-liike on ihmisen muotoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Yö-yhtyeen Olli Lindolm on sama mutta eri mies Kansalaisraati kokosi kemijärveläiset Muslimiäidin joulunodotus Nuoret viihtyvät Saunalahden tukiasuntoyhteisössä

2 4 12 Setlementtiliitto [ pääkirjoitus ] Osallistukaamme rauhan rakentamiseen omalla asemapaikallamme Kansalaisraati kokosi asukkaat ja asiantuntijat Kemijärvellä saman pöydän ääreen [ liikkeessä ] Osallisuuden uudet tuulet Harri Raisio Yö-yhtyeen Olli Lindholm on sama mutta eri mies Tahto auttaa nuoria Uudet nuoret kunnanvaltuutetut haasteiden edessä [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista setlementtikentältä ja muualta Yhteisön rohkaisemana omalle polulle Nuorten aikuisten arki sujuu Saunalahden tukiasuntoyhteisössä 26 Muslimiäidin joulunodotus Afganistanilaistaustaisen Roya Ahmadin ajatuksia joulun alla Voimaa verkostoista Seinäjokelaiset tutustuivat Setlementti Naapurin miestyöhön Miesten kansalaistalo Mattilassa [ keskeltä kenttää ] ARA panostaa asumisneuvontaan S-Asunnot Oy ja Senioriasumisoikeus Oy lähtivät kehittämään asumisneuvontaansa k a n s i : y ö - y h t y e e n o l l i l i n d h o l m n ä s i j ä r v e n r a n n a l l a. k u v a : e m i l b o b y r e v Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asunto-tuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen Setlementti-lehti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Tiia Fredriksson (opintovapaalla), Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p p A i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2012 issn Osallistukaamme rauhan rakentamiseen omalla asemapaikallamme Suomessa on käyty kuluneena syksynä kummallista ja pelottavaakin keskustelua. Nuori ja ajattelematon konservatiivipoliitikko sanoi julkisesti, että huonompien kansanosien lisääntymistä pitäisi rajoittaa lakisääteistä sosiaaliturvaa karsimalla. Hän ei ikävä kyllä ole ajatustensa kanssa aivan yksin. Tällaista puhetta kuultiin myös 1930-luvun Saksassa. Tilanne Euroopassa on ihan oikeasti muuttunut nopeasti. Taloudellisen taantuman ja ylivelkaantumisen kierre uhkaa demokratiaamme. Mitä suurempi osa kansalaisista putoaa työttömyyteen ja köyhyysrajalle, mitä suuremmassa rahapulassa valtiot ja kunnat ovat, ja mitä härskimmäksi suuryritysten edesottamukset käyvät, sen todennäköisempää on armottoman ja ihmisoikeuksia polkevan politiikan tekeminen. On helppo ajatella, että vaikeuksiin joutuneet saavat syyttää itseään, ja että paremmin toimeentulevien on syytä suojella itseään tältä massalta. Universaali turva ja kansalaisten suojelu hupenevat pelottavaa vauhtia myös Suomessa. Setlementtiliikkeessä on syytä nopeasti ottaa käyttöön vuosikymmenten aikana kirkkaaksi hioutunut ideologinen lähtökohtamme. Se haastaa meitä vaatimaan sosiaalista reformia ja ymmärtämään, että köyhyys ja syrjään joutuminen eivät ole yksilön vaan yhteiskunnan rakenteiden syytä. Se peräänkuuluttaa sanelun sijaan dialogia ja vahvojen yksilöiden oikeuksien sijaan jokaisen ihmisen ainutkertaisten ihmisoikeuksien kunnioittamista. Se kertoo meille myös siitä, että jatkuva taloudellinen kasvu ei ole tavoitteemme etsiessämme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Jane Addams, joka on yksi setlementtiliikkeen kantaäideistä, sai näistä ideoista ja ennen kaikkea sen mukaisesta työstä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna Euroopan Unioni sai samaisen rauhanpalkinnon tänä vuonna. On viisautta nähdä unionimme rauhanliikkeenä kaikista sen haasteista huolimatta ja osallistua rauhan rakentamiseen omalla asemapaikallamme. Sopivan tilaisuuden tullen on hyvä nostaa katsetta paikallisesta arjesta, nähdä valtakunnallisen ja eurooppalaisen setlementtityön koko laajuus ja verkostoitua sen kanssa. Meitä on paljon, ja yhdessä me voimme muuttaa asioita. Luetaan meitä ennen eläneiden setlementti-ihmisten tavoin englantilaisen Thomas Carlylen sanoja: Ihminen voipi elää itselleen ja olla itsellensä kyllin. Kuitenkin voisi kymmenen ihmistä toisiinsa rakkaudessa liittyneinä voida enemmän kuin kymmenentuhatta voisi yksitellen tehdä. Tästä joulussakin on lopulta kysymys. Ei niinkään kauniista puitteista ja hyvästä tunnelmasta, vaan kutsusta olla rohkeasti ja vastuullisesti osallinen tässä ihmisten maailmassa. Hyvää joulua ja kiitos kaikesta yhteisestä päättyvänä vuonna! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i / s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 [setlementtiliike] [pääkirjoitus]

3 Kansalaisraati synnytti yhteisen julkilausuman t e k s t i P i h l a R u u s k a n e n k u v a t m a r j a a n a m a l k a m ä k i Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen ideoima Kansalaisraati on keskustelufoorumi, jossa asukkaat ja asiantuntijat kokoontuivat saman pöydän ääreen. Kemijärvellä Kansalaisraati ratkaisi yhdessä ja yhdessä kiistan tuulivoimaloiden rakentamisesta paikkakunnalle. Uusi Paikallisuus 1. Päivä odottavissa tunnelmissa 4 Kemijärven Setlementti Tunturilassa on odottava tunnelma. Kahvikupit kilisevät ja puheensorina täyttää huoneen. Alkamassa on kansalaisraati. Kahdentoista hengen raadissa istuu paikallisia asukkaita, kunnallisvaaliehdokkaita ja kaupunginvaltuutettuja. Tavoitteena on löytää kolmen päivän aikana yhteisymmärrys tuulivoimalahankkeeseen, joka on ollut kiistanaiheena Kemijärvellä jo toista vuotta. Asukkaat kokevat, että kyse on suuresta rakenteellisesta muutoksesta 8200 asukkaan paikkakunnalla, jossa luontomaisema on ylpeydenaihe. Monikaan osallistujista ei tunne kansalaisraa- 5

4 Keskustelun on oltava toista kunnioittavaa. Raadissa kaikki ovat saaneet äänensä kuuluville. 6 ti-menetelmää, mutta se ei huoleta raatityöskentely tulee tutuksi päivän edetessä. Esittäytymiskierroksen jälkeen keskustelu alkaa vilkkaana. Asukkaat haluavat tietää tuulivoimaloiden vaikutuksesta alueen maisemaan ja luontoon, meluhaitoista ja hankkeen työllistävyydestä. Entä tuulivoiman hyöty verrattuna muihin energiamuotoihin? Mikä on sen vaikutus alueen matkailuelinkeinolle? Raadin puheenjohtaja ja fasilitaattorit huolehtivat, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Kaikkien mielipiteet kirjataan ylös. Päivän lopuksi raatilaiset työstävät fasilitaattorien avustuksella kysymyksistä ja mielipiteistä 26 kysymystä. Ne esitetään seuraavana päivänä paikalle saapuville asiantuntijoille. 2. Päivä tenttaus alkaa Raatilaisten kysymyksiin on saapunut vastaamaan monipuolinen joukko alan asiantuntijoita. Tenttaus alkaa. Tenttausta se todella on. Puheenjohtaja Mikko Kellokummun on muistutettava kansalaisraatitoiminnan periaatteista: Loukkaavia sanoja ei käytetä, ei puhuta päälle ja muutenkin keskustelun on oltava toista kunnioittavaa. Osa kuntalaisista kokee, että paikallisille asukkaille ei ole annettu mahdollisuutta vaikuttaa tuulivoimalarakentamiseen. Koska hanke saa valtion tukea, pelätään, että yritykset ajattelevat vain taloudellista hyötyä. Miten käy paikallisen kulttuurin ja alueen pitkäjänteisen kehittämisen? Kansalaisraatiin osallistuu myös Pro Kemijärvi-ryhmän jäseniä. He vastustavat tuulivoimaloiden sijoittamista vaarojen rinteille ja järven rannalle. Näissä paikoissa myllyjen pelätään tuovan ongelmia matkailulle ja pilaavan maiseman. Jos paikallisia asukkaita kuullaan voimaloiden sijoittamispaikkoja valittaessa, yhteinen ymmärrys saattaa jopa löytyä, Pro Kemijärvi-liikkeen aktiivi Rosa Venäläinen sanoo. Taitavan puheenjohtajan käsissä keskustelu menee eteenpäin, eikä juutu juupas-eipäs-linjalle. Päivän päättyessä Tunturilasta poistuu väsyneitä, mutta tietoa saaneita ja sitä jakaneita raatilaisia. Muun muassa kunnan asukas Johanna Korkeaoja pitää päivää antoisana. Keskustelu on ollut tasapuolista ja eri näkökulmat ovat tulleet esille. Ehkä asiassa päästään vielä yhteisymmärrykseen, hän sanoo optimistisesti. 3. Päivä parannusehdotuksia ja julkilausumia Viimeisenä päivänä työstetään asiantuntijoilta saadun tiedon pohjalta parannusehdotuksia, julkilausumia. Julkilausumat toimitetaan Kemijärven kaupunginvaltuutetuille, viranomaisille ja muille asian parissa työskenteleville. Kansalaisraati-menetelmän periaatteiden mukaan jokaisen raatilaisen tulee hyväksyä julkilausuma. Tehtävä on haastava, sillä raati on tarkka ehdotusten sanakäänteistä. Julkilausumahan saattaa edustaa kuntalaisten mielipiteitä kymmenenkin vuotta, Veikko Niemelä pohtii. Tuulivoimalarakentamisen liittyvien ehdotusten lisäksi raati painottaa kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja heidän kuulemista varhaisessa vaiheessa ennen asian etenemistä lautakuntiin. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa ymmärrettävässä muodossa, Johanna Korkeaoja korostaa ja pyytää lisäämään huomion julkilausumaan. Pääasiassa raadin työstämään julkilausumaan ollaan tyytyväisiä. Toki on heitäkin, jotka epäilivät, mahtaako julkilausuma vaikuttaa päätöksentekoon. Moni kehuu myös raadin avointa ilmapiiriä. Kansalaisraati vaikuttaa toimivalta menetelmältä. Osallistuminen on ollut positiivinen kokemus. Näin isossa ja merkittävässä rakennushankkeessa, kuin mitä tuulivoimakysymyskin on, vaikuttaminen pitäisi olla itsestäänselvyys, Korkeaoja sanoo. Julkilausuman julkistamistilaisuus järjestetään Kemijärvellä vielä tänä vuonna, joulukuussa. Julkilausuman etenemistä seurataan päätöksentekoprosessin aikana ja siitä tiedotetaan raatilaisille. Paikallisten ääni esiin Kansalaiset ovat oman arkensa asiantuntijoita. Heidän näkemyksensä jäävät kuitenkin usein päättäjiltä piiloon. Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeessa on otettu käyttöön kansalaisraati-menetelmä korjaamaan tätä vinoutumaa. Sen avulla pyritään tarjoamaan kuntalaisille lisätietoa ja parantamaan kansalaisten osallistumista ja mahdollisuutta vaikuttaa. Mallina on amerikkalaisen tuomioistuimen valamiehistö, jossa lautamiehet kuuntelevat eri osapuolia, esittävät kysymyksiä ja tekevät sitten päätöksen. Samaan tapaan kansalaisraadissa paikalliset asukkaat kyselevät aiheesta alan asiantuntijoilta ja viranomaisilta ja jakavat oman tietonsa. Niiden pohjalta työstetään parannusehdotuksia. Tietoa monelta kantilta Kansalaisraadissa on tarkoitus käsitellä vaikeita, monitulkintaisia ja jopa tunneherkkiä asioita. Oletus on, että ymmärrys löydetään ajan, oikean tiedon ja kuuntelemisen kautta. Aito keskustelu ja oikea tieto hälventävät myös ennakkoasenteita. Raati kootaan ilmoittautuneista siten, että raatilaiset muodostavat kohdealueen pienoiskoossa. Tapaamisia on kolme tai neljä. Raatilaiset ja asiantuntijat keskustelevat koulutettujen ohjaajien johdolla. Lopuksi raatilaiset laativat yhteisen julkilausuman, joka esitellään tiedotustilaisuudessa päättäjille, medialle ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tulokset ovat osa asian valmistelua kunnassa. Kemijärven kansalaisraati on Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen yksi kolmesta pilottipaikkakunnasta. Muut ovat Vaasan Palosaarella ja en Hervannassa. Kemijärven Uusi paikallisuus -hankkeen projektipäällikkö Mikko Kellokumpu veti koolle kutsumaansa kansalaisraatia. Maria Kiviniemi, Helmi Tabell, Kauko Mononen, Johanna Korkeaoja, Ilkka Haapalinna, Jaakko Ojaniemi, Pirkka Aalto ja Mikko Toivanen olivat aktiivisesti mukana. Uusi Paikallisuus 7

5 Menetelmän periaatteiden mukaan jokaisen raatilaisen tulee hyväksyä julkilausuma. Tehtävä on haastava, sillä raati on tarkka ehdotusten sanakäänteistä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kuntalaiset ovat mukana päätöksenteossa, sitä parempi. Ilmatar Windin tekninen johtaja Mikko Toivanen edusti tuulivoimaranetmiasen asiantuntijuutta. Vieressä istuva toimitusjohtaja, meriupseeri evp Ilkka Haapalinna oli huolissaan Kemijärven korvaamattomien vaaramaisemien puolesta. Johanna Korkeaoja, Veikko Niemelä, Pasi Vierelä, Kauko Mononen( tämnä nimien täytyy olla väärin. tarkistan asian huomenna Mikolta) ja Setlementtiliiton projektisihteeri Pihla Ruuskanen kuuntelivat Empower y:n toimitusjohtajan Juha Lambergin ( alhaalla keskellä) puheenvuoroa tuulivoimalarakentamisen työllistävistä vaikutuksista. Tunturilassa sanottua Uusiutuvaa energiaa Ilmastonmuutoksen takia Suomessa on lisättävä uusiutuvien energian käyttöönottoa. Osallistuin raatiin mielelläni, ja onhan se myös tehtäväni asiantuntijana. A s i a n t u n t i j a J u h a L a m b e r g. E m p o w e r O y Rauhaa linnuille Ympäristökysymyksiä ei aina huomioida käytännössä, vaikka selvityksiin rahaa käytetäänkin. Tuulivoimarakentamisen sijoittamisessa on huomioitava alueen eläinkanta. Esimerkiksi myllyistä lähtevä humina häiritsee lintuja, etenkin pesintäaikana. R o s a V e n ä l ä i n e n, b i o l o g i, P r o K e m i j ä r v i - r y h m ä Kokonaisuus hanskassa Olen saanut raadin aikana paljon uutta tietoa tuulivoimalarakentamisesta, ja on ollut antoisaa kuulla erilaisia näkemyksiä. Raadissa kaikki ovat saaneet äänensä kuuluville. Mielipiteeni aiheesta ei ole varsinaisesti muuttunut, mutta ymmärrän nyt paremmin kokonaisuutta. H e l m i B e l l, e l ä k e l ä i n e n Hyvä vaikuttamisen väline Millä eri keinoin kuntalaiset voivat osallistua kunnan päätöksentekoon, Kemijärven kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kuntalaiset ovat mukana päätöksenteossa, sitä parempi. Kemijärvi on pieni kaupunki. Luulisi, että kuntalaisen on helppo ottaa yhteyttä virka- ja luottamusmiehiin. Näin ei kuitenkaan yleensä tapahdu. Äänestämisen ohella kuntalaiset voivat tehdä kuntalaisaloitteita. Niitäkin tehdään erittäin vähän. Ehkä asukkaat kokevat, että aloitteet hukkuvat byrokratiaan. Yksi vaikuttamiskeino on samoin ajattelevien perustama yhdistys tai ryhmä, jollainen on esimerkiksi Pro Kemijärvi -ryhmä. Yhdessä on helpompi toimia kuin yksinään. Jostain syystä kahden viime vuosikymmenen aikana talkoohenki ja yhdessä tekeminen ovat vähentyneet. Ehkä ihmisillä ei ole aikaa vaikuttaa. Kunnassa olisi hyvä olla jokin keino, joka lähestyisi kuntalaisia nykyistä paremmin. Nyt saimme kokemusta kansalaisraadista. Näyttää siltä, että se on kuntalaisille helpompi vaikuttamisen väline kuin vaikka suora yhteydenotto kunnanhallintoon. Raati tarjoaa kuntalaisille monipuolista informaatiota aiheesta. Samalla kunta saa tietoa kuntalaisten mielipiteistä sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Voisiko kansalaisraadista tulla pysyvä vaikutuskeino Kemijärvellä? Uusi Paikallisuus Ehdottomasti. Tuulivoimarakentaminen oli mielestäni erittäin hyvä aihe käsiteltäväksi kansalaisraadissa. Tulokset ovat konkreettisia ja hyvin hyödynnettävissä. Voiko kunta järjestää kansalaisraateja? Luotettavuutta tuo se, että kansalaisraati on muun kuin kunnan järjestämä, kuten tässä tapauksessa Setlementtiliiton. Koska kunta tekee päätökset, meidän täytyy pysyä neutraalina ja toiminta läpinäkyvänä. Kun Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke päättyy, löytäisimmekö Kemijärvellä tahon, joka järjestäisi kansalaisraateja säännöllisesti? 8 9

6 [liikkeessä] T e k s t i M a r i a n n a L a i h o K u v a t E m i l B o b y r e v Osallisuuden uudet tuulet Sama mutta eri mies 10 Maailmalla eletään osallisuuden uutta aikakautta. Tästä on esimerkkinä lukematon määrä ympäri maailmaa kehitettyjä uudenlaisia osallisuusmalleja. Näiden niin sanottujen demokratiainnovaatioiden tavoitteena on korjata vikoja, joita liittyy perinteisempiin malleihin, kuten tavanomaisiin kyselyihin ja galluppeihin, kuulemistilaisuuksiin tai vaikkapa fokusryhmiin. Siinä missä esimerkiksi kuulemistilaisuudet saavat kerättyä kokoon vain kansalaiset, jotka ovat muutenkin aktiivisia, uusissa osallisuusmalleissa pyritään osallistujien suhteen kattavuuteen. Tavoitteena on saada kokoon kohdeväestö, kuten esimerkiksi kunnan asukkaat, aidosti pienoiskoossa. Edelleen, jos kuulemistilaisuuksissa keskustelu on pahimmillaan sitä, että paikalle tulleet kansalaiset esittävät kiivaana etukäteen valmisteltuja yksittäisiä argumentteja päättäjille ilman mitään mahdollisuuksia dialogiin, on lähtökohta uusissa malleissa täysin päinvastainen. Näissä dialogisuus on koko tapahtuman lähtökohta. Koulutetut vetäjät vastaavatkin siitä, että tapahtumissa syntyy suojaisaksi koettu tila keskusteluille. Lopuksi on syytä huomioida se, että näillä uusilla osallisuusmalleilla pyritään vaikuttamaan aidosti poliittisiin päätöksentekoprosesseihin. Tavoite on siirtyä poispäin tavanomaisia malleja leimaavasta näennäisvaikuttamisesta Lähimmät esimerkit demokratiainnovaatioista löytyvät Tanskan konsensuskonferensseista ja Saksan suunnittelusoluista. Brasiliassa on kehitetty osallistavan budjetoinnin malli. Yhdysvalloista ovat peräisin kansalaisraadit, keskusteluun, harkintaan ja punnintaan pohjautuvat mielipidemittaukset sekä 2000-luvun kuntalaiskuulemiset. Vaikka näiden kesto (yhdestä päivästä jopa viikkoon) ja osallistujien määrä (tusinasta osallistujasta jopa tuhansiin osallistujiin) eroavat, malleja yhdistää tavoitteet osallistujien kattavuudesta, keskusteluiden laadukkuudesta sekä vaikuttamisen vahvistamisesta. Suomessa on havahduttu varsin myöhään uusiin osallisuusmalleihin. Kansalaisraati on yksi harvoista malleista, joita Suomessa on rohkaistuttu kokeilemaan. Vaikka kansalaisraati kehitettiin Yhdysvalloissa 1970-luvulla, ensimmäinen suomalainen kansalaisraati toteutettiin vasta vuonna Niin nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt kuin kuntalaiset kokonaisuudessaan ovat päässeet suomalaisissa kansalaisraadeissa keskustelemaan samoin kuin vaikuttamaan merkittäviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teemat ovat vaihdelleet aluekehittämisestä ja tuulivoimarakentamisesta aina maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseen sekä ikäihmisten hyvän elämän ja hyvän asumisen mahdollistamiseen. Kokemukset Suomessa toteutetuista kansalaisraadeista ovat olleet positiivisia. Raateihin osallistuneet ovat kokeneet keskustelut antoisina. He ovat saaneet sanottua mielipiteensä ja ovat tulleet kuulluiksi. Suurin osa raatilaisista olisi myös valmis osallistumaan uudelleen vastaavanlaisiin tilaisuuksiin. Mitä tulee vaikuttavuuteen, kansalaisraatien julkilausumia on käsitelty niin mediassa kuin relevanteissa päätöksentekoelimissä. Suomessa ollaan ottamassa kuitenkin vasta ottamassa ensimmäisiä askeleita uudenlaisen osallisuuden eteenpäin viemisessä eikä ensimmäisistä kokeiluista pidä tehdä vielä liian pitkälle vie tyjä johtopäätöksiä. Aika näyttää kuinka uudenlainen keskusteleva demokratia sopii suomalaiseen jäykähköön osallisuuskulttuuriin. Vaikka ensimmäiset merkit ovat positiivisia, suomalaisen osallisuuskulttuurin kehittäminen tulee olemaan vuosien, ellei jopa vuosikymmenten työ. Siihen tarvitaan aktiivista panosta niin valtionhallinnolta, kunnilta, tutkimuslaitoksilta, järjestöiltä kuin myös itse kansalaisilta. H a r r i R a i s i o T u t k i j a t o h t o r i S o s i a a l i - j a t e r v e y s h a l l i n t o t i e d e, F i l o s o f i n e n t i e d e k u n t a, V a a s a n y l i o p i s t o Nuorena ja kokemattomana uskoi jokaista kehua ja antoi niiden vaikuttaa päätöksiin. Toki nytkin kehut mairittelevat, mutta ei niiden perässä voi kulkea. On kuulas lokakuinen päivä. Sateisessa syksyssä on ainakin yksi kirkas päivä. Tie juoksee nauhana edessä. Yö-yhtyeen Olli Lindholm (48) on menossa keikalle Mikkeliin. K un hän oli ensimmäisen kerran tien päällä muusikkona, hän oli 17-vuotias. Silloin hän toivoi, että ura kestäisi ainakin vuoteen Haave toteutui ja ylittyikin. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin tien päällä on sama, mutta eri mies. Yhtyeen taival on ollut kuin alla kulkeva tie: nousua ja laskua, epätoivoa, uusia alkuja, ylämäkeä ja tasaista menoa. Ja matka jatkuu: Uusin levy Pelko ja rakkaus ilmestyi muutama viikko sitten. Edessä on myös seniori- ja vanhustyötä tukeva hyväntekeväisyyskonserttikiertue Vanhuus rokkaa 2013, jossa Setlementtiliitto on jälleen mukana. Ikääntymisessä omalla kohdallani näen melkein pelkkää hyvää. Siinä missä nuorena luulin jaksavani loputtomasti, vanhempana vauhti on hidastunut. Ylimääräinen sählääminen on jäänyt ja osaan paremmin keskittyä olennaiseen. En mene enää mukaan kaikkeen mihin pyydetään, edes sellaiseen, mikä sinänsä on varmaan kiva juttu, kuten vaikka Kuorosota. Tosiasia on, että jos artisti haluaa vetää keikat kunnialla, pysyä hyvässä kunnossa ja tehdä pitkän uran, on ymmärrettävä iän tuomat rajoitukset. Nuorena ja kokemattomana uskoi jokaista kehua ja antoi niiden vaikuttaa päätöksiin. Toki nytkin kehut mairittelevat, mutta ei niiden perässä voi kulkea. Itse on katsottava peiliin, analysoitava tekemisensä ja tehtävä ratkaisut. Monta kertaa olen ollut seinään vasten. On tullut tehtyä kuitenkin myös hyviä valintoja, sekä ammatillisia että henkilökohtaisia. Ratkaisu parhaimmasta päästä on ollut alkoholin käytön lopettaminen. Nuorena juomisen oletti kuuluvan rockmaailman luonteeseen. Halusi kai olla kuin muut. Ravintola ei ole viinaan menevälle ihmisille paras mahdollinen työpaikka. Ratkoin juomalla ongelmia. Minä, kuten tuurijuoppo ylipäätään, kävin raskaaksi niin perheelle kuin bändille. Yritin olla kohtuukäyttäjä kymmenen vuotta. Lopulta pistin korkin kiinni kokonaan 2000-luvun alussa. Sen myötä loppui vain kurjuus. Vauhdikas elämä sopi nuoruuteen, vaikkei kaikissa toilailuissani ole kehumista. Pitkän päälle väsymys ja hidas palautuminen vaikuttivat työskentelyyn. Ei jaksa ajatella asioita loppuun asti. Moni juttu menee läpi liian helposti. Mutta mikä on kellekin liikaa, se on tapauskohtaista. Joku huomaa jo 15-vuotiaana, että viinan kanssa läträäminen ei ole minun juttuni, 11

7 joku ei huomaa koskaan. Seniori- ja vanhustyötä tukeva Vanhuus rokkaa hyväntekeväisyyskonserttikiertue käynnistyy jälleen maaliskuussa, toista kertaa. Konserttikiertueen hyväntekeväisyyskumppanina toimii Setlementtiliitto, ja avustukset ohjataan paikallisten setlementtien avulla pääasiassa seniorityön tukemiseen. Konserttien ajankohdat: Turku, Caribia Areena Helsinki, Savoy-teatteri Kuopio, Musiikkikeskus Lahti, Sibeliustalo Jyväskylä, Paviljonki , -talo. Konserttipaikkakuntien setlementit myyvät lippuja hintaan 29. Lippupalvelusta ja Lippupisteestä ostettuna hinta on 32, josta S-Etukortilla saa 3 alennuksen. Lisäksi tulevat toimitusmaksut. Jos artisti haluaa vetää keikat kunnialla, pysyä hyvässä kunnossa ja tehdä pitkän uran, on ymmärrettävä iän tuomat rajoitukset. Boheemielämää en elä muutenkaan. Meillä on nätti ja siisti koti. Vaimo siivoaa, ja minä ostan ja teen ruoat. Luen ja käyn en saunoissa ja urheilen paljon. Poika on 20-vuotias ja asuu jo pois kotoa. Tytär on 17-vuotias. Hän tanssii eikä häntäkään paljon kotona näy. Vaikka muusikko on paljon tien päällä, kotona isän roolissa olen ollut lasten puheista päätelleen liikaakin. Jos olen joskus ollut viisasteleva tai pahasuopa, ikä on moiset jutut minusta vienyt. Uusimmalla, kuten muillakin levyillä, tekstit ovat minun näköisiäni, sellaisia monimutkaisia ihmissuhdejuttuja. Ehkä olisin päässyt jossain muussa ammatissa helpommalla, mutta tuskin se olisi tuntunut tätä paremmalta. Kaikkeni olen tässä antanut. Parasta on ollut yleisö ja kaikki ne ihmiset, joita olen urani aikana tavannut ja joiden tarinat olen saanut kuulla ja jakaa. Olli Lindholm (48) Yö-yhtyeen laulaja ja kitaristi. Yö perustettiin vuonna 1981 Porissa. Ensimmäinen single Likaiset legendat ilmestyi Lindholm on yhtyeen ainoa alkuperäisjäsen ja asuu ella. Yön suosio hiipui 1980-luvun lopulla, mutta nousi taas 1990-luvulla. Yhtye on ollut suomea laulavista bändeistä eniten myydyin 2000-luvulla. Yön yleisö koostuu nykyään valtaosin vuotiaista naisista. Yö on tehnyt 19 levyä ja Lindholm kolme soololevyä. Lindholm sai Iskelmä-Finlandian vuonna Vuonna 2011 Yö vietti 30-vuotisjuhlaa. Uusin levy Pelko ja rakkaus ilmestyi

8 T e k s t i M a r i a n n a L a i h o k u v a L a u r i T u i s k u, T u i s k u I m a g e s 14 Uusien kunnanvaltuutettujen työ alkaa tammikuussa. Kysyimme muutamilta uusilta valtuutetuilta eri puolilta Suomea, mitkä ovat heidän alueensa suurimmat haasteet nuoria ajatellen. Ensimmäisen työpaikan saaminen olisi tärkeää, koska työkokemus helpottaa seuraavan paikan puheenjohtaja Nasima Kalliolan Nuoret ry:n saamisessa. Myös työpaja-toiminnan lisääminen Razmyarista kuntapoliitikoilla on iso vastuu nuori- voi auttaa nuorta hankkimaan työkokemusta, joka helpottaa työn haussa. sotakuun toteutumisesta. Seretin pyrkii vaikuttamaan paikkakunnallaan ennen kaikkea koulutukseen ja sen laadun parantamiseen, samoin siihen, että nuorten palvelut säilyisivät ennallaan. Vaasalaisen Laura Ala-Kokon (vihr.) mielestä koulujen henkilökunnan määrälle on saatava sitovat vaatimukset. Pelkät suositukset eivät toimi. Pienemmässä ryhmässä opettaja voi keskittyä kaikkiin oppilaisiin. Myös terveydenhoitajia, kuraattoreja ja Uusilla, alle 35-vuotiailla kunnanvaltuutetuilla näyttää olevan koulupsykologeja on oltava riittävästi. ainakin yksi yhteinen huoli: Opiskelupaikkoja lisää syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kuntapolitiikoilla on iso vastuu siinä, että yhteiskuntatakuun toteuttaminen otetaan tosis- Peruskoulunsa päättäneiden tai sen kesken jättäneiden ja ilman työtä olevien saan. Paljon riippuu siitä, mihin lautakuntiin nuorten tilannetta halutaan parantaa niin Etelä- valtuutettu pääsee, helsinkiläinen Nasima Razmyar (SDP) sanoo. kuin Pohjois-Suomessa. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tulisi ohjata oikeaan suuntaan esimerkiksi työkokeilujen nista, joista hän ei suostu kuitenkaan vielä ker- Razmyarilla on toiveita tietyistä lautakun- kautta, jotta he löytävät oman alansa. Kemijärvellä on hyvät koulutusmahdollisuudet. Kynnys Sipovaara toteuttaisi yhteiskuntatakuuta tomaan. koulutukseen hakeutumiselle pitäisi olla mahdollisimman matala, kemijärveläinen Hannele kelumahdollisuudet sekä lisäämällä uusia kou- alueellaan turvaamalla jo olemassa olevat opis- Jaakkola-Räisänen (SDP) sanoo. lutuspaikkoja. Toisaalta pelkkä ylhäältä alas -ohjailu ei riitä. Työ- ja harjoittelupaikkojen saamiseksi on Kemijärveläinen uusi valtuutettu Sanna Sipovaara (Kok.) muistuttaakin, että myös nuoria itseään Sipovaaran mielestä pitäisi pohtia myös sitä, tehtävä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tulisi kuunnella. millä keinoilla pohjoisen koulut saadaan pysymään taloudellisesti pystyssä. Nuorilla on omia ehdotuksia tilanteensa parantamiseksi, Sipovaara sanoo. Kenties venäläiset nuoret olisivat valmiita Kemiläinen lukiolainen Waltteri Seretin tulemaan opiskelemaan Suomeen ja maksamaan (Kok.)uskoo, että nuorten köyhyyttä ja syrjäytymistä voidaan estää tarjoamalle nuorille työpaik- siitä? Tahto koja, joihin ei vaadita pitkää koulutusta. auttaa nuoria 15

9 ..tahto auttaa Vähän tilaa ja kalliita asuntoja Monet ongelmat ovat yhteisiä, mutta kunnissa on myös omalle alueelle tyypillisiä haasteita. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla lukion kurssitarjonta voi olla hyvin suppea, mikä rajoittanee nuoren jatkomahdollisuuksia. Pohjois-Suomessa tulisi lisätä nuorten harrastuksia. Erityisesti harrastusten vetäjistä on pulaa, Sipovaara sanoo. Ala-Kokko muistuttaa, että nuoren ongelmiin on puututtava ajoissa, sillä ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille. Myös niinkin konkreettinen asia kuin tilanpuute aiheuttaa luokkakokojen kasvamista. Esimerkiksi Vaasan Huutoniemen koululla on tilanpuutteen takia lähes 30 hengen luokkia. Näihin on tulevan valtuustokauden aikana löydettävä ratkaisuja, Ala-Kokko sanoo. Pääkaupunkiseudulla nuorten asemaa taas heikentää huono asuntotilanne ja asunnottomuus. Vaikka asunto löytyisi, työtön tai opiskeleva nuori ei voi maksaa yksiöstä 800 euroa, Nasima Razmyar sanoo. Asuntopulan helpottamisessa ollaan kuitenkin jo todella isojen asioiden äärellä. Puhutaan asuntopolitiikasta ja kaavoituksesta. Mennään nuorten luo Etsivä nuorisotyö on lyönyt itsensä läpi. Siitä saadut hyvät tulokset on monien aloittavien kunnanvaltuutettujen tiedossa. Emme voi jäädä odottelemaan, että nuoret löytävät auttajansa, vaan auttajien on löydettävä nuoret. Muutenkin aikuisten on oltava siellä, missä nuoret. Tämä koskee myös maahanmuuttajanuoria, joiden syrjäytymisriski voi olla viisinkertainen kantaväestön nuoriin verrattuna. Ala-Kokko muistuttaa, että jotta jokaiselle peruskoulun päättäneelle pystytään takaamaan koulutuspaikka, siihen tarvitaan riittävästi koulutuspaikkoja. Sen lisäksi nämä nuoret on myös tavoitettava. Siinä etsivä nuorisotyö tulee avuksi. Razmyar sanoo kokemusten Tyttöjen Talo -toiminnassa osoittavan, että myös internet on hyvä foorumi nuorten tavoittamisessa. Moni tulee talolle, kun on ensin ollut yhteydessä ohjaajiin internetissä. Uusien kunnanvaltuutettujen kausi alkaa tammikuussa. Silloin on edessä asia poikineen ja tuloksia odotetaan. Hirvittääkö? Hetkessä ei voi tehdä ihmeitä, esimerkiksi asuntokysymyksessä. Mutta jo asioiden pitäminen agendalla, niistä puhuminen ja kirjoittaminen vie eteenpäin, Razmyar sanoo. Auttajien on löydettävä nuoret. Muutenkin aikuisten on oltava siellä, missä nuoret. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajanuoria, joiden syrjäytymisriski voi olla viisinkertainen kantaväestön nuoriin verrattuna. Multikulti räväyttää silmät auki [tässä ja nyt] Suomenpalestiinalaiseksi itseään kutsuva toimittaja-kirjailija Umayya Abu-Hanna on kirjoittanut monikulttuurisuuden käsikirjan Multikulti (Siltala 2012), jota voi suositella kaikille suomalaisille, mutta varsinkin monikulttuurisuuden parissa työskentelevälle setlementtiväelle. Kirjansa aihepiirejä kirjailija esittelee seuraavasti: ME keitä olemme ja mikä on meidän kulttuuri. HE ketkä ovat muut ja mikä on heidän kulttuurinsa. SE mitä haluamme tuottaa ja edistää yhdessä tulevaisuuden Suomessa. Kirjan alussa Abu- Hanna vertaa monikulttuurisuutta demokratiaan ja kirjoittaa: Monikulttuurisuus ei ole sen kummempaa, helpompaa, vaikeampaa tai monimutkaisempaa. Kyse on vallan uudesta jaosta. Abu-Hannan kirjassa on monia lukijan ajattelua nyrjäyttäviä kohtia, joista yksi on kirjailijan ja hänen sudanilaisen ystävänsä käynti Sinebrychoffin museossa. Kun suomalaisen kulttuurin peruskuvastoa tulkitsevat toisenlaisesta kulttuurista tulevan ihmisen silmät, omaan henkiseen perintöön avautuu uusi näkökulma. Mulkikullan aloitusivulla Abu-Hanna siteeraa kiinalaista sananlaskua, joka on lyhyt johdanto tapaan, jolla Hollannissa nykyään asuva maailmankansalainen tarkastelee monikulttuurisuutta. Kun muutoksen tuulet puhaltavat, jotkut rakentavat muureja, toiset myllyjä. Presidentti Halosesta kunniapuheenjohtaja Setlementtiliiton liittohallitus kutsui liiton kunniapuheenjohtajaksi presidentti Tarja Halosen, joka toimi Setlementtiliiton liittohallituksen puheenjohtajana vuosina Presidentti Halonen on työskennellyt sosiaalisesti kestävän kehityksen puolesta sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että monissa kansainvälisissä verkostoissa. Lisäksi hän on vaikuttanut toiminnallaan setlementtiliikkeen pyrkimyksiin yhteiskunnallisen konsensuksen vahvistamisessa, sosiaalityön kehittämisessä, maahanmuuttajien aseman parantamisessa sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa työssä. Liitossa arvostetaan myös sitä, että Halonen on nostanut uraauurtavasti perinteisen politiikankanteon keskiöön setlementtiliikkeen ja laajemmin kansalaisyhteiskunnan arvopäämääriä Parkanossa iloittiin uusista tiloista Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä. Mahatma Gandhi Vanhusten syöttämistä, kaupassakäyntiä, unisukkien kutomista sairaalalle, kirkkoon auttamista, hautojen hoitoa pyörätuolin työntämistä, näkövammaisten saattamista Taysiin Lista oli lähes loputon, kun Parkanon setlementin uuden toimitilan avajaisiin ja 13-vuotissyntymäpäiviin osallistuneet vapaaehtoistyöntekijät Marja-Liisa Siltala, Anja Nikinoja, Ulla-Maija Syngelmä ja Eila Kangasniemi kertoivat, mitä kaikkea paikkakunnalla saadaan vapaaehtoisvoimin aikaan. Alamme olla jo sitä ikäluokkaa, että kohta tarvitsemme tukea itsekin, jos nuppi sairastuu, vapaaehtoisringissä todettiin. Ahtaissa tiloissa toiminut Parkanon setlementti sai kunnalta käyttöönsä keskustassa sijaitsevan tilavan entisen kunnanlääkärin talon, ja yhteen puhaltamisen henki näkyi avajaispäivän aikana marraskuun alussa myös vieraiden määrässä. Ulko-ovi kävi yhtenään ja niin nuori kuin vanha väki kävi onnittelemassa juhlivaa setlementtiä, nauttimassa maukasta lihakeittoa ja juomassa kakkukahvit. Oltiin aika suosittuja, sillä meillä kävi kaikkiaan 220 vierasta, Ihmiset osaavat tulla tänne, sillä olemme pitäneet itsestämme ääntä. Meillä on pieneksi setlementiksi myös paljon yhteistyökumppanuuksia, mistä olemme ylpeitä, sihteeri-rahastonhoitaja Sirpa Liukonen kertoi. Tavallisina arkipäivinä talossa järjestetään erilaisia kursseja ja käsityöpiirejä, ja moni avajaispäivän kävijä kertoi piipahtavansa lähes joka päivä paikan vapaaehtoisvoimin pyörivässä kahvilassa tapaamassa tuttuja. Sirpa Liukonen on optimistinen sen suhteen, että kahvilaan, kuten setlementtiin yleensä löytyy vapaaehtoisia myös jatkossa. Uutta väkeä on jo saatu. 17

10 18 Tavoitteena yksilölliset kuntoutumispolut [tässä ja nyt] Yksi maahanmuuttajatyötä tekevistä setlementeistä on Rovaniemellä toimiva Rovalan setlementti, jonka SPR palkitsi alkuvuodesta Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuspalkinnlla. Rovalan ylläpitämä monikulttuurikeskus MoniNet palvelee niin maahanmuuttajia ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneita henkilöitä kuin työnantajia ja työyhteisöjä Mitä pidätte Rovalassa tehtävän maahanmuuttajatyön vahvuuksina? Meistä on tärkeää, että työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus, erilaiset osallistumismahdollisuudet ja matalan kynnyksen kohtaamis- ja neuvontapiste toimivat samassa organisaatiossa. Meillä on myös laaja, monipuolinen yhteistyöverkosto ja työssä hankittua pitkäaikaista kokemusta ja asiantuntijuutta. Mitkä seikat ovat kotouttamisessa keskeisiä? Mikä erityisesti voimaannuttaa muualta tulleita? Kotoutumisessa on tärkeää kaksisuuntaisuus. Kieli on avain kulttuuriin. Sosiaaliset suhteet paikallisten ihmisten kanssa ovat tärkeitä, koska kanssakäyminen kantasuomalaisten vahvistaa mahdollisuuksia kielen oppimiseen. Kotoutumisessa on tärkeää myös, että ihmisellä on mahdollisuus osallistua ja olla mukana. Se, että voi tehdä jotakin mielekästä, on tärkeää erityisesti niille ihmisille, jotka eivät ole suuntaamassa avoimille työmarkkinoille. Mihin suuntaan maahanmuuttajatyötä olisi hyvä kehittää? Ihmiset ovat erilaisia. Siksi muualta tulleille tulisi laatia yksilölliset kotoutumispolut. huomiota kannattaa kiinnittää myös aitoon verkostoitumiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, sillä yhdessä pystymme vaikuttamaan myös rakenteisiin. Mitä annettavaa maahanmuuttajilla on suomalaiselle yhteiskunnalle? Mitä te työntekijät olette oppineet heiltä? Luovat ratkaisut ja innovaatiot tarvitsevat erilaisia näkökulmia syntyäkseen, ja maahanmuuttajat kantavat kortena kekoon niin ammatti- kuin kielitaitonsa. Tätä pääomaa ei kuitenkaan riittävästi meillä hyödynnetä, sillä monet muuttajat eivät työllisty avoimilla työmarkkinoilla. Onko maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssänne joitakin erityispiirteitä, jotka liittyvät Rovaniemen pohjoiseen sijaintiin? Rovaniemellä on pysyväisluonteisesti asuvia ulkomaalaisia kaiken kaikkiaan vielä vähän. Siihen on vaikuttamassa muun muassa muuttoliike suurempiin kaupunkeihin. Moni lähtee etelän kasvukeskuksiin parempien työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien toivossa. Maahanmuuttajien kannalta hyvää Rovaniemessä on se, ettei asunnottomuus ole täällä samanlainen ongelma kuin etelän suurissa kaupungeissa. Yksi pohjoiseen sijaintiimme liittyvä erityispiirre on se, että työhömme kuuluu neuvoa muualta tulleita, miten täällä pitää pukeutua. Esiintyykö Rovaniemellä rasismia? Onko rasismia ollut nähtävissä Rovalassa eri etnisten ryhmien välillä? Rovaniemellä on kansainvälinen historia, ja ihmisten liikkuvuus on kuulunut aina paikalliseen elämänmenoon. Toisaalta esimerkiksi Lapin sodan aikaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, miten paikallinen väestö on asennoitunut esimerkiksi venäläisiin. Rovalassa on joissakin satunnaisissa tilanteissa ilmennyt vuosien varrella rasismia, johon on puututtu. Mitä virheitä olette tehneet Rovalassa? Mitä olette oppineet niistä? Toimintamme on lähtenyt alusta alkaen asiakkaitten tarpeista ja olemme tehneet työtämme kokeillen ja kehittäen. Matkan varrella jotkut kokeiluista ovat osoittautuneet toimivimmiksi kuin jotkut muut. Jatkuva arviointi ja seuranta on luonteva osa työtämme. Monipuolista monikulttuurityötä Suomalainen setlementtiliike on ollut perustamisestaan lähtien yhteistyön liike, ja maamme setlementeissä on tehty monikulttuurista työtä jo pitkään. Setlementtiliitto on kartoitti maamme setlementeissä tällä hetkellä tehtävän monikulttuurisen työn sisältöjä ja työntekijöiden työtään koskevia toiveita. Vastauksia saatiin yli 20, ja niiden mukaan työhön kuuluu tällä hetkellä konsultointia, palveluohjausta, retkiä, kerhoja, koulutusta, vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä paljon muuta. Erityisen vahvasti on esillä maahanmuuttajille tarjottava kotouttava toiminta ja työllistymisen tukeminen, samoin etsivä työ ja erilaisten ihmisten ja eritaustaisten ryhmien välisen vuorovaikutuksen tukeminen. Kyseiset työmuodot on huomioitu Setlementtiliiton vuonna 2011 hyväksytyssä strategiassa, joka mukailee viime vuonna voimaantullutta kotoutumislakia ja tavoittelee vuorovaikutukseen perustuvaa työotetta kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välille. Paikallisissa setlementeissä koetaan tarvetta jakaa pitkän ajan sisällä kertynyttä monikulttuurisen työn osaamista ja omia kokemuksia etenkin eri setlementtien toimijoiden kesken. Setlementtiliikkeen piirissä tehtävän monikulttuurisen työn erityispiirteenä näyttää olevan aito halu kohtaamiseen ja ihmisten omien voimavarojen hyödyntämiseen, mikä tuli esille muun muassa seuraavassa viestissä: Olemme saaneet monilta kävijöiltä positiivista palautetta siitä, miten hyvin ihmiset osataan ottaa vastaan ja toivottaa tervetulleiksi. Monet ovat saaneet meiltä konkreettista apua omaan elämänhallintaansa ja kototutumiseen liittyviin asioihin. Lisätietoja kartoituksesta: Monikulttuurisen työn toimialajohtaja Matti Cantell, , Lisää myös Extranetin Monikulttuurisen työn osiossa. Välitä! ella järjestettiin Väkivallattomalla viikolla marraskuun lopussa Setlementti Naapurissa käynnistyneen uuden uusi VÄLITÄ! -kehittämisprojektin aloitusseminaari. Projektipäällikkö Satu Hintikan luotsaama hanke tähtää paikallisen palveluketjun toiminnan tehostamiseen seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön kysymyksissä. Hankkeessa kehitetään palveluja ja toimintamalleja, joilla voidaan paremmin auttaa seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kokeneita henkilöitä, näiden läheisiä sekä näitä tekoja tehneitä henkilöitä. Hankkeen on tarkoitus palvella myös seksuaalisen väkivallan parissa työskenteleviä ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Asiakastyön muotoina ovat yksilötyö, erilaiset ryhmät sekä etsivä työ sosiaalisessa mediassa. Pääpaino on aktiivisessa verkostotyössä ja eri asiakasryhmille tarkoituksenmukaisten hoitopolkujen rakentamisessa. Toiminta keskittyy elle ja sen lähialueille, mutta osa toiminnoista tulee olemaan sosiaalisen median ja netin kautta valtakunnallisia. Hankeen alkaessa yhteistyökumppaneina ovat en kaupunki, en yliopistollinen sairaala/ensiapuasema Acuta, Pirkanmaan poliisilaitos, Rikosuhripäivystys/Sisä-Suomen aluetoimisto, en ensi- ja turvakoti ja Vammalan-Huittisten seudun mielenterveysseura ry/ Tukinet. Hankeen rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Onkohan kotivakuutuksesi oikein mitoitettu? Jotta et yli- tai alivakuuttaisi tärkeintä omaisuuttasi, uudistimme kotivakuutuksemme ja teimme siitä helppotajuisen kokonaisuuden. Samaan pakettiin kuuluu halutessasi kiinteistön, kotisi irtaimiston ja kotiin tekemiesi parannustöiden vakuutus. Tule käymään Osuuspankissa, niin saat ratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja. Lisää tietoa saat myös osoitteesta pohjola.fi tai soittamalla *. Yhdessä hyvä tulee. Uutta väkeä liittohallitukseen Setlementtiliiton liittovaltuusto valitsi liittohallituksen uusiksi jäseniksi kaudelle Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry:n pääsihteerin, filosofian tohtorin Aaro Harjun, Suomen Punainen ristin Hämeen piirissä toimivan Anu-Rohima Myllärin ja Kalliolan Nuoret ry:n puheenjohtajan, yhteisöpedagogi Nasima Razmyarin. Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa en yliopiston sosiaalityön professori, YTT Irene Roivainen. Jäseninä jatkavat Linnalan Nuoret ry:n toiminnanjohtaja Tiina Cederström, S-Asunnot Oy:n hallituksen jäsen, kauppaneuvos Kalervo Haapaniemi, Rovalan Setlementin hallituksen jäsen, teknikko Pertti Hartikainen, Linnalan Setlementin hallituksen jäsen, YTM Anna-Kristiina Mikkonen, Kuopion Setlementti Puijolan varapuheenjohtaja, nuorempi tutkija Piia Puurunen ja Allergia- ja Astmaliiton toimitusjohtaja, KTM Ilkka Repo. * Puhelut kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä maksavat 0,0828 /puhelu sekä 0,12 /minuutti (sis. alv 23 %). Turvallisen pankki- ja vakuutusasioinnin vuoksi asiakaspuhelut nauhoitetaan.

11 20 Yhteisön rohkaisemana Nuoret oppivat Saunalahden tukiasuntoyhteisössä taitoja, joita tarvitaan arjessa pärjäämiseen. Monia vahvuuksia omaavia nuoria tuetaan oman polun löytämisessä, ja rohkaisua saa ohjaajien lisäksi toisilta nuorilta. Kalliolan nuoret ry käynnisti syyskuussa 2011 tukiasunto-yhteisön Espoon Saunalahdessa. Paikka on tarkoitettu vuotiaita nuorille, joilla on oikeus sijoituksen jälkeiseen jälkihuoltoon. Yhteisöön otetaan myös lastensuojelun avohuollossa olevia vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea itsenäistymiseensä. Tarkoitus on, että nuoret asuvat yhteisössä 1-2 vuotta. Ensimmäisistä asukkaista puolet on jo muuttanut pois. Tukiasuntoyksiöitä on kaikkiaan 12. Yhteisöllä on lisäksi yhdistetty toimisto- ja yhteisötila, joka sijaitsee samassa kiinteistössä kuin tukiasunnotkin ns. tavallisten vuokrahuoneistojen keskellä. Nuorille on tarjolla tukea ja ohjausta arkisin. Kriisitilanteissa päivystävä työntekijä on tavoitettavissa myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Ohjauksessa käytetään sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa, jossa nuori kohdataan omana ainutkertaisena yksilönään. Tukiasuntoyhteisötoiminta toteutetaan ostopalveluna Espoon kaupungin sosiaalitoimen kanssa. t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n omalle polulle Musiikki soi ja juttua riittää, kun nuoret odottavat, että perjantai-illan kunniaksi tilatut pizzat saapuisivat Saunalahden tukiasuntoyhteisön yhteiseen olohuoneeseen. Se, että paikalla on viikonlopun alkaessa lähes kaikki paikassa asuvat nuoret, kertoo siitä, mikä myönteinen voima yhteisöllä on. Tukiasuntoyhteisön vastaavan ohjaajan Niina Lyijysen mukaan yhteisöllisyyden korostuminen on uutta tavassa, jolla tukiasumistyötä tehdään. Uutta on myös, että asioita tehdään säännöllisesti yhdessä. Muuten olemme siirtäneet toimintaamme paljon sellaista, jota opittiin Kalliolan nuoret ry:n Tyttöjen tuetun asumisen projektista. Yhteisöllisen ja sukupuolisensitiivisen tukiasumisen mallia on haettu myös Berliinistä, Lyijynen kertoo. Saunalahden yhteisö toimii S-Asunnot Oy:n omistamassa vuokrakerrostalossa, jossa nuorilla on omat asunnot ja tukenaan kolme ohjaajaa. Yhteisössä elää 12 nuorta, joille Espoon kaupungin sosiaalitoimi on kertonut mahdollisuudesta tukiasumiseen Saunalahdessa. Sen jälkeen tukiasuntoyhteisön työntekijät ovat haastatelleet nuoria kahteen otteeseen varmistaakseen, että paikka on nuorille oikea. Nuorten taustoilta löytyy perheen sisäisiä ongelmia, pitkään jatkuneita vaikeita tilanteita, puutteellista vanhemmuutta ja vaikeita elämänkokemuksia sekä erilaista omaa oirehdintaa. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, että nuoret tarvitsevat itsenäisen elämän aloittamiseen aikuisen läsnäoloa ja erityistä ohjausta, Lyijynen sanoo. Osa nuorista on vaikeiden lapsuudenkokemusten ja rajun nuoruusiän takia asiakkaana psykiatrisella poliklinikalla ja käy samaan aikaan psykoterapiassa. Osa nuorista on hakeutumassa psykoterapiaan. 21

12 Työssämme on tärkeätä korvaavien kokemusten tarjoaminen. Kun nuori huomaa, että joku kuuntelee häntä oikeasti, hän ymmärtää, että on olemassa myös luotettavia aikuisia. 22 SaTu-yhteisömme nuorilla on elämässään osa-alueita, joilla he tarvitsevat tukea, mutta kaikilla on myös omat vahvuutensa, Lyijynen korostaa. Valmiuksia ja vastuuta Niina Lyijysestä on hienoa, että hän voi yhdessä muiden ohjaajien kanssa auttaa nuoria löytämään omat voimavaransa ja oman polkunsa. Työssämme on myös tärkeätä korvaavien kokemusten tarjoaminen. Kun nuori huomaa, että joku kuuntelee häntä oikeasti, hän ymmärtää, että on olemassa myös luotettavia aikuisia. Nuoren on tärkeä saada myös myönteistä palautetta itsestään, koska se vahvistaa luottamusta omiin mahdollisuuksiin. Ohjaajien tehtävä on vahvistaa nuorten valmiuksia muun muassa rahankäytössä, ruuanlaitossa ja oman kodin siistinä pitämisessä. Tukea tarvitaan myös omien asioiden hoitamisessa ja arkeen liittyvässä suunnitelmallisuudessa. Nuorten on välttämätöntä oppia, että heillä on joka kuukausi tietyt velvoitteet, kuten toimeentulotuen hakeminen. Suunnitelmallisuutta tarvitaan myös siinä, että nuori oppii hahmottamaan, mitä hän on kenenkäkin kanssa sopinut, ja että hänen pitää ilmoittaa, jos sovituista tapaamisista ei pysty pitämään kiinni, Lyijynen sanoo. Saunalahden nuoret ovat siinä iässä, jolloin pintaan ponnahtaa helposti lapsuuteen liittyviä asioita. Siksi on tärkeää, että heillä on mahdollisuus käsitellä niitä turvallisesti yhteisön sisällä. Yhteisöön tullessaan nuoret sitoutuvat osallistumaan kerran viikossa järjestettävään ryhmäiltaan, jossa jutellaan ja tehdään asioita ohjaajien kanssa. Tytöillä on oma ryhmäiltansa ja pojilla omansa. Tyttöjen illassa paikalla ovat naisohjaajat ja poikien illassa yhteisön miesohjaaja ja mahdollinen miespuolinen tuntityöntekijä. Perjantaisin on vapaaehtoinen ja vapaamuotoisempi yhteisryhmä. Lyijysen mukaan nuorilla on takanaan paljon saman tyyppisiä kokemuksia, ja hänestä on hieno nähdä ryhmätilanteissa, miten paljon jakaminen ja vertaistuki vahvistaa ihmistä. Omassa työssään Lyijynen on oppinut, että nuorille kannattaa antaa vastuuta, mutta sopivina annoksina. Varon tuputtamasta omia mielipiteitäni, ja yritän pitää liiat neuvot sisälläni. Kun on antanut nuoren pohtia itse jotain hänelle tärkeää asiaa, olen huomannut kerta toisensa jälkeen, että hän tuntee asiansa paremmin kuin minä. Niina Lyijysen luotsaaman yhteisön hengestä kertoo paljon se, että itsenäisesti asuvat nuoret haluavat istua perjantai-iltaa yhdessä paikan ohjaajan kanssa. Talo tarpeisiin Vastaavan ohjaajan Niina Lyijysen mukaan Setlementtiliiton omistaman S-Asunnot Oy:n talo sopii hyvin tukiasuntoyhteisön tarpeisiin, koska rakennuksen suunnittelussa ja isännöinnissä on huomioitu yhteisöllisyys. Asukkailla on Saunalahdessa, kuten kaikissa muissakin S-Asuntojen taloissa eli Ässäkodeissa käytössä yhteiset tilat. Taloissa on myös toimistotila päiväsaikaan paikalla olevalle asukasisännöitsijälle. - Pari nuortamme on lähtenyt mukaan asukastoimikuntaan, koska he tietävät, että heilläkin on oikeus vaikuttaa talon asioihin. Nuorten on muutenkin hyvä nähdä yhteisöllistä asumista, jossa ihmiset välittävät toisistaan, Lyijynen sanoo. Miten pärjätään? en yliopiston sosiaalityön professori Tarja Pösö on tutkinut huostaan otettujen lasten elämää ja todennut heidän pärjäävän paremmin kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Miten tärkeä huostaanoton kokeneelle nuorelle on tuettu asumisvaihe, jossa hänellä on oma asunto, mutta tukena aikuisia (ohjaajia), jotka opastavat arjen taidoissa ja tukevat henkisesti? Suomessa oletetaan yleisesti, että nuoret irtaantuvat lapsuudenkodistaan varsin varhain ja alkavat elää itsenäistä elämää. Itsenäisenä pidetään sellaista elämää, jossa perhe tai suku eivät ole jakamassa nuoren/nuoren aikuisten päivittäistä arkea. Tämä kulttuurinen odotus eroaa selvästi esimerkiksi eteläisen Euroopan maista. Omasta asunnosta, toimeentulosta, arjen sujumisesta ja niihin liittyvistä vastuista selviytyminen on vaativaa ja erityisen vaativaa silloin, jos lapsuudessa ja nuoruudessa on vaikeita kokemuksia kuormana ja perheen ja suvun tukeen ei voi absoluuttisesti luottaa. Tutkimuksissa todetaan toistuvasti, että sijoitettuna olleilla lapsilla on puutteellinen tukiverkosto ja kokemuksia yksinäisyydestä siinä vaiheessa, kun sijoitus päättyy ja niin sanotun itsenäisen elämän tulisi alkaa. Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa todetaan myös suuri asunnottomuuden riski: sijoituksen jälkeen nuoret joutuvat usein kaduille ilman asuntoa. Tämä on asia, joka nähtävästi Suomessa on onnistuttu välttämään. Siitä suuri kiitos kuulunee kehitetylle tukiasumiskäytännölle. Tukiasumiskäytännön osana kehitetty yhteisöllinen tuki kuten Saunalahden yksikön toimintamalli vastaa puolestaan asumisen lisäksi yksinäisyyden ja yhteisön kuulumisen kysymyksiin. Se on lupaava vastaus monissa tutkimuksissa todettuun ongelmaan. Nuorenkin itsenäisyys on suhteissa oloa ja suhteissa olon mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää. Mitä yhteiskunta säästää panostaessaan tuettuun asumiseen? En ole lainkaan varma, tuleeko tätä asiaa edes ajatella säästönäkökulmasta. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia järjestämään jälkihuoltoa sijoitettuina olleille lapsille ja siitä velvollisuudesta ei voi luistaa. Velvoite on selkeä. Velvoite ei kuitenkaan poista muiden tarjoaman tuen tärkeyttä sitä ei kuitenkaan ole kaikille aina saatavilla tai se ei sovi nuoren tilanteeseen. Ja ilman muuta parasta säästöä on tehokas ja osuva tuki. Suuren säästön elementit on hankittu, jos Saunalahden yksikkö onnistuu tukemaan nuoria aikuisuuden ensivuosina, luottamaan itseensä ja tulevaisuuteensa, hankkimaan sosiaalisen verkoston ja arjen tarvittavia taitoja. Tarja Pösöltä ja tutkija Tuija Eroselta ilmestyy lähiaikoina tutkimus, jossa he seurasivat 103:n Pirkanmaalla huostaan otetun lapsen tilannetta viiden vuoden ajan. Tutkimus on osa Suomen Akatemian huostaan otettujen lasten pitkittäistutkimusta. 23

13 24 On hienoa nähdä ryhmätilanteissa, miten paljon jakaminen ja vertaistuki vahvistavat ihmistä. Nuoret nousevat siivilleen Voimaantuminen alkaa, kun kovia kokeneet nuoret pääsevät asumaan rauhalliseen ympäristöön, jossa on turvallisia aikuisia lähellä. Riikka, 18 v. ELÄMÄSSÄNI on ollut erilaisia hankalia jaksoja, ja tilanne kärjistyi alkuvuodesta Äiti arveli, että tarvitsemme apua, ja hän otti yhteyttä sosiaalityöntekijään, jota kävin tapaamassa. Kun sosiaalityöntekijä kuuli, että etsin asuntoa, hän ehdotti tuettua asumista. Se kuulosti hyvältä, ja sen jälkeen Saunalahden työntekijät haastattelivat minua. Pääsin tänne, ja oli helpottavaa muuttaa omilleen. VIIHDYN asunnossani, ja on hienoa, että voin kutsua poikaystäväni ja ystäviäni käymään. Olen kotona paljon myös itsekseni, sillä käyn lukiota ja valmistun keväällä. Aion opiskella vielä vuoden aikuislukiossa, sillä menen korottamaan englannin ja matikan numeroitani. VOIN AINA PAREMMIN JA PAREMMIN. On kuitenkin tärkeää, että lähellä on aikuisia, joilta voi kysyä neuvoa. Olen jutellut paljon etenkin Niinan kanssa, ja meistä on tullut kavereita. Muutkin ohjaajat tukevat minua, ja olen saanut apua muun muassa erilaisten hakemusten täyttämisessä. Olen oppinut täällä asuessani myös ottamaan vastuuta valinnoistani. Kukaan ei tule sanomaan, että nyt nukkumaan, tai että et voi lähteä juhlimaan, koska olet väsynyt. Olen oppinut myös tekemään hyvää ruokaa. Kotona vanhemmat huolehtivat ruuanlaitosta, mutta olen siivonnut ja käynyt kaupassa pienestä pitäen. Saan tukea myös täällä asuvilta tytöiltä. Mietimme välillä omaa elämäämme, ja he ovat tulleet minulle sillä tavalla läheisiksi, että voin jutella heille asioistani. Äitikin tukee minua, vaikka minulla on ollut hänen kanssaan välillä niin rankkaa. Näen isääkin viikoittain, mutta hän on paljon töissä. RAHAN KÄYTTÖ ON monelle vaikeaa, siksi sitä opetetaan täällä. Minulla rahan käsittely on onnistunut aika hyvin, koska olen tottunut vähiin käyttörahoihin. Kun kävin kotona asuessani koulunkäynnin lomassa kesätöissä, ostin omilla rahoillani vaatteita ja itselleni sängyn. Nykyään teen kuukausittain budjettisuunnitelman, ja pyrin pitämään siitä kiinni. TULEVAISUUDENTAVOITTEENI liittyvät terveys- ja sosiaalialaan, ja olen ajatellut hakea ammattikorkeaan tai yliopistoon. Terveydenhoitajan ja sosionomin ammatit kiinnostavat, samoin psykologia. Olen luottavainen oman tulevaisuuteni suhteen, koska olen valmis tekemään töitä. Matti, 21 v. (ei kuvissa) KASVOIN HYVIN EPÄVAKAASSA YMPÄRISTÖSSÄ, sillä äitini oli mieleltään sairas. Äidillä oli miehiä kolmetoista tusinassa, ja uusia tuttavuuksia löytyi netin kautta. Yhteen muutettiin saman tien, mutta ero tuli yleensä muutamassa kuukaudessa, koska äiti ei pystynyt ylläpitämään valheellista kulissia monta päivää. KUN PÄÄSIN TÄNNE, minusta oli kiintoisaa nähdä, millaiseen paikkaan olin päätynyt. Olo oli kuin ottaisi suklaalaatikosta palasen tietämättä, mitä siellä on sisällä. Elämäni on ollut aika vaativaa, ja olen joutunut tekemään kaiken itse siihen asti, kun pääsin tänne. Saunalahti on minulle tällä hetkellä hyvä paikka. KOULUNI SUJUI HUONOSTI surkean ympäristön vuoksi asuessani kotona. Tällä tein itselleni heti toimintasuunnitelman: mitä teen nyt ja mitä täältä lähdettyäni. En pystynyt aloittamaan lukiota heti, koska minulla oli kaikenlaisia psyykkisiä ongelmia. Nyt olen takaisin koulussa ja arvosanani ovat yleensä yli yhdeksän. ONKO MINULLA UNELMIA? On, vaikka puhun mieluummin tavoitteista. Arvostan korkeata koulutusta ja konservatiivisia perhe-arvoja. Toivon, että minulla on joskus perhe, jossa ihmisten välillä on yhteys, ja asioita tehdään yhdessä. Tällaisessa kodissa lapsista kehittyy normaaleja, terveitä ja yhteiskuntakelpoisia. Heillä on tavoitteita ja haaveita eikä heistä tule ulkopuolisia. Saan tukea myös täällä asuvilta tytöiltä. Mietimme välillä omaa elämäämme, ja he ovat tulleet minulle sillä tavalla läheisiksi, että voin jutella heille asioistani, sanoo Riikka. Toivotamme asukkaillemme ja lehden lukijoille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013! Vuosi 2012 on ollut meille toiminnan laajentumisen aikaa ja ensi vuoden lopussa meillä on vuokrataloja valmiina 11 ja senioriasumisoikeustaloja 8. Vaihtuvuutta taloissa on jonkin verran, mutta myös rakenteilla oleviin taloihin voi jättää yhteystiedot, lähetämme esitteen kun ne valmistuvat. Vuokrakohteemme Valmiit: Helsinki Alppikylä Hevosmies, Haaga, Malmi, Viikki, Espoo Muurala ja Saunalahti, Hervanta Rakenteilla: Helsinki Alppikylä Nyyttipuisto, Kalasatama seniorivuokratalo, Hyvinkää, Vantaa Havukoski Läntinen Brahenkatu Helsinki asiakaspalvelu puh Senioriasumisoikeuskohteemme Valmiit: Helsinki Jätkäsaari, Malmi ja Myllypuro, Espoon keskus, Vantaa Tikkurila, Kuopio Puijonlaakso Rakenteilla: Helsinki Kalasatama, Hyvinkää Martti

14 T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n K u v a t E m i l B o b y r e v Muslimiäidin joulunodotus Roya Ahmadin tytär Sara saa islamin opetusta. Sara saa käydä myös kirkossa ja laulaa kristillisiä joululauluja. Muslimiperheessä kasvaneen Roya Ahmadin ensimmäinen joulumuisto Suomessa oli joulukuusi, jonka naapuri toi hänen perheelleen. 26 Joulu on monelle ei-kristityille maahanmuuttajille pakanallinen juhla, johon osa suhtautuu samalla tavalla kuin ulkomailla asuvat suomalaiset vieraiden kulttuurien uskonnollisiin juhliin: kuka uteliaasti ja kunnioittaen, kuka ohittaen ja torjuen. Erilaisten kulttuurien ja uskontojen rinnakkaiselo altistaa helposti väärinkäsityksille ja ongelmille, mutta myös mahdollisuuden kulttuurien väliselle vuoropuhelulle. Afganistanilaisessa muslimiperheessä kasvanut Roya Ahmadi, 22, on yksi niistä muualta tulleista, jotka pitävät tärkeänä oppia tuntemaan suomalaista elämänmenoa joulunviettoineen, koska elämä on nyt täällä. Ymmärtääkseni suomalaisia minun on tiedettävä, millaista on uskontonne, millainen paikka kirkko on, ja kuka Jeesus oli. Kaksivuotias tyttäreni Sara saa islamin opetusta, mutta hän saa käydä myös kirkon tilaisuuksissa ja laulaa kristillisiä joululauluja, Roya Ahmadi kertoo. Ahmadi oli nelivuotias, kun hänen perheensä pakeni Afganistanista Iraniin ja kymmenvuotias matkan jatkuessa Suomeen ja elle. Ensimmäinen suomalainen joulu oli Ahmadille yllätys, sillä hänen sukulaisiaan oli asunut Euroopassa jo pitempään. Ahmadi oli ymmärtänyt heidän puheistaan, että joulun vietto tarkoittaa sitä, että kodit ja kadut kylpevät jouluna yhtenä jouluvalomerenä kuten Amerikassa. Suomalainen joulunaika olikin yllättävän rauhallista, ja valoja näkyi nuoren tytön mielestä tuskin nimeksikään. Mieleeni on jäänyt kuitenkin joulukuusi, jonka naapurimme toi meille ensimmäisenä jouluna. Se oli mukava yllätys meille kaikille, ja sen jälkeen joulukuusen lahjoittamisesta tuli perheittemme kesken traditio, Ahmadi muistelee. Nuori kapinallinen Roya Ahmadi avioitui viisi vuotta sitten Iranin kurdin kanssa, ja perheeseen kuuluu nykyään myös kaksivuotias tytär Sara. Tänä vuonna perhe matkustaa joulunviettoon Vaasaan, jossa miehen suku kokoontuu yhden sisaruksen perheen tilavassa omakotitalossa. 27

15 28 Monet ei-kristityt maahanmuuttajat viettävät joulua ja ostavat lahjoja. Eihän joulun vietto ole useimmille suomalaisillekaan uskonnollinen juhla, vaan kulttuuriin kuuluva tapa. Roya ja hänen tsetseenitaustainen sydänystävänsä Sebila ovat jakaneet vuosia toistensa ilot ja surut. Oman tyttärensä Ahmadi haluaa opettaa ennen kaikkea kunnioittamaan itseään niin ihmisenä kuin naisena. Sielläkin jouluun kuuluu joulukuusi, ja jaamme lahjoja, kuten suomalaisetkin. Monet muutkin ei-kristityt maahanmuuttajat viettävät joulua ja ostavat lahjoja. Eihän joulun vietto ole useimmille suomalaisillekaan uskonnollinen juhla, vaan kulttuuriin kuuluva tapa, Ahmadi sanoo. Ahmadi on osallistunut monena vuotena myös joulun juhlintaan en Tyttöjen Talolla, jonka avajaisissa hän tarjoili vuosia sitten kauniissa afganistanilaisessa kansallispuvussaan ja tummissa palmikoissa. Tyttöjen Talo on ollut Ahmadin henkinen tukikohta jo vuosia, ja hän kiittää paikan työntekijöitä erityisesti siitä, että hän on tullut tietoiseksi ihmisoikeuksista ja aikuisen ihmisen myös naisen oikeudesta päättää omasta elämästään. Kun isä pakotti minut käyttämään huivia, otin sen pois heti, kun olin lähtenyt ovesta ulos. Olen luonteeltani itsepäinen, ja olen kapinoinut aina sääntöjä vastaan. Nykyään en kunnioita mitään tapoja, jos ne alistavat naista, Ahmadi sanoo. Oman tyttärensä Ahmadi haluaa opettaa ennen kaikkea kunnioittamaan itseään niin ihmisenä kuin naisena. En halua, että tyttäreni tulee sanomaan 16-vuotiaana, että hän on raskaana. Minulle on tärkeää, että hän tietää, ettei kaikki ole sallittua, ja myös sen, miksi ei ole. Tyttären murrosikään on vielä aikaa, ja tällä hetkellä mielessä ovat Tyttöjen Talon joulujuhlat, joihin Sara sai osallistua äitinsä mukana viimekin jouluna. Sara meni istumaan joulupukin syliin, vaikka se vähän pelotti. [keskeltä kenttää]4 Psykoterapeutti Jarmo Hakola ja Sovittelutoimiston johtaja Jarmo Lusa totesivat tahoillaan, että Seinäjoella tarvitaan uudenlaista miestyötä. Kokeneet päät lyötiin yhteen, ja kumpikin ryhtyi kypsyttelemään asiaa oman osaamisalueensa pohjalta: Hakola kokeneena ihmistyöläisenä työn sisältöä ja Lusa taitavana organisaattorina sitä, mitä kaikkea uudentyyppinen miestyö edellyttää käytännössä. Koska yksi suunnitella olevaista vaihtoehdoista on setlementin perustaminen, Hakola ja Lusa kävivät tutustumassa ella Miesten Kansalaistalo Mattilaan, jota Setlementti Naapuri hallinnoi. Olin tyytyväinen vierailun antiin, vaikka siitä ei jäänyt sellaista konkretiaa, että tuossa on malli, jonka nappaamme, Hakola kertoo. Keskustelut Mattilan työntekijöiden kanssa vahvistivat Hakolan omia kaavailuja, ja parasta oli, että hänessä syttyi uudenlainen innostus miesnäkökulmaan. Olin omasta mielestäni pohtinut jotkut asiat jo puhki. Kuvittelin, ettei minulta löydy enää t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a t m a r j a a n a m a l k a m ä k i Voimaa verkostoista Ensin näkyi tarve. Sitten syntyi idea uudenlaisesta miestyöstä. Seuraavaksi Seinäjoella ryhdyttiin verkostoitumaan ja otettiin yhteyttä muun muassa en Miesten Kansalaistalo Mattilaan. uusia ideoita ja ajatuksia, mutta onneksi olin väärässä. Toimivista kontakteista innostusta ja energiaa Seinäjoki en vierailu laajensi myös kaikkien osapuolten yhteistyöverkostoa, mitä Hakola pitää tärkeänä. Samalla hän kuitenkin korostaa, että verkostoitumisen nimissä tehdään paljon sellaista, joka ei johda todelliseen, aitoon ja hyvään tulokseen. Ihmissuhteet jäävät helposti pinnallisiksi, kun ihmiset tapaavat jossain palaverissa, ja se on sitten siinä. Keskiössä on tapahtuma, joka yritetään saada kunnialla hoidettua. Sen jälkeen kaikki pyrähtävät tahoilleen kuin lintuparvi, Hakola sanoo. Verkostoituminen on kaikesta huolimatta tullut Hakolalle entistä tärkeämmäksi, koska hän siirtyi alkuvuodesta yksityisyrittäjäksi työskenneltyään pitkään Seinäjoen kaupungin ja terveystoimen palveluksessa. Yksinäistä terapiatyötä tekevä Hakola arvelee kuitenkin, että hänen tapansa verkostoitua eroaa siitä, mitä sanalla 29

16 [keskeltä kenttää] 4 30 Ihminen tarvitsee turvallisen tilan, jossa hänellä on oikeus olla tietämättä, mitä hän tarvitsee. Se, ettei sinulta vaadita mitään, on edellytys sille, että voit vapautua olemaan oma itsesi ilman mitään paineita. yleensä ymmärretään. Minulle oleellista on ihminen, hänen ajatuksensa, logiikkansa, tahtonsa ja päämääränsä. Kun Hakola tapaa esimerkiksi koulutuksissa ja muissa yhteyksissä ihmisiä, joidenkin seurassa on mukavaa, ja kaikki sujuu saumattomasti. Näissä ihmisissä on yleensä myös sellaista luovuutta, jota Hakola arvelee olevan itsessäänkin, ja yhdessä ryhdytään kehittelemään usein jotakin. Tällaisista kontakteista saa innostusta ja energiaa, ja tällaisten ihmisten kanssa haluaa olla tekemisissä enemmänkin. Jarmo Hakola kiittelee Jarmo Lusaa taitavaksi organisaattoriksi. Kuvassa vasemmalla psykoterapeutti Jarmo Hakola, Seinäjoen Sovittelutoimiston johtaja Jarmo Lusa, Miesten kansalaistalo Mattilan johtaja Jukka Tukia ja Setlementti Naapurin Perheväkivaltayksikön johtaja Jukka Saarni jakoivat miestyöhön liittyviä kokemuksiaan. Miksi Seinäjoella tarvitaan uudentyyppistä miestyötä? Taustalla on kaksi havaintoani. Toinen on se, että on miehiä, jotka haluaisivat jutella ja keskustella asioistaan ja ongelmistaan, mutta he eivät jostain syystä tahdo saada terapiapalveluita. Heillä ei ole taloudellisia resursseja hakea tukea yksityiseltä puolelta ja uskon, että nämä miehet hyötyisivät eniten vertaistuesta. Toinen havaintoni liittyy miesten yksinäisyyteen. Yksinäisissä miehissä on aktiivisia henkilöitä, joita kiinnostaisi peilata ajatuksiaan jonkun toisen ajatuksiin ja kokemuksiin. Miksi miehet ovat yksinäisiä? Yksinäisyys juontuu miesten lapsuuteen ja nuoruuteen, joka on erilainen kuin tytöillä. Tytöt harjaantuvat pienestä pitäen hoitamaan ihmissuhteita. Kun tyttö kasvaa aikuiseksi naiseksi ja kohtaa tutun naisen, usein puhutaan ongelmista. Naisilla on luonnostaan foorumi, jossa asioista voidaan puhua avoimesti. Poikien elämään kuuluu pallon perässä juokseminen. Tämä pallo on poikien välissä myös aikuisuudessa ja näkyy illuusiona siitä, että miehen pitää pärjätä. Kun tutut miehet kohtaavat, ja toinen kysyy, mitä sinulle kuuluu, vastaus on yleensä kuten englantilaisessa small talkissa: hyvää minulle kuuluu. Auta armias, jos alan kertoa ongelmistani. Tunnelma muuttuu vaivautuneeksi, koska mies ei ole oppinut, että epäonnistumisistakin voi puhua luontevasti. Miten ja missä ilmenee miesten tarve purkaa sisintään? Se näkyy esimerkiksi ohjaamissani miesten eroryhmissä. Miesten on helppo käsitellä siellä kipeitäkin asioita, koska kaikki tietävät ryhmiin tullessaan, mikä on aiheena. Eroryhmään ei tulla kertomaan menestystarinoita eikä puhumaan jalkapallosta ja jääkiekosta. Siellä voi puhua omista asioistaan, eikä tarvitse näytellä. Minkä tyyppistä miestyötä olette kehittelemässä? Suunnitelmissa on foorumi, jossa voisin niputtaa yhteen työmuotoja, joita olen rakentanut aiemmin. Sen jälkeen tarkoitus olisi laajentaa ja syventää niitä. Pyrkimyksenä on luoda tietynlainen vapaa tila, jota mies voi yksilöllisestä näkökulmastaan tarvita voidakseen tulla omaksi itsekseen menettämättä mitään miehisyydestään. Millä tavalla suunnitteilla ole foorumi eroaa olemassa olevista palveluista? Muun muassa siinä, että me emme kuvittele tietävämme, mitä erilaiset miehet tarvitsevat ja toivovat. Miehille ei ole apua asiantuntijoista, jotka kertovat, että sinä tarvitset tätä ja tuota, ja jos sinä et ymmärrä omaa tarvitsevuuttasi, niin voit mennä johonkin muualle. Ihminen tarvitsee turvallisen tilan, jossa hänellä on oikeus olla tietämättä, mitä hän tarvitsee. Se, ettei sinulta vaadita mitään, on edellytys sille, että voit vapautua olemaan oma itsesi ilman mitään paineita. Vasta sen jälkeen itseään uskaltautuu katsomaan täysin avoimesti. Seinäjoki 31

17 T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a v a s t a v a l o 32 ARA panostaa asumisneuvontaan S-Asunnot Oy ja Senioriasumisoikeus Oy ovat lähteneet mukaan ARA:n rahoittamaan hankkeeseen, jonka tarkoitus on kehittää muun muassa häätöjä ehkäisevää asumisneuvontaa. Hallitus pääsi kuluvan vuoden aikana tavoitteeseensa ja onnistui puolittamaan pitkäaikaisasunnottomien määrän. Asuntoja järjestyi tuhansille kodittomille, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa, sillä uusia asunnottomia tulee lisää kaiken aikaa. Lokakuussa järjestetyssä valtakunnallisessa asunnottomuusseminaarissa todettiinkin, että Suomessa riittää vielä työsarkaa asuntoasioiden kuntoon saattamisessa. Koska asunnottomuudella tiedetään olevan suora yhteys ihmisten erilaisista ongelmista johtuviin häätöihin, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ryhtyi tänä vuonna tukemaan asumisneuvonnan kehittämistä. Setlementtiliiton S-Asunnot Oy:lle ja Senioriasumisoikeus Oy:lle oli luontevaa lähteä mukaan kehittämistyöhön, koska niiden toimintafilosofiaan on alusta alkaen kuulunut oleellisesti asukasisännöinti ja siihen liittyvä neuvontatyö. ARA myönsi kehittämisrahaa lokakuussa käynnistyneelle ERTIS-hankkeellemme, ja kehittämistyöhön osallistuu koko asumisen palvelui- 33

18 [toimii] 34 den henkilökuntamme. Tärkein rooli hankkeessa on asukasisännöitsijöillämme, S-Asuntojen toimitusjohtaja Esa Fagerlund kertoo. Asumisneuvonnan tärkeyttä korostetaan myös ympäristöministeriössä, joka järjesti jokin aika sitten aiheeseen liittyvän kurssin. Kurssilla keskityttiin häiriö- ja ongelmatilanteisiin, mikä on tärkeä osa-alue asumisessa. Meidän lähtökohtamme asukasneuvonnan kehittämisessä on kuitenkin laajempi. Keskeinen tavoitteemme on asumisneuvonnan ohessa kehittää yhteisöllisyyttä ja asukastoimintaa, Fagerlund sanoo. ERTIS-hankkeen puitteissa aiotaan kehittää käytössä olevaa asukasisännöitsijä- palvelumallia siten, että asukkaiden neuvonta saadaan entistä tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi. Tarkoitus on luoda kehittämistyön pohjalta asumisneuvonnalle S-asuntojen oma malli. Meidän on esimerkiksi selvitettävä, missä tilanteissa asukasisännöitsijän on aloitteellisuus tärkeää ja missä asioissa ja tilanteissa on hyvä olla vain läsnä, asukkaiden käytettävissä. Toimintamallin pitää lähteä asukkaiden tarpeista, Fagerlund sanoo Neuvonnan tarve suurin muuttovaiheessa S-Asuntojen vuokrataloissa asuu tavallista enemmän tukea ja neuvontaa tarvitsevia ihmisiä, kuten maahanmuuttajia ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Tämä edellyttää Fagerlundin mukaan sitä, että asukasisännöitsijät ovat perillä erilaisista tavoista ja elämänhallintaan liittyvistä ongelmista. Kehittämistyömme yksi painopiste on asukasisännöitsijöiden koulutuksessa, jotta työntekijät tunnistaisivat entistä paremmin niiden asukkaiden ongelmat, jotka aiheuttavat häiriötä taloissa, tai jotka näyttävät muuten voivan huonosti. Koulutusta tarvitaan myös siihen, että asukasisännöitsijät tietävät, mitkä ovat ne paikat ja verkostot, joihin erilaisista ongelmista kärsivät asukkaat voi ohjata ennen kuin heidän tilanteensa pääsee pahenemaan, Fagerlund sanoo. Koulutuksessa panostetaan myös asukasisännöitsijöiden valmiuksiin viestiä asukkaiden kanssa, sillä kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa kysyy monesti diplomaatin taitoja...asumisneuvonta... ERTIS-hankkeessa kehitetään myös parityöskentelymallia. Käytäntö on osoittanut, että asukasisännöitsijöiden on hyvä tuntea toistensa talot, jotta tuuraus sujuisi luonnikkaammin. Tietyissä tilanteissa työntekijät voivat mennä myös toistensa avuksi. On yleensä tuloksellisempaa, jos ratkaisua on pohtimassa kaksi yhden sijasta. Fagerlundin mukaan neuvonnan tarve on suurimmillaan silloin, kun uudisrakennuksiin muuttaa iso joukko ihmisiä samaan aikaan, ja siksi myös tämän vaiheen toimivuus vaatii kehittämistä. Aiomme vahvistaa uusien asukkaiden vastaanottoa lisäämällä asukasisännöinnin työpanosta ensimmäisinä viikkoina. Asukkailla on paljon avun ja neuvonnan tarvetta uudistaloissa, sillä useimmat muuttavat eri kaupunginosista, eivätkä tunne alueen palveluja. Myös teknistä apua tarjoamme muuttovaiheeseen varsinkin senioritaloissa. ERTIS-hankkeen tavoitteita: Saada asukkaita entistä enemmän mukaan erilaiseen asukastoimintaan. Saada vähenemään sellaiset vuokra- ja ASO-sopimusten päättymiset sekä vaihtuvuus, joiden syynä ovat erilaiset taloudelliset ja muut häiriöt. Saada asukkaat välittämään lähiympäristöstään ERTIS-hankkeen pilottikohteena on Hyvinkäälle maalikuussa valmistuva vuokratalo, jossa on neljä tavallista asuntoa ja 10 erityisasuntoa, jotka osoitetaan mielenterveyskuntoutujille. Kesällä talon lähelle valmistuu senioreille asumisoikeustalo, jossa työskentelee vuoden kokoaikainen asukasisännöitsijä. Sen jälkeen asukasisännöinti muuttuu osa-aikaiseksi. Setlementtiliiton yhtiöiden asuntojen määrä ylittää tämän vuoden aikana 1000 asunnon rajapyykin. Rakenteilla on nyt yhteensä 500 asuntoa, joista viimeiset valmistuvat vuoden 2013 lopulla. Tikkurilan keskustaan nouseva senioritalo on ensimmäinen kohde Vantaalla. Ensi vuonna valmistuvat uuden asuntokohteet sijaitsevat Kalasatamassa, Alppikylässä ja Hyvinkäällä. Turkuun suunnitellun vanhusten vuokratalon rahoitusasiat ovat ARA-käsittelyssä, tontti yhtiöllä jo on hallussa. Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan Setlementti ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementti ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Helsinki Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Toimelan setlementti ry Helsinki Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki Setlementtinuorten piirijärjestöt H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Helsinki Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Helsinki Toiskun Nuoret ry Helsinki Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki

19 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille lukijoille ja ystäville! Tilaa lehti. Nyt! Ole mukana liikkeessä! Yhteinen ääni tarvitsee tukesi. Tilaa Setlementti itselle, ystäville, työpaikalle, työkavereille, yhteistyökumppaneille, päättäjille Setlementti liike on ihmisen muotoinen on ajankohtainen lehti järjestötyön, erityisesti setlementtityön ympärillä puhuttavista aiheista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden vuosikerta maksaa 25 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse tai täyttää tilauslomakkeen osoitteessa Setlementti-lehti, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki. Puhelin

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Torstai, 22.8.2013, Paikka: Harjulan setlementti, Harjulankatu 7 OSALLISUUS

Torstai, 22.8.2013, Paikka: Harjulan setlementti, Harjulankatu 7 OSALLISUUS NUORISOTYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22. 23.8.2013 Lahti Harjulan setlementti, Harjulankatu 7, 15510 Lahti OMA TOIMINTA Torstai, 22.8.2013, Paikka: Harjulan setlementti, Harjulankatu 7 OSALLISUUS 9.00 9.30 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua? SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kansalaisraati 2. Kansalaisraadin valmistelut

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot