Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008"

Transkriptio

1 Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY

2 Maailmankuva säätelee tavan käsitellä rikkinäistä ihmistä Parhaillaan maassamme ja koko Euroopassa käydään ennennäkemättömän voimakasta ateismin esiinmarssia. Jopa entinen ulkoministerimme Erkki Tuomioja on ottanut julkisesti kantaa ateismin puolesta. Maailmankuvallisia asioita voidaan tarkastella myös päihdetyön näkökulmasta. Maailmassa jossa ei ole rakastavaa Jumalaa, ihmiset ovat omillaan, evoluution lahjomattomassa päämäärättömyydessä. Ateisti uskoo humanismiin, jossa ihmisestä löytyy itsessään hyvyys ja pyyteettömyys, vaikka näytöt toimivan pyyteettömän järjestelmän luomisesta ovat epäonnistuneet ihmisen vallanhaluun ja ahneuteen. Missä näyttäytyy ateismista ponnistava pyyteetön lähimmäisen rakkaus ja kansalaistoiminta päihdeongelmaisten, syrjäytyneiden ja monin tavoin epäonnistuneiden ihmisten auttamiseksi? Humanismiin uskova rakentaa usein yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta poliittisten ja yhteiskunnallisten virallisten järjestelmien kautta, unohtaen yksilön oman vastuun lähimmäistä kohtaan tässä ja nyt. Lopputuloksena voi olla täysin medikalisoitunut näkemys ihmisen hoidosta, jossa vain opiskellut psykiatri, terapeutti tai lääkäri voivat auttaa. Vielä huolestuttavampaa on tulevaisuuden visio biomedikalisaatiosta, jossa lääkärikin käy tarpeettomaksi. Internet tai lääkäriautomaatti voivat oireet kuvaamalla ratkaista ihmisyyden ongelmat. Järjestelmällä uskotaan siis olevan lääkkeet sielunkipuihin, tunne-elämän sairauksiin ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin; diagnoosi, taianomainen resepti, pilleripurkki ja sosiaalisairaala. Masennuslääkkeiden markkinat vuodesta 1990 ovat kasvaneet 4,5 miljoonasta eurosta yli 70 miljoonaan euroon. Sairasajattelu ja lääketieteen ylikorostunut asema kulttuurissamme voi jopa estää hädän aitoa ymmärtämistä ja kohtaamista. Kristillinen maailmankuva näkee ihmisen sisäisen rikkinäisyyden juuret syntiinlankeemuksessa, jossa ihmisen yhteys katkesi rakastavaan Luoja Jumalaan. Isän ihaileman katseen alta siirryttiin piilottelemaan syntejä, häpeän, syyllisyyden ja pelon maailmaan. Särkymisen seurauksia ovat erilaiset riippuvuudet, mielenterveyden ongelmat, päihteet ja ongelmalliset käyttäytymismallit. Siirrämme sukupolvelta toisille tätä rikkinäisyyttä, sillä ongelmainen sukupolvi rikkoo aina seuraavan perintöä. Tässä lehdessä monet toipumiskertomukset sekä terapeuttisielunhoitaja Petri Välimäki puhuvat vakuuttavaa kieltä Jumalan ja lähimmäisen rakkauden vaikutuksesta päihdeongelmasta toipumiselle. Kristillinen päihdetyö ei halua asettua lääketieteen vastavoimaksi, vaan se haluaa nostaa ihmisen kokonaisuuden, psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja hengellisen, tarkastelun kohteeksi. Päihdelääkäri Juha Kemppinen kehottaa tässä lehdessä kristillisiä päihdejärjestöjä säilyttämään oman identiteettinsä. Ruotsalainen alkoholitutkija Nils Bejerot tapasi sanoa, että ateistina hän suosittaa uskonnollista kääntymystä, mutta sen ongelma on siinä, että sitä ei voi reseptillä määrätä. Isän hyväksyvä katse on avoinna uudelleen Kristuksen teon vuoksi. Luoja Jumalan täydellinen hyväksyntä ja mittaamaton armo ovat parantumisen takeena, vaikka takana olisi hylkäämisen kokemuksiakin. Syyllisyyttä ei tarvitse siirtää diagnoosiin, vaan Hänen sovitustyöhönsä. Hänen tekojensa ja haavojensa kautta syntyi myös seurakunta, Kristuksen ruumis, jolle on annettu tärkeä tehtävä yhteyden uudelleen rakentumisessa. Yhteyden takuumiehenä on seurakuntaruumiin pää Kristus. Tätä lääkettä ei ole käytettävissä maailmassa, joka kieltää Luojansa. Ismo Valkoniemi Kirjoittaja on KAN ry:n toiminnanjohtaja 2 Lähimmäinen extra 2008

3 Sisällysluettelo 3 Nyt satsataan pääkaupunkiseudulle. Yhdistys avaa uuden Kankeskuksen Helsingin keskustaan. 4 Maaherran tervehdys. Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari on seurannut Kan- työtä jo pitkään ja kokee sen arvokkaaksi. s. 9 5 Kan-hoitokodit Kortesjärvellä ja Ähtärissä pystyvät vastaamaan ajan haasteisiin 6 Lyhyessä ajassa voi tapahtua paljon hyvää, mutta paluu normaaliin elämään vie aikaa. Marin tarina. 7 Ankkurit tarjoavat hiottua kristillistä avohoitoa Tampereella ja Espoossa. 9 Tampereen Ankkurissa voi myös asua ja opiskella arkea. Antti, Minna ja Anni ovat uuden elämän alussa. s Kan-kodit tarjoavat turvallisen hengellisen kodin erilaisista päihdeongelmista kärsiville Lähimmäinen kirpputorilla Turussa pääset tutustumaan ihmisiin tiskin takana 16 Tuusniemen jatkokuntoutuskodissa tehdään töitä ja jälkeä syntyy. Tutustu myös Kan- käyrään. 17 Vuosikymmeniä on hakattu päätä seinään. Nyt Liljan Timoa jo ajoittain hymyilyttää Päihdelääkäri Juha Kemppisen mielestä hengellisten hoitopaikkojen on viisasta keskittyä ydinosaamiseensa. s Konnunsuon vankilan johtaja Lea Lehtonen toivoo jatkoa nykyiselle vankilaprojektille. 22 MOKU on uusi RAY:n rahoittama projekti, jossa pyritään kohtaamaan ja auttamaan maahanmuuttajia. Esirukouksia. 23 In memoriam. 24 Kan ry tekee yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. 25 Pastori Jukka Nieminen kokee hallitustyöskentelyn mukavaksi ja mutkattomaksi Katso mistä on kysymys hengellisessä toipumistyössä ja kenelle siitä on hyötyä. s Yhteystiedot ja toimipistekartta Ilmoituksia. Lähimmäinen extra

4 Uusi Kan-keskus Helsingin keskustaan Uusi Kan- keskus aloittaa toimintansa aivan Helsingin keskustan tuntumassa Hämeentie 62 sijaitsevissa tiloissa kuluvan kevään aikana. Tilat on tarkoitus vuokrata Sininauhasäätiöltä, joka keskittää toimintaansa Helsingin Mäkelänkadulle uusiin toimitiloihin. Sininauhasäätiö on suurehko pääkaupunkiseudulla toimiva päihdeongelmaisten päiväkeskustoimintaan ja asumiseen keskittynyt säätiö. Sekä Kan ry:n, että Sininauhasäätiön hallitukset ovat tehneet asiasta myönteisen päätöksen, mutta osapuolet ovat päättäneet selvittää kaikki toimilupakysymykset ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta. Lehden painoon mennessä Kan ry:n toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi arveli, että sopimus allekirjoitetaan lähiaikoina ja uusiin tiloihin päästään muuttamaan kevään aikana. Vanha päiväkeskus, joka sijaitsee Hämeentie 122:ssa jatkaa toimintaansa siihen saakka. Vanha keskus on toiminut samalla toimintakonseptilla kymmenen vuotta ja viime vuosina Kan ry:n hallitus on nähnyt toiminnan kehitystarvetta, sekä toiminnan sisällössä, että taloudellisessa rakenteessa. Uusiin tiloihin tulee päiväkeskuksen lisäksi Kan- koti, jossa on tilat kuudelle maksusitoumuksella olevalle asukkaalle. Varsinaista Kan- kotia ei pääkaupunkiseudulla ole tähän asti ollut ja sieltä tulevat asiakkaat on ohjattu Lahden Kan- kotiin, joka lopetti toimintansa Hämeentiellä sijaitsevista Sininauhasäätiön omistuksessa olevista tiloista vain osa vuokrataan suoraan Kan ry:ll. Osa tiloista toimii yhteiskäytössä Sininauhasäätiön kanssa. Katutasoon tulee myymälä, jossa on tarkoitus myydä eri yksiöissä valmistettuja terapiatuotteita. Kellariin tulee kirpputori. Kellaritiloissa on lisäksi harrastustiloja, sekä esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusta varten toiminnallisia tiloja ja jopa mahdollisuus tilapäiseen majoittumiseen. Uusi päiväkeskus toimii samalla periaatteella kuin aiempi ja se on avoinna Kan ry:n asiakkaille viisi tuntia päivässä. Alkuiltapäivästä iltakymmeneen tilat toimivat Sininauhasäätiön hallinnoimana päihteettömänä tilana. Sininauhasäätiöllä jää kiinteistöön 3 työntekijää valvomaan 42 tukiasuntoa ylemmissä kerroksissa sekä päiväkeskuksen pitämiseen iltapäivä ja ilta-ajaksi. Toiminnanjohtaja Valkoniemi kertoo, että uusia toimitiloja pääkaupunkiseudulta alettiin etsiä viime vuoden aikana, koska haluttiin saada vauhtia toiminnan kehittämiseen. Nyt vuokrattavat tilat sopivat mainiosti niihin tarpeisiin, joita yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla. Uudessa toimipisteessä on päiväkeskus ja myymälätilojen lisäksi toimistotiloja. Kan ry saa käyttää hengelliseen kokoustoimintaan soveltuvaa isoa juhlasalia, sekä siihen kiinteästi kuuluvaa sakastihuoneistoa. Uudet tilat mahdollistavat koulutustoiminnan ja kokousten järjestämisen Helsingissä ilman erillisiä kuluja. Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini (vas) ja Kan ry:n toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi hiovat hymyssä suin toivon mukaan pian allekirjoitettavan vuokrasopimuksen yksityskohtia. Kuvassa taittaja on istuttanut nämä iloiset veikot kadulle tulevan Kan-keskuksen eteen. 4 Lähimmäinen extra 2008

5 Maaherran tervehdys Kan työlle Raision Kan-kodilla vietettiin jälleen viime joulun aluspäivinä perinteistä joulujuhlaa. Vieraina olivat Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari, läänin sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero, Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, KAN ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen, psykiatrian erikoislääkäri Mika Lillrank sekä monia, monia muita työn ystäviä läheltä ja kaukaa. Vuosia sitten, kun koti perustettiin, Rauno Saari oli Raision kaupunginjohtaja ja aloitti nämä jo perinteeksi tulleet kaupunginjohtajan vierailut kodille ja on ollut sen jälkeenkin usein nähty vieras kodilla. Maaherran tervehdys Kun Kan-kotia perustettiin Raisioon, en ymmärtänyt sen syvällistä merkitystä. Alusta saakka koin kylläkin myönteisenä sen, että kaupunkiin tulee uusi palveluyksikkö ja uuden kaltaista toimintaa. Kan-kodin tekemä ihmisen kannalta perustavaa laatua oleva työ valkeni minulle vasta kodissa käydessäni. Se havainto oli herätys. Kan -koti auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä. Vaikka kaikessa ei ole onnistuttu, voidaan työtä pitää erittäin merkityksellisenä, eikä kristillisten arvojen korostamisen merkitys ole sen vähäisempää. Raision kaupunginjohtajana ollessani vierailin vuosittain Kan-kodissa. Tunsin, että olin aina yhtä tervetullut ja odotettu vieras. Aivan ensimmäisiin käynteihin joulun alla liittyy vahva muisto nuoresta diplomaattiperheen pojasta, joka oli elänyt jo vuosien ajan vaikeassa huumekierteessä Tukholman alamaailmassa. Monien vaiheiden jälkeen tämä nuori mies oli löytänyt tiensä Raisioon ja Kan-kotiin, saanut siellä herätyksen, tullut uskoon ja saanut muutettua elämänsä. Oli liikuttavaa kuulla hänen kertomuksensa siitä, kuinka alas ihminen voi vajota ja samanaikaisesti aistia se vapautunut riemu, joka nuoresta miehestä huokui, kun hän sai kertoa, että se kaikki on nyt takana, ja uusi elämä on alkanut. tekemällä kristillisellä päihdetyöllä on tarvetta ja työtä tulevaisuudessakin. Tänä päivänä tarvetta on ikävä kyllä ehkä vielä enemmän kuin siinä vaiheessa, kun kotia Raisioon aikanaan perustettiin. Esitän kunnioittavan kiitoksen Helluntaiseurakunnalle sen ymmärtäväisyydestä kristillistä päihdetyötä kohtaan. Toivon kaikille K-kotien työntekijöille voimaa ja siunausta raskaassa työssä, joka on avun tarpeessa olevien ja yhteiskunnan kannalta tärkeää ja palkitsevaa. Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille kankotilaisille. Rauno Saari Länsi-Suomen läänin maaherra Olen jatkanut vierailuja myöhemminkin, sekä valtiosihteeriaikanani että nyt maaherrana ollessani, joskin harvemmin. Maailmassa ihmisten ongelmat eivät ikävä kyllä ole helpottuneet. Pikemminkin näyttää siltä, että heikko ihminen on yhä kovemmissa ristipaineissa. Kan-kodin Lähimmäinen extra

6 Kan-hoitokodit Hoitokodit toimivat lääninhallituksen tehostetun asumispalvelun luvilla. Yksiköiden vastaavat ohjaajat ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia. Yksiköiden työntekijät ovat lähihoitajia tai päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneita alan ammattilaisia. Yksiköissä päihdehoidon ammatillinen ja hengellinen lähestymistapa toimivat rinnakkain. Miesten Kan- hoitokoti sijaitsee Ähtärin Myllymäellä ja naisten, yksinhuoltajien, pariskuntien ja perheiden Kan- hoitokoti sijaitsee Kortesjärvellä. Kortesjärvi Kortesjärven hoitokoti on vastaanottokoti, joka käsittelee koko perhettä. Alussa kartoitetaan hoidontarve ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin. Omassa kiinteistössä voidaan tarjota päihdehoitoa ja tukea päihdekäytöstä selviämiseen yksinhuoltaja äideille, naisille, pariskunnille tai perheille. Yksikkö on Sosiaali- ja Terveysministeriön ja Kelan hyväksymä hoitokoti, jonka asiakkaille voidaan hakea kuntoutustukea/-rahaa. 14 -paikkaisen Kortesjärven hoitokodin johtaja Sinikka Kukkola kertoo, mitä kristillinen hoitokoti hänen mielestään tarkoittaa: 1. Kristillinen, 2. Hoitava ja 3. Kodinomainen. Kodista muodostuu äkkiä laitos, jos henkilöstö ei vaali kodinomaisuutta, hoitoa ja ihmisläheisyyttä. Kokonaisvaltaisella kohtaamisella pyrimme asiakkaiden vapautumiseen alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytöstä. Sananlaskut 23 sanoo: Minut piestiin, mutten tuntenut mitään. Minut hakattiin, mutta olin turtana. Asiakkailta on usein tunto mennyt ja kipukynnys on jo ylitetty. Tästä eteenpäin pääseminen vaatii pitkän prosessin yhdessä asiakkaan kanssa. Tästä syystä tarvitsemme moniammatillista apua asiakkaan ongelmiin. Kortesjärven kodin hoitotiimissä on yhdistynyt ammatillisuus ja hengellisyys niin, että jokaisen ammattitaito tukee yhteistä hyvää. Kortesjärven hoitokoti Fräntiläntie Peltotupa Puh (06) , Myllymäki Myllymäen hoitokoti sijaitsee Ähtärin kunnassa rauhallisessa maaseututaajamassa. Se tarjoaa päihdehoitoa ja tukea päihdekäytöstä selviämiseen miehille kodinomaisessa, viihtyisässä ympäristössä sovelletuin yhteisöhoidollisin menetelmin. 8-paikkainen Myllymäen miesten hoitokoti on Kan ry:n vanhin toiminnassa oleva hoitokoti. Se on palvellut Ähtärin Myllymäessä jo yli neljännesvuosisadan. Toimintansa aikana sen ovet ovat avautuneet sadoille parempaa elämää etsiville miehille. Hoitokoti on remontoitu noin kolme vuotta sitten. Asuin- ja oleskelutilat ovat tilavat ja viihtyisät antaen mahdollisuuden tilanteen ja tarpeen mukaan niin sosiaaliseen yhdessäoloon kuin myös omaan rauhaan. Myllymäellä uskotaan siihen, että jokainen ihminen voi löytää tulevaisuuden ja toivon. Päivittäiseen hoito-ohjelmaan kuuluu mm. terapeuttiset yksilö- ja ryhmäkeskustelut, sekä vertaisryhmät ja toipumisryhmät. Hengelliseen toimintaan kuuluu osallistuminen aamu- ja iltahartauksiin sekä vapaaehtoinen osallistuminen hengellisiin tilaisuuksiin ja sielunhoidollisiin keskusteluihin. Lääkehoidosta vastaa koulutettu henkilökunta yhdessä konsultoivan erikoislääkärin kanssa. Myllymäkeen on mahdollisuus ottaa myös kaksoisdiagnoosiasiakkaita. Yksikön vastaava ohjaaja on psykiatrian erikoissairaanhoitaja Tuula Raatikainen, joka opiskelee työnsä ohessa perheterapeutiksi. Hänen lisäkseen Myllymäessä työskentelee kaksi päihdeohjaajaa ja emäntä Myllymäen hoitokoti Palkkikankaantie Myllymäki 6 Lähimmäinen extra 2008

7 Kun Pyhä Henki saa koskettaa Kuudessa viikossa voi tapahtua paljon hyvää Mari istuu vastapäisellä tuolilla pienen ja haavoittuvaisen näköisenä. Elämää hänellä on takana vasta neljännesvuosisata, mutta kovin helpolla tuo ensimmäinen neljännes ei ole taittunut. Vajaa pari kuukautta ennen haastatteluhetkeä hän oli niin lopussa, että elämän jatkaminen omilla voimilla tuntui mahdottomalta. Jo vuosia aiemmin Mari oli antanut elämänsä Jeesukselle, mutta seurakuntayhteyden puuttuessa usko oli pian haalennut ja maailma kaikkine paheineen imi voimakkaasti puoleensa. Alkoholi, huumeet ja horjuva mielenterveys pitivät huolen siitä, ettei mikään oikein onnistunut. Menneen vuoden joulukuussa Mari päätti vielä yrittää ja tällä kertaa eri tavalla kuin aiemmin. Vaasaan huumeita pakoon Mari oli muuttanut Itä-Suomesta Vaasaan päästäkseen eroon entsestä kaveriporukasta ja huumeista. Jostain syystä hän kuitenkin törmäsi väärään jengiin ja huumeisiin melkein heti muuttonsa jälkeen. - Olin joulukuussa täysin lopussa, kun menin paikalliseen helluntaiseurakuntaan nuorten iltaan ja sain sieltä tiedon Solhemista, joka toimi silloin Kan ry:n naisten hoitokotina. Se tuntui sellaiselta paikalta, jota minä tarvitsin. Hain ja sain ensimmäisenä vaasalaisena hakijana maksusitoumuksen tähän hoitopaikkaan. Jos en olisi silloin päässyt, olisin todennäköisesti tappanut itseni. Olin totaalisen lopussa ja väsynyt kaikkeen, muistelee Mari noita tapahtumia. Pyhä Henki alkoi toimia On vaikea kuvitella, että vain muutama viikko sitten tuo edessä istuva nuori nainen oli miettinyt päiviensä päättämistä. Hän puhuu rauhallisesti ja harkitsevasti. Mitään suurempaa ahdistusta ei hänen mukaansa enää tunnu. Lahjakkaan tytön tragedia Mari on kaikkien testien mukaan erittäin lahjakas, ja älyn puolesta hänen resurssinsa riittäisivät mihin tahansa ammattiin. Elämä ei kuitenkaan mennyt aivan odotusten mukaisesti. Jo lapsena hän joutui koulukiusatuksi ja muutenkin hän joutui kokemaan asioita, jotka eivät kuulu turvattuun lapsuuteen. - Olin pienestä pitäen hyvin vilkas ja vanhemmilla oli aina kauhea kiire. Luultiin myös, ettei äiti minun jälkeeni voi saada enää lisää lapsia. Kun niitä kuitenkin tuli pian minun jälkeeni kaksikin, jäin väistämättä vähemmälle huomiolle. Kaiken lisäksi isä vielä joi siihen aikaan aika tavalla, muistelee Mari lapsuuttaan. Koulussa tyttöä kiusattiin alussa ylivilkkauden vuoksi ja myöhemmin siksi, että hän oli ns. kympin tyttö. Aivan täysiä kymppejä hän ei saanut, koska ei juurikaan lukenut, mutta kymppi miinus taisi olla yleisin arvosana kokeista. Kasiluokalla Mari masentui ja joutui pian laitoskierteeseen. Myöhemmin hän suoritti iltalukion parissa vuodessa ja parhaillaan hän on kirjoilla rakennustekniikan linjalla ammattikorkeakoulussa, jonne hän pääsi sisään parhailla pisteillä. Mari kertoo ajatuksistaan Kortesjärven perhekodilla, jonne koko Solhem muutti haastattelua edeltäneellä viikolla. Ensituntuma uuteen paikkaan on positiivinen. Hän pitää tilan avaruudesta ja siitä, että saa asua omassa asunnossa ja silti yhteisössä, jossa on muita ihmisiä. Tulevaisuuttaan Mari on pohtinut sen verran, että hän haluaisi pysyä paikoillaan nykyisessä paikassa mahdollisimman pitkään ja sen jälkeen opiskella vaikka Raamattukoulussa. Edessä oleva aika kuitenkin pelottaa ja arveluttaa ja siksi hän varmasti tarvitsee paljon esirukouksia selvitäkseen mahdollisimman kuivin jaloin edessä olevasta taipaleesta. - Kun pääsin Solhemiin, alkoi Pyhä Henki välittömästi toimia. Uskallan sanoa, että olen näiden täällä työssä olevien ihmisten kautta saanut enemmän apua kuudessa viikossa kuin kaikissa aiemmissa hoitojaksoissa ja terapioissa maallisella puolella viimeisten yhdeksän vuoden aikana. Täällä ihmisillä on sydän mukana töissään ja kaiken takana Isä, Poika ja Pyhä Henki, vakuuttaa Mari. Mari on pysähtynyt miettimään, mitä elämällään tekisi. Lähimmäinen extra

8 Ankkurit ottavat vastaan avohoitoa tarvitsevia Tampereella ja Espoossa toimivat Ankkuri avohoitoyksiköt on tarkoitettu asiakkaille, joille päihteiden käyttö tuottaa ongelmia, mutta jotka eivät tarvitse akuuttia katkaisu- ja vieroitusoireiden hoitoa. Yksiköt ovat keskittyneet myös hoidon jälkeiseen avohoitoon, jolla voidaan varmistaa hoidon hyvät tulokset ja raittiuden jatkuminen kaupunkiympäristössä. Näiden yksiköiden toiminnan päämäärä on sitouttaa hoidosta palaava, tai muutoin tukea tarvitseva asiakas määräaikaiseen kuntouttavaan avohoito-ohjelmaan. Hoito-ohjelma käsittelee elämän kipupisteitä, ohjaa arjen selviämiseen, sekä tarjoaa eväitä raittiuden ja hengellisen kilvoituksen pysyvään löytymiseen Espoon Ankkuri Espoon Ankkuri sijaitsee Matinkylässä lähellä terveysasemaa. Samaan rakennukseen on sijoitettu päiväkeskus ja avohoitopalvelut. Päiväkeskus on ollut toiminnassa vuoden verran ja avohoitoa on ollut tarjolla viime vuoden lopusta. Avohoito tarjoaa päihdevieroituksen läpikäynneille jatkohoidon avohoitona. Tarkoituksena on luoda valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan sekä pysyvään raittiuteen Hoito rakentuu kristillisestä päihdehoidosta, elämän eri osa-alueiden hallinnasta, uuden sosiaalisen verkoston rakentamisesta sekä terapeutin palveluista. Hoitoon sisältyy myös vertaistukiryhmä Hoitoon voi hakeutua sosiaalitoimen ja eri päihdehuollon laitosten kautta tai ottamalla itse yhteyttä. Hoito on suunnattu yli 18- vuotiaille pääkaupunkiseudun asukkaille ja siihen tarvitaan kunnan maksusitoumus. Espoon Ankkurin avohoitopalveluista enemmäm sivulla 13. Matinkartanontie 16 B Espoo Vastaava ohjaaja Ari Ylitalo Ankkurin projektipäällikkö Kimmo Sädeaho Tampereen Ankkuri Tampereen Ankkuri sijaitsee Pispalassa, keskellä Tampereen kauneinta maisemaa. Idyllisen puurakennuksen yläkerran ikkunasta avautuu idyllinen järvimaisema. Talossa on tilaa kolmessa kerroksessa ja kesäisin on käytössä oma piha puutarhoineen ja terasseineen. Hoito Tampereella rakentuu kristillisestä päihdehoidosta. Viikko-ohjelma sisältää: - hoitoryhmät 4 x viikossa - yksilökeskustelut - vertaistukiryhmät - harrastustoiminnan Hoidon tavoitteena on antaa valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja pysyvään raittiuteen. Hoitoon voi hakeutua sosiaalitoimen ja eri päihdehuollon laitosten kautta tai ottamalla itse suoraan yhteyttä. Ankkuri on suunnattu yli 18-vuotiaille. Hoito on maksullinen. Rimminkatu Tampere Vastaava ohjaaja Anneli Forsberg 8 Lähimmäinen extra 2008

9 Tampereen Ankkuri antaa mahdollisuuden Uuden elämän opetteleminen ei ole ihan helppoa Viime vuosina alkoivat nousut olla kortilla. Työssäolojaksot jäivät kerta kerralta lyhyemmiksi, eikä mikään aine pystynyt enää tuottamaan minkäänlaista mielihyvää. Tällä hetkellä Antti on töissä ja suunnittelee opiskelujen aloittamista. Vaikeinta nykyisessä elämässä on hänen mielestään luopuminen kaikesta entisestä ja takaiskujen kestäminen. Perille Minna ja Antti myöntävät, että Annin ilmaantumista kuvioihin ei mitenkään aktiivisesti suunniteltu, mutta kun hän alkoi ilmoitella tulostaan, molemmat halusivat kantaa vastuun niin itsestään kuin lapsesta. Pienessä kaksiossa keskellä kauneinta Pispalaa asuu kolme nuorta ihmistä. Heistä nuorin Anni, on alle vuoden ja hänen vanhempansa Minna ja Antti ovat nuoria aikuisia. Yhteistä heillä kaikilla on se, että nyt opetellaan elämään tavallista arkista elämää. Annilla tuskin on tässä suhteessa mitään vaikeuksia. Melkein koko haastattelun ajan hän nukkuu rauhallista lapsen unta. Antilla ja Minnalla sen sijaan riittää haastetta arjessa. He ovat asuneet Tampereen Ankkurin tukiasunnossa viime keväästä lähtien ja kesällä syntyi Anni. He asuvat tukiasunnossa siksi, että molemmilla elämä ilman huumeita on melko tuore kokemus. Kummatkin tuntevat tällä hetkellä tarvitsevansa kaikkea sitä tukea, mitä Ankkuri kykenee tarjoamaan. Niin Minnalla kuin Antilla on takana vuosia kestänyt kovien huumeiden käyttö. Molemmat lopettivat siksi, että huumeet eivät enää kyenneet antamaan mitään ja heillä heräsi aito halu päästä niistä eroon, keinolla millä hyvänsä. mus puuttuu. Huumeet tulivat kuvaan jo varhain. Sairasta Minna alkoi jo teini-iässä piikittää itseään ja vasta vuonna 2005 hän alkoi vakavasti pyrkiä irti aineista. Hänellä on Annin lisäksi kuusivuotias tytär, joka on huostaan otettu. Ennen Antin tapaamista hän yritti epätoivoisesti pyristellä irti sairaasta ihmissuhteesta ja vanhoista kavereista. Kaiken kaikkiaan Minna kokee entisen elämänsä niin raskaaksi, ettei hänellä ole mitään hinkua siihen takaisin. Hänen mielestään vaikeinta nykyisessä elämässä on arjen sietäminen, vastuun ottaminen itsestään ja se, että melkein kaikki asiat pitää opetella uusiksi. Kumpikaan nuorista ei tunne olevansa uskossa, mutta niistä asioista on kyllä puhuttu paljon. Antti, joka oli ennen Ankkuriin tuloa hoidossa maallisessa hoitopaikassa, tuntee saavansa Ankkurissa aidompaa välittämistä. Hän pitää myös hyvänä sitä, että paikan henkilökunta rukoilee hänenkin puolestaan. Minna kokee Ankkurin ajan olleen hänelle erittäin opettavaista. Hän on saanut olla oma itsensä, häntä on kuunneltu ja kiukuttelukin on ollut sallittua. Milloin omat siivet alkavat kantaa ja milloin on aika nostaa ankkuri? Sitä kumpikaan ei vielä tiedä. Molemmat uskovat kuitenkin pystyvänsä pysymään oikeassa kurssissa ja heidänkin onnistumisensa puolesta on lupa rukoilla. Välietappi Alun perin Minna ja Antti lähtivät hakemaan apua eri paikoista. Minna tuli hakemaan apua Ankkurista toissa kesänä ja on ollut kuivilla siitä saakka. Antti on ollut ilman aineita yhtä pitkään. Toisensa he tapasivat Kankaanpäässä ja ovat siitä lähtien pitäneet yhtä. Molemmat pitävät tätä tarpeellisena välivaiheena matkalla kohti normaalia vastuullisen aikuisen elämää. Itse asiassa kummallakin tämä koke- Poukkoilua Antin tähänastinen elämä on ollut melkoista tasapainoilua tikarin terällä. Erilaisia huumaavia aineita hän alkoi käyttää jo vähän päälle kymmenen vanhana ja siitä lähtien hänellä on ollut lukuisia nousuja ja laskuja. Maisemaa Ankkurin yläkerran ikkunasta Lähimmäinen extra

10 Kan-kodit ovat hengellisiä koteja niille päihdeongelmista kärsiville, jotka haluavat etsiä vastauksia elämänsä kysymyksiin hengellisestä viitekehyksestä. Näissä hengellisissä Kankodeissa syntyy usein todellinen tahto toipumiselle. Kan-kodit palvelevat Hauholla, Jyväskylässä, Parkanossa, Rovaniemellä, Raisiossa ja Seinäjoella. Kan-koteihin tulijoilta edellytetään kotikunnan maksusitoumusta, jota tulee tiedustella, kunnasta riippuen, paikallisesta A-klinikkatoimesta, A-klinikkasäätiöstä, tai muusta kunnan päihde- tai sosiaalitoimipisteestä. Hoitoon ohjauksessa apua saa myös seurakuntien työntekijöiltä, diakoniatyöntekijöiltä, järjestöjen päihdetyöntekijöiltä, A-klinikoilta, sosiaalitoimistoista, tai KAN -yhdyshenkilöiltä, jotka löytyvät paikallisten helluntaiseurakuntien kautta. Seinäjoki Seinäjoen Kan-koti on hengellinen koti päihdekäytön väsyttämille miehille, joilla on aito halu muuttaa pienimuotoiseen tekemiseen. Talvella riittää lumitöitä ja kesällä ruohonleikkuuta. Kodilla ratkotaan monia asiakkaiden arkisia ongelmia, hengellisen elämän kysymyksiä ja kipupisteitä. Kodilta vieraillaan seurakuntien tilaisuuksissa säännöllisesti. Ammatillista hoitoa tarvitsevat asiakkaat tai ne, jotka tarvitsevat muita päihdehoidon, tai sosiaalihuollon palveluksia, ohjataan asianomaisiin paikkoihin. Henkilökunta pystyy antamaan myös vertaistukea ja heidän kanssaan voi käydä sielunhoidollisia keskusteluja. Seinäjoen kan-koti Pelttarinkatu Seinäjoki Puh Vastaava työntekijä:timo Närhi Raisio Sanaa, soppaa ja saippuaa Raisiosta! Seitsemän-paikkainen Kan-koti sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Raision keskustasta. Se kohtaa tulijan kokonaisvaltaisesti ja kaikkiin elämän solmukohtiin etsitään sopivia ratkaisuja. Kodin hengellinen ja kodinomainen ilmapiiri tukee motivoitumista itsensä hoitamiseksi. Vertaistuelliset keskustelut ja lauantaisin kodilla järjestettävät hengelliset tilaisuudet ovat runkona toipumiselle. Näissä tilaisuuksissa monet kodin aiemmin käyneet ja raitistuneet rohkaisevat tulijoita. Kodin toiminnasta vastaava Mikko Vähä-Lassila järjestää kesäisin lukuisia KAN aktioita ympäri valtakuntaa. Nämä aktiot ovat hedelmällisiä ja voidaan lukea etsiväksi päihdetyöksi. Aktioiden kautta löydetään monia, jotka haluavat raitistua ja löytää elämäänsä uuden perustan. Raision Kan-koti on pitkäjänteisen työn ja hyvien tulosten kautta saavuttanut monien pienten kuntien luottamuksen. Raision Kan-koti Kaanaanrannantie Raisio Puh. (02) Vastaava työntekijä: Mikko Vähä-Lassila 10 Lähimmäinen extra 2008

11 Parkano Yhdeksän paikkainen Kirjaskylän hoitokoti sijaitsee noin 30 km Parkanosta maaseutumiljöössä. Parkanon Kan-koti on miesten tukiasumisyksikkö, jossa voi vierottua päihdeongelmasta ja saada fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä palautumaan turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Parkanon Kan-koti tarjoaa päihdekriisistä toipuvalle raittiin ja turvallisen ympäristön luonnonläheisessä maalaismaisemassa. Yksikköön voi tulla suoraan katkaisuhoidon jälkeen toipumaan hengelliseen ja kodinomaiseen ilmapiiriin. Yksikön toiminta koostuu kuntouttavastaasumisesta, olemisesta ja tekemisestä. Painotus on terapiatyöllä. Toimintayksikössä on monipuoliset puu- ja metallityötilat. Kodin toimintaan on kytketty ajatus myös hoidonjälkeistä jatkokuntoutuksesta. Pidemmälle toipuneiden on mahdollisuus asua tue-tusti vuokralla. Yksikön lääkäripalvelut ostetaan Parkanon terveysasemalta: Parkanon Kan-koti Kivijärventie14, Kovesjoki Puh. (03) Fax. (03) Vastaava työntekijä Jouni Rossi Rovaniemi Rovaniemen Kan-koti sijaitsee Meltauksen entisessä terveystalossa, noin 60 kilometriä Rovaniemeltä Kolariin päin.yksikössä on 5 asiakaspaikkaa ja sen tarkoituksena on toimia hengellisenä kotina, päihdekriisin jälkeisessä toipumisessa.kan-koti ei ole hoidollinen yksikkö, vaan turvallinen ja päihteetön tilapäinen koti päihdekriisistä toipumiseen. Yksikköön tullaan pääsääntöisesti katkaisuhoidon jälkeen kunnan maksusitoumuksella. Luokitukseltaan toiminta on muuta sosiaalialan palvelua. Kan-kodin työntekijöillä on hyvät valmiudet toipumista tukevien keskustelujen, sielunhoidon, pienen arjen tekemisen ja turvallisen, päihteettömän ympäristön luomiseksi. Ammatillisissa asioissa toimitaan yhteistyössä lähet-tävän A-klinikan, asiakkaan oman lääkärin tai yhdistyksen konsultoivan lääkärin kanssa. Yleisiä terveydenhoitopalveluja käytetään tarvittaessa. Ennen hoitoon tuloa täytyy yleensä olla takana vähintään viikon pituinen katkaisuhoito tai vastaavan pituinen raittius. Asumisjakson pituuden vaihtelevat yleensä yhdestä kuukaudesta eteenpäin Rovaniemen Kan-koti Saukkolantie 8, Meltaus puh vastaava työntekijä Oiva Liukkonen Milloin ja miten hakeudutaan hoitoon? Päihdeongelmaan apua hakevan asiakkaan hoidontarvetta voidaan arvioida, sekä perusterveydenhuollon toimipisteissä, että sosiaalitoimessa. Mikäli asiakkaan päihdekäytön luonnetta ja ensisijaisen hoidon tarvetta ei pystytä selvittämään perusterveyshuollossa, tulisi asiakas ohjata johonkin päihdehuollon yksikköön. Tällaisia ovat A-klinikat, tai muut seutukunnalla erityisesti hoidontarpeen arviointiin erikoistuneet hoitoyksiköt. Myös eri Kan- toimintayksiköt avustavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöitä hoidontarpeen arvioinnissa. Asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä A-klinikkaan, perusterveydenhuoltoon tai sosiaalitoimeen hoidontarpeen arviointiasiassa. Usein arviointi voidaan tehdä vasta katkaisuhoidon aikana tai sen päätyttyä. Hoidon tarpeen arvioinnissa etsitään kullekin asiakkaalle sopiva hoitomuoto: esim. katsotaan tarvitseeko asiakas avo- vai laitoshoitoa tai annetaanko vieroitushoito lääkkeellisenä vai lääkkeettömänä Mikäli katkaisu- ja vieroitushoidossa käytetään lääkitystä, toivomme omalääkärin tai katkaisutoimenpiteet suunnitelleen lääkärin laativan asiakkaan lääkityksen alasajamisen. Hän voi tarvittaessa olla yhteydessä Kan ry:n omaan konsultoivaan päihdelääkäriin. Kaikissa yksiköissämme voidaan tarjota akuutit lääkäripalvelut, mutta edellytämme lähettävältä kunnalta maksusitoumuksen lääkäripalveluihin. Hoitokotiyksiköissämme Ähtärin Myllymäessä (miehet) ja Kortesjärvellä (naiset, pariskunnat, perheet ja yksinhuoltajat), on aina taustalla konsultoiva lääkäri, joka mahdollistaa pienimuotoiset lääkityksen muutokset, sekä lääkärin ohjeistuksen vakavampia akuutteja tapauksia varten. Lähimmäinen extra

12 Jyväskylä Jyväskylän KAN- kotiin sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa muutaman kilometrin päässä Vaajakosken taajamasta. Kodissa on tilaa neljälle asiakkaalle. Yksikön yhteydessä on tukiasuntoja, joihin voidaan siirtyä luontevasti KAN- koti jakson jälkeen. Työntekijät antavat tukea myös vuokrasopimuspohjaisen asumisen aikana. Yksikkö toimii läheisessä yhteistyössä Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän helluntaiseurakunnan kanssa. Tukiasumisen järjestäminen on yksi isoista tulevaisuuden haasteista Tukiasuminen ja sosiaalinen isännöinti ovat niitä päihdetyön muotoja, joista tulevaisuudessa myös Kan ry:n kohdalla puhutaan yhä useammin. Tällä hetkellä varsinaisia tukiasuntoja ei vielä ole kovin montaa, mutta jo kuluvan vuoden aikana niitä löytyy useammasta paikasta. Sosiaalinen isännöinti tarkoittaa sellaista tuetun asumisen muotoa, jossa asiakkaan tarvitsema tuki annetaan hänelle suoraan kotiin. Jyväskylän KAN-kodissa Vaajakoskella tukiasumista on kehitelty viime syksystä lähtien.tällä hetkellä yhdistyksellä on käytössä kolme asuntoa, jotka on välivuokrattu Kuiville pyrkivien tuki ry:ltä. Asunnot sijaitsevat samassa talossa kuin varsinainen KAN- koti, jossa on neljä hoitopaikkaa. Tiiviissä yhteistyössä Jyväskylä Kan-kodin työntekijä tiimi muistuttaa, että yksi tukiasumisen päätavoitteita on opettaa asukkaat elämään normaalia elämää ilman päihteitä. Mitään ei tehdä kenenkään puolesta, mutta apuna ol- laan ja rinnalla kuljetaan. Kaikilla tukiasunnoissa asuvilla on mahdollisuus osallistua hengellisiin tilaisuuksiin ja päihde sekä elämänhallintaryhmiin yhdessä KAN- kodin asiakkaiden kanssa. Tukiasumisessa tehdään tiivistä yhteistyötä KAN- kodin kanssa. Täällä on sellainen henkilökunta, että esimerkiksi vankilataustaisten henkilöiden yhteiskuntaan sopeuttamiseen löytyy aika tavalla kokemusta, vertaistukea ja ammattitaitoa, vakuuttaa työntekijä tiimi. Jyväskylän KAN- kodissa, kuten lähes kaikissa muissakin yhdistyksen toimipisteissä on mahdollisuus suorittaa loppu vankilatuomiosta niin sanotussa koevapaudessa. Ensimmäinen mies näissä merkeissä tuli yksikköön helmikuussa. Maalaiskunta mukana Jyväskylän maalaiskunta on lähtenyt kiitettävästi mukaan tukemaan Jyväskylän Kan-kodin työtä kokonaisuudessaan. Kunta on luvannut maksaa asuntojen vuokrat, Sikke, Jaana ja Ari Jyväskylän Kan-kodin timmi tiimi jos ne ovat tyhjillään. Jyväskylän KAN- kodin työtekijät iloitsevat, että yhteistyö maalaiskunnan kanssa on sujunut tähän asti erinomaisen hyvin ja he uskovat samanlaisten lämpimien välien säilyvän edelleen. Yhteystiedot: Jyväskylän KAN- koti Yläkoskentie 11 B Vaajakoski Puh Asunnottomuus on iso ongelma Hyvin usein päihdeonglmat ja asunnottomuus kulkevat käsi kädessä. Tähän ongelmaan Kan- kodit ovat oikeita välietappeja tilanteen selvittämiseksi. Yksikön työntekijät takovat asiakkaan tukena asunnottomuusongelmia. Hauhon, Parkanon ja Jyväskylän Kan -kodit voivat tarjota kunnalle alkukartoituksen jälkeen vuokrasopimuspohjaista tilapäistä, tai jopa pidempiaikaista asumista, johon liitetään tarvittavat maksusitoumuspohjaiset tukitoimet. Mikäli asiakkaan kunto ja oma halu mahdollistavat, joissakin tapauksissa kykenemme rakentamaan polun myös itsenäiseen tukiasumiseen, joista aikaa myöden lähettävän kunnan osuus jää tarpeettomaksi. Yhdistyksellä on muutamia tukiasuntoja käytettävissä sekä lukuisia yhteistyökumppaneita valtakunnallisesti. 12 Lähimmäinen extra 2008

13 Hauho Hauhon Kan-koti sijaitsee vesistön äärellä muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä. Yksikössä on 6 asuntoa (2 h + kk), joihin voidaan sijoittaa maksimissaan 2 asukasta per asunto. Myös pariskuntien sijoittaminen on mahdollista. Yksikkö paneutuu kuntoutukseen ja hengelliseen kasvuun. Tukitoimia ovat; perusterveydentilan seuranta (verenpainemittaus, lääkeasioiden seuranta, liikunta, terveellinen ravinto), harrastustoimiin aktivoiminen (liikuntaharrastukset, kalastus, kädentaidot), velka-asioiden selvittäminen osana kuntoutusta osaavan talousneuvojan avustuksella, ryhmätoimintoina sisäisen kasvun ja eheytymisen teemojen käsittely sekä avoimien elämän solmukohtien selvittäminen. Asiakkaat voivat osallistua yhteistyöyhdistyksen Hämeen Mokia ry:n vetämään työtoimintaan työvoimahallinnon tukitoimin. Yksikössä työskentelee 2 työntekijää ja asiakastilanteesta riippuen viikonloppuisin myös vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Asukkaat asuvat itsenäisesti ja tukea annetaan viikonloppuisin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tavoitteena on laitoshoidon tai pitkän esim. vankilajakson jälkeinen kuntouttava ja itsenäiseen elämään tähtäävä kuntoutus. Hengellinen huolto järjestetään seurakuntien yhteistoimin. Mukaan ovat sitoutuneet Forssan, Janakkalan, Joutsan, Hämeenlinnan ja Lammin helluntaiseurakunnat sekä Hämeenlinnan Vapaaseurakunta. Tukitoimet ovat seurakuntavierailuja, joissa on hengellistä ohjelmaa ja opetustoimintaa kerran viikossa. Yksiköstä vieraillaan vastavuoroisesti seurakunnissa. Hauhon KAN- koti Tampereentie Hauho Vastaava työntekijä: Taisto Blomerus Kan-päiväkeskuksissa annetaan vastikkeetonta avopalvelua ja järjestetään tuettua olemista. Niissä saa pikkupurtavaa ja yleensä on tarjolla suihku sekä pyykinpesumahdollisuus. Päiväkeskuksista ohjataan asiakkaita tarvittaessa terveydenhuollollisiin toimenpiteisiin, asioidaan asiakkaan apuna kunnan eri toimipisteissä, sekä ohjataan asiakasta eteenpäin päihdehuollollisiin toimenpiteisiin. Kan päiväkeskukset sijaitsevat Torniossa, Helsingissä ja Kiuruvedellä. Espoossa Ankkurin päiväkeskus toimii samoissa tiloissa avohoitoa tarjoavan yksikön kanssa. Helsingin yli kymmenen vuotta toiminut päiväkeskus lopettaa toimintansa nykyisissä toimitiloissa kuluvan kevään aikana, ja sen toiminta siirtyy uusiin tiloihin lähemmäksi keskustaa. Kuopiossa apua voi pyytää helluntaiseurakunnan toimipisteestä tai vapaaseurakunnan alakerrassa toimivan ruokapalvelutoiminnan kautta. Tuusniemellä ja Suomussalmella toimivat seurakuntien ylläpitämät päiväkeskukset ovat yhteistyössä Kan ry:n kanssa. Tornion Toivontupa Tornion päiväkeskus toimii kolmena päivänä viikossa ongelmallisella Hannulanvainion asumisalueella. Tornion päiväkeskus on toimintansa aikana osoittautunut hyvin tarpeelliseksi. Yksikkö on tarjonnut tukea Hannulanvainion vaikeissa asuntoyksiköissä ja rauhoittanut aluetta. Toimintaan on saatu mukaan useita vapaaehtoisia. Yksiköstä ohjataan jatkuvasti useita miehiä jatkohoitoon. Nyt kun Rovaniemen Kan-koti on toiminnassa, on matka lähimpään Kan-kotiin lyhentynyt tuntuvasti. Päivittäin yksikössä tarjoillaan kahvit ja leivät sekä pidetään myös Jumalan Sanaa tarjolla. Tornion Toivontupa Pirkkiönkatu 7 A Tornio Puh Vastaava ohjaaja: Esko Kunnari Toivontupa Espoon Ankkuri Päiväkeskus on avoinna arkisin Siellä vietät aikaasi ja tapaat muita ihmisiä. Sinulla on mahdollisuus vain olla, keskustella, lukea lehtiä, käyttää Internetiä sekä pelata esim. biljardia. Käytössäsi on myös suihku ja pesukoneet. Diakonia-aamiainen on kuulunut kuvioihin vuoden alusta. Tekemiseen kuuluu kaikenlaista. Järjestämme yhdessä asiakkaiden kanssa toimintaa, johon voit vaikuttaa osallistumalla yhteisökokouksiin. Niissä suunnittelemme yhdessä tulevan ohjelman esim. retket. Palveluohjausta harjoittavat työntekijät auttavat ja ohjaavat ongelmien selvittämisessä sekä mahdollisessa hoitopaikan löytämisessä. Selvitämme yhdessä tarvittavat verkostot ja olemme tukenasi asioiden hoidossa. Vertaistukea Ankkurista löytyy. Sinulla on mahdollisuus keskustella vertaisten kanssa sekä osallistua ryhmätoimintaan. Ankkurissa kokoontuu eri vertaistukiryhmiä mm. Original Group, joka on 12- askeleen kristillinen tuki- ja toipumisryhmä lauantaisin klo: Hengellisyyttä pidetään myös esillä. Halutessasi voit osallistua hartaushetkiin Ankkurissa sekä muualla järjestettäviin tilaisuuksiin. Tarjoamme myös mahdollisuuden kahdenkeskisiin keskusteluihin, niin halutessasi. Lähimmäinen extra

14 Kirpparityö on mukavaa ja haast Kello alkaa lähestyä seitsemäätoista ja päivän viimeiset asiakkaat poistuvat Linnankadun kirpparilta Turussa. Suvi Kangasniemi käy laittamassa ovet lukkoon. Kassan laskeminen saa odottaa tovin. Kiipeämme rappusia myöten kolmanteen kerrokseen ja keitämme kahvit. Vanhan puutalon ominaishaju peittyy kahvintuoksuun. Tämän vuosituhannen alussa Suvi löysi itsensä Linnankadun kirpputorilta, jota siihen aikaan vetivät Mats ja Glory Backman, joilla oli yhdistys nimeltä auta Eevaa auttamaan. Jumala oli lähettänyt Suville kutsun ja hän joutui heti kassalle. Siitä lähtein Suvi on ollut töissä kirpputorilla erilaisissa työsuhteissa. Tällä hetkellä hän on myymälänhoitaja ja kirpputorin vastaavana toimii edelleen Anja Rantala, joka huolehtii rahaliikenteestä ja tekee Suvin vapaapäiviä. Jeesuksen valona Lähimmäinen kirpputori on paljon muutakin kuin pelkkä kauppapaikka. Viimeisten vuosien aikana on ihmisiä tullut työmme kautta uskoon. Kaikki asiakkaat ovat lähimmäisiä ja monta kertaa tulee kiireisiä stressin uuvuttamia ihmisiä kirpparille olemaan ja juttelemaan. -Lähimmäinen kirpputori onkin erilainen kuin muut Turun kirpparit. Toivomme, että vomme olla välittämässä Jeesuksen valoa ihmisille jotka käyvät täällä. Monta kertaa olen ohjannut täältä apua hakevia ihmisiä myös hoitoon. Lisäksi annamme täältä myös konkreettista apua, kuten vaatteita ja muuta tarpeellista, kertoo Suvi. On aika vaikea kuvitella, että tuossa edessä istuu kahden lapsen mummo. Suvi sanookin, että häntä aina luullaan ikäistään nuoremmaksi. Oma nuorempi tytär kirjoittaa keväällä ylioppilaaksi. Vaikka tämä nykyinen Lähimmäinen kirpputori onkin Suville tuttu jo ennen kuin Kan ry osti sen runsas kolme vuotta sitten, ei hän koko ikäänsä ole puuhastellut vanhojen tavaroiden kanssa. Menneisyys oli kokonaan jotain muuta. Ura huippukampaajana Suvi on kotoisin Raahesta ja hän opiskeli aikanaan kampaajaksi ja lähti sen jälkeen luomaan uraa ensin Tampereelle ja sieltä Turkuun. Hän ennätti toimia yrittäjänä reilut 15 vuotta ja menestyi ammatissaan hyvin. Kuvaavaa on, että hänellä oli kaikki ajat varattu yleensä vähintään kuukaudeksi eteenpäin. -Silloin ei puuttunut maallista mam- monaa, mutta lapsille ei koskaan ollut riittävästi aikaa. Se oli tavallaan opettavaista aikaa ajatellen nykyistä elämää. Uskoon ja avioliittoon Uskoon Suvi tuli vähän päälle kolmekymppisenä ja samoihin aikoihin hän meni naimisiin uskovan miehen kanssa. Avioliito kariutui henkiseen ja fyysiseenkin väkivaltaan ja Suvi tyttöineen sai harjoitella elämistä ensikodissa. -Siinä vaiheessa Jumala pisti tosi koville ja otti liiat luulot pois. Aina ei ollut rahaa edes maitopurkkiin, muistelee Suvi. Ei sattumalta kirpparille 14 Lähimmäinen extra 2008

15 eita on sopivasti Rantalan Anja jaksaa innostua aina uudestaan Turun Lähimmäinen kirpputorista vastaava Anja Rantala on ollut jo kotvan aikaa siinä iässä, että töitä ei olisi enää ihan pakko tehdä. Silti hän jaksaa aina innostua uudestaan. Hän hoitaa Lähimmäisen talouden ja vastaa rekrytoinneista. Tämän lisäksi hän pitää liikettä auki lauantaisin ja tarvittaessa myös viikolla. Kirpparitouhujen lisäksi Anjalla riittää puuhaa Naantalin helluntaiseurakunnassa, joten liikoja tyhjää aikaa ei Anjalla ole, mutta ei hän sellaista myönnä kaipaavansakaan. Kun on koko ikänsä tehnyt töitä, ei sitä oikein jouten jaksa olla. Anja iloitsee siitä, että Lähimmäisessä käy niin monenlaisia ihmisiä ja kuten Suvi, hän iloitsee erityisesti siitä, että saa palvella heitä kaikkia sellaisena kuin on. Uskovana ihmisenä, joka haluaa välittää Jeesuksen valoa ja lämpöä tähän kylmään maailmaan. Käytännön asioissa Anjaa mietitytti haastattelupäivä ja vielä myöhemmin se, minne saisi menemään muutama kymmen säkkiä ylijäämävaatteita. Ne ovat puhtaita ja ehjiä, mutta eivät enää mene kaupaksi kirpparilla. Vapaaehtoistyö kirpputorilla tekee sielulle hyvää Vapaaehtoiset ovat elinehto kaikille kolmannen sektorin toimijoille ja niiden kaikille toiminnoille. Myös Lähimmäinen kirpputorilla on vuosien saatossa ollut useita vapaaehtoisia työntekijöitä. Yksi uusimmista on Raili Niemelä, joka siviilityönään vastaa suuren kansainvälisen firman projektitoimintojen laskutuksesta ja hänen työkenttänään on käytännössä koko maailma. Niemelä tunnustaa olleensa aina melkoinen kirppareiden kiertäjä, mutta nyt hän tekee ensimmäistä kertaa elämässään vapaaehtoistyötä tällaisessa paikassa. Hän sai kimmokkeen nykyiseen hommaan palattuaan vuosien jälkeen takaisin Turkuun. -Asuin muutaman vuoden ulkomailla. Paluuni jälkeen tulin piipahtamaan tänne kirpparille, jonka tunsin jo entuudestaan. Suomessa vaatteet ovat kalliita, mutta kirpputoreilta voi löytää merkkivaatteita edullisesti. Huomasin tämän muuttuneen edukseen, ja aika pian kysyin Anjalta, tarvitaanko täällä vapaaehtoista apua. Nyt käyn auttamassa lähinnä lauantaisin, mutta joskus tulen pyydettäessä viikollakin, kertoo Raili Niemelä. Vaikka Raili ei itse ole uskossa, ei paikan hengellinen ilmapiiri häntä haittaa, päinvastoin. Hän kokee saavansa Linnankadulla sieluunsa rauhaa iloa, jota hän kaipaa oman arjen vaikeuksien ja myllerrysten keskellä. Lähimmäinen extra

16 Tuusniemen kuntoutusyksikkö terapiatöistä. Siellä valmistetaan aihiot kaikkiin puutöihin, kuten kapioarkkuihin ja erialaisiin vanerista tehtyihin huonekaluihin. Pahkasalossa on myös vanerinmyyntiä. Lisäksi yksikössä järjestetään 1-2 viikon puutyön lyhytkursseja KAN- hoitoyksiköistä lyhytaikaisesti siirtyneille asiakkaille. Lyhytkursseja varten on varattu erillisiä majoitustiloja. Alkuvuodesta 2008 on alkanut sotuveneiden valmistus paikallisen venemestarin johdolla. Muita kursseja on mahdollisuus järjestää tarpeen mukaan. Tuusniemen kuntoutusyksikkö sijaitsee Tuusniemen Pahkasalossa, vähän toistakymmentä kilometriä kirkonkylästä. Pahkasalon saari on aivan mantereen kupeessa sijaitseva saari Juojärvessä, joka on yksi maamme puhtaimmista järvistä. Sen rannalla sijaitsevat muun muassa Valamon ja Lintulan luostarit. Kuntoutusyksikössä on asunnot kolmelle henkilölle ja vastaava työntekijä asuu heidän kanssaan samassa talossa. Pahkasalossa tehdään arkisin töitä pääsääntöisesti kahdeksasta neljään. Yksikkö kantaa ison vastuun Kan ry:n Hengellisestä huollosta vastaa paikallisen seurakunnan työntekijä. Tuusniemellä pidetään säännöllisesti omia hengellisiä tilaisuuksia, joissa käy vierailijoita ympäri maata. Kerran viikossa käydään paikallisen seurakunnan tilaisuuksissa. Yksikön työntekijä opastaa elämänhallintaan liittyvissä asioissa, sekä vastaa paikan yleishallinnosta. Tuusniemen työkuntoutusyksikkö Kaasilansalmentie Tuusniemi Vastaava työntekijä: Heikki Nordfors Kan-käyrä on kehitelty jokapäiväiseen käyttöön Tekisikö mieli saada kunnon hierontaa seläntäydeltä, haittaako hartianseutu, vai pitäisikö saada jalkahoitoa. Ei hätää. Nyt voit hieroa näitä ennen niin saavuttamattomia paikkoja ihan itse. Kan ry:n Tuusniemen yksikkö on kehittänyt Kan-käyrän, jolla nämä hommat hoituvat kädenkäänteessä. Virallista nimeä tämä kehitelmä vielä odottaa, mutta yleiseen myyntiin se tulee lähiaikoina. Ensimmäinen sarja on jo valmistunut Tuusniemellä ja vielä kevään kuluessa niitä saataneen myyntiin myös Kortesjärven hoitokotiin, jossa on tarkoitus maalata ja viimeistellä käyriä terapiatyönä. Alustavasti uuden tuotteen vähittäismyyntihinnaksi on arvioitu 29. Tästä tuotteesta ja muista terapiatuotteista voi tiedustella Heikki Nordforsilta, , tai Lisää kuvia tuotteista löydät sivulta: tuusniemen_tyokuntoutusyksikko/ terapiatuotteita/ 16 Lähimmäinen extra 2008

17 Timolla on takana jo monta yritystä ja lankeemusta Entä jos elämäkin alkaisi vihdoinkin hymyillä Liljan Timo istuu omassa siistissä olohuoneessaan nojatuolilla ja hymyilee. Taitaa olla ensimmäinen kerta lähes kymmenen vuoden tuttavuuden aikana kun näen moisen ilmeen miehen kasvoilla. Runsas vuosi sitten oli ilme Konnunsuolla aika apea, mutta nyt mies näyttää iloiselta ja elinvoimaiselta. Muistelemme menneitä. Noihin muistoihin mahtuu niin Timolla kuin minulla paljon alkoholinhuuruisia asioita ja aika vähän mitään mieltä ylentävää. Muistan ainakin kaksi kertaa olleeni Timon kanssa yhtä aikaa katkolla Hämeenlinnassa vuosituhannen vaihteessa. Minulla juominen jäi, mutta Timolla eivät voimat vielä riittäneet. Timo on ollut Pahkasalossa vasta muutaman kuukauden, mutta nyt hän uskaltaa jo sanoa viihtyvänsä. Tulomatka Hämeenlinnasta Kuopioon ei tosin mennyt aivan nappiin. Junamatkan aikana hän ennätti ottaa täydet kännit ja vastassa ollut Nordforsin Heikki oli vähällä lähettää miehen seuraavalla junalla takaisin. Hetken pohtimisen jälkeen hän päätti kuitenkin viedä Timon Pahkasaloon. Ensimmäinen aamu oli aika ankea. Heikki ripitti krapulaisen miehen ja sanoi, että hän antaa uusille miehille aina yhden tilaisuuden ja Timon kohdalla tämä tilaisuus oli nyt käytetty. Heikki kertoi vielä kuulleensa, että Timo oli puuseppä ja vei tämän verstaalle. Siitä lähtien verstaalla on oltu arkisin kahdeksasta neljään, eikä siitä ole lipsuttu. - Täytyy myöntää, että silloin alussa otti välillä aika tavalla nuppiin ja välillä teki jo mieli lähteä pois. Oli tuo Hessu aika ankara, mutta kyllä me ollaan sittemmin tultu ihan mukavasti toimeen. Enää ei ole mieli tehnyt minnekään, tai ei ainakaan juomaan. Ihmisiä olisi mukava tapailla vähän enemmän, kertoo Liljan Timo. Kun ennen tätä tapaamista keskustelin Timon kanssa Konnunsuolla, lupasin tulla tapaamaan häntä jossain vaiheessa, kun menee taas paremmin. Linnareissun jälkeen hän olikin vähällä onnistua, mutta silläkään kerralla ei vielä tärpännyt. - Menin Konnunsuolta suoraan Tessio Backaan Laukaalle ja sieltä olisin päässyt jonnekin Jyväskylän katulähetyksen tukiasunnoista. Veri veti kuitenkin takaisin Hämeenlinnaan, jossa kaikki sukulaiset ja tutut asuivat. Siellä en kauaa kestänyt kuivilla ja muutenkin tuli taas töppäiltyä sen verran, että oikeuteen taitaa taas tulla kutsu, huokaa Timo. Nykyistä raittiuttaan, joka on nyt kestänyt jo melkein neljä kuukautta Timo kuvaa erilaiseksi kuin monet aiemmat raittiudet. Tällä kertaa hän ei ole juomatta pakosta. - Olen pysähtynyt miettimään, mitä kaikkea minulla elämässä on jo takana. Tänään luottamus Jumalaan ja Jeesukseen on vankka. Kyllä minä olen jo pitkään uskonut, mutta tarrannut uskoon kiinni vasta viimeisessä hädässä. Nyt se on läsnä kaikessa ja joka päivä, painottaa Timo. Pahkasalossa Timo jo tuntee olevansa sananmukaisesti Herran kukkarossa ja kaukana kaikesta sellaisesta, joka houkuttaisi juomaan. Hänellä on oma koti ja mielekästä tekemistä niin paljon kuin jaksaa tehdä. Viimeisten viikkojen aikana on paikallisen venemestarin johdolla valmistunut yksi vene ja samanlaisia on tilauksessa useampi. Myös muita tilaustöitä riittää ja kaiken aikaa verstaalla kehitetään uusia artikkeleita, joita voidaan koota ja viimeistellä Kan ry:n muissa toimipisteissä. Onhan minulla hyviä alkuja uuteen elämään ollut useampia, mutta aina on joku mennyt pieleen. En minä kaipaa oikeastaan muuta kuin tavallista elämää ja sopivasti ihmisiä ympärille. Kyllä, voit pyytää kaikkia tämän jutun lukijoita rukoilemaan minun puolestani, että tällä kertaa onnistuisi, sanoo Liljan Timo ja hymyilee taas hiljaa. Timo koukuttaa selkäänsä Kannin käyrän prototyypillä Lähimmäinen extra

18 Hengellisten hoitopaikkojen ei kan Hengellisten hoitopaikkojen ei näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella kannata hävetä omaa toimintaansa. Yhtä vähän niiden kannattaa lähteä leikkimään A- klinikoita. Jos tälle tielle lähdetään, menetetään se kaikkein omin osaaminen. Kukaan ei voi kieltää sitä, että uskoontulo on yksi vahvimpia ihmisen arvomaailmaa muuttavia tapahtumia. Se muuttaa sekä asenteita että käyttäytymistä. Ilman arvojen ja asenteiden muuttumista ei pysyvää elämänmuutosta voi saavuttaa. Muun muassa yllä olevia ajatuksia nousi esiin tapaamisessa Juha Kemppisen kanssa. Kemppinen on tunnettu päihdelääkäri ja yhteiskuntatieteilijä, joka on vuosikausia taistellut päihteiden väärinkäyttäjien lääkkeettömän hoidon puolesta. Hänen mielestään kristillisten hoitopaikkojen ei missään tapauksessa kannata lähteä kilpalaulantaan isolla rahalla toimivien hoitopaikkojen kanssa, jotka ovat täynnä tieteen huippuammattilaisia. - Kilpailu tässä asiassa on epätasapainoista. Yhdellä puolella ovat veromarkoilla viroissaan olevat tieteen huippuasiantuntijat ja toisella yleensä sellaiset ihmiset, joille rinnalla kulkeminen on ollut koulutusta tärkeämpää. Eivät nämä ihmiset pysty edes kohtaamaan saman pöydän ääressä, koska he puhuvat aivan eri kieltä. Tiedemaailmassa ei yleensä ole edes puheoikeutta, jos ei omista tarpeeksi korkeaa akateemista oppiarvoa, hän heittää. Lisää läpinäkyvyyttä Kemppinen esittää, että parasta mitä Kan ry ja muut kristilliset toimijat tässä tilanteessa voivat tehdä on se, että lähdetään mallintamaan omaa toimintaa. Kun koko kristillinen päihteistä toipumisprosessi mallinnetaan läpinäkyväksi, häviävät monet hengellistä hoitoa kohtaan tunnetut harhakäsitykset ja ennakkoluulot. - Kaikkein parasta olisi luoda omat asteikot, joilla voidaan tutkia hengellisyyden vaikutusta päihdeongelmasta selviämiseen. Tämä voidaan tehdä haastatteluilla ja erilaisilla hengellisyyttä mittaavilla mittareilla, selvittää Juha Kemppinen. Todellista kohtaamista Kan-kodit ovat Kemppisen tietämän mukaan olleet alusta lähtien paikkoja, joissa surkeastakin tapauksesta on pidetty huolta ihmisenä ja kohdattu tämä sydämen tasolla. Toisaalta hänen korviinsa on takavuosina tullut palautetta myös hengellisyyden väärinkäytöstä, eli Raamatulla päähän lyömisestä. - Tällaiset ylilyönnit voidaan helposti estää, jos katsotaan missä vaiheessa hoitoon tuleva ihminen on. Uskonratkaisun tarjoaminen väärällä hetkellä saattaa minun nähdäkseni tehdä hallaa, ja pahimmassa tapauksessa estää paranemisprosessin etenemisen. Tämä niin sanottu vaihespesifisyys on tärkeää sekä päihdeongelman hoidossa että hengellisyyden tarjoamisessa toipumiskeinoksi, painottaa Kemppinen. Todellinen kohtaaminen ei Kemppisen mukaan ole nykyisessä hoitojärjestelmässä enää itsestäänselvyys. A-klinikoilla ja muissa hoitopakoissa alkaa nykyään olla niin pitkälle koulutettuja ja sivistyneitä työntekijöitä, etteivät he osaa enää keskustella tavallisten ihmisten kanssa. Lisäksi vastaanotolle pitäisi tulla mieluiten puhtaana ja tuoksuttomana. Tämä ei Kemppisen mielestä kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkia toilailuja pitäisi sietää, mutta kohtaamisen tulisi aina tapahtua ihmisen ehdoilla. 18 Lähimmäinen extra 2008

19 nata hukata omaa identiteettiään Pilleri parantaa oireita Päihdelääkärinä Kemppinen joutuu kirjoittamaan pinokaupalla erilaisia lääkereseptejä, koska lääkärit tekevät niin. Hän pitää kuitenkin lähinnä koomisena sitä, että monet päihteistä ja erilaisista sen mukanaan tuomista sairauksista kärsivät luulevat pillereiden todella parantavan jotakin. -Minusta nykyinen lääkekehittely ammentaa aika paljon siitä, ettei kenenkään tarvitsisi muuttua mihinkään, vaan kaikki hoituisi pillereillä. Voin määrätä pillereitä, jotka vievät pois harhaisuutta, nostavat mielialaa, poistavat ahdistusta ja niin edelleen. Yksikään pilleri ei kuitenkaan ratkaise varsinaista ongelmaa. Tässä voi tietysti herätä kysymys, pitääkö mitään ongelmaa ylipäätään ratkaista vai riittääkö se, että oireet poistetaan, kysyy Kemppinen. Raha puhuu Nykyisin, tai ainakin lähitulevaisuudessa, melkein joka toinen suomalainen syö jossain vaiheessa elämäänsä masennuslääkkeitä. Niitä kuluu vuodessa muutama rekkakuormallinen. Kemppinen pitää yhtenä syynä näiden lääkkeiden suosioon sitä, että niiden kehittämiseen on upotettu niin valtavat määrät rahaa, ettei niiden tehoa uskalleta hevin kyseenalaistaa. -Eräs arvostettu lääketieteellinen aikakauslehti meni kuitenkin taannoin vähän itseensä. Siellä huomattiin, että vuoden aikana oli julkaistu melkein kaikki positiivisesti masennuslääkkeisiin suhtautuvat artikkelit, mutta vain vajaa puolet niihin negatiivisesti suhtautuneista. Vähän aikaa sitten todettiin, että joissain tapauksissa kalanmaksaöljy vaikuttaa masennukseen yhtä tehokkaasti kuin masennuslääke. Mikseiköhän tätä tutkimusta ole nostettu esille, kysyy Kemppinen. Medikalisaatio ja biomedikalisaatio Mitä ne ovat ja keneen ne vaikuttavat? Päihde -ja mielenterveyden sairaudet ovat niin suuri ongelma tänä päivänä, että Kemppisen mielestä niistä kannattaisi puhua enemmän ja valtavirrasta eroavia ääniäkin pitäisi kuunnella. Hän tunnustaa saaneensa silmilleen muun muassa arvostellessaan kaikkien sairauksien medikalisoimista, ja vielä enemmän niiden biomedikalisoimista, jossa kaikki selitetään reseptoreilla ja välittäjäaineilla. Biomedikalisaatio on todellinen uhka, koska siinä on riskinä että ihmiskuva ja ihmisten kanssa työskentely kaventuu aivan olemattomaksi. Siinä ihmisestä tehdään pelkkä objekti, jonka kaikkiin toimintoihin vaikutetaan reseptoreiden kautta. Jokaiseen vaivaan kehitetään täsmäpilleri, jonka viime kädessä voi määrätä tietokone. Kaikki inhimillinen kanssakäynti lääkärin ja potilaan välillä katoaa. - Medikalisaatiossa sairauksista tehdään lääketieteellisiä, mutta biomedikalisaatiossa niistä tehdään biomedikaalisia. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa lääkärille kuuluva ihmisen kohtaaminen ja parantaminen jäävät mahdollisesti kokonaan pois ja kaikki ihmisen hoitaminen siirtyy kapeaan biomedikaaliseen uomaan. Jos tulevaisuudessa mennään siihen, että kaikki lääkärit koulutetaan ihmisen kohtaamisessa tapauksiin niin, että tässä on se tapaus, jolla serotoninen reseptori on tuossa ja tuossa asennossa, niin kuinka siinä enää kohdataan ihminen oikeasti. Eihän siinä enää edes ole pakko kohdata, eikä mitään kuuntelemisen pakkoa, koska tietää asian potilastaan paremmin. Kohtaaminen voidaan periaatteessa siirtää tietokoneelle, joka määrää täsmälääkkeen tiettyjen algoritmien ja bayesilaisten laskutoimitusten mukaisesti. Parhaimmillaan tällainen täsmälääkitys voi toki olla siunaus, mutta osa potilaista pitää kohtaamisesta enemmän kuin oikeasta reseptori-lääkityssuhteesta, päättää Juha Kemppinen. Lähimmäinen extra

20 Konnunsuolla näytetään vihreää valoa Kan ry:n k Kolme vuotta Konnunsuon vankilan sisällä toiminut kuuden hengen kristillinen osasto on täyttänyt paikkansa. RAY:n tuella toteutettu projekti loppuu tämän vuoden jälkeen, mutta osaston olemassaolo ei suinkaan pääty tähän, jos rahoitus saadaan jollain tavalla järjestetyksi. Kan ry:n toiminta vankilan muurien sisäpuolella on koettu vankilassa pelkästään myönteiseksi asiaksi ja projektista voitaisiin Konnunsuon vankilan johtajan Lea Lehtosen mukaan siirtyä hyvin vakinaiseen toimintaan. Hän uskoo, että maamme ainoalla kristillisellä osastolla on edelleen sosiaalinen tilaus. Hanke eteni nopeasti Alun perin ajatus kristillisen osaston perustamisesta Konnunsuolle sai alkunsa vankilan silloisen johtajan Tauno Mäkelän ja Kan ry:n puuhamiesten kuten Pauli Särkän yhteisestä huolesta liittyen vankilan henkiseen tyhjiöön. Konnunsuolla on vanhastaan vahvat hengelliset traditiot Arvo Ylpön ajoista saakka. Kun RAY näytti hankkeelle vihreää valoa vuoden 2004 lopussa, aloitti ensimmäinen kristillinen ryhmä neljän miehen voimin Konnunsuolla jo seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Vastaavana ohjaajana on alusta alkaen toiminut Ari Rautavirta. Uhkakuvat eivät toteutuneet Lea Lehtonen muistelee, että alussa vankilan henkilökunta kehitteli mielessään useita erilaisia uhkakuvia, joita kristillinen osasto saattaisi aiheuttaa. -Näin jälkeenpäin voi sanoa, ettei yksikään niistä möröistä ja peikoista ole onneksi toteutunut. Tunnustusta täytyy antaa myös Arille ja kaikille hänen sijaisilleen siitä, että he ovat sopeutuneet erittäin hyvin vankilasääntöihin ja oivaltaneet paikan luonteen. Lisäksi kaikista asioista on alusta alkaen voitu puhua avoimesti ja rakentavassa hengessä. Myöskään yhtään mainittavampaa järjestyshäiriötä ei osastolla ole näiden vuosien aikana ollut, kehaisee johtaja Lehtonen. Lukuisia onnistumisia Hänen mielestään homma on mennyt niin mukavasti, ettei kristillinen osasto ole mikään erillinen saareke, vaan se on integroitunut hyvin talon sisään. Lehtonen on myös iloinen niistä monista onnistumisista, joista hän on saanut kuulla. -Kyllä teot ovat vuosien saatossa kertoneet, että ne, jotka ovat selvinneet, ovat olleet tosissaan. Teot ja näytöt puhuvat, kyllä niitä sanoja maailmaan mahtuu, kiteyttää Lea Lehtonen. Hän muistuttaa, että koko vankeinhoidon ykköstavoite on vähentää uusintarikollisuutta. Monet kristilliseltä osastolta elämään selvinneet ovat päässeet vielä pidemmälle. Heistä on tullut yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Kolmen vuoden aikana osaston on läpikäynyt 30 miestä. Suurin osa heistä on pysynyt poissa vankilasta vapauduttuaan ja monet ovat kyenneet aloittamaan kokonaan uuden elämän. Pauli Särkkä (vas), Lea Lehtonen ja Ari Rautavirta haluavat pitää kristillisen osaston Konnunsuolla. 20 Lähimmäinen extra 2008

21 ristillisen osaston jatkolle Muista vankeja 2008 keräys pyrkii takaamaan jatkon Konnunsuon vankilatyölle Kan ry haluaa saada jatkoa Konnunsuon vankilaprojektiin, jonka rahoitus loppuu kuluvan vuoden lopussa. Siksi vuoden alusta käynnistettiin keräys, jonka avulla pyritään keräämään varoja pysyvän kristillisen osaston sijoittamiseksi Konnunsuon vankilan sisälle. Tähän asti toiminta on mahdollistunut Rahaautomaattiyhdistyksen 4 -vuotisella kehittämis- ja kokeilurahoituksella. Yhdistyksen hallitus on päättänyt jatkaa hanketta myös projektirahoituksen päättymisen jälkeen keräämällä varoja Muista vankeja 2008 keräyksellä, sekä etsimällä hankkeen ylläpitämiseksi yhteistyökumppaneita kuluvan vuoden aikana. Hankkeen jatkaminen on perusteltua hyvien toimintatulosten vuoksi, joiksi voidaan laskea luottamuksellinen toiminta vankilaviranomaisten kanssa sekä ohjelman läpikäyneiden rikostaustaisten henkilöiden seurantatulos, jonka mukaan noin 50 % on saanut katkaistua rikollisen elämäntavan. -Osaston toimintamallia on työstetty ja sitä hiotaan edelleen. Se on jo nyt aika hyvä, mutta sitä voidaan yhä parantaa. Tarkoituksena on luoda sapluuna, jota voidaan käyttää myös muissa vankiloissa, selvittää Kan ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja vankilatyön veteraani Pauli Lea Lehtonen ei pahastuisi, vaikka joku vankilan kovista kundeista tulisi uskoon. Särkkä. Vankiaines koventunut Projektin alussa vankilassa oli hyvä henki päällä. Lehtonen muistaa hyvin ensimmäisen ryhmän, jonka jäsenten usko oli vahvaa ja näkyvää. Tämä vaikutti myönteisesti koko vankilan hengelliseen elämään. Yleisissäkin hartaustilaisuuksissa kävi väkeä ilahduttavan paljon. Tänään ei tilanne ole yhtä valoisa. Viime vuoden aikana toteutetussa vankilauudistuksessa Konnunsuon vankiaines koki rajun muutoksen. Ennen suurin osa istui lyhyitä tuomioita ja nyt pelkästään elinkautisvankeja on toistakymmentä. Kaakkois-Suomen alueen kovimpia rangaistuksia kärsitään nyt Konnunsuolla ja tämä näkyy kaikessa, myös hengellisessä toiminnassa. Yli puoleen vuoteen ei Konnunsuolta ole siirtynyt yhtään miestä kristilliselle osastolle. -Kyllä te kaikki voitte rukoilla, että täällä meilläkin joku kovan porukan johtajista tulisi uskoon. Tuskin siitä ainakaan mitään haittaa olisi, vastaa vankilan johtaja, kun kysymme, voiko näiden kovien kundien puolesta rukoilla. Hänen mukaansa keräys suunnataan kaikille vankilatyön tukijoille, mutta erityisesti hän haluaa haastaa keräykseen mukaan helluntaiherätykseen kuuluvia seurakuntia. Särkkä toivoo, että nyt tartutaan kiinni harvinaislaatuiseen tilaisuuteen saada toimia omana osastona vankilan muurien sisällä. Konnunsuolla projektin alusta lähtien työskennellyt Ari Rautavirta on vankasti sitä mieltä, että muurien sisällä toimivalla osastolla on selkeä sosiaalinen tilaus ja tarve. Hänen mukaansa osastoa voitaisiin vaikka kuvailla omaksi Raamattukouluksi kiven sisällä. -Nyt on aika herätä vankilatyöhön. Raamit on jo luotu ja rohkaisevia tuloksia on saatu, painottaa Rautavirta ja haastaa samalla kaikki mukaan keräykseen. Pauli Särkkä halua vielä palauttaa mieliin Konnunsuolla aikanaan vaikuttaneen legendaarinen Arvo Ylpön, jonka työtä Kan ry:n osasto nyt jatkaa omalla tavallaan. Särkkä haluaa edelleen muistuttaa, että tällaista tilaisuutta ei kannata päästää käsistä. Jos nyt avautuva mahdollisuus jatkaa työtä vankilan sisäpuolella hukataan, ei uutta tilaisuutta ehkä kovin helposti saada. Lähimmäinen extra

22 MOKU projekti auttaa maahanmuuttajia Maaliskuun alussa toimintansa käynnistävä MOKU- projekti on Kan ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama kolme vuotta kestävä hanke, jossa pyritään pureutumaan maahanmuuttajien yhä paheneviin päihde- ja sosiaaliongelmiin. Hanke toteutetaan yhdessä Haminan Sininauhan ja Lappeenrannan katulähetyksen kanssa. Hankekoordinaattorina toimii Hannu Koivisto Kan ry:stä. Hannu Koivisto Nimilyhennys MOKU pitää sisällään toimintaa monikulttuurisessa asumalähiössä. Tarkoituksena on pyrkiä kohtaamaan ensisijaisesti maamme suurinta vähemmistöä venäläisiä. Tiedossa on, että venäjänkielisellä väestönosalla on paljon päihteisiin liittyviä ongelmia, mutta niistä ei juuri ole puhuttu ääneen, vaan ne on pyritty pitämään piilossa perheiden sisällä. Jo ennen varsinaisen projektin alkamista on kaikilla toiminnassa mukana olevilla paikkakunnilla luotu verkostoja, joiden avulla pyritään tavoittamaan mahdollisimman suuri määrä ihmisiä. Kumppanuussopimuksia on laadittu muun muassa Mikkelin kaupungin ja Mikkelin luterilaisten seurakuntien kanssa. Myös Mikkelin helluntaiseurakunta on vahvasti mukana työssä. Hankkeen tavoitteena on oppia toimimaan luontevasti monikulttuurisessa ympäristössä ja tuoda oma erityisosaamisensa mukanaan. Eri kulttuuritaistoista tulevia ihmisiä pyritään sopeuttaman paremmin valtakulttuuriin ja luomaan kontakteja valtaväestön kanssa. Työssä on kaikilla kolmella paikkakunnalla mukana kielitaitoisia maahanmuuttajia. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää monikulttuurisissa lähiöissä olevia kerho- ja kokoustiloja. Luonteva vuorovaikutus alueen asukkaiden kanssa järjestetään arkisilla tapaamisilla ja tempauksilla. Yksi hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on saada sille kaikkien tahojen hyväksyntä ja aidon yhteistyön saavuttaminen. Kaikilla kolmella paikkakunnalla olevilla toimijoilla on omat ohjausryhmät, jotka tukevat yhteistyötä ja toimintaa paikallisesti. Niissä voidaan huomioida kunkin paikkakunnan erityispiirteet. Hankekoordinaattori kantaa koko päävastuun operatiivisesta toiminnasta ja raportoi hankkeesta säännöllisesti sekä hankkeen johtoryhmää, että Kan ry:n toiminnanjohtajaa. Hankkeen pohjalta on tarkoitus luoda toimintamalli, joka aktivoi asuinalueilla monikulttuurista kohtaamista, turvallista tekemistä ja olemista. Lisäksi pyritään löytämään välineitä eri kulttuuritaustoista tulevien ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten perheiden kohtaamiselle ja hyvälle vuorovaikutukselle. Esirukousaiheita Rakkaat ystävät siellä Kan työn puitteissa. Tervehdin teitä Jeesuksen suuressa nimessä. Minulle tulee Lähimmäinen lehti ja ajattelin kirjoittaa teille esirukouspyynnön, joka koskee poikaani. Hänellä on vaikea sairaus ja inhimillisesti katsoen tilanne on melko huono. Asiahan on kuitenkin niin, ettei Herra tunne toivottomia tapauksia. Siksi pyydän teiltä esirukousta rakkaan poikani puolesta. Pyydän, että Jeesus Kristus koskettaisi poikaani parantavalla voimallaan. Hänen haavainsa kautta me olemme parannetut sanan mukaan. Itse olen ollut tuskassa ja ahdistuksessa. Asumme syrjäkylällä, eikä täällä ole hengellistä rukousapua lähellä. Kotona on myös vaikeaa uskosta osattoman miehen kanssa, joka taistelee vastaan. Harvoin voin edes käydä kokouksissa. Huutakaa Jumalan puoleen näissä asioissa. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Rakkain terveisin Esirukouspyyntö kahden veljeni ja yhden siskoni puolesta, että he tulisivat uskoon. Toinen veli on halvaantunut, liikuntavammainenkin. Sisko väsyy aivan. Nimim. Sisko Sellaisten lasten puolesta joilla ei asiat ole niinkuin lapsella kuuluisi olla. Katulapset, vankiloissa olevat, lapsisotilaat, hyväksikäytetyt ja väärinkohdellut lapset. Rukoillaan, että heidän lähellään elävät ihmiseet näkisivät heidän hätänsä ja sydämet avautuisivat auttamaan. Hannele Lapin äiti 22 Lähimmäinen extra 2008

23 Lahden Kan-kodin muistolle Lahden Kan-koti lopettaa toimintansa helmikuun lopussa. Se ehti toimia yli 11 vuotta ja lukuisat ihmiset pääsivät uuteen elämään sen kautta. Alusta asti kotia vetänyt Timo Räihä kirjoitti toimituksen pyynnöstä muutaman sanan menneistä. Lahden koti syntyi pitkän rukouksen jälkeen. Muistaakseni yli vuosi täällä rukoiltiin Kan kotia ja sitten Jumala vastasi niin, että Lahdessa siunattiin koti käyttöön. Olemme kokeneet, että koti oli Jumalasta. Joku on arvioinut, että reilun 11 vuoden aikana kodin asiakkaina on ollut 2000 miestä. Se olisi pitkä rivi, jos jonoon laitettaisiin. Sitten on vielä erikseen ne tuhannet tilaisuuksissamme käyneet, sekä päiväkävijät. Jumala yksin tietää sen vaikutuksen. Ja kun kerran Kirjat avataan, nähdään Lahden Kan kodin todellinen merkitys, joka on ulottunut jopa maamme rajojen ulkopuolelle. En henkilökohtaisesti jaksa vielä uskoa, että Kan olisi historiaa Lahdessa. Tätä mieltä en ole yk- Erkki Eemil Leppäkangas kutsuttiin yllättäen Taivaan kotiin sunnuntaina Erkki Leppäkangas syntyi Pertunmaalla perheeseen, jossa oli kahdeksan lasta, joten leikkikavereita riitti. Erkin varhaisnuoruudessa työntekoa pidettiin arvossa, ja niinpä Erkkikin aloitti työn jo nuoren. Ensin kauppa-apulaisena ja ollessaan toisella kymmenellä hän oli jo isänsä kanssa mukana metsätöissä. Vartuttuaan aikuiseksi Erkki kierteli metsätöissä asustellen metsäkämpillä viikkokausia kerrallaan luvun alkupuolella Erkki tapasi vaaleatukkaisen neidon Allin (o.s. Häkkänen). Nuoret rakastuivat ja vuonna 1964 he menivät kihloihin. Häät juhlittiin seuraavana vuonna. Nuoripari asettui asumaan Mäntyharjun Karankamäkeen. Elämä jatsin. Meitä samalla tavalla ajattelevia on monia. Jumalalle on KAIKKI mahdollista. Hänen ajatuksensa ja aivoituksensa eivät ole meidän ajatuksiamme. Kuten Sana sanoo: Meillä on myös uutta luova Jumala, joka joskus salaa viimeiseen asti ihmiseltä, mitä tuleman pitää. Siksi, tapahtukoon Hänen tahtonsa. Jollakin tavalla olen pettynyt Lahden kaupungin sos. puoleen. Viimeinen pettymys oli yhden sos. johtajan lupaus siitä, että Kannia ei Lahdesta pois lasketa, sille kyllä löytyy paikka. Tuota johtajaa ei sitten viime kuukausina ole kiinni saatu. Ei puhelimen, ei sähköpostin, eikä muunkaan kautta. Onnistumisia on ollut paljon ja tässä tulee mieleen yksi. Kerran Jumala lähetti kodillemme tosi pit- kään juoneen tenttu ukon, joka tuli kodillamme uskoon. Hän vapautui myös tupakasta, halusi mennä uskovien kasteelle ja liittyä seurakuntaan. Tuosta on nyt aikaa seitsemän vuotta ja edelleen mies on uskossa, kiitos Jumalalle. Vastaavanlaisia tapauksia olisi monia kerrottavana, kuten muillakin kodeilla. Tämä on sitä arkipäivää Kan työssä. Jäädään katsomaan kuinka Jumala vastaa tulella Taivaasta Lahden Kan työn suhteen. Jotakin on jo ilmassa. Kiitos että jaksat rukoilla asian puolesta. Koti toimi Lahdessa ajalla Timo Räihä ERKKI EEMIL LEPPÄKANKAAN MUISTOLLE ( ) kui ja perheeseen syntyi neljä lasta: Arto, Anne, Aila ja Ari. Erilaisten vaikeiden vaiheiden kautta Erkin elämässä tapahtui vuonna 1981 täyskäännös. Hän koki uskoontulon ja vähän myöhemmin myös Alli-puoliso tuli uskoon. He kävivät molemmat uskovien kasteella ja liittyivät Mäntyharjun helluntaiseurakuntaan, jossa he palvelivat uskollisesti erilaisissa tehtävissä, Erkki mm. vanhimmistossa, Kanyhdyshenkilönä sekä diakonina. Erkki oli hyvin vastuuntuntoinen ihminen. Huoli ja vastuu läheisten hyvinvoinnista oli hänelle erittäin tärkeä asia, eikä se rajoittunut vain läheisiin, vaan hän auttoi myös monia vähäosaisia ja syrjäytyneitä. Monet heistä saivat Leppäkankaiden kodissa ruokaa ja yösijan. Erkin sydämenasenne vaikutti myös siihen, että hän ohjautui kohta uskoon tultuaan Kristillisen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n Tuohikotin hoitokodin vapaaehtoisten avustajien ketjuun. Hän toimi viikonloppupäivystäjänä, sekä vakituisen henkilökunnan vuosiloman tuuraajana. Hän toi raittiin ja virvoittavan hengellisen ilmapiirin kodille ja oli selvästi myös asiakkaiden suosiossa. Tässä tehtävässä Erkki palveli 15 vuoden ajan. Tämän ohessa hän toimi Kan- varainhankinnassa monin eri tavoin mm. lista- ja lipaskerääjänä sekä järjestämällä seurakunnassa ruokailuja Kan- työn hyväksi. Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Mene Herrasi iloon. Kiitollisena muistoasi kunnioittaen. Ari Rautavirta Lähimmäinen extra

24 Kan ry tekee yhteistyötä monen toimijan kanssa Kan ry on aatteellinen yhdistys, jolla on perustuslain suoma oikeus pitää esillä itselleen tärkeitä, kristillisestä päihdetyöstä nousevia arvoja ja ideoita. Työ on syntynyt helluntaiherätyksen piirissä 1971, joten on luonnollista, että yhdistyksellä on läheiset suhteet helluntaiherätykseen. Aate, rahoituskysymykset ja kristillistä päihdetyötä kritisoivat yhteiskunnalliset äänenpainot yhdistävät kuitenkin toimijoita yli seurakuntarajojen. Monet yhteiskunnalliset päätökset ovat myös vaikuttaneet siihen, että kristilliset päihdejärjestöt ovat tiivistäneen rivejään. Samaan aikaan käynnissä oleva helluntaiherätyksen organisaatiorakenteen muutos on yhteistyön näkökulmasta haasteellinen prosessi. Lähtökohtaisesti Kan ry on halunnut tehdä yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka jakavat saman työnäyn, kristilliseltä arvopohjalta nousevan päihdeongelmaisen auttamisen. Aito tekeminen on usein tae onnistuneelle yhteistyölle. Vapaa sisälähetys ry:n kanssa vankilatyö sekä evankeliointitempaukset ovat yhteistyömuotoja, Ristin Voitto / Aikamedia Oy:n kanssa tiedotus ja julkaisutoiminnan yhteistyö sekä Avainmedian kanssa tehdyt viestintätempaukset ovat parasta antia yhteistyöstä. Ison Kirjan koulutus- ja kurssitoiminnassa yhteistyötä tehdään monin tavoin. Help ry:n kanssa jaamme yhteisen huolen monien seurakunta- ja järjestötyöntekijöiden jaksamisesta. Helluntaikirkkoa ja Helluntaikansaa on haluttu kohdella tasapuolisesti, ilmaisten yhteistyövalmiuksia molemmille toimijoille. Seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö on aitoa arjen vuorovaikutusta päihdeprojektien ja toimipisteiden arjen ympärillä. Seurakuntavierailut kodeille ja kodeilta seurakuntaan tuovat arkeen juhlan tuntua. Lukuisat seurakuntien nimeämät yhdyshenkilöt luovat ainutlaatuisen verkoston yhteisen päämäärän toteuttamiseksi. Kan ry kuuluu Helluntaiherätyksen yhteistyöorganisaation HYRYn jäsenenä herätyksen virallisiin yhdistyksiin, joka tuo sille oikeuden pitää toimintaa esillä talvipäivien ja juhannuskonferenssin kaltaisissa tapahtumissa. Se kuuluu myös Kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittona toimivaan Sininauhaliittoon, johon kuuluu noin 100 järjestöä. Kan ry on viiden suurimman järjestön joukossa. Yhteistyö sininauhaliikkeeseen on arjen tasolla vilkasta ja mutkatonta. Yhteiskunnallisesta yhteistyöstä esimerkkinä voidaan nostaa Kuopion päihdepalvelusäätiö, jonka yksi perustajajäsenistä Kan ry on. Keväällä 2007 Kan ry solmi kirjallisen yhteistyösopimuksen Samaria rf:n kanssa. Kyse on kahdesta yhdistyksestä, joiden ajattelu on hyvin samankaltaista. Samaria on liikkunut enemmän yhteiskristilliseen suuntaan, mikä on luonnollista jo siitäkin näkökulmasta, että ovet Hyryyn eivät auenneet alun toistakymmentä vuotta sitten. Nykyisin yhteistyö on aitoa arjen vuorovaikutusta, tähtäimenä päihdeasiakkaan hyvinvointi ja ohjaaminen hengellisten kysymysten äärelle. Aitoa vuorovaikutusta on syntynyt myös monien pienempien yhdistysten kanssa. Hämeen Mokia ry on uniikki hämäläinen päihdeyhdistys, joka jakaa toimitilat Hauhon Kan- kodin kanssa sekä osallistuu TV7:n Lähimmäinen ohjelman tekoon yhdessä Kan ry:n, Samarian ja Takaisin Elämään ry:n kanssa. Viimeksi mainitun kanssa tehdään yhteistyötä Vantaan seudulla, tähtäimenä yhteinen projektitoiminta ja nuorten päihdeongelmaan pureutuminen. Ismo Valkoniemi YHTEISTYÖTAHOT JA YHDISTYKSEN RAKENNE Helluntaiherätys -HYRY -Sisälähetys -Iso Kirja -RV/Aikamedia -Avainmedia -Help -Seurakunnat -muut Muut kristilliset tahot -Vapaaseurakunnat -Babtistiseurakunnat -Ev.lut.kirkko -Majakka seurakunta Sininauhaliitto ja sen 100 jäsenjärjestöä -Järjestöyhteistyö Kuopion päihdepalvelusäätiö Kan ry on yksi perustajajäsenistä 94% jäsenistä 5% jäsenistä 1% jäsenistä Muu yhteiskunta -Valtio (ministeriöt) -Kunnat, kaupungit -Ray -rahoitussäätiöt -Vankeinhoitolaitos -Kriminaalihuoltolaitos -Kriminaalihuollon tukisäätiö Yksityisiä jäseniä yli 5000, seurakuntajäseniä 3 Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry (Kan) Yhdistyksen kokoukset Hallitus (johtoryhmä) Toiminnanjohtaja Samaria rf Takaisin elämään ry Hämeen Mokia ry Betania-koti ry Elinkeinotoiminnaksi luokiteltava toiminta tulee yhtiöitettäväksi lähivuosina Tuotemyynti Oy Kiinteistö Oy:t Hoito Oy 24 Lähimmäinen extra 2008

25 Hallitustyöskentely Kan ry:ssä on mukavaa ja mutkatonta Hämeenlinnan Saalemin paimen Jukka Nieminen on kuulunut Kan ry:n hallitukseen vasta vuoden verran. Hän on kokenut hallitustyöskentelyn hyvin rakentavaksi. Jukan mielestä tärkeintä on aina pyrkiä puhaltamaan yhteen hiileen, vaikka joskus asioista onkin erilaisia näkemyksiä. Vaikka Jukka itse tulee uskovasta kodista, ei hän ole kulkenut koko ikäänsä kaidalla tiellä. Hän kasvoi uskovan yksinhuoltajaäidin pahnanpohjimmaisena. Äidillä oli hyvin vahva usko ja luottamus Jumalan apuun. Kun minä kyselin isästäni, hän sanoi aina Taivaan isän olevan minun isäni, maailman paras isä, muistelee Niemisen Jukka lapsuuttaan. Vaikka hän pienenä usein kääntyi hädässään Jumalan puoleen, varsinainen uskoontulo tapahtui kolmekymppisenä muutaman vuoden rankan ryyppäämisen jälkeen. Minä pystyn kyllä hyvin asettumaan Kan ry:n asiakaskunnan saappaisiin. Tiedän, mitä ovat vierotukset, morkkikset ja ne muut mukavat olot, joita aiheiden käyttäjät joutuvat kokemaan. Itse jouduin aikoinaan valitsemaan kaulakiikun ja Jumalan välillä, paljastaa Nieminen. Maan hiljaisin esirukoilija Jukka muistaa vielä hyvin vuonna 1983 tapahtuneen uskoontulonsa. Hän oli ryypännyt kolme viikkoa ja sinä iltana piti olla lavakeikka. Hän oli varsinaisen työnsä ohella laulusolisti tanssiorkesterissa. - Oli niin paha olla, että menin hakemaan apua pelastusarmeijasta, josta en sitä sillä kertaa saanut. Poistuessani sieltä törmäsin Raumalla rakennukseen, joka oli Helluntaiseurakunnan uusi temppeli. Siellä törmäsin mieheen, joka oli varmasti maan hiljaisin esirukoilija. Kuitenkin Jumala käytti häntä silloin hyväkseen, ja hän piti minusta perheineen hengellistä huolta alkutaipaleellani tässä uskon kilvoituksessa, muistaa Nieminen. Aina ei jaksa Vaikka ihminen tulee uskoon ja alkaa kulkea Jumalan viitoittamia polkuja, ei tämä todella tarkoita sitä, että polku olisi aina suora ja elämä hymyilisi alvariinsa. Tämän on myös Niemisen Jukka saanut kokea. Hän paloi loppuun työssään 80-luvun lopussa ja meni Isoon Kirjaan opiskelemaan. -Sitä aikaa muistelen edelleen lämmöllä. Jumala antoi minulle silloin lukuherätyksen, joka jatkuu edelleen. Muut harrastukset ovat valitettavasti jääneet viime vuosina, mutta eiköhän tästä vielä jossain vaiheessa päästä kalaan, sanoo Jukka toiveikkaasti. Paimenen paikka Jukka johtaa keskisuurta helluntaiseurakuntaa, johon kuuluu noin 500 jäsentä. Itse hän ei ole kovin innostunut sanasta johtaa. Hän pitää itseään enemmänkin paimenena, joka haluaa kuunnella ja välittää. Erityisen lähellä hänen sydäntään ovat kaikkein heikoimmat ja surkeimmat. Meidän pitää välittää kaikista lähimmäisistämme. On hyvä pitää mielessä Jeesuksen sanat: Minkä te olette tehneet yhdelle näistä lähimmäisistänne, sen te olette tehnee minulle, muistuttaa Jukka Nieminen. Hän on syystä huolissaan myös siitä, että yhteiskunta muuttuu koko ajan kiihtyvällä vauhdilla tietoyhteiskunnaksi, josta vanhempi väestö tipahtaa väistämättä pihalle. Tämä lisää jatkuvasti haasteita myös seurakuntatyössä. Ehkä meidän pitää alkaa ajattelemaan joitain asioita kokonaan uudella tavalla, pohtii Jukka Nieminen, paimen. Lähimmäinen extra

26 Hengellisessä toipumistyössä täyty Luultavasti aika moni lukijoista on kuullut joskus puhuttavan hengellisestä toipumistyöstä. Yhtä luultavaa on, että kovin moni ei ole sen tarkemmin ottanut selville, mitä hengellinen toipumistyö oikeastaan pitää sisällään ja kenelle se on tarkoitettu. Lähimmäinen päätti ottaa selvää asiasta ja kysyi muutaman kysymyksen pastori Petri Välimäeltä. Hän on yksi hengellisen toipumistyön uranuurtajia Suomessa ja tehnyt tätä työtä useita vuosia. Tällä hetkellä Välimäki toimii Perheniemen kristillisen opiston rehtorina. 1. Mistä hengellisessä toipumistyössä on pohjimmiltaan kyse? Kysymys on laaja ja voin varmaan vastata siihen vain rajallisesti. Omasta näkökulmastani katsoen keskeistä on kokonaisvaltainen ihmiskuva, jossa ihmisen fyysinen, psyykkinen, hengellinen ja sosiaalinen puoli otetaan todesta. Paras perusta uudelle ja terveemmälle elämälle on silloin se, että ihminen löytää armon elämäänsä ja uskon yhteyden Vapahtajaansa Jeesukseen Kristukseen. Silloin hänen elämässään ja eheytymisellään on Jumalan antama paras mahdollinen perustus ja ydin. Se on samalla se yhteys, johon meidät aivan alun alkaenkin on tarkoitettu, mutta josta olemme saattaneet ajautua hyvinkin haavoittuneeseen ja etäältä tuntuvaan tilaan. Samalla kun kysymys on syvästä hengellisestä prosessista, kysymys on myös täysin aidosti inhimillisestä matkasta kohdata oma sisimpänsä ja elämänsä, sekä löytää se aito minuus, joka on jäänyt valheellisen elämän, tuhoisien riippuvuuksien tai muiden elämää vahingoittavien asioiden varjoon. 2. Onko se tarkoitettu ainoastaan päihdetai muista vastaavista riippuvuuksista toipuville? Päihderiippuvuuksista toipuvien keskuudessa on paljon toteutettu hyvää toipumistyötä kahdentoista askeleen ohjelman kristillisen version pohjalta. Samaa pohjaa voidaan hyvin käyttää monien erilaisten riippuvuuksien kohdalla niistä vapauteen tuettaessa. Tämä ei silti suinkaan ole ainoa kristillisen toipumistyön malli tai kohderyhmä. Omassa palvelutyössäni (myös Kriisipalvelun sekä seurakunnan) esimerkiksi aivan keskeisiä ryhmiä, joita olemme yrittäneet osaltamme auttaa, ovat olleet masennuksesta, vakavasta surusta, fyysisistä ja/tai psyykkisistä sairauksista, ihmissuhdeongelmista, monista hengellisistä erityiskysymyksistä, sisäisestä kasvusta, tarkoituksen ja kutsumuksen kysymyksistä kärsivät tai kiinnostuneet ihmiset. 26 Lähimmäinen extra 2008

27 y uskaltautua pintaa syvemmälle 3. Liittyykö hengellinen toipumistyö jollain tavalla sielunhoitoon? Mielestäni liittyy hyvinkin välittömästi. Eikä oikeastaan vain liity, vaan on yksi arvokas sielunhoidon väline. Sielunhoito on nimenomaan auttamisen tapa, jossa halutaan ottaa huomioon ensimmäisessä vastauksessa kuvaamaani Raamatun kokonaisvaltainen ihmiskuva. Tätä voidaan toki toteuttaa rikkaasti monin eri tavoin. Henkilökohtaisesti, ryhmissä, seurakunnassa laajemmin, erilaisissa kristillisissä auttamisyhteisöissä (joista Kan-kodit on yksi hieno esimerkki) ym. 4. Kuinka pitkä toipumisprosessi on ja mistä kaikesta voi toipua? Prosessin pituus riippuu aivan asiasta. Vakavien päihteiden ja varsinkin aineriippuvuuksien kohdalla näyttää usein olevan niin, että varsinainen riippuvuuskäyttäytyminen loppuu kerralla ja hyvin moni on sitä mieltä, että sen on pakkokin loppua. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita varsinaista parantumista, vaan on pikemminkin sille välttämätön alku. Sitä seuraa kuitenkin vuosien prosessi. Silloin keskeistä on, ettei kyse ole vain menneen ja sairaan riippuvuuden loitolla pitäminen, vaan sen tilalle tulee jotain uutta, arvokasta ja tervettä. Kun päähuomio on uudessa ja ihminen saa elämästä kiinni, silloin kipeä riippuvuus voi todella lopullisesti menettää otteensa. Jonkun pienemmän asian kohdalla toki muutos voi tapahtua nopeamminkin ja toisaalta monesti on kysymys myös koko elämän pituisesta prosessista, jossa keskeistä on kokonaisvaltainen eheytyminen ja omasta aidosta elämästä sekä Jumalan todellisesta kutsumuksesta kiinni saaminen. Kipeiden korvikkeiden sijaan ihminen alkaa vähitellen yhä enemmän elää aivan omaa elämäänsä. 6. Onko hengellinen toipumistyö sidoksissa johonkin kristilliseen kuppikuntaan, vai voidaanko puhua tässä yhteydessä yhteiskristillisyydestä? Jumalan kiitos, yleensä ei ole. Kysymys on pohjimmiltaan Jeesuksen parantavasta ja vapauttavasta työstä meissä, eikä Häneen ole millään suuntauksella tai lohkolla yksinoikeutta. Raamatussa on lopultakin vain yksi Kristuksen ruumis ja siihen kuuluvat kaikki Jeesukseen Kristukseen Vapahtajanaan turvautuvat ja Hänet Herrakseen tunnustavat Jumalan lapset. On ihanaa, kun saamme Jeesuksen oman rukouksen (Joh. 17) mukaisesti olla rakentamassa koko Jumalan seurakunnan yhteyttä. Sitä, että niin kävisi yhä useammalla alueella, meidänkin on syytä Jeesuksen esimerkin mukaisesti rukoilla. Eikä tämä ollenkaan tarkoita, että täytyisi vähätellä erilaisiin seurakuntiin liittyviä arvokkaita puolia. On vain hyvä muistaa, että se mikä meitä kaikkia yhdistää, on lopulta paljon tärkeämpää kuin erottavat näkemyserot. 7. Mitä uutta toipumistyön alueelle kuuluu tänään? Varmaan paljonkin. Omasta näkökulmastani olen iloin nut erityisesti alkaneesta yhteistyöstä monien eri toipumistyön tahojen kanssa. Olemme Perheniemen opistolla kokoontuneet laajalla joukolla yli tunnustuskuntarajojen pohtimaan, miten toipumistyötä tekeviä ihmisiä ja sitä kautta toipuvia voitaisiin parhaiten auttaa. Ja nyt tänä keväänä alkaa laaja toipumistyön koulutus, jossa asiaa käydään perusteellisesti läpi eri näkökulmista. Jos asia kiinnostaa lukijaa, tutustu ihmeessä tarkemmin Perheniemen sivuilla 5. Voiko hengellisestä toipumistyöstä olla apua myös niille, jotka pitävät itseään terveinä ja silti jokin mättää? Eli, voiko kuka tahansa hyötyä siitä? Varmasti voi! Siksi toiseksi ei meistä kukaan oikeasti ihan terve ole. Toinen vain huomaa sen paremmin kuin toinen. Myös vahvuuteen sairastuminen, jolloin ihmisellä ei ole tilaa olla aito ja tunnustaa omaa heikkouttaan, on vakava riippuvuus, joka tarvitsee toipumista. Lähimmäinen extra

28 YHTEYSTIEDOT: YHDISTYKSEN TOIMISTO KAN ry, Jääkärintie Kortesjärvi Puh. (06) Fax. (06) Pankki: POP Suorat numerot: Ismo Valkoniemi toiminnanjohtaja Puh. (06) , Pirjo Lilja hallinnon sihteeri Puh. (06) Irja Harju maksuliikenne Puh. (06) Kaija Hirvonen kirjanpito Puh. (06) Pekka Keinänen aluekoordinaattori Puh Helena Korhonen aluekoordinaattori Puh KIRPPUTORIT Lähimmäinen -kirpputori Linnankatu Turku puh. (02) VANKILAPROJEKTI Konnunsuon vankila Läykäntie Konnunsuo Ari Rautavirta Puh Matkapuh , KAN-KODIT Hauhon Kan-koti Tampereentie Hauho Puh Parkanon Kan-koti Kivijärventie Kovesjoki puh. (03) fax. (03) Rovaniemen Kan-koti Saukkolantie Meltaus Raision Kan-koti Kaanaanrannantie Raisio puh. (02) Seinäjoen Kan-koti Pelttarinkatu Seinäjoki puh Jyväskylän Kan-koti Yläkoskentie 11 B Vaajakoski Puh HOITOKODIT Kortesjärven hoitokoti Fräntiläntie Peltotupa puh. (06) Myllymäen hoitokoti Palkkikankaantie Myllymäki puh. (06) HOIDON JÄLKEEN Tuusniemen työkuntoutusyksikkö Kaasilansalmentie Tuusniemi AVOHOITO JA PÄIVÄKESKUKSET Tampereen Ankkuri Rimminkatu Tampere puh. (03) Matkapuh Espoon Ankkuri päiväkeskus ja avohoito Matinkartanontie 16B Espoo puh PÄIVÄKESKUKSET Helsingin Kan-päiväkeskus Hämeentie Helsinki Puh/Fax (09) Tornion toivontupa Pirkkiönkatu 7 A Tornio Puh Kiuruveden helluntaiseurakunnan Kontaktitupa Nivankatu Kiuruvesi Puh Tuusniemen rukouspiirin Toivontupa puh Kristillinen päihdekoti Toivon Ankkuri Alajärventie Suomussalmi puh MOKU-projekti Hannu Koivisto puh KUOPION SEUDUN KATULÄHETYSTYÖ Keijo Laukkanen puh Lähimmäinen extra 2008

29 Kan - hoitoyksiköt KAN ry hallitus Varsinaiset jäsenet Raimo Leppälä, pj Pauli Särkkä, varapj Jukka Nieminen Toivo Pohjolainen, siht Tomi Keinänen Varajäsenet Juhani Karvinen Erja Tapaninen Tuula Palola Hannu Pirinen Kari Rönkkö LÄHIMMÄINEN Julkaisija Kristillinen alkoholistija narkomaanityö ry Päätoimittaja Ismo Valkoniemi toimittaja Ilkka Partanen taittaja Hannele Mathlin Toimituskunta: Ismo Valkoniemi Ilkka Partanen Pekka Keinänen Toivo Pohjolainen Painopaikka KS Paino Oy Kajaani Painosmäärä kpl kuvat ja teksti: Ilkka Partanen kannen kuva Hannele Mathlin sivu 4 Mikko Manninen ja Päivi Strandén sivu 5 Toivo Pohjolainen ja Länsi- Suomen lääninhallitus. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu /2 sivu 600 1/4 sivu 300 1/8 sivu 150 hinnat sis.alv. Lähimmäinen extra

30 Iso Kirja- opisto tarjoaa hyvät puitteet opiskeluun ja oman hengellisen elämän rakentamiseen. KURSSITARJONTAAMME SEMINAARIT: Rukous- ja paastokonferenssi Evankeliointi Roomalais- ja Galatalaiskirjeet Särkyneestä ehyeksi (avioeron kokeneet) David Petts: Armolahjat -seminaari Avioliittoleiri Avaimia vanhemmuuteen Miten selviän surussani LÄHIOPISKELU: Peruskurssi Raamattulinja Hakuaika syksyn kursseille päättyy Kysy rohkeasti lisää, joko puhelimitse tai sähköpostilla lähiopiskelusta (014) seminaareista (014) Tervetuloa Juhannuskonferenssiin Isoon Kirjaan ! Tule rentoutumaan ja nauttimaan kauniista luonnosta kristilliselle leirintaäalueelle keskellä suomea. Tietoa tapahtumistamme löydät Ison Kirjan nettisivuilta osoitteesta (014) NÄKYVÄ PIILO Hiltunen Tarja, Mattila Kati-Pupita ja Kujala Virpi Kirja käsittelee naisten päihdeongelman syitä ja vaikutuksia sekä ongelmasta toipumista. Sininauhaliitto. Hinta 17 Älä jää sivulliseksi, lue koko kirja! SEINÄTÖN VANKILA Velkavankeudesta toivon näkymiin Valkoniemi Ismo Kirja rohkaisee tarttumaan velkaongelmaan ja pyytämään siihen apua. Toivoa on aina. Sininauhaliitto. Hinta 18 JUMALA ON LÄHEMPÄNÄ KUIN LUULETKAAN Ortberg John Ei tarvitse olla mystikko päästäkseen henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa! Hän on jo lähellä. Hinta 21 TOIVON SÄVELIÄ Eri esittäjiä Toipuneiden tekemiä lauluja tunnettujen laulajien esittäminä. Sininauhaliitto. Hinta 17 Kauppiaaltasi 30 Lähimmäinen extra 2008

31 Kristillisen toipumistyön ryhmänohjaajakoulutus alkaa Perheniemen opistolla huhtikuussa. Koululutus antaa valmiuksia toimia erilaisten ryhmien vetäjinä. Koulutuksessa tutustutaan eri ryhmätyömalleihin ja toipumistyön kenttään, sekä perehdytään toipumisen prosessiin ja ihmisen sielunhoidolliseen kohtaamiseen. Koulutus soveltuu erityisesti toipumistyön ammattilaisille (hoitokotien ja päiväkeskusten työntekijät, sairaanhoitajat) ja vapaaehtoisille toipumis- tai vertaisryhmirn ohjaajille, sekä seurakuntien työntekijöille. Peruskoulutusjakso alkaa huhtikuun lopussa ja ilmoittautuminen päättyy 4.4. Opiskelijat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssit pidetään viikonloppuisin kahtena viikonloppuna Jatkokoulutus on suunnattu jo toipumistyön parissa työskenteleville henkilöille. Jatkokoulutusmoduulit ovat itsenäisiä ja niihin voi osallistua omien tarpeiden mukaan. Hakuaika jatkokoulutukseen mennessä. Hakulomakkeita saa tulostettua suoraan opiston nettisivuilta. Niitä voi tilata myös osoitteesta Tietoa kurssien alkamisesta, tarkemmasta sisällöstä, aiheista ja kustannuksista löytyy opiston kotisivuilta Raamatun arvovaltaan perustuvaa konferenssi-, kurssi- ja julkaisutoimintaa Ristin Kansa on Raamatun Sanaan pitäytyvä, evankelioiva ja uskovia rakentava lehti, jossa on sivuja myös lapsille. Ilmestyy kerran kuukaudessa. Vuosikerran kestotilaushinnat: kotimaahan 40 EU-maihin 46 muihin maihin 55 Alennusta 10 lahjatilauksista sekä eläkkeellä oleville evankelistoille ja saarnaajille Tilaukset: asiakaspalvelu/terhi Pohjonen (puh tai postitse Karhutie 2, Kivijärvi), sähköpostilla: tai asiamiehiltä. Veljes- ja sisarpäivät klo Ähtärin helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Pohjantie 6, Ähtäri. Konferenssit: Kevätkonferenssi klo Rauman helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Savenvalajankatu 3, Rauma Syyskonferenssi Tampereen Areenalla, Jäähallinraitti 3, Tampere Lukuisia kursseja Myllykummun kurssikeskuksessa Kirjoja Juhani Karvinen: Päivästä päivään. Heprealaiskirjeen äärellä Juhani Karvinen: Seurakuntaelämää nykyajassa K.A. Pohjakallio: Seurakuntaa seulotaan P. Brofeldt: Helluntaiherätys Suomessa. Muistelmia 20 v ajalta Tarkemmin ilmoituksista ja Internet-sivuilta: Suomen Helluntaikansa ry Lähimmäinen extra

32 Kannattajajäsenet ovat yhdistyksen tukijalka Kan ry:llä on tällä hetkellä yli 5000 kannattajajäsentä. Jäsenmäärällä mitattuna yhdistys on maamme suurin kristillistä päihdetyötä tekevä järjestö. Vuonna 2007 saimme 240 uutta jäsentä ja tämänkin vuoden puolella sama nousujohteinen suunta on jatkunut. Jäsenistön merkitys vapaaehtoisjärjestössä on erittäin suuri. Tuhansien lähimmäisten auttaminen ja uuden elämän tukeminen vaatii monien yhteistyötä. Ilman Kan -työn ystäviä ei työmme olisi mahdollista. Työmme tarvitsee jatkuvasti esirukouksia. Jäsenistön ja muiden yhteistyökumppaneiden tekemä vapaaehtoistyö, sekä heidän antamansa taloudellinen tuki on mahdollistanut yhdistyksen toiminnan jo lähes 37 vuoden ajan. Kan ry:n jäsenenä saat kotiisi neljä kertaa vuodessa Lähimmäinen lehden, jossa kerrotaan toiminnastamme monesta eri näkökulmasta. Pyrimme jatkuvasti kehittämään lehden ulkoasua ja sisältöä lukijaystävällisempään suuntaan. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa. Lehden lisäksi saat useamman kerran vuodessa kotiisi jäsenkirjeen, jossa kerrotaan yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Jäsenmaksu on 20 / vuosi. Voit tilata lehden myös lahjaksi ystävällesi Kannattajajäseneksi liittyminen Täyttämällä alla olevan lomakkeen ja lähettämällä sen meille, pääset osalliseksi kaikista jäseneduista. Tule mukaan KAN -työhön Liity KAN RY:n kannattajajäseneksi Postimaksu maksettu Suomessa Täytä alla oleva lipuke, niin lähetämme sinulle jäsenkortin, jolla voit maksaa jäsenmaksun. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Jäsenenä saat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Lähimmäinen -lehden. Jäseneksi voit liittyä kätevästi myös internetsivustolla Yhteystietoni Nimi: Lähiosoite: Kristillinen alkoholistija narkomaanityö ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Postiosoite:

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010 s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Uutisia syksyltä 2010 Nauru raikui Elojuhlissa Pekka Elomaa

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

-liike on ihmisen muotoinen

-liike on ihmisen muotoinen -liike on ihmisen muotoinen 4 2012 Yö-yhtyeen Olli Lindolm on sama mutta eri mies Kansalaisraati kokosi kemijärveläiset Muslimiäidin joulunodotus Nuoret viihtyvät Saunalahden tukiasuntoyhteisössä 4 12

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE 33 KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE TEIJA NUUTINEN ViaDia Joensuu ry 1 Sisällys 1 Saatteeksi... 4 2 ViaDia = diakonian kautta...

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS

REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS KRIS REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS Uusi vankeuslaki: Tupakointikielto ja haalarit käyttöön nro2 2015 Silta ryhmä: Mahdollisuus muutokseen YOUNGSTERSNuoret: Toiminnalla muutosta

Lisätiedot

Meillä on suunnaton onni

Meillä on suunnaton onni 2 2010 Tyttöjen leirillä oli tyttöjen juttuja Puuhaa ja peuhaa vauvan kanssa Meillä on suunnaton onni Asiaa näkövammaisista lapsista ja nuorista tässä numerossa 3 4 7 16 21 22 25 26 27 Pääkirjoitus Kannustavia

Lisätiedot

Kiitos teille äidit!

Kiitos teille äidit! Pääsky 4/2015 Rovaniemen seurakuntalehti 6.5.2015 Sinä joka kannoit minut maailmaan, lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan. Sinä joka hiljaa hoidit minua, silmissäsi ilo, valo hehkuva. Sinä joka jaoit vuodet

Lisätiedot

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan.

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti 2/2014 Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Kuntien panostus kolmannen sektorin toimintaan tuo moninkertaiset

Lisätiedot

Äiti hylkäsi mut hiekkalaatikolle. Mun tarina s. 8. Satakuntaa ei ole ilman Raumaa. Maakuntajohtaja Pertti Rajala haastattelussa s. 6-7.

Äiti hylkäsi mut hiekkalaatikolle. Mun tarina s. 8. Satakuntaa ei ole ilman Raumaa. Maakuntajohtaja Pertti Rajala haastattelussa s. 6-7. Äiti hylkäsi mut hiekkalaatikolle Mun tarina s. 8 Satakuntaa ei ole ilman Raumaa Maakuntajohtaja Pertti Rajala haastattelussa s. 6-7 Toivonviesti Rauman Seudun Katulähetys ry 1/2013 1 TOIMINNANJOHTAJAN

Lisätiedot

Valma- projekti 2007 2010 Tutkimusraportti Tiina Nykky Tammikuu 2009

Valma- projekti 2007 2010 Tutkimusraportti Tiina Nykky Tammikuu 2009 Että en minäkään esimerkiksi pienenä tyttönä toivonut että voi että kun minusta tulisi alkoholisti. Muutosvalmius ja kohtaamiset palvelujärjestelmässä päihdeasiakkaiden kokemina. Valma- projekti 2007 2010

Lisätiedot

KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS

KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS 1 KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA Suunnitelman laatijat: Työ- ja ohjausryhmät, yksikön vetäjä. Laadittu suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa syksy 2005-kevät 2006. 1. JOHDANTO...2 2.

Lisätiedot

mun koti on täällä kokemuksia ammatillisesti ohjatun yhteisöasumisen vakauttamismahdollisuuksista Valma-projekti 2008-2012 mun koti { 1 } on täällä

mun koti on täällä kokemuksia ammatillisesti ohjatun yhteisöasumisen vakauttamismahdollisuuksista Valma-projekti 2008-2012 mun koti { 1 } on täällä mun koti on täällä kokemuksia ammatillisesti ohjatun yhteisöasumisen vakauttamismahdollisuuksista Valma-projekti 2008-2012 mun koti { 1 } on täällä mun koti { 2 } on täällä mun koti on täällä Toimittaja:

Lisätiedot

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013 OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013 LOPPURAPORTTI Sauli Suominen Merja Tuominen Karri Blommila 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1. Tavoitteet...

Lisätiedot

Sisältö: Merja Mäensivu on vuoden sairaanhoitaja. Ota talteen LLKY:n palveluluettelo 2011-2012

Sisältö: Merja Mäensivu on vuoden sairaanhoitaja. Ota talteen LLKY:n palveluluettelo 2011-2012 SUUPLARI Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tiedotuslehti 1/2011 Merja Mäensivu on vuoden sairaanhoitaja Lue lisää sivulta 12. Sisältö: Palvelut ovat tärkeimmät, sivu 2 Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun 1/2012 Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun Merikoski jää historiaan Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa Matti Anttonen johtaja Työkyky Kuntoutuspoliittinen

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi

Lisätiedot

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti lokakuu 3/2012 Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Timo P. Nieminen aikoo ensi s.

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa.

Yhteistyössä on voimaa. Eloa Porvarintielle Yhteisten asioiden puolesta Teuvan Kokoomus lähtee tulevaan kunnallisvaaliin vain ja ainoastaan voitto mielessä. Vaalityöryhmä aloitti työnsä helmikuussa suunnittelukokouksella. Takataskussa

Lisätiedot

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ SOS-LAPSIKYLÄÄN SIJOITETTUJEN LASTEN SOSIAALISET VERKOSTOT Pro gradu -tutkielma Sonja Vanhanen 83199 Syksy 2009 Sosiaalipolitiikan laitos Turun yliopisto TURUN YLIOPISTO Sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Päihdetyön erikoislehti 2/2013. Hyvä katkaisuhoito. Asiakkaiden mielipiteitä. Korvaushoidon tuloksellisuus. Asiakastyöhön oppia simuloimalla

Päihdetyön erikoislehti 2/2013. Hyvä katkaisuhoito. Asiakkaiden mielipiteitä. Korvaushoidon tuloksellisuus. Asiakastyöhön oppia simuloimalla Hyvä katkaisuhoito Asiakkaiden mielipiteitä Päihdetyön erikoislehti 2/2013 Korvaushoidon tuloksellisuus Asiakastyöhön oppia simuloimalla 2/2013 Päihdetyön erikoislehti Eine Isotalo Äidin työssä 6 16 Tiimi

Lisätiedot