Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana"

Transkriptio

1 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle?

2 Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS Penni penniltä tiili tiileltä 3 UUTISIA Tuija Brax SOS-lapsikyläsäätiön puheenjohtajaksi, 3xvastaus, Sandra Dovalo laulaa lasten maailmasta, talvisia tapahtumia. Penni penniltä tiili tiileltä Suomen SOS-lapsikylät eivät olisi viisikymmentä vuotta sitten alkaneet rakentua ilman ihmisten halua auttaa menetyksiä kokeneita lapsia. Lahjoitusvaroilla ei ainoastaan rakennettu koteja, vaan ensimmäisinä vuosikymmeninä myös maksettiin lapsien hoitamisesta aiheutuneet kulut. Jokaisella lahjoituksella oli taloudellinen merkityksensä, mutta myös sosiaalinen jatkumo, mikä on auttanut lapsikylää vastaamaan aina uusiin haasteisiin. Tämä lehti on tarkoitettu teille lahjoittajille, lastensuojelijoille. Uudistuneen lehden kautta toivomme välittävämme viestejä siitä, mitä tuellanne saadaan aikaan. Haluamme myös kertoa, miksi tukea tarvitaan ja missä tarve kulloinkin on suurin. Voimme jokainen osaltamme edistää ja turvata lasten hyvinvointia. Onnellisimpia ihmisiä ovat ne, jotka huomaavat olevansa osa suurempaa tarinaa. Tarinaa, jossa merkityksellistä on tukea heikompia ja tehdä tekoja, joista muut hyötyvät. Maailma olisi parempi paikka elää, jos oman edun tavoittelun sijaan muistaisimme kysyä useammin, miten minä voin auttaa muita. Tänä päivänä lahjoituksilla mahdollistetaan edelleen kotien perustaminen. Nyt myös lapsen edun ja kestävän kehityksen mukaisesti integroituina kaupunkialueille. Kehitämme myös toimintamalleja, joilla voimme ehkäistä lasten huostaanottoja ja tukea perheitä riittävän varhain. Biologisten vanhempien kuntouttamista ja perheen jälleenyhdistämistä tulee lisätä. SOS-lapsikylä näkee lapset ja perheet erilaisina ja yksilöllistä tukea tarvitsevina. Siksi panostamme tuen räätälöintiin. Haluamme mahdollistaa pysyvät ihmissuhteet ja toimia pitkäjänteisesti lasten ja perheiden rinnalla kulkien. Visiostamme, että jokainen lapsi saa kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa, emme tingi. Mahdollistetaan yhdessä lapselle arvokas elämä. JARI KETOLA 5 PUHEENVUORO Hyvinvointia lapsiperheisiin! 6Lapsikylässä oli turvallista kasvaa. Kolmen sisaruksen selviytymistarina. 9Kylä asuu sydämessä. Kai Lomma on johtanut Lapin SOS-lapsikylää yli 30 vuotta. Haitin lapset uuden alun edessä. 12 Kolmas SOS-lapsikylä avautui maanjäristyksestä toipuvalla Haitilla. 14 LAHJOITTAJA Olen helpottunut ja iloinen. Elisa teki testamenttilahjoituksen. Lapset tarvitsevat apuasi. 15 Miten voit auttaa? FACEBOOK facebook.com/soslapsikyla Katso yhdessä yli tykkääjämme kanssa uusimmat kuulumisemme ja osallistu keskusteluun! TWITTER twitter.com/soslapsikyla Puheenaiheita meiltä ja maailmalta nopeampaa tempoa kaipaaville. VIMEO vimeo.com/user YOUTUBE youtube.com/user/soslapsikyla Viimeiset kuulumisemme videomuotoisena. INSTAGRAM instagram.com/soslapsikyla Kuvia ja fiiliksiä kylistämme ja toiminnastamme ympäri maailman. JULKAISIJA SOS-Lapsikylä Snellmaninkatu 13, HELSINKI, puh. (09) PÄÄTOIMITTAJA Jari Ketola TOIMITUSSIHTEERI Pirkko Soininen OS/G Viestintä TOIMINNANJOHTAJA Jari Ketola ULKOASU JA TAITTO Mikko Koistinen OS/G Viestintä KANSIKUVA Riikka Hurri PAINO Hansaprint, ISSN OSOITTEENMUUTOKSET (09) , 2 KUULUMISIA

3 Tuija Brax SOS-lapsikyläsäätiön puheenjohtajaksi SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Tuija Brax. Brax tuntee aiemman kokemuksensa myötä hyvin lastensuojelua ja säätiöiden toimintaa sekä meneillään olevaa SOTE-uudistusta. Olin hyvin iloinen, kun minua pyydettiin tähän tehtävään. Toinen isoäideistäni oli niin sanottu huutolaislapsi, mikä saattaa olla yksi perussyy siihen, että lastensuojelu on aina ollut yksi mielenkiintoni kohde. Toinen isoäitini taas oli aktiivinen SOS-lapsikylän tukija, joten siltäkin osin tuntui kuin jokin ympyrä olisi sulkeutunut, toteaa Tuija Brax. Uuden puheenjohtajan mukaan SOS-Lapsikylällä on monta tärkeää roolia, joista tunnetuin on kotimaan lapsikylätoiminta. Sijoitetuille lapsille annetaan turvallinen kasvuympäristö, jossa sekä lapset että tärkeää työtä tekevät lapsikylän vanhemmat saavat tukea toisista kylän vanhemmista sekä laajemmin organisaatiosta. Olemme myös kansainvälinen toimija niin lastensuojelun edistäjänä kuin kehitysyhteistyössä ja kummilapsitoiminnassa. Kummien avulla kymmenet tuhannet ilman vanhempiensa hoivaa jääneet lapset saavat mahdollisuuden asua lapsikyläperheissä yli sadassa maassa. Viimeiset neljä vuotta Brax on johtanut eduskunnan tarkastusvaliokuntaa, joka teki lähes vuoden kestäneen suurtarkastuksen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimia. Tarkastusvaliokunta teetti kattavan tutkimuksen ja kuuli lähemmäs sataa asiantuntijaa. Tarkastushavainnot olivat osittain surullisia muun muassa siksi, että meillä on merkittäviä ryhmiä lapsia, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etenkin mielenterveys- ja päihdeongelmaisessa ympäristössä kasvavien tai muutenkin rikkinäisissä olosuhteissa elävien lasten riskit päätyä koulutuksen ja työn ulkopuolelle ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna aivan liian suuria. Lohdullista sen sijaan oli se, että suurin 4202 osa lapsistamme voi paremmin kuin koskaan ennen. Tarkastuksessa kävi ilmi, että sillä rahalla, jonka yhteiskunta käyttää kokonaisuudessaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja syrjäytyneiden tukemiseen voitaisiin aivan hyvin saavuttaa nykyistä huomattavasti parempia tuloksia, jos tuki annettaisiin ajoissa ja riittävän konkreettisesti lapsen arjessa ollen. Brax aloitti kautensa vuoden alussa, jolloin myös SOS-Lapsikylä ry:n palvelutoiminta siirtyi SOS-lapsikyläsäätiölle. KOONNEET Matti Liuhto, Tarja Rehnström ja Pirkko Soininen Meillä on merkittäviä ryhmiä lapsia, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. lasta sijoitettiin kiireellisesti Määrä kasvoi 6,6 % vuodesta RUSETTI- LUISTELUA YSTÄVÄN- PÄIVÄNÄ Vihannin SOS-lapsikylä järjesti helmikuussa jälleen perinteisen rusettiluistelun. Idea rusettiluistelusta lähti aikoinaan siitä, että halusimme järjestää kylän lapsille mukavan tapahtuman, joka samalla tukisi heidän ystävyyssuhteitaan. Nyt ystävyyssuhteiden merkitys vielä korostui, koska luistelu ajoittui ystävänpäivään, kertoo Vihannin lapsikylän vastaava ohjaaja NIINA POLOJÄRVI. Kylän lapset saivat kutsua rusettiluistelutapahtumaan ystävien lisäksi myös vanhempansa. Luistelun lomassa kuuntelimme musiikkia, pelasimme jääkiekkoa, kisailimme ja leikimme. Lisäksi oli makkaranpaistoa kodalla, kertoo Niina. Rusettiluistelu järjestettiin kahdessa osassa: ensin pienille lapsille ja heidän ystävilleen, sen jälkeen isommille lapsille ja heidän kavereilleen. Ehkäisevien palvelujen vahvistamisen tarpeesta on puhuttu kauan. Nyt tähän tarpeeseen vihdoin vastataan. Sosiaalihuoltolain tavoitteena on mahdollisimman tehokas, lyhytaikainen tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Peruspalveluministeri SUSANNA HUO- VINEN uuden sosiaalihuoltolain koulutuskierroksella Porissa Uutisia KUULUMISIA 3

4 Uutisia Talvirieha Tampereella Tampereen SOS-lapsikylä järjesti ystävänpäivänä talviriehan Vuores-talon puistossa ja pallokentällä. Ohjelmassa oli poniratsastusta, ohjattuja leikkejä, köydenvetoa, lumiveistoskilpailu ja rusettiluistelua. Tapahtuma oli avoin kaikille Vuoreksen alueen lapsiperheille. Pirkanmaan Osuuskauppa oli mukana talviriehassa ja tarjosi juhlijoille makkaraa ja mehua. Lisäksi juhlijoita ilahdutti onnenpyörä, jossa oli Fazerin, Dr.Oetkerin ja Pirkanmaan Osuuskaupan lahjoittamia palkintoja. Taloudellisen tuen ohella yrityskumppanimme tukevat monella muullakin tavalla toimintaamme. Olemme tästä erittäin kiitollisia, toteaa Tampereen SOS-lapsikylän ELISA MUURINEN. 3xvastaus KERRO YKSI TÄRKEÄ TOIMENPIDE, JOTA LASTENSUOJELUSSA PITÄISI TEHDÄ Lapsiasiainvaltuutettu TUOMAS KURTTILA Lastensuojeluntarve vähenee, kun pidetään huolta perheiden jaksamisesta, tukemisesta ja voimavaroista. Tässä tehokas keino on lapsiperheiden kotipalvelu. Se aivan tavallinen apu arkeen. Länsirannikon upeat Oriflame-edustajat keräsivät Porin hyväntekeväisyystilaisuudessa 3.2. huikean euron potin SOS- Lapsikylälle. Lämmin kiitos osallistujille! Ohjelmajohtaja HANNA HEINONEN Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelujärjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta, siksi on erittäin vaikeaa nimetä yhtä toimenpidettä, josta aloittaa lastensuojelun uudistaminen. Lastensuojelun tulisi kehittyä suuntaan, jossa sen toiminta on entistä ennakoivampaa ja vastaa niihin palvelutarpeisiin, joita lapsilla ja perheillä on. Korostaisin myös perheiden kanssa tehtävän työn merkitystä ja mahdollisuutta. Lapsikylävanhempi MIMMU JÄÄSKELÄINEN Tapiolan SOS-lapsikylä Mielestäni lastensuojelussa pitäisi kuulla lasta myös silloin, kun lapsen on vaikea ilmaista itseään. Esimerkiksi tapaamisiin liittyvissä asioissa lapsi on lojaali kaikkia osapuolia kohtaan, koska hän pelkää jonkun osapuolen loukkaantuvan. Aikuisten tehtävä on kuunnella ja ottaa huomioon lapsen psyykkisen kasvun kannalta tärkeät asiat. Rohkeasti lapsen puolesta -mitali todellisille selviytyjille SOS-Lapsikylä jakoi viime vuoden lopussa kolme Rohkeasti lapsen puolesta -mitalia. Yksi tämän vuoden mitaleista myönnettiin Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö JOHANNA BARKMANILLE ja hänen käynnistämälleen Selviytyjät-tiimille. Tiimin nuorilla on lastensuojelun sijaishuollosta omakohtaisia kokemuksia kolmelta eri vuosikymmeneltä. Toiminnassaan tiimi työstää ja tuo esiin kysymyksiä, sudenkuoppia ja pohdintoja, joita nuoret elämässään kohtaavat ja välittää rohkeasti sekä omia että muiden nuorten viestejä työntekijöiden ja päättäjien kuultaville. Uskon lujasti, että jokainen lapsi ja nuori haluaa selviytyä. Meidän aikuisten tehtävänä on etsiä yhdessä lasten ja nuorten kanssa niitä voimavaroja ja keinoja, jotka avaavat ovia ja auttavat eteenpäin, Johanna Barkman Pesäpuusta sanoo. Mitali myönnettiin myös FAZERILLE, joka on jo yli neljän vuosikymmenen ajan tukenut lapsikylien lasten ja nuorten elämää. Lisäksi mitalin sai SOS-Lapsikylän perustajajäseniin kuuluva VEIKKO PÖYHÖNEN. Hän oli aktiivisena jäsenenä Kristillisissä Ylioppilaissa, joka oli yksi kantavista voimista SOS-lapsikylätoiminnan Suomeen saamisessa. ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitali myönnetään vuosittain korkeintaan kolmelle yksityishenkilölle tai yhteisölle, jotka ovat edistäneet yhdistyksen tarkoitusta tai rohkealla toiminnalla mahdollistaneet lasten paremman elämän. 4 KUULUMISIA

5 POROJA JA LASKETTELUA Tapiolan SOS-lapsikylä teki helmikuussa hiihtolomaretken SOS-Lapsikylän omaan leirikeskukseen Oravanpesälle Pelloon. Matka taittui yöjunalla mennen tullen. Riehakkaan viikon aikana lapset tutustuivat muun muassa porotilaan, pärisyttelivät moottorikelkoilla laavulle makkaranpaistoon, kävivät Ritavalkeassa ja Ruotsin puolella Svansteinin hiihtokeskuksessa laskettelemassa. Viikon kohokohta oli ehkä monen mielestä karkkiretki Ruotsin puolelle. Perinteeksi on jo muodostunut, että lapsikylät vuorollaan käyvät Pellossa hiihtolomalla. Nyt mukana oli 11 aikuista ja 26 lasta. UUSI VUOSI JUHLIEN VASTAAN Kaarinan SOS-lapsikylä järjesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa ohjelmallisen uudenvuoden tapahtuman. Aloitimme illan kuudelta yhteisellä ruokailulla, jonne saapuivat oikeastaan kaikki kylän asukkaat. Lapset olivat yhdessä valmistaneet ruuan, muun muassa tortilloja, koristelleet tilan ja kattaneet, kertoo kylän ohjaaja SASKA LINTUNEN. Ruokailun jälkeen valettiin yhdessä tinaa, kokemus oli monelle ensimmäinen. Sen jälkeen keräännyttiin ulos seuraamaan yli puoli tuntia kestänyttä ilotulitusta. Myös naapuruston väki tuli paikalle upeiden ilotulitteiden houkuttelemana. Kymmeneltä illalla alkoi vielä nuorille yökyläily. He kokoontuivat yhteistiloihin herkuttelemaan, katsomaan leffoja ja pelaamaan salibandya. Tapahtuma vahvisti yhteisöllisyyttä. Oli myös hienoa, että saimme houkuteltua nuoret jäämään kylään koko yöksi sen sijaan, että he olisivat lähteneet kaupungille juhlimaan. Olemme luoneet uuden perinteen, jota varmasti jatketaan myös ensi vuonna, kertoo Saska. SOS-LAPSIKYLÄN YSTÄVÄNPÄIVÄ KAMPANJA Sandra Dovalo tiedostaa, että yli lasta ei voi asua omassa kodissaan, ja että lähes lasta tarvitsee muuta lastensuojelun apua ja tukea. Ystävänpäivänä käynnistyi SOS-Lapsikylän kampanja, jossa huippulahjakas 11-vuotias laulaja SANDRA DOVALO laulaa koskettavasti lasten maailmasta. Kampanjan lähtökohtana on Sandran ymmärrys siitä, että kaikilla lapsilla asiat eivät ole läheskään niin hyvin kuin niiden pitäisi olla. Yli lasta ei voi asua omassa kodissaan. Lisäksi lähes lasta tarvitsee muuta lastensuojelun apua ja tukea. Sandra muistuttaakin meitä aikuisia jokaisen lapsen oikeudesta turvalliseen lapsuuteen. Kampanjan aikana Sandra on kertonut ajatuksiaan videoblogeissa lapsille ja SOS-Lapsikylälle tärkeistä aiheista. Voit seurata kampanjaa SOS-Lapsikylän Facebookissa Puheenvuoro Kati Palsanen SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Hyvinvointia lapsiperheisiin! apsiperheitä tuetaan usein vasta sitten, kun jotakin ikävää on jo tapahtunut. Joskus avun saaminen vaatii paljon ikäviä tapahtumia, ennen kuin tarvittava apu järjestyy. Tämä on tietenkin inhimillisesti ajatellen ikävää, mutta myös taloudellisessa mielessä järjetöntä. Tämän ongelman ratkaisemiseen SOS-Lapsikylä on lähtenyt kehittämään uudenlaista toimintamallia, jossa ongelmien etsimisen sijaan keskityttäisiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Haaste on suuri, mutta jo nyt tiedämme, mille ajattelulle uusien ratkaisujen tulisi perustua. Jotta perheet tulisivat autetuiksi riittävän varhain, on selvää, että auttamistyön pitää perustua nykyistä joustavampiin ja ainutlaatuisempiin palveluihin. Lisäksi meidän pitää pystyä rakentamaan peruspalveluista, kuten neuvolasta, varhaiskasvatuksesta ja kouluista selkäranka, johon erikoistuneemmat palvelut ja auttamisen muodot tulevat kulloisenkin tilanteen mukaan avuksi. Kolmanneksi voisi nostaa esille paikallisyhteisöjen vahvistamisen, jotta ihmisten välille syntyisi luonnollisesti kanssakäymistä ja vertaistuki mahdollistuisi nykyistä paremmin. Samalla, kun SOS-Lapsikylä haluaa olla uudistamassa suomalaista yhteiskuntaa lapsiperheiden hyvinvointia edistäväksi, haluamme myös uudistaa SOS-Lapsikylää. Tulemme olemaan entistä enemmän luomassa hyvinvoinnin edistämisen edellytyksiä suomalaisiin kuntiin uudenlaisten palveluiden ja yleishyödyllisen toiminnan muodossa. KUULUMISIA 5

6 Lapsikylässä oli turvallista kasvaa Maria, Angeline ja Lauri viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa Punkaharjun SOS-lapsikylässä. Kodinomainen ympäristö tarjosi turvaa ja hyvät eväät elämään. TEKSTI Pirkko Soininen KUVAT Riikka Hurri unissa paistuu maailman paras pannukakku. Sillä google-haulla Maria on reseptin löytänyt ja ihan kohta voimme myös itse todeta, että näin on. Tässä perheessä on rakkautta osoitettu aina tarjoamalla herkullista ruokaa. Näin tekivät aikoinaan sekä Marian, Angelinen ja Laurin mummi että lapsikylä-äiti SIRKKA. Nyt tapa on periytynyt sisaruksille. Sirkka opetti meidät tekemään kunnon perunamuusia, johon tulee kunnolla kermaa ja voita, Angeline nauraa. 6 KUULUMISIA

7 Sirkka opetti meidät tekemään kunnon perunamuusia, johon tulee kunnolla kermaa ja voita. Lapsikylä on lapselle ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin lastenkoti. Elämä lapsikylässä on kodinomaista ja turvallista. Siinä on jatkuvuutta, iloa ja lämpöä, kertovat Angeline, Lauri ja Maria. Eikä kukaan taatusti muuttanut pois Sirkan luota, ennen kuin osasi tehdä hyvää pullaa, Laurikin sanoo. Olemme kokoontuneet Marian kauniiseen espoolaiskotiin kahville. Siskokset hääräävät keittiössä ja kantavat tarjolle karjalanpiirakoita, kinkkua, vihanneksia, pullapitkon, keksejä, hedelmiä, pähkinöitä ja pannukakun. Ketä me juhlimme, Lauri huikkaa. Voimme juhlia uudestaan Angelinea, joka valmistui muotoilijaksi viime keväänä, Maria nauraa. Tai ehkä me juhlimme yhdessä tätä sisarusparvea, joka sijoitettiin Punkaharjun SOS-lapsikylään Aina kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elämä ei kulje onnellisia latuja, mutta nyt voimme onneksi muistella hyviä asioita. MUMMI RAKASTI JA HOITI Kukaan sisaruksista ei muista tarkasti päivää, jolloin he muuttivat lapsikylään, mutta hämmennyksen he muistavat. Olimme käyneet kerran aikaisemmin tutustumassa lapsikylään, joten kun muutimme, luulin, että olimme jälleen vain kylässä, mutta sitten me jäimmekin sinne asumaan, muistelee Angeline, joka oli lapsikylään muuttaessaan 4-vuotias. Maria oli 9- ja Lauri 3-vuotias. Ennen lapsikylää he asuivat vuoden Varkaudessa lastenkodissa. Minä en olisi halunnut millään muuttaa pois kotoa, enkä varsinkaan Varkaudesta Punkaharjulle. Jouduimme jättämään rakkaan mummin ja hänen siskonsa sekä toki myös kaverit. Onneksi sentään me sisarukset saimme pysyä yhdessä, Maria sanoo. Ennen huostaanottoa lapset asuivat mumminsa luona Varkaudessa. Samassa taloudessa asui myös äiti, joka ei kyennyt huolehtimaan lapsistaan. Niinpä lasten hoitaminen jäikin iäkkään mummin ja hänen sisartensa harteille. Vietimme kaikki kesät mummin siskojen maatilalla: siellä oli lehmiä, hevosia ja lääniä leikkiä. Erityisesti maalta meillä on tosi hyviä muistoja. Muistan sen lämpimän maidon, joka maistui ihan kamalalta. Mutta herkkua oli se pullamössö, johon laitettiin pullan lisäksi vähän kahvia, maitoa ja sokeria, Angeline kertoo. Mummi oli niin iloinen ja rauhallinen ihminen. En muista, että hän olisi koskaan menettänyt hermojaan. Kyllä mummi oli ainakin minulle äiti, koska hän antoi turvaa ja rakkautta. Biologinen äitimme ei pystynyt epävakautensa takia kantamaan vastuuta meistä, toteaa Maria. HUOSTAANOTTO HÄMMENSI Marialla ja Angelinella on yhteinen ulkomaalainen isä ja Laurilla suomalainen isä, jonka kautta hänellä on myös kaksi velipuolta. Marian ja Angelinen äiti ja isä olivat kahteen otteeseen naimisissa ja yrittävät asua Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Saksassa ja Turkissa, mutta mistään ei oikein tullut mitään. Monien sijoitettujen lasten taustalla on tosi raskaita kohtaloita, mutta näiden sisarten varhaislapsuuteen ei onneksi kuulunut päihteitä ja väkivaltaa. Lopulta sosiaalitoimi kuitenkin päätti, että mummi oli liian iäkäs huolehtimaan kolmesta pienestä lapsesta ja heidät huostaanotettiin. Emmehän me sitä silloin ymmärtäneet. Tilanne hämmensi. Meidän näkökulmasta mummi pärjäsi ihan hyvin, rakasti ja huolehti. RAJOJA JA RAKKAUTTA Uudessa kodissa lapsikylä-äiti Sirkasta tuli lapsille vähitellen tärkeä äitihahmo. Sirkka oli tomera ja piti jöötä. Meillä lapsikyläkodissa oli tiukka kuri ja säännöt, mutta sehän oli tietysti ihan ymmärrettävää. Meitä oli kuusi sisarusta, joten ohjat piti pitää tiukasti käsissä. Punkaharjun SOS-lapsikylässä oli silloin yhdeksän kotia, joissa kussakin asui noin viisi lasta. Se tarkoitti sitä, että pihapiirissä juoksenteli aina viitisenkymmentä eri-ikäistä lasta. Se oli kaikista mahtavinta. Aina oli kavereita pihaleikkeihin: saatiin pesäpallo- tai futisjoukkue hetkessä kasaan. Kaikilla lapsilla oli kavereita sekä lapsikylässä että sen ulkopuolella. Laurille lapsikyläveljistä tuli hyvin läheisiä. Kukaan ei muista varsinaisesti kohdanneensa kiusaamista sen takia, että he asuivat lapsikylässä. Lapsikylästä saimme todella hyvät eväät elämään: opimme siivoamaan, laittamaan ruokaa ja huolehtimaan muutenkin arkisista asioista. Kaikki kolme pitävät lapsikylään sijoittamista parhaimpana vaihtoehtona vaikeassa tilanteessa. Kylässä oli ihanaa ja turvallista elää. Lapsikyläsisaret ovat meille ihan oikeita siskoja ja veljiä. Lauri pitää eniten yhteyttä Sirkkaan ja lapsikyläsisaruksiin. Kun on kasvanut yhdessä, on helppoa ja vaivatonta jutella. YHTEYS ÄITIIN LÄHES KATKESI Tuohon aikaan, 1980-luvulla, ei vielä pidetty tärkeänä sijoitettujen lasten yhteydenpitoa biologisiin vanhempiin. Mummi, äiti ja mummin siskot kävivät meitä katsomassa muutaman kerran vuodessa ja kesällä matkustimme päiväksi mummin luokse. Ajat ovat tässä suhteessa muuttuneet. Nyt SOS-Lapsikyläkin satsaa siihen, että yhteys KUULUMISIA 7

8 Lasten biologinen äiti otti paljon valokuvia silloin harvoin, kun tapasi lapsiaan. Kuvat tuovat mieleen monia hyviä muistoja mummin luota maalta ja lapsikylästä. biologisiin vanhempiin pyritään pitämään mahdollisimman tiiviinä. Tämä tukee lasten identiteetin muodostumista eikä ole niin raskasta biologisille vanhemmille. Nykyään soittelemme silloin tällöin biologiselle äidillemme. Mummi kuoli joitakin vuosia sitten. Häneen ja hänen sisariinsa varsinkin Maria piti tiiviisti yhteyttä viimeiseen asti. Viime vuosina sisarukset ovat ottaneet yhteyttä Facebookin kautta serkkuihinsa ja yksi ihka oikea sukukokouskin on pidetty. JÄLKIHUOLLOLLA ON SUURI MERKITYS Kun Maria täytti 16 vuotta, hän muutti Helsinkiin opiskelemaan ja asettui asumaan Mimmilään, silloiseen SOS-Lapsikylän oppilaskotiin. Se oli turvallinen paikka aloittaa itsenäistyminen. Työntekijät asuivat Mimmilässä meidän kanssamme. HILLEVI, HILKKA ja MINNA olivat valtavan ihania ihmisiä ja heistä tuli minulle tavattoman tärkeitä. Pidän edelleen tiiviistä yhteyttä Hilleviin ja hän on lasteni kummi. Minulle Mimmilässä asuminen oli sijoitukseni parasta aikaa. Harmi, ettei sitä enää ole olemassa, Maria muistelee. Myös Angeline muutti peruskoulun jälkeen isosiskon perässä Helsinkiin ja Laurikin sen jälkeen, kun oli opiskellut ravintola-alaa Savonlinnassa ja käynyt armeijan. Sisarukset kiittävätkin SOS-Lapsikylän jälki- ja jatkohuoltoa eli tukea itsenäiseen elämään siirryttäessä. Jokaista nuorta tuetaan siihen asti, kun he ovat opiskelleet ensimmäisen ammatin. Tuki tarkoittaa tukea asumisessa ja henkistä tukea esimerkiksi niin, että työntekijöiltä voi aina kysyä neuvoja. Myös lapsikylävanhempien jaksamisesta pidetään huolta ja heitä tuetaan tärkeässä työssään. Lapsen kannalta taas on merkittävää, että ihmiset eivät lapsikylässä vaihdu samalla tavalla kuin työntekijät esimerkiksi lastenkodeissa. Tämäkin luo turvaa, Maria sanoo. VASTUULLINEN VANHEMMUUS Maria on naimisissa ja hänellä on lapsia. Lauri on kauppias ja hänelläkin on yksi lapsi. Angelinella ei ole vielä lapsia, mutta hänen perheensä on oma yritys Angeline Jae. Päätös lähteä opiskelemaan kenkäsuunnittelijaksi tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Oma mallistoni on juuri nyt tulossa markkinoille ja olen asiasta hirvittävän innoissani, Angeline kertoo. Olemme tällä hetkellä onnellisia, kaikki toteavat hymy huulillaan. Maria sai ensimmäisen lapsensa vasta 35-vuotiaana. Halusin ensin elää vapaasti ja vasta sitten sitoutua lapsiin. Minulle oli tärkeää, että löysin rinnalleni rakastavan kumppanin ja lapsilleni hienon isän. Lapset ovat ihania, mutta heidän hoitamisessaan on paljon työtä. Uskon, että kaikki vanhemmat tekevät parhaansa, mutta jotkut tarvitsevat lasten kasvatukseen myös ulkopuolista tukea ja apua. 8 KUULUMISIA

9 Kylä asuu sydämessä Lapin SOS-lapsikylän johtaja Kai Lomma on tehnyt lastensuojelutyötä 35 vuotta. Yli sata lasta maailmalle ohjannut Kai nauttii edelleen arjen pienistä askelista, joilla saadaan nuori eteenpäin elämässä. KUULUMISIA 9

10 Lapsikylä voi katkaista sijoituskierteen, koska meillä rakenne on joustava. TEKSTI Johanna Pelto-Timperi KUVAT Lapin SOS-lapsikylä Lapin SOS-lapsikylässä on kuusi kodikasta omakotitaloa. Lasten kanssa tehdään yhdessä paljon retkiä Lapin kauniiseen luontoon. ai oli kolmilapsisen perheen nuorimmainen. Kun hän alkoi oireilla lapsena, osasivat vanhemmat hakea tukea Tampereen lastensuojelusta. Apu kantoi perheen eteenpäin. Tämä tapahtumaketju käynnisti innostuksen lastensuojelutyöhön. Opiskelin sosiaalipsykologiksi ja ensimmäinen työpaikkani oli 70-luvun lopulla Raholan vastaanottokodissa ohjaajana. Vastaanottokodissa töitä tehtiin vuoroissa, ja asiat ja tilanteet jäivät usein kesken työvuoron päättyessä. Kai halusi työhön kokonaisvaltaisempaa otetta, jolloin olisi mahdollisuus vaikuttaa enemmän. Tähän tuli mahdollisuus, kun vastavalmistuneessa Lapin SOS-lapsikylässä Ylitorniolla tuli kasvattajan eli nykyisen ohjaajan paikka auki. Olimme vaimon kanssa suunnitelleet Lappiin muuttoa, joten ratkaisu oli selvä. Näin pääsin mukaan uuden paikan toimintaan ja sain olla alusta asti rakentamassa kyläyhteisöä. Lomman perhe on toiminut myös lapsikylässä sijoitettujen lasten sijaisperheenä, kun keväällä 1980 oli yksi koti vailla vanhempia. Johtajan talossa perhe asui vuoteen 2008 asti. Olimme sijaisperheenä muutaman kuukauden. Ratkaisu oli tilapäinen, koska siihen aikaan eivät vielä avioparit saaneet toimia yhdessä lapsikylävanhempina. HYVÄ PAIKKA KASVAA Lapin SOS-lapsikylässä on kuusi taloa. Vuoden alussa kylässä asui sijoitettuna 20 nuorta tai lasta. Muunlaista lastensuojelun tukea tarvitsevia lapsia käy kylässä viikonloppuisin ja leireillä 15 lasta. Niin sanotun avohuollon rooli on viime vuosina voimistunut. Kylään olisi tulossa enemmän lapsia, mitä voidaan ottaa vastaan. Meidän pitää arvioida resurssimme ja pohtia, kuinka paljon lapsia voi olla, jotta voimme vielä auttaa. Huostaanotoissa iso haaste on, että löytyy paikka, joka vastaa parhaiten lapsen tarpeisiin. Jos hoitopaikka vaihtuu usein, eivät lapset pääse kiintymään, kun heitä siirretään paikasta toiseen. Lastensuojelussa kartoitetaan ensin aina mahdollisuus tukea perhettä heidän omassa kodissaan. Kain mielestä ennaltaehkäisyyn panostava työ on hyvä kehityssuunta. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa pohditaan, mikä on lapsen paras. Kai toteaa, että lapsikylän etu on, että se voi vastaanottaa isojakin sisarussarjoja. Lapsille ja vanhemmille on tärkeää, että sisarukset voivat olla yhdessä. Tämän myötä lapsikylän vanhemmat voivat olla myös luontevasti tekemisissä lasten perheen ja suvun kanssa. RATKAISU SIJOITUSKIERTEESEEN Huostaanottojen taustat ovat Kain mukaan pysyneet samoina. Tyypillisimmät syyt ovat päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja lapsen perustarpeiden laiminlyönti. Lapissa syyt ovat ihan samat kuin muuallakin Suomessa. Eniten on muuttunut se, että perheiden kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä kuin esimerkiksi 80-luvulla. Silloin lapsi saattoi käydä kotonaan ehkä kerran vuodessa ja vanhemmat kävivät lapsikylässä pari kertaa. Nyt perheiden kanssa työskennellään tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Yli puolet lapsista sijoitetaan vastentahtoisesti, jolloin kunnan sosiaalitoimessa on arvioitu lapsikylän olevan paras paikka lapselle. Osa tulee lapsikylään jostakin muusta hoitopaikasta, esimerkiksi sijaisperheestä. Lapsikylä voi katkaista sijoituskierteen, koska meillä rakenne on joustava, ja lapselle 10 KUULUMISIA

11 voidaan tarvelähtöisesti ja räätälöidysti antaa tukea. Lapsikylässä perhe saa yhteisön tukea lasten hoidossa. Usein sijaisperheet kokevat olevansa aika yksin. Lapsikylässä näin ei ole. TYÖTÄ YLI SUKUPOLVIEN Kun Kai miettii, mitä 35 vuoden aikana on tapahtunut lastensuojelutyössä, hän nostaa suurimmaksi muutokseksi juuri lapsen perheen ja suvun kanssa tehtävän yhteistyön lisääntymisen. Työ on nykyään myös monisukupolvista. Lapsi saattaa olla jo kolmannessa polvessa huostaanotettu, kun syrjäytymisen kierrettä ei ole saatu katkeamaan. Tämä on asia, johon yhteiskunnan pitäisi tarttua ja miettiä, mitä tilanteelle voi tehdä. Enää ei voida rajata tukea vain lapselle ja ajatella, että sijaishoito riittää. Pitää miettiä, miten vanhemmat, perhe ja suku voivat. Käänne tulee vain sitä kautta, että perhe voi hyvin. Yksi muutos SOS-lapsikyliin liittyen on se, että alkuaikoina ihmiset tulivat työhön mukaan hyväntekeväisyysajatuksella. Nyt työntekijöiltä vaaditaan alan koulutus. Parhaiten työssä onnistutaan, kun tieto ja sydän yhdistyvät, Kai pohtii. Byrokratia on vuosikymmenien aikana lisääntynyt lastensuojelussa. Toisinaan eteen tulee tilanteita, jolloin täytyy ihmetellä, onko tärkeämpää täyttää lomakkeita vai kohdata lapsi oikeaan aikaan riittävillä resursseilla. JÄLKIHUOLTO TUO TULOSTA Kai kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukemiseen eli niin sanottuun jälkihuoltoon. Asia on kirjattu lakiin, mutta kunnissa tulkitaan sen sisältöä hyvin eri tavoin. Kun nuori täyttää 18 vuotta, hän ajattelee, ettei rajoja enää ole. Kunnollinen jälkihuolto takaa, että nuorella on opiskelupaikka tai työpaikka ja asunto. Ilman tukea nuorelta saattaa helposti vapauden huumassa jäädä esimerkiksi koulu kesken. Lain mukaan nuoren perusasioiden toteutumista tulee seurata 21 ikävuoteen asti. Jos ote herpaantuu tässä vaiheessa, se voi olla juuri se herkkä hetki koko tulevaisuuden kannalta. Tuen pitää olla riittävää, jotta nuori saa itse tartuttua elämän syrjästä kiinni. Lapsi saattaa olla jo kolmannessa polvessa huostaanotettu. Lapin SOS-lapsikylä ja Murmanskin Kantalahden SOS-lapsikylä osallistuivat itsenäistyvien nuorten tukemiseen tähdänneeseen EU:n Kolarctic-kehityshankkeeseen. Projektissa mietittiin muun muassa sitä, miten henkistä tukea voidaan nuorille järjestää. Jälkihuollon laiminlyönti on lyhytnäköistä. Osin siitä syystä olemme ajautuneet monisukupolvisiin ongelmiin. Itsenäistyvien nuorten tilanteeseen keskittyi myös kaksivuotinen Suomen, Norjan, Venäjän ja EU:n Kolarctic-kehityshanke, jossa mukana olivat Lapin SOS-lapsikylä ja Murmanskin Kantalahden SOS-lapsikylä. Projektiin osallistui Suomesta ja Lapista vajaat 20 nuorta ja Venäjältä 74 nuorta. Projekti onnistui niin hyvin, että meillä on tarkoitus hakea uutta rahaa. Projektin avulla nuoret ovat saaneet enemmän huomiota ja apua arkielämän pulmien ratkaisuihin, kuten koulu- ja opintoasioihin ja ammatillisen henkisen tuen järjestämiseen. Ja siihen, ettei nuori ole jäänyt tyhjän päälle, vaan asioihin on voitu tarttua välittömästi niiden ilmaannuttua. Aivan ylimääräisenä asiana on voitu luoda kansainvälisiä kontakteja samassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin. Tapaamisten jälkeen kotimatkalle lähtö on usein viivästynyt, kun hyvästijätöt ovat kestäneet niin pitkään. AIKA ANTAA PERSPEKTIIVIÄ Kuinka voimia ja intoa on riittänyt 35 työvuoteen samassa kylässä? Parasta on itsenäistyneiltä nuorilta saatu palaute. Kun he ovat saaneet perspektiiviä elämäänsä, alkaa lapsikylässä vietetty aika näyttää erilaiselta. Vaikka nuori on aikanaan protestoinut sijaiskodin toimintaa eikä ole ymmärtänyt huostaanottoa, loksauttaa aika palaset kohdilleen. Tämä palaute on keskeinen asia työssä jaksamisessa. Toinen asia on, että saa työskennellä sitoutuneen ja motivoituneen henkilökunnan kanssa. Kain mielestä työssä on parasta, että saa ohjattua nuoria elämässä eteenpäin. Huostaanoton jälkeen arki pitää saada sujumaan. Myös lapsikylässä perusasioita ovat koulu ja harrastukset. Silloin työ voi tuntua raskaalta, jos ei päästä eteenpäin. Menetyksiltä ja surulta emme aina voi nuorten kanssa työskennellessä välttyä. Toisinaan Kai miettii myös työntekijöiden sitoutumista vanhemmuuteen. Ihmettelen, mikä on ollut ihmisten motiivi hakeutua meille vanhemmiksi. Ne ovat surullisia tilanteista, kun on tultu vain kokeilemaan, millaista olisi asua lapsikylässä ja sitten huomataan, ettei tämä ole meidän paikkamme. Jätetään työ ja sitä kautta rakennettu perhe. Kun asiaa lähestyy lapsen näkökulmasta, on tilanne raskas. Lapsi on ehtinyt kiintyä kylävanhempiin, jotka yllättäen hylkäävät. Tämän jälkeen lapsen on vaikeaa alkaa rakentaa uutta luottamussuhdetta, kun hylkäämiskokemuksia on jo monia. Uusien vanhempien on aina vaikeampi aloittaa työtään. LAPSIKYLIIN LUOTETAAN Lapsikylän toiminnan onnistumiselle Kai antaa arvosanan hyvä. Vuosikymmenten aikana toiminta on kehittynyt ja työn sekä kylien arvostus on kasvanut. Tavasta toimia on otettu mallia myös muuhun lastensuojelutyöhön. Saamme sijoittajakunnista viestiä, että meihin luotetaan. Kai toivoo kuitenkin suuren yleisön mielipiteen muuttuvan niin, että lastensuojelu kokonaisuudessaan nähtäisiin positiivisena asiana. Vaikka julkisuudessa kerrotaan lastensuojelutyön hyvistä tuloksista, ihmiset näkevät asiassa usein vain pimeän puolen. Sehän on iloinen asia, kun voidaan auttaa lapsi ja nuori ongelmien yli ja oman elämän alkuun. KUULUMISIA 11

12 Viisi vuotta sitten Haitia ravisutti kohtalokas maanjäristys. Monet hyväntekeväisyysjärjestöt riensivät paikalle auttamaan, näin myös SOS-Lapsikylä. Sittemmin moni avustusjärjestö on lähtenyt saarelta, mutta SOS-Lapsikylä on jatkanut jälleenrakentamista. Tammikuussa avautui uusi SOS-lapsikylä. Haitin lapset uuden alun edessä Asuttuaan siirtymävaiheen talossa Nicole ja hänen SOS-lapsensa muuttivat upouusiin tiloihin Les Cayesiin. ENGLANNINKIELISESTÄ MATERIAALISTA EDITOINUT Elina Suhanko KUVAT SOS-Lapsikylä iisi vuotta sitten valtava maanjäristys vavisutti Haitia. Maanjäristyksellä oli tuhoisat seuraukset; yli ihmistä kuoli ja tuhannet lapset menettivät toisen tai molemmat vanhempansa. Santon SOS-lapsikylään saapui 400 lasta. SOS-äideillä oli jokaisella jo ennestään yhdeksän lasta huollettavanaan, mutta tästä huolimatta he ottivat vastaan 30 uutta kotia tarvitsevaa lasta. Hätäaputelttoja pystytettiin nopeasti, jotta lapset saivat mahdollisimman äkkiä tarvitsemaansa huolenpitoa. ROHKEAT SOS-ÄIDIT AUTTOIVAT Keinokukkia käsityönä tekevä EDLINE ei koskaan unohda päivää, jolloin maanjäristys tapahtui. Hän oli kylpyhuoneessaan, kun järkyttyneet lapset juoksivat sisälle maan tärinän pelästyttäminä. Minulla on halu ja kyky auttaa lapsia. Pidin maanjäristyksen jälkeen huolta 30 lapsesta, hän kertoo. Myös LUIANESTA tuli 29 lapsen SOS-äiti tragedian jälkeen. Nuorin lapsista oli vasta kahdeksankuukautinen. Lapsikatraasta huolehtiminen vaati aikaa ja kovaa sitoutumista. Se oli erittäin uuvuttavaa aikaa, koska minulla ei ollut mahdollisuutta nukkua. Onnistuimme kuitenkin siinä yhteistyön ja tätiemme avulla, hän huokaisee. NICOLEN SOS-perheen tarina alkoi maanjäristyksen jälkeen, jolloin 400 lasta saapui Santoon. Haitilla oli suuria ongelmia maanjäristyksen jälkeen. Lapsia asui kaduilla, koska heidän vanhempansa olivat menehtyneet. Jotkut heistä asuivat hyvin kriittisissä oloissa, hän kertoo. LAPSET TARVITSIVAT VANHEMMUUTTA Maanjäristyksen jälkeen monilla lapsilla oli paljon mielenterveydellisiä ongelmia. Jälkijäristysten aikaan he pelkäsivät, että heidän uusikin kotinsa voisi romahtaa. SOS-äiti MARIE JOCE- LYNE pystyi rauhoittamaan lapsia osoittamalla kattoa ja seiniä. Sanoin heille, että katsokaa, seinässä ei ole halkeamia. Voitte nukkua rauhassa, hän kertoo. Marie Jocelyne opetti lapsia kunnioittamaan kaikkia SOS-veljiä ja -siskoja. Lapset opettelivat rakastamaan toisiaan ja elämään yhdessä. Marie kertoi heille myös koulunkäynnin ja opiskelun tärkeydestä. Marie Jocelyne on kasvattanut jo viisi sukupolvea SOS-lapsia, ja nyt hän voi olla ylpeä heidän saavutuksistaan. Heistä on tullut asianajajia, kirjanpitäjiä, sähköteknikoita, putkimiehiä ja rakennusmiehiä. SOS-äidit ovat antaneet lapsille tärkeitä 12 KUULUMISIA

13 SOS-Lapsikylä aloittaa 1968 aktiivisen toimintansa Haitilla. SOS-lapsikylään Santoon 1979 rakennetaan 19 taloa, joissa pidetään huolta 180 lapsesta. Samana vuonna rakennetaan Santo Hermann Gmeiner School, jossa taataan näille lapsille ja yhteisön muille lapsille tasavertainen koulutus. YHDYSVALLAT BAHAMA HAITI: väkiluku 10,32 miljoonaa (2013) pääkaupunki Port-au-Prince viralliset kielet Haitin kreoli, ranska tasavalta itsenäistyi Ranskasta MEKSIKO Meksikon lahti EL SALVADOR BELIZE GUATEMALA HONDURAS NICARAGUA KUUBA HAITI JAMAIKA KARIBIAN MERI PUERTO RICO DOMINIKAANINEN TASAVALTA VENEZUELA SOS-Lapsikylä aloittaa 1989 toimintansa Cap Haitienissa. Kylässä on 22 taloa ja 220 lasta. Santo Hermann Gmeiner 2012 School saa lisärakennuksen. Koulussa opiskelee jo lasta. SOS-lapsikylät tukevat 2012 yhteisön koulun rakentamista Santossa. Koulua käy noin 490 koululaista. COSTA RICA PANAMA KOLUMBIA Viralliset SOS-lapsikylä 2015 Les Cayesin avajaiset. SOS-LAPSIKYLÄ HAITI Haitissa on 3 SOS-lapsikylää ja ne huolehtivat 500 lapsesta. Port-au-Princessa on 26 SOS-lapsikylän yhteisökeskusta, joissa tuetaan lasta. Santon SOS-lapsikylä vastaanotti maanjäristyksen jälkeen ilman huoltajaa olevat ja traumatisoituneet 400 lasta. Katastrofin jälkeen SOS-Lapsikylä tarjosi päivittäin aterian lapselle ruuanjakelupisteissään. avaimia elämään, ja äidit edustavat heille pysyvyyttä ja toipumista. Tämä on ollut tärkeä osa koko maan uudelleenrakentamista. UUSI LAPSIKYLÄ AVATTU Vuosien kuluessa elämä Santon SOS-lapsikylässä on mennyt eteenpäin. Jotkut hätätilan aikana lapsikylään tulleista lapsista saavat edelleen apua SOS-lapsikylän pitkäaikaisten ohjelmien kautta. Tämän vuoden tammikuussa lapset pääsivät vihdoin muuttamaan väliaikaisista kodeistaan hartaasti odotettuun uuteen lapsikylään. Eteläisellä Haitilla, Les Cayesissa sijaitseva SOS-lapsikylä on ollut rakenteilla kolme vuotta. Kylän ensimmäiset seitsemän taloa otettiin käyttöön vuosi sitten. Loput seitsemän taloa valmistuivat vuoden 2014 lopussa. Lapsikylään rakennettiin 14 perhetaloa, hallintorakennus, SOS-äitien talo ja vierailijoille oma talo. Kylä nousi neliömetrin laajuiselle tontille, ja lapset saivat sinne jopa suuren virkistysalueen. Uusissa kodeissa on yhteensä 63 lasta, joista huolehtii 13 SOS-äitiä. Henkilökuntaan kuuluu myös sosiaalityöntekijöitä, kaksi perhetyöntekijää, yksi sosiaaliohjaaja ja kyläpäällikkö VOLNY ETIENNEN sihteeri. Uuden lapsikylän mahdollistivat yksityiset lahjoittajat, valtiolliset tuet sekä hyväntekeväisyysjärjestön yhteistyökumppanit. Kansainvälisen SOS-Lapsikylän operatiivinen johtaja HAN- NE RASMUSSEN kiittää yhteistyökumppaneitaan. SOS-lapsikylän valmistuminen korostaa organisaatiomme pitkäaikaista sitoutumista sosiaaliseen kehitykseen Haitilla. Ennen kaikkea se on esimerkki SOS-Lapsikylän arvoista ja horjumattomasta sitoutumisesta auttaa haavoittuvaisia lapsia tarjoamalla heille kodin. Nicole on toiminut SOS-äitinä Santo Port-au-Princen lapsikylässä viimeiset 13 vuotta. KUULUMISIA 13

14 Lahjoittaja TEKSTI Maija Rauha KUVA Dreamstime TESTAMENTTILAHJOITTAJA: Olen helpottunut ja iloinen Testamentilla voi lahjoittaa lapsille mahdollisuuden turvalliseen kotiin ja pysyvään aikuissuhteeseen SOS-Lapsikylän kautta. Pääkaupunkiseudulla asuva Elisa, 65, on tyytyväinen löydettyään SOS-Lapsikylästä juuri itselleen sopivan lahjoituskohteen. Opettajan työstä eläkkeellä olevalla Elisalla oli tarve määrätä omaisuutensa kohtalosta testamentilla, koska hänellä ei ole omia lapsia eikä muita lähisukulaisia. Ei tuntunut järkevältä antaa perinnön mennä valtiolle. Osan varoistaan hän oli testamentannut lähimmilleen jo aikaisemmin. Koska näillä läheisillä on jo aika paljon omaisuutta, katsoin, että elämäntyöstäni on enemmän hyötyä, jos testamenttaan loput muualle. SOS-Lapsikylä tuntui heti oikealta kohteelta. Yleensähän ihmiset haluavat perintönsä helpottavan ensisijaisesti lastensa elämää, ja tällä tavalla minullekin avautui mahdollisuus tukea nuorempaa sukupolvea, Elisa kertoo. Sattumallakin oli osuutta asiaan. Elisan silmiin vain sattui osumaan lehti-ilmoitus, jossa SOS-Lapsikylä kutsui yleisöä tiedotustilaisuuteen tutustumaan toimintaansa. Testamenttilahjoituksen mahdollisuus mainittiin jo kutsussa. Elisa meni paikalle ja vakuuttui järjestön työn tärkeydestä. En tiennyt SOS-Lapsikylästä ennestään oikeastaan mitään, mutta huomasin, että tämä on juuri se konkreettinen auttamisen tapa, jota etsin. Tuen mielelläni sitä, että lapset saavat mahdollisuuden elää rauhallisessa kotiympäristössä, kasvaa turvassa ja kouluttautua. Myös tapaamieni ihmisten olemus vakuutti. Ymmärsin, että he tekevät tärkeää työtä ja luotan, että he käyttävät lahjoituksen hyvin, hän jatkaa. Elisa tutki saamaansa aineistoa kotona, mietti, millaisen testamentin halusi tehdä ja otti sitten yhteyttä SOS-Lapsikylän suosittelemaan lakimieheen. Muodollisuuksien hoitamiseen riitti yksi tapaaminen lakimiehen kanssa. Testamentissa on mahdollista määrätä esimerkiksi, käytetäänkö varat SOS-Lapsikylän toimintaan kotimaassa vai ulkomailla. Myös nimettyjen toimipisteiden tai tietynlaisten toimintojen tukeminen on mahdollista. Elisa jätti kuitenkin lahjoituksensa käytön SOS-Lapsikylän vapaaseen harkintaan. Juristi oli selkeä, asiallinen ja perehtynyt asiaan, eikä minun tarvinnut miettiä mitään lakipykäliä. Kaikki kävi helposti, hän kertoo. Elisaa miellytti myös se, ettei SOS-Lapsikylän tarvitse maksaa perintöveroa, koska se on yleishyödyllinen järjestö. Hän rohkaisee testamentin tekoon kaikkia, jotka haluavat ohjata perintönsä tai osan siitä kohteeseen, jota pitävät arvokkaana. Testamentin tekoa ei kannata lykätä, koska koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Asia kannattaa hoitaa, kun on vielä tolkuissaan ja riittävän terve. Jos tietää, millaista toimintaa haluaa tukea, ei ole syytä enää miettiä, vaan ryhtyä toimeen, hän sanoo. Toivon, että elän vielä pitkään, mutta olin kyllä aika helpottunut ja iloinen, kun sain testamentin tehdyksi. Nyt tiedän, että omaisuuttani voidaan käyttää sellaisen asian hyväksi, jota arvostan. Haastateltavan nimi muutettu. TESTAMENTEILLA ON SAATU PALJON AIKAAN Testamenttilahjoitukset ovat toiminnan alusta asti olleet erittäin tärkeitä SOS-Lapsikylälle. Niiden turvin on rakennettu kyliä ja rahoitettu niiden toimintaa. Esimerkiksi vuonna 2003 avatun Kaarinan lapsikylän Kerttuja Paavo-koti saivat nimensä lahjoittajilta, joiden testamenttien avulla ne pystytettiin. Moni on testamentannut lapsikylälle jopa koko omaisuutensa. Useimmat eivät kuitenkaan ole halunneet nimeään julki. Esimerkiksi vuonna 2011 testamenttilahjoitukset olivat SOS-Lapsikylän varainhankinnan osalta erityisen merkittäviä. Testamentatuissa asunnoissa asuu jälki- ja jatkohuollon parissa olevia nuoria. Niitä on myös työntekijöiden asuntoina, ja osa on vuokrattu ulkopuolisille. 14 KUULUMISIA

15 Lapset tarvitsevat apuasi. TEE LAHJOITUS HETI SOS-LAPSIKYLÄLLE Nordea FI , NDEAFIHH Lahjoita lasten hyväksi Suomessa viitenumerolla: 8015 Lahjoita lasten hyväksi maailmalla: 9014 Puhelinlahjoitukset SOS-Lapsikylän työhön kotimaassa ja maailmalla: Soita numeroon: (20 +pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon: (10 ) MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Kun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi antaa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme p. (09) , niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta. TESTAMENTTILAHJOITUS Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-Lapsikylässä. Kaipaatko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä? Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme numerosta (09) tai sähköpostitse RAHANKERÄYSLUVAT SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2013/3089/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2013/3132/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. Lahjoittajapalvelukoordinaattori Marianne Leppänen palvelee numerossa (09) (ark. klo 10 15) ja sähköpostiosoitteessa Vastaanottaja maksaa postimaksun SOS-Lapsikylä ry tunnus Vastauslähetys

16 Elli haluaa turvallisen kodin. Ryhdy heti kuukausilahjoittajaksi ja autat Ellin kaltaisia lapsia. Lähetä tekstiviesti soskk ilmaiseksi numeroon tai ilmoittadu osoitteessa sos-lapsikyla.fi/elli Lähetä tämä sivu tiedoillasi täydennettynä osoitteeseen: SOS-Lapsikylä, Snellmaninkatu 13, Helsinki Haluan tilata ilmaisen Kuulumisia -lehden vuodeksi 2015: Haluan ryhtyä kuukausilahjoittajaksi. Minulle sopiva kuukausilahjoitus: Yhteystietoni: 8 /kk 12 /kk 20 /kk Muu: Etunimi Sukunimi Kiitos avustasi! Osoite Päivämäärä ja allekirjoitus Postinumero Toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Annan suostumukseni siihen, että osoitetietoni rekisteröidään SOS-Lapsikylän rekisteriin. Tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta eteenpäin.

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? Nuorten foorumi Vaasassa 15.8.2014 Raportti Paikalla oli 9 16-18-vuotiasta nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä, 2 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 3 aikuista.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot