Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja"

Transkriptio

1 Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1

2 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen turvaa, myötätuntoa ja lohdutusta. Vasta nyt tajuan, ettei kaikki mitä mulle on tapahtunut, ole mun syytäni. Mä olen täysin osaton aikuisten sotkuihin, riitoihin ja vanhem pien avioeroon. Lohdutus Isä lähti, kun olin kolmentoista. Koin sen valtavana hylkäämisenä, melkein maailmanloppuna. Isä meillä sittenkin enemmän piti huolta lapsista. Kolmetoistavuotiaasta saakka olen ollut omillani. En olisi millään selviytynyt, jos en olisi huolehtinut pikkusiskostani. Vastuu piti mut kasassa ja toiminnassa. Mutta nyt tajuan, että eihän se mun tehtäväni olisi ollut. Vastuu on ollut liian raskas mulle. Oma elämä siinä on kärsinyt ja tunteet ovat patoutuneet sisälle. Mua ei ole tukenut kukaan, eihän ne edes ymmärtäneet, että jotain tukea tarvitsisin. Mä olin niin omatoiminen ja pärjäävä lapsi. Oikeastaan meidän perhe jäi mun huolehdittavakseni. Mä en tiedä, mikä muhun nyt on tullut. En saa otetta mistään. Hoidan kyllä vuokrat ja laskut, mutta tulevaisuuttani en osaa yhtään ajatella. Mielialat menevät ylös ja alas. Ahdistaa vain kaikki, mutta onneksi nyt on ihmisiä, jotka on mun puolellani ja auttaa. Nyt koen jotenkin olevani turvassa, ihan kuin pikkulapsi. Kai mä olen jotenkin taantunut, annan vaan noiden hoivata mua. Olen ihan hirveän väsynyt. On niin ihanaa, kun joku pitää huolta ja halaakin välillä. Mutta kyllä mä tästä vielä nousen, kun olen vähän aikaa tankannut tätä huolenpitoa. 2

3 Lukijalle Tämä julkaisu on syntynyt tarpeesta tehdä pian viisi vuotta Tampereella toiminutta Mes sinpajaa tunnetuksi. Messinpajan tarkoitus on tuoda merkitystä, sisältöä ja toivoa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämään. Parhaimmillaan se auttaa nuorta kääntämään suuntaa ja tarjoaa mahdollisuuden uuteen alkuun, jopa välttämään epätoivoisia tekoja. Julkaisu on moniääninen ja värikäs. Nuoria Messinpajalle lähettävien viranomaisten sekä rahoittajien äänessä kuuluu viesti tärkeästä pajakumppanuudesta. Pajan tuottama nuorten hyvinvointi on huomattu. Kuitenkin pajapaikoista kilpaillaan. Julkaisua suunniteltaessa nuoret pohtivat itse mitä paja on heille antanut ja merkinnyt. Nuorilta kerätyissä tarinoissa kuuluvat koetun elämän kohtalot, ihmissuhteet, ulkopuolisuus ja erilaisuus, pelot ja surut, mutta myös onnelliset loput. Messinpajaan on ollut hyvä tulla ja ottaa rauhassa oma aikansa. Nuoria tukevien ohjaajien ja opettajien tekstit kertovat pajan synnystä, toiminnan arjesta sekä ammattilaisten tunnistamista haasteista. Heidän kokemistaan kohtaamisista ja keskusteluista on syntynyt myös kauniinrajuja nuorten kasvutarinoita. Julkaisua värittävät valokuvaaja Ville Salmisen ottamat kuvat päivistä Messinpajalla keväällä Sisällys Messinpajatoiminta on esimerkki ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä...2 Unelma pajasta...4 Pajalla kohdataan ja annetaan kasvaa...6 Löydetyn matka Messinpajalle...9 Oppilaitoksen ja Messinpajan yhteistyö TE-toimisto ohjaa Messinpajalle Messinpajan liikunta on tekemistä yhdessä Messinpaja ainutlaatuisena diakoniatyönä Nuoria työssään kohtaavan ammattilaisen etiikka ja maalaisjärki...23 Tietoa Messinpajasta...26 Toimituskunta: Outi Johansson, Anne Kangasniemi, Hanna Kelokaski, Teemu Kylmäluoma (Messinpaja), Mari Vuoma (TaNMKY), Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen (Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy). Julkaisun ilmestymisaika lokakuu Toimituskunta kiittää kaikkia kirjoittajia ja julkaisussa auttaneita pajan nuoria yhteistyöstä. Kuvissa ja tarinoissa esiintyvät nuoret ovat antaneet luvan käyttää materiaalia tässä julkaisussa. Kuvat on otettu Tampereen NMKY:n ja Messinpajan toiminnasta. Yksittäiset kuvat ja tarinat eivät suoraan liity toisiinsa. Taiton teki Paula Numminen, Kiekuva Design. 1

4 Messinpajatoiminta on esimerkki ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampere on vahva koulutuskaupunki, jossa nuorille on hyviä mahdollisuuksia edetä opin tiellä ja työelämässä. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan löydä heti paikkaansa ja uraansa. On tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus kokeilla, katsella ja etsiä omaa alaan sa ja myös saada tukea ja apua silloin kun elämästä tuntuu ote olevan hukassa. Tällaisiin tarpeisiin vastaa Tampereen NMKY:n ja seurakuntien yhteinen Messinpajatoiminta. Se on hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä, joka tavoittaa juuri niitä nuoria, jotka ilman tukea olisivat vaarassa jäädä vaille koulutus- tai työpaikkaa. Pajat tarjoavat nuorille turvallisen yhteisön selvittää ongelmiaan, liittyivät ne kotiin, kouluun tai muuhun elämänhallintaan. Messinpajassa nuoret saavat sekä vertaistukea että ammattilaisten ohjausta. Messinpajatoiminta sijoittuu kiinnostavasti julkisen sektorin ja kolmannen sektorin rajapintaan, jossa on sen vahvuus. Sijoittuminen aiheuttaa haasteita rahoituksen ja toiminnan järjestämisen kannalta, edellyttää hyvää yhteistyötä pajan palvelun tuottajien kanssa sekä pajatoiminnan sisällön ja laadun jatkuvaa kehittämistä. Tampere uudistaa hyvinvointipalvelujaan monituottajamallin pohjalta. Tämä tarkoit taa että yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut täydentävät kaupungin itsensä tuottamia palveluja. Hyvä esimerkki tästä on juuri nuorten työpajatoiminta, missä kaupunki vastaa toiminnan tilaamisesta, mutta valtaosin palvelut tuotetaan järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten toimesta. Tampereen suuri ongelma on korkea työttömyysaste. Se nousi vuoden 2012 lopulla 14,7 prosenttiin. Nuoria työttömiä oli vuoden lopussa Se on aivan liian suuri luku. Kaupunki on sitoutunut tämän vuoden alussa voimaan tulleeseen nuorten yhteiskuntatakuuseen. Haluamme osaltamme huolehtia siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu, opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tässä työssä tarvitsemme niin oppilaitosten, järjestöjen kuin yritysten apua. Myös seurakuntien ja NMKY:n Messinpajatoimin nalla on tässä yhteistyössä varmasti oma paikkansa ja roolinsa. Vaikuttavuus syntyy yhteisvoimin. 2

5 Alussa oli pimeys ja halu kuolla. Sitten tuli toive, että haluaisi haluta tulevaisuuden. Myöhemmin halu syntyi ja vasta paljon myöhemmin tulivat asiat, joita hän saattoi haluta. Alussa hän vihasi ihmiskuntaa ja toivoi, että maapallo kuuluisi yksin susille. Mutta valo oli jo saanut otteen hänestä. Liekki oli pieni, mutta se näkyi selvästi sysimustan pimeyden keskellä. Toivon liekki Kului talvi, hän tuli paikalle kokomustissa hiuksissa ja vaatteissa, pitkän nahkatakin helmat maata viistäen. Kenkiin toivat väriä vain niitit ja soljet, painoa viidentoista sentin pohjat. Askel oli sananmukaisesti raskas. Hän ei puhunut sanaakaan muille nuorille, eikä juuri ohjaajillekaan. Mutta hän kuunteli, ääntä valosta. Ensin ilmestyi pinkki kynsilakka, sitten kulta, hopea, ten narit ja puhe. Keväällä vannotin, että tulethan syksyllä takaisin, jos siivet eivät vielä kanna. Päättäjäispäivän muistan aina. Hän tuli hameessa ja tennareissa, saparot korkkiruuveille käännettynä, hiukset värjättyinä punertaviksi. Hän itki kuin vesiputous kaulassani ja niin itkin minäkin. Hän oli kiintynyt ja minä myös. Tuli syksy ja eräänä päivänä hän käveli sisälle pajan ovesta. Voimat kouluun palaamiseen eivät vielä riittäneet, mutta hän piti lupauksensa ja tuli takaisin. Älä katoa maailmasta, olin pyytänyt ja siinä hän nyt oli, valmiina luottamaan ihmisiin ja ottamaan apua vastaan. Siitä alkoi pitkä taival. Terapia on nyt meneillään ja polku valoa kohti edistyy askel askeleelta. Tärkeämpää on suunta kuin vauhti. Yhtä tärkeää on se, että on matkaseuraa ja ihmisiä, jotka uskovat häneen. 3

6 Unelma pajasta Messinpajan nuorisodiakoni Hanna Kelokaski Mistä Messinpaja sai alkunsa? Paja on kahden toisistaan tietämättömän naisen unelma syvä tietoisuus siitä, että haluaa tehdä sellaista työtä, jota ei ole olemassakaan, sellaisella työotteella, josta ei kukaan puhu, sellaisten nuorten kanssa, joiden olemassaoloa ei ollut vielä monikaan tunnistanut. Hanna Kelokaski opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi nuorten työpajalla ja tiesi jo ennen kuin ensimmäinen työpäivä oli ohi, että on tullut alalle jäädäkseen. Ainoa ongelma 2000-luvun alussa oli pajatyön alhainen arvostus: moniongelmaisia nuoria ohjasivat työttömät aikuiset eikä vakituisista työpaikoista voinut haaveillakaan. Hanna jatkoi opiskelua ammattikorkeakoulussa ja päätyi pitkään työharjoitteluun upouuteen Messiin. Onnekkaiden käänteiden jälkeen hän sai jäädä taloon ja mikä hienointa hän sai lähteä toteuttamaan näkyään Pajasta. Hanna oli unelmoinut paikasta, joka ei pelkästään tarjoaisi nuorille päivätoimintaa, vaan pureutuisi ulkopuolisuuden syihin kokonaisvaltaisella tavalla. Yhden työntekijän Unelmapaja syntyi tammikuussa unelman. Outi oli opiskelujensa alusta asti tiennyt, että vaikka onkin koulutukseltaan opinto-ohjaaja, se omin työnäky ei ole oppilaitoksen sisällä, vaan sen ulkopuolelle ajautuneiden parissa. Ensimmäinen hankehakemus laitettiin postiin marraskuun lopussa ja syksyllä 2010 Unelmapaja ja hankerahoilla alulle laitettu Tuumauspaja aloittivat kymppiluokalta vapautuneissa tiloissa. Työmäärä oli valtava. Kokonaisvaltaisuus kun tarkoitti tässä tapauksessa kaikkea sopan keittämisestä asunnonvälittäjänä toimimiseen ja liikunnan ohjauksesta koulunkäynnin tukemiseen. Seuraavana keväänä kaksikon avuksi saatiin ryhmänohjaaja Teemu Kylmäluoma ja RAY:n rahoituksen varmistuttua palkattiin vielä paja-avustajaksi Karoliina Ala-Luopa. Samalla pajat yhdistettiin ja nimi muutettiin Messinpajaksi. Messinpajan neljän ja puolen vuoden aikana apua on saanut 71 nuorta. Messinpajan syntytarinaa on usein kerrottu nuorille esimerkkinä suuresta unelmasta, joka oli miltei mahdoton, mutta joka toteutui, kun unelmasta ei luovuttu. Unelma- ja Tuumauspajasta yhdeksi Messinpajaksi Outi Johansson opetti joustavan lisäopetuksen kymppiluokkaa Messin tiloissa viimeistä lukuvuotta 2009 syksyllä, kun kävi ilmi, että nämä kaksi naista jakoivat yhteisen 4

7 MUN MESSI: Potkii ilman kenkaa eteenpain! Ei vaadi taydellisyytta Valittaa ja kuuntelee Kannustaa tekemaan omalla tyylilla Ei turhaa puhetta 5

8 Pajalla kohdataan ja annetaan kasvaa Messinpajan opinto-ohjaaja Outi Johansson Messinpajalla me lähestymme nuoria ihminen ihmisenä ja pyrimme välttämään viranomaisotetta. Diakoninen näkökul ma laajentaa mahdollisuuksia toimia myös taloudellisena tukena sekä ulottaa apu vapaaaikaan asti. Uskomme, että suuri osa nuorten ongelmista hoituu pelkästään sillä, että he tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi ja saavat mahdollisuuden aitoon, lämpimään ja turvalliseen vuorovaikutussuhteeseen aikuisten kanssa sekä kokemuksen ryhmään kuulumisesta sen tasavertaisena jäsenenä. Monella on koulukiusaustausta ja siksi heidän on helppo ymmärtää toisiaan ja muodostaa ryhmä, jossa ketään ei kiusata, vaan jokaista kunnioitetaan omana itsenään. Kiireettömyydessä on avain Pitkän ajan kuluessa kasautuneet ongelmat eivät yleensä poistu hetkessä. Nuori tarvitsee aikaa työstääkseen asioitaan ja suuntautuakseen eteenpäin. Messinpajalla ei määritellä pajajakson pituutta, vaan siellä viivytään tarpeen mukaan. Useimmat viettävät pajalla yhden lukuvuoden tai muutamia viikkoja, jotkut jäävät toiseksikin vuodeksi. Pajajakson jälkeen useimmat palaavat oppilaitoksiin. Toisena vuonna pajatoimintaan yhdistetään tavallisesti työharjoittelu tai opiskelijaa tuetaan opiskelussa, minne hän on palannut. Kiireettömyys ja vaihe, jossa voi opetella pois suorituskeskeisyydestä kohti rentoutta ja sisäistä lepoa, lieventää jännitys- ja paniikkioireita ja saattaa muuttaa koko ihmiskäsitystä. Messinpajalle tulevat nuoret eivät ole rajattomia vaan ujoja, arkoja ja hyvin vaativia itseään kohtaan. Se josta välitetään, jaksaa itsekin välittää Yhteiskunnassa, jossa yhteisöllisyys on lähes hukattu, pajavuosi voi olla merkittävä mahdollisuus liittyä toisiin ja kokea itsensä arvokkaaksi. Aito välittäminen voi vahvistaa nuorta niin, että hän uskaltaa ottaa vastuun elämästään, tehdä päätöksiä, ottaa riskejä ja sitoutua ponnistelemaan tavoitteidensa eteen. Monen pajanuoren elämä on ollut hyvin vakavaa ja siitä on pitkään puuttunut ilo. Monia vaivaa epäonnistumisen pelko, eivätkä 6

9 he siksi uskalla tehdä juuri mitään. Messinpajan toiminnassa pyritään välttämään ryppyotsaisuutta ja löytämään luovuus, rentous, huumori ja leikkimielisyys. Ohjaajat heittäytyvät hassuttelemaan ja pyrkivät esimerkillään vapauttamaan muita. Uskaltaudumme irti rationaalisesta toiminnasta ja annamme mielikuvituksen ja tunteiden lentää, kuitenkin tavoitteisella tavalla. Jokaisessa ihmisessä asuu lapsi, aikuinen ja vanhempi. Lapselle, joka on pysynyt piilossa, annamme tilaa. Jos nuorella on ollut kavereita viimeksi alaasteella, yhdessä hulluttelu tarjoaa korvaavan kokemuksen menetetylle ystävyydelle ja leikille. Nuorille, jotka viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan nettipelien parissa, fyysinen tekeminen auttaa omien rajojen tunnistamisessa ja oman ruumiillisuuden kokemisessa virtuaalimaailman vastapainoksi. Kohtele muita kuin toivot itseäsi kohdeltavan Messinpajalla kaikkia ihmisiä pidetään tasa-arvoisina iästä, sukupuolesta, syntyperästä, kansalaisuudesta, rodusta tai uskonnosta riippumatta. Pyrimme ohjaamaan nuoria löytämään elämäänsä merkitystä ja sisältöä. Työskentelemme tasaveroisuuden ja yhtäläisen oikeuden luomiseksi kaikille sekä elinympäristöön, jossa rakkaus ja ymmärtämys vallitsevat ihmisten välillä, ja missä kunnioitetaan rehellisyyttä, syvällisyyttä ja luovuutta. Nuoria rohkaistaan ottamaan vastuuta yhteiskunnassa, huolehtimaan itsestään ja muista, viettämään terveellistä elämää sekä suhtautumaan itseen ja toisiin armollisesti ja anteeksiantavasti. Arvostamme luontoa ja sen terapeuttista vaikutusta mielenrauhaan. Pidämme velvollisuutenamme huolehtia osaltamme kestävästä kehityksestä. Koska aikuisen mallia ei ole ollut Nykyään etenkin hoitavilla tahoilla on käsitys, ettei nuoria saa hyysätä, vaan heidät pitää panna tekemään itse. Olemme samaa mieltä, mutta otamme huomioon sen, että monet nuoret ovat jääneet vaille kasvatusta ja ohjausta käytännön elämän hoitamiseen liittyvissä asioissa. He eivät yksinkertaisesti osaa ja uskalla. Näin ollen taidot tulee ensin oppia, ja vasta sitten nuori on kykenevä ottamaan vastuuta omien asioidensa hoitamisesta. Aikaansaamattomuus ei siis aina johdu laiskuudesta, asenneviasta tai välinpitämättömyydestä, vaan taitamattomuudesta ja pelosta itselle vieraita asioita kohtaan. Nuorten arkielämän taidot eivät vastaa ikätasoa. He kokevatkin usein voimakasta häpeän ja nolatuksi tulemisen tunnetta, jos näitä taitoja edellytetään jopa avun saamisen ehtona. Messinpajalla pelkoa puretaan asteittain. Ensin aikuinen hoitaa pelottavat asiat (esim. viranomaispuhelut), sitten toimitaan yhdessä aikuisen kanssa ja vähitellen yksin. Nuorille tarjotaan ohjauksen lisäksi kasvatuksellista tukea aikuisen älyä kunnioittaen. Juuri kasvatukselliseen tukeen nuoret haluavat sitoutua, ja toivovat sitä, vaikka useimmat ovat täysi-ikäisiä. Oman elämän reflektointi välittävän aikuisen kanssa auttaa kypsymään ihmisenä. Nuoren aikuisen persoonallisuuden kasvu on vielä kesken ja pyrimme luomaan ympäristön, joka sitä tukee. Messinpajalla tarjotaan peilejä, joiden kautta voi peilata asenteitaan, sosiaalisia tai tojaan, moraalia ja arvojaan. Pieni, meluton ja rauhallinen oppimisympäristö sopii useimmille sellaisillekin nuorille, jotka eivät kykene menemään koulurakennukseen tai -luokkaan. 7

10 Kun äiti olisi lohduttanut Maailma on kova paikka. Jotta nuoret selviäisivät nykyisessä kilpailussa, hyvässä tarkoituksessamme me aikuiset rohkaisemme, kannustamme, vaadimme ja pakotamme heitä pysymään kilpailussa mukana. Sanat pitää, täytyy ja pakko kuuluvat suorituskeskeiseen sanavarastoomme. Niitä nuori ei pääse pakoon kotona, koulussa, eikä ehkä terapiassakaan. Nuku, syö porkkanoita, lenkkeile, ryhdistäydy, lopeta pelaaminen, tupakanpoltto ja päihteet. Älä laiskottele, valehtele tai harrasta seksiä. Miksi he eivät tee niin? Ohjeethan ovat aivan selkeitä? Juuri näihin asioihin ei ole voimia, mikään ei motivoi. Miksi ponnistelisi maailmassa, joka ei tarjoa rakkautta ja ymmärtämystä? Istuin Paavon kanssa miettimässä tekemättömyyden juuria. Mikä ahdistaa, miksi paniikki iskee? Mielenterveystoimistossa eivät löytäneet Paavosta mitään vikaa, lähettivät pois. Paavo kertoi, kuinka nolottaa tuottaa äidille pettymys. Äiti koettaa patistaa sohvalla makaavaa poikaansa lähtemään kouluun, pyynnöt muuttuvat nalkutukseksi ja pojan nolous häpeäksi. Kysyin Paavolta mitä olisit toivonut äidin sanovan. Emmä tiiä., kuului vastaus. Kysyin edelleen, olisitko toivonut äidin lohduttavan sinua? Tähän Paavo vastasi: Ihan vaan sanovan, että Voi Paavo kulta, kylläpä on kurja tilanne. Sä olet ihan loppu, mutta kyllä tästä selvitään. Silloin padot murtuivat ja Paavo alkoi itkeä. Itkusta ei ollut tulla loppua, sillä sisälle patoutuneena oli yksinäisen pojan monen vuoden surematon suru. Siitä hetkestä alkoi Paavon toipuminen. Tunteet ovat löytymässä ja silmiin on tullut ilo. Paavo odottaa innolla koulun alkua. Paavo on opettanut meille lohdutuksen merkityksen. 8

11 Löydetyn matka Messinpajalle Messinpajan ohjaajat Kuntien ja kaupunkien etsivät nuorisotyöntekijät tekevät arvokasta työtä jäljittäessään kadonneita, usein heidän omasta kodistaan. Mutta mihin nämä löydetyt ohjataan? Messinpaja on seuraava lenkki tässä ketjussa. Kun nuoren pitäisi lähteä kotoaan, hänellä tulisi olla mielekäs paikka, mihin mennä. Messinpaja on matalan kynnyksen kohde, jossa nuori otetaan vastaan. Pajassa on pitkä pinna sellaisia nuoria kohtaan, jotka saattavat tulla paikalle alkuun ehkä kerran viikossa ja lisäävät läsnäoloa vähitellen. Pajasta ei potkita pois satunnaistakaan kävijää, vaan luotetaan siihen, että aika tekee tehtävänsä. Kun nuori havahtuu siihen, että häneltä ei vaadita enempää kuin mihin hän pystyy, luottamus herää ja käyntikerrat lisääntyvät. Nuori alkaa tulla ulos kuorestaan ja alkaa kiinnostua elämästään ja tulevaisuudestaan. Ymmällään olon ja etsimisen jälkeen hän alkaa löytää itseänsä, omia mielipiteitään, tavoitteitaan ja unelmiaan. Motivaation ja toivon herätessä nuori uskaltaa asettaa mahdottomiltakin tuntuvia tavoitteita, jonka jälkeen pohditaan miten niitä kohti edetään askel askeleelta. Vapaa tahto Tullessaan pajalle hän haastoi meitä jo tutustumiskäynnillä: Mulla ei ole mitään motivaatiota tulla tänne., hän ilmoitti ja nosti leukansa pystyyn. Ai jaa, totesimme ja lisäsimme, ettei tänne kukaan tule vastoin tahtoaan. Yleensä nuoret haluavat täältä paikan. Saat päättää itse. Jälkeenpäin hän kertoi, että vapaaehtoisuudessa oli avain. Emme maanitelleet tai painostaneet. Pojasta tuli aktiivisin kävijämme, hänellä ei ollut yhtäkään turhaa poissaoloa. Vaikka pajalla ei aina ollut valikoivalle pojalle mieluisaa tekemistä, siellä oli ainakin ihmisiä. Toimettomuuskin on parempi vaihtoehto kuin loputon, painostava yksinäisyys, jossa ajatuksiaan ja mieltään on vaikea hallita. Kahvittelu, ruuan tuoksu, juttuhetket ja arkiset puuhat loivat ilmapiirin, joka paikkasi jonkun pienen osan siitä turvallisesta ilmapiiristä, minkä koti olisi tarjonnut, jos sellainen olisi ollut. 9

12 Oppilaitoksen ja Messinpajan yhteistyö Opinto-ohjaaja Ari Jussila, Tampereen seudun ammattiopisto Ammatillisessa koulutuksessa on yhä liian paljon opiskelunsa kesken jättäviä. Viime vuosina huomio on kiinnittynyt opiskelijoihin, joilla on opiskelu-urallaan useampia keskeytyneitä yrityksiä. He ovat iältään lähempänä 20 vuotta ja edelleen ilman tutkintoa. Mikä johtaa keskeytysketjuun? Epäonnistunut valinta on usein ääneen lausuttu selitys. Toki nuoret ovat nykyisin nopeampia tekemään päätöksen alan kiinnostavuudesta ja lopettavat heitä vähemmän houkuttelevat opinnot helpommin kuin aiemmin. Kun tarkastelen omaa työtäni opinto-ohjaajana, niin selkeästi yhtenä yhä yleistyvänä keskeytyksen syynä on jaksaminen (tai sen loppuminen). Opiskelija ei vain pysty viemään opintojaan normaalivauhdilla eteenpäin. Ammatillinen koulutus muodostuu tutkinnon osista, joita opiskellaan jaksoittain. Usein olemme tilanteessa, jossa opiskelijan poissaolot lisääntyvät jakson loppua kohden, jolloin opiskelijan pitäisi pystyä näyttämään osaamisensa. Hän ei enää tule opetukseen tai poissaolojen takia osaaminen on jäänyt niin ohueksi, ettei jaksosta voi saada hyväksyttyä arvosanaa. Tilanne saattaa toistua jaksosta toiseen. Vaikka opiskelija olisi ollut läsnä 60 % opetettavasta ajasta, niin suorituksia kertyy 0 % ja opiskelu on suoritusten näkökulmasta valunut hukkaan. Lisäksi Kela on kimpussa, kun opinnot eivät etene. Kun opiskelu vaatii liikaa Yksi masennuksesta kärsivä opiskelija kuvasi tilannettaan seuraavasti: Laiskuuden ja masennuksen oireet ovat samanlaiset. Varsinkin opettajalle ne näyttäytyvät samanlaisina. Kuitenkin oireiden syyt ovat erilaiset. Ei niin vakavissa tilanteissa tuki, kannustus ja sopiva vastuutus voivat auttaa opintojen etenemisessä ja antavat onnistumisen kokemuksen myötä voimia jatkaa eteenpäin. Tunnistaminen ja ajoitus nousevat avain- Äidin kuoleman jälkeen mun ja isän välit alkoi viiletä. Olihan isällä kuitenkin mua kolme vuotta nuorempi poika huollettavana, joka tarvitsi enemmän isää kuin mä. Mulla oli kuitenkin mummu ja pappa, joiden luona käytännössä katsoen asuin ja he olivat mulle sellaiset varaäiti ja -isä. Siirryin yläasteelle, jossa mun kiltin pojan imago alkoi rakoilla. Kaikkien vanhempien, opettajien ja auktoriteettien silmissä olin edelleenkin se kiltti, tottelevainen ja avulias poika, mutta vapaa-ajalla kaverien kanssa toisenlainen luonne pääsi esiin. Tupakka, alkoholi ja pienet rikokset tuli kuvioihin jo 14-vuotiaana. Pahiksen ja kiltin pojan roolit oli vaikea sulauttaa yhteen ja se varmasti tuotti myös omalla lailla pahaa oloa pään sisällä. Tähän pahaan oloon haettiin sitten apua tupakalla, alkoholilla ja pienillä rikoksilla, jotka ajan myötä muuttuivat huomattavasti vakavammiksi asioiksi. Paha olla 10

13 asemaan. Milloin tilanne on sellainen, että opiskelu ei anna kannustavia onnistumisia vaan muodostuukin ketjuksi epäonnistumisia? Milloin on viisainta lähteä etsimään apua voimien ehtymiseen? Miten opiskelijaa voi auttaa tilanteessa, jossa voimat ovat ehtymässä? Messissä saa kerätä voimia Opiskelijalla tulee olla riittävästi voimavaroja opiskeluun. Kun voimavarat ovat vähissä, opiskeluyritykset kuormittavat vain lisää ja pahentavat opiskelijan tilannetta. Silloin peli on vihellettävä poikki ja etsittävä apua, joka auttaa keräämään voimavaroja opintojen varalle. Ajoitus perustuu luottamukselliseen ja rehelliseen keskusteluihin opiskelijan kanssa. Monesti nuori kokee sen helpotuksena, kun joku ulkopuolinen sanoo, että nyt opiskelu on jätettävä. Voimien kerääminen ja opiskelukunnon saavuttaminen on monessa tapauksessa pitkä prosessi. Valitettavan usein on vaikea löytää paikkaa jossa on aikaa ja tilaa toipua. Kuka saa pääsylipun? Messissä pitkälle jaksolle ajoittuva hidas eteneminen on tuottanut usein tulosta. Etukäteen ei voi kenenkään kohdalla sanoa, milloin aika on kypsä takaisin opintojen pariin. Siinä missä taloudellista tehokkuutta painottavassa kuntoutuksessa annetaan Buranaa kipuihin ja turrutetaan oireet, Messissä puututaan syihin ja annetaan aikaa toipumiselle. Oppilaitoksen ongelma on tehdä ohjauspäätöksiä siitä, kuka saa onnen tulla ohjatuksi Messiin? Messin paikoista taistellaan, sillä vuosien saatossa muutkin ovat oivaltaneet paikan tarpeen ja hyödyn. Messi on monelle pelastus ja pitkäkestoinen mukana kulkeminen kantaa hedelmää. Messissä voi kulua jopa neljä vuotta, jonka jälkeen opiskelijan asiat ovat selkiytyneet ja kyky elää on kasvanut riittävästi. Monelle sivusta seuraavalle pitkä prosessi voi näyttäytyä tehottomana. Tosiasia on kuitenkin se, että muutaman kuukauden pätkät eivät kaikkien nuorten kohdalla toimi ja tilanne ei parane. Sen sijaan pidemmällä mukana kulkemisella ja ohjauksella saavutettu työja elämänkunto on merkittävä taloudellinenkin hyöty. Rahan lisäksi paljon suurempi asia on yksilön parantunut tilanne. Elämä on elämisen arvoista. Vaikka hyötyjä yritetään laskea euroina ja kvartaaleissa, niin toivon että toimijoilla riittää laajempaa näkemystä. Joidenkin nuorten kohdalla tarvitaan vuosienkin panostusta, jotta tilanne saadaan paremmaksi. Tämä on yksi osa nuorisotakuuta. Jos ja kun ymmärrystä löytyy, niin Messi yhteistyökumppaninamme säilyy ja yhteinen työmme laajenee. 11

14 12 MUN MESSI: Ohjaajat on aidosti kiinnostuneita Saa aina apua ja toimivia ratkaisuja Lammin ruoka joka paiva Kulttuurielamyksia Turvallinen ymparisto kohdata ja voittaa pelot

15 TE-toimisto ohjaa Messinpajalle Tanja Josefsson, Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto Olen tehnyt yhteistyötä Messinpajan kanssa syksystä 2008 lähtien. Pajalle on ohjautunut ammattikouluttamattomia työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria sekä ammatinvalinnanohjauksessa käyviä, vielä opiskelevia nuoria. Paja on tarjonnut turvallisen ja kodinomaisen ympäristön nuorille, jotka ovat tarvinneet tiivistä ohjausta. Pajasta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, joilla koulutus on ollut keskeytymässä terveydellisten, sosiaalisten tai elämänhallintaan liittyvien vaikeuksien vuoksi. Pajalle on voinut hakeutua myös ammattikoulutusta vailla oleva työtön nuori, vahvistamaan elämänhallintaa ja sosiaalisia valmiuksia työelämää ja koulutusta varten. Pajasta ovat lisäksi hyötyneet kuntoutuksessa olevat nuoret, jotka kaipaavat vertaistukea ja mielekästä päivittäistä tekemistä. Pajajaksolla nuori on saanut uusia taitoja, mutta ennen kaikkea onnistumisen kokemuksia ryhmässä toimimisesta ja omista vahvuuksistaan. Hän on myös voinut suorittaa oman koulutusalan rästiopintoja, käydä koulutuskokeiluissa ja tutustumiskäynneillä oppilaitoksissa. Erityisen arvokkaana olen pitänyt sitä, että pajaohjaaja on tarvittaessa lähtenyt selvittelemään nuoren mahdollisuuksia kuntoutukseen ja kulkenut rinnalla hoitotapaamisissa. Erityisen tärkeää on ollut, että paja on ollut pitkäkestoinen. Lisäksi ryhmä on ollut tarpeeksi pieni sekä henkilökohtaista ohjausta on ollut tarjolla tarpeeksi. Tämän voimaantumisen kautta koulutus- ja muut jatkosuunnitelmat ovat lähteneet etenemään. Pajapaikkoja tarvitaan lisää Työpajamuotoisen toiminnan tarve on Tampereenkin kokoisessa kaupungissa suuri. Tampereella ei vieläkään ole tarpeeksi työpajapaikkoja niitä tarvitseville nuorille. Messinpajoille nuori on voinut päästä mm. Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kautta ja TE-toimiston työkokeilun avulla. Messinpajalla nuori on voinut käydä myös ollessaan sairaslomalla, nuorenkuntoutusrahalla, opiskelijana tai ilman mitään virallista tausta tahoa. Tässä tilanteessa tärkeimpänä asiana näen sen, että ensisijaisena pääsykriteerinä on nuoren oma tarve, halu ja elämäntilanne. On erittäin tärkeää, että näitä yksilöllistä ja ryhmämuotoista tukea tarjoavia matalan kynnyksen palveluja on tarjolla niitä tarvitseville nuorille. 13

16 Huojennus Tyttö oli levoton ja kävi ylikierroksilla. Elämänmeno oli aika villiä. Tuntui, että hän vältteli katsetta ja joskus myös totuutta. Koulusta oli ohjattu pajalle, koska keskittymiskyky oli hukassa ja rokulipäiviä tuli liikaa. Tyttö vakuutti pärjäävänsä ja kävi toisinaan töissäkin. Mutta ulkopuolisen silmin kaikki ei ollut hyvin. Mielialat vaihtelivat laidasta laitaan. Mitä muuta me pystyimme tekemään, kuin odottamaan hetkeä, jolloin tyttö luottaisi meihin ja kertoisi, mistä kiikastaa? Murtumisen hetki tuli: tyttö oli joutunut raiskauksen uhriksi ja kantoi sitä taakkaa yksin. Kotona hän ei ollut voinut puhua asiasta, mutta unohtamaankaan hän ei pystynyt. Kun tunteiden ryöppy oli purkautunut, tyttö tuli levollisemmaksi. Asian selvittely eteni oikeusteitse, ja tyttö sai tarvitsemansa tuen kriisiinsä. Messinpajan apu auttoi asian käsittelyssä ja voimat opiskeluun palasivat sen sijaan, että tyttö olisi mennyt yhä lujempaa paetakseen kipuaan. Joskus yllättävä kriisi voi suistaa koko elämän sivuraiteelle, jos ei ole ketään, kuka nostaisi takaisin silloin, kun ei itse jaksa tai osaa. 14

17 Poika oli ihan tavallisesta hyvästä kodista, jossa lapsille annettiin rakkautta ja läsnäoloa ja asetettiin rajoja. Mutta perhe oli kohdannut itsestään riippumatta sellaisia vaikeuksia, että pojan tunne-elämän tarpeet olivat jääneet vähemmälle huomiolle. Hän oli kiltti, hyvin käyttäytyvä ja vaivaton. Hän halusikin olla mahdollisimman vähän vaivaksi, eikä osannut pitää omia tarpeitaan merkittävinä vaikeampien asioiden keskellä. Poika vetäytyi nettipelien maailmaan ja alkoi elää siellä. Hän oli jo täysin koukussa, kun perhe havahtui tilanteeseen. Irti peliriippuvuudesta Alkoi rajoittamisen, riitelyn, salailun ja valehtelun kierre. Mitä enemmän poikaa kehotettiin olemaan pelaamatta, sitä tiukemmin ja päättäväisemmin hän etsi keinoja pelatakseen salaa. Yö oli otollista aikaa ja vuorokausirytmi kääntyi päälaelleen. Pelaamisesta tuli murrosiän kapinan väline. Se oli asia, jossa saattoi vastustaa vanhempiaan ja pitää päänsä. Tilanne kriisiytyi, kun peruskoulun jälkeiset opinnot eivät lähteneet sujumaan. Aamulla ei jaksanut lähteä kouluun, kun oli pelannut yön. Kun vielä kaverisuhteissa ilmeni ongelmia, koulu keskeytyi kokonaan. Luultiin, että poika oli sisäänpäin kääntynyt, eikä kovin sosiaalinen, koska vietti paljon aikaa yksin koneella. Koulutusalaakin oli ehdotettu sillä perusteella. Pajalla kävi pian ilmeiseksi, että poika oli valinnut väärän alan. Tietokonehommat eivät motivoineet ammatillisessa mielessä lainkaan. Kun poika tuli pajalle kesken vuoden, hän solahti ryhmään kuin kala veteen ja pääsi hämmästyttävän nopeasti porukkaan mukaan. Sosiaaliset taidot olivat hyvät. Tarkoitus oli löytää uusi opiskelupaikka. Kysyttäessä, millaisessa ympäristössä voisit kuvitella työskenteleväsi, poika vastasi, että täällä tai jossain tällaisessa paikassa. Lähdimme pohtimaan, minkälaisella koulutuksella tämänkaltaiseen ympäristöön voisi työllistyä, mitkä polut johtavat sellaisille aloille, joilla saa olla tekemisissä lasten, nuorten tai yleensä ihmisten parissa. Tämä oli pojalle aivan uusi ovi, josta kukaan ei ollut huomannut kehottaa kurkistamaan sisälle. Tai olisiko siitä ollut hyötyäkään, kun oivallus tuli sen kokemuksen kautta, jonka hän oli saanut pajatoiminnasta. Ajoitus oli nyt kohdallaan ja poika löysi oman polkunsa pään uudelta ihmisläheiseltä alalta, jolla voi tulevaisuudessa työskennellä toisten auttamiseksi. Nyt opiskelut sujuvat, eikä pelaamiseen ole enää liikaa aikaa, kun illat kuluvat kavereiden seurassa. Pelaaminen ei lopu pakottamalla tai vaatimalla, vaan omasta halusta ja siitä, että tilalle tulee mielekkäämpää tekemistä. Pelaaminen on usein yksinäisyyden seuraus, ei ongelmien syy. Ei sitä voi lopettaa, ennen kuin saa mielekkäämpää tekemistä tilalle, sillä muuten jäljelle jää vain tyhjyys. 15

18 Messinpajan liikunta on tekemistä yhdessä Messinpajan ryhmävalmentaja Teemu Kylmäluoma Sosiaalisesti arkojen ja rajoittuneiden nuorten vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti tietokoneen ääressä. Sosiaaliset kontaktit ovat suppeat. Kun itsetunto on hyvin hauras, jokainen kohtaaminen on uhka ja haaste. Uusi tilanne ja uudet ihmiset aiheuttavat pakokauhua, eikä sosiaalisten kontaktien luominen onnistu tällaisessa tilanteessa. Liikuntaharrastukset ovat vähäisiä ja jos niitä on, niin ne ovat usein epäsäännöllisiä yksilöliikuntakertoja. Liikkumista omilla ehdoilla Liikunta koetaan usein ahdistavaksi pakkopullaksi, jota on ollut pakko suorittaa koulussa. Muista eristäytyneelle nuorelle ajatus liikunnan iloista vaikuttaa absurdilta ajatukselta. Nuori ei osaa nähdä liikuntaa hänelle kuuluvana mahdollisuutena. Osalle ryhmäliikunta on mahdottomuus, eikä siihen haluta osallistua suin surminkaan. Toiset taas haaveilevat ryhmäliikunnasta ja ajattelevat sen kuuluvan vain joillekin toisille. Kynnys ryhmäliikuntaan tai taitotasovaatimusten mukaiseen joukkueurheiluun on monelle liian suuri ylitettäväksi. Tampereella ei ole nuorille matalankynnyksen liikuntaryhmiä, joihin voisi tulla olemattomillakin taidoilla tai käydä epäsäännöllisen säännöllisesti. Kaikenlainen joukkueliikunta on seuravetoista ja vaatii sitoutumista, taitoa ja myös rahaa. Liikunnan osalta Messinpajan nuorille on pyritty mahdollistamaan leppoisaa höntsyilyä kannustavassa ilmapiirissä. Futsalia on pelattu vuoden 2013 alusta lähtien. Tun nin vuoro viikossa on tuonut nuorille kokemuksia ryhmäliikunnasta. Liikunta on nuorten mielestä koettu mielekkääksi. Hönt syi ly toimintaan on pyydetty myös muiden toimijoiden kuten esimerkiksi Siltavalmennuksen ja Starttipajan asiakaskuntaa ohjaajineen. Tämän on koettu luovan luonnollista verkostoa sekä nuorten että toimijoiden välille. Suunta löytyi Koulunkäyntini alkoi hankaloitua 9.-luokalla migreenien myötä. Jäin usein kotiin, enkä päässyt liikkeelle. Vähitellen koulu jäi kokonaan, kun jäin siellä jälkeen kaikista muista. Jäin kotiin, enkä liikkunut juuri ulkonakaan. Sosiaaliset tilanteet tuntuivat ahdistavilta. Pyrin välttämään kaikkea, missä olisin joutunut tekemisiin ihmisten kanssa. Koulun sain suoritettua loppuun juuri ja juuri vuonna Sitten jäin kotiin. Äitini pyrki järjestämään minulle apua. Nuorisopsykiatrian poliklinikka tuli tutuksi vuoden 2010 syksystä lähtien. Äitini ohjaamana tulin myös Messinpajalle loppuvuodesta Aluksi en pystynyt olemaan pajalla kuin korkeintaan kerran viikossa 15 minuuttia. Yhteyttä minuun pidettiin poissa ollessani tekstiviestein. Vuosi meni sinnitellessä, en pystynyt liittymään pajan ryhmätoimintaan. Istuin pimeässä huoneessa tai käytävän sohvalla. Ryhmään pääsin toden teolla liittymään vasta marraskuussa Vuoden 2012 alusta alkaen asiat alkoivat muuttua. Pystyin olemaan ryhmässä, vaik- 16

19 ka aluksi se olikin vaikeaa. Liikunta oli minulle luonteva tapa kuulua ryhmään. Aloin puhumaan ja myös tekemään asioita yhdessä ryhmän kanssa. Lukon auettua olen voinut aloitella omaa elämääni. Olen pystynyt liikkumaan kaupungilla ilman ahdistusta ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Olen myös muuttanut omaan kotiin ja saanut suuntaa elämälleni. Tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, mutta olen saanut toivoa elämääni. Messinpaja on helpottanut elämääni suunnattomasti. MUN MESSI: Ujotkin on ok Sopivan mittaiset paivat Mahdollisuuksia kokeilla uutta Ei hylkaa pajan loppumisen jalkeen Omanikaista sosiaalisuutta yksinaiselle nuorelle 17

20 Messinpaja ainutlaatuisena diakoniatyönä Tampereen diakoniajohtaja Matti Helin Yhteistyössä Tampereen NMKY:n kanssa toteuttava lasten, nuorten ja nuorten perheiden ohjaus- ja toimintakeskus Messi on Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän puolelta osa seurakuntayhtymän diakoniakeskusta. Tampereen diakoniakeskus on Suomen kirkon suurin diakoniayksikkö, jonka toiminnoissa on mukana vapaaehtoista ja 60 palkattua työntekijää. Kirkon piirissä Messinpaja on ainutlaatuinen toimija. Mikään muu seurakunta tai seurakuntayhtymä ei ole satsannut näin laajasti lapsi- ja perhediakoniaan. Diakoniatyön olemuksena on olla yhteiskunnan huolenpitomoraalin kannattelija, joka pyrkii muistuttamaan, ettei kaikki ole tehokkuuden ja tuottavuuden alaisuudessa. Diakoniatyössä muistutetaan lähimmäisen rakkaudesta, lähimmäisen palvelusta ja yhteisestä vastuusta huono-osaisuuden lievittämisessä. Näistä arvoista käsin nousee myös Messin toiminta. Diakoniatyön vahvuus on ihmisten kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa, mihin muilla toimijoilla enää harvoin on resursseja. Tätä arvostavat diakoniatyöntekijät itse, kunnallisen hyvinvointisektorin edustajat sekä yksittäiset kansalaiset ja asiakkaatkin. Diakoniatyössä asiakkaita kohdataan niin yksin kuin ryhmätilanteissa. Yksin on mahdollista puhua sellaisistakin arkaluontoisista asioista, joista ryhmässä puhuminen on mahdotonta. Toisaalta ryhmissä tapahtuva toiminta voi antaa tietoisuuden siitä, että toisillakin on vastaavia ongelmia ja niiden yhdessä jakaminen voi olla merkittävää. Diakoniatyö voi ryhmätoimintansa avulla tarjota asiakkailleen mahdollisuuden kokea yhteisöllisyyttä ja jakaa kokemuksia vertaisten kanssa, mikä vuorostaan luo pohjaa keskinäiselle luottamukselle ja avunannolle. Diakonian asiakasryhmä on erityisen haastava. Vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä on haastavaa lähestyä, koska monet pettymykset ja vastoinkäymiset ovat murtaneet heidän luottamustaan läheisiin ja ihmisiin yleensä. Siksi diakoniatyössä onnistutaan usein pienin askelin. Hyvinvointia luodaan monella tasolla Hyvinvoinnin edellytysten rakentamisessa on aina kysymys herkkäviritteisestä vastuunjaosta, jossa määritellään paitsi yhteisöjen ja yksilöiden välisiä suhteita myös julkisen yhteisön ja kolmannen sektorin toimijoiden rooleja. Hyvinvointivaltiolla on 18

21 tässä mielessä aina ollut moniarvoinen luonne. Hyvinvointivastuu kuului aluksi perheille ja lähiyhteisöille, sen jälkeen uskonnollisille yhteisöille ja kansalaisjärjestöille ja sitten kunnille ja valtiolle. Tällä hetkellä vastuu hyvinvoinnin toteuttamisesta on osin palautumassa perheille ja lähiyhteisöille, eivätkä näistä kaikki kykene vastuutaan kantamaan. Vastuu ihmisten hyvinvoinnista kuuluu suu relta osin myös yhteiskunnalle. Siksi dia koniatyö ei korvaa yhteiskunnan tekemää työtä, vaan se etsii väliinputoajia ja niitä kohtia, joihin yhteiskunnan apu ei yllä. Diakoniatyössä on tärkeää tehdä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa, sillä se mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön sekä asiakkaiden ohjaamisen heille parhaiten sopivien ja heille kuuluvien palvelujen piiriin. Tästä syystä Messinpajaa perustettaessa etsittiin kumppaneja niin järjestökentältä kuin toisen asteen koulutuksen järjestäjistäkin. Diakoniatyö on ollut Suomessa myötätuulessa viimeisen 20 vuoden ajan. Mielipidetiedusteluiden mukaan yhä useampi haluaa kuulua kirkkoon siksi, että se tekee hyviä asioita. Ilmeistä on, että pyyteetön auttaminen puhuttelee jatkossakin ihmisiä, kun julkisten hyvinvointipalvelujen rahoituspohja on heikkenemässä. Kirkon muuttunut asema Viime vuosina kirkon jäsenmäärän lasku ja nuorempien ikäluokkien aiempaa välinpitämättömämpi suhtautuminen kirkon jäsenyyden merkitykseen ovat muuttaneet kirkon asemaa. Kirkosta on tullut yhä enemmän vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva jäsenorganisaatio, jolloin kirkkoon kuuluminen on tietoinen valinta. Lähes kolme neljäsosaa kirkon jättäneistä kuuluu nuorten aikuisten ikäluokkiin. Enemmistö kirkosta eroajista kokee, että kirkolla ei ole heille mitään annettavaa. Välinpitämätön suhtautuminen kirkkoon on lisääntynyt myös niiden keskuudessa, jotka vielä ovat sen jäseniä. Jäsenennusteiden mukaan suurissa kaupungeissa nuorista ikäluokista enää vain alle puolet tulee kuulumaan kirkkoon vuonna Kirkon on otettava nuorten ja nuorten aikuisten antama haaste vakavasti. Kirkon tulee näyttää, että se on kaikkia varten. Kirkko tekee sen laskeutumalla alas saarnatuolista, avaamalla ovensa ja tarjoutumalla monimuotoisen auttamisen, yhteisöllisyyden ja itseilmaisun areenaksi. Erilaisten näkökulmien on päästävä kirkossa esille. Suomalaiset kaipaavat kirkolta vahvaa tunnetta siitä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Kirkon työmuodoista juuri diakonian tulee luonteensa vuoksi olla kaikkein joustavin ja haasteisiin nopeimmin reagoiva. Helsingin Diakonissalaitoksen entinen diakoniajohtaja, nykyinen Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen on useaan otteeseen peräänkuuluttanut kirkkoon ja diakoniatyöhön aitoa yhteisöllisyyttä. Hänen mukaansa ihmisarvoisen elämän perusoikeus on saada kuulua yhteisöön ja saada apua kärsimykseen. Kaiken ydin on salliva, armollinen ihmisten seurakuntayhteisö. Sen tulee kutsua yhteyteensä kaikkia alueella olevia ihmisiä. 19

22 20

23 Mä olen ollut pajalla vasta kolme kuukautta, mutta on kuin uusi elämä olisi alkanut. Mua kiusattiin koulussa on aina kiusattu ja sain siellä hallitsemattomia itkukohtauksia. Opiskelusta ei tullut mitään, laahustin vain yksikseni. Lopulta en pystynyt enää menemään kouluun. Mun tahtoani ja ajatuksiani ei oltu koskaan kysytty. Olin tainnut hukata ne. Musta oli tullut tosi arka uusia asioita kohtaan ja istuskelin enimmäkseen kotona katselemassa telkkarista muiden elämää. Ihmisarvo Pajalla mut on otettu mukavasti vastaan ja mulla on jo pari kaveriakin, joita olen tavannut myös vapaa-ajalla. Nyt musta tuntuu, että olen ihminen, enkä vaan joku epämääräinen möykky, joka on muille ilmaa tai pilkan kohde. Syksyllä aion keskittyä miettimään, kuka oikeasti olen ja mitä tahdon. Mulle on ihan uutta, että mun elämäni on arvokas ja että mä voin tehdä asioita, jotka mua kiinnostaa. Olen aina verrannut itseäni muihin ja pitänyt jotenkin vähempiarvoisena. Tahtoisin löytää mua kiinnostavan alan ja lähteä opiskelemaan sitä. Nyt olen juuri muuttanut omaan asuntoon. Siinä on tottumista, mutta olen ylpeä itsenäistymisestäni. Mä olen jopa hankkinut uusia vaatteita ja kokeillut, mikä tyyli tuntuu hyvältä. On tosi outoa saada positiivista palautetta siitä, miltä mä näytän. 21

24 Mä olin teettänyt abortin. Siitä oli jo vähän aikaa, mutta asia vain pyöri päässäni ja ahdisti ihan hirveesti. Se meni yöllä uniin, enkä saanut enää nukuttua. Aloin käyttää unilääkkeitä ja aamulla en jaksanut lähteä kouluun. Päivällä ahdistavat ajatukset palasivat ja masennuin. Hain apua masennukseen ja pääsin keskustelemaan. Sain myös masennuslääkkeet. Mulle vakuutettiin koko ajan, että olin tehnyt oikean ratkaisun. Siinä ei ollut mun tilanteessani mitään väärää. Mitään muuta vaihtoehtoa mulle ei koskaan tarjottukaan. Tunsin oman ja vauvani elämän muiden ihmisten päätöksen kohteeksi. Mun mielestäni olin tehnyt väärin. Mulla oli ihan hirveä syyllisyyden tunne. Mietin, millainen lapseni olisi, jos se olisi saanut elää. Olin toiminut vastoin omia arvojani. Halusin välttää hankalaa elämäntilannetta ja häpeää. En vain arvannut, mitä saisin tilalle. Pajalla mua kuunneltiin ja ymmärrettiin. Tarvitsin sitä, että joku uskoi mun tehneen mielestäni väärin. En vapautunut syyllisyydestäni lääkkeillä ja terapialla, vaan sillä, että tunnustin tekoni ja sain kokea anteeksiannon ja valtavan armon. Nyt tunnen surua, mutta se lievittyy vähitellen ja elämä jatkuu. Syyllisyys ja armo 22

25 Nuoria työssään kohtaavan ammattilaisen etiikka ja maalaisjärki Pia Saukkonen, pian arkki, nuorten tuettua asumista, Tampere Ihmissuhdetyöntekijöiden erikoistuminen, erilaisten palvelu- ja tukiverkostojen monipuolistuminen sekä yhteistyö ovat hienoja asioita silloin, kun ne toimivat. Ammatillisuus ja monialainen yhteistyö ovat asioita, joita pohdin usein töitteni lomassa. Ammattilaisuus ja erikoistuminen eivät saisi sokaista silmiämme niin, että ammattinimikkeen roolissa toimimme kuin kone, joka palvelee joustamatta systeemiä, ei nuorta. Toivottavasti ammattilaisuus ei tee meistä huippuosaajia, joiden näkökenttä kapenee näkemästä nuoren arjen kokonaisuutta tai muokkaa meistä ammattilaisia, jotka ovat neroja, mutta joiden elämänviisaus katoaa taivaan tuuliin. Haasteet nuorten arjessa ovat usein niin isoja ja monimuotoisia, ettei pelkkä ammattilaisuus riitä, vaan tarvitaan moniammatillisia osaajia. Osaajia, jotka ovat asemastaan ja koulutuksestaan huolimatta aitoja aikuisia, eivätkä niin sanottuja leipäpappeja. Aikuisia, jotka kykenevät tekemään työtään luovasti ja pitkäjänteisesti. Aikuisia, jotka osaavat yhdistää yksilön ja yhteiskunnan tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Aikuisia, jotka osaavat tarvittaessa joustaa, laventaa työkenttäänsä ja tehdä yhteistyötä keskenään kokonaisvaltaisesti nuoren tilannetta palvellen. Sellaisia tilanteita ei saisi syntyä, että nuori kokee olevansa flipperipallo, jota napsutellaan miten sattuu. Ei myöskään tilannetta, jossa kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä tai -vastuuta asioista, joita nuori ei vielä pysty hallitsemaan. Mahdottomia ei tietenkään kannata yrittää. Kukaan ei voi pedata valmiiksi toiselle hyvää elämää. Kuka hyvän elämän edes määrittäisi, sillä jokaisella on omanlainen polkunsa tässä maailmassa. Yhteistyössä ammattilaiset voivat kuitenkin tukea nuorta riittävän hyvän arjen rakentamisessa ja rutiinien hoitamisessa, jotta aikuiseksi kasvu ja itsenäistyminen helpottuvat. Monet nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tekevät hyvää ja tuloksellista työtä. Voisimmeko kuitenkin aika ajoin tarkastella tekemisiämme ja valintojamme yhteistyön, järjen käytön ja nuorten arjen näkökulmasta? Seuraava tarina tosielämästä herättää kysymyksen, millaisen mallin annamme nuorille asioiden hoitamisesta ja uskaltavatko nuoret opetella asioidensa hoitamista, mikäli se osoittautuu lähes mahdottomaksi kuten seuraavassa tarinassa. 23

26 Luukulta luukulle lääkärinlausunnon perässä Nuori Z. oli psykiatrian poliklinikan asiakas. Lääkäri kirjoitti hänelle sairaslomaa seitsemäksi kuukaudeksi. Kela myönsi lääkärintodistuksella sairaslomaa neljäksi kuukaudeksi, jonka jälkeen olisi toimitettava uusi lääkärintodistus sairauspäivärahan jatkumiseksi. Asian hoitaminen aloitettiin hyvissä ajoin, jotta sairauspäiväraha ei katkeaisi. Yritimme saada aikaa poliklinikan lääkärille siinä onnistumatta. Lopulta kävimme jättämässä poliklinikalle soittopyynnön. Lääkäri soitti nuorelle yhden kerran tavoittamatta tätä. Yritimme edelleen tavoittaa lääkäriä puhelimitse, mutta emme onnistuneet, joten jätimme poliklinikan lääkärille uuden soittotai ajanvarauspyynnön. Koska poliklinikalta ei kuulunut mitään, lähdimme soittoajalla käymään paikan päälle tavoittaaksemme lääkärin. Myöhästyimme viisi minuuttia, joten emme saaneet mahdollisuutta tavata lääkäriä. Käynnillä kuitenkin selvisi, ettei poliklinikan lääkäri kirjoittaisi todistusta, koska nuori oli aloittanut yksilöterapian. Kuulimme myös, että jatkossa lääke- ja todistusasiat hoituisivat terveyskeskuksen omalääkärin kautta. Lähdimme siis varaamaan aikaa omalääkärille. Aika lääkärille olisi järjestynyt viiden viikon päähän, joten päätimme yrittää päivystysaikaa sairaanhoitajan kautta. Terveydenhoitaja tulosti nuoren papereista lääkärinlausunnon koskien koko sairausloma-aikaa. Ihmettelimme, eikö lausunto koskaan ollut mennyt Kelalle? Kävimme viemässä lausunnon Kelaan, jolloin selvisi, että juuri kyseisellä lausunnolla sairasloma oli myönnetty neljäksi kuukaudeksi. Jatkoa varten tarvittaisiin uusi lausunto erikoislääkäriltä, ei terveyskeskuslääkäriltä! Siispä takaisin psykiatrian poliklinikalle asiaa selvittämään. Lisäongelmia aiheutti se, että sairausloman ensimmäisen kerran kirjoittanut lääkäri ei enää työskennellyt poliklinikalla. Välitimme asiamme jälleen lääkärille. Toiveemme oli, että lääkäri kirjoittaisi lausunnon edellisen lausunnon perusteella, olihan sairausloma alun perin kirjoitettu seitsemälle kuukaudelle ja tilanne muuttumaton. Mikäli ehdotus ei sopisi, toivoimme, että lääkäri varaisi nuorelle ajan asian eteenpäin viemiseksi. Seuraavaksi nuori sai poliklinikalta tekstiviestin: Lausuntoa ei voida kirjoittaa, koska nuori on jo uloskirjoitettu poliklinikalta. Tarvitaan uusi lääkärin lähete poliklinikalle. Jälleen varaamaan aikaa omalääkärille. Tässä vaiheessa lääkärin aika olisi mennyt jo kesäsulun tuolle puolen parin kuukauden päähän, joten päätimme jälleen yrittää sairaanhoitajan kautta päivystysaikaa. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut jonottaa terveydenhoitajalle, koska ajanvarauksessa oli virkailija, joka ymmärsi tilanteen ja antoi nuorelle päivystysajan seuraavalle viikolle. Omalääkäri lupasi tehdä lähetteen poliklinikalle. Pyysimme, että lähetteessä voisi esittää toiveen pikaisesta asian käsittelystä, jotta sairauspäiväraha ei katkeaisi. Seuraavalla viikolla nuori sai poliklinikan lääkäriltä kirjeen. Sairausloman peruste ei voi olla sairauspäivärahan katkeaminen. Ole hyvä ja ilmoittaudu työnhakijaksi! Tässä vaiheessa siirsimme asian hoitamisen nuoren sosiaalityöntekijälle toivoen, että tämä farssinomainen rutiiniasian hoitaminen saataisiin asialliseen päätökseen. Loppujen lopuksi asia jäi ratkaisemattomaan tilaan. Nuorelle kokemus oli turhauttava ja päällimmäiseksi jäi tunne, että aivan sama hoitaako asioitaan vai ei, kun niihin ei välttämättä pysty vaikuttamaan. 24

27 MUN MESSI: Kunnioittaa kaikkien arvoja Ei tuputa Hengahdystauko Antaa aikaa Hyvaksyy sellaisena kuin olen 25

28 Tietoa Messinpajasta Mikä Messinpaja? Matalan kynnyksen pajapalvelu tukea tarvitseville nuorille. Osoitteessa Satakunnankatu 31 G, Tampere. Toiminut tammikuusta 2009 alkaen. Nuoria pajalle ohjaavat 2. asteen oppilaitokset, nuorisopsykiatria, mielenterveystoimistot, TE-toimisto ja lastensuojelu. Pajalle voi tulla myös omaehtoisesti. Pajakausi alkaa syyskuussa ja loppuu toukokuun lopussa. Tarjoaa kodinomaisen ja turvallisen ympäristön, avoimen ja lämpimän ilmapiirin. Henkilökunnassa kolme opettajaa/ohjaajaa ja paja-avustaja. Rahoitus ja toiminnan kustannukset Rahoittajina RAY, Pohjanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki toiminnan vuosikustannukset olivat euroa. Yhden pajapäivän kustannukset ovat 85 euroa. Pajan asiakkaat Vuosittain reilut 30 nuorta, vuotiaita. Nuoret pääosin Tampereelta. Muita nuorten kotikuntia Kangasala, Orivesi, Nokia ja Lempäälä. Pajalle tulevan nuoren koulu tai opiskelu keskeytynyt tai hidastunut, motivaatio ja arjen hallinta on kateissa. Pajajaksojen pituudet vaihtelevat muutamasta viikosta yhteen tai kahteen lukuvuoteen. Nuori laatii henkilökohtaisen tavoitesuunnitelman, jonka toteutumista seurataan. 26

29 Periaatteet ja tavoitteet Kokonaisvaltaisuus: ihminen nähdään fyysis-psyykkis-hengellisenä olentona. Keskitytään nuoren oppimisvalmiuksien kehittymiseen ja voimavarojen palautumiseen. Luodaan onnistumisen kokemuksia. Harjaannutetaan opiskelu- ja sosiaalisia taitoja. Saadaan ystäviä ja hyväksymisen kokemuksia. Kasvatetaan itsetuntemusta ja -luottamusta. Tuetaan elämänhallintaa. Autetaan itsenäistymään. Etsitään onnellisuuden ja elämän merkityksellisyyden kokemuksia. Messinpajan arki Ohjattua ryhmätoimintaa, tarvittaessa yksilöohjausta. Mahdollisuus keskustella mistä tahansa. Pajatoiminnan määrä 20 tuntia viikossa. Lisäksi mahdollisuus ryhmäliikuntaan 2 tuntia viikossa. Lukujärjestyksessä: keskustelua, yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelua, kädentaitoja, teemoja, liikuntaa, taidetta ja kulttuuria, minä-tehtäviä, ruuanlaittoa, hiljentymistä ja rentoutumista. 27

30 MUN MESSI: Toivottaa aina tervetulleeksi Ei tuomitse Keskittyy tulevaisuuteen Kasittelee menneita asioita Mahdollisuus hyvaksya itseni 28

31 Puolikielisenä Suomessa on pulassa. Paluumuuttaja voi osata puhua montaa kieltä, mutta ei yhtäkään niin hyvin, että sillä pystyisi opiskelemaan ja selviytymään kirjallisista tehtävistä. Jää huomaamatta, että edes oma äidinkieli ei suju, kun ei ole koskaan opiskellut sillä kielellä ja perehtynyt sen kielioppiin ja kirjoitusasuun. Kielen rakenne ei hahmotu, jos ei ole opiskellut minkään kielen kielioppia. Kun vielä perhe asettaa kovat vaatimukset ja muut sisarukset ovat hyvin akateemisia, ponnistelu vie voimat. Epäonnistumisen tunne on suuri ja siihen liittyy vahvaa häpeän tunnetta ja huolta omasta tulevaisuudesta. Eri kulttuurissa kasvaneelle tytölle uusi ajatus on sekin, että tytön pitäisi ansaita elantonsa omalla työllään. Tieto voi olla vapauttava, mutta myös hyvin vaativa ja stressaava. Turvaa ei tule mistään. Koulun keskeytymisen jälkeen pajalle päätynyt tyttö koki, että hänen tuli ansaita perheensä rakkaus ja kunnioitus selviämällä opinnoistaan. Häntä syytettiin avoimesti laiskaksi ja luuseriksi. Elämässä sattui samaan aikaan myös muita vastoinkäymisiä ja paluumuuton aiheuttama kulttuurisokki painoi päälle. Tyttö masentui syvästi. Oivallus Ohjauksessa tyttö koki oivalluksen. Hän on arvokas omana itsenään ja häneltä voin odottaa vain hänelle itselleen sopivia asioita, masentuneena ei niitäkään täydellä teholla. Ihmisen arvo ei ole suorittamisessa, vaan jokainen on tärkeä ja arvokas, vaikka ei tekisi mitään. Oivallus oli ratkaiseva käännekohta. Se toi tullessaan valtavan helpotuksen ja keikautti tekemisen motiivit päälaelleen. Levosta käsin oli helpompi jatkaa, sillä voimavarat suuntautuivat oikeisiin asioihin. Opinnot tulivat suoritettua peruna kerrallaan innostuksen vallitessa. Nyt tytöllä on tutkintotodistus taskussaan, hän on perustanut perheen ja kotoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että kokee itsensä tyytyväiseksi. 29

32 Messinpaja Tampereella on auttanut, ohjannut ja kannustanut nuoria kohta viiden vuoden ajan. Tämän julkaisun sivuilla tutustut eri näkökulmista kirjoitettuihin teksteihin pajatoiminnasta, pajan tarpeellisuudesta ja yhteiskunnasta pajan ympärillä. Nuorten selviytymistarinoissa konkretisoituu se miten tärkeäksi Messinpajan palvelu koetaan. Nuorille palvelut ovat ihmisiä ja kohtaamisia. Julkaisu on kertomus niistä molemmista.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Oppimis- ja ohjauskeskus mäntykangas Mitä on lisäopetus Mäntykankaalla? Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteet tukevat jatko-opintoihin siirtymistä

Lisätiedot