KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS"

Transkriptio

1 1 KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA Suunnitelman laatijat: Työ- ja ohjausryhmät, yksikön vetäjä. Laadittu suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa syksy 2005-kevät JOHDANTO PÄIHDETYÖN HAASTEET ESPOOSSA ESPOON ANKKURIN RATKAISUMALLI...5 TOIPUMISKAAREEN KOHDISTETTU TUKI...5 PÄIVÄKESKUKSEN PÄIVÄTOIMINTA...5 PÄIVÄKESKUKSEN AVOHOITO...5 VISIO KRISTILLISESTÄ PÄIHDETYÖSTÄ ESPOOSSA...6 ORGANISAATIO...7 Ohjausryhmän jäsenet 2/ Valmistelevan työryhmän jäsenet...7 PÄIHDETYÖN YHTEISTYÖVERKOSTO...8 Yhteistyöseurakunnat...8 Muut yhteistyökumppanit...8 Muut yhteistyötahot...8 Yhteistyösopimukset...8 Yhdys- ja tukihenkilöt KOLMIVUOTINEN KÄYNNISTYS- JA KOKEILUPROJEKTI...9 PROJEKTIN SEURANTA, ARVIOINTI JA OHJAUS TALOUS...12 TALOUDEN HOIDON PERIAATTEET...12 TALOUSARVION PERUSTEET LIITTEET...12 LIITE 1. KAN ESPOON ANKKURI TOIMINTAMALLI, TIIVISTELMÄ TAULUKKONA...13 LIITE 2. KAN ESPOON ANKKURI TOIMINTAMALLI, TEKSTIKUVAUS...14 LIITE 3. KAN ESPOON ANKKURIN AVOHOITO-OHJELMA...15 LIITE 4. AVOHOIDON VIIKKO-OHJELMA...16

2 2 KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto KAN () on käynnistämässä toimintaa Espoossa. Toimintaan ovat sitoutuneet Espoon vapaiden suuntien kuusi seurakuntaa. Kyseessä on siten laaja yhteistyöhanke. Toimintaa varten perustetaan päiväkeskus, KAN - Espoon Ankkuri. Se tulee tarjoamaan uuden innovatiivisen toimintamallin ja kristillisen vaihtoehdon päihdeongelmaisten kohtaamisessa ja auttamisessa kohti selvempiä vesiä. Päiväkeskustoiminta yhdistettynä avohoitoon tukee päihderiippuvuudesta toipumista ja elämänhallintaan pääsemistä. Espoon Ankkuri - Päiväkeskus toimii osana valtakunnallista KAN -hoitoketjua. Espoon Ankkurin toimintamalli on syntynyt niiden valtavien tarpeiden ja puutteiden pohjalta, jonka käytännön kokemus on osoittanut työskentelyssä päihdeongelmaisten parissa. Uudella toimintamallilla pyritään vastaamaan kokonaisvaltaisesti siihen tuen tarpeeseen, jota asiakkaat tarvitsevat koko toipumiskaaren ajan, ilman väliin putoamisia. TOIPUMISKAARI AKTIIVINEN ELÄMÄNOTE Halu muutokseen Toimintamalli ottaa huomioon asiakkaan koko toipumiskaaren Innovatiivisessa hankkeessa kokeillaan päiväkeskuksen ja avohoidon yhdistämistä saman katon alle, sekä rakennetaan laajaa yhteistyönverkostoa. Tarkoituksena on luoda Espooseen mahdollisimman saumaton yhteistyöverkosto sosiaalitoimen, KAN hoitoketjun, seurakuntien, ja muiden yhteistyötahojen välillä, jonka avulla ihmiset tulevat autetuiksi. Tämä merkitsee, että asiakkaat tavoittava työ, katkaisuhoito, kuntoutus ja kunkin asiakkaan yksilöllinen yhteiskuntaan sopeutuminen saadaan sovitettua yhteen.

3 Päiväkeskuksen päivätoiminta tarjoaa ennalta ehkäisevää, muutoshalua vahvistavaa ja ohjaavaa tukea, sekä yhteisöllisyyttä. Aktiivinen kansalaistoiminta on olennaisin osa päiväkeskuksen toimintaa. Päiväkeskuksen avohoito tarjoaa päihdevieroituksen läpikäyneille jatkohoidon avohoitona, tarkoituksena luoda valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan, pysyvään raittiuteen sekä auttaa sopeutumisessa yhteiskuntaan. Toiminta on ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa, yhteisöllisyyttä edistävää, suunnitelmallista ja Espoon asukkaita palvelevaa. Toimitiloja päiväkeskukselle etsitään länsiväylän varrelta. (Tapiola-Matinkylä-Espoonlahti). 2. Päihdetyön haasteet Espoossa Päihdeongelman ydin on riippuvuus ja siihen liittyvä passivoituminen. Riippuvuuteen joutuneella ihmisellä on pakonomaista käyttäytymistä, jossa ihminen on menettänyt elämän hallinnan esimerkiksi päihderiippuvuudesta johtuen. Päihdetyön tärkeä merkitys on siinä, että autamme ihmisiä arjessa selviytymisessä ja tuemme terveitä elämäntapoja ja vastuullista käyttäytymistä. Riippuvuudesta toipuminen vaatii kärsivällisyyttä ja siinä tarvitaan toisten ihmisten tukea. Yksin on vaikea selviytyä ja löytää uutta käsikirjoitusta elämälle. Toipuminen edellyttää kuitenkin sitä, että päihderiippuvainen toimii itseään aktiivisesti hoitavana yksilönä, eikä jää vain passiiviseksi hoidon kohteeksi. Yksilön vastuun ohessa on korostettava yhteisön merkitystä päihdeongelmaisen toipumisessa. Jopa 3000 huumeiden käyttäjää ja alkoholin suurkuluttajaa Espoossa 1 arvioidaan olevan piikkihuumeiden käyttäjää. Arvio perustuu tilastoihin ja hoitotietoihin. Terveysneuvontapiste Vinkeissä asioi viime vuonna n. 800 suonensisäisesti huumeita käyttävää espoolaista. Valtaosa Vinkkien asiakkaista on vuotiaita, ja heidän ensisijainen päihteensä on buprenorfiini eli Subutex. Vaikka Vinkkien asiakas määrät ovat vuosittain lisääntyneet, toiminta tavoittaa edelleen vain osan huumeiden käyttäjistä. Lisäksi arvioidaan Espoossa olevan n alkoholin suurkuluttajaa 2, sekakäyttö ja mietojen huumeiden käyttäjät eivät näihin lukuihin mahdu. Päihdehoitoon hakeudutaan Espoossa jonkin verran aikaisempaa enemmän, ja asiakkaat ovat psyykkisesti ja fyysisesti aiempaa huonompikuntoisia. Luvut eivät sisällä sekakäyttöä, eikä mietojen huumeiden käyttäjiä. Espoon Ankkurin kohderyhmää Ankkurin kohderyhmä Espoolaiset päihdeongelmaiset Pääosin vuotiaat miehet ja naiset, ei kuitenkaan ikärajoitusta Heidän elämäänsä saattaa leimata em. lisäksi Nykyisestä palvelujärjestelmästä syrjäytyneisyys Riittävästä psykososiaalisesta tuesta vaille jäänti Rikokset Vankilakierre Erityisen haitallista on nuorten päihteiden käyttö, joka estää ihmisen kypsymistä juuri siinä vaiheessa, kun ihminen etsii identiteettiään. Todennäköisyys joutua riippuvaiseksi päihteistä on sitä suurempi, mitä nuorempana päihteiden käyttö on aloitettu. Sen vuoksi Espoon Ankkurin kohderyhmänä ovat pääasiassa vuotiaat miehet ja naiset, kuitenkin ilman ikärajaa KS KAN - Espoon Ankkuri Vartti lehti Tieto alkoholin suurkuluttajien määrästä syksyllä Valto Meriläiseltä (kd)

4 4 Päihtymyskokemusten passivoiva vaikutus on erityisen haitallista siksi, että elämän tarkoitukseksi alkaa vähitellen muodostua ainoastaan päihteen hankkimisen turvaaminen. Tämä on omiaan syrjäyttämään ihmisen luontaisen halun ja kyvyn nähdä vaivaa selvittääkseen omaa elämäntilannettaan, etsiä keinoja masennuksen torjuntaan, ja kokea elämänsä mielekkääksi. Syntyy ns. psyykkinen riippuvuus, jossa passiivisuus on astunut aktiivisen elämänotteen tilalle. Silloin riippuvuus on alkanut korvata psyykkistä, hengellistä ja sosiaalista paneutumista oman elämänhallinnan ylläpitämisessä ja estää arvokkaiden kokemusten etsimisen. Työllä on paljolti sama pohja ja tavoitteet, kuin Kirkon päihdestrategialla 3. päihdetyön haasteena on myös yhteiskunnan sosiaalipalveluiden kriisi, joka tuo palveluiden asiakkaiksi yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolille jääneitä. Kuntien palveluiden ulkoistaminen voi tarjota myös mahdollisuuksia tuottaa päihdepalveluita kunnissa erillisrahoituksella. Kuntien päihdetyöltä edellytetään sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien päihdehuollon laatusuosituksissa, että asiakkaan eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet on otettava huomioon hoidon kokonaisuudessa. Tämän toteuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä eri julkisten ja yksityisten päihdepalveluja tuottavien tahojen ja seurakuntien kesken. Espoon kristillisen päihdetyön nykytilanne 1. Yksittäisillä seurakunnilla ei ole ollut voimavaroja vastata kokonaisvaltaisesti siihen avun ja tuen tarpeeseen, mitä päihdeongelmaisen hoidossa tarvitaan. 2. Kun on onnistuttu lähettämään asiakas hoitokotiin, ei olla pystytty vastaamaan hänen jatkohoidostaan, tarjoten sellaista tukea, jota hän tarvitsisi. Usein käy niin että asiakas ei pärjää yksin arjessa, ja lipsuu helposti takaisin vanhaan elämään, ja päihteisiin. 3. Toimivan järjestelmän ja KAN -työn puuttuessa Espoosta, vapaaehtoistyön resurssit eivät ole olleet riittävät, eikä se ole kyennyt täyttämään yhteiskunnan vaatimuksia yhteistyön toteutumiseksi. 4. Espoossa on selkeä tarve monimuotoiselle päihdetyölle, ja laajalle Espoon kristillisen päihdetyön nykytilanne Yksittäisillä seurakunnilla ei ole ollut voimavaroja vastata kokonaisvaltaisesti siihen tuen tarpeeseen, jota päihdeongelmainen tarvitsee Kun ensin on onnistuttu lähettämään asiakas hoitokotiin Sen jälkeen ei olla pystytty tarjoamaan tukea, jota hän tarvitsisi Usein käy niin että asiakas ei pärjää yksin arjessa ja lipsuu helposti takaisin vanhaan elämään, ja päihteisiin Vapaaehtoistyön resurssit eivät ole olleet riittävät Koska toiminta ei ole ollut riittävän ammattimaista ja verkostoitunutta, julkista tukea on ollut vaikea saada Tarve paremmasta organisoinnista, koordinaatiosta ja ohjauksesta. Tarve toimintamallista, jossa ammatillisuus ja kansalaistoiminta hiottu yhteen KAN Espoon Ankkuri tulee tarjoamaan uuden innovatiivisen toimintamallin yhteistyölle yhteistyölle KS KAN - Espoon Ankkuri 3 Kirkon Päihdestrategia. Arkkipiispa Jukka Paarma allekirjoitti 21. huhtikuuta 2004 Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen peruspalveluministeri Liisa Hyssälän kanssa. Siinä mainitaan muun ohella: Kristillinen päihdetyö ulottuu seurakuntakenttää laajemmalle. Kristillinen arvopohja yhdistää myös monia päihdealan kolmannen sektorin toimijoita. Tämän strategian tarkoituksena onkin sanoittaa seurakunnille ja kristillisille järjestöille yhteisiä tavoitteita ja linjauksia päihdetyön painotusten asettamiseksi.

5 3. Espoon Ankkurin ratkaisumalli Espooseen tulee päiväkeskus, jonka toimintamalli pitää sisällään Tampereen avohoitomallin. Tällä asiakkaan koko toipumiskaaren huomioon ottavalla toimintamallilla pyritään vastaamaan edellä kuvattuihin ongelmiin vieläkin kokonaisvaltaisemmin. Toipumiskaareen kohdistettu tuki 5 Yhteisöllisyyden tuki Elämän hallinta Hoitoonohjaus Yhdys- ja tukihenkilöt AKTIIVINEN ELÄMÄNOTE Halu muutokseen Kohtaamispaikka Hoitokotiyhteydenpito Avohoito Uuden elämäntavan TUKI Päiväkeskuksen päivätoiminta Päiväkeskus toimii alueellisena matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa päihdeongelmaisia kohdataan, heihin saadaan kontakteja, halukkaita ohjataan ja tuetaan päihteistä irtautumiseen, toimitaan siltana asiakkaan, sosiaalitoimen ja päihdehoitolaitosten välillä. Tiloissa toimii vertaistukiryhmä ja muuta aktiviteettia. Toiminta on ennalta ehkäisevää ja raittiutta tukevaa, yhteisöllisyyttä edistävää, suunnitelmallista ja Espoon asukkaita palvelevaa. Päiväkeskuksen avohoito Tarjoaa avohoidon päihdevieroituksen läpikäynneille päihdeongelmaisille, jotka palaavat laitoshoidosta (myös vankilat) takaisin yhteiskuntaan, ja tarvitsevat jatkohoitoa. Hoidon tavoitteena on antaa valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan, pysyvään raittiuteen sekä auttaa sopeutumisessa yhteiskuntaan. Hoito ei keskity yksin päihdeongelman hoitoon, vaan pyrkii vastaamaan asiakkaan tarpeisiin laajemmin. Avohoito rakentuu kristillisestä päihdehoidosta, terapiasta, raamatun perusasioiden opetuksesta, uuden sosiaalisen verkoston rakentumisesta sekä elämän eri osa-alueiden hallinnasta. Pyrimme lääkkeettömään hoitoon, joten käytössä on lääke-pudotukset lääkärin valvonnassa. Hoitoon sisältyy myös itsehoitoryhmät.

6 6 Visio kristillisestä päihdetyöstä Espoossa KAN - Espoon Ankkurin päihdetyö pitää esillä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi hengellisyyden merkitystä päihdeongelmasta toipumisessa. Luodaan toimintamalli, jolla pyritään vastaamaan kokonaisvaltaisesti siihen tuen tarpeeseen, jota asiakkaat tarvitsevat koko toipumiskaaren ajan, ilman väliin putoamisia. Aktiivinen kansalaistoiminta on olennaisin osa toimintaa Toimintayksikön työntekijät ovat kokopäiväisiä palkattuja kristillisen päihdetyön ammattilaisia. Toiminta on pitkäaikaista. Yhteistyöseurakunnissa toimivat yhdyshenkilöt (vapaaehtoistyöntekijät) toimivat linkkeinä seurakunnan ja Espoon Ankkurin välillä, sekä tukihenkilöinä seurakuntien palveluiden osalta. Päiväkeskuksen yhteisöllisyys ja vertaistuki, tukee asiakasta sosiaalisen verkoston avulla ja tuo ystävät, jotka rohkaisevat ja aktivoivat raittiiseen elämään ja elämänhallintaan. Tarkoituksena on rakentaa Espooseen mahdollisimman saumaton yhteistyönverkosto sosiaalitoimen, KAN hoitoketjun, seurakuntien, ja muiden yhteistyö tahojen välillä, jonka avulla ihmiset tulevat autetuiksi. Tämä merkitsee, että asiakkaat tavoittava työ, katkaisuhoito, kuntoutus ja kunkin asiakkaan yksilöllinen yhteiskuntaan sopeutuminen saadaan toimimaan yhteen.

7 7 Organisaatio Toiminta-ajatuksen toteutusta varten Espoon Ankkurilla tulee olemaan Espoossa päiväkeskus, joka toimii osana valtakunnallista KAN hoitoketjua. Yhteistyökumppaneiksi Kuusi espoolaista yhteistyöseurakuntaa KAN - hoitoketju Sininauhaliitto ja sen jäsenjärjestöt Espoon kaupunki RAY Muut yhteistyötahot Yhteistyöseurakunnat Päivätoiminta KAN ESPOON ANKKURI Avohoito Muut Yhteistyökumppanit KS KAN - Espoon Ankkuri Itsenäinen tulosvastuullinen toimintayksikkö Espoossa Toimintayksiköllä on tulosvastuu. KAN ry avaa Ankkurin toimintaa varten oman pankkitilin sekä seuraa sen taloutta Ankkurille kirjanpitoon avattavan oman kustannuspaikan kautta. KAN täydentää toimintayksikön tarvitsemaa hoitoonohjausta sekä tarjoaa yksikölle hallintopalvelut, kuten kirjanpito, maksuliikenne jne. aiheuttamisperiaatteella Espoon Ankkurin toimintayksikön tiliä. KAN tarjoaa palvelut valtakunnallisen hoitoketjun hoitokoteihin toipumiskaaren keskivaiheissa niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat, ja joille kaupunki antaa maksusitoumuksen. Ohjausryhmän jäsenet 2/2006 Frestadius Kyösti (Espoon Helluntaiseurakunta) Korhonen Kari (Keski-Espoon Lähiseurakunta) Koskinen Tero (Espoon Vapaakirkko) Laukkanen Antero (Majakka seurakunta) Leppälä Raimo (KAN ry) Lindqvist Heikki (Espoonlahden Lähiseurakunta) Rönkkö Kari (Leppävaaran Helluntaiseurakunta) Sädeaho Kimmo (Espoon Ankkuri) Valkoniemi Ismo (KAN ry / Sininauhaliitto) Valmistelevan työryhmän jäsenet Ari Ylitalo (Tampereen Ankkuri) Kimmo Sädeaho (Espoon Ankkuri) Pekka Pieviläinen (Keski-Espoon Lähiseurakunta)

8 8 Päihdetyön yhteistyöverkosto Yhteistyöseurakunnat Espoon helluntaiseurakunta Espoon Vapaakirkko Espoonlahden Lähiseurakunta Keski-Espoon Lähiseurakunta Leppävaaran helluntaiseurakunta Majakka seurakunta Muut yhteistyökumppanit RAY, Espoon Kaupunki, Sininauhaliitto palveluineen, ja sen jäsenjärjestöt kuten, Sininauhasäätiö, Samaria ja One Way Mission. Muut yhteistyötahot Päihdehuollon palveluista esim. A-klinikka ja Kurvin huumepoliklinikka. Espoon diakoniasäätiö, Askel-projekti, Hyvä-arki, Poliisi, Kriminaalihuolto, Vankilat Yhteistyösopimukset KAN Espoon Ankkuri / Yhteistyöseurakunnat KAN Espoon Ankkuri / Espoon kaupunki KAN Espoon Ankkuri / Yhteistyökumppanit Yhdys- ja tukihenkilöt Yhdyshenkilöt toimivat seurakuntien ja Espoon Ankkurin välisinä linkkeinä, ja tukihenkilöinä päihdeongelmaisille jotka hakeutuvat seurakuntiin. Ohjaten halukkaita ja tuen tarpeessa olevia Espoon Ankkurin piiriin. Ottavat päihdeongelmaisia vastaan heidän palattuaan hoidosta takaisin arkeen ja ohjaavat osaltaan sisälle seurakuntiin. He vastaavat omalta osaltaan seurakunnissa Ankkurin päihdetyön tiedottamisesta. Yhdyshenkilöt valitaan yhdessä seurakunnan ja Ankkurin työntekijöiden kanssa. Heille järjestetään tarpeen mukaan koulutusta ja ohjausta. He toimivat vapaaehtoistyöntekijöinä.

9 9 4. Kolmivuotinen kokeilu- ja kehittämisprojekti Suunnittelu ja valmistelu vaihe , vuoden -06 keväällä valmistuu toimintasuunnitelma, rahoituksen ja toimitilojen hankinta sekä sopimukset yhteistyökumppanien kanssa. Tähdätään KAN Espoon Ankkuri projektin aloittamiseen vuoden 2007 alusta Käynnistyksen aikataulu Toiminnan valmistelu Toimintasuunnitelma tehty, päivitetään 5 / 2006 Henkilökuntaa yksikön vetäjä, joka valmistelee toimintaa RAY:ltä haetaan projektirahoitusta Yhteistyöstä neuvotellaan Espoon kaupungin kanssa Päiväkeskustoiminta on tarkoitus aloittaa 2007 alusta Henkilökuntaa vuoden 2007 aikana on 3-4 henkilöä Avohoidon käynnistäminen Loppuvuodesta 2007, jolloin henkilökuntaa lisätään (5-6:een) Toimitilatarve Aluksi vähintään 200 m2 Avohoidon käynnistyessä tarvitaan lisätilaa KS KAN - Espoon Ankkuri Toiminnan valmistelu on aloitettu syyskuussa 2005 Espoon Helluntaiseurakunnan aloitteesta. Virike siihen saatiin Tampereen Ankkuri / KAN työstä. Yhteistyöseurakunnat ja KAN päättivät aloittaa toimintasuunnitelman laadinnan. Nimettiin työ- ja ohjausryhmä sekä vetäjä, joka sai evästyksen toimintasuunnitelman laadintaa varten. Suunnitelma laadittiin vuoden vaihteessa, käsiteltiin ohjausryhmässä ja otettiin huomioon tehtävät muutokset ja hyväksyttiin suunnitelma käynnistystyön pohjaksi. Päätettiin edetä hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelma päivitetään 5 / 2006.

10 10 Toiminnan periaatteita Luottamuksellisuus Käytäntöjen eettisyys Kristilliset arvot Osallistumisen kynnys matala Motivoiva lähestymistapa Toiminta on yksilöä kunnioittavaa Ihmisen kohtaaminen ensisijaista Tekeminen osa ihmisen identiteettiä KS KAN - Espoon Ankkuri Toiminta on yhteisöllisyyttä rakentavaa Yksikön työntekijöiden henkinen hyvinvointi olennaista Vertaistukea ja verkoston tukea Eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet otetaan huomioon Projektin tuotokset 3 vuoden kuluttua Toimiva toimintamalli Espoon Ankkuri Monipalvelupäiväkeskus Ammatillisuus ja kansalaistoiminta hiottu yhteen Arvostus ja luottamus kohderyhmän ja yhteistyötahojen silmissä Toimiva ja laaja yhteistyöverkosto Yhteistyöorganisaatiot (seurakunnat ja muut) Päiväkeskuksen vapaaehtoistyöntekijät Koulutettujen yhdys- ja tukihenkilöiden verkosto yhteistyöseurakunnissa Espoon kaupunki rahoittamassa avohoitoa KS KAN - Espoon Ankkuri

11 11 Projektin seuranta, arviointi ja ohjaus Ulkoinen arviointi hankitaan ulkoa. STAKES:in EPT - laatukriteerit viitekehyksenä alusta alkaen Ehkäisevän päihdetyön (EPT) laatu liittyy työn sisältöön, toteutukseen sekä seurantaan ja arviointiin Sisältötekijöitä ovat tietoperusta arvot ja etiikka tavoitteellinen yhteistyö Toteutustekijöitä ovat tavoitteen asettelu resurssit suunnittelu- ja toteutusprosessit Seuranta ja arviointi KS KAN - Espoon Ankkuri liittyvät sekä sisältötekijöihin Laatukriteerit, STAKES että Työryhmämuistio toteutukseen Lähde: Ehkäisevän päihdetyön Kriittiset menestystekijät erityiset seuranta-, arviointi- ja ohjauskohteet Projektin eteneminen Toimintasuunnitelma Mallin käyttöönotto vaiheittain Rahoitus ja toimitilat Ammatillisuus ja kansalaistoiminta hiotaan yhteen Työnohjaus Sopiva henkilökunta Vapaaehtoistyöntekijät Koulutettujen yhdys- ja tukihenkilöiden verkosto Yhteistyökumppanit ja verkosto KS KAN - Espoon Ankkuri Mallin vaikuttavuus Ihmisiä mukaan yhteistyön kautta Asiakkaiksi Vapaaehtoistyöhön Mielekkyys elämään Elämän reunaehdot Tuki elämän solmujen avaamisessa Mielekästä toimintaa Toimeentulo Irtipääsy vanhasta ja uusi sosiaalinen verkosto

12 12 5. Talous Talouden hoidon periaatteet Toimintayksikön vetäjä siirtyy työsuhteeseen KAN ry:n kanssa, kun rahoitus on selvä. Siihen asti hänen palkkauksensa hoidetaan Espoon Helluntaiseurakunnan kautta. Espoon Ankkuri toimii KAN:in itsenäisenä, tulosvastuullisena toimintayksikkönä. KAN - Espoon Ankkurilla on erillinen pankkitili ja kirjanpito Yksikkö hoitaa varainhankintaa itsenäisesti, mutta yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa. Työn vetäjä on palkattu jo suunnittelu vaiheessa Espoon Ankkurin varat korvamerkitään Espoon työhön KAN perii Espoon Ankkurilta vahvistettavat palkkiot hallintopalveluista. Talousarvion perusteet Toimintaa valmistellaan vuoden 2006 aikana. Vetäjäksi on jo toimintasuunnitelman laadintavaiheessa nimetty Kimmo Sädeaho Espoon Helluntaiseurakunnan palkkaamana, hän siirtyy KAN ry:n palkkaamaksi työntekijäksi kun hankkeen rahoitus on selvä. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan hankkeeseen rahoitusta alkaen vuodesta Toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2007 alusta. Syksyn 2007 aikana käynnistetään lisäksi avohoito. Palkattua henkilökuntaa vuoden 2007 aikana on 3-4 henkilöä ja ensimmäisen täyden toimintavuoden 2008 aikana 5-6 henkilöä. Toimitilatarve on aluksi vähintään 200 m2, mutta jo heti syksystä 2007 avohoidon käynnistyessä, tarvitaan lisätilaa lähes saman verran. Espoon kaupungin kanssa neuvotellaan olisiko nyt vapaan oleva kaksikerroksinen Mattbygård kiinteistö n. 400 m2 saatavissa tähän käyttöön. Ellei, etsitään joku muu sopiva tila. Talousarvio on liitteenä. 6. LIITTEET Toimintamalli on tarkemmin kuvattu seuraavissa liitteissä: 1. KAN - Espoon Ankkuri toimintamalli, tiivistelmä taulukkona 2. KAN - Espoon Ankkuri toimintamalli, tekstikuvaus 3. KAN - Espoon Ankkurin avohoito-ohjelma 4. Avohoidon viikko-ohjelma (Luonnos) 5. Talousarvio

13 LIITE 1. KAN Espoon Ankkuri toimintamalli, tiivistelmä taulukkona Vaihe ASIAKKAAN TOIPUMISKAARI ESPOON ANKKURI YHTEISTYÖKUMPPANIEN PALVELUT I 1.1. HALU PÄIHTEETTÖMÄÄN ELÄMÄÄN - Hoidontarpeen tunnistaminen - Päihdevieroitukseen hakeutuminen 1.2. PÄIVÄKESKUS * Päiväkeskustoiminta * Hoidontarpeen arviointi * Hoitoon ohjaus 1.3. YHTEISKUNTA - Kunnan Sosiaalitoimi ja Päihdepalvelut - Muut päihdehuollon palvelut ja laitokset II 2.1. LAITOSHOITO JAKSO - Kuntouttavaan laitoshoitoon osallistuminen 2.2. HOIDON AIKAINEN YHTEYDENPITO * Laitoshoidon jälkeisen tuen tarpeen arviointi 2.3 KUNTOUTTAVA HOITO - KAN hoitokodit - Muut hoitokodit III 3.1. PALUU ARKEEN - Itsenäinen asuminen - Raittiin sosiaalisen verkoston rakentaminen - Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan opettelu - Vertaistukiryhmät 3.2 AVOHOITO * Jatkohoito päihdevieroituksen läpikäyneille * Avohoito-ohjelma 3.3. AVOHOIDON YHTEISTYÖ- KUMPPANIEN PALVELUT - Terapeutti (Osto palveluna) - Yhdyshenkilöt / Tukihenkilöt - Vertaistukiryhmät - Sosiaalitoimi IV 4.1. RAITIS JA ITSENÄINEN ELÄMÄ - Työ, opiskelu ja eläkeasiat - Tuettu tekeminen - Uusi sosiaalinen verkosto 4.2. UUDEN ELÄMÄNTAVAN TUKEMINEN * Mahdollinen Intervalli jakso * Yhteydenpito Ankkuriin 4.3. YHTEISTYÖSEURAKUNTIEN PALVELUT - Yhdyshenkilöt / Tukihenkilöt - Seurakuntien palvelut

14 LIITE 2. KAN Espoon Ankkuri toimintamalli, tekstikuvaus KAN - ESPOON ANKKURI - TOIMINTAMALLI Espoon Ankkuri on KAN Kristillinen Alkoholisti- ja Narkomaanityö ry:n päiväkeskus. Toiminta koostuu kahdesta päätoimesta, päiväkeskuksesta ja avohoidosta. Se toimii osana valtakunnallista KAN -hoitoketjua. Päiväkeskus on matalan kynnyksen KAN -kontaktipiste, jossa päihdeongelmaisia kohdataan, heihin saadaan kontakteja, halukkaita ohjataan ja tuetaan päihteistä irtautumiseen, toimitaan siltana asiakkaan, sosiaalitoimen ja päihdehoitolaitosten välillä. Päiväkeskus tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaisen hygienian hoitoon, sekä mahdollisuuksien mukaan myös ruoka-avustuksien jakelua. Asiointi päiväkeskuksessa edellyttää asiakkaalta kohtalaista kuntoa ja hyvää käytöstä. Tiloissa toimii vertaistukiryhmä ja muuta aktiviteettia. Aktiivinen kansalaistoiminta on olennaisin osa toimintaa. Toiminta on ennalta ehkäisevää ja raittiutta tukevaa, yhteisöllisyyttä edistävää, suunnitelmallista ja Espoon asukkaita palvelevaa. Avohoito tarjoaa avohoidon päihdevieroituksen läpi käynneille päihdeongelmaisille, jotka palaavat laitoshoidosta (myös vankilat) takaisin yhteiskuntaan ja tarvitsevat jatkohoitoa. Hoidon tavoitteena on antaa valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan, pysyvään raittiuteen sekä auttaa sopeutumisessa yhteiskuntaan. Hoito ei keskity yksin päihdeongelman hoitoon, vaan pyrkii vastaamaan asiakkaan tarpeisiin kokonaisvaltaisesti. Avohoito rakentuu kristillisestä päihdehoidosta, terapiasta, raamatun perusasioiden opetuksesta, uuden sosiaalisen verkoston rakentumisesta sekä elämän eri osa-alueiden hallinnasta. Hoitoon sisältyy myös itsehoitoryhmä. Hoito on suunnattu kaikille kristillistä päihdehoitoa haluaville, joiden elämän tilanne sitä vaatii, ja siihen sopii, kohderyhmänä vuotiaat miehet ja naiset, kuitenkin ilman ikärajaa. Pyrimme lääkkeettömään hoitoon, joten käytössä on lääke-pudotukset lääkärin valvonnassa. Hoitoon voi hakeutua sosiaalitoimen ja eri päihdehuollon laitosten kautta, tai ottamalla itse suoraan yhteyttä. Hoito on maksullinen. Ankkurin avohoitomalli on Tampereella rakennettu kristillinen avohoitomuoto, jossa se on toiminut viidettä vuotta, ja käytännössä hyväksi havaittu. Hoito tulokset ovat olleet hyviä, 50% hoidetuista ovat raitistuneet. Avohoito käynnistetään tällä samalla toimintakonseptilla, sitä sovelletaan ja se rakennetaan Espoon päiväkeskukseen istuvaksi.

15 LIITE 3. KAN Espoon Ankkurin avohoito-ohjelma KAN - ESPOON ANKKURI Kristillinen Alkoholisti- ja Narkomaanityö ry. KAN - ESPOON ANKKURIN AVOHOITO Ankkuri tarjoaa päihdevieroituksen läpikäyneille jatkohoidon avohoitona. Hoidon tavoitteena on antaa valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan, pysyvään raittiuteen sekä auttaa sopeutumisessa yhteiskuntaan. Avohoito rakentuu kristillisestä päihdehoidosta, terapiasta, raamatun perusasioiden opetuksesta, uuden sosiaalisen verkoston rakentumisesta sekä elämän eri osa-alueiden hallinnasta. Hoitoon sisältyy myös itsehoitoryhmät. Avohoidon sisältö Päihdeongelman hoito (ryhmäaiheet) Riippuvuuksien siteistä täyteen elämään Sisäinen eheytyminen ja rakentuminen Vihan ja pelon solmut Tunteet ja tarpeet Sosiaalinen verkosto Raittiit ihmissuhteet Perhesuhteiden uusi rakentaminen Harrastukset Seurakunnat ja järjestöt Elämän hallinta Raha-asioiden hoito, toimeentulokysymykset Asuntoasioiden hoitaminen Ravinto, liikunta, terveys Kotitalous Virastoasioiden hoito Hengellisen elämän hoito Yleistieto Raamatun perusasioista Uskonelämään ja ihmisen kasvuun liittyviä Raamatun opetuksia Tulevaisuus Työharjoittelu Opiskelu tai työpaikan haku Työkyvyttömyyseläke Tuettu tekeminen Hoidon jälkeen Itsehoitoryhmät Seurakuntien palvelut Keskustelut oman tukihenkilön kanssa Mahdollisuus intervalli jaksoon Päiväkeskuksen toiminta

16 LIITE 4. Avohoidon viikko-ohjelma AVOHOIDON VIIKKO-OHJELMA (Luonnos) klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 9-11 Aamuryhmä Aamuryhmä Ruokailu Ruokailu Ryhmät Ryhmät Elämän hallinta Aamuryhmä Ruokailu Ryhmät Liikunta Itsehoito ryhmä *) Srk:n tilaisuus Itsehoito ryhmä *) Srk:n tilaisuus *) vapaavalintainen

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maailmankuva säätelee tavan käsitellä rikkinäistä ihmistä Parhaillaan maassamme

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE 33 KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE TEIJA NUUTINEN ViaDia Joensuu ry 1 Sisällys 1 Saatteeksi... 4 2 ViaDia = diakonian kautta...

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Vertaistoiminta KANNATTAA

Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Kustantaja: Asumispalvelusäätiö ASPA www.aspa.fi Toimitus: Tanja Laatikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Muhonen Paino: SOLVER palvelut Oy

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 1/2008 Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla

Lisätiedot

JOS TÄSTÄ VIELÄ JOKU PÄIVÄ SELVIÄIS

JOS TÄSTÄ VIELÄ JOKU PÄIVÄ SELVIÄIS JOS TÄSTÄ VIELÄ JOKU PÄIVÄ SELVIÄIS Päiväkeskustoiminta tyyppisessä paikassa käytettävät työmenetelmät asiakastyössä Sari Pekkala Sosiaalialan opinnäytetyö Yhteisö ja perusturvatyö Sosionomi (AMK) KEMI

Lisätiedot

Valma- projekti 2007 2010 Tutkimusraportti Tiina Nykky Tammikuu 2009

Valma- projekti 2007 2010 Tutkimusraportti Tiina Nykky Tammikuu 2009 Että en minäkään esimerkiksi pienenä tyttönä toivonut että voi että kun minusta tulisi alkoholisti. Muutosvalmius ja kohtaamiset palvelujärjestelmässä päihdeasiakkaiden kokemina. Valma- projekti 2007 2010

Lisätiedot

Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia

Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset Esipuhe Helsingin rautatieasemalla oli meneillään Maa ilman mielenterveys päivän vietto. Suomen Mielenterveysseuran

Lisätiedot

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013 OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013 LOPPURAPORTTI Sauli Suominen Merja Tuominen Karri Blommila 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1. Tavoitteet...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdehuollon. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014

Mielenterveys- ja päihdehuollon. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 VALVONTAOHJELMIA 5:2012 Dnro 8679/05.00.04/2011 Päiväys 26.1.2012

Lisätiedot

Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön

Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä kirja kuvaa ennaltaehkäisevän työn keskeisiä kehittämiskysymyksiä eri toimijoiden näkökulmista elämänkaaren vaiheet huomioiden. Kirja perustuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla

TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla Maija Säkäjärvi Riitta Kinnunen Sosiaalikehitys Oy Sisällys Saatesanat 3 Johdanto 4 1 Koulutuksen merkitys nuorisotakuun perustana 6 2 Hämeenlinnan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 20. Mervi Uusimäki PERHETYÖTÄKÖ KAIKKI?

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 20. Mervi Uusimäki PERHETYÖTÄKÖ KAIKKI? Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 20 Mervi Uusimäki PERHETYÖTÄKÖ KAIKKI? Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2005 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ

Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ Etnografinen tutkimus mielenterveyskuntoutujan arjessa oppimisesta Katja Pihlaja Pro gradu tutkielma Kasvatustieteiden laitos/ erityispedagogiikan yksikkö Jyväskylän

Lisätiedot

Tuotantolautakunta LIITTEET 20.8.2014

Tuotantolautakunta LIITTEET 20.8.2014 Tuotantolautakunta LIITTEET Sivu 2/22 MUUNTOJOUSTAVATILA 213 RYHMÄHUO (P) 54,6 m 2 211 WC (P) 7,5 m 2 215 VAR (P) 3,6 m 2 206 SIIV. (P) 6,1 m 2 202 ET (P) 12,7 m 2 205 VAATEHUOLTO (P) 7,5 m 2 207 OPETUSTILA

Lisätiedot

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA Pro gradu- tutkielma Terhi Törmänen 0233123 Kasvatustieteiden tiedekunta / Kasvatustiede Lapin yliopisto Syksy 2013 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Nuorisotyö,

Lisätiedot

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali 2. uudistettu painos Toimittajat:

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyvää

Tehdään yhdessä hyvää AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään

Lisätiedot

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim.

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim. Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista Niina Remsu (toim.) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

Lisätiedot

ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA - keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä

ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA - keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA - keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Hämeenlinna 19.1.2007 Karita Snellman Laura Eerola OPINNÄYTETYÖ Sosiaalialan Koulutusohjelma

Lisätiedot

Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään Vapaaehtoista keikkaapua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun kehittämistä Espoossa

Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään Vapaaehtoista keikkaapua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun kehittämistä Espoossa Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään Vapaaehtoista keikkaapua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun kehittämistä Espoossa Koivula, Kirsi 2012 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMUKSIA KUNTOUTUKSESTA NUORTEN STARTTIPAJALLA

NUORTEN KOKEMUKSIA KUNTOUTUKSESTA NUORTEN STARTTIPAJALLA NUORTEN KOKEMUKSIA KUNTOUTUKSESTA NUORTEN STARTTIPAJALLA Maarit Ervasti Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen

Lisätiedot

Kuntoutuminen päihderiippuvuudesta

Kuntoutuminen päihderiippuvuudesta Miia Pikulinsky Satu Tammivuori Ei enää päihdeäiti? Kuntoutuminen päihderiippuvuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulu YAMK Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö 19.04.2013 Tiivistelmä Tekijät Otsikko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

mun koti on täällä kokemuksia ammatillisesti ohjatun yhteisöasumisen vakauttamismahdollisuuksista Valma-projekti 2008-2012 mun koti { 1 } on täällä

mun koti on täällä kokemuksia ammatillisesti ohjatun yhteisöasumisen vakauttamismahdollisuuksista Valma-projekti 2008-2012 mun koti { 1 } on täällä mun koti on täällä kokemuksia ammatillisesti ohjatun yhteisöasumisen vakauttamismahdollisuuksista Valma-projekti 2008-2012 mun koti { 1 } on täällä mun koti { 2 } on täällä mun koti on täällä Toimittaja:

Lisätiedot

VERTAISTUKI VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ SOSIAALITYÖSSÄ Miten NOVAT ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo?

VERTAISTUKI VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ SOSIAALITYÖSSÄ Miten NOVAT ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo? VERTAISTUKI VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ SOSIAALITYÖSSÄ Miten NOVAT ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo? Helena Palojärvi Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan laitos Sosiaalityön ammatillinen

Lisätiedot

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Ulla Kauranen & Salla Sipilä (toim.)

Lisätiedot