Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / /2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / /2010 s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

2 Uutisia syksyltä 2010 Nauru raikui Elojuhlissa Pekka Elomaa Porvoon asumispalveluiden ryhmäkoti 10 vietti viisivuotissyntymäpäiviä perjantaina 3.9. Elojuhlien merkeissä. Kutsuimme juhliin asukkaiden omaisia ja ystäviä. Paikallinen yhtye oli soittamassa. Juhlissa raikui nauru ja musiikki. Asukkaiden omia ohjelmia oli hauska seurata, kertoo toimintayksikön esimies Susanna Kortelainen. Elojuhlien tärkein asia oli yhdessäolo, hyvä ruoka ja hauskanpito. Ryhmäkoti 10:ssä on kuusitoista asuntoa. Viisi asukasta asuu Tähkämäessä, jonka toiminta on suunnattu ikääntyville kehitysvammaisille. Viisi nuorta aikuista asuu vuoden alussa käynnistetyssä Sateenkaaressa, jonka toiminta painottuu autismikuntoutukseen. Kuudella itsenäisesti asuvalla nuorella henkilöllä on koti ryhmäkodin välittömässä läheisyydessä. Aluksi ryhmäkoti perustettiin yhteisprojektina Porvoon kaupungin kanssa ja samassa yhteydessä oli myös dementiaa sairastavien vanhusten yksikkö, Susanna Kortelainen kertoo. Porvoon kaupungin dementiayksikkö lakkautettiin viime vuoden lopussa. Eteva sai tällöin koko talon itselleen ja Sateenkaari pääsi käynnistymään. Taloon on tullut paljon elämää ja vilskettä nuorten myötä, Susanna Kortelainen kertoo. Elojuhlan elävyys oli yksi esimerkki uusista mahdollisuuksista. Yhden asukkaan omainen esittikin toiveita, että olisi enemmän yhteisiä iltoja. Toivotinkin heidät tervetulleiksi johonkin meidän asukasiltaamme, jotka pidetään maanantaisin. He voivat sinne tuoda toiveita yhteisistä illoista ja aiheista, Susanna Kortelainen toteaa. Tanssimassa Tuomas ja ohjaaja Kirsi, taustalla näkyy yhtyeen laulaja Anna Lehtonen ja hanuristi Petri Lipponen. Pertti Kurikan Nimipäivät esiintyi Hampurissa. Pertti Kurikan Nimipäivät levytti Vuonna 2009 perustettu Pertti Kurikan Nimipäivät on noussut oman tyylilajinsa kärkinimien joukkoon. Hitiksi noussut kappale Kallioon on soinut radioasemilla tiuhaan. Lokakuussa yhtye vieraili Saksassa Hampurissa viiden keikan klubikiertueella. Elokuvaryhmä taltioi yhtyeen lokakuun alussa tekemän Saksan kiertueen vuonna 2011 julkaistavaa dokumenttielokuvaa varten. Pertti Kurikan Nimipäivien ensimmäinen levy julkaistiin marraskuussa Punk-kulttuurin mukaisesti levy julkaistiin ainoastaan 7-tuumaisena vinyylilevynä. Levy sisältää kolme kappaletta Pertti Kurikan Nimipäiviltä sekä kolme kappaletta Kakkahätä 77 -bändiltä. Suomen lisäksi levy tullaan julkaisemaan Saksassa. Yhtyeen keikkoja voi seurata osoitteessa Mäntymäen kotien tupareissa oli tungosta tiina roikonen Mäntsälän asumispalveluiden Mäntymäen Eerikin ja Mäntykodin tupareissa ja kodinsiunaamisessa oli vierasta. Tunnelma oli siis lämmin elokuisen syksyisestä säästä huolimatta. Asukkaat ovat nyt asuneet yksitoista kuukautta uusissa kodeissaan. Ja kaikki on sujunut hyvin. Eerikin ja Mäntykodin asukkaat ovat kotiutuneet. On syntynyt uusia ystävyyksiä. Henkilökunta on tyytyväinen työskentelyolosuhteisiin, toteaa toimintayksikön esimies Nina Saastamoinen. Moni asukkaista muutti elämänsä ensimmäisen kerran vastarakennettuun, uuteen kotiin. Asukkailla oli mahdollisuus valita huoneensa seinän väritykset. He kävivät myös mittailemassa ikkunoita, leveyksiä ja pituuksia, jotta mahdolliset uudet ja vanhatkin huonekalut mahtuisivat uuteen kotiin, Nina Saastamoinen kertoo. Olen iloinen, kun sain olla mukana Mäntymäen valmisteluissa ja asukkaiden kanssa suunnittelemassa heidän viihtyvyyttään. On hienoa nähdä se ilo, mitä uuteen kotiin pääseminen on heille merkinnyt, Nina Saastamoinen kertoo. Mäntymäen Eerikki ja Mäntykoti Mäntymäen Eerikki ja Mäntykoti nousivat tontille, jossa aiemmin toimi kunnan lastenneuvola. Talo oli jo mennyt huonoon kuntoon ja se purettiin. Kuntayhtymän hallitus päätti maaliskuussa 2006 Mäntymäen hankkeen tilauksesta. Tavoitteena oli rakentaa Mäntsälään uusia asuntoja. Tilaajana oli Uudenmaan Vammaispalvelut, joka on Etevan tytäryhtiö. Mäntymäelle tuli 17 asuntoa. Muuttamaan päästiin tammikuussa Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit oy. Leena Halonen iloitsi tavatessaan nuoruutensa perhehoitokodin perheenjäseniä. 2 Eteva

3 Uutisia syksyltä 2010 Yhdessä tehden -näyttely Ahtialassa Maalauksia, puutöitä, kankaanpainanta- ja huovutustöitä ja muita käsitöitä on esillä Ahtialan toimintakeskuksen liikuntasalissa kello Töitä ovat tehneet Ahtialan toimintakeskuksen, Päijät-Hämeen liikkuvan päivätoiminnan sekä Nastolan liikkuvan päivätoiminnan asiakkaat. Suurelta osin työt ovat vaikeimmin vammaisten tekemiä. Muutamia jouluisia tuotteita on tarjolla myös myyntiin. Avajaispäivänä perjantaina on avoinna myös työtoiminnan ryhmän itse pyörittämä Minnin baari, josta voi ostaa pientä purtavaa. Tuija kala-harman Virvelinranta on avoin kaikille Virvelinrantaan Vanajaveden rannalle on noussut vanhan puutarhurin talon lähistölle neljä uutta rakennusta, joissa on vilkasta toimintaa. Virvelinrannan omistaa Hämeenlinnan kaupungin ja Eteva kuntayhtymän yhteinen kiinteistöyhtiö, kertoo toiminnanjohtaja Päivi Veikkola. Päätalon alakerrassa on Hämeenlinnan kaupungin päivätoimintakeskus sekä sadalle henkilölle mitoitettu juhlasali sekä ruokasali. Kaikki tilat ovat esteettömiä. Toisessa kerroksessa on tarjolla musiikkihuone, kädentaitojen tila, aistihuone, kylpyläosasto ja neuvottelutila. Näitä tiloja voivat vuokrata vaikkapa työyhteisöt tai mitkä tahansa ryhmät, Päivi Veikkola toteaa. Miltä kuulostaisi kevättalvinen kehittämispäivä ruokailuineen? Sen jälkeen voisikin siirtyä aistihuoneen elämyksiin ja kylpylään, jossa on höyry- ja tavallinen sauna sekä kaksi poreallasta. Tiloja tukikeskukselle, opiskelijoille ja yhdistyksille Alueen kolmessa muussa rakennuksessa käynnistyi toukokuussa Etevan Hothat-tukikeskuksen toiminta. Haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisen henkilöiden ja heidän läheistensä tukemiseen tarkoitetun tukikeskuksen paikat täyttyivät heti. Keskus muutti Virvelinrantaan Lammilta. Se tarjoaa palveluita sekä Eteva kuntayhtymän omien kuntien alueilta tuleville asiakkaille että Etevan alueen ulkopuolellakin asuville sopimuksen mukaan. Vuodenvaihteessa Virvelinrannassa käynnistyy Kiipulan ammattiopiston jatko-opiskelijaryhmän opetus. Vanha puutarhurin talo on kunnostettu ja se on vuokrattu Hämeenlinnan kehitysvammaisten tuki ry:lle. Yhdistys voi vuokrata edelleen tiloja muille kolmannen sektorin toimijoille. anne ikonen Päivi Paajanen ja Pekka Lautaniemi ja ryhmässä yhteistyössä tehty lankahuovutustyö. Virrenkulmaan asetuttiin taloksi Tule mukaan Kettukin taidekursseille Kettuki-keskus järjestää kehitysvammaisten ryhmille tilauksesta lyhytkestoisia taidekursseja. Hämeenlinnan Verkatehtaalla ARXtalossa sijaitsevista taideopetustiloista löytyy valmiina kaikki taidekurssilla tarvittava välineistö. Kaikilla opettajillamme on pitkäaikainen kokemus kehitysvammaisten taideryhmien ohjaamisesta. Kurssit ja niihin liittyvä päiväohjelma räätälöidään saapuvan ryhmän toiveiden mukaisesti. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Esa Vienamo, p , Keravalla sijaitsevassa uudessa Virrenkulman asumisyksikössä perehtyminen alkoi jo ennen kuin asukkaat muuttivat taloon. Ensimmäisenä oli työnohjaajan koulutuspäivä, esimies Heidi Mäkisalo kertoo. Päällimmäiseksi jäi mieleen tassuttelu, ohjaaja Maarit Hytönen hymyilee. Ja se on edelleen käytössä kotona, ohjaaja Raili Hamarus lisää. Tassuttelun avulla uusi, toisilleen täysin tuntematon työyhteisö harjoitteli oman kehon tuntemusta ja hallintaa rentouttavalla tavalla. Työnohjauspäivässä harjoiteltiin monin tavoin ennakkoluulotonta kohtaamista sekä henkilöstön että asukkaiden kesken. Perehdytystä tarvittiin arkisempiinkin asioihin, kuten kehitysvammojen ilmenemiseen, alkusammutukseen, Efficajärjestelmän käyttöön ja Eteva kuntayhtymän toimintaan. Asukkaiden kohdalla perehtyminen alkoi henkilökohtaisilla, toiveita ja odotuksia kartoittavilla YKS-keskusteluilla jo ennen muuttoa. Asukkaat muuttivat Virrenkulmaan muutaman asukkaan ryhminä, jolloin koko talo ei täyttynyt kerralla. Meidän työmme muuttuu koko ajan, koska asukkaidenkin elämä muuttuu itsenäistymisprosessin aikana. Kenelle tahansa on hurja muutos irtautua lapsuudenkodista. Erityinen muutos se on, kun ihmisellä on vaikeuksia hahmottaa ympäristöä tai ihmisiä, Heidi Mäkisalo pohtii. Syksyn aikana virrenkulmalaiset ovat osallistuneet Etevan omiin koulutuksiin, kuten YKS-koulutukseen ja AVEKKI-koulutukseen suojatoimenpiteisiin liittyen sekä kinestetiikkakurssille, joka käsitteli läsnäoloa ja koskettamista hoitotilanteissa. Teksti: Arja Liinamaa Virrenkulman asumispalveluyksikkö, Kaskelank. 1 2, Kerava Ryhmäkoti perushoidollista tukea tarvitseville, jokaisella oma huone, kylpyhuone ja WC Ryhmäkoti autismikirjon henkilöille, jokaisella oma huone, kylpyhuone ja WC 6 rivitaloyksiötä itsenäisempään asumiseen kykeneville Yhteensä 18 asukkaalle Valmistui Eteva 3

4 1/2010 Tässä numerossa Uutisia syksyltä 2010: Porvoon ryhmäkoti 10, Mäntymäen Eerikki ja Mäntykoti, Virvelinranta ja Virrenkulma Markku Niemelä: Tavallista elämää tuettava David Jameson: Hyviä kokemuksia Keyringistä Poimintoja Tilaajapäivän työpajoista Tilaajapäivän osallistujien gallup Oili Sauna-aho: Diagnooseista yksilöllisyyteen Pirkko Autio: Tikkarellissa voi vaikuttaa Riitta Oksa: Avotyönohjaajan tulee tarpeettomaksi Katja Salmi ja Tarja Roponen: Aistiyliherkkyys Miia Koski: Kaste-hanke kehittää palveluja Gallup nuorten aikuistumisesta Markku Niemelä: Etevan palvelut linjattiin Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti Päätoimittaja Markku Niemelä, Eteva Toimitussihteeri Tiina Roikonen, Eteva Toimitus ja taitto Medita Communication Oy, Tuottaja Arja Liinamaa, p arja.liinamaa@medita.fi Ulkoasu Pekka Sell Painos 3000 kappaletta Esa Print Oy, Lahti Sähköposti Etevassa työskenteleville: etunimi.sukunimi@eteva.fi Eteva kuntayhtymä on 50 kunnan omistama, Suomen suurin vammaispalvelujen tuottaja. Etevan jäsenkuntien ja palvelujen kartta löytyy tämän lehden takasivulta. Eteva tarjoaa asumispalveluja, perhehoitoa ja työ- ja päivätoimintapalveluja erityisesti paljon apua tarvitseville henkilöille, kriisi- ja kuntoutuspalveluja erityisesti kehitysvammapsykiatrisiin tarpeisiin sekä asiantuntijapalveluja kouluille, perusterveydenhuoltoon, asumispalveluihin ja työ- ja toimintakeskuksiin. Kommentti Tavallista elämää tuettava Lapsuuden ongelmat usein vaikeutuvat vanhemmiten. Toisaalta lapsuudessa saatu apu kantaa hedelmää. Ymmärrettävää on, että perheiden tukeminen saa heidät jaksamaan paremmin kasvatustyössään. Ennaltaehkäisyn hyödyistä on suunnaton määrä tietoa kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloilla. Miksi silti mieluummin panostetaan vaurioiden korjaamiseen ja jälkien paikkaamiseen? Esimerkiksi vaikeavammaisen lapsen tilanteen pitää usein ensin kriisiytyä, jotta apua saa. Rahan niukkuuden takia tarvitaan viisaita, tietoon perustuvia ja vaikuttavia toimintatapoja. Ilman niitä ajaudutaan kriisivetoisiin toimintatapoihin. Tavanomaiset lähi- ja peruspalvelut ovat erityisen tärkeitä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Päivähoito ja koulu ovat todellisia kuntoutuskeskuksia, jos vammaisilla lapsilla ja nuorilla on niissä yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet. Harrastukset, liikunta- ja kulttuuritoiminnot ovat tehokas kanava kiinnittyä kotiseudun elämään ja ihmissuhteisiin. Aktiivinen arkielämä on parasta kuntoutusta ja samalla ongelmien ennaltaehkäisyä. Eteva tukee erityispalveluna lähipalveluja valmiuksissaan. Joskus tulee tilanteita, joissa tarvitaan järeämpää apua. Erityispalveluiden resurssien avulla tuki voidaan tuottaa niin nopeasti ja niin yksilöllisesti, että käsillä oleva ongelma saadaan oikeasti käsitellyksi ja jatkohoito sovituksi. Ennaltaehkäisyn merkityksen näkee, kun miettii nyt erityisopetukseen siirtyvien lasten tulevaisuutta siihen saakka, kun he ovat eläkeikäisiä vuoden 2075 aikoihin. Kokoaikaiseen erityisopetukseen nimittäin tätä nykyä on Suomessa siirretty lähes 10 prosenttia koulua käyvistä lapsista. Mikäli nämä nuoret jäävät erityisopetuksen ja -ammattiopetuksen jälkeen työttömiksi kotiin pelaamaan tietokonepelejä, pelitaidon ohella tulee varmastikin hankituksi melkoinen tukku tukiresursseja vaativia ongelmia 60 vuoden aikana. On järjestettävä lisää yhteyksiä erityisopetuksen, tukipalvelujen ja työelämän välille. Tuttuja rakenteita on uskallettava muuttaa, jotta tukea tarvitsevat nuoret aikuiset pääsevät osalliseksi myös tavallisen työnteon ilosta. Markku Niemelä, Etevan toimitusjohtaja 4

5 Tilaajapäivät 2010 Keyringmalli antoi ajatuksia Etevan yhteistyökumppaneille vuosittain järjestettävä Tilaajapäivä alkoi tänä vuonna aluejohtaja David Jamesonin puheenvuorolla, jossa hän kertoi Englannissa syntyneestä kehitysvammaalan toiminnasta. Keyring-toiminnassa syntyy verkostoja. Verkosto koostuu esimerkiksi yhdeksästä kehitysvammaisesta henkilöstä, jotka asuvat omissa asunnoissaan, kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Keyring ei omista asuntoja, vaan asukkaat asuvat itse hankituissa asunnoissa. Taustalla voi olla sosiaalisia perusteita, palveluntuottajia tai ehkä vanhemmat ovat ostaneet asunnon nuorellensa tai asunto on yksityiseltä vuokrattu. Verkoston keskellä asuu tukihenkilö, jolle Keyring tarjoaa asunnon maksutta. Tukihenkilön tehtäviin kuuluu auttaa Keyringin jäseniä tutustumaan asuinalueen mahdollisuuksiin ja toimimaan uudessa ympäristössä sekä tutustumaan toisiinsa. Esimerkiksi Lontoon alueella on noin 40 verkostoa. Malli toimii myös maaseudulla esimerkiksi 4-5 asunnon verkostoina, David Jameson kertoo. Tuki on joustavaa Verkoston jäsenet tapaavat säännöllisesti viikottain. He tukevat jokainen toisiaan. Lisäksi vapaaehtoinen työntekijä ja kaupungin palvelut järjestävät erikoistuneempaa tukea. Periaate on, että tuki annetaan silloin, kun henkilö sitä tarvitsee. Esimerkiksi joku ihminen voi saada kaikilta tukea 7 tuntia viikossa, mutta sitten meneekin kuukausi, ettei hän tarvitse tukea ollenkaan, David Jameson kertoo. Voimaantumista ja riskejä Keyring ei aseta tavoitteita asiakkaiden elämiselle vaan tukee ihmisiä siinä, mitä he itse haluavat saavuttaa elämässään. Pääperiaate on, että tukihenkilöt yrittävät olla astumatta kuvaan liian aikaisin. Silti he tukevat ihmisiä, jotta voivat tehdä oman näköisiä ratkaisuja. Tuemme riskin ottoa, annamme strategioita. Kerromme, miten asiat voivat mennä huonosti, mutta emme estä asioiden toteuttamista. David Jameson ja Stacey Bloomer tulivat Hämeenlinnan Verkatehtaalla pidetyille Tilaajapäiville kertomaan Keyringistä. Jameson korostaa, että kun ihmiset alkavat saavuttaa pieniä asioita, he voivat saavuttaa muutakin. Jos haaveena on saada oma perhe, niin ensin voi koettaa onnistuuko omassa kodissa asuminen, löytyykö työpaikka, löytyykö poika- tai tyttö ystävä, hän toteaa. Englannissa on yhä yleistä, että oppimisvaikeuksia omaavan äidin lapsi otetaan huostaan. Keyring on työskennellyt sen puolesta, että nämäkin vanhemmat voisivat pitää lapsensa perheessä tuen avulla. Toimimme koordinaattorina. Emme tuota lastensuojelupalveluita mutta kokoamme niitä käyttäjille, David Jameson sanoo. Taidot käyttöön Jokaista verkoston jäsentä pyydetään jakamaan taitojaan ja kokemuksiaan muille. Jos joku osaa käyttää supermarkettia, hän näyttää toiselle miten se tapahtuu. Joissakin verkostoissa tuki on niin vahvaa verkoston sisällä, että sieltä voisi jopa tukityöntekijän ottaa pois, Jameson toteaa. Useilla ihmisillä on jokin lahja, jota he voivat käyttää toisten iloksi. Jossain Keyringin verkostossa toimii henkilö, joka osaa imitoida Elvistä. Hänen paikkansa on tilaisuuksien viihdyttäjänä. Toinen osasi kasvattaa kasveja: niinpä >>> Keyring on vastaus seuraaviin väittämiin: Ihmiset haluavat oman kodin Ihmiset haluavat tehdä valintoja ja ottaa vastuuta omasta elämästään Ihmiset haluavat henkilökohtaistettuja itselleen sovitettuja palveluita Ihmiset haluavat ystäviä Ihmiset haluavat olla osa heitä ympäröivää yhteisöä Ihmiset haluavat olla turvassa Keyring-jäsenet ovat: vanhempia, hengenpelastajia, puolisoita, lahjakkaita artisteja, hyviä naapureita, autonkuljettajia, vapaaehtoisia, puheenjohtajia, hyviä työntekijöitä, maratonjuoksijoita määrittelevä tekijä ei ole kehitysvammaisuus vaan se, mitä he voivat tehdä muiden hyväksi Eteva 5

6 Tilaajapäivät 2010 >>> verkosto perusti kasvimaan ja myy nyt sieltä saatua satoa torilla. Yksi tavallisimmista pelon aiheista on kehitysvammaisen ihmisen muuttaessa omaan kotiin, että hän kärsii yksinäisyydestä. Verkosto tarjoaa emotionaalista ja käytännöllistä tukea. Lisäksi tehdään asioita yhdessä, kuten kokoonnutaan kahville tai pubiin, Jameson kuvaa. Verkoston jäseninä on myös jopa ympärivuorokautista apua tarvitsevia ihmisiä. He saavat perustukipalvelunsa muualta, sosiaalinen puoli tulee Keyringiltä. Toiminta antoi itsetuntoa Stacey Bloomer ollut kaksi vuotta Keyringin jäsenenä. Toimin verkostoni alue-edustajana ja myös oman alueen edustajana kansallisessa verkostossa, hän kertoo. Toiminta tarjoaa paljon sosiaalisia tapahtumia. Lisäksi se tuo tietoa ja mahdollisuuksia osallistua. Verkostot toimivat myös edunvalvojina vammaispalveluja järjestäville tahoille. Keyringillä on myös oma lehti. David Jameson kertoo, että Keyringin rooli epäkohtien parantamisessa on merkittävä. Muutama verkoston henkilö joutui pidätetyiksi ja heitä kohdeltiin hyvin huonosti poliisiasemalla. Verkoston edustajat menivät tukityöntekijän ja valitusviranomaisen kanssa tekemään valitusta. He päätyivät mukaan kansalliseen työryhmään, missä mietittiin pidätettyjen ihmisten kohtelua laajemminkin. Staceylle Keyring-toiminta on antanut itsetuntoa ja elämäniloa. Ennen kuin tulin Keyringiin, asuin vanhempieni kanssa. Sitten alueellinen sosiaalityöntekijä ja Keyringin ihmiset tulivat tapaamaan minua ja kysyivät, mitä haluan elämältä ja mitä tukea tarvitsen, hän kertoi. Keyringin avulla hän onnistui hakemaan oman asunnon. He auttoivat suunnittelemaan muuttoa. Keyring auttoi asettumaan omaan elämään ja löytämään ystäviä. On tullut itsetuntoa, kun olen saanut vastuuta ja mahdollisuuksia tukea muita jäseniä, hän kertoo. Olen innostunut vertaistukityöntekijänä toimimisesta ja saanut koulutusta siihen tehtävään, hän kertoo. Keskustelua Keyring-mallista Mistä Keyringin rahoitus tulee? 85 prosenttia rahoituksesta tulee asiakkaiden kotikunnilta. Lisäksi on erilaisia tukirahastoja. Millainen organisaatio Keyringillä on? 80 ihmistä ympäri maata työskentelee Keyringille, vapaaehtoisia on yli 100. Keyring antaa heille asunnon niin kauan kuin he toimivat tukihenkilöinä. Sen lisäksi he voivat toimia esimerkiksi osa-aikatöissä. Osalla asiakkaista on käytössä henkilökohtainen budjetti, jonka puitteissa he voivat itse päättää mistä palveluja ostavat. Miten aloitatte verkoston? Lähestytään paikallista sosiaalialan viranomaista. Jos hän on myöntyväinen, kysytään, ketkä voisivat olla mahdollisia muuttajia verkostoon. Sitten alamme selvittää muita ehtoja. Yleensä vapaaehtoistyöntekijä muuttaa ensimmäisenä. Keskustelua työpajoissa Palvelutarpeen arviointi Oili Sauna-aho Työpajassa Oili Sauna-aho esitteli pilotoinnissa olevaa Supports Intensity Scale (SIS)-menetelmää, jolla arvioidaan tuen ja avun tarvetta henkilöllä. Käytiin vilkasta keskustelua palvelutarpeen arvioinnista eri kunnissa. Suurin haaste ovat asiakkaat, jotka ei pysty itse ilmaisemaan itseään. Tarvitaan monenlaista tietoa ja prosessia jotta asiakkaan ääni tulisi tosiaan kuuluviin. Poimintoja keskustelusta: Meidän kunnassamme on 350 kehitysvammaista, heistä yli 60 asuu omassa vuokra-asunnossa. Hyvä että tällaista on. Miten sitä meillä voitaisiin kehittää? On meillä toisia kehitysvammaisia saattajina ja saunottajina, mutta me maksetaan heille. Meillä pikkukunnassa seitsemänä päivänä viikossa kolmas sektori käy pitämässä asuntolassa toimintatuokioita. Asumisen uudet tukimallit Kristina Nousiainen ja Leena Lindström Poimintoja keskustelusta: Pitää sallia enemmän riskejä, mutta ei niin etteikö niitä mietitä etukäteen. Tulee mieleen henkisen tuen tarve kehitysvammaisen kohdalla, ryhmämuotoinen tuki ryhmäkodissa. Yksin asuminen ei kaikille sovi, täytyy olla konkreettista tukea. Meillä on vaan tämä yksin yksin -hokema päässä! Miksi ei voisi olla, että kaksi hyvää ystävää, miestä tai naista asuu yhdessä? Meillä tukiasunnoissa vietetään yhteinen ilta aina jonkun luona, yhdessä päätetään mitä tehdään. Leivotaan tai katsotaan leffaa. Vaati aluksi paljon tukea, mutta sitten he pitävät itse huolen, koska siitä tulee niin tärkeä juttu. Joskus itsenäisesti asuvien vanhemmat alkavat häärätä liikaa. Eivät voi jättää nuorta oman onnensa nojaan ja uupuvat sitten. Me päätettiin uudessa ryhmäkodissa toivottaa vanhemmat tervetulleiksi. Silloin he huomaavat, että siellä on kaikki hyvin ja syntyy luottamusta. Vanhemmat ovat meille tärkeä tuki. Mehän ei tunneta asiakkaita, kun he tulevat. Vanhempien kanssa rinki pitäisi rakentaa, että vanhemmatkin uskaltavat ottaa yhteyttä, jos on jotain kielteistä ja positiivista. Uudistuva palvelurakenne-työpaja Päivi Karvonen Puhuttiin kokemuksista ulkomailla sekä Hothat-järjestelmästä. Keskustelu oli leppoisaa, asiallista ja hyvän henkistä. Aika meni nopeasti. Mietittiin, missä meidän on onnistuttava yhdessä ja mitä meiltä kaikilta vaatii se, että tukikeskuspaikat saadaan riittämään. Onko työ- ja päivätoiminta tarpeellista Pirjo Strandèn-Bagans Keskusteltiin työ- ja päivätoiminnan tarpeellisuudesta ihmisoikeuksien ja tasa-arvon sekä yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Esimerkiksi vammaispolitiikassa on asetettu tavoitteeksi vammaisten henkilöiden sijoittuminen palkkasuhteiseen työhön. Mutta onko työtä? Todettiin, että on, esimerkiksi hoiva-alalla varmasti. Suomessa on 300 kehitysvammaista työntekijää tavallisessa palkkatyössä eli tässä asiassa on edistytty hitain askelin. Työtoimintaan toivottiin läpivirtaavuutta, sitä että asiakkaat liikkuisivat toimintakeskuksista eteenpäin ja palkkatyöhön. Työtoiminnan sisältöjä halutaan kehittää, jotta toiminta valmentaisi työelämään. Meillä on turhan korostuneena ajattelu, ettei minkäänlaisia riskejä oteta. tilaajapäivän tekstit Arja liinamaa kuvat Arja liinamaa ja jukka muukkonen 6 Eteva

7 Tilaajapäivät 2010 Tilaajapäivien kommentteja Aluejohtaja David Jameson, Keyring, Englanti: Olen käynyt esittelemässä Keyring-toimintaa myös Australiassa ja Saksassa. Irlannissa on alkamassa uusi projekti. Vaikutelma Suomesta on, että ihmiset haluavat palvelujen muuttuvan ja kehittyvän. On mielenkiintoista olla kehityksessä mukana. On tärkeää, että kaikilla on samat mahdollisuudet elämässään, mutta ei Englantikaan tässä suhteessa täydellinen maa ole. Ohjaaja Anne Vuorenpää, Peruspalvelukeskus Oiva, Päijät-Häme: Tilaajapäivän alussa Tom Pöysti piti oikein hyvän herättelypuheenvuoron. Hän toi rohkeasti esiin omaa elämänkaartaan ja herätti ajatuksia myös vammaisuuteen liittyen kommentoidessaan sitä, että vammaisten henkilöiden kanssa pitää voida liikkua missä tahansa kaupungin vilinässäkin, vaikka ihmisten asenteet voivat olla sitä vastaan. Susanna Hintsala Keyringin toiminnan lähtökohtana on erinomainen ajattelutapa, jossa uskotaan ihmisten voimavaroihin joka tasolla! Hyvää on sekin, että lähdetään liikkeelle normaalipalveluista, vaikka raha asettaakin haasteita. Ja meidänhän tulisi uskoa, että ihmiset haluavat olla hyviä naapureita toisilleen. Haluaisin Suomeen vastaavaa toimintaa, eihän siihen tarvita kuin muutama aktiivinen kunta ja vaikkapa Eteva voisi olla luomassa näitä verkostoja. Elina Antikainen Olin huhtikuussa Englannissa tutustumassa Keyring-toimintaan ja tuon käynnin tuloksena David ja Stacy nyt ovat täällä. Lähdimme sinne hakemaan hyviä ideoita, mutta emme silloin vielä arvanneetkaan, että juuri tämä toiminta olisi yksi niistä parhaista ideoista. Toivottavasti saamme aikaan vastaavaa toimintaa Suomeen. Palveluohjaaja Maritta Väisänen, Heinola Niin, Tom Pöysti käsitteli tosi hyvin tämän päivän teemaan liittyen tasavertaistamista. Me vammaisalalla työskentelevät yleensä kuvittelemme, että kaikki sulautuvat joukkoon vaikkapa Helsingin ihmispaljoudessakin, mutta kyllä asenteissa on vielä paljon tekemistä. Ohjaaja ja varajohtaja Petra Koivunen, Riihimäen kaupungin toimintakeskus Rivakka Tilaajapäivässä on saanut aistia uusia tuulia. Osittain Suomessa jo toimitaan samantyyppisesti, mutta Englannissa on vielä enemmän yhteisöllisyyttä. Olen menossa työpajaan onko työ- ja päivätoiminta tarpeellista. Etukäteen voin vain sanoa, että miksi ei olisi? Kaikki kehitysvammaiset kun eivät pysty työllistymään vapailla työmarkkinoilla, yhteiskunnan pitäisi muuttua todella paljon, jotta se olisi mahdollista. Vammaishuollon johtaja Anssi Kemppi, Hyvinkään kaupunki Tulin tapaamaan muiden kuntien edustajia sekä tutustumaan Etevan ihmisiin ja palveluihin. Pöysti herätti ajatuksia ja englantilaiset ravistelivat miettimään kriittisesti omiakin toimintatapoja. Työ- ja päivätoiminnan tarpeellisuutta pohtivasta työpaja on hengeltään hyvä. Ihmiset ovat virittäytyneet keskustelemaan. Avohuollon ohjaaja Anne Saaristo, Lohjan perusturva Päivän aloitusohjelma oli loistava ja Hämeenlinnan Verkatehdas tilana aivan ihana. Jonkin verran tiesinkin jo toimintamalleista, joita täällä on esitelty. On hienoa, että Etevalla on isona toimijana mahdollisuus kehittää toimintaa. Itse vedän vanhempainryhmää, pidän vertaistyön merkitystä tärkeänä ja Englannin malli oli siksikin puhutteleva. Näyttelijä Tom Pöysti avasi Tilaajapäivään osallistuneiden mielet räiskyvän humoristisella ja oivaltavalla puheenvuorollaan Eteva 7

8 Palvelutarpeen arviointi Diagnooseista yksilölliseen tukemiseen Etevan tärkeimpiä tulevaisuuden tehtäviä on löytää selkeät käytännöt palveluiden tarpeen määrittelyyn. Vammaisen henkilön tarvitsemia palveluita tuottavat kunnalliset, yksityiset, kuntayhtymät ja järjestöt.ystävillä, naapureilla ja omaisilla on oma merkityksensä tuen ja avun tarpeen arvioinnissa ja antamisessa. Siispä palveluja ja muuta tukea tulee määritellä mahdollisimman selkeillä tavoilla. Aiemmin palveluiden tarve on määritelty erityisesti vaikeammin vammaisten kohdalla diagnoosien perusteella: jos olet autistinen, tarvitset näin paljon apua, tällaisen asuinpaikan ja näin paljon ja tämänkaltaista lääkinnällistä kuntoutusta. Nykyisin olemme ymmärtämässä, että vaikuttavin tuki voi määräytyä vain vammaisen henkilön omista arjen tarpeista. Esimerkiksi Heikki Naapurille voi olla tärkeämpää saada apua siihen, että hän pääsee käymään ystäviensä luona viikottain kuin siihen, että koti tulee siivotuksi viikottain. YKS eli yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on tärkeä väline palvelutarpeen määrittelyssä. Kun vammainen henkilö tulee kuulluksi ja askeleet haaveiden toteuttamiseen ovat selvillä, toteuttamisen keinot voidaan selvittää yhdessä. Unelmat todellisiksi Joskus unelmat voivat tuntua epärealistisilta. Yhdessä löytyy usein keinoja päästä lähemmäksi niiden toteutumista. Joskus asiantuntijoiden tärkeiksi katsomat ja yksilön itsensä tärkeäksi kokemat asiat ovat ristiriidassa. Silloin on syytä puntaroida, mikä on oikeasti tärkeää henkilön kannalta ja löytää tasapaino näkemysten välillä. Aina yksilö ei vammansa vuoksi pysty itse kertomaan, miten häntä voisi tukea parhaiten. Tarvitaan erilaisia tapoja saada selville asiakkaan tarpeet ja arvioida toimintakykyä. Monet perinteisistä arviointimenetelmistä kuvaavat vain osaa tai osia henkilön toimintakyvystä. Tarvitaan tarkempaa tietoa vahvuuksista sekä tukea kaipaavista elämänalueista. Kuinka hyvin yksilö hallitsee ajan ja rahan käyttöä sekä liikkumista kodin ulkopuolella? Millainen on terveydentila sekä kyky tehdä päätöksiä ja huolehtia omasta turvallisuudesta? Riskit kuuluvat elämään. Myös vammaisella henkilöllä on oikeus tehdä virheitä ja oppia niistä. Tämä ei tarkoita heittelle jättämistä. Henkilön tulee ymmärtää tilanteen mahdolliset seuraukset. Päätös omasta toiminnasta on hänen omansa. Tuen ja avun tarve ei aina tarkoita palveluja Tuen tarpeeseen vaikuttavat henkilön tavoitteet, toimintakyky ja lähiympäristö. Pystyvätkö lähikaupan myyjät ymmärtämään hänen käyttämiään kuvia, pystyykö hän liikkumaan sähköpyörätuolilla kotonaan ja lähiympäristössä vai estävätkö ahtaus ja portaat sen käytön? Onko ystäviä, omaisia tai vapaaehtoisia, jotka avustaisivat häntä harrastuksien kanssa? Palvelu ei ole vastaus kaikkeen tuen tarpeeseen. Etevassa kokeillaan American Association of Intellectual and Developmental Disabilities -järjestön Supports Intensity Scales (SIS) arviointimenetelmää. Haastatellen vammaista henkilöä ja kahta hänet hyvin tuntevaa henkilöä käydään läpi kotielämä, yhteisössä toimiminen, elinikäinen oppiminen, työn tekeminen, terveys, sosiaaliset suhteet, asioiden ja etujen hoitaminen, turvallisuus sekä erityiset tuen tarpeet käyttäytymisessä ja hoidollisissa asioissa. Haastattelun pohjalta tehdään suunnitelma tuen ja avun tarpeesta ja sen järjestämisestä. Usein huomataan, ettei johonkin tarpeeseen ole palvelua näin syntyy ideoita uudenlaisista palvelumuodoista ja tuottajista. Amerikassa menetelmää käytetään apuna myös määriteltäessä henkilökohtaista budjettia. Suomessa ollaan vasta kokeilemassa henkilökohtaista budjetointia. Palvelutarpeen arviointimallin kehittäminen on yksi Etevan Vammaiskaste-hankkeeseen kuuluvista tavoitteista. Parin vuoden aikana on tarkoitus selkeyttää palvelutarpeen arviointia vammaisten henkilöiden, omaisten, kuntien, yksityisten palveluntuottajien sekä Etevan näkökulmasta. Teksti: Oili Sauna-aho Kuva: Jukka Muukkonen 8 Eteva

9 Tikkarelli Tikkarellissa asukas vaikuttaa, vaikka puhuminen olisi vaikeaa On hienoa, että lyhytaikais hoidossa kysytään lasten ja nuorten toiveita ja suunnitellaan toimintaa sen mukaan, eikä meidän vanhempien tahdon mukaan, toteaa hyvinkääläinen Pirkko Autio. Hänen 19-vuotias poikansa Konsta asuu lyhytjaksojensa aikana Etevan perhepalvelukeskuksen lyhytaikaishoidon yksikkö Tikkarellissa. Tikkarelli toimii Yhteinen elämä -projektin asiakaspalautejärjestelmän kehittämisen pilottiyksikkönä. Asiakaspalautetta tullaan keräämään laajasti lasten ja heidän vanhempiensa lisäksi kunnilta, asiakkaan verkostoilta kuten avoterapeuteilta, opiskelijoilta sekä henkilökunnalta. Konsta on yksi niistä asiakkaista, jotka kertoivat Tikkarellin palautematon avulla mielipiteensä osana Yhteinen elämä -projektia toteutetussa asiakaspalautekyselyssä. Tikkarellin palautekysymyksiin vastattiin sijoittamalla kyseistä asiaa esittävä kuva kangasalustalla joko tykkäämiskohtaan, inhoamiskohtaan tai välinpitämättömyyttä kuvaavaan välimaasto-kohtaan. Pilottivaiheessa haastattelijoina toimivat KEVA 09-linjan opiskelijat, jotka oli perehdytetty palautematon käyttöön. Kyselyn tulee olla näiden lasten ja nuorten kohdalla hyvin simppeli. Konstastakin tiedän, että häntä voi hyvin johdatella vastaamaan toivotulla tavalla, kun hänelle esittää monimutkaisen kysymyksen. Onko ruoka hyvää on niin selkeä kysymys, että sellaiseen Konsta varmasti vastaa juuri niin kuin ajatteleekin, Pirkko Autio sanoo. Mielipiteen oikeus kuuluu kaikille Osana Yhteinen elämä -hanketta kysytty asiakaspalaute vahvisti käsitystämme siitä, miten tärkeää asiakkaan mielipiteen kuuleminen on. Etenkin puhumatonta asiakasta haastateltaessa ei voi olla aistimatta riemua siitä, miten tärkeänä asiakas kokee kuulluksi tulemisensa ja sen, että työntekijät haluavat laajemminkin selvittää hänen mieltymyksiään niillä keinoilla, jotka puhumattoman asiakkaan kohdalla ovat mahdollisia. Koska puhumaton asiakas jää monesti mielipiteineen puheella itseään ilmaisevan ihmisen varjoon, pidämme asiakaspalautejärjestelmän kehittämistä tärkeä nä osana asiakkaiden yhtäläistä kuulluksi tulemista ja palvelujen kehittämistä entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Pirkko Autio toteaa, että tavallisestikin lapset ja nuoret perheissä kertovat, mikä heitä innostaa ja mikä ei. Ja vanhemmat ottavat mielipiteet huomioon, ainakin tiettyyn rajaan saakka. Kun toimintaa lyhytaikaishoidossa mietitään lasten mieltymykset huomioon ottaen, voitaisiin ehkä muodostaa pienryhmiä kyselyn tulokset huomioiden, hän ehdottaa. Tilapäishoito antaa levähdystauon omaiselle. Samalla se osallistuu yhteistyössä perheiden ja kuntoutustyöntekijöiden kanssa toteutettavaan asiakkaan arjen kuntoutukseen. Tikkarellin henkilökunta saa jatkuvasti tietoa ja perehdytystä esimerkiksi asiakkailla käytössä olevista apuvälineistä, kommunikoinnista ja liikkumisesta. Lisäksi asiakkaille järjestetään kuntoutukseen liittyvää toimintaa kuten virkistystä ja teatteriyhteistyötä. Konsta Autio kuuluu niiden noin kahdenkymmenen suomalaisen joukkoon, joilla on todetty perinnöllinen aineenvaihduntasairaus ASA-uria. Konstalla on myös vaikeamuotoinen epilepsia ja itse sairauteen liittyy monenlaisia hoitotarpeita. Lyhytaikaishoito Tikkarellissa on toiminut oikein hyvin, meillä vanhemmilla on ollut turvallinen olo, koska Tikkarellista otetaan hyvin herkästi meihin yhteyttä, jos heille tulee lääkitykseen, ravintohoitoon tai Konstan vointiin liittyviä kysymyksiä, Pirkko Autio kertoo. Tuusulanjärven miljöössä on erittäin hyvät ulkoilumahdolisuudet. Konstakin saa viedä kesällä laiduntaville lampaille leipää ja jaksoilla muutenkin touhutaan kaikenlaista mukavaa, hän jatkaa. Konsta osallistuu myös perheen yrityksen toimintaan. Lauantai-aamuisin Konsta laittaa äidin kanssa leipäosaston kuntoon. Työn mielekkyys menee varmasti tykkäämis kohtaan, äiti Pirkko Autio toteaa. Pirkko Autio Eteva 9

10 Elämää r yhmäkot i Nekassa Hyvinvointi on tärkeintä Sosiaalisuus ja sanat jäivät, vaikka Markku menetti liikunta- ja nielemiskykynsä. Vuoteen 2007 saakka Markku Pursiainen asui kotona ja työskenteli Järvenpään kaupungilla puutarhatöissä ja oli pidetty työtoveri. Hän hoiti kaupassakäynnit ja muut asioinnit mallikkaasti ja harrasti jääkiekko-otteluissa käyntiä. Koulunsa hän oli käynyt Urheilukadun apukoulussa. Sitten alkoivat oudot kaatuilukohtaukset. Markku tutkittiin ja hänellä todettiin aivokasvain. Seurasi suuri leikkaus, joka jälkeen elämä asettui aivan uudenlaisiin uomiin. What about me? Tapasin Markun Järvenpään Nekan ryhmäkodissa lokakuisena pimeänä iltana. Hän istui olohuoneen pöydän ääressä tekemässä palapeliä. Kysyn, mitä Markku halusi kertoa yleisölle Kehitysvammaliiton viime kesänä järjestämässä What about me? -tapahtumassa Helsingissä, jonne hänet oli pyydetty työpajan puhujaksi. Yleisönä elämänkertoja käsitelleessä työpajassa oli vammaisalalla toimivia ihmisiä. Jos Markun puhetta ei ymmärretä, hän näyttää aakkostaulusta sanat ja lauseet kirjain kirjaimelta vasemman käden etusormella. Markku kertoi yleisölleen, että leikkauksen jälkeen tuntui kurjalta. Tuskastuminen on helppo ymmärtää, sillä hän ei voinut syödä, liikkua eikä puhua. Nielemis- ja liikkumiskyky oli menetetty. Tuosta tapahtumasta lähtien hänen ruokailunsa on tapahtunut PEG-letkun kautta kolme kertaa päivässä ravintoliuoksella. Hän liikkuu pyörätuolilla. Kahden vuoden sairaalajakso päättyi vuonna 2009 helmikuussa, jolloin hän tuli Nekkakujalle. Talvi suojaa houkutuksilta Markku kertoi, että hän käy neljänä päivänä viikossa töissä Nummiverstaan työtoimintapisteessä. Matonkuteita kerin, hyllynkannattimia teen, hän kertoo. Hän pitää myös ulkoilusta, pankissa ja ostoksilla käymisestä. Kysyn, miltä syksy tuntuu. Pimeä tulee aiemmin. Talvella ei ole niin paljon houkutuksia, hän sanoo ja näyttää, että lumessa ei ole helppoa kulkea pyörätuolilla. Hyvinvointia yhdessäolosta Markku kertoo, että hänelle tärkein asia on hyvinvointi. Mitä se tarkoittaa, kysyn. Elämäniloa yhdessäolosta, Markku vastaa ja kun kysyn, voiko siitä nauttia Nekkakujalla, hän nyökkää. Isoveli on hänen paras ystävänsä. Ohjaaja Anneli Juusti kertoo, että muitakin ystäviä on. Äiti käy vierailulla kolme kertaa viikossa. Kummitäti ja entinen työkaveri kaupungin puutarhatyöstä vierailevat myös usein. Nekkakujalta lähdetään myös retkille kuten jääkiekko-otteluihin tai Mäntsälän tansseihin. Markku käy viikottain fysioterapiassa. Puheterapiaa ja toimintaterapiaa haetaan parhaillaan. Hänelle on hankinnassa tietokone, siitä varmasti tulee paljon apua hänen kommunikoinnilleen, Anneli Juusti sanoo. Nekan ryhmäkodissa vahvaa tukea Ryhmäkoti Nekassa Järvenpäässä on kuusi ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevaa asukasta. Aamuvuorossa on kaksi ohjaajaa, iltavuorossa kaksi ohjaajaa ja lisäksi valvova yöohjaaja. Asukkaille tehdään YKS-suunnitelmat ja heidän henkilökohtaiset tarpeensa ja toiveensa huomioidaan. Työ on vaativaa, sillä osaa asukkaista täytyy nostaa usein, ja he tarvitsevat hoitotoimenpiteitä. Vastapainona on, että oman työn voi kokea todella merkitykselliseksi. Esimerkiksi Markku on tilanteeseensa nähden ihmeellisen hyväntuulinen. Hän viihtyi täällä heti ja nautti omasta huoneesta ja telkkarista sekä muiden asukkaiden seurasta, Anneli Juusti iloitsee. Teksti ja kuva: Arja Liinamaa 10 Eteva

11 Pääjärven laitoshajautus Pääjärveltä muutetaan uusiin koteihin Pääjärven laitosalueelta muuttaville valmistuu Etevan alueella vuoteen 2012 mennessä noin 120 asuntoa. Uudet kodit ja uudenlaiset palvelut tukevat muuttajan tuloa osaksi omaa lähiyhteisöä. Laitosalueesta tuli vanhanaikainen Pääjärven laitosalue oli laajimmillaan 1980-luvulla. Silloin se tarjosi kaikki palvelut, joita kehitysvammaisen henkilön ajateltiin tarvitsevan. Tarjolla on ollut niin asumista, työ- ja päivätoimintaa, terapia- ja lääkäripalveluita kuin koulu- ja vapaa-ajan toimintojakin, asumispalvelujen koordinaattori Elina Antikainen kertoo. Kolme asiaa teki laitosalueen hajautuksen välttämättömäksi. Kehitysvammaisten ihmisten tarpeita koskeva yhteiskunnallinen ajattelu muuttui radikaalisti 1990-luvulla. Pääjärven rakennuskanta oli myös jäänyt auttamatta vanhanaikaiseksi ja jatkuva työvoimapula syrjäisellä laitosalueella on vauhdittanut hajautusta, Elina Antikainen toteaa. Uudenlaista asumista Hajautuksen alkaessa monet Etevan jäsenkunnat aktivoituivat tekemään suunnitelmiaan palveluiden suhteen. Kuntaliitosten ja palvelukeskittymien myötä asumispalveluiksi tuli uusia vaihtoehtoja. Yksityissektorikin on kasvattanut palvelutarjontaansa. Vuonna 2008 Pääjärven laitosalueella asui noin 150 kehitysvammaista henkilöä, vuoden 2010 lopussa enää alle 50. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty aktiivisesti ja monet asiakkaat ovatkin löytäneet uuden kodin myös kotikunnan palveluista, Elina Antikainen kertoo. Eteva ja UVP rakentavat ARAn avustuksella uusia yksiköitä parasta aikaa. Tavoitteena mielekäs elämä Pääjärven laitosalue tyhjenee vuoden 2012 loppuun mennessä asukkaista. Kunnat ovat Etevan pohjoisella asumispalvelualueella toivoneet Etevan hoitavan eri tavalla vaikeimmin vammaiset ja haastavimmat asiakkaat. Uusia koteja on rakennettu toiveen pohjalta, unohtamatta kuitenkaan tarpeiden muuttumisen mahdollisuutta. Uudet asunnot on suunniteltu useammanlaisille henkilöille pienin muutostöin soveltuviksi. Myös asiantuntijapalveluita, tukikeskuksia, hallintoa ja muuta laitosalueella tapahtuvaa toimintaa on alettu siirtää ja suunnitella eri puolille Etevan aluetta. Päivä- ja työtoimintaa on kehitetty yhdessä asumismuotojen kehittymisen myötä. Kehitysvammaisenkin henkilön mielekäs elämä koostuu kodista, mielekkäästä työstä, ystävistä ja harrastuksista sekä siitä, että voi aidosti kokea olevansa osa ympäröivää yhteisöä. Laitosten purku ei ole sinänsä säästötoimenpide, vaan se on osa palvelujen modernisoitumista. Säästöäkin voi syntyä samalla, kun asiakkaat ohjautuvat oikeanlaisiin palveluihin ja saavat tarvitsemansa tuen ei liian vähän eikä liian paljon. Laitos pois korvien välistä Laitosten purkamisella halutaan parantaa kehitysvammaisen henkilön asemaa ja oikeutta omannäköiseen elämään. Laitos voi olla myös henkilökunnan korvien välissä. Silloin ympäröivien seinien muuttuminen ei muuta olennaisinta asiaa, Elina Antikainen sanoo. Siirtyvää henkilöstöä, hoitajia ja ohjaajia onkin koulutettu ja muutosvalmennettu. Yksi tärkeimmistä koulutuksista on ollut yksilökeskeinen suunnitelmatyö (YKS / PCP) koulutus, jonka on käynyt lähes koko laitosalueelta avohuoltoon siirtyvä henkilöstö, hän korostaa. Teksti: Elina Antikainen Pääjärven laitoshajautus 1960-luvulla Lammille rakennettiin laitosalue 1980-luvulla laitosalue oli suurimmillaan, siellä asui lähes 300 henkilöä 1990-luvulla rakennuskanta vanheni, syrjäisellä alueella syntyi työvoimapula 2000-luvulla yhteiskunnallinen ajattelutapa muuttui 2005 Pääjärven kuntayhtymän tavoitteena asteittainen laitosasumisen lakkauttaminen ja siirtyminen avohuoltoon 2009 Pääjärven kuntayhtymä ja Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymä yhdistyivät Etevaksi modernisointi sai uutta vauhtia. Uudenmaan vammaispalvelut Oy (Uvp) tuli mukaan Pääjärven hajautuksen tekijäksi rakentamalla uusia asuntoja valmistuu noin 120 asuntoa eri puolille Etevan aluetta 2012 Pääjärven laitosalue tyhjenee kokonaan Yksilökeskeinen suunnitelmatyön koulutus on henkilökunnan tärkeimpiä koulutuksia palvelumuutoksen aikana. Kuvassa Jari Ahonen ja Hanna Mustakallio YKS-palaverissa. Päijät-Hämeen hoitokotien laajennukset (Lahti 2, Hollola ja Heinola), 24 asuntoa valmiita 2010 loppuun mennessä Lopen alueellinen yksikkö, 16 asuntoa valmis helmikuussa 2011 Hämeenlinna, 24 asuntoa valmis 2012 Janakkala, 16 asuntoa valmis 2012 Orimattila, Hakalan tilan laajennus, 16 asuntoa valmis 2012 alussa Nastola, Hakamaan tilan laajennus, 7 asuntoa valmis 2012 Kärkölä, 16 asuntoa valmis Eteva 11

12 Avotyö Juha Tanhua Riitta Oksa työskenteli vuoden 2009 vs. esimiehenä Orimattilan toimintakeskuksessa. Alunperin minun piti palata vuodenvaihteen jälkeen takaisin Porvoon toimintakeskukseen. Orimattilan toimintakeskuksessa haluttiin kuitenkin kehittää avotyötä ja minua pyydettiin kolmen kuukauden mittaiseen pestiin avotyönohjaajaksi, kertoo nykyisin ohjaajana, esimiehen varahenkilönä ja työ- ja päivätoiminnan Effica-pääkäyttäjänä työskentelevä Riitta Oksa. Tehtävä tuntui aluksi toivottomalta, kun kaikista tiedotusvälineistä kuuli kuinka väkeä lomautetaan ja työttömyys kasvaa, hän muistelee. Kynnelle kykeneville uusi mahdollisuus Toimintakeskuksen yhtenä tehtävänä on antaa valmiudet asiakkaalle, jotta hän selviytyy niin sanotussa normaalissa työpaikassa. Tarkoitus on, että kaik Heikki Meriläisen työpaikkaohjaajana Launeen Prismassa toimii Katja Järvinen. Työmatkojen kulkeminen bussilla sujuu hyvin. Mahdoton tehtävä kolmessa kuukaudessa ki jotka kynnelle kykenevät ja haluavat, saavat mahdollisuuden päästä avotyöhön. Orimattilan toimintakeskuksessa tällaisiksi asiakkaiksi arvioitiin vuoden alussa kuusi henkilöä.. Seitsemän työpaikkaa avautui Ensimmäinen Riitan käyntikohde oli Orimattilan kaupungintalo. Keskustelin hallintojohtaja Osmo Pieskin kanssa toiminnastamme, tavoitteistamme ja siitä miten hankalaa tänä päivänä on saada meidän asiakkaita avotöihin, Riitta kertoo. Nykyisin kaupunginjohtajana työskentelevän Pieskin kautta avautui kaksi työpaikkaa kaupungilta. Päivi pääsi Myllylän koulun keittiölle siivoamaan ja Sanna Jokivarren koululle siivoamaan erityiskoulun tiloja. Molemmat ovat saaneet hyvää palautetta työstään, innostus ja motivaatio työhön on kohdallaan, Riitta Oksa kertoo. Lisämääräraha kaupungilta tuettuun työhön Keskustelu hallintojohtaja Osmo Pieskin kanssa poiki toisenkin edistysaskeleen. Hän halusi materiaalini sähköisenä ja lupasi laittaa asiaa eteenpäin. Toimintakeskuksen avotyöasia eteni kaupunginvaltuustoon ja he päättivät lisämäärärahasta, jolla kuusi asiakasta saisi kaupungilta työpaikan, Riitta kertoo tyytyväisenä. Lisämäärärahalla kaupunki maksaa 12 euroa päivässä palkkaa avotyöläisille. Kaupungille tuetun työn paikkoja kuitenkaan ei Riitan pestin aikana avautunut. Sillä useassa paikassa kerrottiin, että omaakin väkeä on jouduttu laittamaan pois. Yrityksissä hyvä vastaanotto Riitta ei tyytynyt kaupungin mahdollisuuksiin, vaan lähestyi myös yritysmaailmaa. Markolle löytyi työpaikka orimattilalaisessa Kehräämön kahvilassa. Mies on todella tyytyväinen. Hän kertoi, että tämän parempaa työpaikkaa en osannut edes odottaa, Riitta kertoo. Orimattila kuitenkin osoittautui pieneksi. Etsiminen laajentui Lahden kaupungin puolelle. Launeen Prismassa sovin tapaamisen myymäläpäällikön kanssa ja niin Juho ja Heikki saivat työpaikan Prismasta. Yhdessä opettelimme kulkemaan bussilla työmatkan ja olin työpaikalla opettelemassa työtehtävät miesten kanssa. Avotyönohjaaja tahtoo olla tarpeeton Kaikkien avotyöläisten kanssa olen ollut työpaikalla niin kauan, että työt sujuvat. Avotyönohjaajana oli hienoa tuntea itsenä tarpeettomaksi työpaikoilla. Silloin asiakas pärjää ja suurin työ on tehty, Riitta tiivistää. Useamman päivän yhdessä tekemisen jälkeen hän kysyi Sannalta, haluaa 12 Eteva

13 Avotyö ko hän Riitan tulevan vielä seuraavana päivänä mukaan. Hän vastasi, ei tarvitse, kyllä minä pärjään, Riitta kertoo. Työntekijää on kuitenkin käytävä tapaamassa työpaikalla säännöllisesti, jotta varmistetaan kaiken sujuminen. Työpaikoilla on niin sanottu vastuuohjaaja, joka tukee ja auttaa tarvittaessa. Avotyönohjaajan on Riitan mukaan tärkeää perehtyä asiakkaan töihin kentällä, jolloin tiedetään haasteista ja valmentaa työyhteisöä kohtaamaan kehitysvammainen henkilö. Aluksi harjoitellaan Ensimmäinen kuukausi oli melkein kaikilla avotyöläisillä koe-/harjoitteluaikaa, jolloin seurataan, ovatko kaikki osapuolet tyytyväisiä. Avotyöläisemme saivat harjoitteluajastaan hyvää palautetta ja ovat itse tyytyväisiä ja näin ollen työt jatkuvat. Prismassa Heikin kohdalla on jo puhuttu tuettuun työhön siirtymisestä, Riitta kertoo. Yhteistyötä tehtiin myös Etevan omien Orimattilan asumispalveluiden kanssa, jossa siivousapu on tarpeen. Lotta ja Eeva saivat työpaikat asumispalveluista. He eivät ole ihan vielä valmiita tekemään työtä talon ulkopuolella ja tässä kohtaa asumispalvelut on hyvä paikka kokeilla ja harjoitella taitoja. Kiitosta ja positiivisia kokemuksia Riitta Oksa tiivistää kolmen kuukauden työnsä antoisaksi jaksoksi. Avotyöllistäminen antoi paljon positiivisia kokemuksia, kun löysin yhteistyökumppaneita. Suurin kiitos tuli asiakkailta, kun he saivat työpaikan toimintakeskuksen ulkopuolelta ja tunsivat kuuluvansa työporukkaan, Riitta sanoo. Hänen omakin mielihyvänsä oli suurta, kun asiakas oppii työnsä ja saa hyvää palautetta työnantajaltaan. Negatiivisia kokemuksia ei tullut. Kaikki joiden luona kävin, kuuntelivat kohteliaasti asiani. Jollei heti työpaikkaa löydy niin Etevan ja Orimattilan toimintakeskuksen tunnetuksi tekeminen ja avotyöllistämisen mahdollisuus on tiedossa. Avotyöllistäminen/ tuettu työllistäminen ovat Etevan tärkeitä palvelumuotoja, joita pitää kehittää ja laajentaa. Avotyönohjaajan/ työvalmentajan sekä koko työyhteisön omalla asenteella työhön on suuri merkitys. Työt räätälöidään niin, että työnantajan tarpeet ja työntekijän kyvyt kohtaavat mahdollisimman hyvin. Asiakkaiden omien toiveiden kuuleminen (YKS) on työmme lähtökohta. Monella asiakkaallamme on toiveena päästä avotöihin. Päivi Korpua, Myllyjärven koulu Hyvät työnantajat, Eteva kuntayhtymän Orimattilan toimintakeskuksessa työskentelee tällä hetkellä noin 60 kehitysvammaista henkilöä. Heistä kuusi voisi siirtyä avotöihin. Haastamme teidät miettimään, onko yrityksessänne mahdollista työllistää kehitysvammainen henkilö, vaikka muutamaksi tunniksi viikossa. Löytyykö töitä, joille ei ole tekijää, mutta jotka kuitenkin täytyy tehdä: siivousta, tiskausta, kahvin keittoa, postin kuljetusta? kuvat: Riitta Oksa Sanna Riikonen, Jokivarren koulu Avotyö ja tuettu työllistäminen Eteva kunta yhtymässä Eteva kuntayhtymän työtoiminnan perusteet Työtoiminnan tavoitteena Eteva kuntayhtymässä on asiakkaiden työllistyminen ja toimintakykyisyys, osallistuminen yhteiskuntaan ja säännöllinen viikkorytmi. Avotyössä ja tuetussa työllistymisessä tavoitteena on työskentely avoimilla työmarkkinoilla yksilöllisen tuen turvin. Avotyö Avotyö on sosiaalipalvelua ja se tähtää tuettuun työllistymiseen, jossa henkilö on työsuhteessa työnantajaansa. Avotyötoiminta voi olla myös pitkäaikainen vaihe henkilön työuralla. Avotyö ei ole työsuhteista työtä. Työpäivän ja viikon pituus vaihtelee työtehtävän ja työnantajan tilauksen mukaan. Avotyöntekijä on erityishuollon asiakas ja palkan sijasta hänelle maksetaan työosuusrahaa, joka voi olla korkeintaan 12 /pv. Avotyöntekijät tekevät avustavia tehtäviä yrityksissä tai esim. kuntien palveluksessa. Tuettu työllistäminen Tuetussa työllistämisessä työnantajan ja työntekijän välillä on normaali työsuhde. Työntekijä tekee työtä tavallisella työpaikalla yksilöllisten tukitoimien avulla. Palkka sovitetaan vastaamaan työsuoritusta alan työehtosopimusten ja muun työlainsäädännön puitteissa. Tuetusti työllistetyt tekevät avustavia tehtäviä työpaikalla, jossa työntekijän taidot ja työnantajan tarpeet kohtaavat. Avotyönohjaajan palvelut Avotyönohjaaja auttaa työntekijää etsimään sopivan työpaikan, opastaa työtehtäviin kädestä pitäen, tukee työsuhteen aikana ja valmentaa työyhteisöä uuden työntekijän kohtaamiseen. Avotyönohjaaja palvelut ovat työnantajalle ilmaisia sekä avotyöntekijöitä että työvalmennettavia työllistettäessä Eteva 13

14 Aistiyliherkkyys Tuntemuksilla rauhallisempaan oloon Haastavan käytöksen takana voi olla aistiyliherkkyys. On ruokailun aika, odotellaan. Ville naputtaa tapansa mukaan pöytää, hoitaja pyytää häntä lopettamaan. Nälkä on jo kova. Aurinko paistaa ikkunasta häikäisevästi. Radiossa soi musiikki ja henkilökunta vaihtaa viikonlopun kuulumisia. Yllättäen Ville heittää astiansa lattialle, lyö vieressä istunutta hoitajaa ja juoksee kädet korvilla huoneeseensa. Tämä on varsin tyypillinen tilanne, toteaa autismikuntoutusohjaaja Katja Salmi. Haastavan käyttäytymisen laukaiseva tekijä voi löytyä hajuista, äänistä, valoista, nälän tunteesta tai liian lähellä istuvasta henkilöstä. Tilanteen huolellinen analysointi tuo mahdollisia selityksiä. Ratkaisut ovat usein helppoja toteuttaa, Katja Salmi sanoo. Olennaista käytöksen seuraukset henkilölle itselleen Käyttäytymisongelmat ovat kuin jäävuoren huippu. Syvemmällä suuren pinnan alla ovat syyt, joista haastava käyttäytyminen voi johtua. Hyvin usein etenkin autismin kirjon henkilöillä haastavan käyttäytymisen taustalta löytyy useiden aistialueiden poikkeavia aistikokemuksia, Katja Salmi sanoo. Kaikki erilaisuus ei tietenkään ole haastavaa käyttäytymistä, johon pitäisi puuttua. Osa kummallisesta käytöksestä voi vähentyä esimerkiksi silloin, kun päivässä on riittävästi mielekästä tekemistä, hän korostaa. Olennaista on, kuinka paljon haastava käyttäytyminen häiritsee henkilöä itseään, uusien taitojen oppimista tai sosiaalista kehittymistä. Rauhoittuminen voi olla vaikeaa Autismin kirjon henkilöiden ahdistuksen taustalla on yleensä oman kehon hahmotuksen vaikeuksia. Rauhoittumiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua. Etevan tukikeskuksissa ja autismiin keskittyneissä ryhmäkodeissa on käytössä monia aisteihin vaikuttavia ja kehotietoisuutta ja turvallisuuden tunnetta lisääviä menetelmiä. Riisillä, viljalla, herneillä täytettyjä taskuja sisältävät painavat peitot, sylipainot ja painoliivit lisäävät tietoisuutta oman kehon rajoista ja antavat syvätunto aistimuksia, jotka auttavat rauhoittumaan, kertoo toimintaterapeutti Tarja Roponen. Pallo- ja kastanjapeittojen sisällä on muovisia pallon tai kastanjanmuotoisia muovisia palasia. Pallopeiton avulla voidaan myös antaa hierontaa. Painava peitto rauhoittaa jopa niin, että se voi auttaa nukahtamiseen ja syvän yöunen saavuttamiseen. Myös hieronnat käsin tai hierontavälineiden kanssa sekä nivelpainelut kuuluvat arkeen haastavasti käyttäytyvien henkilöiden kanssa työskenneltäessä, toimintaterapeutti kertoo. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu nivelpaineluiden käyttämisestä ahdistuksen lievittämiseksi ennen siirtymätilannetta, Tarja Roponen kertoo. Riippukeinu ja jalaskeinu antavat liikeaistimuksia. Säkkituolin kehoaistimuksen voi maksimoida laittamalla säkkituolissa istuvan päälle vielä vaikkapa pallopeitto. Aäniyliherkkyydestä kärsiville voi tarjota kuulosuojaimet tai korvanappien kautta kuunneltavan musiikkisoittimen. Ääniin herkästi reagoivalla henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus tarvittaessa vetäytyä rauhalliseen ja hiljaiseen tilaan rentoutumaan. Lisätietoja: Etevan toimintaterapeutit ja autismikuntoutusohjaajat, Tarja Roponen ja Katja Salmi työskentelevät aistiyliherkkyyksiä potevien asiakkaiden kanssa. 14 Eteva

15 Kaste kehittämishanke Vammaispalvelujen kehittämishanke vahvistaa osallisuutta ja osaamista Vammaispalveluiden toimintaympäristön muutos ja tarve verkostoituvalle kehittämistyölle saivat kahdeksan toimijaa yhdistämään voimavaransa Vammaispalvelujen valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen vuosille Tarkoituksena on kehittää vammaispalveluja niin, että vammaisen henkilön osallisuus lisääntyy ja alan erityisosaaminen vahvistuu, kuvaa kehittämissuunnittelija Miia Koski. Kumppaneina ovat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Kårkulla samkommun, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Vaalijalan kuntayhtymä. Vammaispalvelujen kehittämishanke toteutetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa (Kaste) ja on Sosiaali- ja terveysministeriön avustama. Etevassa käsitellään rakenteita ja palveluohjausta Etevan osalta hankkeen alueellinen kehittäminen kohdistuu palvelurakenteisiin sekä palveluohjaukseen ja -suunnitteluun. Etevan osahankkeessa rakennetaan yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa vaativien asiakasryhmien terveydenhuollon palveluiden varmistamiseksi, Miia Koski kertoo. Muun muassa laitoshajautuksen vuoksi eletään aikaa, jossa siirrytään erityispalveluista yleisiin peruspalveluihin. Myös Etevan lääkinnälliset palvelut organisoidaan uudestaan. Näistä syistä hallinnonalojen välille tarvitaan hoito- ja palveluketjuja varmistamaan vammaisen henkilön tarpeiden mukaiset palvelut. Klinikkatoiminta aloittaa 2011 Kehitysvammapsykiatrisen palvelun kehittäminen alkoi Etevassa Hothat-projektissa. Työ jatkuu HYKS:n ja Etevan yhteistyönä vuoden 2011 alusta käynnistettävänä kehitysvammapsykiatrian klinikkatoimintana, jonka muodostavat psykiatri, tukikeskukset, liikkuva tukikeskus, asiantuntijatukitiimit ja kehitysvammapsykiatrinen konsultoiva sairaanhoitaja. Tavoitteena on vahvistaa etupäässä konsultatiiivista kehitysvammapsykiatrian erityisosaamista. Vammaispalvelujen kehittämishankkeen Etevan osahanke kokoaa ja mallintaa kehitysvammapsykiatrian palveluiden ympärillä tehtävää kehittämistyötä. Palveluohjaus ja YKS kehitettävänä Etevan palveluohjauksen ja -suunnittelun kehittäminen sekä yksilökeskeisestä suunnitelmatyöskentelystä kumpuavan ajattelutavan juurruttaminen palvelusuunnitteluun kuuluvat myös hankkeeseen. Tuoreessa Eteva palveluintegraattoriksi -esiselvityksessä luotiin perusta uudenlaisen toimintamallin luomiselle. Vammaispalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on johtaa uusi toimintamalli käytännön toteutukseen, hakea kumppaneita toimintamallin tai sen osien pilotoimiseen sekä jalkauttaa tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin malli. Gallup Miten perheen erityistukea tarvitseva nuori itsenäistyy? Monta vuotta tätä on mietitty, nuorukainen on nyt 18-vuotias. Hirveältähän se tuntuu, mutta mikäs auttaa! Kuten muutkin nuoret, kyllä hänelläkin on oikeus aikanaan muuttaa omaan kotiin. Toivon, että hänen tuleva kotinsa on sellainen, jossa asuu muitakin nuoria, samassa elämänvaiheessa olevia. Koska poika käyttää pyörätuolia eikä hän puhu, ja hänellä on näkövamma ja hän tarvitsee apua syömisessä, hän on tietenkin edelleen silmien alla kun on kotona. Siinä mielessä on helpompaakin kuin monen muun nuoren kohdalla: ei tarvitse pelätä, että mitä hänelle tapahtuu kaupungilla tai reissuillaan. Erja Järvenpää Ollaan mietitty pojan itsenäistymistä, vaikka hän on vasta 14-vuotias. Luotamme, että tilapäishoidosta tulee tietoa, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Tosin kyllähän sitä hämmästyi, kun jo nyt kerrottiin, että voitaisiin rueta valmistautumaan itsenäistymiseen. Asuvathan muutkin nuoret kotona parikymppiseksi saakka. Sellainen paikka sen pitää olla, missä on riittävästi seurantaa ja palvelua. Syvä huoli on siitä, että pystyvätkö työntekijät huomioimaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan yhtä hyvin kuin omat vanhemmat. Heillähän ei sitä tunnesidettä ole, jonka avulla vanhemmat jaksavat nähdä vaivaa silloinkin, kun helpommallakin voisi päästä. Susanna Paavola Olemme opetelleet luottamaan, että muutkin osaavat hoitaa meidän 25-vuotiasta poikaamme. Siitä huolimatta, että hän on vahvasti vammainen. Hän on käynyt lapsesta asti tilapäisjaksoilla, erityistilanteessa kesto oli kaksi kuukautta. Hän on käynyt myös ratsastusleireillä. Muiden perheiden kokemuksilla on merkitystä, kun mietitään, mitä asuntolapaikkaa hänelle haetaan. On tärkeää, että kun nuori muuttaa kotoa pois, luottamusta on molemmin puolin ja kaikki osapuolet pystyvät asioimaan asiallisesti nuoren asumiseen liittyvissä asioissa. Ulla Rantakari Eteva 15

16 Etevan toimintalinjaus julkaistiin yksilöllistä ja kehittyvää vammaispalvelua Eteva kuntayhtymän toiminnan linjaus pähkinänkuoressa Kuntien ja palvelurakenteiden murroksessa ja julkistalouden pohjoisviimassa on perusteellisesti pohdittu Etevan paikkaa ja tehtäviä 2010-luvulla. Pohtijat edustivat suurta osaa Etevan omistajakunnista, kuntien yhteenliittymisiä ja sairaanhoitopiirejä. Tuotoksena syntyi asiakirja Eteva kuntayhtymän toiminnan linjaus Julkaisukäsikirjoitus on näinä viikkoina käsiteltävänä Etevan päätöksentekoelimissä. Linjauksen mukaan Etevan erityinen tehtävä on huolehtia niistä vammaispalveluista, joiden järjestämisessä suuri väestöpohja on tarpeen. Asiakkuuden perusteena on vammaisuuteen liittyvä avun ja tuen tarve, ei niinkään asiakkaan saama diagnoosi. Palvelujen tarvitsija kohdataan yksilönä ja palvelua kehitetään ja muokataan yksilöiden tarpeista, ei päinvastoin. Etevan työnä on liittää yhteen eri toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista toimiva ratkaisu kaikkein monitahoisimpiinkin palvelutarpeisiin. Vahvistuva yhteistyö esimerkiksi terveydenhuollon kanssa on välttämätöntä. Sitä tarkoittaa palveluintegraatio, johtaja Markku Niemelä kuvaa. Kehitysvammapalvelujen rakennemuutoksessa avainkysymys on löytää toimivat ratkaisut erityisesti niiden ihmisten tarpeisiin, joilla on sekä kehitysvammoja että psykiatrinen sairaus. Siksi Eteva kehittää kehitysvammapsykiatriaa, hän jatkaa. Osaava henkilökunta on ihmispalveluissa työn perusta. Vammaispalveluissa osaamisvaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi. Siksi Eteva panostaa yhteistyöhön oppilaitosten kanssa sekä koulutuksen että kehittämisen asioissa. Linjausasiakirja tulee toimimaan perustana Etevan työlle ja toiminnan parantamiselle koko alkaneen vuosikymmenen ajan, Markku Niemelä sanoo. 16-sivuinen linjaus painetaan joulukuun alkupuolella ja sitä voi tilata osoitteesta Linjaus löytyy pdf-muodossa myös osoitteesta Tilaa Eteva-lehti oikeaan osoitteeseen Tuliko lehti väärällä nimellä tai väärään osoitteeseen? Tee osoitteenmuutos tai ilmoita tilaajatietosi osoitteeseen Ilmoita tilausta tehdessäsi työnantajasi, työtehtäväsi, nimesi ja osoitteesi. Lehden voi tilata myös kotiosoitteeseen. Löytyykö omassa organisaatiostasi tai yhteistyökumppanien parista vammaispalvelujen kanssa työskenteleviä, Eteva-lehden kohderyhmään kuuluvia henkilöitä? Voit ilmoittaa sähköpostilla heidätkin lehden tilaajiksi. Eteva-lehti on Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Se on tarkoitettu Etevan jäsenkuntien, kuntayhtymien ja muiden sidosryhmien palveluksessa oleville, vammaispalvelujen parissa työskenteleville henkilöille sekä vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten omaisille. Etevan toimiyksiköt ja muut palvelut