REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS"

Transkriptio

1 KRIS REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS Uusi vankeuslaki: Tupakointikielto ja haalarit käyttöön nro Silta ryhmä: Mahdollisuus muutokseen YOUNGSTERSNuoret: Toiminnalla muutosta Homeless Academyn monitoimimies: Enemmän kuin potkupalloa Roti- hanke Asiakkaasta aktiivinen toimija KRIS- Tampereen hallitus vaihtui Ari Huldén: Lehtijuttu muuttui kansainväliseksi toiminnaksi TULEVAISUUS: TYÖTÄ RIKOKSETTOMAN HUOMISEN PUOLESTA 1

2 2

3 REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS KRIS-Tampere on vuonna 2004 perustettu riippumaton yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on auttaa ja opastaa vankeudesta vapautuvia ja vielä vankilassa olevia muutoshaluisia ihmisiä rikoksettomaan ja päihteettömään elämään. Sisällysluettelo 2/2015 VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus 3 Kirjoittajavieras: Toivoton tapaus 7 KRIS kasvo: Tom Tillman 9 KRIS nuoret Haastattelussa: Ari Huli Huldén Homeless Academyn monitoimimies Hopeapajalta 15 Lukijalta 17 Kuka? 18 Toimittajalta: Jaana Joensuu 19 Sarjakuva 22 ARTIKKELIT Haalarit laillistettiin vankiloissa 4-5 KRIS- Naisvankityö 6 Menneisyyden ymmärtäminen 7 Roti- hanke 8 Tyhy päivät 17 KRIS- basic 18 KRIS- vankilatyö 19 Miesten ja naisten ryhmä 20 Puistofutis aikataulu 21 Uuden hallituksen kokoonpano 21 Tuomion ilta 22 Kesäpäivät 22 KRIS- Ruotsi vierailu 22 Lehden toimitus Päätoimittaja Toimitus Sivuntaitto Painopaikka Jari Ihalainen Päivi Peltola, vt. päätoimittaja Jaana Joensuu, Keijo Laapas, Juha Heinonen ja krisiläiset Pasi Immonen Nekapaino Oy, Tampere Puh: (03) , Toimitus Aleksanterinkatu 29 B, Tampere Puh: , Pääkirjoitus Laajan yleisön kerännyt ja keskustelua herättänyt YLE:n A2 Tuomioilta oli monin tavoin kiinnostavaa seurattavaa. Sen lisäksi, että KRIS oli edustettuna niin keskustelijoiden kuin yleisönkin osalta, tarjosi ohjelma mielenkiintoisen ikkunan ihmisten moninaisiin mielipiteisiin vankeusrangaistuksia koskien. Ohjelman lähtökohtana oli kansan oikeustajun ja Suomessa annettavien tuomioiden pituuksien kohtaamattomuus. Ohjelman ensimmäiset esimerkkitapaukset, seksuaalirikollisuus ja siitä annettavat rangaistukset, tekevät vaikeaksi ottaa askeleen taaksepäin ja pohtia asiaa yleisellä tasolla. Olen tuskin ainoa, jonka ensimmäinen reaktio oli tekojen ja tuomioiden kuulemisen jälkeen ihmetellä vähällä pääsemistä. Kansan oikeustaju, johon usein viitattiin, on kuitenkin vaikea asia. Kosto tai viha eivät ole tuomioiden perusteluna pitäviä, eikä tuomioiden pituus voi olla edes demokraattisessa valtiossa huutoäänestyksellä ratkaistava asia. Tästä seurasi ohjelmassa usein huomio, että nyt ei puhuta kostosta, vaan uhrin oikeuksista. Uhrin oikeuksiin ei mielestäni kuulu pelkästään se, että rikoksen tekijää rankaistaan, oli ankaruus sitten mikä tahansa. Erilaiset kriisiterapiamuodot, jälkiseuranta ja tarvittaessa toimintakyvyn palauttamiseen sekä omakuvan eheyttämiseen tähtäävät tukitoimet kuuluisivat mielestäni myös tähän kategoriaan, mutta niistä harvoin kuulee. Jos päätämme yhdessä että emme kosta, vaan varmistamme, että uhreja ei tule lisää, on mietittävä mitkä ovat niitä asioita, jonka avulla tämä toteutetaan. Nykytiedon mukaan rikoksia ei ehkäise tuomioden pituus, vaan varmuus kiinnijäämisestä (Wright, Valerie (2010). "Deterrence in Criminal Justice: Evaluating Certainty vs. Severity of Punishment"). Rikoksia ei tehdä kiinnijääminen tähtäimessä. Jos keskustelussa kuullun kaltaisia kohtaloita halutaan tulevaisuudessa ehkäistä, niin tuomioiden pituuksien uudelleenarvioinnin ohella olisi aiheellista pyrkiä yhteiskuntaan, jossa tekijä jää varmemmin kiinni. Raiskauksia tapahtuu aivan liikaa suhteessa niistä tehtyihin ilmoituksiin, joiden tekijöistä edelleen vain osa todetaan syyllisiksi. Suomessa, jossa rikoksista jäisi varmemmin kiinni olisi vähemmän ihmisiä, jotka joutuvat kokemaan sen, mitä Tuomioillassa omat tarinansa rohkeasti jakaneet naiset joutuivat käymään läpi. Aluksi voisimme yrittää rakentaa yhteiskuntaa sellaiseen suuntaan, jossa uhri otetaan aina vakavasti eikä tätä ei syytetä uhriksi joutumisestaan. Ja jossa uhri voi yhteisellä tuella muuttua selviytyjäksi.q EINO NUMMENMAA Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos lehti julkaisee tilaamatta lähetetyn materiaalin, katsotaan tekijän luopuneen materiaalin tekijänoikeuksista lehden hyväksi. Lehti ei vastaa mainontansa kolmannelle osapuolelle aiheutuneista vahingoista, vaan korvausvastuu kuuluu ilmoitusasiakkaalle. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisesta sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti pyrkii julkaisemaan kaikki hyväksytyt ilmoitukset määrättynä päivänä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä, kuten lakko tai asiakkaasta tai alihankkijasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasti vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Julkaisuvarauksena force majeure. Valmiiksi aineistoksi hyväksytään pdf- tai eps-tiedosto: Ilmoitukset oikean kokoisina ja eps- tai pdf-muotoisina. Ilmoitus CMYK-väreissä, muunna myös spottivärit ja duotone-kuvat CMYK-väreiksi Kuvien resoluutio 200dpi. 3

4 ajassa Uusi vankeuslaki: tupakointikielto ja haalarit käyttöön Haalarit laillistettiin vankiloissa z Vankeutta ja tutkintavankeutta koskevat säännökset täsmentyvät toukokuun alusta. Uudet säännökset koskevat erityisesti tarkkailuhaalareiden käyttöä, vangin yhteydenpitoa vankilan ulkopuolelle sekä vangin rajoitettua oikeutta sähköpostin ja internetin käyttöön suljetussa vankilassa. z Uusi laki tuli voimaan toukokuun alusta. Teksti Juha Heinonen 4 Uusi laki palautti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kertaalleen kieltämät tarkkailuhaalarit takaisin käyttöön Suomen vankiloissa. Uuden lain myötä vanki voidaan eristää ja pukea eristyksen ajaksi haalareihin, jos hänen epäillään kuljettavan kehossaan kiellettyjä aineita vankilaan. Haalarit sidotaan vangin ylle nippusiteillä nilkoista, ranteista ja kurkusta. Tarkkailuhaalarien käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä on puitu muun muassa Riihimäen käräjäoikeudessa 2007, jolloin Riihimäen vankilahenkilökunta myönsi muhittaneensa vankia viikon ajan haalareissa ulosteissa. Käräjäoikeuteen tapauksen vei syyttäjä Eeva-Liisa Olkinuora. Riihimäen käräjäoikeus katsoi rikoksen tapahtuneen, mutta vapautti tekijät rangaistusvastuusta ja perusteli päätöksen toteamalla toiminnan tarkoituksen olleen hyvä. Eduskunnan oikeusasiamies puuttui haalarikäytäntöön uudelleen sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ensin oli kieltänyt niiden käytön. Nyt kansallinen lainsäädäntö palauttaa haalarikäytännön osaksi rikosseuraamusmenettelyä. Lakiin on sisällytetty kohta, jossa todetaan, että tarkkailuvaatetusta käyttävä vanki tulee päästää viivytyksettä WC-tiloihin hänen sitä pyytäessä. Eristämistarkkailun enimmäisaika lyhenee nykyisestä 14 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Rajoitettu sähköpostin ja netin käyttö Matkapuhelimen, internetin ja sähköpostin käytöstä ja edellytyksistä sekä sähköisen viestinnän valvonnasta on uudistetuissa laeissa täsmälliset säännökset. Turvallisuusongelmien välttämiseksi ja estämiseksi sähköisen viestinnän käytön laajentamisessa edetään kuitenkin hallitusti. Jatkossa vangille voidaan antaa tärkeästä syystä lupa sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei sähköpostin käyttämisestä aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle. Edellytyksenä on myös se, että viestin lähettäjästä ja vastaanottajasta pystytään riittävästi varmistumaan. Vangin oikeus käyttää valvotusti sähköpostia sisältyi jo voimaan tulleeseen lakiin, mutta oikeus ei koskaan toteutunut. Uuden lain mukaan vangille voidaan antaa lupa rajattuun internetin käyttöön, jos internetin käytöstä ei aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle. Luvan myöntäminen edellytyksenä on, että vangin pääseminen muille kuin luvanmukaisille sivuille voidaan estää. Sähköpostien lähettäminen tapahtuu vankilan palvelimen välityksellä ja sähköpostien valvonnassa sovelletaan kirjeenvaihdon valvontaa koskevia säännöksiä. Sähköisen viestinnän lupa evätään tutkintavangeilta, joille on määrätty pakkokeinolain mukainen yhteydenpitorajoitus. Tapaamiskäytäntöön täsmennyksiä Vangin tapaamista ja tapaamisten valvontaa koskevat säännökset uudistuvat kokonaisuudessaan. Suljettujen vankiloiden ja avolaitosten tapaamistiloista säännellään eri tavoin. Tapaamisen valvontaa koskevat säännökset täsmentyvät. Vangin ja alle 15-vuotiaan lapsen tapaamisolosuhteita parannetaan. Suljetuissa vankiloissa tulee olla soveltuvat tilat lapsen tapaamiseen. Tapaamisessa vangin ja lapsen välinen koskettaminen on sallittua. Lakiin tulee nyt myös uusi säännös alaikäisen tapaajan huoltajan suostumuksesta ja saattajasta. Vankien yhteydenpitomahdollisuuksia kauempana asuviin lähiomaisiin ja muihin läheisiin parannetaan siten, että vangille voidaan antaa mahdollisuus yhteydenpitoon videoyhteyden tai muun teknisen yhteyden välityksellä. Tutkintavankien mahdollisuudet päästä valvonnan alaisena vankilan ulkopuolelle hoitamaan välttämättömiä ja kiireellisiä asioitaan paranevat. Kurinpidon ja valvonnan sääntely tarkemmaksi Yksinäisyysrangaistuksen enimmäispituus lyhenee 14 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Eristämistarkkailua koskeva säännös on aiempaa täsmällisempi. Eristämistarkkailussa olevaa vankia, jota epäillään kehon sisäisestä huumausaineiden kuljet-

5 ajassa tamisesta, voidaan jatkossa valvoa myös valvontaan soveltuvaa vaatetusta eli ns. tarkkailuhaalaria käyttäen. Tarkkailuvaatetusta käyttävä vanki tulee viivytyksettä päästää WC-tiloihin, jos hän sitä pyytää. Eristämistarkkailun enimmäisaika lyhenee nykyisestä. Muutoksenhausta uudet säännökset Toukokuun alusta alkaen laki kieltää tupakoinnin vankien asuintiloissa. Kiellon edellytyksenä kuitenkin on, että vangille on järjestetty mahdollisuus tupakointiin muussa tilassa. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää tupakoinnin kieltämisestä ja antaa tarkempia määräyksiä tupakoinnin järjestämisestä vankilan sisätiloissa. Täytäntöönpanot keskitetysti Riseen Toukokuun alusta vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvät tehtävät, kuten yhteydenottaminen tuomittuun ja vankilaan ilmoittautumismääräyksen toimittaminen keskitetään ulosotosta Rikosseuraamuslaitokselle. Muutos koskee yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen täytäntöönpanon aloittamista. Rikosseuraamuslaitos saa lisää harkintavaltaa sen päättämisessä, milloin tuomittu alkaa tuomiotaan suorittaa. Rikosseuraamuslaitos päättää jatkossa myös vankeusrangaistuksen suorittamisen lykkäämisestä riippumatta siitä, millä perusteella lykkäystä on anottu. Tähän asti Rikosseuraamuslaitos on päättänyt ainoastaan terveydellisestä syystä anotun lykkäyksen myöntämisestä.q Aiempia haalarikokemuksia RIIHIMÄEN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS Syyttäjä Eeva-Liisa Olkinuora luki silloiselle Riihimäen vankilan johtajalle Jaakko Kopralle haalarijupakasta. Tapausta puitiin Riihimäen käräjäoikeudessa, jonka jälkeen Kopra nimitettiin Länsi- Suomen aluevankilan johtajaksi. Syytteisiin vastasivat myös kaksi Riihimäen vankilan vankeinhoitovirkailijaa, joille syyttäjä haki sakkorangaistusta.q Riihimäen käräjäoikeus kumosi syytteet ja perusteli: -syytetyt eivät ole loukanneet vankien ihmisarvoa -haalarit ovat olleet asianmukaiset ja niitä on käytetty hyväksyttävässä tarkoituksessa -eristämisen aikana vangin tarkkailua ei ole toteutettu asianmukaisesti -haalareiden käyttö eristyksen aikana ei lisännyt vangin yksityisyyden rajoittamista, koska vanki pystyi esimerkiksi liikkumaan haalareissa -haalareiden käytöllä ei ole tarkoitettu nöyryyttää vankia tai kohdella häntä epäasiallisesti -vanki on joutunut joskus ulostamaan haalareihin, mutta häntä ei ole pakotettu siihen ja niin olisi voinut tapahtua muutoinkin.q 5

6 kohtaamisia Kalterien molemmilta puolilta KRIS Naisvankityö z Vankilatyö on kuulunut kymmenen vuotta toimineen KRIS Tampereen peruspilareihin alusta saakka. Rehellisyys ja rikoksettomuus kuuluvat KRIStoiminnan neljään perusperiaatteeseen. Vankilatyöhön kuuluu infojen pitäminen vankiloissa säännöllisesti, tukitapaamiset vangeille sekä lomatuet ja portilta haut. KRIS Tampereen vankilatyössä on tarkoitus tukea vapautuvaa vankia, joka haluaa päästä irti rikos- ja päihdekierteestä. Teksti Jaana Joensuu Vangeista puhuttaessa yleinen käsitys on se, että he ovat miehiä. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan koko Suomen keskivankiluku oli vuonna , joista naisia oli 239. Vaikka osuus on pieni, on naisvankityö aivan yhtä tarpeellinen kuin miehille suunnattukin. Viime vuosina naisista on tullut näkyvämpiä ja naisvankityö on kehittynyt yhä säännöllisemmäksi kuin aikaisemmin. KRIS:n naisvankityöntekijät ovat itse olleet vankilassa. Toiminta on ollut heidän tuomioaikoinaan vähäisempää kuin nykyään. Kuitenkin ne muistot, joita heillä on ollut KRIS- työstä vankilasta, ovat positiivisia. Aikaisemmin esimerkiksi Hämeenlinnan vankilassa ollut Nina ei saanut mistään KRIS-tietoutta. Esitteitä ei ollut tarjolla. Vasta Vanajalla hän oli päässyt ensimmäisen kerran infoon. Infot ja lomakäynnit Tampereen toimintakeskuksella saivat hänet ymmärtämään, että muutoksen on tapahduttava. Tukityö toimi niin, ettei sen tajunnut edes olevan tukityötä. Sai puhua mistä vaan ja tiesi, että toisessa päässä oleva ihminen kuunteli ja ymmärsi sinua ja halusi aidosti auttaa, kertoo Vanajalla käyvä Nina O. Tällä hetkellä KRIS Tampereelta käydään Vanajan vankilassa kerran kuussa ja Hämeenlinnassa keskimäärin 6-8 kertaa vuodessa. Vanajan käynteihin on suunnitelmissa lisätä toinen käynti kuukaudessa, jos vangeilla löytyy siihen halukkuutta. Pidin itse KRISin toimintaa tosi hyvänä, kun olin Vanajalla Se oli ainoa ulkopuolinen toiminta, johon pääsin. Naistenryhmä kokoontui kerran viikossa. Infoja oli silloin tällöin, 6 mutta ei ollut säännöllistä aikataulua. Kerran taiteilija tuli naistenryhmään ja saimme maalata sormiväreillä omat taulut, vastasi Jaana Å, joka käy Hämeenlinnassa ja Vanajalla. KRISin naisvankityötä tekee tällä hetkellä Tampereelta ja Helsingistä yhteensä neljä naista. Heillä kaikilla on oma vankilatausta ja kokemuksia KRISin toiminnasta jo kalterien toiselta puolelta. He näkevät naisvankityön tarpeellisena. Se näyttää, että muutos on mahdollinen, mutta halu pitää löytyä itsestä. Kaverit menevät vaihtoon ja usein myös asuinpaikkakunta. Vanha on jätettävä taakse ja varsinkin alussa, kun ei olla vielä niin sanotusti vahvoilla, se on kaikkein tärkeintä. En luottanut itseeni niin paljon, etten olisi lähtenyt vanhoille teille. Naisvankityö koetaan erittäin tarpeellisena työntekijöiden näkökulmasta. Vankina on hyvä nähdä terveen näköisiä naisia, jotka elävät raittiina ja irtautuneena rikoskierteestä. Työntekijöillä itsellään on tietoa vapautumiseen liittyvistä vaikeuksista ja he pystyvät tarjoamaan vertaistukea ja tietävät mistä puhutaan. Heistä on hienoa käydä vankilassa antamassa ihmisille vaihtoehtoja elämään ja kertomassa, kuinka hukkaan heitettyä aikaa vankilassa istuminen on. On hienoa, että saan olla mukana naisvankityössä. Kohtaan paljon samankaltaisia kohtaloita kuin omani ja on tuoreessa muistissa vielä vaikeudet, joita itse kohtasin vapautuessa. Sulla on antaa ihmisille vaihtoehtoja q

7 kohtaamisia Vangin kohtaaminen Toivoton tapaus? z Millainen on ehdotonta vankeusrangaistustaan suorittava henkilö? Vastaus riippuu vastaajasta ja ajankohdasta. Havainnot voivat olla hyvinkin erilaisia, eri näkökulmista ja eri olosuhteissa sama kohde näyttää erilaiselta. Erja Toivo Entä miten vanki itse määrittelee itsensä ja identiteettinsä? Niukkenevien resurssien ja kustannustehokkuuden ajassa mietitään yhä tarkemmin ja tarkemmin, mihin resurssit käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan. Vaikuttavuutta pohdittaessa eri palvelumuodoissa priorisoidaan kohteita: ketä kannattaa auttaa ja ketä ei. Mielestäni vastaus tähän kysymykseen vankien osalta on: jokaista. Jokainen vanki ansaitsee tulla arvostavasti kohdatuksi sekä autetuksi, jos avuntarvetta on. Tämä tulee ajan myötä paljon halvemmaksi kuin huomiotta jättäminen. Lisäksi se, että ainakin yritetään auttaa, on eettisesti oikein. Yhteiskunta kohdistaa kontrollia kaikkiin vankeihin, kuten kuuluukin toimivassa ja turvallisessa rangaistusjärjestelmässä. Yhteiskunnan viesti niille vangeille, joita ei tueta ollenkaan, on seuraavanlainen: Olette ulkopuolella ja toivottomia, joten pysykää jatkossakin siellä. Näin vankilasta vapautuva henkilö suurella todennäköisyydellä toimiikin vankilasta vapauduttuaan. Onko hänellä muita vaihtoehtoja? Eri asia on sitten se, että selvästi rikoskierteessä olevalle vangille on tarjottu apua, mutta hän kieltäytyy siitä, ja tämän prosessin jälkeen vapautuva ihminen kenties itse tietoisesti valitsee rikosten teon jatkamisen. Lisäksi osa vangeista pärjää omillaan, eivätkä he tarvitse auttamistoimia. Kokemusasiantuntijat mukaan vankien valmentajiksi Seuraava kysymys on, miten vankeja kohdataan, tuetaan, autetaan, ohjataan ja valmennetaan. Työmenetelmät tulee valita vangin tilanteen eli tarpeen sekä asennoitumisen mukaan. Ihmisten muutosmotivaatio ja -sitoutuneisuus vaihtelevat. Yhtenä ääripäänä on asenne 'en halua apua' ja toisena ääripäänä asenne 'teen kaikkeni tämän muutoksen eteen'. Jokainen vanki ansaitsee tulla kohdatuksi ihmisenä, vangin omasta asenteesta riippumatta. Iso osa kohtaamista ja tukea on muutosmotivaation herättely ja vahvistaminen. Oma kysymyksensä on annettavan tuen ja avun määrä. Kaikki vangit voitaisiin velvoittaa yksilöohjauskeskusteluihin (1-3 kertaa) esimerkiksi kerran puolessa vuodessa. Tämän jälkeen tuki jatkuisi niiden vankien kohdalla, jotka ottavat apua vastaan. Yksilöohjauksessa tukeen myönteisesti suhtautuvat vangit voitaisiin tarvittaessa ohjata ryhmävalmennukseen. Ryhmävalmennus voisi olla vankilan viranomaisten toteuttamaa, mutta vaikuttavuuden kannalta olisi olennaista, että valmennusta tekisivät myös siviilitoimijat. Valmentajina olisi hyödyllistä olla ammattilaisia sekä vertaistukihenkilöitä silloin, kun kokemusasiantuntijoiden osallistuminen on turvallisuusnäkökulmasta mahdollista. Myös vangin omaisten osallistuminen tukiprosessiin kannattaa, kun sekä vanki että vangin läheiset tätä itse vapaaehtoisesti haluavat. Vangin kohtaaminen ihmisenä Työskentelyotteen tulee olla ihmisen omaa vapautta ja vastuuta esille tuova, jotta sillä on vaikuttavuutta. Valinnan teoria on yksi tähän työhön sopiva viitekehys. Toinen vaikuttava viitekehys on restoratiivisuus, korjaavuuden näkökulma. Motivoivan haastattelun menetelmä on myös toimiva, samaten ratkaisukeskeinen työote. Erilaiset menetelmät täydentävät toisiaan, mutta asenne ratkaisee. Olennaista on myönteinen asennoituminen vankia kohtaan ja aito... asenne ratkaisee. kohtaaminen. Restoratiivisessa työskentelymallissa ja valinnan teoriaan pohjautuvissa menetelmissä yhteneväistä on muun muassa keskittyminen ihmissuhteiden parantamiseen. Vangit(kaan) eivät elä tyhjiössä, he ovat osa ihmisyhteisöjä, muurin molemmin puolin. Vankien elämänmuutosta tuetaan ensisijaisesti tarjoamalla vangeille tarttumapintoja ei-rikollisiin yhteisöihin. Lisäksi on järjestettävä selviytymisen perusedellytyksiä kuten asuminen ja toimeentulo. Restoratiivisuutta ja valinnan teoriaa yhdistää myös ajatus ihmisten omasta vastuusta ja ihmisten osallistamisesta sekä vahinkojen korjaamisesta ja hyvittämisestä (mitä vielä on tehtävissä); tähdätään siihen, että jokainen tekee itse omasta halustaan aiempaa toimivampia valintoja. Ihmisten välisten ristiriitojen ratkaisumalliksi molemmissa malleissa tarjotaan sovittelua. Vankiloissa tehdään vaikuttavaa kuntoutus- ja ohjaustyötä. Jotkut vangit jäävät kuitenkin edelleen työskentelyn ulkopuolelle. Avaintekijä työssä on aito vangin kohtaaminen ihmisenä. Tarjoamalla kaikille vangeille tukea aidosti ja systemaattisesti, säännöllisin väliajoin voidaan lieventää vankien epäluottamusta viranomaisia, ammattilaisia ja systeemiä kohtaan. Toivottomia tapauksia eli ihmisiä ei ole; joskus on kyllä toivottomia tilanteita, joihin pitää jonkun tulla mukaan ja luoda uutta toivoa.q 7

8 ajankohtaista Roti- hanke Asiakkaasta aktiivinen toimija rikosseuraamusalan työssä Merja Ansamaa Erikoissuunnittelija (Roti-hanke) Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos syntyi Rikosseuraamusviraston, Vankeinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltolaitoksen yhdistyessä vuonna Vaikka yhdistymisestä on jo viisi vuotta, on edelleen kuitenkin nähtävissä jakoa kahteen toimintakulttuuriin: vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen kulttuurit. Näiden olemassaoloa ruokkivat osaltaan myös käytössä olevat kaksi asiakastietojärjestelmää, toinen vankilassa ja toinen yhdyskuntaseuraamuksissa. Muutoksen tuulet puhaltavat kuitenkin Rikosseuraamuslaitoksessa - muutenkin kuin uhkana vankiloiden lakkauttamisesta ja työntekijöiden vähentämisestä - käynnissä on merkittävä toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke Roti. Uusi toimintamalli ja Roti-asiakastietojärjestelmä tulevat valmistuttuaan näkymään monin tavoin myös asiakkaiden/vankien arkipäivässä. Tässä artikkelissa käytetään kaikista tuomituista yhtenäisyyden vuoksi asiakas-sanaa. Roti-hankkeessa on kyse ennen kaikkea Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämisestä. KRISin lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa kerrottiin Milev Iliyanin opinnäytteen tuloksesta, jonka mukaan vapauttamissuunnitelma ei edelleenkään toimi maamme vankiloissa. Tässä on yksi konkreettinen epäkohta, johon muutoksella pyritään vaikuttamaan. Tutkimuksen kohderyhmänä oli ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevia äskettäin vankilasta vapautuneita vankeja. He siis siirtyivät laitosseuraamuksesta yhdyskuntaseuraamukseen, vangeista asiakkaiksi. Vankilassa jokaisen tuomitun kanssa pyritään tekemään rangaistusajan suunnitelma ja vapautu- 8 misvaiheessa vapauttamissuunnitelma, ehdonalaisen vapauden valvontaan siirryttäessä yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehdään valvontasuunnitelma. Jokaisen suunnitelman tekeminen aloitetaan jollakin tavoin alusta, vaikka käytetäänkin olemassa olevia tietoja pohjana. Jokaisen suunnitelman tekee yleensä myös eri työntekijä. Työ siis tavallaan katkeaa seuraamuksesta toiseen siirryttäessä. Asiakkaan, jonka ongelmat ja tarpeet ovat usein kuitenkin samoja seuraamuksesta riippumatta, voi olla vaikea sitoutua aina uuteen suunnitelmaan. Rotissa ajatellaan asiakkuutta kokonaisuutena: on yksi asiakas (asiakkuus) ja asiakkaalla on yksi rangaistusaikaa ohjaava suunnitelma. Päämäärä on seuraamuksen alusta alkaen sen päättymisessä eli vapautumisvaiheessa. Järjestelmään määritellään jo tuomion suorittamisen alkaessa yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä hänen tavoitteensa ovat kussakin tuomion suorittamisen vaiheessa. Tavoitteita ja niiden saavuttamisen keinoja sitten arvioidaan ja tarkistetaan matkan aikana. Työskentelyn tulee siis pohjautua aina aiemmin tehdylle, jolloin kaikki työ pysyy samassa linjassa ja on johdonmukaista ja suunnitelmallista. Mutta työskentely velvoittaa myös asiakasta, jonka odotetaan olevan aktiivinen toimija omassa asiassaan. Hän on esimerkiksi oman rangaistusajan suunnitelmansa suunnittelija yhdessä työntekijän kanssa sekä suunnitelmansa valvoja ja toteuttaja. Jotta suunnitelma tuntuu omalta ja siihen voi sitoutua, asiakkaan tulee saada työskentelyn aikana vahva Järjestelmä itsessään ei kuitenkaan tee mitään... tunne osallistumisesta. Asiakaslähtöinen työskentelytapa ei ole suinkaan mikään uusi tapa toimia Rikosseuraamuslaitoksen asiakastyössä, mutta Rotin myötä se tulee tehostumaan. Rotiin ei esimerkiksi määritellä erinimisiä lomakkeita, joita työntekijän tulee laatia täyttääkseen velvoitteensa, vaan järjestelmään määritellään työ, jota työntekijän tulee asiakkaan kanssa tehdä. Yhdessä laaditut tavoitteet sitovat paitsi asiakasta myös työntekijää toimimaan suunnitellun mukaisesti. Rotin odotetaan vähentävän merkittävästi työntekijän järjestelmän käyttämiseen kuluvaa aikaa ja vapauttavan täten aikaa lähityölle, siis työlle, jota tehdään asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteensa parantamiseksi tulevaisuutta ajatellen. Työntekijän ei myöskään enää tarvitse muistaa kaikkea, mitä nykyisin pitää, koska järjestelmä muistuttaa ja huomauttaa asioista. Järjestelmä tunnistaa rajoja ja määräaikoja eikä anna tehdä päätöksiä, joiden edellytykset eivät ole täyttyneet. Järjestelmän ohjaavuus tuo siis mukanaan sekä asiakkaan että työntekijän kannalta oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta, ajantasaisuutta ja tiedon parempaa kulkemista. Järjestelmä itsessään ei kuitenkaan tee mitään se vain mahdollistaa suunnitelmallisemman, yhdessä tehtävän arkityön sujumisen seuraamuksesta riippumatta.q

9 Kaikki, mitä tarvitsen, on tässä ja nyt Ei pidä rajoittaa unelmia z Tom tuli KRIS- Tampereelle vuonna 2014 Silta-valmennuksen päihdekuntoutuksen jälkeen. Pitkään jatkunut päihde- ja rikoskierre vaihtui rehelliseen ja päihteettömään elämään. Teksti Jaana Joensuu Kiinnostus KRISiin lähti, ollessani päihdekuntoutusosastolla Saramäen vankilassa, kun Markku ja Jari tulivat käymään. Erityisesti vankilatyö iski silloin minuun. Jari kertoi omasta historiastaan ja se oli samanlainen kuin omani. Rehellisyys oli jotain ihan muuta kun mihin vankilassa oli tottunut ja se teki ison vaikutuksen. Puoli vuotta myöhemmin sama kaksikko tuli käymään ja silloin sanoin Jarille, että jonain päivänä tulen tekemään tuota samaa työtä ja lyötiin kättä päälle. Siitä homma lähti pyörimään. Pääsin Silta-valmennukseen kuntoutukseen ja siitä tulin KRISiin. Parasta tässä työssä on ehdottomasti vankilatyö, koska saa omalla kokemukajankohtaista Kuka olet? Olen Tom Tilli Tillman ja olen kuntouttavassa työtoiminnassa KRIS Tampereella. Kerro omasta taustastasi Minulla on pitkä rikos- ja päihdetausta, vankilassa on tullut oltua 8 vuotta yhteensä, kertalaisuuksia on noin 20 ja rikosrekisterikin on 15 sivua pitkä. Päihteitä olen käyttänyt yhteensä 30 vuotta, 26 vuotta amfetamiinia. Nyt olen ollut raittiina kaksi vuotta ja viisi kuukautta. Miksi tulit KRIS Tampereelle? sellaan auttaa toista, joka on vielä vankilassa. Mitä teet KRIS Tampereen toimintakeskuksella? Toimintakeskuksella vastaan siivouksesta ja auton huollosta. Osallistun myös tukitoimintaan ja käyn pitämässä infoja kouluissa yms. Päätoimisesti teen kuitenkin vankilatyötä, joka on eniten lähellä sydäntäni ja odotan jo innolla, että pääsen marraskuussa kivitaloihin. Mitä raittius on tuonut elämääsi? Se on tuonut minulle kokonaan uuden elämän, josta pystyn nauttimaan aidosti. Olin asunnoton lähes 10 vuotta ja nyt minulla on oma koti. Pahinta entisessä elämässäni on ollut se, että olin niin paljon poissa, kun lapset olivat pieniä ja silloinkin, kun... elämä on ihmisen parasta aikaa... olin paikalla, en kuitenkaan ollut läsnä. Nyt asiat ovat toisin. Minulla on lapsiini sellaiset välit, jotka tyydyttävät molempia. Lapset kävivät tapaamassa minua vankilassa, mutta silloin en voinut kertoa mitä olen tehnyt. Nykyään pystymme jo vitsailemaankin asioille ja välimme ovat avoimet ja rehelliset. Oma raittiuteni on saanut tyttäreni kiinnostumaan lähihoitajan työstä ja hän on tällä hetkellä työkokeilussa vertaistukijärjestössä. Raittiuden myötä minulle on mahdollistunut monia muitakin asioita kuten interferonihoito, moottoripyörä, tukiverkostoja, harrastuksia ja uusia ystäviä. Asiat virastoihin ovat kunnossa, tuomioita ei enää ole tulossa ja sain hiljattain B-ajokortin ja seuraavaksi moottoripyöräkortin. Mikään näistä asioista ei olisi onnistunut, jos olisin sekaisin. Kuten Matti Nykänen joskus sanoi, elämä on ihmisen parasta aikaa ja se on totta. Miten KRIS Tampere on ollut tukena siinä? KRIS on mahdollistanut sen, että pysyn poissa rikoksenteosta ja päihteistä. Jokainen päivä täällä on päivä poissa pahanteosta. Vertaistuki on todella aliarvostettu siihen nähden, miten iso merkitys sillä on. Täällä ollaan ihmisiä ihmiselle ja voisin sanoa, että jokainen vastaa puhelimeensa, jos soitan keskellä yötä. He tietävät, että apua tarvitaan heti eikä seuraavana päivänä. Saan tehdä työtä, josta tykkään. Aina kun kalenteriin on merkitty vankilakäynti, sitä odottaa innolla jo monta viikkoa etukäteen. Onhan se vähän outoa, että joskus halusi vain pois sieltä ja nyt on innoissaan menossa sinne. KRIS on vertaansa vailla oleva tuki, joka mahdollistaa minulle harrastukset, ystävät ja kaiken mitä tarvitsen. Oikeastaan voisi sanoa, että koko elämä pyörii KRISin ympärillä enkä muuta tarvitsekaan. Vaikka minä lähtisin KRISistä, se ei lähde ikinä minusta. Tämä työ on myös opettanut minulle paljon suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä, jota en olisi muuten oppinut. Talon sisäiset koulutukset ovat mahtavia, koska ne tehdään ihmisläheisesti. Terveisiä vielä vankilassa oleville tai muille? Ensimmäisenä haluan lähettää Saramäen päihdeosaston henkilökunnalle terveisiä ja erityisesti Tomille ison kiitoksen. Vielä vankilassa oleville veljille haluan sanoa sen, että muutos on oikeasti mahdollinen, kun siihen lähtee sydämestään mukaan. Ei pidä asettaa rajoja unelmille vain siksi, ettei usko pystyvänsä. Kaikki on mahdollista. Päihdekuntouksia haluaisin kritisoida sen verran, että kahden viikon kuntoutusjaksosta ei ole mitään hyötyä ihmiselle. Siinä ajassa ei ehdi tulla edes vieroitusoireita. Säästöä tulisi pidemmällä tähtäimellä enemmän, jos päihdekuntoutuksia pidennettäisiin ja ihminen oikeasti kuntoutettaisiin. Korvaushoito ei myöskään ole omasta mielestäni ratkaisu mihinkään ja sen näen itse joka päivä.q 9

10 nuoret Viikko-ohjelma toimii tukena toiminnassa Toiminnalla muutosta z KRIS-Nuorilla on ollut toiminnantäyteinen kevät. Mukaan on mahtunut leiriä, erilaisia turnauksia ja toiminnan kehittämistä yhteisesti. Kesäleiri on jo suunnitteilla samoin kuin yhteistyökuviot toisen yhdistyksen kanssa. Teksti Jaana Joensuu YOUNGS tampere Ainutlaatuisia kokemuksia rinteessä KRIS- Tampereen nuoret olivat talvileirillä Himoksella yhdessä KRIS- Helsingin nuorten sekä YAD (Youth Against Drugs)- nuorten kanssa, jotka tulivat Tampereelta ja Jyväskylästä. Nuoria oli yhteensä 19 ja osallistujille leiri majoituksineen ja lippuineen oli ilmainen. Nuorille reissu oli ainutlaatuinen kokemus. Joillekin laskettelu oli täysin uusi kokemus, toisilla edellisestä kerrasta oli kymmenenkin vuotta. Leirin pääasiallinen tarkoitus oli yhdessä tekeminen ja hauskanpito. Samalla se mahdollisti monelle nuorelle reissun, johon ei muuten välttämättä olisi mahdollisuutta. Myös ruoanlaitto ja 10 siivous toteutettiin yhteisvastuullisesti. Itselle se oli uskomaton ja ainutlaatuinen kokemus huolimatta siitä, etten osannut lasketella. Tein sen silti, koska kaikki muutkin tekivät. Pelotti ja jännitti ja välillä jopa nolotti. Mutta siitä huolimatta reissu oli mahtava ja nautin niin laskemisesta kuin kaatumisestakin. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen oli se juttu itsellä. Lisäksi sain uusia tuttavuuksia niin Jyväskylästä kuin Helsingistäkin. kertoo Joni nuorten puolelta. Toiminnan kehittämistä demokraattisesti Nuorten vastaava Keijo Laapas kokeili Tulevaisuusverstas- nimistä menetelmää, jota käytettiin kehittämään nuorten toimintaa demokraattisesti. Keskeistä tässä menetelmässä on jokaisen äänen kuuleminen tarkkaan ohjeistetun prosessin kautta. Verstas-menetelmä on hiljaisten ja arkojen keskustelijoiden kannalta hyvä, sillä mielipiteen ilmaiseminen ei vaadi puhumista vaan sen voi kaikessa rauhassa kirjoittaa. Tulevaisuusverstaasta nousseet kehittämisideat otettiin käyttöön heti. Ideoista nousi esiin asiakkaiden vastaanotto ja nuorten toiminnan lisääminen sekä virkistystoiminnan vähyys. Nuoret päättivät yhdessä, että toimintakeskukselle hankitaan tikkataulu ja lautapelejä, joita voi pelata viikko-ohjelman ohessa. Nuoret haluaisivat myös pitää toimintakeskusta perjantaisin pidempään auki ja järjestää kävijöille te toja. Hyvä tapa hiljaisillekin ihmisille saada äänensä kuuluviin. On hienoa, että suunnitellaan toimintaa rakenteen kautta eikä vaan niin, että kaikki huutaa yhteen ääneen. Ihmiset saivat itse miettiä ilman, että joku pääsee heti kommentoimaan. Työ tehtiin ryhmissä eivätkä ryhmät kommentoineet toisilleen. kertoo Eino Tuki jatkuu vankilassakin. Nuorisovankityötä toteutetaan tällä hetkellä Kylmäkosken ja Vilppulan vankiloissa yksilö- ja ryhmätapaamisten muodossa. Erona niin sanottuun aikuisvankityöhön on ainoastaan se, että ikäraja on 15-29, kuten nuorten toiminnassa muutenkin. Muuten siinä on samat tukimuodot, kuten portilta haku ja lomatuki. Se myös mahdollistaa KRIS- vertaistuen jatkumon, vaikka nuori joutuisi vankilaan. Heitä tavataan vankilassa ja vapautumisen jälkeen he ovat tervetulleita takaisin toimintaan. Nuorisovankityön tavoitteena on saada vuonna 2015 edes yksi nuori koevapauteen. Keijo toteaa loppuun, että nuoret pystyvät parhaiten tukemaan nuoria. Yhteistyötä nuorisotyön hyväksi KRIS-Tampereen nuoret toteuttavat yhdessä Walter ry:n kanssa yhteisen kolmiosaisen projektin.

11 nuoret TERS KRIS- Tampere Nuoret talvileirillä Himoksella yhdessä KRIS- Helsingin nuorten ja YAD:n kanssa. Walter ry on yhdistys, jonka osana voimaannuttavaa tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta Suomessa erityisesti lasten ja nuorten parissa. Walter pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan ihmisten arvomaailmaan: edistämään piirtämistä, maalamista tai graffitin tekemistä, toisena osana ennalta valitusta aiheesta rap-biisin nauhoittamista studiolla ja kolmantena osana tanssi (streetdance, hiphop). Kaikki toiminta dokumentoidaan samalla ja KRIS- Nuoret seinäkiipeilemässä KRIS-nuorten toiminnasta tehdään esittelyvideo ammattikuvaajan avulla. Jokainen osa on ammattilaisen ohjaama. muiden kunnioittamista, ymmärtämistä, välittämistä ja vastuun ottamista. Projektin tarkoituksena on yhteistyön avulla todistaa kaupungille, että nuorisotyölle on tarvetta. Projektin sisältöön kuuluu yhtenä Elämäntarinoita ja liikuntaa Nuorten tilat aukeavat kello 10 joka arkipäivä. Aamut aloitetaan kello alkavalla aamukokouksella, johon ovat tervetulleita kaikki. Seuraava ohjelma alkaa kello 13 ja aamupäivä onkin varattu asiakkaiden kanssa ole- miselle ja töiden tekemiselle. Maanantaina on vaihtuvaa liikuntaa, joka tarjoaa sekä liikuntaa että kokemuksia, joita muuten ei välttämättä saisi kuten seinäkiipeily. Tiistaisin pidetään nuorten ryhmä, jossa on erilaisia aiheita. Siinä on katsottu muun muassa dokumenttia, käyty tutustumassa yhteistyökumppaneihin ja vierailijoita on käynyt pitämässä ryhmää. Keskiviikkona nuoret pitävät KRIS Basicin ja torstaina ohjelmassa on keskusteluryhmä. Keskusteluryhmän aiheena oli alkuvuodesta elämäntarinat. Jokainen työntekijä sai omalla vuorollaan kertoa, miten hänen elämänsä on mennyt ja mistä hän on siihen pisteeseen tullut. Teeman tarkoituksena oli, että työntekijät oppisivat tuntemaan toisensa paremmin ja yhdessä toimiminen parantuisi sen kautta. Muina teemoina ovat olleet muun muassa hyvinvointi, viha, riippuvuudet sekä musiikki ja tunteet. Ryhmä on kaikille avoin. Torstai- iltaisin on ollut myös futsal-vuoro Spiral-hallilla kausiluonteisesti. Viikko päätetään perjantaina henkilökunnan palaveriin, jossa läpikäydään mennyttä viikkoa ja suunnitellaan tulevaa ja käydään muita vastaan tulleita asioita yhdessä läpi.q KRIS- Nuorten viikko-ohjelma 11

12 haastattelu Ei pelkkää potkupalloa Yhteistyöllä kansainvälisille areenoille Mexico City

13 z Idea lähti lehtijutusta. Se muuttui toiminnaksi ja toiminta kansainväliseksi toiminnaksi. Näin kertoo Homeless Academyn toiminnasta monitoimiottelija Ari Huldén. Teksti Jaana Joensuu Kuka olet, ja mikä mies? ARI: -Olen Ari Huli Huldén ja toimin Homeless Academyssä ruohonjuuritason monitoimimiehenä. Itselläni on pitkä päihdehistoria. Raitistuin 40-vuotiaana ja menin silloin Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen palvelukeskukseen Helsingissä, joka oli tarkoitettu syrjäytyneille HIV-positiivisille huumeidenkäyttäjille. Ranska 2011 Puola 2013 Homeless Academy ry. (Asunnottomien Akatemia), mistä on kysymys? ARI: -Homeless Academyn tarkoituksena on tuottaa ja kehittää matalan kynnyksen futistoimintaa päihde- ja rikostaustaisille, mielenterveyskuntoutujille tai muille vaikeassa elämäntapamuutoksessa oleville, esimerkiksi maahanmuuttajille Suomessa, sekä vastata asunnottomien maajoukkuetoiminnasta. Liittyykö taustasi ja Akatemia toisiinsa? Miten? ARI: -Pelasin itse lapsena futista ennen ongelmien alkamista ja sillä on ollut aina oma sija sydämessäni. Oman toipumiseni alkuvaiheessa halusin alkaa pelailemaan vertaisteni kanssa. Aloitin Helsingissä toipuvien kanssa pelailun ilman mitään taustajärjestöä. Aloin tehdä vapaaehtoistyötä Suojatie ry:ssä ja pystyin liittämään harrastetoiminnan osaksi yhdistyksen muuta toimintaa vuonna Idea lehtijutusta Mistä syntyi idea perustaa asunnottomien jalkajoukkue? ARI: -Diakonissalaitoksen kulttuurituottaja Anssi Pirttineva sai idean nähtyään Tukholmassa asunnottomien lehden julkaisussa tarinan Ruotsin joukkueen maalivahdista. Pirttineva kuuli minusta ja otti minuun yhteyttä ja ryhdyimme tuumasta toimeen vuonna Kimmokkeena toimi se, että Pirttineva tuottaa kulttuuria matalalla kynnyksellä ja hänellä on kiekkotaustaa ja minulla oli valmis joukkue, joka vastasi kriteereiden vaatimuksia kodittomien joukkueeksi. Maurizio Partesi saatiin mukaan alusta alkaen. Akatemian konkreettinen toiminta? ARI: -Homeless Academy järjestää 3-4 kansallista turnausta vuodessa ympäri Suomea ja koordinoi ja tukee aluetoimijoita. Lisäksi se vastaa täysin maajoukkuetoiminnasta, anoo yhdistykselle toimintaan tarvittavat varat sekä raportoi toiminnastaan ja tuen käytöstä Opetusja kulttuuriministeriölle ja Palloliitolle. haastattelu Entä toiminnan tavoitteet? ARI: -Akatemian tavoitteina ovat toiminnan ylläpitäminen ja mahdollinen kehittäminen kansallisella ja maajoukkuetasolla ja säilyttää ja pyrkiä luomaan uusia yhteistyötahoja erinäisiin työllistymispalveluihin. Millä tavoin toiminta konkreettisesti palvelee osallistujien ahdinkoa? ARI: -Liikunnan kautta tapahtuva sosiaalinen vahvistaminen eettisten periaatteiden pohjalta tarjoaa mahdollisuuden liittymiseen ja sitoutumiseen matalalla kynnyksellä. Osallistuminen antaa näkökulman, että voi kuulua johonkin. Monelle kunnia-asiana on päästä edustamaan omaa maataan eletystä elämästä huolimatta. Kaikki tapahtuu leikin kautta eikä kilpailun. Kansainvälistä toimintaa Homeless Academy ry. on vuonna 2009 perustettu asunnottomien ja päihdekuntoutujien sosiaalisen ja toiminnallisen kuntoutuksen menetelmiä kehittämään perustettu yhdistys. Olet toiminut alusta pitäen mukana kodittomien jalkapalloilussa. Miten konkreettista toiminnalla on saavutettu? ARI: -Rahoituspohja on kasvanut konkreettisesti ja on saatu vakaat rahoituskanavat. Toiminta on laajentunut kansallisella tasolla. Erilaisille järjestöille ja seuroille tehtävä talkootyö on kasvanut ja sitä kautta tuottanut mahdollisuuksia yhteiskuntaan integroitumiseen työllistämispalvelujen kautta. Miten KRIS Tampere liittyy Homeless Academyyn? ARI: -Akatemia on tehnyt yhteistyötä KRIS Tampereen kanssa vuodesta 2009 ja se on alusta alkaen ollut aktiivinen yhteistyöjärjestö. KRIS-Tampere koordinoi Pirkanmaan asunnottomien jalkapallotoimintaa ja kehittää sitä. KRISin kautta järjestyy harjoitusvuorot ja pelipaidat muille yhdistyksille.q Jatkuu seuraavalla sivulla 13

14 ajankohtaista... Jatkuu edelliseltä aukeamalta Maalivahtina Itsenäisyyden aukiolla. Jesse oli pelaamassa maalivahtina vuonna 2012 Homeless Academyn järjestämässä HWC ( Homeless World Cup) turnauksessa Mexico Cityssä. Kisat pidettiin Itsenäisyyden aukiolla ja mukana oli 56 joukkuetta eri puolilta maailmaa. Suomen joukkueeseen tuli pelaajia Helsingistä ja Tampereella ja heitä oli yhteensä 8. Tavoiteltua Reilun pelin palkintoa ei sinä vuonna tullut, mutta Suomi sai ensimmäisen pokaalinsa, joka oli INSP (International newspapers) Cupista Ruotsia vastaan. Suomi voitti 9-2. Itselle se oli todella hieno kokemus. Joukkueita tuli ympäri maailmaa ja vaikka kulttuureita oli erilaisia, kaikki tulivat samalta viivalta ja heillä oli sama tavoite. Sain paljon uusia ystäviä kisan kautta. Vapaa-aikaa ei juurikaan ehtinyt olla, pelin jälkeen oli tunti aikaa laittaa itsensä edustuskuntoon. Mutta ehdimme silti nähdä muun muassa pyramideja ja jalkapallomuseon. q Homeless Academy ry Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää Suomen asunnottomien jalkapallon maajoukkuetoimintaa Suomi on osallistunut HWC-turnaukseen vuodesta 2006 lähtien Homeless Academy ry:n toiminta voidaan jakaa kansalliseen toimintaan, HWC Team Finland-toimintaan ja Akatemia toimintaan Kunkin maan HWC-joukkue kootaan joka vuosi uusista pelaajista Säännöt ja pelaajakriteerit löytyvät Homelessin nettisivuiltaq Reilut naiset voittoon Tärkeintä eivät ole taidot z Naisten puistofutisjoukkue perustettiin vuonna Idea lähti siitä, että osa naisista oli käynyt jo aiemmin miesten treeneissä ja peleissä ja KRIS:n puolelta ehdotettiin, että naiset perustaisivat oman joukkueen. Noora alkoi kokoamaan tyttöjä kasaan ja innokkaita potkijoita löytyi. KRIS-naiset päättivät juuri ensimmäisen kauden futsalia omana joukkueenaan. Alkanut puistofutiskausi on järjestyksessä toinen. Homeless Academy ry:n järjestämässä Valentine s day tournamentissa 1.3 naiset voittivat Reilun pelin palkinnon, joka on kisan arvostetuin palkinto. Syyskuussa KRIS-naiset lähtevät edustamaan Suomea joukkueena Amsterdamiin HWC:n MM-kisoihin. KRIS- naiset ovat myös historian ensimmäinen naisten joukkue Suomesta näissä kisoissa. Heinäkuussa he osallistuvat Homelessin SM-kisoihin Tampereella. Kaikkiin palloilujoukkueisiin (street soccer, futsal, puistofutis) kaivataan lisää naisia. Lopullista päätöstä ei kuitenkaan Voitokas Naisten puistofutisjoukkue reilun pelin palkinnon saaja 14 tarvitse tehdä kokeilematta, vaan voi tulla vaikka treeneihin mukaan ja päättää sitten. Treenit ovat kerran viikossa ja puistofutispelit ovat kerran viikossa. Treeneille ei ole kiinteää päivää, vaan puistofutispelit määrittävät päivän. Naisissa pelaava Nina O haluaa painottaa, että tärkeintä eivät ole taidot, vaan halu yhdessä tekemiseen ja porukkaan kuulumiseen hyvässä hengessä. Kaikki otetaan mukaan. Jos olet kiinnostunut pelaamaan naisissa, ilmoittaudu KRIS- Tampereen toimintakeskuksella Nina O:lle tai sähköpostitse

15 ajankohtaista Hopeinen haaste Hopeapaja on osa kokonaisvaltaista muutosta KRIS:n oma leima z KRIS Tampereen tiloissa toimiva hopeapaja on tarkoitettu kuntouttavassa työtoiminnassa oleville sekä vankilasta vapautuville ja koevapaudessa oleville henkilöille.. Teksti Jaana Joensuu Pajalle ei tulla suoraan vaan ensin mennään toimintakeskukselle. Siellä tarkoituksena on liittyä porukkaan ja opetella yleisiä toimintakeskuksen käytäntöjä ja sitten vasta mennä pajalle. On tärkeää muistaa, että paja ei ole KRIS:stä erillinen yksikkö vaan toimii sen osana. Pajalla olevat noudattavat samoja periaatteita (päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus) kuin kaikki KRISin toiminnassa olevat. Itsehoitoryhmissä käyminen on myös erittäin suotavaa. Pajalla opiskellaan hopeakorujen suunnittelua ja valmistamista sekä muun muassa työhön kuuluvaa lainsäädäntöä ja korujen piirtämistä. Alun perin ajatuksena on ollut, että pajan oppilaat sitoutuisivat vähintään vuodeksi toimintaan ja sinä aikana heille tulisi löytää opiskelu- tai työpaikka. On syytä kuitenkin painottaa, että kaikista ei tule seppää syystä tai toisesta ja onkin mahdollista, että pitää etsiä toinen suunta. Tähän asti pajalla on tehty pieniä tilaustöitä ja korjauksia. Tulevaisuudessa on tarkoituksena lähteä tutustumaan alan yrittäjiin ja oppilaitoksiin. Sen tarkoituksena on myös tukea mahdollisesti tulevaa koulutuspaikan hakua. Tampereen vuosittain järjestettävät kädentaitomessut houkuttavat myös. Kokeilunhalu sai lähtemään mukaan Pajalla työskentelevä Salla ehti olla- KRIS Tampereen toimintakeskuksella puoli vuotta ennen hopeapajalle siirtymistä. Lähtökohta pajan toimintaan oli täysi nolla, eli korunvalmistus oli aivan uusi haaste. Olen oppinut tekemään sormuksen alusta loppuun saakka ja punomaan kuningasketjua. Olen myös oppinut piirtämään esityskuvan, joka on valokuvamainen kuva korusta, josta käy ilmi esimerkiksi materiaalit ja tekniikat, jota korun valmistuksessa on käytetty. Salla oli kuullut pajan toiminnasta toimintakeskuksen puolella ja oli kiinnostunut siitä. Kun kysyttiin, haluaako hän mukaan, vastaus oli myönteinen. Kokeilunhalu sai lähtemään mukaan. Halusin haastetta elämään. Vaikka paja on iso osa kokonaisvaltaista elämänmuutosta, ei hän haluaisi olla pelkkä pajalainen. Ehdin kiinnittymään KRISiin ensimmäisen puolen vuoden aikana ja siirtyessäni pajalle koin olevani krisiläinen, jonka työnkuvaan hopeapaja kuuluu. Vankilassa KRISistä kiinnostunut Juha on myös pajalla oppimassa. Heti vapauduttuaan hän tuli mukaan vapaaehtoisena KRISiin ja pääsi olemaan mukana pajan rakennustöissä. Alun alkaen lähdin mukaan KRISin toimintaan, jotta saisin päiviini tekemistä ja vertaistukea päihteettömään elämään. Uuden oppiminen houkuttaa Juhalla oli ennestään kokemusta koruntekemisestä. Vankilassa hän oli tehnyt erilaisia ketjuja ja mahdollisuus kehittää sitä taitoa houkutti. Kultasepän opissa siihen oli hyvät mahdollisuudet. Pajalla olen saanut opetella muun muassa juottamista, joka oli täysin uusi taito. Sormuksen tekoakin olen päässyt kokeilemaan ja paljon muutakin. Sen lisäksi Juha on tehnyt korjaustöitä ja tukipakettiin kuuluvaa rannekorua. Paras asia pajalla on hyvä porukka. Se on yksi tärkeimmistä asioista missä tahansa työyhteisössä, että tullaan keskenään toimeen eikä puhuta toisesta selän takana. Ryhmissä käymisen mahdollisuus on iso osa toipumista samoin kuin pajalla käytävät keskustelut. Täällä olen saanut oppia paljon uusia asioita. Yksi isoimmista asioista on se, että ei haittaa vaikka epäonnistuu. Sitten yritetään uudestaan, kertoo Juha lopuksi hymyillen.q Korjaus lehden 1/2015 artikkeliin: Hopeapajalla ei vielä työskentele koevapaudessa olevaa henkilöä, kuten edellisessä lehdessä oli mainittu. 15

16 ajankohtaista SILTA-ryhmä: Tärkeintä on tarjota muutoksen mahdollisuus Menneen ymmärtämyksestä tulevan suunnitteluun z Silta-Valmennusyhdistyksen Vangin oppimispolku -hankkeessa on kehitetty SILTA-ryhmä, jonka päämääränä on motivoida vankeja elämäntavan muutokseen ja tavalliseen elämään. SILTA-ryhmiä toteutetaan Kylmäkosken vankilassa. Teksti Erja Toivo Useat siviilitoimijat osallistuvat nykyään vankien kuntoutukseen jo vankeusaikana, vankiloissa. Työ täydentää Rikosseuraamuslaitoksen työtä. Rikosseuraamuslaitos tekee yhteistyötä julkisen palvelujärjestelmän kanssa sekä useiden järjestöjen kanssa. SILTA-ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa, kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vankila valitsee vangit ryhmään (4-8 vankia / ryhmä). Ryhmää ohjaa työpari, vertaistukihenkilö ja ammattiauttaja. Tällaisella ryhmätoiminnalla on vaikuttavuutta, yksilön, lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan kannalta. Vangille ryhmä tarjoaa rakentavan tuulahduksen siviilistä. Vertaistukihenkilö tuo omalla esimerkillään todeksi elämänmuutoksen. Vanki voi peilata omaa tilannettaan ja kokemuksiaan vertaistukihenkilön elämäntarinaan ja näkemyksiin. Lisäksi vanki saa tietoa realistisesti elämästä vankilan ulkopuolella ja haasteista sekä tukimahdollisuuksista. Moni vanki hyötyy eri- 16 tyisesti juuri vertaistuesta, sillä sille ollaan usein vastaanottavaisempia kuin viranomaisten avulle ja tuelle. Taustalla on usein huonoja kokemuksia viranomaisten kanssa toimimisesta ja kielteisiä uskomuksia ja asenteita viranomaisia kohtaan. Lähiyhteisöjen näkökulmasta vankien elämäntilanteen koheneminen lisää vangin läheisten hyvinvointia. Vankien puolisot ja lapset ja sukulaiset kantavat usein huolta vangin pärjäämisestä vapautumisen jälkeen. Tavoitteena elämänasenteen muutos Moni vanki tarvitsee tukea päästäkseen alkuun siviilielämässä. Iso haaste vapautuvalle vangille elämänmuutostyössä ovat ihmissuhteet, luopuminen rikoksia tekevistä ja / tai päihteitä käyttävistä ystävistä, kavereista ja tutuista. Pulmana usein on, mistä useita vuosia vankilassa ollut ihminen löytää uusia, toimiva ihmissuhteita. Vertaistukihenkilötoiminta on yksi hyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Jotkut vangit ovat eläneet pääosin tavallista elämää, ja rikosprosessi on poikkeus heidän elämänkulussaan. Tällöin tuen tarpeet ovat elämäntavan osalta vähäisemmät kuin vangeilla, jotka ovat olleet vankilassa useamman kerran. Yhteiskunnan kannalta vankien ohjaus, kuntoutus ja vapauteen valmennus voivat vähentää uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta sekä kaikkien ihmisten hyvinvointia. Olennaista työskentelyssä vankien kanssa on tarjota vangeille todellisia mahdollisuuksia elämäntavan muutokseen, vankeusaikana ja vankilasta vapautumisen jälkeen. Kuntoutuksen ja tuen pitäisi olla jatkuvaa niin pitkään kuin kukin ihminen tarvitsee apua ja tukea. Toiminnan pitää olla yksilöllistä ja kannustavaa. Jos toiminta on katkonaista ja vaillinaista tai liian tasapäistävää, vaikuttavuus on päinvastainen kuin on haluttu. Vangit turhautuvat ja yhteiskuntavastainen elämäntapa vahvistuu. Korjaavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa SILTA-ryhmätoiminnan teoreettisena taustana on vahvasti valinnan teoria sekä korjaavuuden (restoratiivisuuden) näkökulma. Suunnataan tulevaan ja tehdään se, mitä on tehtävissä. Jotkin asiat voidaan vielä korjata tai hyvittää. Jokainen rakentaa oman elämänsä pitkälti omilla valinnoillaan, ja jokainen kantaa vastuun valinnoistaan ja valintojensa seurauksista. Ryhmätoiminta on sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa. Joku vanki voi ryhmässä muuttaa tulevia suunnitelmiaan, ja haitat vähenevät. Joku toinen vanki voi saada ryhmässä enemmän ymmärrystä menneen elämänsä suhteen. Vankilassa toteutettavassa ryhmätoiminnassa on mukana paljon jännitteitä ja haasteita. Ryhmien ohjaajien vastuulla on pitää ryhmän työskentely riittävän turvallisena ja oikeaan suuntaan vievänä kaikkien ryhmään osallistuvien ihmisten kannalta.q

17 ajankohtaista Vangin näkökulma. Vertaistukityö vankiloissa lisää toiminnan: kiinnostavuutta kannustavuutta tasavertaisuutta uskottavuutta ja näiden kautta vaikuttavuutta. Ryhmätoiminnasta ja vertaistuesta: KRIS-Tampere ry tarjoaa vertaistukea vangeille. KRIS-Tampereen vertaistukihenkilöt ohjaavat ryhmiä vankiloissa, muiden muassa Silta-Valmennusyhdistys ry:n työntekijöiden kanssa. KRIS-Tampere ry:n vertaistukihenkilöt toteuttavat vankiloissa myös yksilötapaamisia, ja tuki voi jatkua vangille koevapausaikana ja vapautumisen jälkeen. Kaikenlaisen valmentavan ryhmätoiminnan perusidea on mahdollistaa kokemusten jakaminen ja vertaistuki. Ryhmässä jaetaan tietoa ja kukin poimi tietoja omaan käyttöönsä. Ryhmän jäsenet voivat kannustaa toisiaan. lvertaistukihenkilö ryhmän ohjaajana lisää tasa-arvoisuutta ryhmään osallistuvien näkökulmasta, monesti myös ryhmätoiminnan uskottavuutta. Vertaistukihenkilön läsnäolo kannustaa vankeja osallistumaan keskusteluun, he voivat kokea tulevansa ymmärretyksi paremmin kuin asioidessaan pelkästään ammattilaisten kanssa. Haasteena ryhmien ohjaamisessa ohjaajilla on pitää ryhmän toiminta rakentavana; tehdään sitä mitä piti, eikä jotain muuta. Pahimmillaan ryhmä lannistaa jäseniään, ja vankilassa toteutettavassa ryhmässä rikosmyönteiset ajatukset ryhmään osallistuvilla vangeilla vahvistuvat.q Erja Toivo toimii oppimisvalmentajana Silta-Valmennusyhdistys ry:ssä ja Vangin oppimispolku hankkeen vetäjänä. lukijalta Avaruusapinointia armon vuonna jotain!!? Leipä joka on maailmalla niin pieninä murusina, puristettujen tomaattitölkkejen alta.. ei tänäänkään töitä, samaa vanhaa rataa, kuin sputnik putosin muistojeni kehästä Laiha laika koira, sekä avaruuden apina, tähtien takana makaa huomisen tuuli, Joita taivaan takoja.. ryppyisissä käsissän heiluttaa.. Vapisen huomiseen tarjottimella niitä muruja, joita kadun varpusetkin kaihtavat, saatanan ääni.. syön sanani enkä tule täyteen, haaveiden hiekkakakku: on kovin keveä.. Rikkineulotut haaveet.. haihtuvat auringon verhoista pois.. eikä tähtisumun keskellä kuulu, edes avaruuden hiljaista kohinaa.. Teksti Veli Mäxä Mäkinen TYHY-päivän tunnelmia KRIS- Tampereen väki vietti Työyhteisön hyvinvointipäivää vappuaattona 30.4 Luhtaanrannan leirikeskuksella. Vaikka aurinko näyttäytyi vasta loppusiivousten aikaan ja aamupalasämpylät olivat jäässä, se ei haitannut yhteishenkeä. Yhteensä työntekijöitä oli paikalla 26. Leikkimieliset kisailut saivat kilpailuhenkisyyden heräämään, samoin kuin vanha pöytäjalkapallopelikin. Ruoaksi paistettiin makkaraa ja muutama taisi uskaltautua jopa järveen.q Teksti Jaana Joensuu Vertaistukityö vankiloissa lisää toiminnan asiantuntevuutta ja laatua, ja tätäkin kautta vaikuttavuutta. Ainoastaan toinen elämäntapansa rikollisesta ei-rikolliseksi muuttanut voi tietää todella, miten tämä tapahtuu ja miltä tämä tuntuu. 17

18 ajankohtaista KUKA? Olen Nina ja työskentelen Kopista kotiinhankkeessa, joka kehittää perhetyötä KRISillä. Miksi lähdit KRIS Tampereelle? Sain KRISistä sellaisen käsityksen, että se tukee ihmisiä, jotka haluavat itse muuttaa elämäänsä. Kokemukseni mukaan muutos on mahdollista, kun sitä itse haluaa, suostuu ihmisenä kasvuun ja on valmis ottamaan tukea vastaan. Miltä perhetyön tekeminen vapautuvien vankien kanssa tuntuu? Perhe ja ihmissuhteet ovat meille kaikille tärkeitä. Aikuinen on vastuussa omista valinnoistaan ja tekemisistään, oli oma historia minkälainen tahansa. Ja on erittäin mielekästä olla mukana tukemassa ihmisiä, jotka haluavat omille lapsilleen parempaa, kuin ovat ehkä itse saaneet. Ja se mahdollistuu kun rohkenee antautua kasvuun. Mitä hanke pitää sisällään? Vuosina Kopista kotiin-hanke kehittää vertaistukeen pohjautuvaa KRISperhetyötä. Vanhemmuuden huomioiminen on keskeistä. Toiminnassa on mukana KRISiläisiä, joilla on omaa kokemusta muutoksesta. Esimerkiksi syksylle 2015 on suunnitteilla muutosta ja vanhemmuutta tukevia teemaryhmiä, jotka ovat avoimia kaikille KRISläisille. Minunkin juttusille voi tulla missä asiassa vaan, kiellettyjä aiheita ei ole eikä pipon tarvitse olla tiukalla. Toimenkuvani on hyvin liikkuva, joten puhelin on paras keino tavoittaa. Miten se toteutuu vapautuvalla vangilla? Entä hänen perheellään? Asioita lähestytään perheen tarpeiden ja olemassa olevien resurssien pohjalta, mitään kiveen hakattua ohjetta ei ole. Jos haluat KRIS toimintaan mukaan, olet perheellinen ja vankilassa (tai puolisosi on) niin ota yhteyttä vankilan perheyhdyshenkilöön, Kopista Kotiin koordinaattoriin tai KRIS toimintakeskukselle. Kenen kanssa toimit yhteistyössä? Yhteistyötä tehdään hyvin laajasti muun muassa eri järjestöjen ja virastojen kanssa ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan etsitään sopivia yhteistyökumppaneita. Miten uusi sosiaalihuollon laki vaikuttaa sinun työhösi? Esimerkiksi perheille on mahdollista saada apua herkemmin, ilman että tarvittaisi lastensuojeluilmoitusta. Onko jotain terveisiä, jotka haluaisit välittää lähiaikoina vapautuville vangeille? Tulevaisuus muodostuu siitä mitä teemme nyt. Tämän takia vapautuminen on mahdollista. (Ringu Tulku) Mielestäni avun pyytäminen on todellista rohkeutta, ja KRIS on varsin varteenotettava taho josta voi aloittaa tai jatkaa muutoksen tiellä.q Teksti Jaana Joensuu KRIS Basic-koulutus Tietoa, tunnetta, asennetta z KRIS Basic on viidestä eri osa-alueesta koostuva koulutus, jonka tarkoituksena on opastaa uusia KRIS-tulokkaita yhdistyksen periaatteisiin ja toiminnan tavoitteisiin. Jokainen KRISin toimintaan astuva käy läpi KRISin Basic-koulutuksen. Koulutuksessa tutustutaan KRISperiaatteisiin, pohditaan krisiläisenä olemista ja esikuvana toimimista, ja käydään läpi KRIS-yhdistyksen tiedottamiseen liittyviä asioita. Lisäksi tutustutaan KRISin kansainväliseen toimintaan sekä KRIS-yhdistysten yhteistyökumppaneihin. Tampereella Basic järjestetään tiistaina kello 11 alkaen. Yksi opintopiiri kestää aiheesta riippuen tunnista kahteen tuntiin. 18 Lähtökohtana oma kokemuspohja Opintopiiriin osallistuvat istuvat ringissä ja vastailevat kukin vuorollaan ryhmän vetäjän esittämiin kysymyksiin. Lisäksi Basiciin kuuluu ryhmänohjaajan ääneen lukema aiheeseen liittyvä materiaali. Koulutus tapahtuu nonstop-periaatteella Tampereen KRISin Toimintakeskuksessa. Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Esimerkiksi vankilasta tai kuntoutuksesta KRIS-toimintaan uutena tulevalle Basic tarjoaa kattavan tietomäärän KRIS-toiminnan luonteen ymmärtämiseksi, ja kokemuksen ääntä koulutuksessa tarjoavat Vanhat konkarit, jotka näkemyksiään ja kokemuksiaan jakamalla siirtävät omaa kokemustietoutta uusille tulokkaille. Basic-koulutuksessa tärkeää on se, että esitettäviin kysymyksiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa tai väärää vastausta, vaan kukin osallistuja vastaa kysymyksiin oman kokemuspohjan mukaan, ja sen jälkeen voidaan yhdessä keskustella esimerkiksi arvomaailmoista tai ihmiskuvasta. Koulutuksessa ketään osallistujaa ei katsota alaspäin, jokaisen vastaus ja jokainen osallistuja on yhtä tärkeä ja merkittävä kuin hän on arvokaskin.q Teksti Jaana Joensuu

19 ajankohtaista NYT KRIS Työntekoa leikkimässä Toimittajalta Minä en käy töissä. Minä vain käyn leikkimässä työntekoa. Näin minulle todettiin muutama viikko sitten ja varmistettiin vielä, olenko samaa mieltä. Toteamuksen esitti liukuhihnatyötä tekevä duunari, jolla ainoa motivaatio työntekoon on mitä ilmeisemmin raha. Onhan se totta. Minä teen neljän tunnin työpäiviä ja palkkani koostuu työmarkkinatuesta. Näillä kriteereillä työ ei ole oikeaa. Mutta onko se tuomittavaa? Tämä työ mahdollisti minulle muun muassa sen, että pystyin tienaamaan lisätuloja yksinhuoltajana ja silti olemaan läsnä lapselleni, kun hän aloitti ensimmäisen luokan koulussa. Tämä työ on mahdollistanut minulle sen, että saan kirjoittaa työni puolesta. Olen saanut olla avoin, olen voinut sairastaa, olen voinut opetella pois esiintymispelostani. Olen saanut tuntea osaavani ja olevani arvokas. Kumpi on siis loppupeleissä tärkeämpää, se kuinka paljon tienaat liukuhihnan ääressä seisoessasi vai se, että saatoit pelastaa jopa jonkun hengen tänään vain olemalla häntä varten siinä. Olla tukemassa ihmistä kun hän sitä kipeimmin tarvitsee. Me saamme olla mukana ihmisten matkalla, olla näyttämässä että toivoa on vielä. Me voimme opettaa tuleville sosiaalialan työntekijöille toisen puolen asioista. Ja he voivat opettaa meitä. Me voimme opiskella maalareiksi ja todeta sitten, ettei se olekaan sitä mitä haluamme tehdä. Me voimme kaatua ja luottaa siihen, että jossain on käsi joka nostaa pystyyn tai että jossain on olkapää, johon tukeutua kun omat voimat eivät enää riitä. Me voimme olla jollekin ihmiselle ensimmäinen paikka, jossa hän koko elämänsä aikana on tuntenut kuuluvansa joukkoon. Tai me voimme olla jollekin se ainoa paikka, mihin voi mennä, kun kaikki toivo tuntuu olevan menetetty. Voitko sinä sanoa samaa sieltä liukuhihnan takaa?q Jaana Joensuu KRIS-vankilatyö 2014 Vankilakäyntejä ja yksilötapaamisia z Vuoden 2014 aikana KRIS-vankilatyö teki käyntejä eri Länsi-Suomen vankiloihin. z Vankiloissa käytiin kertomassa infotilaisuuksissa KRIS-toiminnasta ja pitämässä yksilötapaamisia. Vuoden 2014 aikana KRISin vankilatyöntekijät tekivät vertaistukityötä muun muassa Kylmäkosken ja Hämeenlinnan vankiloissa sekä Vanajan ja Ojoisten avovankiloissa. Syksyn ja kevään aikana käyntejä tehtiin myös Huittisten, Köyliön ja Vilppulan vankiloihin sekä Turun Saramäen vankilaan. KRIS yksilötapaamisten tarkoituksena on tukea vapautumiseen liittyvissä asioissa ja tarjota keskustelutukea vankilassaoloaikana. Yhteen tapaamiskertaan varataan aikaa noin 30 minuuttia kerrallaan. Poistumisluvalla vankilasta olleiden tukena KRIS-vertaistukityöntekijä on ollut mukana viettämässä päivää kiertämällä lomalla olleen kanssa esimerkiksi kirpputoreja ja käymällä syömässä. Tulemme vastaan rautatieasemalle tai esim.kylmäkosken vankilasta on kertaluonteisesti haettu lomalle ja tuotu takaisin. Lomatuen edellytyksenä on, että vankila myöntää vangille poistumisluvan ja että tuettava on vankila-aikanaan käynyt tapaamassa KRIS-vertaistyöntekijää yksilötapaamisissa. Suuntaa tulevaan KRIS-tukihenkilö on myös ollut vankilan portilla vastassa vapautumisen päivänä ja ollut tukena vapauteen liittyvien ensimmäisten tuntien aikana. KRIS vankilatyön ajatuksena on, että vankilasta vapautuva saa tukea tulevaisuudessa ja löytäisi elämälleen suunnan rikoksettoman ja päihteettömän elämän merkeissä. Lisätietoja KRIS-toiminnasta saa ottamalla yhteyttä ja ilmoittautumalla vankilan henkilökunnalle KRISin yksilötapaamisiin. KRIS Tampere ry:n Vankilatyön yhteyshenkilönä toimii vankilatyön koordinaattori Markku Ollikainen.q Teksti Markku Ollikainen 19

20 ajankohtaista Henki elää miesten ryhmässä Saunomista ja kulttuuria Miestenryhmää vedetään vapaaehtoisvoimin niin, että päävastuuta kantavat tällä hetkellä Saku Lemola, Tillmanin Tom sekä Marko Rajamäki. Harrasteiden, kuten jousiammunnan ja saunomisen lisäksi miestenryhmä tekee erilaisia tutustumiskäyntejä ja reissuja. Viimeisimmät retket suuntautuivat Turkuun ja Helsinkiin. Myöskään kulttuurin kulutus ei ole vierasta, sillä ryhmä kävi katsomassa stand up-esityksen Tamperetalossa. Itse ideoidaan, yhdessä toteutetaan Ryhmään ovat tervetulleita kaikki KRISin miespuoliset jäsenet. Ryhmän toiminnasta tiedotetaan KRISin Facebook-sivuilla ja toimintakeskuksella. Ryhmään osallistumalla voi vaikuttaa suunnitelmiin ja ryhmän toimintaan, koska ryhmä itse ideoi ja toteuttaa toimintansa ja sen sisällöt. Ryhmään kuuluvien mukaan ryhmän saama palaute on ollut hyvää ja innostavaa, ja sen kaikki ryhmän jäsenet ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä ryhmän toimintaan.q Teksti Jaana Joensuu ME-hengessä vertaistuen voimalla Elämään tässä ja nyt! z KRIS-Tampereen naistenryhmässä opetellaan elämään nykyhetkessä. Ryhmävoimalla keskustellaan tulevaisuudensuunnitelmista, tulevaisuuden tavoitteista ja päämääristä. Naistenryhmään on tervetullut jokainen KRIS-yhdistyksen nainen, joka haluaa pohtia elämäänsä ja käsitellä asioita, joita ei ole aiemmin ollut mahdollisuus työstää. Kevätkauden aikana ryhmä käsittelee arjenhallintaa ja oman elämän muokkaamista tähän hetkeen, sekä oman minäkuvan vahvistamista. Ryhmään ei tarvitse sitoutua, siihen voi osallistua omien mahdollisuuksiensa mukaan ja oman elämäntilanteen mukaan ja salliessa! Ilta alkaa kuulumiskierroksella. Jokainen voi puhua ja kertoa itsestään sen verran kuin tarpeelliseksi katsoo ja oikeaksi kokee. Kokoontumisiin kuuluu ruokailu ja tietysti kahvittelu. Ruoan jälkeen keskustellaan päivän varsinaisesta teemasta. Jokainen ryhmäläinen saa tuoda oman näkökulman ja näkemyksen teemaan. Pyrkimyksenä on, että vertaistuen voimalla ryhmä saavuttaa jokaisessa läsnäolijassa tunteen, 20 että kukaan ei ole mieltä askarruttavien asioiden kanssa yksin, vaan että jokaista ryhmäläistä tuetaan ja jakamalla elämänkokemuksia voidaan muodostaa vahvistava, jokaista eteenpäin auttava ME-henkisyys. Mistä idea? Mikä sai sinut mukaan? -Ryhmän idea lähti liikkeelle siitä, että myös naisilla on toimintaa KRIS-Tre ry:ssä, muistelee yksi naistenryhmän aktiivitoimija Tanja Ylänen ryhmän aloitusmetriä. Naisten ryhmä oli hyvä vaihtoehto kokoontumiselle kerran viikossa ja itse henkilökohtaisesti kokemusasiantuntijana omasta näkökulmasta halusin ottaa haasteen vastaan ja ryhtyä vetämään naisten ryhmää sydämellä, enkä ole hetkeäkään katunut että lähdin mukaan. On todella tärkeää että ryhmä on aikoinaan startti liikkeelle ja huomata kuinka paljon voimme saada yhdessä enemmän. Terveiset kiinnostuneille? -Olemme Ihanaiset Naiset ryhmä, johon kaikki naiset ovat tervetulleita jakamaan naisenergiaa vertaistuen voimalla. -Kaikki uudet ja vanhat tulokkaat ovat tervetulleita, kannustaa Tanja Ylänen osallistumaan. Naisten ryhmä tekee retkiä neljä kertaa vuodessa. -Mahdollisuuksien mukaan toteutamme kauneusiltoja, naurahtaa Tanja ja jatkaa: -meillä myös käy luennoitsijoita valaisemassa uusia näkökulmia elämän eri osa-alueille - sellaisia jotka koskettavat ihmisyyttä ja innoittavat omaa minä-kuvaamme, hän hymyilee.q Teksti Jaana Joensuu

21 24

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Opiskelevien vankien määrä keskimäärin päivässä rikosseuraamusalueittain vuonna 2014 Rikosseuraamusalue Opiskelevia

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry Oletko kyllästynyt rikolliseen elämäntapaan? Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry (6/2015 alkaen Uudenmaan TE-toimisto) Mitä? Tavoitteena ohjata ja mallintaa

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa

LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA Helsingin vankilassa LYVA Osaston toiminta alkanut lokakuussa 2013 Osastolla 19 vankipaikkaa Tuomioiden pituudet keskimäärin 1-4kk Mikäli osastolla on ollut tilaa, on sinne

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Nuoren polku vapauteen Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Vantaan vankila, valmistunut 2002 Tutkintavankila; 190 vankipaikkaa Keskeisimpänä tehtävänä esitutkinnan turvaaminen, oikeudenkäyntien

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi 1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja 29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja Mikä KRIS on? Kriminellas Revansch I Samhället/KRIS Criminals Return Into Society/CRIS KRIS on kansainvälinen liike, joka tähtää vankilasta vapautuvien ihmisten auttamiseksi

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.2011 Vantaa Vapauttamisyksikköpalvelussa palvelun tilaajana on Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

sisältö Koululainen 11/2007

sisältö Koululainen 11/2007 Päätoimittaja: Sirkku Kuusava Toimituspäällikkö: Leea Puranen Toimitussihteeri: Marjukka Sonninen Toimittaja: Heidi Ylitalo AD: Tinka Lindroth (äitiyslomalla), Sami Piskonen Postiosoite: Koululaisen toimitus,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Kaisa Ovaskainen 16.3.2016 2 Erityisesti Isä- projekti 2013-2016 4 työntekijää, 5 paikkakuntaa (Kuopio, Pieksämäki/Varkaus,

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Opinnäytetyö 2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Jani

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot