Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja"

Transkriptio

1 Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1

2 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen turvaa, myötätuntoa ja lohdutusta. Vasta nyt tajuan, ettei kaikki mitä mulle on tapahtunut, ole mun syytäni. Mä olen täysin osaton aikuisten sotkuihin, riitoihin ja vanhem pien avioeroon. Lohdutus Isä lähti, kun olin kolmentoista. Koin sen valtavana hylkäämisenä, melkein maailmanloppuna. Isä meillä sittenkin enemmän piti huolta lapsista. Kolmetoistavuotiaasta saakka olen ollut omillani. En olisi millään selviytynyt, jos en olisi huolehtinut pikkusiskostani. Vastuu piti mut kasassa ja toiminnassa. Mutta nyt tajuan, että eihän se mun tehtäväni olisi ollut. Vastuu on ollut liian raskas mulle. Oma elämä siinä on kärsinyt ja tunteet ovat patoutuneet sisälle. Mua ei ole tukenut kukaan, eihän ne edes ymmärtäneet, että jotain tukea tarvitsisin. Mä olin niin omatoiminen ja pärjäävä lapsi. Oikeastaan meidän perhe jäi mun huolehdittavakseni. Mä en tiedä, mikä muhun nyt on tullut. En saa otetta mistään. Hoidan kyllä vuokrat ja laskut, mutta tulevaisuuttani en osaa yhtään ajatella. Mielialat menevät ylös ja alas. Ahdistaa vain kaikki, mutta onneksi nyt on ihmisiä, jotka on mun puolellani ja auttaa. Nyt koen jotenkin olevani turvassa, ihan kuin pikkulapsi. Kai mä olen jotenkin taantunut, annan vaan noiden hoivata mua. Olen ihan hirveän väsynyt. On niin ihanaa, kun joku pitää huolta ja halaakin välillä. Mutta kyllä mä tästä vielä nousen, kun olen vähän aikaa tankannut tätä huolenpitoa. 2

3 Lukijalle Tämä julkaisu on syntynyt tarpeesta tehdä pian viisi vuotta Tampereella toiminutta Mes sinpajaa tunnetuksi. Messinpajan tarkoitus on tuoda merkitystä, sisältöä ja toivoa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämään. Parhaimmillaan se auttaa nuorta kääntämään suuntaa ja tarjoaa mahdollisuuden uuteen alkuun, jopa välttämään epätoivoisia tekoja. Julkaisu on moniääninen ja värikäs. Nuoria Messinpajalle lähettävien viranomaisten sekä rahoittajien äänessä kuuluu viesti tärkeästä pajakumppanuudesta. Pajan tuottama nuorten hyvinvointi on huomattu. Kuitenkin pajapaikoista kilpaillaan. Julkaisua suunniteltaessa nuoret pohtivat itse mitä paja on heille antanut ja merkinnyt. Nuorilta kerätyissä tarinoissa kuuluvat koetun elämän kohtalot, ihmissuhteet, ulkopuolisuus ja erilaisuus, pelot ja surut, mutta myös onnelliset loput. Messinpajaan on ollut hyvä tulla ja ottaa rauhassa oma aikansa. Nuoria tukevien ohjaajien ja opettajien tekstit kertovat pajan synnystä, toiminnan arjesta sekä ammattilaisten tunnistamista haasteista. Heidän kokemistaan kohtaamisista ja keskusteluista on syntynyt myös kauniinrajuja nuorten kasvutarinoita. Julkaisua värittävät valokuvaaja Ville Salmisen ottamat kuvat päivistä Messinpajalla keväällä Sisällys Messinpajatoiminta on esimerkki ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä...2 Unelma pajasta...4 Pajalla kohdataan ja annetaan kasvaa...6 Löydetyn matka Messinpajalle...9 Oppilaitoksen ja Messinpajan yhteistyö TE-toimisto ohjaa Messinpajalle Messinpajan liikunta on tekemistä yhdessä Messinpaja ainutlaatuisena diakoniatyönä Nuoria työssään kohtaavan ammattilaisen etiikka ja maalaisjärki...23 Tietoa Messinpajasta...26 Toimituskunta: Outi Johansson, Anne Kangasniemi, Hanna Kelokaski, Teemu Kylmäluoma (Messinpaja), Mari Vuoma (TaNMKY), Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen (Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy). Julkaisun ilmestymisaika lokakuu Toimituskunta kiittää kaikkia kirjoittajia ja julkaisussa auttaneita pajan nuoria yhteistyöstä. Kuvissa ja tarinoissa esiintyvät nuoret ovat antaneet luvan käyttää materiaalia tässä julkaisussa. Kuvat on otettu Tampereen NMKY:n ja Messinpajan toiminnasta. Yksittäiset kuvat ja tarinat eivät suoraan liity toisiinsa. Taiton teki Paula Numminen, Kiekuva Design. 1

4 Messinpajatoiminta on esimerkki ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampere on vahva koulutuskaupunki, jossa nuorille on hyviä mahdollisuuksia edetä opin tiellä ja työelämässä. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan löydä heti paikkaansa ja uraansa. On tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus kokeilla, katsella ja etsiä omaa alaan sa ja myös saada tukea ja apua silloin kun elämästä tuntuu ote olevan hukassa. Tällaisiin tarpeisiin vastaa Tampereen NMKY:n ja seurakuntien yhteinen Messinpajatoiminta. Se on hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä, joka tavoittaa juuri niitä nuoria, jotka ilman tukea olisivat vaarassa jäädä vaille koulutus- tai työpaikkaa. Pajat tarjoavat nuorille turvallisen yhteisön selvittää ongelmiaan, liittyivät ne kotiin, kouluun tai muuhun elämänhallintaan. Messinpajassa nuoret saavat sekä vertaistukea että ammattilaisten ohjausta. Messinpajatoiminta sijoittuu kiinnostavasti julkisen sektorin ja kolmannen sektorin rajapintaan, jossa on sen vahvuus. Sijoittuminen aiheuttaa haasteita rahoituksen ja toiminnan järjestämisen kannalta, edellyttää hyvää yhteistyötä pajan palvelun tuottajien kanssa sekä pajatoiminnan sisällön ja laadun jatkuvaa kehittämistä. Tampere uudistaa hyvinvointipalvelujaan monituottajamallin pohjalta. Tämä tarkoit taa että yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut täydentävät kaupungin itsensä tuottamia palveluja. Hyvä esimerkki tästä on juuri nuorten työpajatoiminta, missä kaupunki vastaa toiminnan tilaamisesta, mutta valtaosin palvelut tuotetaan järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten toimesta. Tampereen suuri ongelma on korkea työttömyysaste. Se nousi vuoden 2012 lopulla 14,7 prosenttiin. Nuoria työttömiä oli vuoden lopussa Se on aivan liian suuri luku. Kaupunki on sitoutunut tämän vuoden alussa voimaan tulleeseen nuorten yhteiskuntatakuuseen. Haluamme osaltamme huolehtia siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu, opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tässä työssä tarvitsemme niin oppilaitosten, järjestöjen kuin yritysten apua. Myös seurakuntien ja NMKY:n Messinpajatoimin nalla on tässä yhteistyössä varmasti oma paikkansa ja roolinsa. Vaikuttavuus syntyy yhteisvoimin. 2

5 Alussa oli pimeys ja halu kuolla. Sitten tuli toive, että haluaisi haluta tulevaisuuden. Myöhemmin halu syntyi ja vasta paljon myöhemmin tulivat asiat, joita hän saattoi haluta. Alussa hän vihasi ihmiskuntaa ja toivoi, että maapallo kuuluisi yksin susille. Mutta valo oli jo saanut otteen hänestä. Liekki oli pieni, mutta se näkyi selvästi sysimustan pimeyden keskellä. Toivon liekki Kului talvi, hän tuli paikalle kokomustissa hiuksissa ja vaatteissa, pitkän nahkatakin helmat maata viistäen. Kenkiin toivat väriä vain niitit ja soljet, painoa viidentoista sentin pohjat. Askel oli sananmukaisesti raskas. Hän ei puhunut sanaakaan muille nuorille, eikä juuri ohjaajillekaan. Mutta hän kuunteli, ääntä valosta. Ensin ilmestyi pinkki kynsilakka, sitten kulta, hopea, ten narit ja puhe. Keväällä vannotin, että tulethan syksyllä takaisin, jos siivet eivät vielä kanna. Päättäjäispäivän muistan aina. Hän tuli hameessa ja tennareissa, saparot korkkiruuveille käännettynä, hiukset värjättyinä punertaviksi. Hän itki kuin vesiputous kaulassani ja niin itkin minäkin. Hän oli kiintynyt ja minä myös. Tuli syksy ja eräänä päivänä hän käveli sisälle pajan ovesta. Voimat kouluun palaamiseen eivät vielä riittäneet, mutta hän piti lupauksensa ja tuli takaisin. Älä katoa maailmasta, olin pyytänyt ja siinä hän nyt oli, valmiina luottamaan ihmisiin ja ottamaan apua vastaan. Siitä alkoi pitkä taival. Terapia on nyt meneillään ja polku valoa kohti edistyy askel askeleelta. Tärkeämpää on suunta kuin vauhti. Yhtä tärkeää on se, että on matkaseuraa ja ihmisiä, jotka uskovat häneen. 3

6 Unelma pajasta Messinpajan nuorisodiakoni Hanna Kelokaski Mistä Messinpaja sai alkunsa? Paja on kahden toisistaan tietämättömän naisen unelma syvä tietoisuus siitä, että haluaa tehdä sellaista työtä, jota ei ole olemassakaan, sellaisella työotteella, josta ei kukaan puhu, sellaisten nuorten kanssa, joiden olemassaoloa ei ollut vielä monikaan tunnistanut. Hanna Kelokaski opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi nuorten työpajalla ja tiesi jo ennen kuin ensimmäinen työpäivä oli ohi, että on tullut alalle jäädäkseen. Ainoa ongelma 2000-luvun alussa oli pajatyön alhainen arvostus: moniongelmaisia nuoria ohjasivat työttömät aikuiset eikä vakituisista työpaikoista voinut haaveillakaan. Hanna jatkoi opiskelua ammattikorkeakoulussa ja päätyi pitkään työharjoitteluun upouuteen Messiin. Onnekkaiden käänteiden jälkeen hän sai jäädä taloon ja mikä hienointa hän sai lähteä toteuttamaan näkyään Pajasta. Hanna oli unelmoinut paikasta, joka ei pelkästään tarjoaisi nuorille päivätoimintaa, vaan pureutuisi ulkopuolisuuden syihin kokonaisvaltaisella tavalla. Yhden työntekijän Unelmapaja syntyi tammikuussa unelman. Outi oli opiskelujensa alusta asti tiennyt, että vaikka onkin koulutukseltaan opinto-ohjaaja, se omin työnäky ei ole oppilaitoksen sisällä, vaan sen ulkopuolelle ajautuneiden parissa. Ensimmäinen hankehakemus laitettiin postiin marraskuun lopussa ja syksyllä 2010 Unelmapaja ja hankerahoilla alulle laitettu Tuumauspaja aloittivat kymppiluokalta vapautuneissa tiloissa. Työmäärä oli valtava. Kokonaisvaltaisuus kun tarkoitti tässä tapauksessa kaikkea sopan keittämisestä asunnonvälittäjänä toimimiseen ja liikunnan ohjauksesta koulunkäynnin tukemiseen. Seuraavana keväänä kaksikon avuksi saatiin ryhmänohjaaja Teemu Kylmäluoma ja RAY:n rahoituksen varmistuttua palkattiin vielä paja-avustajaksi Karoliina Ala-Luopa. Samalla pajat yhdistettiin ja nimi muutettiin Messinpajaksi. Messinpajan neljän ja puolen vuoden aikana apua on saanut 71 nuorta. Messinpajan syntytarinaa on usein kerrottu nuorille esimerkkinä suuresta unelmasta, joka oli miltei mahdoton, mutta joka toteutui, kun unelmasta ei luovuttu. Unelma- ja Tuumauspajasta yhdeksi Messinpajaksi Outi Johansson opetti joustavan lisäopetuksen kymppiluokkaa Messin tiloissa viimeistä lukuvuotta 2009 syksyllä, kun kävi ilmi, että nämä kaksi naista jakoivat yhteisen 4

7 MUN MESSI: Potkii ilman kenkaa eteenpain! Ei vaadi taydellisyytta Valittaa ja kuuntelee Kannustaa tekemaan omalla tyylilla Ei turhaa puhetta 5

8 Pajalla kohdataan ja annetaan kasvaa Messinpajan opinto-ohjaaja Outi Johansson Messinpajalla me lähestymme nuoria ihminen ihmisenä ja pyrimme välttämään viranomaisotetta. Diakoninen näkökul ma laajentaa mahdollisuuksia toimia myös taloudellisena tukena sekä ulottaa apu vapaaaikaan asti. Uskomme, että suuri osa nuorten ongelmista hoituu pelkästään sillä, että he tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi ja saavat mahdollisuuden aitoon, lämpimään ja turvalliseen vuorovaikutussuhteeseen aikuisten kanssa sekä kokemuksen ryhmään kuulumisesta sen tasavertaisena jäsenenä. Monella on koulukiusaustausta ja siksi heidän on helppo ymmärtää toisiaan ja muodostaa ryhmä, jossa ketään ei kiusata, vaan jokaista kunnioitetaan omana itsenään. Kiireettömyydessä on avain Pitkän ajan kuluessa kasautuneet ongelmat eivät yleensä poistu hetkessä. Nuori tarvitsee aikaa työstääkseen asioitaan ja suuntautuakseen eteenpäin. Messinpajalla ei määritellä pajajakson pituutta, vaan siellä viivytään tarpeen mukaan. Useimmat viettävät pajalla yhden lukuvuoden tai muutamia viikkoja, jotkut jäävät toiseksikin vuodeksi. Pajajakson jälkeen useimmat palaavat oppilaitoksiin. Toisena vuonna pajatoimintaan yhdistetään tavallisesti työharjoittelu tai opiskelijaa tuetaan opiskelussa, minne hän on palannut. Kiireettömyys ja vaihe, jossa voi opetella pois suorituskeskeisyydestä kohti rentoutta ja sisäistä lepoa, lieventää jännitys- ja paniikkioireita ja saattaa muuttaa koko ihmiskäsitystä. Messinpajalle tulevat nuoret eivät ole rajattomia vaan ujoja, arkoja ja hyvin vaativia itseään kohtaan. Se josta välitetään, jaksaa itsekin välittää Yhteiskunnassa, jossa yhteisöllisyys on lähes hukattu, pajavuosi voi olla merkittävä mahdollisuus liittyä toisiin ja kokea itsensä arvokkaaksi. Aito välittäminen voi vahvistaa nuorta niin, että hän uskaltaa ottaa vastuun elämästään, tehdä päätöksiä, ottaa riskejä ja sitoutua ponnistelemaan tavoitteidensa eteen. Monen pajanuoren elämä on ollut hyvin vakavaa ja siitä on pitkään puuttunut ilo. Monia vaivaa epäonnistumisen pelko, eivätkä 6

9 he siksi uskalla tehdä juuri mitään. Messinpajan toiminnassa pyritään välttämään ryppyotsaisuutta ja löytämään luovuus, rentous, huumori ja leikkimielisyys. Ohjaajat heittäytyvät hassuttelemaan ja pyrkivät esimerkillään vapauttamaan muita. Uskaltaudumme irti rationaalisesta toiminnasta ja annamme mielikuvituksen ja tunteiden lentää, kuitenkin tavoitteisella tavalla. Jokaisessa ihmisessä asuu lapsi, aikuinen ja vanhempi. Lapselle, joka on pysynyt piilossa, annamme tilaa. Jos nuorella on ollut kavereita viimeksi alaasteella, yhdessä hulluttelu tarjoaa korvaavan kokemuksen menetetylle ystävyydelle ja leikille. Nuorille, jotka viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan nettipelien parissa, fyysinen tekeminen auttaa omien rajojen tunnistamisessa ja oman ruumiillisuuden kokemisessa virtuaalimaailman vastapainoksi. Kohtele muita kuin toivot itseäsi kohdeltavan Messinpajalla kaikkia ihmisiä pidetään tasa-arvoisina iästä, sukupuolesta, syntyperästä, kansalaisuudesta, rodusta tai uskonnosta riippumatta. Pyrimme ohjaamaan nuoria löytämään elämäänsä merkitystä ja sisältöä. Työskentelemme tasaveroisuuden ja yhtäläisen oikeuden luomiseksi kaikille sekä elinympäristöön, jossa rakkaus ja ymmärtämys vallitsevat ihmisten välillä, ja missä kunnioitetaan rehellisyyttä, syvällisyyttä ja luovuutta. Nuoria rohkaistaan ottamaan vastuuta yhteiskunnassa, huolehtimaan itsestään ja muista, viettämään terveellistä elämää sekä suhtautumaan itseen ja toisiin armollisesti ja anteeksiantavasti. Arvostamme luontoa ja sen terapeuttista vaikutusta mielenrauhaan. Pidämme velvollisuutenamme huolehtia osaltamme kestävästä kehityksestä. Koska aikuisen mallia ei ole ollut Nykyään etenkin hoitavilla tahoilla on käsitys, ettei nuoria saa hyysätä, vaan heidät pitää panna tekemään itse. Olemme samaa mieltä, mutta otamme huomioon sen, että monet nuoret ovat jääneet vaille kasvatusta ja ohjausta käytännön elämän hoitamiseen liittyvissä asioissa. He eivät yksinkertaisesti osaa ja uskalla. Näin ollen taidot tulee ensin oppia, ja vasta sitten nuori on kykenevä ottamaan vastuuta omien asioidensa hoitamisesta. Aikaansaamattomuus ei siis aina johdu laiskuudesta, asenneviasta tai välinpitämättömyydestä, vaan taitamattomuudesta ja pelosta itselle vieraita asioita kohtaan. Nuorten arkielämän taidot eivät vastaa ikätasoa. He kokevatkin usein voimakasta häpeän ja nolatuksi tulemisen tunnetta, jos näitä taitoja edellytetään jopa avun saamisen ehtona. Messinpajalla pelkoa puretaan asteittain. Ensin aikuinen hoitaa pelottavat asiat (esim. viranomaispuhelut), sitten toimitaan yhdessä aikuisen kanssa ja vähitellen yksin. Nuorille tarjotaan ohjauksen lisäksi kasvatuksellista tukea aikuisen älyä kunnioittaen. Juuri kasvatukselliseen tukeen nuoret haluavat sitoutua, ja toivovat sitä, vaikka useimmat ovat täysi-ikäisiä. Oman elämän reflektointi välittävän aikuisen kanssa auttaa kypsymään ihmisenä. Nuoren aikuisen persoonallisuuden kasvu on vielä kesken ja pyrimme luomaan ympäristön, joka sitä tukee. Messinpajalla tarjotaan peilejä, joiden kautta voi peilata asenteitaan, sosiaalisia tai tojaan, moraalia ja arvojaan. Pieni, meluton ja rauhallinen oppimisympäristö sopii useimmille sellaisillekin nuorille, jotka eivät kykene menemään koulurakennukseen tai -luokkaan. 7

10 Kun äiti olisi lohduttanut Maailma on kova paikka. Jotta nuoret selviäisivät nykyisessä kilpailussa, hyvässä tarkoituksessamme me aikuiset rohkaisemme, kannustamme, vaadimme ja pakotamme heitä pysymään kilpailussa mukana. Sanat pitää, täytyy ja pakko kuuluvat suorituskeskeiseen sanavarastoomme. Niitä nuori ei pääse pakoon kotona, koulussa, eikä ehkä terapiassakaan. Nuku, syö porkkanoita, lenkkeile, ryhdistäydy, lopeta pelaaminen, tupakanpoltto ja päihteet. Älä laiskottele, valehtele tai harrasta seksiä. Miksi he eivät tee niin? Ohjeethan ovat aivan selkeitä? Juuri näihin asioihin ei ole voimia, mikään ei motivoi. Miksi ponnistelisi maailmassa, joka ei tarjoa rakkautta ja ymmärtämystä? Istuin Paavon kanssa miettimässä tekemättömyyden juuria. Mikä ahdistaa, miksi paniikki iskee? Mielenterveystoimistossa eivät löytäneet Paavosta mitään vikaa, lähettivät pois. Paavo kertoi, kuinka nolottaa tuottaa äidille pettymys. Äiti koettaa patistaa sohvalla makaavaa poikaansa lähtemään kouluun, pyynnöt muuttuvat nalkutukseksi ja pojan nolous häpeäksi. Kysyin Paavolta mitä olisit toivonut äidin sanovan. Emmä tiiä., kuului vastaus. Kysyin edelleen, olisitko toivonut äidin lohduttavan sinua? Tähän Paavo vastasi: Ihan vaan sanovan, että Voi Paavo kulta, kylläpä on kurja tilanne. Sä olet ihan loppu, mutta kyllä tästä selvitään. Silloin padot murtuivat ja Paavo alkoi itkeä. Itkusta ei ollut tulla loppua, sillä sisälle patoutuneena oli yksinäisen pojan monen vuoden surematon suru. Siitä hetkestä alkoi Paavon toipuminen. Tunteet ovat löytymässä ja silmiin on tullut ilo. Paavo odottaa innolla koulun alkua. Paavo on opettanut meille lohdutuksen merkityksen. 8

11 Löydetyn matka Messinpajalle Messinpajan ohjaajat Kuntien ja kaupunkien etsivät nuorisotyöntekijät tekevät arvokasta työtä jäljittäessään kadonneita, usein heidän omasta kodistaan. Mutta mihin nämä löydetyt ohjataan? Messinpaja on seuraava lenkki tässä ketjussa. Kun nuoren pitäisi lähteä kotoaan, hänellä tulisi olla mielekäs paikka, mihin mennä. Messinpaja on matalan kynnyksen kohde, jossa nuori otetaan vastaan. Pajassa on pitkä pinna sellaisia nuoria kohtaan, jotka saattavat tulla paikalle alkuun ehkä kerran viikossa ja lisäävät läsnäoloa vähitellen. Pajasta ei potkita pois satunnaistakaan kävijää, vaan luotetaan siihen, että aika tekee tehtävänsä. Kun nuori havahtuu siihen, että häneltä ei vaadita enempää kuin mihin hän pystyy, luottamus herää ja käyntikerrat lisääntyvät. Nuori alkaa tulla ulos kuorestaan ja alkaa kiinnostua elämästään ja tulevaisuudestaan. Ymmällään olon ja etsimisen jälkeen hän alkaa löytää itseänsä, omia mielipiteitään, tavoitteitaan ja unelmiaan. Motivaation ja toivon herätessä nuori uskaltaa asettaa mahdottomiltakin tuntuvia tavoitteita, jonka jälkeen pohditaan miten niitä kohti edetään askel askeleelta. Vapaa tahto Tullessaan pajalle hän haastoi meitä jo tutustumiskäynnillä: Mulla ei ole mitään motivaatiota tulla tänne., hän ilmoitti ja nosti leukansa pystyyn. Ai jaa, totesimme ja lisäsimme, ettei tänne kukaan tule vastoin tahtoaan. Yleensä nuoret haluavat täältä paikan. Saat päättää itse. Jälkeenpäin hän kertoi, että vapaaehtoisuudessa oli avain. Emme maanitelleet tai painostaneet. Pojasta tuli aktiivisin kävijämme, hänellä ei ollut yhtäkään turhaa poissaoloa. Vaikka pajalla ei aina ollut valikoivalle pojalle mieluisaa tekemistä, siellä oli ainakin ihmisiä. Toimettomuuskin on parempi vaihtoehto kuin loputon, painostava yksinäisyys, jossa ajatuksiaan ja mieltään on vaikea hallita. Kahvittelu, ruuan tuoksu, juttuhetket ja arkiset puuhat loivat ilmapiirin, joka paikkasi jonkun pienen osan siitä turvallisesta ilmapiiristä, minkä koti olisi tarjonnut, jos sellainen olisi ollut. 9

12 Oppilaitoksen ja Messinpajan yhteistyö Opinto-ohjaaja Ari Jussila, Tampereen seudun ammattiopisto Ammatillisessa koulutuksessa on yhä liian paljon opiskelunsa kesken jättäviä. Viime vuosina huomio on kiinnittynyt opiskelijoihin, joilla on opiskelu-urallaan useampia keskeytyneitä yrityksiä. He ovat iältään lähempänä 20 vuotta ja edelleen ilman tutkintoa. Mikä johtaa keskeytysketjuun? Epäonnistunut valinta on usein ääneen lausuttu selitys. Toki nuoret ovat nykyisin nopeampia tekemään päätöksen alan kiinnostavuudesta ja lopettavat heitä vähemmän houkuttelevat opinnot helpommin kuin aiemmin. Kun tarkastelen omaa työtäni opinto-ohjaajana, niin selkeästi yhtenä yhä yleistyvänä keskeytyksen syynä on jaksaminen (tai sen loppuminen). Opiskelija ei vain pysty viemään opintojaan normaalivauhdilla eteenpäin. Ammatillinen koulutus muodostuu tutkinnon osista, joita opiskellaan jaksoittain. Usein olemme tilanteessa, jossa opiskelijan poissaolot lisääntyvät jakson loppua kohden, jolloin opiskelijan pitäisi pystyä näyttämään osaamisensa. Hän ei enää tule opetukseen tai poissaolojen takia osaaminen on jäänyt niin ohueksi, ettei jaksosta voi saada hyväksyttyä arvosanaa. Tilanne saattaa toistua jaksosta toiseen. Vaikka opiskelija olisi ollut läsnä 60 % opetettavasta ajasta, niin suorituksia kertyy 0 % ja opiskelu on suoritusten näkökulmasta valunut hukkaan. Lisäksi Kela on kimpussa, kun opinnot eivät etene. Kun opiskelu vaatii liikaa Yksi masennuksesta kärsivä opiskelija kuvasi tilannettaan seuraavasti: Laiskuuden ja masennuksen oireet ovat samanlaiset. Varsinkin opettajalle ne näyttäytyvät samanlaisina. Kuitenkin oireiden syyt ovat erilaiset. Ei niin vakavissa tilanteissa tuki, kannustus ja sopiva vastuutus voivat auttaa opintojen etenemisessä ja antavat onnistumisen kokemuksen myötä voimia jatkaa eteenpäin. Tunnistaminen ja ajoitus nousevat avain- Äidin kuoleman jälkeen mun ja isän välit alkoi viiletä. Olihan isällä kuitenkin mua kolme vuotta nuorempi poika huollettavana, joka tarvitsi enemmän isää kuin mä. Mulla oli kuitenkin mummu ja pappa, joiden luona käytännössä katsoen asuin ja he olivat mulle sellaiset varaäiti ja -isä. Siirryin yläasteelle, jossa mun kiltin pojan imago alkoi rakoilla. Kaikkien vanhempien, opettajien ja auktoriteettien silmissä olin edelleenkin se kiltti, tottelevainen ja avulias poika, mutta vapaa-ajalla kaverien kanssa toisenlainen luonne pääsi esiin. Tupakka, alkoholi ja pienet rikokset tuli kuvioihin jo 14-vuotiaana. Pahiksen ja kiltin pojan roolit oli vaikea sulauttaa yhteen ja se varmasti tuotti myös omalla lailla pahaa oloa pään sisällä. Tähän pahaan oloon haettiin sitten apua tupakalla, alkoholilla ja pienillä rikoksilla, jotka ajan myötä muuttuivat huomattavasti vakavammiksi asioiksi. Paha olla 10

13 asemaan. Milloin tilanne on sellainen, että opiskelu ei anna kannustavia onnistumisia vaan muodostuukin ketjuksi epäonnistumisia? Milloin on viisainta lähteä etsimään apua voimien ehtymiseen? Miten opiskelijaa voi auttaa tilanteessa, jossa voimat ovat ehtymässä? Messissä saa kerätä voimia Opiskelijalla tulee olla riittävästi voimavaroja opiskeluun. Kun voimavarat ovat vähissä, opiskeluyritykset kuormittavat vain lisää ja pahentavat opiskelijan tilannetta. Silloin peli on vihellettävä poikki ja etsittävä apua, joka auttaa keräämään voimavaroja opintojen varalle. Ajoitus perustuu luottamukselliseen ja rehelliseen keskusteluihin opiskelijan kanssa. Monesti nuori kokee sen helpotuksena, kun joku ulkopuolinen sanoo, että nyt opiskelu on jätettävä. Voimien kerääminen ja opiskelukunnon saavuttaminen on monessa tapauksessa pitkä prosessi. Valitettavan usein on vaikea löytää paikkaa jossa on aikaa ja tilaa toipua. Kuka saa pääsylipun? Messissä pitkälle jaksolle ajoittuva hidas eteneminen on tuottanut usein tulosta. Etukäteen ei voi kenenkään kohdalla sanoa, milloin aika on kypsä takaisin opintojen pariin. Siinä missä taloudellista tehokkuutta painottavassa kuntoutuksessa annetaan Buranaa kipuihin ja turrutetaan oireet, Messissä puututaan syihin ja annetaan aikaa toipumiselle. Oppilaitoksen ongelma on tehdä ohjauspäätöksiä siitä, kuka saa onnen tulla ohjatuksi Messiin? Messin paikoista taistellaan, sillä vuosien saatossa muutkin ovat oivaltaneet paikan tarpeen ja hyödyn. Messi on monelle pelastus ja pitkäkestoinen mukana kulkeminen kantaa hedelmää. Messissä voi kulua jopa neljä vuotta, jonka jälkeen opiskelijan asiat ovat selkiytyneet ja kyky elää on kasvanut riittävästi. Monelle sivusta seuraavalle pitkä prosessi voi näyttäytyä tehottomana. Tosiasia on kuitenkin se, että muutaman kuukauden pätkät eivät kaikkien nuorten kohdalla toimi ja tilanne ei parane. Sen sijaan pidemmällä mukana kulkemisella ja ohjauksella saavutettu työja elämänkunto on merkittävä taloudellinenkin hyöty. Rahan lisäksi paljon suurempi asia on yksilön parantunut tilanne. Elämä on elämisen arvoista. Vaikka hyötyjä yritetään laskea euroina ja kvartaaleissa, niin toivon että toimijoilla riittää laajempaa näkemystä. Joidenkin nuorten kohdalla tarvitaan vuosienkin panostusta, jotta tilanne saadaan paremmaksi. Tämä on yksi osa nuorisotakuuta. Jos ja kun ymmärrystä löytyy, niin Messi yhteistyökumppaninamme säilyy ja yhteinen työmme laajenee. 11

14 12 MUN MESSI: Ohjaajat on aidosti kiinnostuneita Saa aina apua ja toimivia ratkaisuja Lammin ruoka joka paiva Kulttuurielamyksia Turvallinen ymparisto kohdata ja voittaa pelot

15 TE-toimisto ohjaa Messinpajalle Tanja Josefsson, Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto Olen tehnyt yhteistyötä Messinpajan kanssa syksystä 2008 lähtien. Pajalle on ohjautunut ammattikouluttamattomia työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria sekä ammatinvalinnanohjauksessa käyviä, vielä opiskelevia nuoria. Paja on tarjonnut turvallisen ja kodinomaisen ympäristön nuorille, jotka ovat tarvinneet tiivistä ohjausta. Pajasta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, joilla koulutus on ollut keskeytymässä terveydellisten, sosiaalisten tai elämänhallintaan liittyvien vaikeuksien vuoksi. Pajalle on voinut hakeutua myös ammattikoulutusta vailla oleva työtön nuori, vahvistamaan elämänhallintaa ja sosiaalisia valmiuksia työelämää ja koulutusta varten. Pajasta ovat lisäksi hyötyneet kuntoutuksessa olevat nuoret, jotka kaipaavat vertaistukea ja mielekästä päivittäistä tekemistä. Pajajaksolla nuori on saanut uusia taitoja, mutta ennen kaikkea onnistumisen kokemuksia ryhmässä toimimisesta ja omista vahvuuksistaan. Hän on myös voinut suorittaa oman koulutusalan rästiopintoja, käydä koulutuskokeiluissa ja tutustumiskäynneillä oppilaitoksissa. Erityisen arvokkaana olen pitänyt sitä, että pajaohjaaja on tarvittaessa lähtenyt selvittelemään nuoren mahdollisuuksia kuntoutukseen ja kulkenut rinnalla hoitotapaamisissa. Erityisen tärkeää on ollut, että paja on ollut pitkäkestoinen. Lisäksi ryhmä on ollut tarpeeksi pieni sekä henkilökohtaista ohjausta on ollut tarjolla tarpeeksi. Tämän voimaantumisen kautta koulutus- ja muut jatkosuunnitelmat ovat lähteneet etenemään. Pajapaikkoja tarvitaan lisää Työpajamuotoisen toiminnan tarve on Tampereenkin kokoisessa kaupungissa suuri. Tampereella ei vieläkään ole tarpeeksi työpajapaikkoja niitä tarvitseville nuorille. Messinpajoille nuori on voinut päästä mm. Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kautta ja TE-toimiston työkokeilun avulla. Messinpajalla nuori on voinut käydä myös ollessaan sairaslomalla, nuorenkuntoutusrahalla, opiskelijana tai ilman mitään virallista tausta tahoa. Tässä tilanteessa tärkeimpänä asiana näen sen, että ensisijaisena pääsykriteerinä on nuoren oma tarve, halu ja elämäntilanne. On erittäin tärkeää, että näitä yksilöllistä ja ryhmämuotoista tukea tarjoavia matalan kynnyksen palveluja on tarjolla niitä tarvitseville nuorille. 13

16 Huojennus Tyttö oli levoton ja kävi ylikierroksilla. Elämänmeno oli aika villiä. Tuntui, että hän vältteli katsetta ja joskus myös totuutta. Koulusta oli ohjattu pajalle, koska keskittymiskyky oli hukassa ja rokulipäiviä tuli liikaa. Tyttö vakuutti pärjäävänsä ja kävi toisinaan töissäkin. Mutta ulkopuolisen silmin kaikki ei ollut hyvin. Mielialat vaihtelivat laidasta laitaan. Mitä muuta me pystyimme tekemään, kuin odottamaan hetkeä, jolloin tyttö luottaisi meihin ja kertoisi, mistä kiikastaa? Murtumisen hetki tuli: tyttö oli joutunut raiskauksen uhriksi ja kantoi sitä taakkaa yksin. Kotona hän ei ollut voinut puhua asiasta, mutta unohtamaankaan hän ei pystynyt. Kun tunteiden ryöppy oli purkautunut, tyttö tuli levollisemmaksi. Asian selvittely eteni oikeusteitse, ja tyttö sai tarvitsemansa tuen kriisiinsä. Messinpajan apu auttoi asian käsittelyssä ja voimat opiskeluun palasivat sen sijaan, että tyttö olisi mennyt yhä lujempaa paetakseen kipuaan. Joskus yllättävä kriisi voi suistaa koko elämän sivuraiteelle, jos ei ole ketään, kuka nostaisi takaisin silloin, kun ei itse jaksa tai osaa. 14

17 Poika oli ihan tavallisesta hyvästä kodista, jossa lapsille annettiin rakkautta ja läsnäoloa ja asetettiin rajoja. Mutta perhe oli kohdannut itsestään riippumatta sellaisia vaikeuksia, että pojan tunne-elämän tarpeet olivat jääneet vähemmälle huomiolle. Hän oli kiltti, hyvin käyttäytyvä ja vaivaton. Hän halusikin olla mahdollisimman vähän vaivaksi, eikä osannut pitää omia tarpeitaan merkittävinä vaikeampien asioiden keskellä. Poika vetäytyi nettipelien maailmaan ja alkoi elää siellä. Hän oli jo täysin koukussa, kun perhe havahtui tilanteeseen. Irti peliriippuvuudesta Alkoi rajoittamisen, riitelyn, salailun ja valehtelun kierre. Mitä enemmän poikaa kehotettiin olemaan pelaamatta, sitä tiukemmin ja päättäväisemmin hän etsi keinoja pelatakseen salaa. Yö oli otollista aikaa ja vuorokausirytmi kääntyi päälaelleen. Pelaamisesta tuli murrosiän kapinan väline. Se oli asia, jossa saattoi vastustaa vanhempiaan ja pitää päänsä. Tilanne kriisiytyi, kun peruskoulun jälkeiset opinnot eivät lähteneet sujumaan. Aamulla ei jaksanut lähteä kouluun, kun oli pelannut yön. Kun vielä kaverisuhteissa ilmeni ongelmia, koulu keskeytyi kokonaan. Luultiin, että poika oli sisäänpäin kääntynyt, eikä kovin sosiaalinen, koska vietti paljon aikaa yksin koneella. Koulutusalaakin oli ehdotettu sillä perusteella. Pajalla kävi pian ilmeiseksi, että poika oli valinnut väärän alan. Tietokonehommat eivät motivoineet ammatillisessa mielessä lainkaan. Kun poika tuli pajalle kesken vuoden, hän solahti ryhmään kuin kala veteen ja pääsi hämmästyttävän nopeasti porukkaan mukaan. Sosiaaliset taidot olivat hyvät. Tarkoitus oli löytää uusi opiskelupaikka. Kysyttäessä, millaisessa ympäristössä voisit kuvitella työskenteleväsi, poika vastasi, että täällä tai jossain tällaisessa paikassa. Lähdimme pohtimaan, minkälaisella koulutuksella tämänkaltaiseen ympäristöön voisi työllistyä, mitkä polut johtavat sellaisille aloille, joilla saa olla tekemisissä lasten, nuorten tai yleensä ihmisten parissa. Tämä oli pojalle aivan uusi ovi, josta kukaan ei ollut huomannut kehottaa kurkistamaan sisälle. Tai olisiko siitä ollut hyötyäkään, kun oivallus tuli sen kokemuksen kautta, jonka hän oli saanut pajatoiminnasta. Ajoitus oli nyt kohdallaan ja poika löysi oman polkunsa pään uudelta ihmisläheiseltä alalta, jolla voi tulevaisuudessa työskennellä toisten auttamiseksi. Nyt opiskelut sujuvat, eikä pelaamiseen ole enää liikaa aikaa, kun illat kuluvat kavereiden seurassa. Pelaaminen ei lopu pakottamalla tai vaatimalla, vaan omasta halusta ja siitä, että tilalle tulee mielekkäämpää tekemistä. Pelaaminen on usein yksinäisyyden seuraus, ei ongelmien syy. Ei sitä voi lopettaa, ennen kuin saa mielekkäämpää tekemistä tilalle, sillä muuten jäljelle jää vain tyhjyys. 15

18 Messinpajan liikunta on tekemistä yhdessä Messinpajan ryhmävalmentaja Teemu Kylmäluoma Sosiaalisesti arkojen ja rajoittuneiden nuorten vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti tietokoneen ääressä. Sosiaaliset kontaktit ovat suppeat. Kun itsetunto on hyvin hauras, jokainen kohtaaminen on uhka ja haaste. Uusi tilanne ja uudet ihmiset aiheuttavat pakokauhua, eikä sosiaalisten kontaktien luominen onnistu tällaisessa tilanteessa. Liikuntaharrastukset ovat vähäisiä ja jos niitä on, niin ne ovat usein epäsäännöllisiä yksilöliikuntakertoja. Liikkumista omilla ehdoilla Liikunta koetaan usein ahdistavaksi pakkopullaksi, jota on ollut pakko suorittaa koulussa. Muista eristäytyneelle nuorelle ajatus liikunnan iloista vaikuttaa absurdilta ajatukselta. Nuori ei osaa nähdä liikuntaa hänelle kuuluvana mahdollisuutena. Osalle ryhmäliikunta on mahdottomuus, eikä siihen haluta osallistua suin surminkaan. Toiset taas haaveilevat ryhmäliikunnasta ja ajattelevat sen kuuluvan vain joillekin toisille. Kynnys ryhmäliikuntaan tai taitotasovaatimusten mukaiseen joukkueurheiluun on monelle liian suuri ylitettäväksi. Tampereella ei ole nuorille matalankynnyksen liikuntaryhmiä, joihin voisi tulla olemattomillakin taidoilla tai käydä epäsäännöllisen säännöllisesti. Kaikenlainen joukkueliikunta on seuravetoista ja vaatii sitoutumista, taitoa ja myös rahaa. Liikunnan osalta Messinpajan nuorille on pyritty mahdollistamaan leppoisaa höntsyilyä kannustavassa ilmapiirissä. Futsalia on pelattu vuoden 2013 alusta lähtien. Tun nin vuoro viikossa on tuonut nuorille kokemuksia ryhmäliikunnasta. Liikunta on nuorten mielestä koettu mielekkääksi. Hönt syi ly toimintaan on pyydetty myös muiden toimijoiden kuten esimerkiksi Siltavalmennuksen ja Starttipajan asiakaskuntaa ohjaajineen. Tämän on koettu luovan luonnollista verkostoa sekä nuorten että toimijoiden välille. Suunta löytyi Koulunkäyntini alkoi hankaloitua 9.-luokalla migreenien myötä. Jäin usein kotiin, enkä päässyt liikkeelle. Vähitellen koulu jäi kokonaan, kun jäin siellä jälkeen kaikista muista. Jäin kotiin, enkä liikkunut juuri ulkonakaan. Sosiaaliset tilanteet tuntuivat ahdistavilta. Pyrin välttämään kaikkea, missä olisin joutunut tekemisiin ihmisten kanssa. Koulun sain suoritettua loppuun juuri ja juuri vuonna Sitten jäin kotiin. Äitini pyrki järjestämään minulle apua. Nuorisopsykiatrian poliklinikka tuli tutuksi vuoden 2010 syksystä lähtien. Äitini ohjaamana tulin myös Messinpajalle loppuvuodesta Aluksi en pystynyt olemaan pajalla kuin korkeintaan kerran viikossa 15 minuuttia. Yhteyttä minuun pidettiin poissa ollessani tekstiviestein. Vuosi meni sinnitellessä, en pystynyt liittymään pajan ryhmätoimintaan. Istuin pimeässä huoneessa tai käytävän sohvalla. Ryhmään pääsin toden teolla liittymään vasta marraskuussa Vuoden 2012 alusta alkaen asiat alkoivat muuttua. Pystyin olemaan ryhmässä, vaik- 16

19 ka aluksi se olikin vaikeaa. Liikunta oli minulle luonteva tapa kuulua ryhmään. Aloin puhumaan ja myös tekemään asioita yhdessä ryhmän kanssa. Lukon auettua olen voinut aloitella omaa elämääni. Olen pystynyt liikkumaan kaupungilla ilman ahdistusta ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Olen myös muuttanut omaan kotiin ja saanut suuntaa elämälleni. Tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, mutta olen saanut toivoa elämääni. Messinpaja on helpottanut elämääni suunnattomasti. MUN MESSI: Ujotkin on ok Sopivan mittaiset paivat Mahdollisuuksia kokeilla uutta Ei hylkaa pajan loppumisen jalkeen Omanikaista sosiaalisuutta yksinaiselle nuorelle 17

20 Messinpaja ainutlaatuisena diakoniatyönä Tampereen diakoniajohtaja Matti Helin Yhteistyössä Tampereen NMKY:n kanssa toteuttava lasten, nuorten ja nuorten perheiden ohjaus- ja toimintakeskus Messi on Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän puolelta osa seurakuntayhtymän diakoniakeskusta. Tampereen diakoniakeskus on Suomen kirkon suurin diakoniayksikkö, jonka toiminnoissa on mukana vapaaehtoista ja 60 palkattua työntekijää. Kirkon piirissä Messinpaja on ainutlaatuinen toimija. Mikään muu seurakunta tai seurakuntayhtymä ei ole satsannut näin laajasti lapsi- ja perhediakoniaan. Diakoniatyön olemuksena on olla yhteiskunnan huolenpitomoraalin kannattelija, joka pyrkii muistuttamaan, ettei kaikki ole tehokkuuden ja tuottavuuden alaisuudessa. Diakoniatyössä muistutetaan lähimmäisen rakkaudesta, lähimmäisen palvelusta ja yhteisestä vastuusta huono-osaisuuden lievittämisessä. Näistä arvoista käsin nousee myös Messin toiminta. Diakoniatyön vahvuus on ihmisten kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa, mihin muilla toimijoilla enää harvoin on resursseja. Tätä arvostavat diakoniatyöntekijät itse, kunnallisen hyvinvointisektorin edustajat sekä yksittäiset kansalaiset ja asiakkaatkin. Diakoniatyössä asiakkaita kohdataan niin yksin kuin ryhmätilanteissa. Yksin on mahdollista puhua sellaisistakin arkaluontoisista asioista, joista ryhmässä puhuminen on mahdotonta. Toisaalta ryhmissä tapahtuva toiminta voi antaa tietoisuuden siitä, että toisillakin on vastaavia ongelmia ja niiden yhdessä jakaminen voi olla merkittävää. Diakoniatyö voi ryhmätoimintansa avulla tarjota asiakkailleen mahdollisuuden kokea yhteisöllisyyttä ja jakaa kokemuksia vertaisten kanssa, mikä vuorostaan luo pohjaa keskinäiselle luottamukselle ja avunannolle. Diakonian asiakasryhmä on erityisen haastava. Vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä on haastavaa lähestyä, koska monet pettymykset ja vastoinkäymiset ovat murtaneet heidän luottamustaan läheisiin ja ihmisiin yleensä. Siksi diakoniatyössä onnistutaan usein pienin askelin. Hyvinvointia luodaan monella tasolla Hyvinvoinnin edellytysten rakentamisessa on aina kysymys herkkäviritteisestä vastuunjaosta, jossa määritellään paitsi yhteisöjen ja yksilöiden välisiä suhteita myös julkisen yhteisön ja kolmannen sektorin toimijoiden rooleja. Hyvinvointivaltiolla on 18

21 tässä mielessä aina ollut moniarvoinen luonne. Hyvinvointivastuu kuului aluksi perheille ja lähiyhteisöille, sen jälkeen uskonnollisille yhteisöille ja kansalaisjärjestöille ja sitten kunnille ja valtiolle. Tällä hetkellä vastuu hyvinvoinnin toteuttamisesta on osin palautumassa perheille ja lähiyhteisöille, eivätkä näistä kaikki kykene vastuutaan kantamaan. Vastuu ihmisten hyvinvoinnista kuuluu suu relta osin myös yhteiskunnalle. Siksi dia koniatyö ei korvaa yhteiskunnan tekemää työtä, vaan se etsii väliinputoajia ja niitä kohtia, joihin yhteiskunnan apu ei yllä. Diakoniatyössä on tärkeää tehdä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa, sillä se mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön sekä asiakkaiden ohjaamisen heille parhaiten sopivien ja heille kuuluvien palvelujen piiriin. Tästä syystä Messinpajaa perustettaessa etsittiin kumppaneja niin järjestökentältä kuin toisen asteen koulutuksen järjestäjistäkin. Diakoniatyö on ollut Suomessa myötätuulessa viimeisen 20 vuoden ajan. Mielipidetiedusteluiden mukaan yhä useampi haluaa kuulua kirkkoon siksi, että se tekee hyviä asioita. Ilmeistä on, että pyyteetön auttaminen puhuttelee jatkossakin ihmisiä, kun julkisten hyvinvointipalvelujen rahoituspohja on heikkenemässä. Kirkon muuttunut asema Viime vuosina kirkon jäsenmäärän lasku ja nuorempien ikäluokkien aiempaa välinpitämättömämpi suhtautuminen kirkon jäsenyyden merkitykseen ovat muuttaneet kirkon asemaa. Kirkosta on tullut yhä enemmän vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva jäsenorganisaatio, jolloin kirkkoon kuuluminen on tietoinen valinta. Lähes kolme neljäsosaa kirkon jättäneistä kuuluu nuorten aikuisten ikäluokkiin. Enemmistö kirkosta eroajista kokee, että kirkolla ei ole heille mitään annettavaa. Välinpitämätön suhtautuminen kirkkoon on lisääntynyt myös niiden keskuudessa, jotka vielä ovat sen jäseniä. Jäsenennusteiden mukaan suurissa kaupungeissa nuorista ikäluokista enää vain alle puolet tulee kuulumaan kirkkoon vuonna Kirkon on otettava nuorten ja nuorten aikuisten antama haaste vakavasti. Kirkon tulee näyttää, että se on kaikkia varten. Kirkko tekee sen laskeutumalla alas saarnatuolista, avaamalla ovensa ja tarjoutumalla monimuotoisen auttamisen, yhteisöllisyyden ja itseilmaisun areenaksi. Erilaisten näkökulmien on päästävä kirkossa esille. Suomalaiset kaipaavat kirkolta vahvaa tunnetta siitä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Kirkon työmuodoista juuri diakonian tulee luonteensa vuoksi olla kaikkein joustavin ja haasteisiin nopeimmin reagoiva. Helsingin Diakonissalaitoksen entinen diakoniajohtaja, nykyinen Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen on useaan otteeseen peräänkuuluttanut kirkkoon ja diakoniatyöhön aitoa yhteisöllisyyttä. Hänen mukaansa ihmisarvoisen elämän perusoikeus on saada kuulua yhteisöön ja saada apua kärsimykseen. Kaiken ydin on salliva, armollinen ihmisten seurakuntayhteisö. Sen tulee kutsua yhteyteensä kaikkia alueella olevia ihmisiä. 19

22 20

23 Mä olen ollut pajalla vasta kolme kuukautta, mutta on kuin uusi elämä olisi alkanut. Mua kiusattiin koulussa on aina kiusattu ja sain siellä hallitsemattomia itkukohtauksia. Opiskelusta ei tullut mitään, laahustin vain yksikseni. Lopulta en pystynyt enää menemään kouluun. Mun tahtoani ja ajatuksiani ei oltu koskaan kysytty. Olin tainnut hukata ne. Musta oli tullut tosi arka uusia asioita kohtaan ja istuskelin enimmäkseen kotona katselemassa telkkarista muiden elämää. Ihmisarvo Pajalla mut on otettu mukavasti vastaan ja mulla on jo pari kaveriakin, joita olen tavannut myös vapaa-ajalla. Nyt musta tuntuu, että olen ihminen, enkä vaan joku epämääräinen möykky, joka on muille ilmaa tai pilkan kohde. Syksyllä aion keskittyä miettimään, kuka oikeasti olen ja mitä tahdon. Mulle on ihan uutta, että mun elämäni on arvokas ja että mä voin tehdä asioita, jotka mua kiinnostaa. Olen aina verrannut itseäni muihin ja pitänyt jotenkin vähempiarvoisena. Tahtoisin löytää mua kiinnostavan alan ja lähteä opiskelemaan sitä. Nyt olen juuri muuttanut omaan asuntoon. Siinä on tottumista, mutta olen ylpeä itsenäistymisestäni. Mä olen jopa hankkinut uusia vaatteita ja kokeillut, mikä tyyli tuntuu hyvältä. On tosi outoa saada positiivista palautetta siitä, miltä mä näytän. 21

24 Mä olin teettänyt abortin. Siitä oli jo vähän aikaa, mutta asia vain pyöri päässäni ja ahdisti ihan hirveesti. Se meni yöllä uniin, enkä saanut enää nukuttua. Aloin käyttää unilääkkeitä ja aamulla en jaksanut lähteä kouluun. Päivällä ahdistavat ajatukset palasivat ja masennuin. Hain apua masennukseen ja pääsin keskustelemaan. Sain myös masennuslääkkeet. Mulle vakuutettiin koko ajan, että olin tehnyt oikean ratkaisun. Siinä ei ollut mun tilanteessani mitään väärää. Mitään muuta vaihtoehtoa mulle ei koskaan tarjottukaan. Tunsin oman ja vauvani elämän muiden ihmisten päätöksen kohteeksi. Mun mielestäni olin tehnyt väärin. Mulla oli ihan hirveä syyllisyyden tunne. Mietin, millainen lapseni olisi, jos se olisi saanut elää. Olin toiminut vastoin omia arvojani. Halusin välttää hankalaa elämäntilannetta ja häpeää. En vain arvannut, mitä saisin tilalle. Pajalla mua kuunneltiin ja ymmärrettiin. Tarvitsin sitä, että joku uskoi mun tehneen mielestäni väärin. En vapautunut syyllisyydestäni lääkkeillä ja terapialla, vaan sillä, että tunnustin tekoni ja sain kokea anteeksiannon ja valtavan armon. Nyt tunnen surua, mutta se lievittyy vähitellen ja elämä jatkuu. Syyllisyys ja armo 22

25 Nuoria työssään kohtaavan ammattilaisen etiikka ja maalaisjärki Pia Saukkonen, pian arkki, nuorten tuettua asumista, Tampere Ihmissuhdetyöntekijöiden erikoistuminen, erilaisten palvelu- ja tukiverkostojen monipuolistuminen sekä yhteistyö ovat hienoja asioita silloin, kun ne toimivat. Ammatillisuus ja monialainen yhteistyö ovat asioita, joita pohdin usein töitteni lomassa. Ammattilaisuus ja erikoistuminen eivät saisi sokaista silmiämme niin, että ammattinimikkeen roolissa toimimme kuin kone, joka palvelee joustamatta systeemiä, ei nuorta. Toivottavasti ammattilaisuus ei tee meistä huippuosaajia, joiden näkökenttä kapenee näkemästä nuoren arjen kokonaisuutta tai muokkaa meistä ammattilaisia, jotka ovat neroja, mutta joiden elämänviisaus katoaa taivaan tuuliin. Haasteet nuorten arjessa ovat usein niin isoja ja monimuotoisia, ettei pelkkä ammattilaisuus riitä, vaan tarvitaan moniammatillisia osaajia. Osaajia, jotka ovat asemastaan ja koulutuksestaan huolimatta aitoja aikuisia, eivätkä niin sanottuja leipäpappeja. Aikuisia, jotka kykenevät tekemään työtään luovasti ja pitkäjänteisesti. Aikuisia, jotka osaavat yhdistää yksilön ja yhteiskunnan tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Aikuisia, jotka osaavat tarvittaessa joustaa, laventaa työkenttäänsä ja tehdä yhteistyötä keskenään kokonaisvaltaisesti nuoren tilannetta palvellen. Sellaisia tilanteita ei saisi syntyä, että nuori kokee olevansa flipperipallo, jota napsutellaan miten sattuu. Ei myöskään tilannetta, jossa kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä tai -vastuuta asioista, joita nuori ei vielä pysty hallitsemaan. Mahdottomia ei tietenkään kannata yrittää. Kukaan ei voi pedata valmiiksi toiselle hyvää elämää. Kuka hyvän elämän edes määrittäisi, sillä jokaisella on omanlainen polkunsa tässä maailmassa. Yhteistyössä ammattilaiset voivat kuitenkin tukea nuorta riittävän hyvän arjen rakentamisessa ja rutiinien hoitamisessa, jotta aikuiseksi kasvu ja itsenäistyminen helpottuvat. Monet nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tekevät hyvää ja tuloksellista työtä. Voisimmeko kuitenkin aika ajoin tarkastella tekemisiämme ja valintojamme yhteistyön, järjen käytön ja nuorten arjen näkökulmasta? Seuraava tarina tosielämästä herättää kysymyksen, millaisen mallin annamme nuorille asioiden hoitamisesta ja uskaltavatko nuoret opetella asioidensa hoitamista, mikäli se osoittautuu lähes mahdottomaksi kuten seuraavassa tarinassa. 23

26 Luukulta luukulle lääkärinlausunnon perässä Nuori Z. oli psykiatrian poliklinikan asiakas. Lääkäri kirjoitti hänelle sairaslomaa seitsemäksi kuukaudeksi. Kela myönsi lääkärintodistuksella sairaslomaa neljäksi kuukaudeksi, jonka jälkeen olisi toimitettava uusi lääkärintodistus sairauspäivärahan jatkumiseksi. Asian hoitaminen aloitettiin hyvissä ajoin, jotta sairauspäiväraha ei katkeaisi. Yritimme saada aikaa poliklinikan lääkärille siinä onnistumatta. Lopulta kävimme jättämässä poliklinikalle soittopyynnön. Lääkäri soitti nuorelle yhden kerran tavoittamatta tätä. Yritimme edelleen tavoittaa lääkäriä puhelimitse, mutta emme onnistuneet, joten jätimme poliklinikan lääkärille uuden soittotai ajanvarauspyynnön. Koska poliklinikalta ei kuulunut mitään, lähdimme soittoajalla käymään paikan päälle tavoittaaksemme lääkärin. Myöhästyimme viisi minuuttia, joten emme saaneet mahdollisuutta tavata lääkäriä. Käynnillä kuitenkin selvisi, ettei poliklinikan lääkäri kirjoittaisi todistusta, koska nuori oli aloittanut yksilöterapian. Kuulimme myös, että jatkossa lääke- ja todistusasiat hoituisivat terveyskeskuksen omalääkärin kautta. Lähdimme siis varaamaan aikaa omalääkärille. Aika lääkärille olisi järjestynyt viiden viikon päähän, joten päätimme yrittää päivystysaikaa sairaanhoitajan kautta. Terveydenhoitaja tulosti nuoren papereista lääkärinlausunnon koskien koko sairausloma-aikaa. Ihmettelimme, eikö lausunto koskaan ollut mennyt Kelalle? Kävimme viemässä lausunnon Kelaan, jolloin selvisi, että juuri kyseisellä lausunnolla sairasloma oli myönnetty neljäksi kuukaudeksi. Jatkoa varten tarvittaisiin uusi lausunto erikoislääkäriltä, ei terveyskeskuslääkäriltä! Siispä takaisin psykiatrian poliklinikalle asiaa selvittämään. Lisäongelmia aiheutti se, että sairausloman ensimmäisen kerran kirjoittanut lääkäri ei enää työskennellyt poliklinikalla. Välitimme asiamme jälleen lääkärille. Toiveemme oli, että lääkäri kirjoittaisi lausunnon edellisen lausunnon perusteella, olihan sairausloma alun perin kirjoitettu seitsemälle kuukaudelle ja tilanne muuttumaton. Mikäli ehdotus ei sopisi, toivoimme, että lääkäri varaisi nuorelle ajan asian eteenpäin viemiseksi. Seuraavaksi nuori sai poliklinikalta tekstiviestin: Lausuntoa ei voida kirjoittaa, koska nuori on jo uloskirjoitettu poliklinikalta. Tarvitaan uusi lääkärin lähete poliklinikalle. Jälleen varaamaan aikaa omalääkärille. Tässä vaiheessa lääkärin aika olisi mennyt jo kesäsulun tuolle puolen parin kuukauden päähän, joten päätimme jälleen yrittää sairaanhoitajan kautta päivystysaikaa. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut jonottaa terveydenhoitajalle, koska ajanvarauksessa oli virkailija, joka ymmärsi tilanteen ja antoi nuorelle päivystysajan seuraavalle viikolle. Omalääkäri lupasi tehdä lähetteen poliklinikalle. Pyysimme, että lähetteessä voisi esittää toiveen pikaisesta asian käsittelystä, jotta sairauspäiväraha ei katkeaisi. Seuraavalla viikolla nuori sai poliklinikan lääkäriltä kirjeen. Sairausloman peruste ei voi olla sairauspäivärahan katkeaminen. Ole hyvä ja ilmoittaudu työnhakijaksi! Tässä vaiheessa siirsimme asian hoitamisen nuoren sosiaalityöntekijälle toivoen, että tämä farssinomainen rutiiniasian hoitaminen saataisiin asialliseen päätökseen. Loppujen lopuksi asia jäi ratkaisemattomaan tilaan. Nuorelle kokemus oli turhauttava ja päällimmäiseksi jäi tunne, että aivan sama hoitaako asioitaan vai ei, kun niihin ei välttämättä pysty vaikuttamaan. 24

27 MUN MESSI: Kunnioittaa kaikkien arvoja Ei tuputa Hengahdystauko Antaa aikaa Hyvaksyy sellaisena kuin olen 25

28 Tietoa Messinpajasta Mikä Messinpaja? Matalan kynnyksen pajapalvelu tukea tarvitseville nuorille. Osoitteessa Satakunnankatu 31 G, Tampere. Toiminut tammikuusta 2009 alkaen. Nuoria pajalle ohjaavat 2. asteen oppilaitokset, nuorisopsykiatria, mielenterveystoimistot, TE-toimisto ja lastensuojelu. Pajalle voi tulla myös omaehtoisesti. Pajakausi alkaa syyskuussa ja loppuu toukokuun lopussa. Tarjoaa kodinomaisen ja turvallisen ympäristön, avoimen ja lämpimän ilmapiirin. Henkilökunnassa kolme opettajaa/ohjaajaa ja paja-avustaja. Rahoitus ja toiminnan kustannukset Rahoittajina RAY, Pohjanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki toiminnan vuosikustannukset olivat euroa. Yhden pajapäivän kustannukset ovat 85 euroa. Pajan asiakkaat Vuosittain reilut 30 nuorta, vuotiaita. Nuoret pääosin Tampereelta. Muita nuorten kotikuntia Kangasala, Orivesi, Nokia ja Lempäälä. Pajalle tulevan nuoren koulu tai opiskelu keskeytynyt tai hidastunut, motivaatio ja arjen hallinta on kateissa. Pajajaksojen pituudet vaihtelevat muutamasta viikosta yhteen tai kahteen lukuvuoteen. Nuori laatii henkilökohtaisen tavoitesuunnitelman, jonka toteutumista seurataan. 26

29 Periaatteet ja tavoitteet Kokonaisvaltaisuus: ihminen nähdään fyysis-psyykkis-hengellisenä olentona. Keskitytään nuoren oppimisvalmiuksien kehittymiseen ja voimavarojen palautumiseen. Luodaan onnistumisen kokemuksia. Harjaannutetaan opiskelu- ja sosiaalisia taitoja. Saadaan ystäviä ja hyväksymisen kokemuksia. Kasvatetaan itsetuntemusta ja -luottamusta. Tuetaan elämänhallintaa. Autetaan itsenäistymään. Etsitään onnellisuuden ja elämän merkityksellisyyden kokemuksia. Messinpajan arki Ohjattua ryhmätoimintaa, tarvittaessa yksilöohjausta. Mahdollisuus keskustella mistä tahansa. Pajatoiminnan määrä 20 tuntia viikossa. Lisäksi mahdollisuus ryhmäliikuntaan 2 tuntia viikossa. Lukujärjestyksessä: keskustelua, yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelua, kädentaitoja, teemoja, liikuntaa, taidetta ja kulttuuria, minä-tehtäviä, ruuanlaittoa, hiljentymistä ja rentoutumista. 27

30 MUN MESSI: Toivottaa aina tervetulleeksi Ei tuomitse Keskittyy tulevaisuuteen Kasittelee menneita asioita Mahdollisuus hyvaksya itseni 28

31 Puolikielisenä Suomessa on pulassa. Paluumuuttaja voi osata puhua montaa kieltä, mutta ei yhtäkään niin hyvin, että sillä pystyisi opiskelemaan ja selviytymään kirjallisista tehtävistä. Jää huomaamatta, että edes oma äidinkieli ei suju, kun ei ole koskaan opiskellut sillä kielellä ja perehtynyt sen kielioppiin ja kirjoitusasuun. Kielen rakenne ei hahmotu, jos ei ole opiskellut minkään kielen kielioppia. Kun vielä perhe asettaa kovat vaatimukset ja muut sisarukset ovat hyvin akateemisia, ponnistelu vie voimat. Epäonnistumisen tunne on suuri ja siihen liittyy vahvaa häpeän tunnetta ja huolta omasta tulevaisuudesta. Eri kulttuurissa kasvaneelle tytölle uusi ajatus on sekin, että tytön pitäisi ansaita elantonsa omalla työllään. Tieto voi olla vapauttava, mutta myös hyvin vaativa ja stressaava. Turvaa ei tule mistään. Koulun keskeytymisen jälkeen pajalle päätynyt tyttö koki, että hänen tuli ansaita perheensä rakkaus ja kunnioitus selviämällä opinnoistaan. Häntä syytettiin avoimesti laiskaksi ja luuseriksi. Elämässä sattui samaan aikaan myös muita vastoinkäymisiä ja paluumuuton aiheuttama kulttuurisokki painoi päälle. Tyttö masentui syvästi. Oivallus Ohjauksessa tyttö koki oivalluksen. Hän on arvokas omana itsenään ja häneltä voin odottaa vain hänelle itselleen sopivia asioita, masentuneena ei niitäkään täydellä teholla. Ihmisen arvo ei ole suorittamisessa, vaan jokainen on tärkeä ja arvokas, vaikka ei tekisi mitään. Oivallus oli ratkaiseva käännekohta. Se toi tullessaan valtavan helpotuksen ja keikautti tekemisen motiivit päälaelleen. Levosta käsin oli helpompi jatkaa, sillä voimavarat suuntautuivat oikeisiin asioihin. Opinnot tulivat suoritettua peruna kerrallaan innostuksen vallitessa. Nyt tytöllä on tutkintotodistus taskussaan, hän on perustanut perheen ja kotoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että kokee itsensä tyytyväiseksi. 29

32 Messinpaja Tampereella on auttanut, ohjannut ja kannustanut nuoria kohta viiden vuoden ajan. Tämän julkaisun sivuilla tutustut eri näkökulmista kirjoitettuihin teksteihin pajatoiminnasta, pajan tarpeellisuudesta ja yhteiskunnasta pajan ympärillä. Nuorten selviytymistarinoissa konkretisoituu se miten tärkeäksi Messinpajan palvelu koetaan. Nuorille palvelut ovat ihmisiä ja kohtaamisia. Julkaisu on kertomus niistä molemmista.

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot