalla, sädehoito-osastolla ja syöpätautien vuodeosastoilla. Allergologian hoitolinjan hoito tapahtuu allergiayksikössä. Nykyään T-sairaalassa toimivista osastoista päiväkirurgia tulee siirtymään pois T- sairaalasta. T-sairaalan toisen vaiheen rakentamisen aikana T-sairaalan toiminta jatkuu ennallaan, joskin rakentaminen aiheuttaa ajoittain tilapäisiä toiminnallisia häiriöitä. Lääketieteellisiä, sekä muita tukipalveluja nykyisessä T-sairaalassa lisätään tarpeen mukaan toiminnan kasvaessa yli kaksinkertaiseksi. Lisäksi useat nykyään fyysisesti toisaalla hoidettavat tukipalvelut muuttavat uuden rakennuksen myötä T-sairaalaan.

28 27 6 Toiminta-alueet T-sairaalassa Toiminta-alueilla tarkoitetaan (pääasiassa fyysisiä) alueita, joihin sairaalan toiminnat sijoittuvat. Sairaanhoitopalveluiden tuotannon toiminta-alueita ovat päivystysalue, toimenpidealue, tehohoidon ja valvonnan alue, vuodeosastotoimintojen alue sekä avohoitotoimintojen alue. Lääketieteellisten palvelutoimintojen toiminta-alueita ovat kuvantamispalvelut, laboratoriopalvelut, kliininen fysiologia, fysio- ja toimintaterapia, sekä sosiaalipalvelut. Muiden tukipalvelujen alueita ovat lääkehuolto, välinehuolto, teknillinen huolto, laitoshuolto, ruokahuolto, muu huolto (käsittäen lääkekuljetukset, potilaiden tunnelikuljetukset, vainajien kuljetukset ja säilytyksen, postin, pyykin, jätteet ja varastoinnin), sekä turvallisuus. 6.1 Päivystys T-sairaalan päivystysalue koostuu perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikasta ja tarkkailuosastosta sekä erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikasta ja -osastosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys toimivat kiinteässä yhteistyössä ja käyttävät yhteisiä tukipalveluja. Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka sekä päivystysosasto ovat kaikkien hoitolinjojen käyttämä tärkeä resurssi. Päivystysosasto on uusi toimintamalli TYKS:issä ja toiminnallisesti se tukee hoitolinjojen toimintaa eriyttämällä aikaa vievempää diagnostiikkaa tai toimenpiteitä vaativan toiminnan varsinaisesta akuutista päivystystoiminnasta. Osasto tukee tarkoituksenmukaista potilaslogistiikkaa myös asianmukaisten jatkohoitoratkaisujen suhteen sekä sairaalan sisällä että sairaalasta pois. Osaston yksityiskohtainen toimintamalli suunnitellaan edellä esitettyjen periaatteiden mukaiseksi. Toiminta koko päivystysalueella on ympärivuorokautista Perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikka T-sairaalaan sijoittuu myös Turun kaupungin keskitetty terveyskeskuspäivystys erikseen sovittavan toimintamallin mukaisesti. Perusterveydenhuollon alueellisesta päivystysyhteistyöstä T-sairaalassa laaditaan Turun ja alueen muiden terveyskeskusten kesken sopimus. Terveyskeskuskohtaisesti tehdään päätökset yhteispäivystykseen siirtymisestä arki-iltaisin, viikonloppuisin, öisin tai koko päivystysajalla. Alueellinen perusterveydenhuollon päivystys muodostaa oman toiminnallisen kokonaisuutensa, jonka malli ja laajuus määräytyvät Turun ja alueen muiden perusterveydenhuollon yksiköiden, sekä sairaanhoitopiirin välisissä neuvotteluissa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys toimivat kiinteässä yhteistyössä ja käyttävät yhteisiä tukipalveluja. Toiminnan kuvaus Kuva 14 esittää perusterveydenhuollon päivystyksen nykyistä potilasvirtaa. Noin puolet kaikista saapuvasta potilaasta tulee kävellen suoraan ilmoittautumistoimistoon ilman etukäteen tehtyä puhelinsoittoa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon poik-

29 28 kiorganisatorisen yhteistyön ja T-sairaalan suunnittelun kannalta merkittävää on perusterveydenhuollon päivystyksen rooli TYKS:iin potilaita ohjaavana yksikkönä ja röntgenkuvausta vaativien potilaiden suuri määrä. Yhteensä luu- ja thorax-kuvauksissa käy nykykäytännön mukaan noin potilasta vuodessa Hoidon tarpeen arviointi ja hoitoohjeet Ei päiv.- hoidon tarvetta Sair.hoit vast.otto (23.500) = potilasvirta = informaatiovirta 9000 Terv.- aseman hoidon tarpeen arviointi Ilmoitt. tsto Lääk. Vast.o (38.361) TYKS TKS Kotihoitoohjeet, jatkokontrolli tai hoidon päättyminen 9600 ambulanssi Tarkkailu (9.719) Natiivirtg potilasta Turunmaan sair Kipsipoliklinikka 150 TYKS kir. ea 2550 Kuva 14 Perusterveydenhuollon päivystyksen potilasvirtojen nykytilanne Kuva 15 esittää arvion perusterveydenhuollon päivystyksen potilasvirrasta vuodelle Potilasmäärä tulee kasvamaan hyvin merkittävästi, arviolta noin 67 % kaikilla muilla potilasreiteillä paitsi kipsipoliklinikalla, jossa potilasmäärät kasvavat noin 10 %. 67 % kasvu potilasvirroissa johtuu väestöpohjan laajenemisesta nykyisestä asukkaasta :een, koska yhdeksän uutta kuntaa tulee perusterveydenhuollon päivystysalueen piiriin. Lisäksi viikonloppuisin yhteispäivystysaika laajenee nykyisestä. Natiiviröntgenissä käyvien potilaiden kokonaismäärä nousee yli potilaaseen (15 161), josta tarkkailusta tulevien sänkypotilaiden määrä on yli puolet (8 016).

30 Terv.- aseman hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarpeen arviointi ja hoitoohjeet Ilmoitt. tsto Ei päiv.- hoidon tarvetta ambulanssi Kipsipoliklinikka Lääk. vast.- otto 4175 Natiivirtg potilasta 165 Sair. hoit vast.-otto TYKS kir. ea TYKS TKS Turunmaan sair. = informaatiovirta TK vuodeos Tarkkailu Kotihoitoohjeet, jatkokontrolli tai hoidon päättyminen Kuva 15 Perusterveydenhuollon päivystyksen arvioitu potilasvirta T-sairaalassa v Poliklinikan tärkeimmät tutkimukset ja toimenpiteet Perusterveydenhuollon päivystyksen potilaat voidaan jakaa karkeasti ambulanssipotilaisiin ja ns. käveleviin päivystyspotilaisiin, joiden osuus kaikista päivystyspotilaista on noin 80 %. Perusterveydenhuollon potilaiden päivystykselliseen hoitoon sisältyy päivystyslaboratorion ja päivystysröntgenin käyttö. Kuvantamistutkimuksista natiiviröntgentutkimusten osuus on merkittävin, mutta myös ultraäänitutkimuksia ja tietokonetomografiaa käytetään. Perusterveydenhuollossa tavallisimmat toimenpiteet ovat haavahoitoja, murtumahoitoja ja suonen sisäisiä lääkehoitoja. Murtumahoidot sisältävät murtuman reposition ja kipsauksen. Päiväaikaan päivystyksessä toimii myös keskitetty murtumakontrollipoliklinikka. Toimintatapa ja avoinna oloaika Perusterveydenhuollon päivystyksessä potilaat ovat päivystyksellisiä lukuun ottamatta päiväaikaisia murtumakontrollipotilaita. Päivystyspotilaiden päivystyksellisen hoidon tarve on arvioitu jo ennen päivystykseen ohjaamista oman terveysaseman tai sairaanhoidon puhelinneuvonnan toimesta. Ellei arviota ole tehty, tehdään se potilaalle hänen ilmoittautuessaan. Koulutetut hoitajat arvioivat hoidon tarpeen ja ohjaavat potilaan tarvittaessa virka-aikaan palveluiden piiriin ja antavat kotihoito-ohjeet. Päivystys toimii ympäri vuorokauden.

31 30 Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Perusterveydenhuollon päivystys tarvitsee kuvantamisen ja laboratorion palveluita ympäri vuorokauden. Muiden tukipalveluiden tarve Muista tukipalveluista perusterveydenhuollon päivystys tarvitsee lääkehuollon, välinehuollon, teknillisen huollon, laitoshuollon, ruokahuollon, muun huollon ja turvallisuuden palveluja. Yhteistyötahot Tärkeimmät yhteistyötahot ovat perusterveydenhuollon päivystykseen osallistuvat terveyskeskukset. Toiminnallisesti tärkeimmät yhteistyöntahot ovat erikoissairaanhoidon päivystys, laboratorio ja kuvantaminen. Fyysisellä rinnakkaisuudella haetaan etuja mm. kaksisuuntaisesta konsultaatiomahdollisuudesta, toisaalta erikoissairaanhoidon konsultaatiota potilaan hoidon suhteen, mutta myös perusterveydenhuollon konsultaatiota erikoissairaanhoidossa hoidetun kotiutettavan potilaan kotihoidon, kontrollin, jatkotutkimusten järjestämisen suhteen. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Toiminnan nykyiset vuosikustannukset ovat noin 4,5 M :a Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka Toiminnan kuvaus TYKS:in päivystyspoliklinikka vastaa VSSHP:n alueella äkillisesti sairastuneiden tai loukkaantuneiden potilaiden erikoissairaanhoitotasoisesta päivystystoiminnasta. Erikoissairaanhoitotasoinen päivystystoiminta kattaa kaikkien sisätautien, traumatologian, kirurgian, keuhkosairauksien ja neurologian alat. Erikoissairaanhoidon päivystys toimii tarkoituksenmukaisesti jakaantuen sisätautien (mukaan lukien keuhkosairaudet), kirurgian, traumatologian ja neurologian päivystyksiin. Kuvantamisresusrssit sijoitetaan tarkoituksenmukaisiksi näiden päätoimintojen kannalta. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Vuoden 2005 aikana erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla kävi yhteensä n avohoitopotilasta ja ennakoitavissa on avohoitokäyntien määrän kasvavan vuoteen 2011 mennessä n :een.

32 31 Poliklinikan tärkeimmät tutkimukset ja toimenpiteet Tutkimusten ja toimenpiteiden kirjo erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla on laaja ja kattaa kaikenlaiset erikoissairaanhoidon päivystykseen liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet. Esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia tehdään lähes jokaiselle potilaalle, EKG-tutkimuksia n /vuosi, pään TT-tutkimuksia n /vuosi. Poliklinikalla tehdään lisäksi esimerkiksi ultraäänitutkimuksia ja muita TT-tutkimuksia, samoin kuin päivystystoimintaan liittyviä toimenpiteitä kuten rytminsiirtoja, selkäydinnestepunktioita, repositioita ja kipsauksia sekä pieniä kirurgisia toimenpiteitä. Päivystyksen ja radiologian välinen sujuva potilasvirta ja yhteistyö ovat kriittisiä koko sairaalan toimivuuden kannalta, mikä näkyy edellä akuuttipotilaiden ja kuumien toimintojen päävirtauksissa. Tämän takia päivystystä on tarkasteltu tarkemmin myös sen sisäisten toimintojen kannalta. Nykyään päivystys on jaettu neljän alueeseen: neurologia, sisätaudit, traumatologia ja kirurgia. Päivystystoimintojen tärkein yhteistyötaho on päivystysradiologia. Päivystyksen tärkeimmät kuvantamistutkimukset ovat nykyään TT- ja natiiviröntgentutkimukset. Päivystyksen potilasvirtoja radiologiaan ja takaisin on tarkasteltu vuoden 2004 tutkimusmäärien perusteella seuraavassa kuvassa (Kuva 16). Kir. Sisät TT Nat trauma Neuro 2097 Kuva 16 Päivystyksen päätoimintojen ja radiologian tutkimukset vuonna 2004 Toimintatapa ja avoinna oloaika Toiminta päivystyspoliklinikalla on ympärivuorokautista ja -vuotista. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja

33 32 edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten tarve erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla on ympärivuorokautinen ja -vuotinen. Muiden tukipalveluiden tarve Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka tarvitsee lääketieteellisten tukipalvelujen lisäksi lääkehuollon, välinehuollon, laitoshuollon, teknillisen huollon ja muun huollon palveluja, sekä turvallisuuspalveluja. Yhteistyötahot Koska päivystyspoliklinikka palvelee koko sairaalaa, yhteistyötä tehdään usean tahon kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat kuvantamiskeskus (sisältäen angiolaboratoriot), laboratorio, päivystysosasto, vuodeosastot, teho-osasto, leikkaussalit, sydänvalvontaosasto, tehostetun valvonnan osasto, verikeskus, sekä muut poliklinikat. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikan nykyiset vuosikustannukset ovat n. 11 M Päivystysosasto Päivystysosasto on uusi toimintamalli TYKS:issä ja sen tarve on ilmeinen, sillä nykyään ensiapupoliklinikan potilaista jää TYKS:in kantasairaalaan noin 40 potilasta/vuorokausi. Toiminnallisesti se tukee päivystyspoliklinikan toimintaa eriyttämällä aikaa vievän diagnostiikan ja toimenpiteitä vaativan toiminnan varsinaisesta akuutista päivystystoiminnasta. Osasto tukee tarkoituksenmukaista potilaslogistiikkaa myös asianmukaisten jatkohoitoratkaisujen suhteen sekä sairaalan sisällä että sairaalasta pois. Toiminnan kuvaus Päivystysosastolle tulevat potilaat päivystyspoliklinikan kautta tilanteissa, joissa tarvitaan aikaa vievempää diagnostiikkaa ja/tai toimenpiteiden valmistelua tai jälkiseurantaa. Osastolla määritetään potilaan sairaalahoidon tarve ja siellä voidaan tehdä tarvittavat hoitoprosesseihin liittyvät toimenpiteet. Myös osa kirurgisista päivystysleikkauksista tullaan tekemään päivystysosastolta käsin. Osa potilaista kotiutetaan päivystysosastolta. Päivystysosaston yksityiskohtainen toimintamalli ja siihen liittyvät tilaratkaisut ratkaistaan jatkoselvitysten perusteella Arvioitu toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 päivystysosastolla toteutetaan n hoitojaksoa vuodessa.

34 33 Toimenpiteet Toimenpiteiden kirjo päivystysosastolla tulee olemaan laaja aina iv-kanyylin laitosta ja sydänfilmin otosta rytminsiirtoon. Myös monet kirurgiset päivystysleikkaukset tullaan vastaisuudessa tekemään päivystysosastolta käsin. Sairaansijatarve Päivystysosastolle tulee n. 30 sairaansijaa, joista 15 on varattu konservatiivisen ja 15 operatiivisen hoidon potilaille. Päivystysosaston potilaspaikat varustetaan siten, että potilaan voinnin tarkkailu, hoito ja valvonta ovat mahdollisia kaikilla potilaspaikoilla. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Tällä hetkellä sairaalassa ei ole kuvatunlaista osastoa. Lääketieteelliset tukipalvelujen tarve Kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten tarve päivystysosastolla on ympärivuorokautinen ja -vuotinen. Muiden tukipalveluiden tarve Lääketieteellisten tukipalvelujen lisäksi päivystysosasto tarvitsee toimiakseen lääkehuollon, välinehuollon, laitoshuollon, teknillisen huollon ja muun huollon palveluja, sekä turvallisuuspalveluja. Yhteistyötahot Koska päivystysosasto palvelee koko sairaalaa, yhteistyötä tehdään usean tahon kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat päivystyspoliklinikka, kuvantamiskeskus (sisältäen angiolaboratoriot), laboratorio, vuodeosastot, muut poliklinikat, leikkaussalit, sydänvalvontaosasto, teho-osasto, tehostetun valvonnan osasto, sekä verikeskus. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Päivystysosasto on uusi toimintamalli TYKS:issä, eikä vertailukelpoista nykytietoa ole suoraan saatavilla. 6.2 Toimenpiteet Lääketieteelliset toimenpiteet tehdään T-sairaalassa leikkaussaleissa, invasiivisen kardiologian, sekä invasiivisen radiologian alueilla.

35 Leikkaussalit Leikkaussalit ovat tärkeä sydänsairauksien, traumatologian, kirurgian, neurokirurgian ja verisuonikirurgian hoitolinjojen resurssi. Toiminnan kuvaus Leikkaussaleissa hoidetaan VSSHP:n kirurgisia aikuispotilaita sekä SatakSHP:n avosydänkirurgisia ja neurokirurgisia potilaita. Kirurgian suurimmat alat ovat traumatologia, gastroenterologia, sydän- ja verisuonikirurgia sekä neurokirurgia. Näiden lisäksi hoidetaan päivystystoimintaan liittyvää käsikirurgiaa, plastiikkakirurgiaa, urologiaa ja yleiskirurgiaa. Suuri osa kirurgiasta on aikuisten päivystysaikaista kirurgiaa. Suunnitelma perustuu ajatukseen, että T-sairaalaan sijoittuu pääosa VSSHP:n päivystys- ja tehohoitoa vaativasta kirurgiasta. Suunnitelma on tehty 14 leikkausleikkaussalille, vaikka nykyisen leikkaustarpeen ja väestön ikärakenteen muutoksen perusteella laskettu salitarve 2011-luvulla saattaa olla suurempi. Kasvava tarve voidaan tyydyttää tarvittaessa vuorokautista toiminta-aikaa lisäämällä. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Akuutti ja raskas kirurgia TYKS:issä. Leikkauksia/vuosi Päivystysten osuus v % v % v % Toimenpiteiden absoluuttinen lukumäärä on hieman laskenut, koska leikkausten kesto on pidentynyt. Samalla päivystysten ja kaikkein sairaimpien potilaiden osuus (ASA III-IV) on selvästi noussut (2004: 52 % 2005: 54 %). Päivystyksen keskittyminen TYKS:iin tulee jatkamaan tätä suuntausta. Näin ollen ennakoitavissa on vuosille seuraavia leikkausmääriä. Erikoisala Leikkauksia/vuosi Päivystysten Salitarve osuus Traumatologia (sis. käsikirugian) % 4 G-e ja urol. kirurgia % 3 Avosydänkirurgia % 2 Verisuoni- ja rintaelinkirurgia % 1 Neurokirurgia % 2 Selkäkirurgia % 1 Muu raskas kirurgia % 1 Yhteensä % 14

36 35 Merkittävin potilasliikenne leikkaussaleihin tulee tarkkailuosastolta, traumatologian vuodeosastolta, sydänyksiköstä sekä kirurgian vuodeosastoilta, joita ovat (päivystys)gastrokirurgiset ja urologiset vuodeosastot sekä neuro- ja verisuonikirurgian vuodeosastot. Arvion mukaan vuorokaudessa leikkaussaleihin tulee useita potilaita myös päivystysalueelta joko suoraan tai kuvantamisen kautta (esim. aivotraumapotilaat, aivoverenvuotopotilaat), samoin suoraan teho-osastolta ja tehostetun valvonnan osastolta. Sekä teho- että valvontapotilaat ovat tavallisimmin raskaasti monitoroituja ja saattavat vaatia hoitotoimenpiteitä myös kuljetuksen aikana. Kuljetus on osoittautunut erääksi vaarallisimmista vaiheista potilaalle sairaalassaoloaikana. Arvio potilasliikenteestä leikkaussaleihin v Päivystysosastolta 5000 Traumatologian vuodeosastolta 2800 Sydänyksiköstä 500 Muun kirurgian vuodeosastoilta 600 Päivystysalueelta 500 Teho-osastolta 400 Tehostetun valvonnan osastolta 200 Yhteensä Kuva 17 esittää arvion leikkaussalin potilasvirroista vuonna Kuvasta nähdään, että leikkaussalista lähtevistä potilaista noin puolet menee teho-osastolle ja puolet vuodeosastoille (muu kirurgia, traumatologia ja sydänyksikkö).

37 36 Päiv. Syd yks Teho Vos muu kir Vos trauma Vos trauma Tarkkailu Leikk.- sali potilasta Teh. valv. Vos muu kir Tehoos. teho Teh. valv. 50 Syd. yks. vos rad Kuva 17 Leikkaussaliin tulevat ja sieltä lähtevät potilasvirrat. Arvio v Potilaiden lukumääräarvio vuodessa on merkitty reitteihin. Muun kirurgian vuodeosasto käsittää gastro- ja urologisen sekä neuro- ja verisuonikirurgian. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, sairaalan hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. TYKS:in leikkaustoiminnassa on tällä hetkellä ilta-, yö- ja viikonloppuisin vähäinen miehitys verrattuna vastaavaan toimintaan muissa yliopistosairaaloissa. Tulevaisuudessa ainakin iltatyö saattaa lisääntyä. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Kuvantaminen rajoittunee leikkaussaleissa perinteisiin, siirrettävillä C-kaarilla otettaviin thorax- ja luukuviin. Salien suunnittelussa ja sisutuksessa huomioidaan C-kaarien liikutte-

38 37 lun tarve. Yksi leikkaussaleista rakennetaan muita suuremmaksi ja varustetaan angiolaitteistoilla, ohjaushuoneella ja riittävällä säteilysuojauksella. Tässä salissa tehdään anestesiaa vaativat neuroradiologiset toimenpiteet; verisuonikirurgiset, läpivalaisua vaativat toimenpiteet, sekä mahdollisesti sydänkirurgiset hybriditoimenpiteet (PCI ja/tai stenttaus + operaatio). Verinäytteiden otto tapahtuu tulevaisuudessakin ainakin osittain anestesialääkäreiden ja - hoitajien toimesta ja toimiva putkipostiyhteys keskuslaboratorioon mahdollistaa näytteiden vaivattoman toimituksen. Leikkaussaleihin sijoitetaan omia verikaasuanalyysilaitteita sekä muita yksinkertaisia pikamäärityslaitteita, joiden huollossa tarvitaan laboratorion palveluja. Veripalvelun toiminnasta suuri osa keskittyy T-sairaalaan ja sen sujuvuudelle on varmistettava tarvittavat edellytykset. Muiden tukipalvelujen tarve 14 leikkaussalia varten tulee lääkehuollolla olla oma tilansa ja uudistuvaan toimintamalliin sisällytetään osastofarmaseutin työpanos. 24 h/vrk toimivat leikkaussalit tarvitsevat ympäri vuorokauden välinehuollon palveluja. Arvion mukaan noin 70 % keskitetyn välinehuollon työstä tulee kuuman toiminnan alueilta leikkaus- ja teho-osastoilta. Koko T-sairaalan osalta selvitetään keskitetyn välinehuollon tarvetta ja laajuutta. Muille palveluja tuottava keskitetty välinehuolto ja leikkaussalien välinehuolto on syytä sijoittaa siten, että tilat, laitteet ja henkilöstö tulevat järkevällä tavalla hyödynnettyä. Välinehuollon liikenteen tulee tapahtua vähemmän steriilistä suunnasta puhtaaseen päin: ulkopuolelta tulevan tavaran tulee saapua tilaan, missä jakelu joko steriloitavaksi tai steriilivarastoon käy helposti. Leikkaussaleissa tarvittavien välinehuoltotilojen suunnittelu edellyttää välinehuollon toimintamallin ratkaisua koko kantasairaalaan alueella. Laitoshuollon hyvin organisoidut palvelut ovat osa tehokasta toimintaa. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Nykyiset toimintakustannukset ovat noin 13,7 M. Toimintamalli muuttuu voimakkaasti, ja se muuttaa kustannusrakennetta. Toiminnan volyymi sekä toimenpiteiden vaikeusaste kasvaa Invasiivisen kardiologian yksikkö Invasiivinen kardiologia kuuluu sydänyksikköön ja on osa sydänsairauksien hoitolinjaa.

39 Angiokardiologiset laboratoriot Toiminnan kuvaus Invasiivinen kardiologinen toiminta käsittää sepelvaltimotaudin tutkimuksen ja hoidon. Noin 2/3 potilaista tulee päivystyksenä tai kiireellisenä joko suoraan päivystyspoliklinikan kautta tai sydänvalvontaosastolta ja 1/3 potilaista ennalta suunniteltuun toimenpiteeseen sydänvalvontaosaston kautta. Ennalta suunniteltuihin varjoainekuvauksiin tulevat potilaat sijoitetaan sydänvalvontaosastolle, koska hoitoaika on lyhyt, ainoastaan 1-2 vrk. Potilaiden jatkohoito tapahtuu pääosin angioyksikön yhteydessä olevilla valvontapaikoilla tai sydänvalvontaosastolla. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Potilasmäärät kasvavat edelleen nopeasti väestön ikääntymisen, diabeteksen lisääntymisen ja paremman ensihoidon sekä prevention takia PTCA Koronaariangiot Toimintatapa ja avoinna oloaika Pääosa invasiivisen kardiologian toiminnasta sijoittuu virka-aikaan, ja tarvittaessa toimintaaikaa jatketaan iltaan. T-sairaalan valmistuttua kardiologisessa toiminnassa on tavoitteena ympärivuorokautinen invasiivinen päivystys, joka tapahtuu angiologisessa yksikössä päivystyspoliklinikan läheisyydessä. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Yksiköllä on omat kuvantamisresurssit. Normaali päivystysyksikön laboratoriotutkimustarve Muiden tukipalvelujen tarve Tavanomaiset tukipalvelut joita operatiivinen toiminta sairaalassa vaatii. Yhteistyötahot Sydämen interventiotoimenpiteissä tarvitaan anestesiologian palveluja.

40 Elektrofysiologinen toiminta ja tahdistimen asennukset Toiminnan kuvaus Elektrofysiologisista toimenpiteistä tehdään arvioilta 80 % ennalta suunnitellusti ja 20 % kiireellisesti henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden takia. Tahdistinpotilaista yli puolet hoidetaan kiireellisesti äkillisesti ilmaantuneen tahdistimen tarpeen takia. Elektiiviset potilaat tulevat sydänvalvontaosastolle toimenpidettä varten ja kotiutetaan sieltä joko samana tai seuraavana päivänä. Suuri osa potilaista tulee aluesairaalasta toimenpidettä varten ja kotiutetaan tai siirretään lähettävään sairaalaan valvonnasta joko samana tai seuraavana päivänä. Vain osa potilaista vaatii pitempiaikaista osastohoitoa tai seurantaa. Toiminnan nykytila ja ennakoidut muutokset Ennakoitavissa on toiminnan voimakasta kasvua tulevina vuosina. On mahdollista, että eteisvärinän invasiivinen hoitotarve lisääntyy moninkertaiseksi jo muutaman vuoden kuluessa ja käyttöön tulevat stereotaktiset, (puoli)automaattiset toimenpiteet, jolloin toimenpidemäärät kokonaisuudessaan nousevat huomattavasti Tahdistinasennukset Rytmihäiriötahdistin asennukset Ablaatiohoidot Elektrofysiologiset toimenpiteet Toimintatapa ja avoinna oloaika Lähes kaikki toimenpiteet pyritään tekemään virka-aikana. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Invasiivisen kardiologian nykyiset vuosikustannukset yhteensä n. 6,5 M.

41 Sydän- ja rintaelinkirurgia Sydän- ja rintaelinkirurgia kuuluu sydänyksikköön ja on osa sydänsairauksien hoitolinjaa. Operatiivinen toiminta käyttää leikkaussalien resurssia. Toiminnan kuvaus Sydänkirurgia käsittää sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset että läppäleikkaukset ja näiden yhdistelmät. Lisäksi siihen kuuluu nousevan aortan, aortan kaaren ja laskevan aortan kirurgia. Sepelvaltimokirurgia käsittää hieman yli 50 % kaikesta sydänkirurgiasta. Päivystyksenä tai kiireellisenä (2 vrk:n sisällä) hoidetaan noin 55 % ohitusleikkauksista ja kaikista leikkauksista yli 40 %. Sekä elektiiviset että muut potilaat angioidaan kardiologien toimesta ja hoitomuodot sovitaan yhteisesti. Leikkauksen jälkeen potilaat ovat 1-2 vuorokautta tehoosastolla josta he siirtyvät sydänvalvonnan (1-2 vrk) kautta vuodeosastopaikalle ja edelleen joko kotiin tai jatkohoitoon muihin laitoksiin. Potilaiden jatkohoito tapahtuu joko aluesairaalassa tai terveyskeskuksessa ensimmäisen postoperatiivisen kardiologilla käynnin jälkeen. Rintaelinkirurgiaan kuuluu keuhkosyöpäkirurgia ja diagnostinen keuhkokirurgia sekä muut harvinaisemmat rintakehän elinten sairaudet. Ruokatorvisyöpä on siirretty gastroenterologeille, jotka tarpeen mukaan konsultoivat thoraxkirurgiaa. Toiminta on lähes yksinomaan, traumoja (puukotukset ja vastaavat) lukuun ottamatta elektiivistä. Keuhkolääkärit tutkivat potilaat ja yhteismeetingissä keuhkolääkärien, radiologien, onkologien ja thoraxkirurgien kesken sovitaan hoitomuodoista. Elektiivisesti leikattavat potilaat tulevat sovitusti keuhkosairauksien osastolle, heidät leikataan ja he siirtyvät leikkaussalista valvontaosastolle ja sieltä edelleen noin vuorokauden kuluttua keuhkosairauksien klinikkaan. Toiminnan nykytila ja ennakoidut muutokset Keuhkosyöpä on ennusteiden mukaan lisääntymässä ja Satakunnan keskussairaalan (SatKS) tulevaisuuden näkymät ovat tältä osin vielä selkiytymättä. Edellä sanotuista seikoista johtuen ennusteen laatiminen on epävarmaa, mutta oletettavaa on potilasmäärien kasvavan ainakin jossain määrin vuoteen 2011 mennessä, vuoteen 2003 verrattuna. v.2003 v Sydänkirurgia Rintaelinkirurgia Yhteensä Toimintatapa ja avoinna oloaika Toiminta sydän- ja rintaelinkirurgiassa on ympärivuorokautista kuitenkin siten, että elektiiviset toimenpiteet tehdään päiväsaikaan.

42 41 Sairaansijatarve Nykyisin käytössä on 4 valvontapaikkaa ja 8 sairaansijaa vuodeosastolla ja hoitoaikojen ollessa 5-6 vrk tämä paikkamäärä tarvitaan jatkossakin. Henkilöstö v Sydän- ja rintaelinkirurgian lääkärihenkilökuntaan kuuluu vuonna 2009 osastonylilääkäri, 4 erikoislääkäriä ja 1 erikoistuva lääkäri. Henkilöstösuunnitelma kokonaisuudessaan laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. 6.3 Tehohoito ja valvonta Tehohoidosta ja valvonnasta vastaavat T-sairaalassa teho-osasto, tehostetun valvonnan osasto, sydänvalvonta, sekä akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö. Teho-osasto jatkaa toimintaansa tulevaisuudessakin paljolti nykyisen kaltaisena toimintana. Tehostetun valvonnan osasto on TYKS:issä uusi toimintamalli, joka vaikuttaa sekä teho-osaston, leikkausosaston että tavallisten vuodeosastojen ja päivystysalueen toimintaan. Malli optimoi potilaan tarvitseman tehostetun hoidon ja valvonnan laatua ja määrää sekä niihin kohdistuvaa resurssien käyttöä. Myös akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö on omana osastonaan uusi toimintamalli, joskin samaa toimintaa on tähän asti toteutettu osana neurologian vuodeosastotoimintaa. Toiminnan luonne tulee vastaisuudessa muuttumaan aiempaa akuutimmaksi, joten sen erottaminen omaksi osastokseen on vähintäänkin perusteltua. Tällä hetkellä TYKS:issä ei ole myöskään sydänvalvontaosastoa, vaan potilaiden hoito on toteutettu tavanomaisista keskussairaalakäytännöistä poiketen vuodeosastotiloissa. Näin ollen uusi toimintamalli on laadullinen parannus Teho-osasto Teho-osasto on kaikkien hoitolinjojen käyttämä resurssi. Toiminnan kuvaus Teho-osasto 950 on ainoa aikuisten tehohoidon palveluja tarjoava osasto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja näin ollen se vastaa yksinään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aikuisväestön tehohoidosta. Osasto vastaa pääosin myös yliopistosairaalatasoisten tehohoitopalvelujen tuottamisesta Satakunnan sairaanhoitopiirin väestölle. Valtakunnallisena toimintana teho-osastolle kuuluu ylipainehappihoito. Edellä sanottujen lisäksi teho-osasto vastaa TYKS:in lääkintäryhmän toiminnasta (mm. lähtee Vartiolentueen mukana) sekä A- sairaalan elvytysvalmiudesta.

43 42 Teho-osasto on keskeinen osa sairaalan toimintaa. Teho-osaston potilaista 2/3 tulee päivystyksenä päivystyspoliklinikalta, leikkaussaleista, vuodeosastoilta tai sydänvalvonnasta ja loput 1/3 elektiivisten leikkausten jälkeiseen hoitoon leikkaussaleista. Teho-osaston yhteydessä toimii ylipainehappihoidon valtakunnallinen keskus. Elektiivisessä hoidossa käy mm. traumatologisen vuodeosaston, korvaosaston ja sisätautiosastojen potilaita. Lisäksi päivystyksenä hoidetaan ympäri maata tulevat sukeltajantauti- ja häkämyrkytyspotilaat, sekä vaikea nekrotisoivan infektion omaavat potilaat. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Väestön keski-ikä tulee edelleen nousemaan ja yhä vaikeammin sairaita pystytään tulevaisuudessa auttamaan sekä kirurgian että tehohoidon keinoin, mikä merkitsee teho- ja valvontapaikkatarpeen kasvua. Tämän vuoksi, vaikka suunnitelmassa tehohoitopaikkojen lukumäärä on nyt 21 (yksi vähemmän kun nykyisin) on suunnitelmissa rakentaa aivan uutta kapasiteettia paikkaisen valvontaosaston muodossa. Lisäksi teho-osasto ja valvontaosasto sijaitsevat vierekkäin ja rakentamissuunnitelmissa varaudutaan siten, että valvontaosaston yksi 4 hengen potilashuone voidaan tarvittaessa ottaa teho-osaston käyttöön. Tällä varmistetaan tarvittaessa riittävä hengityskonepaikkojen määrä, koska valvontaosastolla ei ole suunnitelmissa hoitaa invasiivista mekaanista ventilaatiota tarvitsevia potilaita. Teho-osasto tulee sijaitsemaan lähellä päivystyspoliklinikkaa, leikkaussaleja ja kuvantamista, sillä potilaat ovat kriittisesti sairaita ja pitkät kuljetusmatkat vaativat paitsi paljon henkilökuntaa, ovat myös riski potilaalle. Ylipainehappihoitokammio sijoittuu vastaisuudessa, kuten nykyäänkin, tehon yhteyteen ja sydänvalvontaosasto sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan teho-osaston läheisyyteen. Alla on esitetty teho-osaston arvio hoitopäivistä vuonna 2005 ja v v Hoitopäivät Valvontapäiviä 7 % - Tehohoitopäiviä 79 % 75% - Raskaita tehopäiviä 14 % 25% v v Potilaita Hengityskonepotilaita 77 % 80% v v Ylipainehappihoitopotilaita Ylipainehappihoito-hoitoja Teho-osasto vastaa päivystyspotilaiden dialyyseistä ja toteuttaa vuodeosastojen plasmafereesihoidot

44 43 Teho-osaston potilasvirtoja vuonna 2011 tarkastellaan seuraavassa kuvassa muiden osastojen antamien lukujen perusteella (Kuva 18). Sydänyksikön potilaista vain sydänkirurgiset potilaat tulevat teho-osastolle. Sydänyksikköön perustetaan oma sydänvalvontaosasto, jonka potilaat eivät näy tässä kuvassa. Kuvasta nähdään, että päävirtaukset menevät leikkaussalista joko tehostettuun valvontaan tai varsinaiselle teho-paikalle ja sieltä muun kirurgian vuodeosastoille. Noin 62 % teholle ja tehostettuun valvontaan saapuvista potilaista tulee leikkaussalista ja 56 % teholta ja tehostetusta valvonnasta lähtevistä potilaista menee muun kirurgian vuodeosastolle. Edelleen päivystyksestä teholle ja tehostettuun valvontaan tulee paljon akuutteja potilaita Muu kons h. Tarkkailu Päiv./ päiv. rad Teho 2995 potilasta A- tai U-sairaala Muu kons h. Syd. yks. Vos neuro Leikk. sali Vos muu kir Vos muu kir Rad Tehost. Valvonta 5360 potilasta Vos trauma Leikk. sali 50 Rad. Stroke unit Stroke unit Kuva 18 Teho-osaston ja tehostetun valvonnan saapuvat ja lähtevät potilasvirrat. Potilaiden lukumäärä vuodessa (suuruusluokka-arvio v. 2011) merkitty reitteihin Sairaansijatarve 21 (25) potilaspaikkaa, joista viidessä on eristysmahdollisuus.

45 44 Henkilöstö v Lääkärit 8 Hoitohenkilöstö (kerroin 5.4) 135 Avustava henkilöstö 15 Lisäksi osastolla toimii henkilökuntaa fysiatrian osastolta ja laitoshuollosta Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Teho-osasto tarvitsee kuvantamisen ja laboratorion palveluja ympärivuorokautisesti, sekä säännöllisesti fysioterapiapalveluja. Muiden tukipalvelujen tarve Teho-osasto tarvitsee kaikkia sairaalan tukipalveluja, keskeisimmin lääkehuollon-, välinehuollon, teknillisen huollon, laitoshuollon, ruokahuollon ja muun huollon palveluja. Lääkehuollon osalta harkittavaksi tulee yhteisen farmaseutin palkkaaminen teho- ja tehostetun valvonnan osastoille lääkehuollon sujuvuuden ja saatavuuden parantamiseksi. Välinehuollon ja materiaalipalveluiden saatavuus pyritään turvaamaan ja lisäämään niiden joustavuutta mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötahot Teho-osasto palvelee koko sairaalaa, joten yhteistyötä tehdään lähes kaikkien yksiköiden ja osastojen kanssa. Toiminnan vuosikustannukset noin 11 M Tehostetun valvonnan osasto Tehostetun valvonnan osasto on kaikkien hoitolinjojen käyttämä resurssi. Toiminnan kuvaus TYKS:issä ei ole tällä hetkellä tehostetun valvonnan osastoa, mutta sen tarve on ilmeinen. Osasto toimii teho-osaston ja vuodeosaston välisenä hoitopaikkana, jossa hoidetaan potilas, joka ei enää tarvitse tehohoitoa, mutta vaatii vuodeosastohoitoa intensiivisempää tarkkailua ja kuntoutusta. Tämä keventää vuodeosastojen toimintaa ja lisää potilasturvallisuutta. Valvontatasoisten potilaiden nopea hoitoon pääsy vähentää myös potilaan hoitojakson pituutta.

46 45 Toiminta-arviot Hoitojaksoja 2 500/v Hoitopäiviä 4 000/v Potilasryhmät Tehostetun valvonnan osastolla hoidetaan elektiiviset neurokirurgiset potilaat, laajan kirurgian läpikäyneiden leikkauspotilaiden valvonta, sekä vuodeosastojen (=kirurgia, neurologia, keuhkotaudit, sisätaudit, korvataudit) valvontatasoiset ja raskashoitoiset potilaat. Sairaansijatarve 16 normaalia vuodepaikkaa ja 3 yhden hengen erityshuonetta, yhteensä 19 sairaansijaa. Henkilöstö v Erikoislääkärit (anestesia- ja sisätautierikoislääkäri) 2 Erikoistuvat lääkärit (anestesia ja sisätauti) 2 Hoitohenkilöstö (kerroin 3,0) 57 Avustavat henkilöt 5 Fysioterapeutti (teho-osaton kanssa yhteinen) 1 Lääkäripäivystys on suunniteltu järjestettäväksi tehopäivystäjien konsultaation pohjalta. Tämän lisäksi tulee perustaa uusi tehohoito-takapäivystysrinki mahdollistamaan tehoosaston ja valvontaosaston ruuhkahuippujen asianmukainen hoito sekä valvonnan viikonloppulääkärikierrot. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Tehostetun valvonnan osasto tarvitsee kuvantamisen ja laboratorion palveluja ympärivuorokautisesti, sekä säännöllisesti fysioterapiapalveluja. Muiden tukipalvelujen tarve Tehostetun valvonnan osasto tarvitsee kaikkia sairaalan tukipalveluja, keskeisimmin lääkehuollon-, välinehuollon, teknillisen huollon, laitoshuollon, ruokahuollon ja muun huollon palveluja. Lääkehuollon osalta harkittavaksi tulee, kuten teho-osaston kohdalla todettua, yhteisen farmaseutin palkkaaminen teho- ja tehostetun valvonnan osastoille lääkehuollon sujuvuuden ja saatavuuden parantamiseksi. Välinehuollon ja materiaalipalveluiden saatavuus pyritään turvaamaan ja lisäämään niiden joustavuutta mahdollisuuksien mukaan.

47 46 Yhteistyötahot Tehostetun valvonnan osasto palvelee koko sairaalaa, joten yhteistyötä tehdään lähes kaikkien yksiköiden ja osastojen kanssa Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Tehostetun valvonnan osasto on uutta toimintaa, jonka arvioidut vuosikustannukset ovat n. 6 M :a Akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö Akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö on osa akuutin neurologian hoitolinjan toimintaa. Toiminnan kuvaus Akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö (AVH-yksikkö, acute stroke unit) hoitaa yksinomaan tai lähes yksinomaan potilaita joilla on akuutti aivoverenkiertohäiriö. Keskimääräinen hoitoaika yksikössä on noin 3 vuorokautta. Liuotushoito toteutetaan pääsääntöisesti päivystyspoliklinikalla, mutta voidaan tarvittaessa toteuttaa myös AVH-yksikössä. Päivystyksenä TYKS:iin tulee tällä hetkellä yli neurologista potilasta vuodessa, ja määrä lisääntyy keskimäärin 5 % vuosittain. Akuutteja AVH-potilaita TYKS:iin saapuu vuodessa lähes ja määrän oletetaan kasvavan vähintään 50 % vuoteen 2020 mennessä. Yli AVH-potilasta jää vuosittain sairaalaan, suurin osa AVH-yksikköön. Vaikeasti häiriytyneet peruselintoiminnot ja etenkin respiraattorihoidon tarve johtavat pääsääntöisesti tehohoitoon, mutta näitä potilaita on vain muutama prosentti kaikista AVH-potilaista, keskimäärin vuodessa. AVH-akuuttihoito tulee kehittymään nykyisestä vielä selvästi akuutimpaan suuntaan, kun suonensisäiset, kajoavat hoidot, erityisesti mekaaninen trombektomia otetaan käyttöön. Terapeuttisen hypotermian käyttö kuumeen estossa on käypää hoitoa jo nyt, mutta mikäli terapeuttinen hypotermia uuden tutkimusnäytön perusteella tulee rutiinikäyttöön aivoinfarktissa ja/tai aivoverenvuodossa, kuten on tapahtunut aivovammojen hoidossa, lisääntyy henkilöresurssien tarve vastaavasti. Hoito on pystyttävä toteuttamaan AVH-yksikössä tehovalvontatasoisilla potilaspaikoilla, tehopaikat eivät tule tähän tarkoitukseen riittämään. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset v v Hoitojaksoa Hoitopäivää

48 47 Sairaansijatarve Akuutissa aivoverenkiertohäiriöyksikössä on 12 sairaansijaa, jotka kaikki ovat valvontapaikkoja ja joista 4 paikkaa on tehovalvontatasoisia. Mikäli tehovalvontatasoista hoitoa ei voida käynnistää välittömästi kun yksikkö avataan, tähän toimintaan varaudutaan tilaratkaisuissa ja henkilökuntamitoituksessa. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan pohjatietona. Lääketieteellisten palvelutoimintojen tarve Akuutilla aivoverenkiertohäiriöyksiköllä on jatkuva, ympärivuorokautinen kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten, sekä angiolaboratoriossa suoritettavien endovaskulaaristen hoitojen tarve. Lisäksi yksikkö tarvitsee kliinisen neurofysiologian (EEG) ja kliinisen fysiologian (UKG) palveluja. Lisäksi akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö tarvitsee fysio- ja toimintaterapian palveluja. Muiden tukipalveluiden tarve Muista tukipalveluista akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö tarvitsee lääkehuollon, välinehuollon, laitoshuollon, muun huollon ja turvallisuuden palveluja. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset noin 5 M Sydänvalvontaosasto Sydänvalvontaosasto on osa sydänsairauksien hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Sydänvalvontaosastolla hoidetaan päivystyspoliklinikalta tai angiologisen yksikön kautta tulevia sydäninfarkti- ja sepelvaltimotautikohtauspotilaita, teho-osastolta tulleita avosydänleikattuja potilaita sekä pääsääntöisesti elektiivisiä, invasiivisen kardiologian toimenpiteisiin tulleita potilaita. Osa potilaista siirtyy jatkohoitoon sydäntautien vuodeosastolle ja osa aluesairaaloihin tai kotiutetaan suoraan sydänvalvontaosastolta. Aluesairaaloiden potilaat ja päiväsairaanhoitopotilaat tulevat toimenpiteitä varten sydänvalvontaan tai angiokardiologisen laboratorion yhteyteen perustettaville valvontapaikoille, joista heidät kotiutetaan tai siirretään jatkohoitoon lähettävään sairaalaan.

49 48 Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset v v Hoitojaksot Hoitopäivät Sairaansijatarve 20 sairaansijaa, joista 4-6 avosydänkirurgisille potilaille. Toimintatapa ja avoinna oloaika Sydänvalvontaosasto toimii ympärivuorokautisesti, mutta toimenpiteet pyritään tekemään virka-aikana, joten seurantapaikat ovat käytössä vain tällöin. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Sydänvalvontaosasto tarvitsee lääketieteellisiä tukipalveluja, erityisesti kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia ympärivuorokautisesti. Muiden tukipalveluiden tarve Sydänvalvontaosasto tarvitsee kaikkia sairaalan tukipalveluja, keskeisimmin lääkehuollon-, välinehuollon, teknillisen huollon, laitoshuollon, ruokahuollon ja muun huollon palveluja. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Sydänvalvontaosasto on uusi toimintamalli TYKS:issä, eikä vertailukelpoista nykytietoa ole suoraan saatavilla. Arvioidut vuosikustannukset ovat noin 6 M. 6.4 Vuodeosastot Vuodeosastotoiminnasta T-sairaalassa huolehtivat sydänsairauksien, konservatiivisen hoidon akuutit, konservatiivisen hoidon hematologian, traumatologian ja päivystysgastrokirurgian ja urologian, neurokirurgian ja selkäkirurgian, sekä verisuonikirurgian vuodeosastot, jotka palvelevat päivystyksen ja raskaan ja vaativan hoidon tarpeita.

50 Sydänsairauksien vuodeosastot I&II Sydänsairauksien vuodeosastot kuuluvat sydänsairauksien hoitolinjaan. Toiminnan kuvaus Sydänsairauksien vuodeosastoille sijoittuvat muut kuin invasiivista toimenpidettä tai lyhytaikaista hoitoa tarvitsevat potilaat. Pääosa potilaista tulee hoitoon päivystyspoliklinikan kautta äkillisen sairauskohtauksen tai kroonisen sairauden vaikeutumisen vuoksi. Päivystyspotilaat otetaan vuodeosastolle kardiologin konsultaation ja arvion perusteella tarvittaessa suoraan päivystyspoliklinikalta. Yöaikaan ensihoito ja arviot tapahtuvat pääsääntöisesti joko sydänvalvonnassa tai tarkkailuosastolla. Potilaat siirtyvät sydänsairauksien vuodeosastoilta jatkohoitoon terveyskeskukseen, aluesairaaloihin tai heidät kotiutetaan vuodeosastoilta. Vuosittain TYKS:issä suoritetaan sydänleikkausta ja thoraxtoimenpidettä. Näitä varten tarvitaan 8 vuodeosastopaikkaa ja 4 postoperatiivista valvontapaikkaa. Tilanne on ideaalinen, jos sydänvalvonta palvelee sekä kardiologeja että postoperatiivisia sydänleikattuja potilaita yhdessä tilassa. Potilaan sujuva liikkuminen sydänvalvonnan, angiolaboratorion, leikkaussalin, teho-osaston sekä vuodeosaston välillä on olennaisen tärkeää, kuten myös yhteydet vuodeosastoilta eteenpäin jatkohoitopaikkaan tai kotiin. Edellä sanottu toteutuu parhaiten sydänkeskusajatuksella ja mahdollistaa tiiviin yhteistyön (konsultaatiot etc.). Toiminnan nykytila ja ennakoidut muutokset v v Hoitojaksot Hoitopäivät Sairaansijatarve 48 sairaansijaa, joista 8 avosydän- ja rintaelinkirurgisille potilaille. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona Lääketieteellisten tukipalveluiden tarve Sydänsairauksien vuodeosastot tarvitsevat kuvantamisen ja laboratorion palveluja ympäri vuorokauden.

51 50 Muiden tukipalveluiden tarve Tavanomaiset vuodeosaston tarpeet Toiminnan nykyiset vuosikustannukset noin 6 M Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto I Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto I on akuuttien sisätautien käyttämä resurssi. Toiminnan kuvaus Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto I:llä hoidetaan muista kuin sydänsairauksista johtuvien ongelmien vuoksi päivystyksenä sisään otetut, sekä teho- ja valvontaosastolta jatkohoitoon siirretyt potilaat. Osaston potilaista suurin osa kotiutuu ja pieni määrä siirtyy sisätautiklinikan muille vuodeosastoille A- ja U-sairaalaan jatkohoitoon. Osa potilaista siirtyy kardiologiselle vuodeosastolle ja sieltä edelleen kardiologiseen toimenpiteeseen. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset v v Hoitojaksoja Hoitopäiviä Sairausryhmät Osaston alaa ovat lääkeainemyrkytykset, keuhkoveritulpat, laskimoveritulpat, akuutit sydäninfarktit, sydämen vajaatoiminnat, vaikeat epäselvät infektiot, neste/elektrolyytti/happoemästasapainon häiriöt, epäselvät pyörtymiset ja kollapsit, epäselvät yleistilan romahtamiset, alkoholimyrkytykset, huumeiden aiheuttamat kriisitilanteet, vaikeat epäselvät anemiat ja osa suoliston verenvuotopotilaista. Sairaansijatarve 24 sairaansijaa, joista 6 eristyspaikkaa Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona.

52 51 Lääketieteellisten tukipalveluiden tarve Osastolla on ympärivuorokautinen laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tarve. Kuvaukset suoritetaan pääasiassa kuvantamisyksikössä, joitakin osastolla suoritettavia kuvauksia ja ultraäänitutkimuksia lukuun ottamatta. Muiden tukipalveluiden tarve Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto I tarvitsee tavanomaiset vuodeosaston tukipalvelut, kuten lääkehuolto ja muu huolto. Yhteistyötahot Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto tarvitsee tavanomaisen vuodeosaston tavoin ajoittain anestesiaa ja konsultaatioita. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Noin 3,5 M Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto II Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto II on osa akuuttia keuhkosairauksien hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto II:lla hoidetaan keuhkosairauksien äkillistä vuodeosastohoitoa vaativia potilaita. Keuhkosairauksien suurimpina potilasryhminä päivystyksenä sisään otettavista potilaista ovat akuuttia keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihetta sairastavat potilaat, pneumoniapotilaat, astman pahenemisvaiheet ja päivystysluonteista kaksoispaineventilaattorihoitoa tarvitsevat potilaat sekä neuromuskulaaripotilaiden muut ventilaattorihoidot. Kaikkien sanottujen sairausryhmien, astman pahenemisvaiheita lukuun ottamatta, potilasmäärien arvioidaan lisääntyvän ns. suuren ikäluokan mukana seuraavan vuosikymmenen aikana.

53 52 Keuhkosairauksien suurimmat potilasryhmät Hoitojaksoa Keuhkoklinikal- päivystyksenä sisään otettavista yhteensä v. la potilaista 2005 Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe eli 90 % Pneumoniapotilaat (bakteeripneumonia) eli 33% Astman pahenemisvaiheet eli 57 % Päivystysluonteista kaksoispaineventilaattorihoitoa tarvitsevat potilaat sekä neuromuskulaaripotilaiden muut ventilaattorihoidot 250 hoitopäivää Osa sairaansijoista tullaan käyttämään ns. hengityslaitetukea tarvitseville potilaille. Kaksoispainehoidon aiheet ovat selvästi laajentuneet käsittämään perinteisten keuhkoongelmapotilaiden lisäksi myös sydänsairauksista kärsiviä potilaita. Kaksoispaineventilaatiohoidon varhaisella aloittamisella keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen aiheuttamassa hengityksen vajaatoiminnassa voidaan estää tehohoitoa ja vähentää hoitoaikoja. Tällä hetkellä kaksoispaineventilaatiohoitoa käytetään liian vähän. Tällä hetkellä arviolta ainakin 50 % päivystyksenä TYKS:in päivystyspoliklinikalle tulevista keuhkopotilaista joudutaan ottamaan kantasairaalan sisätautiosastolle, koska heitä ei huonon kuntonsa takia voida siirtää 30 km:n päähän teho-osastosta. Keuhkosairauksien akuuttivuodeosaston sijaitessa T-sairaalassa lähellä teho- ja valvontaosastoa tämä ongelma poistuu. Tilojen toimivuuden ja henkilöstön koulutuksen ja käytön näkökulmasta katsottuna on tarkoituksenmukaista, että puolikiireelliset ja vaikeammat kaksoispaineventilaattorihoidon aloitukset keskitetään osastolle, jossa muutenkin on hyvä valmius potilaiden monitorointiin sekä tieto ja valmiudet erilaisiin rekisteröinteihin ja hoitolaitteisiin. Tästä syystä osaston 2 huonetta varustetaan unirekisteröintilaittein, jotta vaikeasti sairaita hengitysvajauspotilaita ei tarvitse siirtää diagnostiikkaa varten muualle. Lihavuuden lisääntyessä lihavuuteen liittyvää hypoventilaatio-oireyhtymää sairastavien määrä kasvaa, valtaosalla näistä on myös obstruktiivinen uniapnea. Akuuttien kaksoispaineventilaattorihoitojen aloitustarve lisääntyy, mikäli sydämenvajaatoimintapotilaita ja aivoinfarktin saaneita aletaan hoitaa kaksoispaineventilaatiolla, kuten nykyisin jo tehdään joissakin keskuksissa maailmalla. Kaksoispaineventilaattorihoitoja tullaan aloittamaan ja kontrollit tapahtuvat myös muilla keuhkosairauksien vuodeosastoilla. Osastolla tapahtuvat CPAP-hoidon (Continuous Positive Airway Pressure) aloitukset ja kontrollit keskitetään muille keuhkosairauksien vuodeosastoille. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset v v Hoitojaksoja Hoitopäiviä Sairaansijatarve 23 sairaansijaa

54 53 Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto II:lla kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten tarve on ympärivuorokautista. Pääosa kuvantamistutkimuksista tehdään kuvantamisyksikössä, mutta osalle potilaista thorax- ja kaikututkimukset joudutaan tekemään potilashuoneessa. Thorax-kuvia TT-tutkimuksia Kaikututkimuksia Hematologian ja mikrobiologian tutkimuksia n /v n /v n /v Muiden tukipalvelujen tarve Konservatiivisen hoidon akuutti vuodeosasto II tarvitsee tavanomaiset vuodeosaston tukipalvelut. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Noin 3,6 M Konservatiivisen hoidon hematologian vuodeosasto Konservatiivisen hoidon hematologian vuodeosasto on osa hematologian hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Konservatiivisen hoidon hematologian vuodeosasto toimii hematologisena huippuosaamiskeskuksena ja erikoissairaanhoidon asiantuntijaorganisaationa hematologisten potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa. Valtakunnallisen yliopistollisen erityisvastuuaseman mukaisesti osastolla annetaan kantasolujen siirtohoitoja niin oman sairaanhoitopiirin, kuin myös sen ulkopuolisille aikuispotilaille. Joitakin hematologisia potilaita siirtyy teho-osastolta jatkohoitoon hematologiselle osastolle. Osaston potilaista suurin osa kotiutuu. Pieni määrä siirtyy sisätautiklinikan muille vuodeosastoille A- ja U-sairaalaan jatkohoitoon, esim. infektiotilanteissa.

55 54 Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset v v Hoitojaksoja Hoitopäiviä Sairausryhmät Konservatiivisen hoidon hematologian vuodeosaston alaa ovat allogeeniset ja autologiset kantasolujen siirrot, akuutti lymfaattinen ja myeloinen leukemia, krooninen lymfaattinen ja myeloinen leukemia, aggressiivisesti käyttäytyvät lymfoomat, multippeli myelooma, myelodysplastinen syndrooma ja neutropeeniset infektiot. Sairaansijatarve 18 sairaansijaa, joista 10 on yhden- ja 4 kahden hengen suojaeristyshuoneita Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona, mutta vähentämisen varaa ei ole. Ennustettava siirtomäärien volyymin kasvu johtaa väistämättä henkilöstön lisätarpeeseen. Jo nyt tarvitaan yksi siirtohematologi lisää, jotta kyetään huolehtimaan laatustandardoidun työn kehittämisen ja seurannan vaatimuksista ja tämä vaatinee lähivuosina toisen lisähematologin työpanoksen. Vastaavaa lisäresursointia tarvitaan myös sairaanhoitajapuolelle lähinnä siirtokoordinaattorin ja toisen tutkimushoitajan virkoina. Lääketieteellisten tukipalveluiden tarve Kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten tarve on konservatiivisen hoidon hematologian vuodeosastolla ympärivuorokautinen. Kuvaukset suoritetaan pääasiassa kuvantamisyksikössä, joskin joitakin kuvauksia ja ultraäänitutkimuksia suoritetaan osastolla. Verikeskuksen palveluja tarvitaan paljon ja yhteistyö on tiivistä kantasolu- ja hematologisen laboratorion kanssa. Muiden tukipalveluiden tarve Osasto tarvitsee tavanomaisia vuodeosaston tukipalveluja, kuten lääkehuoltoa (joka toteutetaan osittain osastofarmasiana) ja muuta huoltoa. Yhteistyötahot Konservatiivisen hoidon hematologian vuodeosasto tarvitsee muiden vuodeosastojen tavoin anestesiaa,

56 Traumatologian vuodeosastot Traumatologian vuodeosastot ovat osa traumatologian hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Traumatologian vuodeosastolla hoidetaan akuutit traumat ja traumojen jälkitilat, mukaan lukien käsikirurgia. Lisäksi osastolla hoidetaan tuki- ja liikuntaelinten kasvainpotilaita ja osastolta käsin tehdään kasvainpotilaiden diagnostiset tutkimukset. Suurin osa potilaista tulee osastolle päivystyspoliklinikalta tai päivystyksenä kirurgiselta näyttöpoliklinikalta. Luvatulle paikalle potilaat tulevat lähinnä tapaturmien jälkitilojen hoitoon. Potilasvaihto osastolla on suurta. Vuonna 2003 keskimääräinen hoitoaika oli 4,1 vuorokautta. Osastolla hoidettavien potilaiden hoitoisuus on korkea ja infektiopotilaiden hoito vie runsaasti resursseja. Henkilökuntamäärä ei ole potilaiden hoitoisuuteen nähden tällä hetkellä riittävä. Nykyinenkin toiminta vaatii lisää hoitotyöntekijöitä ja lääkäreitä. Vanhusten osuus väestössä ja jatkohoitoon pääsymahdollisuudet vaikuttavat osaston kuormittavuuteen ja hoitoaikaan. Tulevaisuudessa TYKS:in traumatologista kuormitusta tullee säätelemään myös paikallisten aluesairaaloiden päivystystoiminnan laajuus. Ortopedinen toiminta siirtyi fuusion myötä kirurgiseen sairaalaan. Kantasairaalaan jäi ortopedian ja traumatologian klinikasta ainoastaan traumatologia. Tähänastisen kokemusten perusteella ortopedian ja traumatologian klinikan etujen mukaista olisi ortopedian ja traumatologian sektoreiden palauttaminen toistensa fyysiseen läheisyyteen. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset vuoteen Vuonna 2003 oli hoitopäiviä (vuonna 2002, ). Kirurgisen sairaalan fuusio on lisännyt toimintaa osastolla. Vuoden 2004 alkuneljänneksellä oli hoitopäiviä 3810 kun vuonna 2003 vastaava määrä oli Päättyneitä hoitojaksoja osastolla 214 vuosina Päivystystoimenpiteiden määrän kasvu on nähtävissä jo vuoden 2004 alkuneljänneksellä. Vuonna 2003 oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehty 392 päivystystoimenpidettä, kun samana ajanjaksona nyt kuluvana vuonna on tehty 488 päivystystoimenpidettä.

57 56 Osaston 214 potilaille tehtyjen toimenpiteiden määrä Tapaturmien määrät lisääntyvät noin 1½ - 2 % vuodessa. Toimenpidemääräksi arvioidaan n toimenpidettä vuodessa vuosina Sairaansijatarve Tällä hetkellä traumatologian vuodeosastolla on 36 sairaansijaa. Bruttokuormitus oli vuonna 2003 yli 100 %. Potilaspaikkojen määrää on lisättävä jotta käytäväpaikoista päästään eroon. Tällä hetkellä sairaansijoista 7 (viisi huonetta) on varustettu omalla ilmastoinnilla ja yli- tai alipaine mahdollisuudella. Traumapotilaille tarvitaan T-sairaalaan yhteensä 2 x 24 sairaansijan osastoa, joista noin ¼ infektiopaikkoja. Toiminnan kannalta on kaikki infektiopaikat järkevää sijoittaa yhdelle osastolle (puolet kuitenkin ns. puhtaita paikkoja). Periaatteena tulisi olla tilojen muunneltavuus ja selkeys. Infektiopaikkoja on pystyttävä tarvittaessa lisäämään. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Sekä kuvantamis-, että laboratoriotutkimusten ympärivuorokautinen saatavuus on ensiarvoisen tärkeää traumatologian vuodeosastoille. Myös fysio- ja toimintaterapian, sekä sosiaalityöntekijän palveluja tarvitaan säännöllisesti. Vuonna 2003 osastolla hoidettaville potilaille tehtiin 3605 kuvantamistutkimusta. ja osaston potilaista 89 sai hyperbaarista happihoitoa yhteensä 438 kertaa. Muiden tukipalveluiden tarve Traumatologian vuodeosastot tarvitsevat lääkehuollon, välinehuollon teknillisen huollon, laitoshuollon ruokahuollon, muun huollon, sekä turvallisuuspalveluja.

58 57 Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Toiminnan vuosikustannusten arviointi on vaikeaa. Nykyisen traumatologian osaston vuosikustannukset ovat arviolta 7 M. Huomioiden tarvittavan henkilökunnan lisäykset vuosikustannukset 48-paikkaisessa traumatologian vuodeosastosektorissa olisivat noin 11 M Päivystysgastrokirurgian ja urologian vuodeosastot Päivystysgastrokirurgian ja urologian vuodeosastotoiminta on osa gastroenterologisen ja urologisen kirurgian hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus T-sairaalaan sijoittuvasta kirurgiasta mahasuolikanavan kirurgia on toimenpideluvuiltaan laajin osa. Sen päivystystoiminnat ovat nyt A-sairaalan 40-paikkaisella osastolla 216, joka on jatkuvasti ylikuormitettu ja lisätilatarve on suuri. Osaston potilaista n. 70 % on päivystyksenä sairaalan otettuja. Kun osasto 216 potilasmateriaalista siirretään elektiiviseen yksikköön sinne soveltuva osa, tarvitsee päivystysgastroenterologinen ja urologinen kirurgia n. 48-paikkaisen osaston. Lisäpaikkatarpeessa on huomioitu päivystystoiminnan keskittyminen aluesairaaloista TYKS:iin lähivuosina. Vuodeosastotoiminnan luonnetta tulee muuttamaan suunniteltu päivystysosaston toimintamalli, jossa päivystyksenä tulleiden potilaiden diagnostiikka ja valmistelu leikkaukseen tapahtuisi operatiivisella päivystysosastolla ja leikatut potilaat siirtyvät osastolle leikkaussaleista, tehostetun valvonnan osastolta tai tehoosastolta. Konservatiivista kirurgista hoitoa tarvitsevat siirtyisivät vuodeosastolle päivystysosastolta. Tällä toimintamallilla, joka edellyttää riittävää kapasiteettia operatiiviselta päivystysosastolta, voidaan huomattavasti vähentää potilaiden edestakaista kuljetusta sairaalassa. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Määrällisesti suurimmat toimenpiteet DRG-lajeittain, hoitojaksoittain ja -päivittäin. DRG Tuote HJ 2003 HP Laaja ohuen tai paksunsuolen leikkaus, e Haiman sairaus, ei pahanlaatuinen Esofagiitti, gastroenteriitti, muu ruuan Umpilisäkkeen poisto Ruuansulatuskanavan verenvuoto Päivystysgastrokirurgisia ja urologisia toimenpiteitä arvioidaan tehtävän n /v ennustevuosina. Kasvu nykyisestä perustuu arvioon väestön ikäkehityksessä ja aluesairaaloiden päivystystoiminnan siirtymisestä TYKS:iin.

59 58 Sairaansijatarve Vuodeosastopaikkoja n. 48 sairaansijaa Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Kuvantamistutkimuksia tarvitaan ympäri vuorokauden, mutta niiden suurin tarve keskittyy operatiiviselle päivystysosastolle eikä niinkään vuodeosastoille. Kuvastamistutkimuksista tärkeimpiä ovat ultraäänitutkimukset. Niiden lisäksi tehdään tietokonetomografioita ja magneettikuvauksia. Kuten kuvantamistutkimuksia, myös laboratoriotutkimuksia ja verensiirtoja tarvitaan ympärivuorokautisesti. Myös kuntoutustoiminnat ja sosiaalityöntekijän palvelut ovat tarpeellisia. Muiden tukipalveluiden tarve Ympäri vuorokauden toimivat osastot tarvitsevat lääkehuollon, välinehuollon, laitoshuollon, muun huollon ja turvallisuuden palveluja. Toiminnan vuosikustannukset Toiminnan vuosikustannusten arviointi on vaikeaa. Nykyisen gastroenterologisen kirurgian vuosikustannukset ovat arviolta 6 M. Huomioiden tarvittavan henkilökunnan lisäykset vuosikustannukset 50-paikkaisessa gastroenterologisen ja urologisen päivystystoiminnan vuodeosastosektorissa olisivat noin 11 M Neurokirurgian ja selkäkirurgian erityisyksikkö Neurokirurgian ja selkäkirurgian erityisyksikön vuodeosasto on osa neurokirurgian hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Neurokirurgian vuodeosastolla hoidetaan päivystyksenä sairaalaan tulleet, kirurgista hoitoa vaativat potilaat, joilla on neurologisia verenkiertoon tai hermoston kasvaimiin liittyviä sairauksia. Neurokirurgisista potilaista on tällä hetkellä n. 40 % päivystyspotilaita. Neurokirurgian päivystystoimintaan liittyy runsaasti yhteistoimintaa, synergiaetuja ja hoitomuotojen kehittymistä akuutin neurologian kanssa. Tältä osin neurologian akuutin aivoverenkiertohäiriöyksikön on hyvä sijaita lähellä neurokirurgian tiloja. Molemmilla edellä sanotuilla on myös runsaasti yhteistoimintaa neuroradiologian kanssa. Neurokirurgiseen muuhun toi-

60 59 mintaan liittyy oleellisesti myös traumatologia ja isona osana hermoston kasvainkirurgia, joissa myös on laajaa yhteistyötä neuroradiologian kanssa. Myös epilepsiakirurgia ja muu vaativa neurokirurgia tulee lähivuosien aikana lisääntymään. Jo pitkään on ollut suunnitteilla selkäkirurginen erityisyksikkö, jonne keskitetään kaikki reumakaularankakirurgia, kaularangan ylimmän osan kirurgia ja vaativa lanneselän deesikirurgia, sekä rangan rekonstruktioita vaativa kasvainkirurgia. Muita selkäleikkauksia tehdään kapasiteetin mukaan. Selkäranka- ja ydinvammat hoidetaan yhteistyössä traumatologian osasto 214 kanssa. Selkäkirurgisessa yksikössä hoidetaan myös Satakunnan sairaanhoitopiirin vaativan kaula- ja selkäkirurgian potilaita. Yksikön työskentely on monialaista yhteistyötä neurokirurgian, trauma-ortopedien, thorax-kirurgien ja verisuonikirurgien kanssa, eikä sitä voi irrottaa T-sairaalan neurokirurgisesta yksiköstä. Yksikkö tarvitsee myös runsaasti monipuolisia radiologian palveluja. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Alla on esitetty määrällisesti suurimmat toimenpiteet DRG-lajeittain, hoitojaksoittain ja päivittäin vuodelta DRG Tuote HJ 2003 HP A Kallonsis.tp,ei trauma,aik,kasvain leik, Aivoinfarkti tai muu pitkäkestoinen aivo E Kallonsis.tp,ei trauma,muu leik.aik B Kallonsis.tp,ei trauma,aik,vuot.veris Vakava aivovamma A Kallonsisäinen tp trauman takia,aikuinen D Kallonsis.tp,ei trauma,aivonest.leik,aik A Selän ja niskan leikkaukset, ei kompliso Selkäydinleikkaus Operatiivista hoitoa vaativien aivovammojen määrä kasvaa ikärakenteen ja toimintatapojen muutoksista johtuen. Aivokasvainten hoidossa ei muutosta tapahdu, mutta aivoverisuonimuutosten hoito tulee lisääntymään. Toimenpiteet vuosina Neurokirurgisia toimenpiteitä Erityisselkäkirurgian yksikön leikkauksia n.1 650/ vuosi n. 350/ vuosi Sairaansijatarve Sairaansijatarve on neurokirurgian osalta 22 ja selkäkirurgian osalta 8. Toiminnallisesti osasto on tarpeen suunnitella yhtenäiseksi osastoksi, joka on jaettavissa eritystarpeita varten.

61 60 Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Neurokirurgien virkamäärää on tarpeen lisätä johtuen sekä neurokirurgisen poliklinikkatoiminnan tarpeesta että leikkaustoiminnan vaatimuksista ja yhä lisääntyvästä päivystyskuormituksesta. Neurokirurgian lääkäritarve edellyttää 6 erikoislääkärin virkaa ja 1-2 erikoistuvan lääkärin virkaa. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Neuroradiologian tutkimuksia tarvitaan paljon ympäri vuorokauden ja yhteistyö on kiinteää. Myös laboratoriotutkimuksia tarvitaan ympäri vuorokauden. Lisäksi osastolla tarvitaan kuntoutustoiminnan ja sosiaalityöntekijän palveluja. Muiden tukipalveluiden tarve Neurokirurgia ja selkäkirurgian erityisyksikkö tarvitsevat lääkehuollon, välinehuollon, laitoshuollon, muun huollon ja turvallisuuden palveluja. Toiminnan vuosikustannukset Toiminnan vuosikustannusten arviointi on vaikeaa. Nykyisen neurokirurgisen vuosikustannukset ovat arviolta 4,6 M. Huomioiden tarvittavan henkilökunnan lisäykset, vuosikustannukset 30-paikkaisessa neurokirurgian vuodeosastosektorissa olisivat noin 7 M Verisuonikirurgian vuodeosasto Verisuonikirurgian vuodeosasto on osa verisuonikirurgian hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Verisuonikirurgian vuodeosastolla hoidetaan potilaita, joille tehdään verisuoniston sairauksiin liittyviä radiologisia tutkimuksia ja leikkaustoimenpiteitä. Leikkauksista noin 40 % tehdään päivystyksenä. Päivystysajan verisuonikirurgiasta merkittävän osan muodostavat raajojen akuutit verenkiertohäiriöt ja valtimopullistumat. Kriittistä raajaiskemiaa sairastavat potilaat tarvitsevat kiireellisiä angioradiologisia tutkimuksia ja leikkaushoitoa. Verisuonikirurgiassa yhteistyö muiden erikoisalojen (sisätaudit, neurologia, ihotaudit) kanssa on huomattavan suurta. Angioradiologian ja kirurgian raja on tulevaisuudessa yhä liukuvampi ja osa potilaista tarvitsee samanaikaisen radiologisen ja kirurgisen toimenpiteen. Runsaan angioradiologisen yhteistyön vuoksi verisuoniosastolle tarvitaan 4-paikkainen angiografiapotilaitten valvontahuone hyvän kulkuyhteyden päähän kuvaustiloista. Verisuonikirurgian ja toimenpideangiologian yhteistyötä sekä resurssien suunnittelua ja ohjausta koordinoivia hallinnollisia rakenteita tulee kehittää prosessien ja hoitopolkujen sujuvuuden lisäämiseksi.

62 61 Vuodeosaston yhteydessä oleva kontrollipoliklinikka mahdollistaa tutkimuslaitteiden (DDultraäänilaite ja alaraajojen painemittauslaitteisto) tehokkaan käyttön ja asiantuntijasairaanhoitajien erityisosaamista voidaan hyödyntää samalla sekä vuodeosasto- että poliklinikkapotilaitten hoidossa. Myös pitkäkestoisissa haavahoidoissa olevat potilaat voidaan kotiuttaa entistä varhaisemmin asiantuntijasairaanhoitajien seurantaan. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Määrällisesti suurimmat toimenpiteet DRG-lajeittain, hoitojaksoittain ja -päivittäin vuonna DRG Tuote HJ 2003 HP Perifeerisen verenkierron häiriö, ei komplisoitunut Verisuoniston kirurginen hoito, ei komplisoitunut Vaativa verisuonirekonstruktioleikkaus Verisuoniston kirurginen hoito, ei komplisoitunut Komplisoituneen laskimovajaatoiminnan kirurginen hoito A Suuri raajan amputaatio verenkierrollisista syistä Kaulan ulkoinen aivoverenkiertoon vaikuttava leikkaus Yhteensä Verisuonipotilaiden kirjauskäytäntö ja siten myös virallinen tilastointi on ollut TYKS:issä puutteellista, sillä osa toimenpiteistä ja hoitojaksoista on virheellisesti kirjautunut sydän- ja thorax-kirurgialle. Vasta v alussa käyttöön otettu oma osastokoodi 219 mahdollistaa tarkan tilastoinnin. Noin 20 % valtimokirurgiasta on tehty Raision sairaalassa v alkaen ja laskimokirurgia (n. 500 leikkausta/vuosi) tehdään lähes kokonaan Raision sairaalassa. Veritieleikkaukset (shuntit dialyysia varten, noin 60/vuosi) tehdään joko Raision kirurgisen osaston kautta tai kantatalossa, jossa ne kirjautuvat sisätautien klinikan nefrologiselle osastolle. Lisäksi verisuonikirurgian osastolla tehdään muita em. DRG-luokkien ulkopuolelle jääviä toimenpiteitä noin 50 vuodessa. Toimenpiteet Kaikki valtimokirurgia siirtyy Raision sairaalasta kantataloon viimeistään 2011 ja verisuonikirurgian erityisosaamista vaativa laskimokirurgia viimeistään Valtimotoimenpiteitten tarpeen oletetaan kasvavan noin % vuoteen 2011 mennessä. Toimenpide-ennuste 2015 Valtimokirurgiset toimenpiteet Yleiskirurgiset toimenpiteet Angiografia ja/tai angioradiologiset toimenpiteet n. 500/v. n. 100/v. n. 500/v.

63 62 Muitten hoitokäyntien ennuste 2015: Vuodeosastojaksot Kontrollipoliklinikkakäynnit n. 100/v. n. 1200/v. Sairaansijatarve Verisuonikirurgian vuodeosastolla on 20 sairaansijaa, joista 16 varattu lähtökohtaisesti verisuonikirurgisille potilaille ja 4 angioradiologisille potilaille. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset, kuten esim. asiantuntijasairaanhoitajien virkojen perustaminen. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Verisuonikirurgian vuodeosasto tarvitsee angioradiologian tutkimuksia, DD-ultraääntä, TTangiografiaa ja laboratoriotutkimuksia ympäri vuorokauden. Myös kuntoutustoiminnan ja sosiaalityöntekijän palveluja tarvitaan verisuonikirurgian vuodeosastolla säännöllisesti. Muiden tukipalveluiden tarve Muista tukipalveluista verisuonikirurgian vuodeosasto tarvitsee lääkehuollon, välinehuollon, laitoshuollon, muun huollon ja turvallisuuden palveluja. Toiminnan vuosikustannukset Toiminnan vuosikustannusten arviointi on vaikeaa. Huomioiden tarvittava henkilökunnan lisäys, vuosikustannukset n. 20-paikkaisessa verisuonikirurgian vuodeosastosektorissa olisivat noin 5-6 M.

64 Avohoitotoiminnot Kardiologian poliklinikka Kardiologian poliklinikka on osa sydänsairauksien hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Kardiologian poliklinikalle tulevista potilaista n. 80 % on sydänpotilaita, jotka lähetetään alueen terveyskeskuksista ja aluesairaalasta kardiologin arvioon tai jatkohoitoon. Potilaista 20 % tulee kardiologian poliklinikalle konsultaatioon vuodeosastoilta tai päivystyspoliklinikalta joko kiireellistä tai päivystyksellistä kardiologian tutkimusta/kannanottoa varten. Poliklinikan lääkärit tekevät konsultaatiokäyntejä päivystykseen ja vuodeosastoille. Kardiologian poliklinikkatoiminnassa tavoitteena on avata erityispoliklinikkoja, joissa hoitajien vastuu lisääntyy ja jotka koordinoivat nykyistä enemmän potilaiden avohoitoa. Päivystyspoliklinikalle tulevien sydänpotilaiden tutkimusten ja hoidon järjestely on saatava heti alkuvaiheesta lähtien kardiologian piiriin, mikä vaatii luonnollisesti myös virkajärjestelyjä. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset v.2003 v Poliklinikkakäynnit ja kardiologiset konsultaatiot Ultraäänitutkimukset Tahdistinkontrollit Tärkeimmät tutkimukset ja toimenpiteet Kardiologian poliklinikan tärkeimmät tutkimukset ja toimenpiteet ovat sydänpotilaiden lääkäri- ja hoitajavastaanotot, sydämen kaikututkimukset, tahdistinkontrollit ja erilaiset rytmihäiriötutkimukset Toimintatapa ja avoinna oloaika Kardiologinen poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, joka toimii pääosin klo Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Kardiologinen poliklinikka tarvitsee toiminnassaan kuvantamis- ja laboratoriopalveluja sekä kliinisen neurofysiologian palveluja aukioloaikoinaan. Yhteistyötahot Kardiologian poliklinikan tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kardiologian vuodeosastot, sydänvalvonta ja päivystysalue.

65 64 Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Toiminnan vuosikustannukset Noin 2,2 M Traumatologian poliklinikka Traumatologian poliklinikka on osa traumatologian hoitolinjaa. Siellä tuotetaan traumapotilaiden polikliiniset palvelut Kirurgian poliklinikka Kirurgian poliklinikka on osa akuutin kirurgian-, neurokirurgian- ja verisuonikirurgian hoitolinjoja. Toiminnan kuvaus Kirurgian poliklinikka, joka nykyisin toimii vuoden 2003 lopulla valmistuneessa T-sairaalassa, vastaa VSSHP:n kirurgian erikoisalan yliopistotasoisesta polikliinisesta potilashoidosta. Toimintaan sisältyy polikliininen vastaanottotoiminta, pientoimenpiteet ja tutkimukset vastaanoton yhteydessä, sekä urologinen tähystys- ja urodynaaminen tutkimustoiminta. Kirurgian poliklinikan yhteydessä toimii myös ortopedinen ja traumatologinen poliklinikka. Nämä poliklinikat ovat hallinnollisesti erillisiä, mutta henkilökunta on kirurgian klinikkaan kuuluvaa. Kirurgian klinikan läheteliikenne kulkee poliklinikan kautta. Vuonna 2005 saapuneiden lähetteiden määrä oli n , samansuuruinen vuoden 2004 lähetemäärän kanssa. Lisäys lähetteiden määrässä on kuitenkin huomattava verrattuna 2000-luvun alkuun (lisäystä n ). Lähetteiden lisäksi ovat sekä sisäiset että ulkoiset paperikonsultaatiot lisääntyneet. Käyntimäärät kirurgian poliklinikalla ovat kasvaneet joka vuosi sen T-sairaalassa olon aikana. Laajentuva ja kasvava vuodeosastotoiminta näkyy vastaanottokäyntien kasvuna poliklinikalla, sekä leikkausta edeltävästi että sen jälkeen. Lyhentyneet hoitoajat vuodeosastoilla edellyttävät aiempaa enemmän leikkauksen jälkeisiä kontrollikäyntejä poliklinikalla. Myös saapuvien lähetteiden määrän kasvu on luonut paineita kasvattaa ensikäyntien suhteellista lukua. Ensikäyntien määrä on tällä hetkellä n. 37 % kaikista poliklinikkakäynneistä.

66 65 Toiminnan lisäys on ollut suurinta urologiassa, jossa huonetilan ja hoitohenkilöstön puute ovat aiheuttaneet lähetejonon syntymistä. Käyntimäärien kasvua ja tarvetta niiden kasvattamiseen on myös plastiikkakirurgiassa, verisuonikirurgiassa, endokrinologisessa kirurgiassa ja neurokirurgiassa. Näillä erikoisaloilla T-sairaalan nykyiset tilat sallivat vastaanottotoiminnan lisäyksen, mutta hoitohenkilökunnan ja toimistotyöntekijöiden puute estää tämän. Erityisesti plastiikkakirurgiassa yhteistyö samassa kerroksessa sijaitsevan päiväkirurgisen osaston kanssa on ollut toimivaa. Jatkossa tämä toiminta tapahtuu uuden kirurgian poliklinikan yhteyteen pienkirurgisia toimenpiteitä varten suunnitellussa toimenpidetilassa. Toimenpidetilalle on käyttöä myös muiden erikoisalojen taholta. Sekä potilaspalvelun että sujuvan poliklinikkatoiminnan edellytyksenä ovat toimivat yhteydet ja läheisyys kuvantamisen, laboratorion ja kunkin erikoisalan vuodeosaston välillä. Tulevaisuuden avohoitopainotteisesta hoidosta ja sen aiheuttamasta resurssitarpeen lisäyksestä selviytymiseksi on pakko miettiä toiminnallisia uudistuksia. Yhtenä mahdollisuutena on hallittu tehtävien siirto lääkärien ja hoitajien välillä. Tulee todennäköisesti välttämättömäksi luoda hoitajien erikoisosaamiseen perustuvia vastaanottoja. Jo tällä hetkellä poliklinikalla toimivat uroterapeutti ja rintasyöpähoitaja, mutta lähitulevaisuudessa on tarpeen miettiä verisuoni-haavahoitajan ja selkähoitajan toimenkuvaa. Hoitajien vastaanottotoiminta edellyttää myös varauksia huonetilasuunnitelmaan. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Nykytoiminta lukuina. Tilastoja os. 221 (v. 2004) os. 221 (v. 2005) Kaikki kirurgian poliklinikkakäynnit Urologia Plastiikkakirurgia Verisuonikirurgia Thx kirurgia Endokrinologinen kirurgia Gastroenterologia ad. 10/ Neurokirurgia Opetus Jononpurku/urologia Alla olevassa kuvassa (Kuva 19) havainnollisetaan kirurgian poliklinikan arvioitua potilasvirtaa vuonna 2011.

67 66 koti A- tai U-sair Lab Rad Kir pkl koti Kuva 19 Kirurgian poliklinikan arvioitu potilasvirta vuonna Urologian poliklinikka Urologian poliklinikka on osa gastroenterologisen ja urologisen kirurgian hoitolinjaa. Toiminnan kuvaus Urologian poliklinikka toimii nykyään T-sairaalaan C-siivessä päiväkirurgisen osaston vieressä. Tilat osoittautuivat jo suunnitteluvaiheessa liian pieneksi, erityisesti kun rakentamisen aikana tehtiin päätös urologian yhdistymisestä Turun kaupungin urologisen toiminnan kanssa. Urologinen poliklinikka vastaa lisäksi VSSHP:n yliopistosairaalatasoisesta urologisesta polikliinisesta potilashoidosta. Urologian diagnostisella poliklinikalla tehdään urologisten sairauksien tutkimuksia. Tärkeimmät sairaudet ja tutkimusvälineet ovat 1)transrektaalinen ultraäänitutkimus ja biopsiat, joita käytetään eturauhassyövän diagnostiikassa, 2)kystofiberoskopia, jolla selvitetään verivirtsaisuuden syitä ja diagnostisoidaan virtsarakon kasvaimet, sekä 3)urodynaamiset tutkimukset, joiden avulla selvitetään virtsaamishäiriöiden syitä. Väestön vanheneminen ja urologisten syöpätautien, erityisesti eturauhassyövän lisääntyminen näkyy jo nyt poliklinikalle saapuvien lähetteiden suurena määränä ja kasvu tulee kiihtymään vuoteen 2015 mennessä. Urologisia lähetteitä tulee poliklinikalle eniten verrattuna muihin kirurgian erikoisaloihin (v urologisia lähetteitä n kpl). Uusien hoidettavien urologisten potilaiden määrä kasvaa ja sen seurauksena myös seurantaa tarvitsevien

68 67 potilaiden määrä lisääntyy. Vastaanottotoiminnassa diagnostiikka on tärkeässä osassa ja esim. eturauhasen ultraäänitutkimus ja kudosnäytteiden ottomäärät tulevat jopa kolminkertaistumaan nykykäytäntöön verrattuna (v n. 450 em. tutkimusta). Erilaiset virtsankulkuun liittyvät mittaukset ovat tärkeä osa jo nykyistä vastaanottotoimintaa. Urologiset potilaat ovat usein vanhuspotilaita ja moniongelmaisia. Yhteistyö omaisten ja eri hoitolaitosten välillä on osa urologisen potilaan polikliinista hoitoa. Urologian poliklinikalla suoritetaan myös vastaanottotyyppistä uusien potilaiden tutkimista ja polikliinisten, päiväurologiassa hoidettujen sekä osastopotilaiden jälkitarkastuksia ja seurantaa. Urologian poliklinikalla toimii myös uroterapeutin vastaanotto. Sekä potilaspalvelun että sujuvan urologisen poliklinikkatoiminnan edellytyksenä ovat toimivat yhteydet ja läheisyys kuvantamisen ja laboratorion kanssa. Nykytoiminta lukuina os. 221 (v. 2004) os. 221 (v. 2005) Kaikki kirurgian poliklinikkakäynnit Urologia Kystoskopiat Urodynaamiset tutkimukset Rakkohuuhtelut Transrect. ultraääni 439 Uroflow 726 Residuaalivirtsan mittaus 688

69 68 7 T-sairaalan lääketieteelliset tukipalvelut Lääketieteellisten tukipalvelujen alueeseen kuuluu kuvantaminen, laboratorio, kliininen fysiologia, fysio- ja toimintaterapia, sekä sosiaalipalvelut. Kaikki T-sairaalassa toimivat hoitolinjat tarvitsevat lääketieteellisiä tukipalveluja, joskin hieman toisistaan poikkeavasti. 7.1 Kuvantaminen T-sairaalan toiminnat vaativat vahvat lääketieteellisen kuvantamisen palvelut. Osa kuvantamisen toiminnoista on toimenpideradiologiaa, jolla puolestaan on läheinen toiminnallinen yhteys invasiiviseen kardiologiaan. Nämä alueet tukevat toisiaan etenkin henkilöstön käytön ja päivystystoiminnan suhteen. Kuvantamisen tilat ja niiden sijoittelu suunnitellaan niin, että ne tukevat hoitoprosessien sujuvaa toimintaa. Toiminnan kuvaus Laajennuksen myötä ympärivuorokautinen päivystystoiminta trauma-, halvaus- ja sydänpotilaille sekä akuuteille sisätauti- ja mahasuolikanavapotilaille, yleislääkäripäivystyspotilaille sekä teho-osastojen palvelu siirtyvät uuteen röntgenyksikköön. Samoin sinne keskittyvät akuutin aivoverenkiertohäiriöyksikön palvelu, radiologinen angiotoiminta kokonaisuudessaan ja teho-osaston potilaiden kuvantaminen sekä teho- että röntgen-osastoilla. Teho-osastopotilaiden kuvantamisessa on huomioitava hyvät kulkuyhteydet teho- ja röntgenosastojen välillä. Uudet toiminnot yhdistetään pääosin nykyisen T-röntgenosaston toimintoihin ja tiloihin, joita samalla laajennetaan. Laajennetussa T-sairaalassa tehdään vuosittain röntgentutkimuksia seuraavasti (arvio perustuu siirtyvien kliinisten yksiköiden esittämiin potilas- ja käyntimääriin vuodelle 2009): Elektiiviset: kpl Natiivitutkimus Ultraääni-tutkimus Tietokonetomografia Lpv-tutkimus Angiografiatutkimus Päivystystutkimukset: Natiivitutkimus Ultraäänitutkimus Tietokonetomografia Doppler-ultraäänitutkimus Perusterveydenhuollon potilaille tehdään n natiiviröntgentutkimusta vuodessa. Uusina tutkimuksina tehdään n magneettitutkimusta (T-sairaalassa).

70 69 Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Tietokonetomografiat lisääntyvät arvioidusta 7000 päivystystutkimuksesta ja 6000 elektiivisestä tutkimuksesta n % indikaatioalueiden kasvaessa. Muun muassa verisuonitutkimukset lisääntyvät merkittävästi kuvaus- ja laskentatekniikan kehittyessä osin korvaten angiografioita, osin aivan uusina tutkimuksina. Päivystysröntgen Päivystysröntgenissä tehdään kuvaustutkimuksia päivystyspoliklinikan ja perusterveydenhuollon päivystyksen potilaille. Tilat sijaitsevat päivystyspoliklinikoiden tilojen välittömässä läheisyydessä ja natiivikuvaushuoneisiin (2 erikoissairaanhoidon päivystysosastolla ja 2 perusterveydenhuollon päivystysosastolla) on suora käynti päivystyspoliklinikalta. Tietokonetomografiahuone ohjaustiloineen sijoitetaan erikoissairaanhoidon päivystyksen tiloihin (tarkoitettu vain päivystyskäyttöön) ja sinne on välitön yhteys ensihoitohuoneiden tiloista potilassiirtojen minimoimiseksi. Ultraäänitutkimukset tehdään päivystyspoliklinikoilla pääosin tutkimushuoneissa, mutta perusterveydenhuollon päivystysosastolle rakennetaan erillinen ultraäänitutkimushuone. Päivystysröntgenosasto liitetään läheisesti elektiivisen röntgentoiminnan yksikköön ja sinne sijoitettavaan magneettikuvaushuoneeseen tulee esteetön pääsy erikoissairaanhoidon päivystysalueelta. Elektiivinen röntgen Elektiivinen röntgen tulee koostumaan kahdesta röntgenosastosta. Suuremmassa niistä natiivikuvaushuoneina tullaan käyttämään nykyisiä natiivikuvaushuoneita. Tilaa lisätään toiselle tietokonetomografialle aputiloineen ja pukuhuoneineen, samoin kuin läpivalaisuhuoneelle ohjaushuoneineen ja aputiloineen. Läpivalaisuhuoneesta tulee välitön yhteys tietokonetomografiahuoneeseen, sillä läpivalaisulaite soveltuu myös muuhun kuvaustoimintaan (esimerkiksi natiivikuvauksiin). Elektiiviseen röntgeniin sijoitetaan myös magneettikuvauslaite, koska magneettikuvaustutkimukset tulevat tulevaisuudessa syrjäyttämään muita tutkimuksia enenevästi. Meetingit siirtyvät klinikoiden tiloissa pidettäviksi, mutta yhteismeetingejä varten tarvitaan röntgenosastolle omat kokous-, demonstraatio- ja opetustilat. Toinen, pienempi elektiivinen röntgenosasto sijoitetaan angiologisen osaston läheisyyteen siten, että ultraäänitoimenpidehuone on angiolaboratorioiden vieressä, mikä mahdollistaa yhteisen välinevaraston ja potilaiden valvontatilan. Doppler-ultraäänihuone ja mahdolliseen yhteiskäyttöön kliinisen fysiologian osaston kanssa tulevat ultraäänitutkimushuoneet sijoittuvat akuutin aivoverenkiertohäiriöyksikön lähelle. Lisäksi tietokonetomografia sijoittuu siten, että sen yhteiskäyttö angiologian yksikön kanssa on mahdollista. Lisäksi osastolle sijoitetaan trauma- ja vuodeosastojen tarpeisiin kaksi natiivikuvaushuonetta. Angiotoiminta Angiotoiminta käsittää kokonaisuudessaan kolme radiologiseen toimintaan tarkoitettua yleisangiolaboratoriota ohjaus- ja aputiloineen, sekä kolme invasiivisen kardiologian toimintaan tarkoitettua angiolaboratoriota ohjaus- ja aputiloineen. Doppler-ultraäänihuoneen tulee olla helposti tavoitettavissa sekä angiolaboratorioista että akuutista aivoverenkiertohäiriöyksiköstä. Yhden yleisangiolaboratorion on oltava riittävän suuri, jotta siihen voidaan

71 70 tulevaisuudessa sijoittaa tietokonetomografia-angiolaite. Lisäksi yksi leikkaussaleista rakennetaan siten, että sinne voidaan tarvittaessa sijoittaa angiografialaitteisto verisuonikirurgien ja angiologien yhteiskäyttöön Tärkeimmät sisäiset yhteistyötahot Päivystys- ja elektiiviset röntgenosastot sekä radiologinen angio-osasto ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa ja sijoitettu sairaalan toimintaa ajatellen keskeisesti. Suora potilaskulku (tai helppo hissiyhteys) päivystyspoliklinikan ja päivystysröntgenien, sekä angioosaston välillä on tärkeää. Päivystyspoliklinikan ja röntgenin yhteinen potilasvastaanotto ja odotustila vähentävät odotusaikoja, potilaan ja henkilökunnan riskejä, sekä rakennettavan tilan tarvetta. Päivystysröntgenosastoilta ja angio-osastolta järjestetään hyvät kulkuyhteydet teho-hoitoja valvontaosastoille, sekä vuodeosastoille. Huomioitava on myös osastokuvaukset tarkkailu/jatkohoitopotilaille. Haasteen muodostaa yhteys nykyiseen A-sairaalaan, jossa magneettikuvaus sijaitsee. Tietoliikenneyhteyksien, langattoman kuvansiirron ja videoneuvottelujen mahdollisuudet on myös otettava huomioon suunnitteluvaiheessa. Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona. Oletuksena on henkilöstömäärän kasvaminen tulevaisuudessa. Henkilöstöä tarvitaan nykyistä enemmän, varsinkin lääkärityövoimaa. Kasvavan kuvantamistutkimusten käytön lisäksi laitetekniikan kehittyminen sekä tutkimusstrategioiden ja invasiivisten radiologisten toimenpiteiden lisääntyminen ovat lisänneet jo nyt lääkäritarvetta. Suuntaus näyttää jatkuvan kehittyvän laitetekniikan myötä. Vastaavasti leikkaustarve tietyillä indikaatioilla vähenee. Lääketieteellisten tukipalveluiden tarve Kuvantaminen ei tarvitse lääketieteellisiä tukipalveluja Muiden tukipalveluiden tarve Muista tukipalveluista kuvantaminen tarvitsee lääkehuollon (varjoaineet ja pienehköjä määriä infuusioliuoksia ja lääkkeitä), välinehuollon (toimenpideradiologia, joka suurelta osin keskittyy angiolaboratorioihin ja ultraäänitoimenpidehuoneisiin), laitoshuollon, ruokahuollon, kuljetuksen (kaikille sairaalan osastoille, erityishuomio kiinnitettävä A-laajennuksessa sijaitsevaan magneettikuvausosastoon tehtäviin kuljetuksiin) turvallisuuden ja teknisen huollon palveluja (laitehuolto nykyisellä tasolla (laitekanta kasvaa). Pääosin langattomaan

72 71 sähköiseen kuva- ja teksti-informaatioon perustuvan yksikön toiminnassa ympäri vuorokauden toimiva tietotekninen vikahuolto on oleellisen tärkeää. Toiminnan vuosikustannukset Vuosikustannukset ovat nykyisellä hintatasolla arvioituna n. 6 M, jonka lisäksi tulevat uusista laiteinvestoinneista seuraavat poistot, vanhojen laitteiden siirrosta aiheutuvat kulut sekä tilavuokrat. 7.2 Laboratorio Lähtökohtana on, että T-sairaalan laboratoriopalvelut tuottaa VSSHP:n TYKSLAB liikelaitos. T-sairaalan laboratoriopalvelujen tuotannosta ja tiloista neuvotellaan liikelaitoksen kanssa erikseen. Toimintatapa ja aukioloaika T-sairaalan sijoittuvan laboratorion on tarkoitus palvella ensisijaisesti raskasta, vaativaa ja kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden tutkimusta, hoitoa ja hoidon seurantaa. Tiloihin sijoittuvat myös verikeskustoiminta ja SPR Veripalvelun Turun alueen verivarastot. Hyvät kulku- ja kuljetusyhteydet ovat tärkeitä tutkimusviiveiden minimoimiseksi niin näytteenoton kuin veriyksiköiden toimittamisenkin kannalta. T-sairaalaan siirtyvät klinikat ovat edellyttäneet, ettei palvelu nykyisestä huononnu. Laboratoriotutkimusten massatuotanto keskittyy TYKSLAB:in muihin tiloihin. T-sairaalan laboratorio toimii ympäri vuorokauden. T-sairaalassa oleva nykyinen näytteenottopiste siirtyy valmistuvan laboratorion tilojen yhteyteen ja se palvelee ensisijaisesti T-sairaalaan sijoittuvien osastojen ja poliklinikoiden näytteenottopisteenä. Laboratorion näytteenottopalveluun vuodeosastoille ei ole suunniteltu muutoksia. Näytteenottopisteen aukioloaika on vielä avoin. Toiminnan volyymit Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla on arvioitu olevan noin ja perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikalla potilaskäyntiä vuodessa. Vuoden 2005 tilaston mukaan erikoissairaanhoidon puolella otettiin 74 % potilaista laboratoriotutkimuksia. Perusterveydenhuolto käytti laboratoriopalveluja vähemmän toiminnan keskittyessä nykyisin perusterveydenhuollossa tehtyihin vierianalyyseihin kiireellisten tutkimusten osalta. Perusterveydenhuolto on suunnitellut toimintaansa samansuuntaisesti myös jatkossa. Nyt heillä ei ole ollut käytössään laboratoriopalveluja yöaikaan, tulevaisuudessa tarvittaessa palveluja on saatavilla. Turun alueen terveyskeskus-päivystykselle on tehty vuonna 2005 noin tutkimusta. Perusterveydenhuollon päivystyksen keskittymisen myötä lisääntynee myös laboratoriotutkimusten ja näytteenottokertojen tarve. T-sairaalan kiireettömät tutkimukset analysoidaan massatuotantotiloissa, jotka sijoittuvat T- sairaalan ulkopuolelle. T-sairaalaan sijoittuvien yksiköiden tutkimuksia arvellaan olevan

73 72 vuotuinen kasvu huomioiden vähintään tutkimusta vuodessa. Näytteenottokertoja tulee noin vuodessa hoidossa oleville potilaille. Verivarauksia tehdään vuodessa. Osastoilla ja yksiköissä tapahtuvan vierianalytiikan käytön mahdollinen laajeneminen edellyttää yhteistyön, ohjauksen, opetuksen ja laadunohjauksen lisääntymistä TYKSLAB:in ja potilaita hoitavien yksiköiden välillä. Näihin tarpeisiin tulee varautua niin toimintatilan, materiaalin kuin myös henkilöresurssien osalta. Polikliininen näytteenottotoiminta Nykyinen T-sairaalassa oleva näytteenottopiste siirtyy valmistuvan laboratorion tilojen yhteyteen ja se toimii ensisijaisesti T-sairaalaan sijoittuvien osastojen ja poliklinikoiden näytteenottopisteenä. Näytteenottopisteen aukioloaika on vielä avoin. Näytteenottopisteessä käyvät T-sairaalassa tällä hetkellä toimivien osastojen ja poliklinikoiden potilaat, joita kävi vuonna 2005 noin potilasta vuodessa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen väliin sijoittuu toinen näytteenottopiste palvelemaan ko. yksiköiden kävelevien potilaiden näytteenottotarvetta. Erikoissairaanhoidon puolella otetaan noin potilaasta vuodessa laboratoriotutkimuksia, joista suurin osa otetaan erikoissairaanhoidon tiloissa. Perusterveydenhuollon potilaista arviolta 10 % otetaan laboratoriotutkimuksia, joka on potilasta vuodessa. Polikliinisissa näytteenottopisteissä T-sairaalassa tulee käymään yhteensä noin potilasta vuodessa (erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnan kautta n ja T-sairaalan nykyisen polikliinisen toiminnan kautta vuotuinen kasvu huomioiden n potilasta). Molemmista näytteenottopisteistä tarvitaan hyvät kuljetusyhteydet suoraan laboratorion analyysipisteisiin, millä tuetaan tutkimusten mahdollisimman nopeaa valmistumista. Tehokkaan toiminnan turvaamiseksi tulee erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, tehohoidon, leikkaussalin ja valvonnan tiloista olla hyvät kuljetus- ja putkipostiyhteydet laboratorion analyysipisteisiin. Henkilökunta Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toimintamalli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää voidaan käyttää vain suuntaa antavana pohjatietona. Tukipalveluiden tarve Laboratoriotoiminnalle on ensiarvoisen tärkeää luotettavasti toimiva putkiposti, sillä veriyksiköiden lähettäminen T-sairaalan sisällä ja T-sairaalasta kantasairaalan alueelle tapahtuu putkipostin avulla. T-sairaalan laboratorion/yksiköiden ja ulkopuolelle sijoittuvan massatuotantolaboratorion välinen putkiposti on kiireettömien tutkimusten toimitusta helpottava.

74 73 Verivalmisteiden päivittäiset isot varastotäydennykset SPR Veripalvelusta verikeskukseen ja toisaalta verikeskuksesta piirin muihin yksiköihin sairaalan ulkopuolelle (esim. Salo, Loimaa jne.) edellyttävät helppoa kulkua ulko-ovelta laboratoriotilaan (kuljetukset siirretään kärryillä ovelta laboratorioon), pysäköintipaikkaa autoille ja erillistä sisäänkäyntiä. Kulunvalvonnan avuksi tarvitaan päivystysaikaa varten ulko-ovelle kameravalvonta. Välinehuoltopalvelut hankitaan välinehuoltokeskukselta. Laboratorioon ei ole suunniteltu varsinaiseen välinehuoltoon tarkoitettuja tiloja. Varastokuljetukset tapahtuvat suoraan työpisteeseen siten, että vältytään tavaran usealta käsittelykerralta (laboratoriovarastosta kuljetuksia runsaasti, keskusvarastosta ja apteekista vähemmän). Laitos- ja muun huollon palvelujen tarve on laboratoriotiloissa ja näytteenottopisteissä päivittäin. Teknillisen toimiston laboratoriolaitehuoltopalveluja tarvitaan edelleen. Yhteistyötahot Laboratorion tärkeimmät yhteistyötahot ovat erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto, teho-osasto ja tehostetun valvonnan osasto, leikkaussalit, perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikka ja tarkkailu, sekä T-sairaalan vuodeosastot ja avohoitotoiminnot. Päivystysaikana potilaspalvelu koskee edellisten lisäksi kaikkia kantasairaalan osastoja ja yksiköitä. Tärkeänä yhteistyökumppanina on SPR Veripalvelu yhteisen verivaraston sijoittuessa laboratorion yhteyteen. Veriyksiköiden kuljetuksen osalta on myös mahdollista, että päivystysaikana taksi on yksi yhteistyötahoista. TYKSLABin massatuotantoyksikkö on myös luonnollisesti yksi yhteistyötahoista. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset Vuoden 2006 talousarviossa päivystyslaboratorion vuosikustannukset ovat noin 4,8 M. Vuoden 2005 tilaston mukaan noin 40 % osaston toiminnasta tehdään päivystysaikana. Osa osaston toiminnasta siirtyy tulevaisuudessa massatuotantolaboratorioon. Laboratoriotoimintaan varattavat tilat Päivystyslaboratorion tilojen sijainti T-sairaalassa pitää olla sellainen, että sieltä on hyvät kulkuyhteydet hoitoyksiköihin erityisesti erikoissairaanhoidon päivystykseen sekä putkipostiyhteydet osastoille. Lisäksi hyvä kulkuyhteys ulos, jotta saapuvat SPR Veripalvelun verivalmisteyksiköt sekä näytteet saadaan helposti laboratorioon. Laboratoriotilojen keskinäinen sijoittelu tulisi olla sellainen, että näytteiden vastaanotto-, käsittely- ja putkipostitilat ovat lähellä analyysitoimintoja. Päivystysaikaiset toiminnot tulisi sijoitella yhtenäiseen työtilaan. Verikeskustoiminta muodostaa oman kokonaisuuden, jonka tulee olla yhteydessä muihin päivystyslaboratorion toimitiloihin. Verikeskuksen yhteydessä toimii SPR Veripalvelun erikoistuotteiden jatkokäsittelytilat sekä sairaalan SPR Veripalvelun yhteinen verivarasto.

75 Kliininen fysiologia Toiminnan kuvaus Kliinisen fysiologian laboratoriossa suoritetaan kliinisen fysiologian laboratoriotutkimuksia. Tärkeimmät tutkimukset ja toimenpiteet Kliinisen fysiologian laboratorio suorittaa noin potilastutkimusta vuodessa. Näistä noin puolet on EKG-tutkimuksia, joista pieni osa tehdään vuodeosastoilla. Erityisesti UKG-laboratorio on akuuttiyksikkö. Sen noin potilaasta 40 %:lle varataan aika samana päivänä. Näistä tutkimuksista osa suoritetaan akuutin hoidon osastoilla (päivystyspoliklinikka, teho-osasto, sydänvalvonta ja leikkaussalit) ja osa potilaista käy vuodeosastoilta käsin (sydänvalvonta ja akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö). Osa laboratorion potilaista on vuodepotilaita, osa pyörätuolissa. Toimintatapa ja avoinna oloaika Kliinisen fysiologian potilaista pääosa on ajanvarauksella käyviä potilaita. Laboratorio on avoinna arkisin klo ja siellä on käytössä vapaaehtoinen kotipäivystys. Henkilökunta Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona Muiden tukitoimintojen tarve: Kliininen fysiologia tarvitsee tietotekniikka- ja teknisen huollon palveluita ajoittain. Toiminnan nykyiset vuosikustannukset: Vuonna 2003 noin 1,7 M 7.4 Fysio- ja toimintaterapia Toiminnan kuvaus Fysio- ja toimintaterapia kuuluu T-sairaalaan sijoittuvien potilasryhmien hoitoketjuun osana näiden potilasryhmien akuutti- ja subakuuttivaiheen palvelua. Fysiatrian osasto palvelee kaikkia vuodeosastoja ja poliklinikoita.

76 75 Fysioterapeutit arvioivat ja ohjaavat mm. potilaan liikkumista ja hengitystä, harjoittavat liikkumis- ja toimintakykyä, arvioivat potilaan apuvälinetarvetta, hankkivat apuvälineitä ja ohjaavat potilaita omatoimiseen harjoitteluun. Potilaille laaditaan yksilölliset harjoitteluohjeet ja järjestetään jatkoterapia. Toimintaterapeutit arvioivat ja harjoittavat potilaan toimintakykyä, arvioivat apuvälinetarvetta, hankkivat apuvälineitä ja ohjaavat niiden käytössä. Lisäksi he hankkivat ja valmistavat yksilöllisiä tukia ja lastoja. Terapeutit seuraavat tarvittaessa potilaiden toipumisen edistymistä polikliinisesti. Toimintatapa ja avoinna oloaika Fysiatrian osasto palvelee osastoja ja poliklinikoita arkisin klo Lauantaisin työskentelee yksi fysioterapeutti päivystysluonteisesti. Toiminnan nykytila ja ennakoitavat muutokset Fysiatrian osastolla 963, joka palvelee T-sairaalaan siirtyviä vastuualueita, työskentelee tällä hetkellä 16 terapiatyöntekijää. Fysio- ja toimintaterapian yksilökäyntejä oli vuonna 2005 yhteensä Tulevaisuudessa potilasmäärät ja käyntimäärät tulevat kasvamaan, koska T-sairaalan vastuualueet laajenevat ja sairaansijat lisääntyvät. Myös uudet osastot, kuten päivystysosasto, tehostettu valvonta ja akuutti aivoverenkiertohäiriöyksikkö tarvitsevat terapiapalveluita. Myös lauantaityö tulee lisääntymään. Jotta palvelujen kysyntään voidaan tulevaisuudessa vastata, tarvitaan fysio- ja toimintaterapeuttien lisäresursseja. Tilatarve Potilaan hoito-/terapiaprosessin laadukkaan ja nopean toteutumisen kannalta on oleellista, että palvelu toteutetaan lähellä potilasta (osastolla/poliklinikalla). Palvelun toteutuminen edellyttää riittäviä tiloja ja välineitä. Vuodeosastojen ja poliklinikoiden yhteyteen tulee terapiatilat, joiden koko ja varustelu riippuu osaston ja poliklinikan luonteesta ja potilasmateriaalista. Terapiatilassa pitää pystyä harjoittamaan liikkumista erilaisten apuvälineiden kanssa. Osassa tiloja tulee olla mahdollisuus valmistaa yksilöllisiä lastoja ja tukia. Terapiatilassa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen yksilölliseen ohjaukseen, kotiohjeiden laatimiseen ja jatkoterapian järjestelyyn. Fysiatrian osaston oma tila, 132 m2, käsittää kanslia- ja kokoustilan, osastonhoitajan kanslian, varasto- ja apuvälinetilan, terapiatilan osastoilta kotiutuneiden potilaiden polikliinisia ohjauskäyntejä varten sekä tilan ilman terapiatilaa jäävien osastojen potilaiden terapian toteutukseen.

77 76 Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Lisäresursseja tarvitaan. Muiden tukipalveluiden tarve Muista tukipalveluista fysio- ja toimintaterapia tarvitsee välinehuollon, laitoshuollon ja muun huollon palveluja. Yhteistyötahot Fysio- ja toimintaterapia on yhteistyössä apuvälineyksikön kanssa ja tarvitsee säännöllisesti konekirjoittajan palveluja. 7.5 Sosiaalipalvelut

78 77 8 T-sairaalan muut tukipalvelut TYKS:in tulevasta toiminnasta n % tapahtuu T-sairaalassa ja henkilöstöstä arviolta kolmannes tulee työskentelemään siellä. T-sairaalan operatiivinen toiminta (erilaisten toimenpiteiden määrällä mitaten) tulee muodostamaan noin % koko TYKS:in operatiivisesta toiminnasta ja T-sairaalan toiminta yleisesti on lääkeintensiivistä. Edellä sanottu asettaa lääke- ja välinehuollon logistiikalle erityisiä vaatimuksia, jotka tulee huomioida tilaratkaisujen ja hoitoprosessien suunnittelussa. Myös muiden tukitoimintojen ja -palvelujen osuus tulee olemaan suuri. 8.1 Lääkehuolto Toiminnan kuvaus (koskee lääkehuoltoa kokonaisuudessaan) Lääkehuollon tulosyksikössä toimii vuonna 2006 kantasairaalan sairaala-apteekki sekä TYKS Paimion ja TYKS Raision sairaaloissa apteekin osastot. Lääkehuollon tarkoituksena on vastata Turun yliopistollisen keskussairaalan lääkehuoltoon (varsinaiset lääkkeet, lääkkeelliset kaasut, radioaktiiviset lääkkeet ja verivalmisteet) liittyvien logististen ketjujen sekä oman lääkevalmistuksen toimivuudesta ja kehittämisestä niin, että potilaiden lääketurvallisuuden laatu on korkeatasoinen. Lisäksi lääkehuolto vastaa asianmukaisesta lääkeinformaatiosta sairaanhoitopiirissä ja koordinoi alueen sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkeinformaation ja lääkehuollon kehittämistä. Vuoden 2007 alusta TYKS sairaala-apteekin toiminta laajenee, sillä siitä muodostetaan sairaanhoitopiirin lääkehuollosta vastaava lääkehuoltoyksikkö, johon liitetään talous- ja henkilöstöhallinnollisesti nykyisin aluesairaaloissa toimivat lääkekeskukset ja toiminnallisesti niiden asiakkaina olevat ulkoiset perusterveydenhuollon yksiköt. Toimintalukuja Tehdaspakkauksia toimitettiin vuonna 2005 noin 1,7 miljoonaa, eli n pakkausta päivässä neljänä kuljetuspäivänä viikossa. Sama määrä pakkauksia käsiteltiin myös tavaran vastaanotossa, hyllyihin asettelussa, esille keräämisessä, tarkastamisessa ja toimitusten pakkaamisessa. Vuosiin mennessä sairaala-apteekin Turun yksikössä käsiteltävä pakkausvolyymi kasvaa noin %, josta 4 % osuus tulee Liedon terveyskeskuksesta, joka aloittaa lääkehuollon palvelujen ostamisen syyskuussa Toinen 4 % tulee lisäystä, mikäli Naantali-Rymättylä-Merimaskun (Na-Ry-Me) terveyskeskus ryhtyy vuodesta 2007 alkaen ostamaan lääkehuollon palvelut TYKS:iltä. Tällöin kantasairaalan yksiköstä vuodessa lähtevä tehdaspakkausten määrä on noin 2 miljoonaa. Na-Ry-Me kasvuvolyymi kohdistuu TYKS:in Raision yksikköön, mikäli toteutuu. Kantasairaalassa pakkausvolyymin kasvusta suurin osa perustuu piirin strategian tavoitteeseen lisätä avohoidon osuutta jokaisena vuonna vuoteen 2011 mennessä. Kunakin työpäi-

79 78 vänä käytettävien lääkkeiden suhteellinen osuus (= lääkeintensiivisyys) kasvaa sitä mukaa, kun strategiatavoite toteutuu. Kantasairaalassa aseptisesti valmistettuja jakeluyksiköitä tehtiin kappaletta vuonna 2005 eli keskimäärin 86 jakeluyksikköä per työpäivä. Ei-steriiliä lääkevalmistusta oli kaksinkertainen määrä steriiliin valmistukseen verrattuna, eli keskimäärin 190 jakeluyksikköä per työpäivä. Piirin strategiassa sairaanhoitopalvelujen tehokkuuden parantamisen tavoitteeseen päästään vuoteen 2011 mennessä mm. keskittämällä solunsalpaajien lisäksi muitakin parenteraalisten lääkkeiden annosten valmistusta, (mm. kalliit IV-mikrobilääkkeet ja lasten osalta myös muiden kalliiden IV-valmisteiden annosvalmistuksen keskittäminen). Tällainen keskittäminen kasvattaa aseptisen työn volyymiä monikertaiseksi, mutta on erittäin kustannustehokasta ja dokumentoidusti vankka laadun varmistamisen keino. Solunsalpaaja-annoksia saatettiin käyttökuntoon vuonna kpl eli keskimäärin 83 annosta päivässä. Annosvolyymissä on ennustettavissa noin 15 % kasvu vuoteen mennessä. Infuusionesteitä tuli vuonna 2005 keskimäärin 4-6 lavaa päivässä viitenä päivänä viikossa (lähivuosina lavaa päivässä, kun painotus päiväkirurgiaan ja muu operatiivinen toiminta tehostuu). Edellä esitetyt toimintaluvut kootusti Määrä/vuosi Tehdaspakkauksien toimitus 1,7 milj. 2,0 milj. Aseptisesti valmistetut jakeluyksiköt kpl Ei-steriili lääkevalmistus, jakeluyksiköt n kpl Käyttökuntoiset solunsalpaaja-annokset n Infuusionesteet n. 260 lavaa n. 520 lavaa Toimintatapa ja avoinna oloaika Sairaala-apteekki on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-16 ja viikonloppuisin siellä on farmaseuttinen varallaolo klo Tämän lisäksi sairaala-apteekin osastofarmasiatoiminta alkaa v viidellä klinikalla, joista neurologian klinikalla ja aikuisen teho-osastolla on yhteinen osastofarmaseutti, ainakin aluksi. Tilat T-sairaalassa on tulevaisuudessa 70 % parenteraalisen lääkityksen volyymista ja vaativa akuuttihoito edellyttää ympärivuorokautisia lääkehuollon palveluja seitsemänä päivänä viikossa. Edellä sanotuista syistä sujuva logistiikka puoltaa sijaintia T-sairaalan tontilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Lääkehuollon toiminnan hajasijoitusta Turussa tulee välttää, koska hajautettu toiminta vaatii keskitettyä enemmän resursseja. Tällä hetkellä T-sairaalassa sijaitseva solunsalpaajaannosvalmistusyksikkö on keskeinen ongelmien lähde juuri erillään sijaitsemiseen perustu-

80 79 vista sekä logistisista että henkilöstöhallinnollisista seikoista johtuen. Tulevaisuudessa lääkehuollon toiminnassa on joka tapauksessa hajasijoitettuja yksiköitä eri paikkakunnilla, mutta Turun alueella yhteen paikkaan keskitetty toiminta on ratkaisuna ainoa rationaalinen malli. Sairaala-apteekin kaikkiin toimipisteisiin tulee erillinen turvajärjestelmä, joka kattaa sekä kuori- että sisätilasuojauksen omina silmukoinaan. Huumeholveille tulee lisäksi omat erilliset turvajärjestelmänsä. Kaikilla ulko-ovilla on kameravalvonta sekä pikapuhelimilla (tai vastaavilla) avattavat sähkölukot. Lisäksi sairaala-apteekin tilat, jotka sijaitsevat sulkujen takana (laboratorio- ja solunsalpaajatilat), ovat kameravalvottuja. Lääkehuollon kokonaistilatilatarve Turussa, mikäli kaikki tilat ovat samassa kerroksessa, on n. 3195m², yleiset käytävät (tilatarve riippuu infouusionestevaraston korkeudesta), sekä T-sairaalan n. 100 m² päivystysvarasto. Joka tapauksessa, tilaratkaisuista riippumatta T- sairaalassa tarvitaan erillinen päivystysvarasto. Mikäli sairaala-apteekin tilat sijaitsevat useammassa kerroksessa, tulee portaikkojen vaatima tila lisätä esitettyihin pinta-ala-arvioihin. Henkilökunta Sairaala-apteekin henkilökunnan vuonna 2009 muodostavat ammattialoittain esitettyinä. Sairaala-apteekkari 1 Proviisorit 7 Farmaseutit 24 Lääketyöntekijät 15 Välinehuoltaja 1 Toimistotyöntekijät 6 Kuljetusmiehet 4 Laitoshuoltajat 4 Yhteensä 62 Ohjeeksi annetun jaottelurungon mukaan. Akateeminen henkilöstö 32 Muu hoitohenkilökunta 15 Avustava henkilökunta 7 Huoltohenkilöstö (kuljetuksen ja keskitetyn siivouksen henkilöstöä) 8 Yhteensä 62 Lääketieteellisten tukipalvelujen tarve Lääketieteellisten tukipalvelujen tarvetta ei lääkehuollon yksiköllä ole. Muiden tukipalveluiden tarve Kuljetuksen ja laitoshuollon tarve on esitetty yllä henkilökunnan yhteydessä.

81 80 Toiminnan vuosikustannukset Lääkehuollon vuosikustannukset vuonna 2006 ovat n. 2,9 M. Kustannusarvio vuodelle 2007 on n. 3,5 M, huomioiden rakennemuutoksesta johtuvan piirin aluesairaaloiden siirtymisen hallinnollisesti osaksi TYKS sairaala-apteekkia (kustannukset ovat neutraaleja sairaanhoitopiirin kannalta). Kustannusarvio vuodelle 2011 on noin 4,4M. 8.2 Välinehuolto Toiminnan kuvaus T-sairaalan välinehuolto tulee valmistuttuaan palvelemaan sekä T- että U-sairaalaa. Välineiden käyttö lisääntyy merkittävästi nykyiseen verrattuna leikkausmäärien kasvaessa. Välineet tuodaan pääsääntöisesti (n. 80 %) sellaisenaan välinehuoltokeskukseen, jossa välineet puretaan, lajitellaan ja asetellaan pesukoneisiin. Huomioitava on myös, että kaikki anestesiavälineet (maskit, palkeet jne.) tulevat välinehuoltokeskukseen huollettavaksi, mikä tämä nostaa huollettavien välineiden määrää. Toimintatapa ja avoinna oloaika Välinehuolto toimii ympärivuorokautisesti. Tilatarve Välinehuollon tilatarve on n m². T-sairaalaan sijoittuvat tilat riippuvat välinehuollon valmistuvasta kokonaistoimintasuunnitelmasta. Välinehuoltokeskuksen on tavoitteellista sijaita mahdollisimman lähellä leikkaussaleja ja/tai suoran hissiyhteyden päässä Henkilöstö v Henkilöstösuunnitelma laaditaan erillisenä. Siihen tulevat vaikuttamaan lopulliset tilaratkaisut, hoitoprosessimuotoinen toiminnan malli, potilastietojärjestelmien kehittyminen ja edellisiin liittyvät henkilöstörakenteen muutokset. Nykyhenkilökuntamäärää ja rakennetta voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana pohjatietona 8.3 Teknillinen huolto Lääkintälaitehuolto Lääkintälaitteiden huolto ja korjaus tapahtuu tulevaisuudessa pääosin nykyiseen lämpökeskusrakennukseen sijoitetuissa lääkintälaitehuollon tiloissa. T-sairaalaan sijoitetaan kuitenkin kokonaisuudessaan säteilyteknisten ja anestesialaitteiden laitehuolto. Laitteiden huoltoa ja korjausta varten tarvittavat lisäresurssit selviävät suoritettavassa henkilöstötarveselvityksessä.

82 81 Lääkintälaitehuollon tilat Siirrettäviä röntgenlaitteiden huoltoa ja korjausta varten T-sairaalaan rakennetaan säteilysuojattu korjaustila. Lisäksi T-sairaalaan varataan varastotilaa korjausta odottaville ja korjatuille laitteille. Apuvälinehuollon välitöntä pienimuotoista huoltoa, sovitusta, säätöä, sekä luovutusta varten rakennetaan tekninen tila pesu ja puhdistusvalmiuksilla. Apuvälineiden pääasiallinen korjaus tapahtuu nykyisessä talousrakennuksen tilassa. Apuvälinehuollon vaatiman runsaan tilantarpeen ja maakunnallisen roolin vuoksi, tulee apuvälinehuollon korjausja pääasiallinen varastointi sijoittaa sairaala-alueen ulkopuolelle. LVIS- ja rakennushuolto LVIS- ja rakennushuollon henkilötyöpisteet sijoittuvat T2-sairaalan valmistuttuakin nykyiseen lämpökeskusrakennukseen. LVIS- ja rakennushuolto tulee tarvitsemaan T2-sairaalan lukuisten uusien laitejärjestelmien ja rakennuskannan lisääntymisen johdosta mittavahkon lisäresurssin. Resurssitarve selviää erillisessä henkilöstötarveselvityksessä. Lisäksi sekä lääkintälaite- ja LVIS-rakennushuollon ostopalvelut lisääntyvät merkittävästi nykyisestä. LVIS- ja rakennushuollon tilat Pienten sairaalalaitteiden ja koneiden korjausta ja työkalujen sijoittamista varten tarvitaan yhteiskäyttöinen huolto- ja korjaustila, jossa voi työskennellä päivittäin 2-3 henkilöä. Tilaan varataan myös palo-, kiinteistöautomaatio-, kulunvalvonta-, turvallisuus- ja kamerajärjestelmien tekniset hallintatyöasemat, joita varten tarvitaan tilavaraukset. Varastotiloja tarvitaan suodattimien, lamppujen ja muiden LVIS- ja rakennusteknisten töiden tarpeisiin T-sairaalassa. Tarvittavat huonetilat Yhtenäinen korjaus- ja huoltotila Säteilysuojattu tila Apuvälinehuollon säätö-, sovitus- ja huoltotila Varastotiloja Tarvittavat henkilöstöresurssit T2-sairaalan teknisen ylläpidon hoitaminen sairaalan valmistuttua vaatii 9 ammattimiehen tointa lisää tekniseen tulosyksikköön.

83 Laitoshuolto Laitoshuollon tehtävänä on huolehtia tilojen puhtaudesta ja siisteydestä, sekä jätteiden ja pyykkien käsittelystä. Toiminnan luonteesta johtuen jätteiden ja pyykin käsittely on tulevaisuudessa laajempaa kuin nykyisessä T1-sairaalassa ja pyykki-, sekä roskakuilut ovat välttämättömiä. Siivouskeskukset Laitoshuollon toimivuuden takaamiseksi T-sairaalaan tarvitaan kaksi siivouskeskusta. Toinen niistä sijoittuu vuodeosastokolmioon ja toinen päivystyspoliklinikka- ja toimenpidesiipeen. Siivouskeskukset sijaitsevat kellarikerroksessa. Seuraavassa on käsitelty laitoshuollon kannalta huomioitavat seikat toiminta-alueittain. Päivystyspoliklinikat Päivystyspoliklinikalle tulee oma siivoushuoltohuoneensa, jossa on likainen ja puhdas puoli erikseen, sekä varustuksena DEKO-laite (mm. imulaitteiden puhdistukseen), yhdistelmäkone, lattianhoitokone, vesi-imuri ja 4 siivousvaunua. Siivouskoneiden, -välineiden ja tarvikkeiden säilytys tapahtuu joko siivoushuoltohuoneen yhteydessä tai erillisessä, osastolla olevassa varastohuoneessa. Päivystyspoliklinikalle tulee lisäksi tilat siirtosänkyjen ja paarien säilytykselle ja puhdistukselle. Nykyinen tilanne, jossa päivystyspoliklinikan sisääntuloaulassa on keskimäärin n.10 kuljetusvälinettä parkkeerattuina, ei ole toivottava. Päivystyspoliklinikalla tarvitaan lisäksi jätehuone, sillä vain yhdyskuntajäte menee suoraan roskakuiluun. Taukotilojen ja niiden välineistön (laitosmallia), keittimien ja astianpesukoneiden mitoituksen tulee vastata käyttäjien määrää ja todellista tarvetta. Leikkaussalit Myös leikkausosastolle tulee oma siivoushuoltohuone, jossa on likainen ja puhdas puoli erikseen, sekä varustuksena DEKO-laite (mm. imulaitteiden puhdistukseen), yhdistelmäkone, lattianhoitokone, vesi-imuri ja 4 siivousvaunua. Siivouskoneiden, -välineiden ja tarvikkeiden säilytys tapahtuu joko siivoushuoltohuoneen yhteydessä tai erillisessä, leikkaussalien yhteydessä olevassa varastohuoneessa. Leikkausosaston siivoushuoltohuoneen mitoituksessa on huomioitava, että mikäli käytössä on 14 leikkaussalia, meneillään on 3-4 salin välisiivous yhtä aikaa. Toiminnallisena kysymyksenä täytyy ratkaista, miten laitoshuoltajia pyydetään aloittamaan siivous leikkaussaleissa ja eri puolilla leikkaussalialuetta. Ratkaisu tähän saattaisi olla esim. kuulutusjärjestelmä tai jonkinlainen, mielellään hiljainen kutsu- tai hälytysjärjestelmä. Leikkaussalien yhteyteen tarvitaan leikkaussalihenkilökunnan jalkineiden huoltotila, sekä jätehuone, sillä vain yhdyskuntajäte menee suoraan roskakuiluun. Taukotilojen ja niiden

84 83 välineistön (laitosmallia), keittimien ja astianpesukoneiden mitoituksen tulee vastata käyttäjien määrää ja todellista tarvetta. Teho-osasto Teho-osaston siivouksen edellyttämät tilat vastaavat pitkälti vuodeosaston vastaavaa tilatarvetta, mutta toiminta edellyttää lisäksi omaa pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua. Vuodeosastot Vuodeosastokolmiossa olevan siivouskeskuksen lisäksi jokaiselle vuodeosastolle tarvitaan siivous-, välinehuolto-, liinavaate- ja jätehuoneet. Jos vuodeosastolla on tilat eristys- tai infektiopotilaille, tulee näissä tiloissa olla omat siivous- ja huoltohuoneensa. Siivoushuone mitoitetaan siten, että sinne mahtuu kahdet siivouskärryt, kolme pyykkisäkkitelinettä, vesipisteet ja kaatoallas, säilytystilaa wc-papereille, käsipyyhepapereille, jätesäkeille, siivousvälineille ja siivousliinoille. Lisäksi siivoushuoneisiin tulee lattiakaivo siivouskoneiden huoltoa varten. Välinehuoltohuoneen sisällä liikenne kulkee likaisesta puhtaaseen päin ja sinne sijoitetaan DEKO-laite, sekä kaatoallas rst-kalusteineen. Vuodeosastoille sijoitetaan liinavaatehuoneet ja potilashuoneisiin tulee lisäksi käsivarasto. Vuodeosastoille tarvitaan lisäksi erillinen jätehuone, jossa on kaksi roskakuilua ja yksi likapyykkikuilu kellarikerrokseen. Vuodeosastoilla ei tarvita erillistä likapyykkihuonetta, vaan pyykkisäkkiteline voidaan sijoittaa jätehuoneeseen. Kuvantamiskeskus Toimenpideradiologia asettaa kuvantamiskeskuksen siivoukselle leikkaussalien kaltaisia erityisvaatimuksia. Myös välisiivoustarve on yleinen kuvantamiskeskuksessa. Yleiset tilat Yleisten tilojen siisteyden ylläpitämiseksi niihin tarvitaan riittävä määrä siivoushuoneita. Siivoushuoneen varustukseen kuuluu pyykinpesukone ja kuivausrumpu (mikrokuituliinojen ja siivousliinojen pesu) ja ne on mitoitettu siten, että niissä on varastotilaa tarvikkeille, sekä yhteisten siivouskoneiden säilytykselle ja huollolle. Yhteisten luentosali- ja kokoustilojen läheisyyteen tulee siivoushuone koneiden, välineiden ja tarvikkeiden säilytystä varten. Kokoustarjoilujen asettamat vaatimukset ja siivoustarpeen lisäys huomioidaan varustelussa ja kalustuksessa.

85 Ruokahuolto Potilasruokailu Potilasruoka valmistetaan tulevaisuudessakin U-sairaalassa sijaitsevassa potilaskeittiössä, jossa on keskitetty ruoanjakelu. Potilaskeittiöstä ruoka kuljetetaan kolme kertaa päivässä potilaille ja kolme kertaa päivässä likaiset astiat haetaan pois. Ruoka viedään noin klo 7.00, klo ja klo ja vastaavasti likaiset astiat haetaan osastoilta n. klo 8.30, klo 13 ja Tavoitteena on, että ruokailija saa aterian 20 minuutin sisällä siitä, kun ateria on lähtenyt potilaskeittiöstä. T-sairaalan suunnittelussa huomioidaan kulkuväylien ja vuodeosastojen jakokeittiöiden kohdalla potilasruokailun niille asettamat vaatimukset. Nykyisten T-sairaalassa toimivien osastojen lisäksi valmiiseen T-sairaalaan tulee 11 vuodeosastoa ja lisäksi potilasruokaa toimitetaan jossakin määrin poliklinikoille ja muihin toimenpidetiloihin. Henkilökuntaruokailu ja kanttiinitoiminta Henkilökuntaa T-sairaalaan lopullisessa laajuudessaan sijoittuu n henkilöä. Lounasruokailu tapahtuu pääosin klo Ruokailijoita arvioidaan näiden kahden tunnin aikana olevan n. 500 henkilöä päivässä. Ruoka valmistetaan U-sairaalassa sijaitsevassa ravintokeskuksessa ja kuljetetaan T-sairaalan henkilökunnan ruokalaan gastronomia-astioissa trukilla vedettävissä vaunuissa. Henkilökunnan ruoan kuljetukseen menee noin 4 ruoankuljetusvaunua. Nykyinen T-sairaalan ruokala-kanttiini tulee palvelemaan pääasiallisesti kanttiinitoimintaa. Henkilökunnan lounasruokailua tapahtuu myös leikkaus- ja teho-osastoilla sekä päivystyspoliklinikoilla. Näihin ruoka toimitetaan suoraan U-sairaalan ravintokeskuksesta. Henkilökunnan ruokailu näillä osastoilla vaikuttaa myös taukotilan varustukseen. 8.6 Muu huolto Lääkekuljetukset Infuusio-, huuhtelu- ja dialyysi- sekä desinfektionesteiden pakkausliikenteen volyymi koko sairaalan tasolla oli vuonna 2005 noin pakkausta. Tästä noin 70 % eli noin pakkausta suuntautui tulevaisuudessa T-sairaalaan sijoitettaviin toimintoihin. Kuljetuksia oli neljänä päivänä viikossa eli noin pakkausta kuljetuspäivää kohden. Muita kuin em. lääkkeitä liikkui TYKS:issä vuonna 2005 yhteensä noin miljoona pakkausta ja tästä määrästä noin 70 % eli noin pakkausta suuntautui tulevaisuudessa T- sairaalaan sijoitettaviin toimintoihin. Kuljetuksia oli neljänä päivänä viikossa eli noin pakkausta kuljetuspäivää kohden.

86 85 Tilavuuksina arvioiden yllä oleva määrä tarkoittaa noin 6 m³ kuljetettavaa tavaraa päivässä, eli painona karkeasti arvioiden noin kg liikuteltavaa massaa päivässä. Kuljetukset suuntautuvat tulevaisuudessa joko nykyisen talousrakennuksessa sijaitsevan apteekin tai Savitehtaankadun suunnasta tunnelia pitkin T-sairaalaan. Mikäli Savitehtaankadun suunnitelma ei toteudu, T-sairaalan kellarikerrokseen tarvitaan nestevarasto, jonne siellä käytettävät nesteet toimitetaan suoraan Potilaiden tunnelikuljetukset A- ja U-sairaaloiden välisen tunnelin kautta kuljetetaan nykyään potilasta vuorokaudessa maanantaista perjantaihin. Tästä kuljetusmäärästä valtaosan oletetaan siirtyvän vuonna 2011 U- ja T-sairaalan välille. Tunnelikuljetuksia lisäävät osaltaan T-sairaalasta magneettiyksikköön A-sairaalaan kuvattaviksi menevät potilaat, nykyisin volyymein keskimäärin noin 7 potilasta arkipäivässä. Jokainen potilaskuljetus sisältää meno-paluun ja näin ollen vanhan puolen ja T-sairaalan välillä oletetaan tapahtuvan arkipäivisin noin 180 kuljetustapahtumaa, joista 70 % tapahtuu klo 8-15 välisenä aikana Vainajien kuljetukset ja säilytys Vainajien kuljetusta ja säilytystä koskevat kysymykset ovat vielä osin avoimia ja niihin palataan suunnittelun edetessä Posti Sairaalaan saapuva posti tulee jatkossakin keskitetysti U-sairaalan lähettikeskukseen, josta se jaetaan sairaalan eri toimipisteisiin. Nykyisestä poiketen tulevaisuudessa sairaalasta lähtevä posti lähtee suoraan U-lähettikeskuksesta, mikä vähentää lajitellun postin tarpeetonta siirtelyä, mutta edellyttää U-lähettikeskuksen laajentamista. Sisäisessä postiliikenteessä, laboratorionäytteiden kuljettamisessa ja eräiden lääkkeiden toimittamisessa käytetään vastaisuudessakin putkipostijärjestelmää siihen soveltuvin osin Puhdas pyykki T-sairaalan toimitetaan vuonna 2011 puhdasta pyykkiä arkipäivisin, n. 4-5 kertaa päivässä autokuorma (20 pyykkihäkkiä) kerrallaan.

87 Likainen pyykki T-sairaalan toiminnasta aiheutuu vuonna 2011 maanantaista perjantaihin n. 55 m³ likaista pyykkiä päivässä. Likapyykin toimittamiseksi kellarikerroksessa sijaitseviin likapyykkihuoneisiin T-sairaalaan rakennetaan joko likapyykkikuilut tai vaihtoehtoisesti imuun perustuva putkistojärjestelmä Jätteet Jätteiden toimittamiseksi kellarikerrokseen rakennetaan T-sairaalan jokaiselle osastolle ja jokaiseen yksikköön kaksi jätekuilua. Toinen niistä on polttolaitokselle menevää yhdyskuntajätettä varten ja toinen polttoon kelpaamatonta jätettä varten. Ongelmajätteet, erityisjätteet ja kierrätettävät jätteet kerätään erikseen ja kuljetetaan lastauslaiturilla sijaitseviin jätehuoneisiin tai jätekontteihin. Jätekontteja T-sairaalassa tarvitaan 7, yksi kutakin lajia; 1)yhdyskuntajäte, 2)biologinen jäte (jäähdytetty kontti), 3)pahvinpuristin, 4)energiajäte, 5)lasinkeräyslava, 6)romulava ja 7)avolava Varastointi T-sairaalan varastointi ja jakelulogistiikka tulee tarkentumaan vielä kevään 2006 aikana, kun raportointi valmistuu ja kokonaissuunnittelu sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella toteutetaan. Osastojen ja yksiköiden taholta on toivottu, että varastoinnin ylläpitoon ja tilaustoiminnan eri vaiheisiin saataisiin muutosta siten, että hoitohenkilökunnan työaikaa kuluisi siihen nykyistä huomattavasti vähemmän. Tämä on mahdollista nykyaikaisten varastoteknologioiden käyttöönottoa lisäämällä ja määrittelemällä uudelleen henkilöresurssien käyttö tavaravirran käsittelyssä hoidon ja materiaalitoimen yksiköiden kesken. Tuleva materiaalihallinnon tietojärjestelmä on keskeisessä asemassa tätä muutosta toteutettaessa, mutta sen lisäksi on otettava huomioon viivakoodien ja RFID-teknologian (Radio Frequency Identification) käyttömahdollisuudet. Myös pakkausten purkamiseen ja hyllyttämiseen kuluva aika kuuluu tähän kokonaisuuteen. Molemmat työvaiheet on mahdollista siirtää materiaalitoimen henkilökunnan hoidettavaksi, kun asia huomioidaan henkilöresursoinnissa. Pakkausten purkaminen on suurelta osin mahdollista jo lähettävässä pisteessä, kun tarvikkeet voidaan suojata kuljetuksen ajaksi riittävästi. Varastojen kalustuksessa olisi otettava huomioon nykyisten osastopakkausten mahtuminen niihin suoraan, mikä vähentäisi turhaa tarvikkeiden käsittelyä. Varastotiloihin toivotaan mahdollisimman paljon korkeussäädettäviä korihyllyjä, jotka ovat muunneltavissa tarpeiden muuttuessa. Nykyinen keskusvarasto A-sairaalassa ei pysty kattamaan T-sairaalan lisääntyvää palveluntarvetta. Sen tilat ovat huonojen kulkuyhteyksien päässä ja ne ovat epätarkoituksenmukaiset

88 87 tehokkaaseen varastotoimintaan. Myöskään T-sairaalaan ei tule riittäviä varastotiloja palvelemaan koko TYKS:iä. T-sairaalan 0-kerrokseen on mahdollista saada 400m² terminaali, joka toimisi puskurivarastona kriittisten tuotteiden ja massatavaroiden (kuten pehmopaperien) osalta ja purku/lähetyspaikkana yksiköihin tai sieltä pois matkalla oleville häkeille. Tähän tarkoitukseen tila on riittävä. Yksiköiden palveluntarve on tällä hetkellä suhteutettu keskusvaraston palvelukapasiteettiin ja yksiköiden varastotiloihin. Mikäli nämä pullonkaularesurssit voidaan jatkossa ohittaa, on mahdollista tarkastella tarkemmin sitoutuneen pääoman ja tavoiteltavan palveluasteen suhdetta, ja määritellä yksiköiden palveluntarve näiden perusteella. Alustavan raportin perusteella, yksiköiden palveluntarve tulee näin laskettuna lisääntymään nykyisestä noin kolminkertaiseksi. Mikäli toiminnassa siirrytään viivakoodien hyödyntämiseen myös yksiköiden tilaus- ja varastosta otto -vaiheissa, arvioidaan yksiköistä vapautuvan jopa 9 henkilön vuosittainen työpanos. Henkilötyöpanoksen lisäystarve on otettava huomioon materiaalitoimen yksiköissä joihin työvaiheet siirtyvät. Lisääntyvä palveluntarve lisää myös matkalla olevien tavarahäkkien ja laatikoiden tarvetta. Häkkitarve tulee alustavien laskelmien mukaan olemaan lähes 200, eli noin kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Kuljetusten ja materiaalitoimintojen linkittäminen entistä tiiviimmin yhteen on välttämätöntä toiminnan luotettavuuden takaamiseksi ja paremman palveluasteen saavuttamiseksi. Kuljetuksiin liittyen on kaikkien yksiköiden osalta mietittävä, kuka purkaa tavarahäkit varastotiloihin ja missä häkit ovat saapumisesta siihen hetkeen kun ne haetaan pois. Saapuvan tavaran tilan kautta kulkevat myös muut kuljetukset kuten ruokakärryt ja liinavaatteet, eli sitä ei voida käyttää säilytystilana. Vuodeosastot Varastotilat ovat vuodeosastokolmiossa keskeisellä paikalla ja huoltohissin läheisyydessä. Osastoittain on määriteltävä mitkä tarvikkeet voidaan varastoida samoissa tiloissa. Luontevin jako usean yksikön kohdalla on steriilit tarvikkeet toiseen ja tehdaspuhtaat sekä liinavaatteet toiseen. Tämä jako on mahdollinen myös hygieniatyöryhmän puolesta. Potilashuoneisiin sijoitettavan materiaalin määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä. L-mallisilla vuodeosastoilla varastot ovat pienempiä ja eri puolille yksikköä sijoiteltuina. Tarvikkeiden sijoittelussa on edellistä tarkemmin huomioitava niiden hakemiseen käytettävä aika potilashoidon lomassa. Liinavaate- ja haavanhoitokärryjen käyttömahdollisuus helpottaa toimintaa, mutta tällöin on huomioitava niiden säilytykseen vaadittavat tilat ja voidaanko ne sijoittaa ko. varastoihin silloin kun niitä ei käytetä. Leikkaussalit Varastotilojen sijainti leikkaussalien yhteydessä on sekä varastojen täydennysten että käytön osalta merkittävä. Perustoiminnan kannalta on selvitettävä, mitkä tuotteet kannattaa sijoittaa suoraan salien kaappeihin ja mitkä muihin varastotiloihin. Täydennyksen kannalta on merkittävää, onko salien kaappeihin mahdollista saada läpiantomahdollisuutta, mikä vapauttaisi sidonnaisuudesta leikkausaikoihin.

89 88 Päivystyspoliklinikka Päivystyspoliklinikan varastoinnin edellyttämät tilat ja toiminta vastaavat suurelta osin vuodeosastojen tarvetta. Teho-osasto Teho-osaston varastoinnin edellyttämät tilat ja toiminta vastaavat vuodeosastojen tarvetta, mutta tarvikevalikoiman on laajempi ja tarvikkeiden määrä on suurempi. 8.7 Turvallisuus T-sairaalan päivystyksen sisääntulon turvallisuus Käytännön kokemuksesta tiedetään, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikat ovat kohteita, joissa järjestyshäiriöiden yleisyyden vuoksi vartijapalvelun käyttäminen on välttämätöntä. Turvallisuuteen liittyy vartijapalveluiden lisäksi työn ja tilojen suunnittelulla ratkaistavia asioita. T-sairaalan suunnittelussa huomioidaan päivystyspoliklinikalle saapuviin asiakkaisiin ja saattajiin liittyvät henkilöturvallisuusasiat. 1. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikoille tulevat ohjataan sisälle samasta ovesta kuitenkin niin, että sairasautolla tulevat potilaat tulevat eriovesta kuin "omatoimisesti saapuvat" potilaat. 2. "Omatoimisesti saapuvat" asiakkaat ja heidän saattajansa ohjataan sisään vartijan valvomasta metallinpaljastimella varustetusta ovesta. Vartijan työpiste on siis varattava oven välittömään läheisyyteen. 3. "Omatoimisesti saapuvien" sisäänkäyntioven välittömään läheisyyteen varataan kaappeja tai lokeroita, joihin asiakkaat ja saattajat voivat jättää metallinpaljastimeen reagoivat sairaalan sisätiloissa tarpeettomat henkilökohtaiset tavaransa. 4. Turvallisuuskontrollin jälkeen "omatoimisesti saapuvat" asiakkaat ohjataan terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta tarvitsemansa hoidon perusteella joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikalle. Asiakkaiden odotustilan tulee sijaita niin, että vartija voi valvoa koko tilaa joko suoraan taikka apulaitteitten välityksellä. 5. Saattajille varataan odotustilaa vartijan valvomalle alueelle. Tarvittaessa vartija rajoittaa saattajien sisälle tulemista saamansa ohjeistuksen mukaan. 6. Sairasautolla tms. tulevien asiakkaitten "turvatarkastus" toteutetaan pääasiassa aistinvaraisesti havainnoimalla. Tarvittaessa käytetään käsin käytettävää metallinpaljastinta. Sisääntulon läheisyydessä tarvitaan kaappeja tai lokeroita turvatarkastuksessa havaittujen sairaalaan kuulumattomien henkilökohtaisten esineitten säilyttämistä varten.

90 89 7. Sairasautolla tulevien saattajat ohjataan sisään "omatoimisesti saapuvien" oven kautta. 8. Erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon päivystyspotilaiden taikka heidän saattajiensa pääseminen sisäkautta sairaalan muihin tiloihin on estettävä luotettavalla tavalla. Käytännössä tämä on otettava huomioon muun muassa varapoistumisteiden suunnittelemisessa. Poistumissuunta ei saa olla sellainen, että päivystystilasta poistutaan T-sairaalaan suuntaan, koska tällöin ovien lukitseminen ei ole mahdollista. 9. Odotustilassa on oltava juomavesiautomaatti, virvokkeiden ostamismahdollisuus tms., koska kokemuksen mukaan ne vähentävät henkilöiden häiriköimistä. 10. Odotustilan läheisyyteen tulee varata tupakointitila, koska kokemuksesta tiedetään tupakoivien henkilöiden käyttäytyvän aggressiivisemmin, jos tupakointiin ei ole mahdollisuutta. Pihalla oven edustalla seinän vierustoilla tupakoiminen puolestaan lisää tulipalon vaaraa sekä sisääntulon epäsiisteyttä.

91 90 Liite 1 T-sairaalan akuuttipotilaiden päävirtaus. Punainen katkoviiva esittää tehon tai tehostetun valvonnan potilasvirtoja. Nuolen vahvuus kuvaa potilasmäärän suhteellista suuruutta. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Kuva sisältää 80 % akuuttipotilaista. koti Lab päiv Tarkk Syöpä vos Leikk os. Teh. valv. rad Muu kons h. vos Sädeh. Kir. vos Paimio Trauma vos A- tai U- sair. Syd vos thx Uä Stroke koti

92 91 Liite 2 T-sairaalan kuumien potilaiden päävirtaus. Nuolen vahvuus kuvaa potilasmäärän suhteellista suuruutta

93 92 Liite 3 T-sairaalan päävirtaus. Nuolen paksuus kuvaa potilasvirran suuruutta. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Kuva kattaa 80 % T-sairaalan potilaista.

94 Liite 4 Perusterveydenhuollon päivystyksen arvioitu potilasvirta T-sairaalassa v