OSA 5 LÄHETYSTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

Transkriptio

1 OSA 5 LÄHETYSTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET LUKU 5.1 YLEISET SÄÄNNÖKSET SOVELTAMISALA JA YLEISET SÄÄNNÖKSET Tässä osassa ovat vaarallisten aineiden lähettämistä koskevat säännökset sisältäen merkintöjä, varoituslipukkeita ja asiakirjoja sekä soveltuvia kuljetuksien hyväksyntöjä ja ennakkoilmoituksia koskevat säännökset LISÄPÄÄLLYKSIEN KÄYTTÖ a) Lisäpäällykseen on merkittävä: - LISÄPÄÄLLYS sekä - aineiden YK-numerot ja numeroiden eteen kirjaimet UN, ja lisäpäällys on varustettava varoituslipukkeella kohdan kollien merkintää koskevien säännösten mukaisesti jokaisen lisäpäällyksen sisältämän vaarallisen aineen kollin osalta elleivät kaikkien lisäpäällyksessä olevien vaarallisien aineiden YK-numerot ja varoituslipukkeet ole näkyvissä, poikkeuksena kuitenkin kohdan säännös. Jos eri kolleille vaaditaan sama YK-numero tai varoituslipuke, riittää, että vain tämä yksi YKnumero tai lipuke kiinnitetään lisäpäällykseen. Tekstin "LISÄPÄÄLLYS" on oltava helposti näkyvä ja selvä ja sen on oltava lähtömaan virallisella kielellä, ja myös venäjäksi ja suomeksi (tai ruotsiksi), elleivät asianomaisten maiden väliset kuljetussopimukset toisin määrää. b) Kohdassa esitetyt suuntaa osoittavat nuolet (tarrat) on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle seuraaviin lisäpäällyksiin: - kohdan mukaisesti merkittäviä kolleja sisältävät lisäpäällykset, jos kollien merkinnät eivät ole näkyvissä; ja - nesteitä sisältäviä kolleja, joita ei tarvitse merkitä kohdan mukaisesti, sisältävät lisäpäällykset, jos sulkimet eivät ole näkyvissä Jokaisen lisäpäällyksessä olevan vaarallista ainetta sisältävän kollin on oltava näiden määräysten mukainen. Lisäpäällys ei saa heikentää yksittäisen pakkauksen ominaisuuksia Jokainen lisäpäällyksessä tai suurpäällyksessä sijaitseva kolli, jossa on kohdan mukaiset suuntaa osoittavat nuolet, on pakattava lisäpäällykseen tai suurpäällykseen näiden merkintöjen mukaisesti Kohdassa esitetyt yhteenkuormauskiellot koskevat myös näitä lisäpäällyksiä PUHDISTAMATTOMAT TYHJÄT PAKKAUKSET (MUKAAN LUKIEN IBC-PAKKAUKSET JA SUURPÄÄLLYKSET), TYHJÄT SÄILIÖT, TYHJÄT VAUNUT JA TYHJÄT KONTIT, JOI- TA ON KÄYTETTY IRTOTAVARAKULJETUKSIIN Puhdistamattomat (tarvittaessa myös kaasuista tyhjennetyt) tyhjät pakkaukset (mukaan lukien IBC-pakkaukset ja suurpäällykset), tyhjät säiliöt (mukaan lukien säiliövaunut, monisäiliövaunut, irrotettavat säiliöt, UN-säiliöt, säiliökontit ja MEG-kontit), sekä tyhjät vaunut ja tyhjät suurkontit, joita on käytetty muiden kuin luokan 7 vaarallisten aineiden irtotavarakuljetuksiin, on merkittävä ja varustettava varoituslipukkeilla tai suurlipukkeilla samalla tavalla kuin täytettyinä ollessaankin. Huom. Asiakirjat, ks. luku Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettyjä säiliöitä ja IBC-pakkauksia ei saa käyttää muun tavaran varastointiin tai kuljetukseen. 5-1

2 5.1.4 YHTEENPAKKAAMINEN Kun kahta tai useampaa vaarallista ainetta on pakattu samaan ulkopakkaukseen, on kolli varustettava varoituslipukkeilla ja merkittävä kunkin aineen ja esineen vaatimusten mukaisesti. Jos eri aineille vaaditaan sama varoituslipuke, riittää, että vain yksi tällainen lipuke kiinnitetään ulkopakkaukseen Luokan 7 yleiset säännökset Kuljetusten hyväksyntä ja ennakkoilmoitus Yleistä Luvun 6.4 mukaisen kollin rakennetyypin hyväksymisen lisäksi tietyissä tapauksissa (kohdat ja ) vaaditaan kuljetukselle monenkeskinen hyväksyntä. Joissakin tapauksissa kuljetuksesta on tehtävä myös ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle (kohta ) Kuljetuksen hyväksyntä Monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan: a) Kuljetettaessa B(M)-tyypin kolleja, jotka eivät täytä kohdan vaatimuksia tai joissa on sallittu valvottu ajoittainen kaasupäästö; b) Kuljetettaessa B(M)-tyypin kolleja, joiden sisältämän radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi kuin 3000 A 1 tai 3000 A 2 taikka 1000 TBq pienimmän arvon ollessa määräävä; ja c) Kuljetettaessa fissioituvia aineita sisältäviä kolleja, jos kollien yhteenlaskettujen kriittisyysturvallisuusindeksien summa on suurempi kuin 50 yksittäisessä vaunussa tai kontissa. Tästä poiketen toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä kuljetuksen ilman erillistä kuljetuksen hyväksymistodistusta erityisehdolla kollin rakennetyypin tai aineen muodon hyväksymisen yhteydessä (ks. kohta ) Erityisjärjestelyin tapahtuvan kuljetuksen hyväksyntä Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä ehdot, joiden mukaan erityisjärjestelyin saa kuljettaa lähetyksen, joka ei täytä kaikkia näiden määräysten asiaankuuluvia vaatimuksia (ks. kohta 1.7.4) Ennakkoilmoitukset Toimivaltaiselle viranomaiselle on tehtävä ennakkoilmoitus seuraavissa tapauksissa: a) Jos kollille vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, on lähettäjän varmistettava ennen kollin ensimmäistä lähettämistä, että toimivaltaiselle viranomaiselle jokaisessa maassa, jonka läpi tai johon lähetys kuljetetaan, on toimitettu jäljennös jokaisesta asiaankuuluvasta tätä kollin rakennetyyppiä koskevasta toimivaltaisen viranomaisen antamasta hyväksymistodistuksesta. Lähettäjän ei tarvitse odottaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistusta, eikä toimivaltaisen viranomaisen tarvitse vahvistaa vastaanottaneensa hyväksymistodistusta. b) Lähettäjän on ilmoitettava jokaisesta seuraavasta kuljetuksesta: (i) C-tyypin kollit, joiden sisältämän radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi kuin 3000 A 1 tai 3000 A 2 taikka 1000 TBq, pienimmän arvon ollessa määräävä; (ii) B(U)-tyypin kollit, joiden sisältämän radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi kuin 3000 A 1 tai 3000 A 2 taikka 1000 TBq, pienimmän arvon ollessa määräävä; (iii) B(M)-tyypin kollit; (iv) Kuljetus erityisjärjestelyin. Lähettäjän ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle jokaisessa maassa, jonka läpi tai johon lähetys kuljetetaan. Tämän ilmoituksen on oltava toimivaltaisella viranomaisella, jos mahdollista, 7 päivää ennen lähettämistä. 5-2

3 c) Lähettäjän ei tarvitse toimittaa erillistä ilmoitusta, jos vaadittavat tiedot on annettu kuljetuksen hyväksymishakemuksessa. d) Ilmoituksen on sisällettävä: (i) riittävät tiedot kollin tai kollien tunnistamiseksi mukaan lukien hyväksymistodistuksen kaikki numerot ja siinä määritellyt tunnukset; (ii) lähetyspäivää, arvioitua saapumispäivää ja suunniteltua kuljetusreittiä koskevat tiedot; (iii) (iv) (v) radioaktiivisten aineiden tai nuklidien nimet; selostus radioaktiivisen aineen fysikaalisesta tilasta tai kemiallisesta muodosta tai ilmoitus, että aine on erityismuodossa olevaa tai heikosti leviävää radioaktiivista ainetta; ja radioaktiivisen sisällön suurin aktiivisuus kuljetuksen aikana käyttäen yksikkönä becquerel (Bq) ja sen soveltuvaa kerrannaisyksikön SI-etuliitettä (ks. kohta ). Fissioituville aineille voidaan aktiivisuuden asemesta käyttää fissioituvien aineiden massaa yksikkönä gramma (g) tai sen kerrannaisyksikkö Toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksymistodistus Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymistodistus vaaditaan seuraavissa tapauksissa: a) Aineen muodolle tai kollin rakennetyypille, kun kuljetetaan (i) radioaktiivisia aineita erityismuodossa; (ii) heikosti leviäviä radioaktiivisia aineita; (iii) 0,1 kg tai enemmän uraaniheksafluoridia sisältäviä kolleja; (iv) kaikkia fissioituvia aineita sisältäviä kolleja, lukuun ottamatta kohdan mukaisesti vapautettuja; (v) B(U)- ja B(M)-tyypin kolleja; (vi) C-tyypin kolleja; b) Erityisjärjestelyille; c) Tietyille kuljetuksille (ks. kohta ). Hyväksymistodistuksen on varmennettava, että soveltuvat vaatimukset täyttyvät. Kollin rakennetyypille tai aineen muodolle on annettava hyväksymistodistuksessa tunnusmerkintä. Kollin rakennetyypin ja kuljetuksen hyväksymistodistukset saa yhdistää yhdeksi hyväksymistodistukseksi. Hyväksymistodistuksien ja hyväksymistodistushakemuksien on oltava kohdan vaatimuksien mukaisia Lähettäjällä on oltava jäljennös jokaisesta hyväksymistodistuksesta Jos kollin rakennetyypille ei vaadita toimivaltaisen viranomaisen hyväksymistodistusta, on lähettäjän annettava pyydettäessä toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa tarkastusta varten selvitys kollin rakennetyypin vaatimustenmukaisuudesta Kuljetusindeksin (TI) ja kriittisyysturvallisuusindeksin (CSI) määritys Kollin, lisäpäällyksen, kontin tai pakkaamattomien LSA-I -aineiden tai SCO-I esineiden kuljetusindeksi (TI) saadaan seuraavasti: a) Määritetään suurin annosnopeus 1 metrin etäisyydellä kollin, lisäpäällyksen, kontin tai pakkaamattomien LSA-I -aineiden tai SCO-I -esineiden ulkopinnasta. Annosnopeuden yksikkönä käytetään millisievertiä tunnissa (msv/h). Määritetty arvo kerrotaan luvulla 100 ja näin saatu lukuarvo on kuljetusindeksi. Uraani- ja toriummalmeille ja niiden rikasteille saa suurimman annosnopeuden arvoksi missä hyvänsä kohdassa 1 metrin etäisyydellä kuorman ulkopinnasta antaa seuraavat arvot: 0,4 msv/h uraani- ja toriummalmeille ja niiden fysikaalisille rikasteille; 0,3 msv/h toriumin kemiallisille rikasteille; 0,02 msv/h uraanin kemiallisille rikasteille lukuun ottamatta uraaniheksafluoridia. 5-3

4 b) Säiliöille, konteille ja pakkaamattomille LSA-I -aineille tai SCO-I esineille on edellä kohdan a) mukaisesti määritetty lukuarvo kerrottava taulukosta saatavalla kertoimella. c) Edellä kohtien a) ja b) mukaisesti saatu lukuarvo on pyöristettävä ylöspäin ensimmäiseen desimaaliin (esim. 1,13 tulee 1,2), kuitenkin 0,05 tai sitä pienemmän arvon saa merkitä nollaksi. Taulukko : Kertoimet säiliöille, konteille sekä pakkaamattomille LSA-I-aineille ja SCO-I-esineille Kuorman koko a Kerroin Enintään 1 m 2 1 yli 1 m 2 mutta enintään 5 m 2 2 yli 5 m 2 mutta enintään 20 m 2 3 yli 20 m 2 10 a Suurin mitattu kuorman poikkipinta-ala Jokaisen lisäpäällyksen, kontin tai vaunun kuljetusindeksi määritetään joko laskemalla kaikkien kollien TI-arvot yhteen tai mittaamalla annosnopeus suoraan. Kuitenkin lisäpäällyksen, joka ei ole jäykkä, kuljetusindeksi on määritettävä ainoastaan laskemalla kaikkien kollien kuljetusindeksit yhteen Jokaisen lisäpäällyksen ja kontin kriittisyysturvallisuusindeksi on määritettävä laskemalla kaikkien niiden sisältämien kollien CSI-arvot yhteen. Samaa menetelmää on käytettävä lähetyksen tai vaunun CSI-arvojen summaa määritettäessä Kollit ja lisäpäällykset kuuluvat joko luokkaan I-VALKOINEN, II-KELTAINEN tai III-KELTAINEN taulukoissa annettujen ehtojen ja seuraavien vaatimusten mukaisesti: a) Kollin tai lisäpäällyksen luokkaa määritettäessä on otettava huomioon sekä kuljetusindeksi että annosnopeus pinnalla. Jos kuljetusindeksi täyttää yhden luokan mutta annosnopeus pinnalla jonkin toisen luokan ehdot, on kolli tai lisäpäällys merkittävä näistä kahdesta luokasta korkeampaan. Tällöin luokkaa I-VALKOINEN pidetään alimpana luokkana; b) Kuljetusindeksi on määritettävä kohtien ja mukaisesti; c) Jos annosnopeus pinnalla on suurempi kuin 2 msv/h, on kolli tai lisäpäällys kuljetettava yksinkäytössä ja kohdan erityismääräyksen CW33 (3.5) a) mukaisesti; d) Erityisjärjestelyin kuljetettava kolli kuuluu luokkaan III-KELTAINEN, ellei rakennetyypin alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä hyväksymistodistuksessa ole muuta erityisesti mainittu (ks. kohta ); e) Erityisjärjestelyin kuljetettavia kolleja sisältävä lisäpäällys kuuluu luokkaan III-KELTAINEN, ellei rakennetyypin alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä hyväksymistodistuksessa ole muuta erityisesti mainittu (ks. kohta ). Taulukko : Kollien ja lisäpäällysten luokat Ehdot Kuljetusindeksi (TI) Suurin annosnopeus ulkopinnalla Luokka 0 a Enintään 0,005 msv/h I-VALKOINEN Yli 0 mutta enintään 1 a Yli 0,005 msv/h mutta enintään 0,5 msv/h II-KELTAINEN Yli 1 mutta enintään 10 Yli 0,5 msv/h mutta enintään 2 msv/h III-KELTAINEN Yli 10 Yli 2 msv/h mutta enintään 10 msv/h III-KELTAINEN b a Ellei mitattu kuljetusindeksin arvo ole suurempi kuin 0,05, voidaan kuljetusindeksi merkitä nollaksi kohdan c) mukaisesti. b Kuljetettava kuitenkin yksinkäytössä Hyväksyntä- ja ennakkoilmoitussäännösten vaatimusluettelo Huom. 1. Jos kollin rakennetyypille vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, on lähettäjän ennen kollin ensimmäistä lähettämistä varmistettava, että kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksen jäljennös on toimitettu jokaisen kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle (ks. kohta a). 5-4

5 Huom. 2. Ilmoitus vaaditaan, jos sisällön aktiivisuus on suurempi kuin 3000 A 1 tai 3000 A 2 taikka 1000 TBq, ks. kohta b). Huom. 3. Kuljetuksen monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan, jos sisällön aktiivisuus on suurempi kuin 3000 A 1 tai 3000 A 2 taikka 1000 TBq tai jos ajoittainen valvottu kaasunpäästö on sallittu (ks. kohta ). Huom. 4. Aineen hyväksynnästä ja ennakkoilmoituksesta katso tämän aineen kuljetukseen käytettävää kollia koskevat säännökset. Kohde YKnro Toimivaltaisen viranomaisenhyväksyntä vaaditaan Lähettäjän ilmoitettava Viittaukset lähtö- Kauttakulkumaan selle viran- toimivaltai- maan omaiselle ennen jokaista kuljetusta a Taulukosta puuttuvien A 1 - ja A 2 - Kyllä Kyllä Ei arvojen laskeminen Peruskollit 2908 kollin rakennetyyppi 2909 Ei Ei Ei kuljetus Ei Ei Ei LSA-aineet b ja SCO-esineet b, 1-, 2-, ja 3-tyypin teollisuuskollit, fissioitumaton aine tai vapautettu fissioituva aine kollin rakennetyyppi Ei Ei Ei kuljetus Ei Ei Ei A-tyypin kollit b, fissioitumaton aine 2915 tai vapautettu fissioituva aine 3332 kollin rakennetyyppi Ei Ei Ei kuljetus Ei Ei Ei B(U)-tyypin kollit b, fissioitumaton aine tai vapautettu fissioituva aine 2916 kollin rakennetyyppi Kyllä Ei Ks. huom. 1 kuljetus Ei Ei Ks. huom. 2 B(M)-tyypin kollit b, fissioitumaton 2917 aine tai vapautettu fissioituva aine kollin rakennetyyppi Kyllä Kyllä Ei kuljetus Ks. huom. 3 Ks. huom. 3 Kyllä C-tyypin kollit b, fissioitumaton aine tai vapautettu fissioituva aine b) a) b) a) b) a) kollin rakennetyyppi Kyllä Ei Ks. huom. 1 kuljetus Ei Ei Ks. huom. 2 Fissioituvan aineen kollit 2977 kollin rakennetyyppi 3324 Kyllä c Kyllä c Ei kuljetus: kriittisyysturvallisuusindeksien Ei d Ei d Ks. huom. 2 summa enintään 50 - kriittisyysturvallisuusindeksien Kyllä Kyllä Ks. huom. 2 summa yli Radioaktiivinen aine erityismuodossa aineen muoto Kyllä Ei Ei kuljetus Ks. huom.4 Ks. huom. 4 Ks. huom. 4 Ks. huom a) a)

6 Kohde Toimivaltaisen viranomaisenhyväksyntä vaaditaan lähtömaan YKnro Kauttakulkumaan a Heikosti leviävä radioaktiivinen aine aineen muoto Kyllä Ei Ei Lähettäjän ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle ennen jokaista kuljetusta a kuljetus Ks. huom.4 Ks. huom. 4 Ks. huom. 4 Ks. huom. 4 0,1 kg tai enemmän uraaniheksafluoridia sisältävät kollit aineen muoto Kyllä Ei Ei kuljetus Ks. Ks. huom. 4 Ks. huom. 4 Ks. huom. 4 huom. Erityisjärjestelyt kuljetus Hyväksytty kollin rakennetyyppi, jota koskee siirtymäkauden säännökset Kyllä Kyllä Kyllä Ks. kohta Viittaukset a) a) b) b) Ks. kohta Ks. huom b) a) a b c d Lähtö-, kauttakulku- ja määräpaikkamaat. Jos radioaktiivinen sisältö on fissioituvaa ainetta, jota ei ole vapautettu fissioituvia aineita sisältäviä kolleja koskevista säännöksistä, sovelletaan fissioituvien aineiden kolleja koskevia säännöksiä, ks. kohta Fissioituville aineille tarkoitettujen kollien rakennetyypeille voidaan vaatia myös taulukon jonkin muun kohdan edellyttämä hyväksyntä. Kuljetuksille voidaan kuitenkin vaatia taulukon jonkin muun kohdan edellyttämä hyväksyntä. 5-6

7 5.2.1 KOLLIEN MERKINNÄT LUKU 5.2 MERKINNÄT JA VAROITUSLIPUKKEET Huom. Pakkausten, suurpäällysten, kaasuille tarkoitettujen astioiden ja IBC-pakkausten rakennetta, testausta ja hyväksymistä koskevat merkinnät, ks. osa Jokaiseen kolliin on selvästi ja pysyvästi merkittävä sen sisältämien vaarallisten aineiden YKnumerot ja numeroiden eteen kirjaimet "UN". Pakkaamattomiin esineisiin on merkintä tehtävä esineeseen, niiden kehikkoon tai niiden käsittely-, varastointi- tai laukaisulaitteeseen Kaikkien tässä luvussa vaadittujen kollimerkintöjen on oltava: a) helposti näkyviä ja selviä; b) säänkestäviä siten, ettei merkintä huomattavasti muutu Pelastuspakkaukset on lisäksi merkittävä sanalla "PELASTUS" Merkintä yli 450 litran IBC-pakkauksiin ja suurpäällyksiin on tehtävä kahdelle vastakkaiselle sivulle Luokan 1 kollien (räjähteiden) lisämääräykset Luokan 1 aineiden kolleissa on lisäksi oltava kohdan mukainen aineen virallinen nimi. Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä ja niiden on oltava lähtömaan virallisella kielellä ja lisäksi varustettuna suomenkielisellä (tai ruotsinkielisellä) ja venäjänkielisellä käännöksellä, elleivät kuljetukseen osallistuvien maiden väliset sopimukset toisin määrää Luokan 2 kollien (kaasujen) lisämääräykset Uudelleentäytettäviin astioihin on merkittävä seuraavat tiedot selvästi ja pysyvästi: a) Kohdassa määritelty kaasun tai kaasuseoksen YK-numero ja virallinen nimi; N.o.s.-nimikkeeseen luokitelluista kaasuista on ilmoitettava YK-numeron lisäksi vain kaasun tekninen nimi 1 ; Seoksille ei tarvitse ilmoittaa enempää kuin kaksi seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainesosaa; b) Puristetuille kaasuille, jotka täytetään massan perusteella, ja nesteytetyille kaasuille joko suurin sallittu täytös ja astian taara mukaan lukien täytön aikaiset varusteet ja lisälaitteet tai bruttomassa; c) Seuraavan määräaikaistarkastuksen ajankohta (vuosi). Nämä merkinnät voidaan tehdä joko meistämällä tai ne voidaan ilmoittaa astiaan kiinnitettävällä kestävällä merkintäkilvellä tai lipukkeella taikka muulla pysyvällä ja selvällä merkinnällä kuten painomerkinnällä tai vastaavalla tavalla. Huom. 1. Ks. myös kohta Huom. 2. Kertakäyttöiset astiat, ks. kohta Luokan 7 kollien (radioaktiivisten aineiden) merkintöjä koskevat erityismääräykset Jokaisen kollin ulkopinnalle on tehtävä selvästi ja pysyvästi merkintä lähettäjästä tai vastaanottajasta taikka molemmista. 1 Teknisen nimen sijasta saa käyttää yhtä seuraavista nimistä: - UN 1078 kylmäainekaasut, n.o.s.: seos F1, seos F2, seos F3; - UN 1060 metyyliasetyleenin ja propadieenin seokset, stabiloidut: seos P1, seos P2; - UN 1965 hiilivetykaasujen seos, nesteytetty, n.o.s.: seos A tai butaani, seos A01 tai butaani, seos A02 tai butaani, seos A0 tai butaani, seos A1, seos B1, seos B2, seos B, seos C tai propaani - UN 1010 butadieeni stabiloitu: 1,2-butadieeni, stabiloitu tai 1,3-butadieeni, stabiloitu. Kaasun kauppanimeä ei saa käyttää. 5-7

8 Lukuun ottamatta peruskolleja on jokaiseen kolliin pakkauksen ulkopinnalle merkittävä selvästi ja pysyvästi YK-numero ja numeron eteen kirjaimet "UN" sekä aineen virallinen nimi. Peruskolleihin on merkittävä vain YK-numero ja numeron eteen kirjaimet "UN" Jokaisen yli 50 kg painoisen kollin ulkopinnalle on merkittävä sen suurin sallittu kokonaismassa selvästi ja pysyvästi Jokaiseen kolliin, joka vastaa: a) tyypin IP-1, IP-2 tai IP-3 kollin rakennetyyppiä, on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä kutakin teollisuuskollia vastaava teksti: TYPE IP-1, TYPE IP-2 tai TYPE IP-3 ; b) A-tyypin kollin rakennetyyppiä, on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä teksti: "TY- PE A"; c) tyypin IP-2 tai IP-3 kollin rakennetyyppiä tai A-tyypin kollin rakennetyyppiä, on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä rakennetyypin alkuperämaan valtion tunnus (VRI Code) 2 joko valmistajan nimi tai muu rakennetyypin hyväksyneen alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen määrittelemä pakkauksen tunnus Jokaiseen kolliin, joka vastaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää rakennetyyppiä, on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä: a) toimivaltaisen viranomaisen tälle rakennetyypille antama tunnus; b) sarjanumero, jonka perusteella jokainen rakennetyyppiä vastaava pakkaus on yksikäsitteisesti tunnistettavissa; c) B(U)- tai B(M)-tyypin rakennetyyppiä vastaaviin kolleihin teksti: "TYPE B(U)" tai "TYPE B(M)"; ja d) C-tyypin rakennetyyppiä vastaaviin kolleihin teksti: "TYPE C" Jokaisessa kollissa, joka vastaa B(U)-, B(M)- tai C-tyypin rakennetyyppiä, on uloimmassa tulen- ja vedenkestävässä ulkopinnassa oltava jäljempänä esitetyn mallin mukainen säteilytunnus selvästi meistettynä, stanssattuna tai muulla tulen- ja vedenkestävällä tavalla merkittynä: Säteilytunnuksen mitat perustuvat keskusympyrän säteeseen X, jonka on oltava vähintään 4 mm Jos LSA-I -aineet tai SCO-I -esineet ovat astioissa tai pakkausmateriaalien ympäröimiä ja niitä kuljetetaan yksinkäytössä kohdan mukaisesti, saa näiden astioiden tai pakkausmateriaalin ulkopinnalla olla vastaavat merkinnät RADIOACTIVE LSA-I tai RADIOACTIVE SCO- I Kun kuljetetaan sellaisia kolleja, joille vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen antama kollin rakennetyypin tai kuljetuksen hyväksyntä ja hyväksymismenettelyt ovat erilaiset eri asianomaisissa maissa, merkinnän on vastattava rakennetyypin hyväksyneessä alkuperämaassa saatua hyväksymistodistusta Ympäristövaarallisten aineiden merkintää koskevat erityismääräykset Kohdan kriteerit täyttäviä ympäristövaarallisia aineita sisältävät kollit on merkittävä pysyvästi kohdan mukaisella ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkillä lukuun 2 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus. 5-8

9 ottamatta yksittäisiä pakkauksia ja pakkausyhdistelmiä, joissa on sisäpakkauksia sisältäen: - enintään 5 l nesteitä; tai - enintään 5 kg kiinteitä aineita Ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkki on kiinnitettävä kohdassa vaadittujen merkintöjen läheisyyteen. Kohtien ja vaatimusten on täytyttävä Ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkin on oltava oheisen mallin mukainen. Mittojen on oltava 100 x 100 mm lukuun ottamatta pieniä kolleja, joihin mahtuu vain tätä pienempi merkki Käsittelymerkki (tarra) Symboli (kala ja puu): musta valkoisella tai muulla riittävästi erottuvalla taustalla Ellei kohdassa toisin säädetä: - pakkausyhdistelmät, joissa sisäpakkaukset sisältävät nesteitä; - yksittäiset pakkaukset, joissa on paineentasauslaite; ja - kryoastiat, jotka on tarkoitettu jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille on merkittävä selvästi käsittelymerkeillä, jotka ovat jäljempänä esitetyn kuvan mukaisia, tai täyttävät standardin ISO 780:1985 vaatimukset. Käsittelymerkki on oltava kollin vastakkaisilla pystysuorilla sivuilla siten, että nuolten suunta osoittaa kollin pystyasennon. Merkinnän on oltava suorakaiteen muotoinen ja kooltaan selvästi näkyvä suhteessa kollin kokoon. Nuolten ympärillä saa käyttää suorakaiteen muotoista reunaviivaa. tai Kaksi mustaa tai punaista nuolta valkoisella tai muulla erottuvan värisellä taustalla Käsittelymerkkiä ei vaadita kolleissa, jotka sisältävät: a) paineastioita lukuun ottamatta suljettuja kryoastioita; b) vaarallisia aineita sisältäviä tilavuudeltaan enintään 120 ml:n sisäpakkauksia, jos sisäja ulkopakkausten välissä on riittävä määrä imeytysainetta, joka pystyy imemään itseensä koko nestemäisen sisällön; c) luokan 6.2 tartuntavaarallisia aineita tilavuudeltaan enintään 50 ml:n primääriastioissa; d) luokan 7 radioaktiivista ainetta IP-2-, IP-3-, A-, B(U)-, B(M)- tai C-tyypin kollissa; tai e) esineitä, jotka ovat kaikissa asennoissa tiiviitä (esim. alkoholi tai elohopea lämpömittareissa, aerosolit jne.) Kohdan mukaisesti merkityssä kollissa ei saa laittaa käsittelymerkkiä muussa tarkoituksessa kuin kollin asentoa osoittamassa KOLLIEN VAROITUSLIPUKKEET Huom. Pienkontteihin kiinnitetään vastaavat varoituslipukkeet kuin kolleihin. 5-9

10 Varoituslipukkeita koskevat säännökset Jokaiseen luvun 3.2 taulukossa A mainittuja esineitä ja aineita sisältävään kolliin on kiinnitettävä taulukon sarakkeeseen (5) merkityt varoituslipukkeet, ellei sarakkeen (6) erityismääräyksessä toisin säädetä Varoituslipukkeiden on oltava säädetyn mallisia ja niiden asemesta saa tehdä myös pysyvät varoitusmerkinnät esimerkiksi maalilla tai muulla tavoin siten, että merkintä on selvästi näkyvä ja se ei pyyhkiydy pois (Varattu) Lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan kohdan vaatimuksia, kaikki varoituslipukkeet on: a) kiinnitettävä kollin samalle sivulle, jos kollin mittasuhteet sen sallivat; luokan 1 ja 7 aineita sisältävissä kolleissa varoituslipuke on kiinnitettävä lähelle aineen virallista nimeä; b) sijoitettava kolliin siten, ettei mikään pakkauksen osa tai varuste taikka toinen lipuke tai merkintä peitä sitä; ja c) kiinnitettävä vierekkäin, kun vaaditaan useampi kuin yksi varoituslipuke. Jos kolli on epätavallisen muotoinen tai pieni kooltaan siten, ettei varoituslipuketta voida tyydyttävästi siihen kiinnittää, saa varoituslipukkeen liimata pahviseen tai muuhun sopivaan alustaan, joka on kiinnitettävä lujasti kolliin Yli 450 litran IBC-pakkauksissa ja suurpäällyksissä on varoituslipukkeet kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle Sotilaslähetyksenä kuljetettavien räjähteitä sisältävien kollien varoituslipukkeita koskevat erityismääräykset Kuljetettaessa kohdan mukaisia sotilaslähetyksiä vaunukuormana tai suljettuna lähetyksenä ei kolleihin tarvitse kiinnittää luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (5) määrättyjä varoituslipukkeita edellyttäen, että kohdassa määrättyjä yhteenkuormauskieltoja noudatetaan kohdan f) rahtikirjamerkintöjen perusteella Itsereaktiivisten aineiden ja orgaanisten peroksidien varoituslipukkeita koskevat erityismääräykset a) Varoituslipuke nro 4.1 tarkoittaa myös, että tuote voi olla syttyvää, joten varoituslipuketta nro 3 ei vaadita. Lisäksi itsereaktiivisten aineiden tyyppiä B sisältävät kollit on varustettava varoituslipukkeella nro 1. Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä varoituslipukkeen nro 1 poisjättämisen tietyistä pakkauksista, jos testitulokset ovat osoittaneet, ettei itsereaktiivinen aine kyseisessä pakkauksessa ole räjähdysvaarallinen. b) Varoituslipuke nro 5.2 tarkoittaa myös, että tuote voi olla syttyvää, joten varoituslipuketta nro 3 ei vaadita. Lisäksi seuraavia varoituslipukkeita on käytettävä: - Orgaanisen peroksidin tyypille B varoituslipuke nro 1. Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä varoituslipukkeen nro 1 poisjättämisen tietyistä pakkauksista, jos testitulokset ovat osoittaneet, ettei orgaaninen peroksidi kyseisessä pakkauksessa ole räjähdysvaarallinen; - Varoituslipuke nro 8, kun aine täyttää luokan 8 pakkausryhmien I tai II kriteerit. Varoituslipukevaatimukset nimeltä mainituille itsereaktiivisille aineille ja orgaanisille peroksideille ovat kohtien ja luetteloissa Tartuntavaarallisia aineita sisältävien kollien varoituslipukkeita koskevat erityismääräykset Varoituslipukkeen nro 6.2 lisäksi tartuntavaarallisia aineita sisältävä kolli on varustettava kaikilla niillä varoituslipukkeilla, joita sisällön ominaisuudet edellyttävät. 5-10

11 Radioaktiivisten aineiden varoituslipukkeita koskevat erityismääräykset Lukuun ottamatta kohdan suurkonttien ja säiliöiden merkintää koskevia säännöksiä on jokainen radioaktiivisia aineita sisältävä kolli, lisäpäällys ja kontti varustettava nro:n 7A, 7B tai 7C mukaisilla varoituslipukkeilla sen mukaan mihin luokkaan tämä kolli, lisäpäällys tai kontti kuuluu (ks. kohta ). Nämä varoituslipukkeet on kiinnitettävä kollin kahdelle vastakkaiselle ulkosivulle tai kontin kaikille neljälle ulkosivulle. Jokaiseen radioaktiivisia aineita sisältävään lisäpäällykseen on kiinnitettävä varoituslipukkeet vastakkaisille ulkosivuille. Lisäksi, kaikkiin fissioituvia aineita sisältäviin kolleihin, lisäpäällyksiin ja kontteihin, lukuun ottamatta kohdan mukaisesti vapautettuja fissioituvia aineita, on kiinnitettävä nro:n 7E mukaiset varoituslipukkeet, jotka on kiinnitettävä muiden radioaktiivisten aineiden lipukkeiden läheisyyteen. Varoituslipukkeet eivät saa peittää kohdan mukaisia merkintöjä. Varoituslipukkeet, jotka eivät vastaa sisältöä, on peitettävä tai poistettava Jokaiseen nro:n 7A, 7B ja 7C varoituslipukkeeseen on merkittävä seuraavat täydentävät tiedot: a) Sisältö: (i) Radionuklidin nimi (-et), lukuun ottamatta LSA-I aineita, käyttäen taulukon mukaista merkintätapaa. Radionuklidien seoksista merkitään rajoittavimpia nuklideja niin monta kuin riville sopii. Vastaava LSA- tai SCO-ryhmä on merkittävä radionuklidin nimen (-ien) jälkeen. On käytettävä merkintöjä "LSA-II", "LSA-III", "SCO-I" ja "SCO-II"; (ii) LSA-I -aineille riittää merkintä "LSA-I", radionuklidin nimeä ei tarvitse merkitä; b) Aktiivisuus: Radioaktiivisen sisällön suurin aktiivisuus kuljetuksen aikana yksikkönä becquerel (Bq) ja sen soveltuva kerrannaisyksikön SI-etuliite (ks. kohta ). Fissioituville aineille voidaan aktiivisuuden asemesta käyttää fissioituvien aineiden kokonaismassaa yksikkönä gramma (g) tai sen kerrannaisyksikkö; c) Lisäpäällysten ja konttien varoituslipukkeisiin on kohtiin "Sisältö" ja "Aktiivisuus" merkittävä edellä kohdissa a) ja b) vaaditut tiedot yhteenlaskettuna koskemaan lisäpäällyksen tai kontin koko sisältöä. Tämä ei koske varoituslipukkeita sellaisissa lisäpäällyksissä tai konteissa, joissa on yhteenkuormattuna eri radionuklideja sisältäviä kolleja. Tällöin voi merkitä "Katso rahtikirja"; d) Kuljetusindeksi: Ks. kohdat ja (kuljetusindeksin merkintää ei vaadita luokassa I- VALKOINEN) Jokaiseen nro:n 7E varoituslipukkeeseen on merkittävä toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä erityisjärjestelyjen hyväksymistodistuksessa tai kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksessa määrätty kriittisyysturvallisuusindeksi (CSI * ) Lisäpäällysten ja konttien varoituslipukkeisiin on merkittävä kriittisyysturvallisuusindeksi (CSI * ), joka on lisäpäällysten tai konttien sisältämien fissioituvien aineiden kohdassa vaadittujen kriittisyysturvallisuusindeksien summa Kun kuljetetaan sellaisia kolleja, joille vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen antama kollin rakennetyypin tai kuljetuksen hyväksyntä ja hyväksymismenettelyt ovat erilaiset eri asianomaisissa maissa, merkinnän on vastattava rakennetyypin hyväksyneessä alkuperämaassa saatua hyväksymistodistusta Varoituslipukkeita koskevat säännökset Varoituslipukkeiden on oltava jäljempänä esitettyjen säännösten mukaisia, ja niiden värien, symbolien ja muotojen on vastattava kohdassa esitettyjä malleja. Muissa kuljetusmuodoissa vaaditut vastaavat hieman eroavat varoituslipukkeet ovat sallittuja edellyttäen, että eroavuuksilla ei ole vaikutusta lipukkeen merkinnän ymmärrettävyyteen. Huom. Tietyissä kohdan varoituslipukkeissa on uloimpana kohdan mukaisesti pisteviiva. Pisteviivaa ei edellytetä, jos varoituslipuke on kiinnitetty erottuvan väriselle taustalle. * Criticality Safety Index 5-11

12 Varoituslipukkeiden on oltava muodoiltaan kärjelleen asetettuja neliöitä, joiden mitat ovat vähintään 100 x 100 mm. Varoituslipukkeen ulkoreunassa on oltava 5 mm:n etäisyydellä lipukkeen reunasta viiva. Lipukkeen yläosassa viivan on oltava samanvärinen kuin lipukkeen symboli, ja alaosassa viivan on oltava samanvärinen kuin alakulman numero. Jos kollin koko edellyttää, saa käyttää myös pienempiä lipukkeita, jos ne ovat selvästi näkyviä Luokan 2 kaasua sisältävissä kaasupulloissa saa tässä kohdassa vaadittujen varoituslipukkeiden kokoa pienentää, jos kaasupullon muoto, varuste- ja kiinnitysjärjestelmä kuljetuksessa sitä edellyttävät, standardin ISO 7225:1994 "Gas cylinders - Precautionary labels" mukaisesti, jotta lipuke voidaan kiinnittää kaasupullon hartiaan. Kohdan vaatimuksesta huolimatta, saa lipukkeet kiinnittää limittäin standardin ISO 7225 sallimissa rajoissa. Kuitenkin päävaaraa osoittavan varoituslipukkeen ja kaikkien lipukkeiden numeroiden on oltava täydellisesti näkyvissä ja lipukkeiden symbolit tunnistettavissa. Luokan 2 kaasua sisältäviä tyhjiä puhdistamattomia kaasupulloja, joissa on vanhentuneet tai vahingoittuneet varoituslipukkeet, saa kuljettaa uudelleentäytettäväksi, tarkastettavaksi tai varoituslipukkeiden uusimiseksi säännösten mukaisiksi taikka kaasupullojen hävittämiseksi Lukuun ottamatta luokan 1 vaarallisuusluokkia 1.4, 1.5 ja 1.6, on varoituslipukkeiden yläosassa oltava symbolimerkki ja alaosassa: a) Luokan numero luokkien 1, 2, 3, 5.1, 5.2, 7, 8 ja 9 lipukkeissa; b) Numero "4" luokkien 4.1, 4.2 ja 4.3 lipukkeissa; c) Numero "6" luokkien 6.1 ja 6.2 lipukkeissa. Lipukkeissa saa olla tekstiä, kuten YK-numero tai vaaraa kuvaavia sanoja (esim. myrkyllinen) kohdan mukaisesti edellyttäen, että teksti ei peitä tai vahingoita muita lipukkeen merkintöjä Lisäksi luokan 1, lukuun ottamatta vaarallisuusluokkia 1.4, 1.5 ja 1.6, varoituslipukkeiden alaosassa luokan numeron yläpuolella on oltava aineen tai esineen vaarallisuusluokan numero ja yhteensopivuusryhmän kirjain. Vaarallisuusluokkien 1.4, 1.5 ja 1.6 varoituslipukkeiden yläosassa on oltava vaarallisuusluokan numero ja alaosassa luokan numero ja yhteensopivuusryhmän kirjain Lukuun ottamatta luokan 7 aineiden lipukkeita, saa varoituslipukkeissa symbolien alle tehdä vain sellaisia lisämerkintöjä, jotka koskevat vaaran laatua ja käsittelyssä tarvittavia varotoimia. Vaaran laatua koskeva merkintä on tehtävä venäjän tai suomen (tai ruotsin) kielellä Symbolit, tekstit ja numerot on merkittävä selvästi ja pysyvästi, ja niiden on oltava mustia kaikissa varoituslipukkeissa lukuun ottamatta: a) luokan 8 varoituslipuketta, jossa mahdollisen tekstin ja aineluokan numeron on oltava valkoisia; b) taustaltaan vihreitä, punaisia tai sinisiä varoituslipukkeita, joissa ne saavat olla valkoisia; c) lipuketta nro 2.1 UN 1011, 1075, 1965 ja 1978 kaasupulloissa ja kaasupatruunoissa, joissa ne voidaan sijoittaa itse astian päälle, mikäli väri on sellainen, että lipukkeet erottuvat riittävästi taustasta Kaikkien varoituslipukkeiden on oltava säänkestäviä siten, ettei merkintä huomattavasti muutu. 5-12

13 Lipukemallit nro alakulmassa Lipuke vaarallisuusluokat symboli: väri tausta (väri) 1 räjähdysaine tai - räjähtävä pommi: oranssi 1 valmiste (vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, musta (musta) 1.3) merkin kuvaus huom. ** Vaarallisuusluokan numero; ei merkintää, jos lipuketta käytetään räjähtävää - lisävaaran merkintänä. * Yhteensopivuusryhmän kirjain; ei merkintää, jos lipuketta käytetään räjähtävää -lisävaaran merkintänä 1.4 räjähdysaine tai - numero 1.4: musta valmiste (vaarallisuusluokka 1.4) 30 mm ja paksuus 5 (numeron korkeus mm (100 x 100 mm kokoisessa lipukkeessa)) oranssi 1 (musta) * Yhteensopivuusryhmän kirjain; ei merkintää, jos lipuketta käytetään räjähtävää -lisävaaran merkintänä 1.5 räjähdysaine tai - numero 1.5: musta valmiste (vaarallisuusluokka 1.5) 30 mm ja paksuus 5 (numeron korkeus mm (100 x 100 mm kokoisessa lipukkeessa)) oranssi 1 (musta) * Yhteensopivuusryhmän kirjain; ei merkintää, jos lipuketta käytetään räjähtävää -lisävaaran merkintänä 1.6 räjähdysaine tai - numero 1.6: musta valmiste (vaarallisuusluokka 1.6) 30 mm ja paksuus 5 (numeron korkeus mm (100 x 100 mm kokoisessa lipukkeessa)) oranssi 1 (musta) * Yhteensopivuusryhmän kirjain; ei merkintää, jos lipuketta käytetään räjähtävää -lisävaaran merkintänä 5-13

14 Lipuke vaarallisuusluokat symboli: väri tausta 2.1 palava kaasu liekki: musta tai valkoinen nro alakulmassa (väri) punainen 2 (musta tai valkoinen) merkin kuvaus huom palamaton, myrkytön kaasu kaasupullo: tai valkoinen musta vihreä 2 (musta tai valkoinen) myrkyllinen kaasu pääkallo ja luut ristissä: musta valkoinen 2 (musta) - 3 palava neste liekki: musta tai valkoinen punainen 3 (musta tai valkoinen) helposti syttyvät kiinteät liekki: musta aineet, itsereaktiiviset aineet ja flegmatoidut räjähdysaineet valkoinen, jossa seitsemän pystysuoraa punaista raitaa 4 (musta)

15 Lipuke vaarallisuusluokat symboli: väri tausta 4.2 helposti itsestään syttyvät aineet liekki: musta yläosa valkoinen, alaosa punainen nro alakulmassa (väri) 4 (musta) merkin kuvaus huom aineet, jotka veden liekki: musta tai kanssa kosketukseen valkoinen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja sininen 4 (musta tai valkoinen) hapettavat aineet liekki ympyrän päällä: musta keltainen 5.1 (musta) orgaaniset peroksidit liekki: musta tai valkoinen yläosa punainen, alaosa keltainen 5.2 (musta) myrkylliset aineet pääkallo ja luut ristissä: musta valkoinen 6 (musta)

16 Lipuke vaarallisuusluokat symboli: väri tausta 6.2 tartuntavaaralliset aineet ympyrän sisällä kolme sirpinmuotoista kuviota; musta nro alakulmassa (väri) valkoinen 6 (musta) merkin kuvaus huom. Lipukkeen alaosaan voidaan kirjoittaa «TARTUNTAVAARALLINEN AINE», «Vahinko- tai vuototapauksessa ota välittömästi yhteys terveysviranomaisiin». 7A radioaktiiviset aineet säteilyä osoittava merkki: musta valkoinen 7 (musta) Lipukkeen alaosaan merkittävä mustalla «RADIOACTIVE», «CONTENTS», «ACTIVITY». Sanan RADIOACTIVE jälkeen yksi punainen pystysuora palkki. 7B radioaktiiviset aineet säteilyä osoittava merkki: musta 7C radioaktiiviset aineet säteilyä osoittava merkki: musta yläosa keltainen valkoisella reunalla, alaosa valkoinen yläosa keltainen valkoisella reunalla, alaosa valkoinen 7 (musta) 7 (musta) Lipukkeen alaosaan merkittävä mustalla «RADIOACTIVE», «CONTENTS», «ACTIVITY». Mustalla rajattuun laatikkoon merkittävä «TRANSPORT INDEX». Sanan RADIOACTIVE jälkeen kaksi punaista pystysuoraa palkkia. Lipukkeen alaosaan merkittävä mustalla «RADIOACTIVE», «CONTENTS», «ACTIVITY». Mustalla rajattuun laatikkoon merkittävä «TRANSPORT INDEX». Sanan RADIOACTIVE jälkeen kolme punaista pystysuoraa palkkia. 7E luokan 7 fissioituva aine - valkoinen 7 (musta) Lipukkeen yläosaan merkittävä mustalla «FISSILE». Lipukkeen alaosaan mustalla rajattuun laatikkoon merkittävä «CRITICAL SAFETY INDEX». 5-16

17 Lipuke vaarallisuusluokat symboli: väri tausta nro alakulmassa (väri) 8 (valkoinen) merkin kuvaus huom. - 9 muut vaaralliset aineet ja esineet val- ja alaosa musta valkoisilla reunoilla 8 syövyttävät aineet koeputket, joista yläosa tippuu pisaroita koinen kädelle ja metallilevylle: musta seitsemän pystysuoraa raitaa yläosassa: musta valkoinen 9 alleviivattuna (musta)

18 5.3.1 LIPUKKEET LUKU 5.3 LIPUKKEET JA MERKINTÄ Huom. Konttien, MEG-konttien, säiliökonttien ja UN-säiliöiden suurlipukkeet ja merkintä silloin, kun kuljetusketjuun sisältyy merikuljetus, ks. myös kohta Yleiset säännökset Jos tässä kohdassa niin vaaditaan, lipukkeet on kiinnitettävä vaunun, kontin, MEG-kontin, säiliökontin ja UN-säiliön ulkopinnalle. Lipukkeiden on vastattava vaunun, kontin, MEG-kontin, säiliökontin tai UN-säiliön sisältämälle vaaralliselle aineelle luvun 3.2 taulukon A sarakkeissa (5) ja (6) vaadittuja lipukenumeroita ja kohdan kuvauksia. Suurlipukkeet on kiinnitettävä erottuvan väriselle taustalle, tai niissä on oltava uloimpana pisteviiva tai jatkuva reunaviiva. Lipukkeiden on oltava säänkestäviä ja merkinnän niissä tulee kestää vähintäänkin kuljetuksen keston verran eivätkä ne saa irrota kiinnityksistään. Lipukkeet voidaan kiinnittää itseliimautuvina etiketteinä, maalimerkintöinä tai vastaavina. Huom. Vaihtotyötä rajoittavista lipukkeista nro 13 ja 15, ks. myös kohta Kuljetettaessa vaunussa tai suurkontissa kahteen tai useampaan yhteensopivuusryhmään kuuluvia luokan 1 räjähteitä ei lipukkeissa saa olla yhteensopivuusryhmän merkintää. Jos vaunussa tai suurkontissa kuljetetaan eri vaarallisuusluokkien räjähteitä, on vaunu tai suurkontti merkittävä ainoastaan vaarallisimman vaarallisuusluokan mukaisilla lipukkeilla seuraavassa järjestyksessä: Vaarallisin on vaarallisuusluokka 1.1, ja vaarallisuus vähenee seuraavassa järjestyksessä: 1.5, 1.2, 1.3, 1.6, 1.4 (vaarattomin). Jos luokituskoodin 1.5D räjähteitä kuljetetaan vaarallisuusluokan 1.2 räjähteiden kanssa, vaunu tai suurkontti on merkittävä vaarallisuusluokan 1.1 mukaisesti. Suurlipukkeita ei edellytetä kuljetettaessa vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvia yhteensopivuusryhmän S räjähteitä. Vaunuihin ja suurkontteihin, jotka sisältävät kohdan mukaisesti sotilaslähetyksenä kuljetettavia kolleja, joita ei tarvitse merkitä varoituslipukkeilla kohdan perusteella, on kiinnitettävä vaunujen kummallekin pitkälle sivulle ja suurkonttien kaikille neljälle sivulle luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (5) vaaditut suurlipukkeet Luokan 7 ensisijaista vaaraa osoittavan suurlipukkeen vaunussa tai (suur)kontissa on vastattava kohdassa esitettyä lipukkeen nro 7D mallia. Tätä suurlipuketta ei vaadita peruskolleja tai pienkontteja kuljettavaan vaunuun. Jos vaunuihin, suurkontteihin, MEG-kontteihin, säiliökontteihin tai UN-säiliöihin on kiinnitettävä sekä luokan 7 varoituslipukkeet että suurlipuke, saa suurlipukkeen nro 7D sijasta käyttää vaadittua varoituslipuketta suurennettuna (mallien 7A, 7B tai 7 C mukaisena), mikä korvaa molemmat lipukkeet Useampaan luokkaan kuuluvia aineita sisältäviä suurkontteja, MEG-kontteja, säiliökontteja, UN-säiliöitä ja vaunuja ei tarvitse merkitä lisävaaraa osoittavalla lipukkeella, jos tässä lipukkeessa esitetty vaaraominaisuus on jo osoitettu ensisijaista vaaraa tai lisävaaraa osoittavalla lipukkeella Suurlipukkeet, jotka eivät vastaa kuljetettavia vaarallisia aineita tai niiden jäänteitä, on poistettava tai peitettävä. 5-18

19 Jos suurlipuke on kiinnitetty irrotettavaan tai taitettavaan paneeliin, on se suunniteltava ja kiinnitettävä siten, ettei suurlipuke voi peittyä tai taulu irrota pidikkeestään kuljetuksen aikana (erityisesti iskun tai törmäyksen vaikutuksesta tai muuten tahattomasti) Suurkonttien, MEG-konttien, säiliökonttien ja UN-säiliöiden lipukkeet Lipukkeet on kiinnitettävä suurkontin, MEG-kontin, säiliökontin tai UN-säiliön kummallekin sivuille ja kumpaankin päätyyn. Kun moniosastoisessa säiliökontissa tai UN-säiliössä kuljetetaan kahta tai useampaa vaarallista ainetta, on asiaankuuluvat lipukkeet kiinnitettävä kunkin säiliöosaston kummallekin sivulle ja lisäksi vastaavat lipukkeet kumpaankin päätyyn Suurkontteja, MEG-kontteja, säiliökontteja ja UN-säiliöitä kuljettavien vaunujen sekä Huckepack-kuljetuksessa käytettävien vaunujen lipukkeet Jos suurkonteissa, MEG-konteissa, säiliökonteissa tai UN-säiliöissä olevat lipukkeet eivät näy vaunun ulkopuolelle, on samat lipukkeet kiinnitettävä myös vaunun kummallekin pitkälle sivulle. Muutoin lipukkeita ei tarvitse kiinnittää vaunuun Huckepack kuljetuksessa käytettävän vaunun molemmille pitkille sivuille on kiinnitettävä lipukkeet. Vaunua ei tarvitse merkitä jos: a) (varattu) b) säiliöajoneuvossa tai ajoneuvossa, jossa vaarallisia aineita kuljetetaan irrallisina, vaaralipukkeet ovat näkyvissä; c) vaarallisia aineita pakkauksissa kuljetettavassa ajoneuvossa pakkauksia vastaavat vaaralipukkeet on asetettu näkyville paikoille Irtotavaraa kuljettavien vaunujen, säiliövaunujen, monisäiliövaunujen ja irrotettavia säiliöitä kuljettavien vaunujen lipukkeet Lipukkeet on kiinnitettävä vaunun kummallekin pitkälle sivulle. Kun moniosastoisessa säiliövaunussa tai irrotettavia säiliöitä kuljettavassa vaunussa kuljetetaan kahta tai useampaa vaarallista ainetta, on asiaankuuluvat suurlipukkeet kiinnitettävä kunkin säiliöosaston kummallekin pitkälle sivulle. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa kaikissa osastoissa on oltava samanlaiset suurlipukkeet, riittää, että nämä suurlipukkeet on kiinnitetty vain kerran vaunun kummallakin pitkälle sivuille. Kun samaan säiliöosastoon edellytetään useampaa kuin yhtä suurlipuketta, on näiden lipukkeiden oltava lähekkäin Kolleja kuljettavan vaunun lipukkeet Lipukkeet on kiinnitettävä vaunun kummallekin pitkälle sivulle Tyhjien säiliövaunujen, irrotettavia säiliötä kuljetettavien vaunujen, monisäiliövaunujen, MEG-konttien, säiliökonttien ja UN-säiliöiden sekä tyhjien irtotavaraa sisältäneiden vaunujen ja konttien lipukkeet Tyhjissä, puhdistamattomissa säiliövaunuissa, irrotettavia säiliöitä kuljetettavissa vaunuissa, monisäiliövaunuissa, MEG-konteissa, säiliökonteissa ja UN-säiliöissä, joita ei ole tyhjennetty kaasuista tai dekontaminoitu, sekä tyhjissä, puhdistamattomissa irtotavaraa sisältäneissä vaunuissa ja suurkonteissa, joita ei ole dekontaminoitu, on oltava edellisen kuorman edellyttämät lipukkeet Vaunuun ja konttiin kiinnitettävien lipukkeiden kuvaus Lukuun ottamatta kohdassa kuvattua luokan 7 lipuketta, lipukkeen on: a) oltava kooltaan vähintään 250 mm x 250 mm, ja sen ulkoreunassa on oltava 12,5 mm 5-19

20 etäisyydellä lipukkeen reunasta lipukkeen symbolin värinen viiva. Suurlipukkeen yläosassa viivan on oltava samanvärinen kuin lipukkeen symboli, ja alaosassa viivan on oltava samanvärinen kuin alakulman numero; b) vastattava väriltään ja symboliltaan kullekin vaaralliselle aineelle vaadittavaa varoituslipuketta (ks. kohta ); c) sisällettävä kullekin vaaralliselle aineelle kohdassa määrätyn vastaavan varoituslipukkeen numero (ja luokan 1 räjähteille yhteensopivuusryhmän kirjain), joka on vähintään 25 mm korkea; ja d) luokan numeron ja symbolin välissä voi olla kolminumeroinen varoituskortin numero (ks. kohta 5.3.7). Huom. Kohdan d) määräys ei ole ehdoton Suomen tasavallassa. Kohdan säännöksiä myös sovelletaan Luokan 7 lipukkeen on oltava kooltaan vähintään 250 mm x 250 mm, ja sen ulkoreunassa on oltava 5 mm etäisyydellä suurlipukkeen reunasta musta viiva, ja lipukkeen on muuten oltava jäljempänä esitetyn mallin mukainen (malli nro 7D). Numeron "7" on oltava vähintään 25 mm korkea. Lipukkeen yläosan taustavärin on oltava keltainen ja alaosan valkoinen, säteilyä osoittavan merkin ja tekstin värin on oltava musta. Lipukkeen alaosassa olevan sanan "RADIOAC- TIVE" sijasta voidaan käyttää aineen YK-numeroa. Lipuke luokan 7 radioaktiivisille aineille Min. 10 mm 5 mm RADIOACTIVE 7 Min. 250 mm (Nro 7D) Symboli (säteilyä osoittava merkki): musta; Tausta: yläosa keltainen valkoisella reunalla, alaosa valkoinen; Alaosassa on oltava teksti "RADIOACTIVE" tai vaihtoehtoisesti vaadittaessa aineen YKnumero (ks. kohta ) ja alakulmassa "7" Tilavuudeltaan enintään 3 m 3 säiliökonteissa saa lipukkeiden sijasta käyttää kohdan mukaisia varoituslipukkeita Vaunujen lipukkeet saa pienentää kokoon 150 x 150 mm, mikäli vaunun rakenne ja sen pinnat sitä vaativat ORANSSIKILPI Oranssikilpeä koskevat yleiset säännökset Kuljettaessa vaarallisia aineita, joille on luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (20) annettu vaaran tunnusnumero, on kummallekin sivulle - säiliövaunua; - monisäiliövaunua; - irrotettavia säiliöitä kuljettavaa vaunua; - säiliökonttia; - MEG-konttia; - UN-säiliötä; - irtotavaraa sisältävää vaunua; - irtotavaraa sisältävää pien- tai suurkonttia; - vaunua ja konttia, joissa kuljetetaan pakattua yhden YK-numeron radioaktiivista ainetta yksinkäytössä kuljetettaessa kiinnitettävä kohdan mukainen suorakulmainen oranssikilpi niin, että molemmat ovat selvästi näkyvissä. 5-20

21 Tämän kilpi voidaan kiinnittää vaunuun ja konttiin, jos kuljetetaan vaunu- tai konttikuormana kolleja, jotka sisältävät yhtä ja samaa ainetta Jokaisessa oranssikilvessä on oltava kohdan mukaisesti kuljetettavan aineen vaaran tunnusnumero ja YK-numero, jotka on annettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeissa (20) ja (1). Jos säiliövaunussa, monisäiliövaunussa, irrotettavia säiliöitä kuljettavassa vaunussa, säiliökontissa, MEG-kontissa tai UN-säiliössä kuljetetaan useita aineita erillisissä säiliöissä tai säiliöosastoissa, on lähettäjän kiinnitettävä kohdassa määrätty oranssikilpi asiaankuuluvine numeroineen jokaisen säiliön tai säiliöosaston kummallekin sivulle vaunun, säiliökontin tai UN-säiliön pituusakselin suuntaisesti siten, että ne ovat selvästi näkyvissä (Varattu) (Varattu) Jos kontteihin, MEG-konteihin, säiliökontteihin tai UN-säiliöihin kiinnitetyt kohdan mukaiset oranssikilvet eivät selvästi näy niitä kuljettavan vaunun ulkopuolelle, on vastaavat kilvet kiinnitettävä vaunun kummallekin sivulle. Huom. Tätä ei kuitenkaan edellytetä katetuissa ja peitteellä varustetuissa vaunuissa kuljetettaessa enintään 3000 litran säiliöitä, lukuun ottamatta vaunukuormia Huckepack-kuljetuksissa oranssikilvet on kiinnitettävä vaunun pitkille sivuille, jos vaarallisia aineita kuljetetaan ajoneuvon säiliössä tai irrallisina, ja oranssikilvet, joissa on YK-numero ja vaaran tunnusnumero, on vain edessä ja takana. Huom. Huckepack-kuljetuksessa käytettäviin vaunuihin ei tarvitse kiinnittää oranssikilpeä kuljetettaessa ajoneuvoja, joissa on ADR-tiekuljetussäännösten mukaiset oranssikilvet. Tämä kohta ei koske ajoneuvoja, jotka on merkitty ADR-tiekuljetussäännösten kohdan tai mukaisesti. * Kohtien säännökset koskevat myös puhdistamattomia, tyhjiä - säiliövaunuja, - monisäiliövaunuja, - irrotettavia säiliöitä kuljettavia vaunuja, - säiliökontteja, - UN-säiliöitä tai - MEG-kontteja, joita ei ole tyhjennetty kaasuista tai dekontaminoitu sekä irtotavaraa sisältäneitä tyhjiä vaunuja, suurkontteja ja pienkontteja, joita ei ole puhdistettu tai dekontaminoitu Oranssikilpimerkinnät, jotka eivät vastaa kuljetettavia vaarallisia aineita tai niiden jäänteitä, on poistettava tai peitettävä Oranssikilven kuvaus Oranssikilpien leveyden on oltava 40 cm ja korkeuden vähintään 30 cm. Niissä on oltava musta reunus, jonka leveys on enintään 15 mm. Oranssikilvet saavat olla heijastavia. Käytetyn materiaalin on oltava säänkestävää ja taattava merkinnän pysyvyys vähintään kuljetuksen keston ajan. Kilpi ei saa irrota alustastaan. Kilpien on pysyttävä kiinnitettyinä riippumatta vaunun asennosta (myös kaatumistapauksessa). Kohdissa ja tarkoitetut kilvet saa korvata vastaavilla itseliimautuvilla tarroilla tai maalatuilla taikka muulla vastaavalla tavalla tehdyillä merkinnöillä. Tämän vaihtoehtoisen merkinnän on oltava kohdan mukainen. Huom. Oranssikilven värisävyn on oltava värikoordinaatistossa alueella, jonka ääriarvojen koordinaatit tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ovat: Värisävyn äärikoordinaatit värikoordinaattialueella * Tämä huomautus ei ole sitova Venäjän federaatiossa. 5-21

22 X 0,52 0,52 0,578 0,618 Y 0,38 0,40 0,422 0,38 Valontiheyskerroin heijastamattomalla värillä β 0,22, heijastavalla värillä β > 0,12. Referenssikeskus E, standardivalolähde C, mittausgeometria 45 / 0. Heijastuneen valon intensiteetin kerroin, valaistuksen kulma 5, havaintokulma 0,2, vähintään 20 kandelaa/luksi/m Vaaran tunnusnumeron ja YK-numeron on oltava mustia, ja merkkikorkeuden on oltava 100 mm, ja viivan leveyden on oltava 15 mm. Vaaran tunnusnumeron on oltava kilven yläosassa ja YK-numeron alaosassa. Tunnusnumerot on erotettava toisistaan mustalla 15 mm leveällä viivalla, joka on kilven puolivälissä vaakasuorassa ja kilven levyinen (ks. kohta ). Oranssikilven vaaran tunnusnumeroina ja YK-numeroina käytettävien vaihdettavien numeroiden ja kirjaimien on pysyttävä kiinnitettynä kuljetuksen aikana ja riippumatta vaunun asennosta (myös kaatumistapauksessa) Esimerkki oranssikilvestä, jossa ovat vaaran tunnusnumero ja YK-numero Min. 30 cm 33 m 10 c Vaaran tunnusnumero (2 tai 3 numeroa ja määrätyissä tapauksissa kirjain "X" tunnusnumeron edessä, ks. kohta ) 10 cm 1088 Aineen (4 numeroa) YK-numero min. 40 cm Tausta: oranssi. Reunus, vaakaviiva ja numerot: mustat, 15 mm leveitä Oranssikilven mitat saavat poiketa vaadituista mitoista ± 10 % Jos oranssikilpi tai kohdan mukainen vaihtoehtoinen merkintä on kiinnitetty vaihdettavaan tai taitettavaan paneeliin, on se suunniteltava ja kiinnitettävä siten, ettei oranssikilpi tai vaihtoehtoinen merkintä voi taittua näkymättömiin tai taulu irrota pidikkeestään kuljetuksen aikana erityisesti iskun tai törmäyksen vaikutuksesta tai muuten tahattomasti Vaaran tunnusnumerot Vaaran tunnusnumerossa luokkien 2-9 aineille on kaksi tai kolme numeroa. Numerot ilmaisevat yleensä seuraavat vaarat: 2 Kaasun muodostus paineen tai kemiallisen reaktion seurauksena 3 Palava neste (höyry) ja kaasu tai itsestään kuumeneva neste 4 Helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva kiinteä aine 5 Hapettava (paloa edistävä) vaikutus 6 Myrkyllisyys tai tartuntavaara 7 Radioaktiivisuus 8 Syövyttävyys 9 Itsestään alkava, kiivas reaktio Huom. Numeron 9 tarkoittama itsestään alkava, kiivas reaktio sisältää aineen luonteesta johtuvan räjähdysvaaran, vaarallisten hajoamis- tai polymeroitumisreaktioiden vaaran, joista seuraa huomattava lämmön vapautuminen tai palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen. 5-22

23 Jos tietyn aineen vaara on osoitettavissa yhdellä numerolla, liitetään toiseksi numeroksi nolla. Numeron toistuminen merkitsee vaaran lisääntymistä. Seuraavilla numeroyhdistelmillä on erityinen merkitys: 22, 323, 333, 362, 382, 423, 432, 44, 446, 462, 482, 539, 606, 623, 642, 823, 842, 90 ja 99, ks. kohta Jos vaaran tunnusnumeroa edeltää kirjain "X", niin tämä ilmaisee aineen reagoivan vaarallisesti veden kanssa. Näiden aineiden yhteydessä saa käyttää vettä vain asiantuntijan hyväksynnällä. Luokan 1 räjähteille käytetään vaaran tunnusnumerona luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (3b) mukaista luokituskoodia. Luokituskoodi muodostuu kohdan mukaisesta vaarallisuusluokan numerosta ja kohdan mukaisesta yhteensopivuusryhmän kirjaimesta Luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (20) vaaran tunnusnumeroilla on seuraavat merkitykset: 20 Tukahduttava kaasu tai kaasu, jolla ei ole lisävaaraa 22 Jäähdytetty nesteytetty kaasu, tukahduttava 223 Jäähdytetty nesteytetty kaasu, palava 225 Jäähdytetty nesteytetty kaasu, hapettava (paloa edistävä) 23 Palava kaasu 238 Palava kaasu, syövyttävä 239 Palava kaasu, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 25 Hapettava (paloa edistävä) kaasu 26 Myrkyllinen kaasu 263 Myrkyllinen kaasu, palava 265 Myrkyllinen kaasu, hapettava (paloa edistävä) 268 Myrkyllinen kaasu, syövyttävä 28 Syövyttävä kaasu 285 Syövyttävä kaasu, hapettava (paloa edistävä) 30 Palava neste (leimahduspiste C) tai palava neste tai kiinteä aine sulassa muodossa (leimahduspiste yli 60 C) leimahduspisteeseensä tai sen yläpuolelle lämmitettynä tai itsestään kuumeneva neste 323 Palava neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja X323 Palava neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa 3 muodostaen palavia kaasuja 33 Helposti palava neste (leimahduspiste alle 23 C) 333 Itsestään syttyvä neste (pyroforinen) X333 Itsestään syttyvä neste(pyroforinen), joka reagoi vaarallisesti veden kanssa Helposti palava neste, myrkyllinen 338 Helposti palava neste, syövyttävä X338 Helposti palava, syövyttävä neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa Helposti palava neste, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 36 Palava, lievästi myrkyllinen neste (leimahduspiste C) tai itsestään kuumeneva, myrkyllinen neste 362 Palava, myrkyllinen neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja X362 Palava, myrkyllinen neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa 3 muodostaen palavia kaasuja 368 Palava neste, myrkyllinen, syövyttävä 38 Palava, lievästi syövyttävä neste (leimahduspiste C) tai itsestään kuumeneva, syövyttävä neste 382 Palava syövyttävä neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja X382 Palava syövyttävä neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa 3 muodostaen palavia kaasuja 39 Palava neste, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 40 Helposti syttyvä kiinteä aine tai itsereaktiivinen aine taikka itsestään kuumeneva aine 423 Kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja tai helposti syttyvä kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja, tai itsestään kuumeneva kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja X423 Kiinteä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja, tai 3 Vettä saa käyttää vain asiantuntijan hyväksynnällä. 5-23

24 helposti syttyvä kiinteä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja, tai itsestään kuumeneva kiinteä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja 3 43 Itsestään syttyvä (pyroforinen) kiinteä aine X432 Itsestään syttyvä (pyroforinen) kiinteä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja 3 44 Helposti syttyvä kiinteä aine, sulassa muodossa kohotetussa lämpötilassa 446 Helposti syttyvä, myrkyllinen kiinteä aine, sulassa muodossa kohotetussa lämpötilassa 46 Helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva, myrkyllinen kiinteä aine 462 Myrkyllinen kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja X462 Kiinteä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa 1 kehittäen myrkyllisiä kaasuja 48 Helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva, syövyttävä kiinteä aine 482 Syövyttävä kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja X482 Kiinteä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa 1 kehittäen syövyttäviä kaasuja 50 Hapettava (paloa edistävä) aine 539 Helposti syttyvä orgaaninen peroksidi 55 Voimakkaasti hapettava (paloa edistävä) aine 556 Voimakkaasti hapettava (paloa edistävä) aine, myrkyllinen 558 Voimakkaasti hapettava (paloa edistävä) aine, syövyttävä 559 Voimakkaasti hapettava (paloa edistävä) aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 56 Hapettava (paloa edistävä) aine, myrkyllinen 568 Hapettava (paloa edistävä) aine, myrkyllinen, syövyttävä 58 Hapettava (paloa edistävä) aine, syövyttävä 59 Hapettava (paloa edistävä) aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 60 Myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen aine 606 Tartuntavaarallinen aine 623 Myrkyllinen neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja 63 Myrkyllinen, palava aine (leimahduspiste C) 638 Myrkyllinen, palava (leimahduspiste C), syövyttävä aine 639 Myrkyllinen, palava aine (leimahduspiste enintään 60 C), joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 64 Myrkyllinen kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva 642 Myrkyllinen kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja 65 Myrkyllinen, hapettava (paloa edistävä) aine 66 Erittäin myrkyllinen aine 663 Erittäin myrkyllinen, palava aine (leimahduspiste enintään 60 C) 664 Erittäin myrkyllinen kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva 665 Erittäin myrkyllinen, hapettava (paloa edistävä) aine 668 Erittäin myrkyllinen, syövyttävä aine 669 Erittäin myrkyllinen aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 68 Myrkyllinen, syövyttävä aine 69 Myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 70 Radioaktiivinen aine 78 Radioaktiivinen aine, syövyttävä 80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine X80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa Syövyttävä neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja 83 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava aine (leimahduspiste C) X83 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava aine (leimahduspiste C), joka reagoi vaarallisesti veden kanssa Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava (leimahduspiste C) aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion X839 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava aine (leimahduspiste C), joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion ja joka reagoi vaarallisesti veden kanssa 1 84 Syövyttävä kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva 5-24

25 842 Syövyttävä kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja 85 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä, hapettava (paloa edistävä) aine 856 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä, hapettava (paloa edistävä), myrkyllinen aine 86 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä, myrkyllinen aine 88 Erittäin syövyttävä aine X88 Erittäin syövyttävä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa Erittäin syövyttävä, palava (leimahduspiste C) aine 884 Erittäin syövyttävä kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva 885 Erittäin syövyttävä, hapettava (paloa edistävä) aine 886 Erittäin syövyttävä, myrkyllinen aine X886 Erittäin syövyttävä, myrkyllinen aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa 3 89 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion 90 Ympäristölle vaarallinen aine; muu vaarallinen aine 99 Muu vaarallinen aine, jota kuljetetaan kohotetussa lämpötilassa VAROITUSMERKINTÄ KOHOTETUSSA LÄMPÖTILASSA KULJETETTAVILLE AINEILLE Säiliövaunuihin, säiliökontteihin, UN-säiliöihin, erityisvaunuihin tai -suurkontteihin tai erityisvarustettuihin vaunuihin tai suurkontteihin, joihin edellytetään luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (6) annetun erityismääräyksen 580 mukaisesti varoitusmerkintä kohotetussa lämpötilassa kuljetettavista aineista, on vaunujen kummallekin pitkälle sivulle sekä jokaisen suurkontin, säiliökontin ja UN-säiliön kaikille neljälle sivuille kiinnitettävä jäljempänä olevan mallin mukainen punainen kolmio (punainen lämpömittari), jonka sivun pituus on vähintään 250 mm VAIHTOTYÖLIPUKKEET 13 JA Yleiset säännökset Kohtien ja sekä kohtien yleiset säännökset koskevat myös vaihtotyölipukkeita 13 ja Vaihtotyölipukkeiden 13 ja 15 kuvaus Vaihtotyölipukkeiden 13 ja 15 on oltava suorakaiteen muotoisia kooltaan vähintään standardikokoa A7 (74 x 105 mm), valkoisella taustalla punainen(-set) kolmio(-t), jossa (joissa) on musta huutomerkki (kolmionkanta vähintään 100 mm ja korkeus vähintään 70 mm). Nro 13 Nro 15 Varovasti vaihdettava, vaihdossa Heittokielto ja laskumäessä laskukielto. suojattava sysäyksiltä. Veturilla saattaen vaihdettava. Ei saa heittää muita vaunuja vasten ja on suojattava muiden vaunujen aiheuttamilta sysäyksiltä.! vähintään vähintään 74 mm!!! vähintään 74 mm vähintään 105 mm vähintään 105 mm 5-25

26 Punainen kolmio, jossa on musta huutomerkki valkoisella taustalla. Kolme punaista kolmiota, joissa on mustat huutomerkit EROTUSRAIDAT Säiliövaunut, jotka kuuluvat Suomen rautateille ja nesteytetyille, jäähdytetyille tai paineen alaisena liuotetuille kaasuille, on merkittävä 300 mm leveällä yhtenäisellä oranssin värisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri. * Jos luokan 2 nesteytetyille kaasuille tarkoitetuilla säiliövaunulla on hyväksyntä muiden luokkien nesteiden kuljetukseen, on näitä aineita kuljetettaessa oranssi raita säiliön ympärillä ja vaunun kyljessä oleva nestekaasun nimi peitettävä kokonaan näkyvistä Säiliövaunut, jotka kuuluvat Venäjän federaation rautateille, joissa kuljetetaan alla mainittuja nesteitä, on merkittävä asiaankuuluvan värisillä raidoillla, jotka ulottuvat vaakasuorassa säiliön keskiviivan korkeudella sen ympäri: YK-nro Virallinen nimi Luokka Raidan Raidan leveys, mm väri 1005 AMMONIAKKI, VEDETÖN 2 keltainen BUTADIEENIT, STABILOIDUT tai BUTADI- EENIEN JA HIILIVEDYN SEOS, STABILOI- TU, jonka höyrynpaine 70 C:ssa on enintään 2 punainen 300 1,1 MPa (11 bar) ja tiheys 50 C:ssa on vähintään 0,525 kg/l 1011 BUTAANI 2 punainen BUTEENIEN SEOS tai 1-BUTEENI tai CIS- 2-BUTEENI tai TRANS-2-BUTEENI 2 punainen KLOORI 2 suoja DIMETYYLIAMIINI, VEDETÖN 2 punainen ETYYLIAMIINI 2 punainen ETYYLIKLORIDI 2 punainen ISOBUTYLEENI 2 punainen METYYLIAMIINI, VEDETÖN 2 punainen METYYLIKLORIDI (KYLMÄAINEKAASU R 40) 2 punainen 'PROPEENI 2 punainen 'RIKKIDIOKSIDI 2 musta 'TETRAFLUORIETEENI, STABILOITU 2 punainen 'TRIMETYYLIAMINI, VEDETÖN 2 punainen 'VINYYLIKLORIDI, STABILOITU 2 punainen 'AKROLEIINI, STABILOITU 6.1 musta 'RIKKIHIILI 3 oranssi 'DIMETYYLIDIKLOORISILAANI 3 oranssi 'METANOLI 3 musta 'METYYLITRIKLOORISILAANI 3 oranssi kaprolaktaami 4.1 punainen 'FOSFORI, VALKOINEN tai KELTAINEN, VEDEN ALLA tai LIUOKSENA 4.2 punainen etyylineste 6.1 vihreä '1,1-DIFLUORIETEENI (KYLMÄAINEKAA- SU R 1132a) 2 punainen kaasubensiini, ei stabiili 2 punainen jae butaani-butyleeni 2 punainen jae butyleeni-amyleeni 2 punainen 300 * Ks. huomautus kohdassa

27 1965 jae butyleeni-butadieeni 2 punainen jae butyleeni-divinyleeni 2 punainen jae butyleeni-isobutyleeni 2 punainen jae isobutaani-isobutyleeni 2 punainen jae isobutyleeni 2 punainen jae normaali isobutaani 2 punainen jae propaani-butaani-pentaani 2 punainen jae propaani-butaani 2 punainen jae propaani-propyleeni 2 punainen kevyet hiilivedyt (laaja jae) 2 punainen 'ISOBUTAANI 2 punainen 'PROPAANI 2 punainen jae propaani 2 punainen '1,1,1-TRIFLUORIETAANI (KYLMÄAINE- KAASU R 143a) 2 punainen 'NAFTALEENI, SULASSA MUODOSSA 4.1 punainen 'RIKKI, SULASSA MUODOSSA 4.1 punainen '1-KLOORI-1,1-DIFLUORIETAANI (KYLMÄ- AINEKAASU R 142b) 2 punainen vinyyli 2 punainen YMPÄRISTÖVAARALLISTEN AINEIDEN VAROITUSMERKKI Kun kohdan mukaisesti vaaditaan suurlipuke, on kohdan kriteerit täyttäviä ympäristövaarallisia aineita sisältävät suurkontit, MEG-kontit, säiliökontit, UN-säiliöt ja vaunut merkittävä kohdan mukaisella ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkillä. Suurlipukkeita koskevia kohdan säännöksiä on sovellettava ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkkiin VAROITUSKORTTIMERKINNÄT VAUNUSSA JA KONTEISSA * * Tämän kohdan määräykset eivät ole sitovia Suomen tasavallassa Varotuskortin numero merkittään erilliselle valkoiselle kilvelle, jonka mitat ovat 400x200 mm ja jota kiertää musta 10 mm:n levyinen reuna Valkoiseen kilpeen varoituskortin numeron edelle merkitään kirjaimet AK. Numero ja kirjaimet ovat min. 70 mm:n korkuisia Valkoinen kilpi, jossa on varoituskortin numero, sijoitetaan varoituslipukkeen viereen tai alle. Valkoisten kilpien on oltava säänkestäviä ja merkinnän niissä tulee kestää vähintäänkin kuljetuksen keston verran eivätkä ne saa irrota kiinnityksistään. Valkoinen kilpi voidaan kiinnittää itseliimautuvina etiketteitnä, maalimerkintöinä tai vastaavana. Varoituskortin numeron saa merkitä suurlipukkeeseen, joka vastaa kuljetettavan kuorman ensisijaista vaaraa (ks. kohta ) Esimerkkejä varoituskorttimerkinnöistä: АК 305 tai 5-27

28 5-28

29 LUKU 5.4 ASIAKIRJAT Lähettäjä on velvollinen varustamaan jokaisen kuljetuksen Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä käytettävällä rahtikirjalla, joka on täytettävä YLS:n ja tämän luvun vaatimusten mukaisesti, ellei kuljetusta ole vapautettu kohtien mukaisesti. Huom. Elektronisen tiedon käsittelyn (EDP, Electronic Data Processing) tai elektronisen tiedon vaihdon (EDI, Electronic Data Interchange) käyttö paperille painettujen asiakirjojen apuna tai sijasta on sallittu, jos käytetyn elektronisen tiedon varmistus-, tallennus- ja käsittelymenettelyt täyttävät säännösvaatimukset siten, että tiedon todistusvoima ja saatavuus kuljetuksen aikana ovat vastaavat kuin paperille painettuja asiakirjoja käytettäessä VAARALLISTEN AINEIDEN RAHTIKIRJAT JA NIIHIN LIITTYVÄT TIEDOT Yleiset rahtikirjamerkinnät Rahtikirjan(-kirjojen) on sisällettävä seuraavat tiedot jokaisesta kuljetettavaksi annettavasta vaarallisesta aineesta tai esineestä: a) YK-numero, jota edeltää kirjaimet UN (luvun 3.2 taulukon A sarake1); b) Aineen tai esineen virallinen nimi kohdan mukaisesti täydennettynä tarvittaessa (ks. kohta ) suluissa olevalla teknisellä nimellä (ks. kohta ); c) - luokan 1 aineet ja esineet: luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (3b) annettu luokituskoodi; Jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (5) on muita varoituslipukkeen numeroita kuin 1, 1.4, 1.5 ja 1.6, on nämä muut varoituslipukkeen numerot merkittävä sulkuihin luokituskoodin jälkeen; - luokan 7 radioaktiiviset aineet: luokan numero 7; Huom. Radioaktiiviset aineet, joilla on lisävaara, ks. myös luvun 3.3 erityismääräys muiden luokkien aineet ja esineet: luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (5) annetut tai sarakkeen (6) erityismääräyksen mukaisten varoituslipukkeiden numerot lukuun ottamatta lipuketta nro 13. Jos useampi kuin yksi varoituslipukkeen numero on edellytetty, on ensimmäisen numeron jälkeiset numerot merkittävä sulkuihin. Vaihtotyölipukkeita 13 ja 15 ei rahtikirjaan merkitä. Jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (5) ei ole annettu varoituslipukkeen numeroa, merkitään sarakkeessa (3a) annettu luokka; d) Aineen tai esineen pakkausryhmä, jos aineelle tai esineelle on määritelty pakkausryhmä (luvun 3.2 taulukon A sarake 4) Huom. Luokan 7 radioaktiiviset aineet, joilla on lisävaaroja, ks. luvun 3.3 erityismääräyksen 172 kohta b). e) kollien lukumäärä ja kuvaus tarvittaessa. UN-pakkaustunnusta saa käyttää ainoastaan täydentämään kollin kuvausta (esim. yksi laatikko (4G)); f) kokonaismäärä jokaisesta vaarallisesta aineesta, jolla on eri YK-numero, virallinen nimi tai mahdollinen pakkausryhmä (tilavuus tai bruttomassa taikka nettomassa), tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia, säiliöitä ja vastaavia lukuun ottamatta; Huom. 1. (Varattu) Huom. 2. Näissä määräyksissä määriteltyjen koneiden ja laitteiden sisältämien vaarallisten aineiden osalta määrä on vaarallisten aineiden kokonaismäärä kilogrammoina tai litroina. 5-29

30 g) lähettäjän nimi ja osoite; h) vastaanottajan (-jien) nimi ja osoite; i) mahdollisten erillissopimusten edellyttämä ilmoitus (esim. multimodaalisissa kuljetuksissa); j) (varattu) k) Vaaran tunnusnumero, mikäli kohdan mukainen oranssikilpi vaaditaan. (kappaleen 3.2 taulukon A sarake 20). l) Varoituskortin (ks. kappale 5.4.3) numero, jota edeltävät kirjaimet AK... (ks. luvun 3.2 taulukon A sarake (21a)); jos varoituskortin numero jonkin aineen tai tuotteen osalta puuttuu sarakkeesta (21a), on lähettäjän liitettävä mukaan tätä lähetystä varten laatimansa varoituskortti ja merkittävä rahtikirjaan AK liitteenä. 2 m) Merkintä suojavaunusta (ks. kohdan sarakekuvaus (21b) ja luvun 3.2 taulukon A sarake (21b)). 2 n) Merkintä vaunujen laskukiellosta ja käsittelystä (ks. kohdan sarakekuvaus (21c) ja luvun 3.2 taulukon A sarake (21c)). 2 Jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (21c) jonkin nimikkeen kohdalla on M - kirjaimella alkava merkintä, tehdään rahtikirjaan seuraava merkintä: Koodille M1: Laskukielto Koodille M2: Laskettava varovaisesti Koodille M3: Laskettava varovaisesti (jos kuljetettava aine on pakattu lasiastiaan). o) Vaarallisuusmerkintä rahtikirjassa riippuu siitä, mikä varoituslipuke on luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (5) (ks. taulukko ). 1 Taulukko Kollin vaarallisuusmerkinnät (-leimat) ja sen laji Varoituslipukkeen numero (luvun 3.2 Vaarallisuusmerkintä (vaarallisuuslaji) taulukon A sarake (5)) 1, 1.4, 1.5, 1.6 Räjähdysvaarallinen 2.1 Palava kaasu 2.2 Palamaton (myrkytön) kaasu 2.3 Myrkyllinen kaasu 3, 4.1 Syttyvä 4.2 Itsestäänsyttyvä 4.3 Veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittää palavia kaasuja 5.1 Hapettava 5.2 Orgaaninen peroksidi 6.1 Myrkyllinen 6.2 Tartuntavaarallinen aine 7X (7A, 7B, 7C, 7D) Radioaktiivinen 7E Fissioituva aine 8 Syövyttävä 9 Muu vaarallinen aine Alakohdissa a), b), c), d), k), l), m), n) ja o) mainitut tiedot ilmoitetaan YLS:n vaatimien tietojen lisäksi rahtikirjan sarakkeessa 12 Aineen nimi ja koodi. Vaadittujen tietojen sijainti ja järjestys rahtikirjassa on vapaavalintainen paitsi, että kohtien a), b), c), d), ja k) tietojen on oltava joko tässä järjestyksessä tai järjestyksessä k), a), b), c), d). (vaarakoodi ilmoitetaan ennen UN-numeroa kautta-viivalla erotettuna). Esimerkkejä sallituista 1 Kohtien l), m), n) ja o) vaatimukset eivät ole sitovia lähetettäessä tai luovutettaessa vaarallisia aineita Suomen tasavallasta. 5-30

31 rahtikirjamerkinnöistä: "663/UN 1098 ALLYYLIALKOHOLI, 6.1 (3), I,AK 607, Suojavaunu 3/1-1*-1-1 MYRKYLLINEN, PALAVA, VAUNUN LASKUKIELTO 336/UN1230 METANOLI, 3(6.1), AK 319, Suojavaunu 3/ , PALAVA, MYRKYLLINEN VAUNUN LASKUKIELTO Rahtikirjatietojen on oltava helposti luettavissa. Vaikka isoja kirjaimia käytetään luvussa 3.1 ja luvun 3.2 taulukossa A osoittamaan osat, joista virallisen nimen on koostuttava ja vaikka tässä luvussa käytetään sekä pieniä että isoja kirjaimia osoittamaan rahtikirjassa vaadittavat tiedot, saa rahtikirjassa vaaditut tiedot merkitä joko isoin tai pienin kirjaimin Erityismääräykset jätteille (Varattu) Kuljetettaessa vaarallista ainetta sisältävää jätettä (muuta kuin radioaktiivista jätettä) on YKnumeron ja aineen virallisen nimen edessä oltava sana "JÄTETTÄ", jos sana ei esiinny aineen virallisessa nimessä, esimerkiksi: "JÄTETTÄ, 336/UN 1230 METANOLI, 3, (6.1) II, AK 319, Suojavaunu 3/ , PALAVA, MYRKYLLINEN, VAUNUN LASKUKIELTO"; tai "JÄTETTÄ, 33/UN 1993 PALAVA NESTE, N.O.S., (tolueeni ja etyylialkoholi), 3, II", AK 315 SUOJAVAUNU 3/ PALAVAA. Jos sovelletaan kohdan jätteitä koskevia säännöksiä, on seuraava merkintä lisättävä aineen viralliseen nimeen: "KOHDAN MUKAISTA JÄTETTÄ" (esimerkiksi: "UN 3264, SYÖVYTTÄVÄ NESTE, HAPAN, EPÄORGAANINEN, N.O.S., KOH- DAN MUKAISTA JÄTETTÄ"). Luvun 3.3 erityismääräyksen 274 vaatimaa teknistä nimeä ei tarvitse merkitä Erityismääräykset pelastuspakkauksille Kun vaarallista ainetta kuljetetaan pelastuspakkauksessa, sana "PELASTUSPAKKAUS" on lisättävä aineen kuvauksen jälkeen rahtikirjaan Erityismääräykset tyhjille puhdistamattomille pakkauksille, konteille, säiliöille ja vastaaville Tyhjille puhdistamattomille pakkauksille, konteille, säiliöille tai vastaaville, jotka sisältävät muiden luokkien kuin luokan 7 vaarallisten aineiden jäänteitä, rahtikirja täytetään kuten vaarallisen aineen kuljetuksen rahtikirjaa ja rahtikirjaan on merkittävä kohdassa b) vaadittua virallista nimeä ennen tai sen jälkeen sanat: "TYHJÄ, PUHDISTAMATON" tai "JÄÄNTEITÄ VIIMEISESTÄ SISÄLLÖSTÄ". Tällöin kohdan f) säännöksiä ei sovelleta Kohdan erityismääräyksen sijaan saa soveltaa soveltuvia kohdan tai säännöksiä Tyhjille puhdistamattomille pakkauksille, jotka sisältävät muiden luokkien kuin luokan 7 vaarallisten aineiden jäänteitä, mukaan lukien tyhjät puhdistamattomat kaasuille tarkoitetut astiat, joiden tilavuus on enintään 1000 litraa, saa kohdassa tarkoitetun merkinnän korvata seuraavasti: kohdan a), b), c), d), e), f) ja k) yksityiskohtaiset tiedot korvataan soveltuvalla merkinnällä "TYHJÄ PAKKAUS", "TYHJÄ ASTIA", "TYHJÄ IBC-PAKKAUS" tai "TYHJÄ SUURPÄÄLLYS", jonka jälkeen lisätään viimeksi kuljetetun aineen tiedot kohdan c) mukaisesti. Esimerkiksi: "TYHJÄ PAKKAUS, 6.1 (3)". 5-31

32 Jos viimeksi kuljetettu aine on luokan 2 kaasu, saa kohdassa c) vaaditun tiedon sijaan käyttää luokan numeroa "2". Jos erilaisia vaarallisia aineita sisältäneitä tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia kuljetetaan yhdessä, kohdan alakohtien l), m), n) tietoja ei mainita Tyhjille puhdistamattomille vaunuille, säiliöille, konteille ja vastaaville, (muut kuin pakkaukset, jotka sisältävät muiden luokkien kuin luokan 7 vaarallisten aineiden jäänteitä), ja tyhjille puhdistamattomille kaasuille tarkoitetuille astioille, joiden tilavuus on yli 1000 litraa: kohdan a) d) ja k) o) tietojen edelle merkitään "TYHJÄ SÄILIÖVAUNU, "TYHJÄ SÄILIÖ- AJONEUVO", "TYHJÄ IRROTETTAVA SÄILIÖ", "TYHJÄ SÄILIÖVAIHTOKORI", "TYHJÄ SÄI- LIÖKONTTI", "TYHJÄ UN-SÄILIÖ", "TYHJÄ MONISÄILIÖVAUNU", "TYHJÄ MEG-KONTTI", "TYHJÄ VAUNU", "TYHJÄ AJONEUVO", "TYHJÄ KONTTI" tai "TYHJÄ ASTIA" ja sen jälkeen "viimeisin kuorma:". Tällöin kohdan f) säännöksiä ei sovelleta. Esimerkiksi: (Varattu) "TYHJÄ SÄILIÖVAUNU, VIIMEISIN KUORMA: 663, UN 1098 ALLYYLIALKOHOLI, 6.1 (3), I", AK 607, suojavaunu 3/1-1*-1-1, MYRKYLLISTÄ, PALAVAA, VAUNUN LASKUKIELTO a) Kuljetettaessa tyhjiä, puhdistamattomia säiliöitä, monisäiliövaunuja, monisäiliöajoneuvoja ja MEG-kontteja lähimmälle puhdistus- tai huoltopaikalle kohdan säännösten mukaisesti on rahtikirjaan tehtävä seuraava lisämerkintä: Kuljetus kohdan mukainen b) Kuljetettaessa tyhjiä puhdistamattomia vaunuja ja kontteja lähimmälle puhdistus- tai huoltopaikalle kohdan säännösten mukaisesti on rahtikirjaan tehtävä seuraava lisämerkintä: "Kuljetus kohdan mukainen" Kuljetettaessa tyhjiä puhdistamattomia kiinteitä säiliövaunuja, irrotettavia säiliöitä, monisäiliövaunuja, säiliökontteja ja MEG-kontteja kohdan säännöksen mukaisesti on rahtikirjaan tehtävä seuraava lisämerkintä: "Kuljetus kohdan mukainen" Erityismääräykset kuljetusketjuille, joihin sisältyy meri- tai ilmakuljetus * (Varattu) Kuljetettaessa kohdan mukaisesti on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Kuljetus kohdan mukainen" Erityismääräykset Huckepack-kuljetuksille (Varattu) Kuljetettaessa kohdan mukaisesti on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Kuljetus kohdan mukainen" Kuljetettaessa lasteja säiliövaunuissa, irrotettavissa säiliöissä, säiliöautoissa, säiliökonteissa, MEG-konteissa, monisäiliövaunuissa, UN-säiliöissä tai irtotavaravaunuissa on rahtikirjaan merkittävä aineen virallisen nimen ja YK-numeron eteen myös vaaran tunnusnumero Erityismääräykset kuljetettaessa IBC-pakkauksia tai UN-säiliöitä, joiden viimeisimmän määräaikais-tarkastuksen tai -testauksen määräaika on kulunut umpeen Kuljetettaessa kohdan b), b), b) tai b)mukaisesti on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Kuljetus kohdan b) mukainen". "Kuljetus kohdan b) mukainen" * Kuljetusketjuissa, joihin sisältyy ilma- tai merikuljetus, saa rahtikirjaan liittää jäljennöksen ilma- ja merikuljetuksissa käytettävästä rahtikirjasta. 5-32

33 "Kuljetus kohdan b) mukainen" tai "Kuljetus kohdan b) mukainen" Erityismääräykset siirtymäkaudelle (Varattu) Siirtymäkaudella kuljetettaessa kohdan mukaisesti rahtikirjaan tehdään merkintä Kuljetus siirtymäsäännöksen mukaisesti Erityismääräykset kohotetussa lämpötilassa kuljetettaville aineille (Varattu) Jos ainetta kuljetetaan tai se jätetään kuljetettavaksi nestemäisessä olomuodossa vähintään 100 C lämpötilassa tai kiinteässä olomuodossa vähintään 240 C lämpötilassa eikä aineen viralliseen nimeen sisälly kuvausta kohotetuista lämpötilaolosuhteista, (esim. virallisen nimen osana sanat SULASSA MUODOSSA tai KOHOTETUSSA LÄMPÖTILASSA ), on sana KUUMA oltava välittömästi virallisen nimen jälkeen Luvun 3.3 erityismääräyksen 640 mukaisesti vaaditut tiedot Jos luvun 3.3 erityismääräyksessä 640 niin edellytetään, on rahtikirjassa oltava merkintä ERI- TYISMÄÄRÄYS 640X, jossa X on luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (6) erityismääräys viitteen jälkeinen iso kirjain Erityismääräykset kiinteiden aineiden kuljetuksille kohdan mukaisissa irtotavarakonteissa Kuljetettaessa kiinteitä aineita kohdan mukaisesti hyväksytyissä irtotavarakonteissa on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä (ks. huomautus kohdan alussa): " toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä irtotavarakontti BK(x)" Lisä- tai erityistiedot tietyille luokille Luokan 1 erityismääräykset a) Rahtikirjassa on ilmoitettava kohdan vaatimusten lisäksi: räjähteen räjähdysainesisällön nettomassa kilogrammoina; kuljetettaessa räjähteitä vaunukuormana tai kokokuormana kollien lukumäärä ja räjähdysaineen nettomassa kilogrammoina kussakin kollissa ja kokonaisnettomäärä koko lähetyksessä. b) Kun kaksi eri ainetta on pakattu yhteen, on rahtikirjassa oltava kummankin räjähteen YK-numerot ja viralliset nimet, jotka on annettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeissa (1) ja (2) isoilla kirjaimilla kirjoitettuina. Jos samaan kolliin on pakattu kohdan erityismääräysten MP1, MP2 ja MP20-MP24 mukaisesti useampaa kuin kahta erilaista räjähdettä, on rahtikirjassa oltava merkintä: "Räjähdettä UN..." sekä jokaisen aineen YKnumero; c) Kuljetettaessa räjähteitä, jotka on luokiteltu n.o.s.-nimikkeeseen tai nimikkeeseen "UN 0190 Näytteet, Räjähtävät" tai jotka on pakattu kohdan pakkaustavan P101 mukaisesti, on rahtikirjaan liitettävä kopio toimivaltaisen viranomaisen antamasta hyväksynnästä, joka sisältää kuljetusehdot; Toimivaltaisen viranomaisen myöntämän hyväksymistodistuksen on oltava lähettäjämaan virallisella kielellä. Jos virallinen kieli ei ole venäjä, niin sen on oltava myös venäjäksi, elleivät rautateiden kansainväliset sopimukset toisin määrää. d) Jos yhteensopivuusryhmään B ja D luokiteltuja räjähteitä sisältävät kollit on kuormattu yhdessä samaan vaunuun kohdan vaatimusten mukaisesti, on kopio toimivaltaisen viranomaisen kohdan taulukon alaviitteessä a) tarkoitetun erillisen osaston tai suojaavan järjestelmän hyväksynnästä liitettävä rahtikirjaan. Kansainvälisissä SMGS-kuljetuksissa toimivaltaisen viranomaisen myöntämän hyväksymistodistuksen 5-33

34 on oltava laadittu lähettäjämaan virallisella kielellä. Jos virallinen kieli ei ole venäjä, sen on oltava myös venäjäksi, elleivät asianomaisten maiden väliset kuljetussopimukset toisin määrää. e) Jos räjähteitä kuljetetaan pakattuna pakkaustavan P101 mukaisesti, on rahtikirjaan merkittävä ". toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä pakkaus" (ks. kohta , pakkaustapa P101). f) Kohdan tarkoittamissa sotilaslähetyksissä saa luvun 3.2 taulukon A mukaisen virallisen nimen sijasta käyttää puolustusvoimien määräämää nimikettä. Kuljetettaessa sotilaslähetyksiä kohtien , ja poikkeavien säädösten sekä kohdan erityismääräyksen W2 perusteella, on rahtikirjaan merkittävä: "Sotilaslähetys". g) Kuljettaessa UN 0333, 0334, 0335, 0336 ja 0337 ilotulitusvälineitä on rahtikirjaan merkittävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä luokitus (luvun erityismääräyksessä 645 tarkoitettu valtio). Huom. Rahtikirjaan saa sulkuihin merkitä aineen virallisen nimen lisäksi aineen kaupallisen tai teknisen nimen Luokan 2 lisämääräykset a) Kuljetettaessa kaasuseoksia (ks. kohta ) säiliöissä (irrotettavat säiliöt, säiliövaunut, UN-säiliöt, säiliökontit tai monisäiliövaunujen tai MEG-konttien säiliöstöt) on seoksen koostumus ilmoitettava tilavuus- tai massaprosentteina. Ainesosia, joiden osuus seoksessa on alle 1 %, ei tarvitse mainita (ks. myös kohta ). Seoksen koostumusta ei tarvitse ilmoittaa, kun virallista nimeä täydennetään teknisellä nimellä luvun 3.3 erityismääräyksen 581, 582 tai 583 mukaisesti; b) Kuljetettaessa kaasupulloja, putkiastioita, kaasuastioita, kryoastioita ja pullopaketteja kohdan ehdoilla on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Kuljetus kohdan mukainen". c) Kuljetettaessa säiliövaunuja, jotka on täytetty puhdistamattomina, on tavaran massana ilmoitettava rahtikirjassa täytetyn massan ja lastijäämän summa, joka vastaa täytetyn säiliövaunun kokonaismassaa vähennettynä vaunun omapainolla. Lisäksi saa tehdä merkinnän: "Täytös kg". d) Lähetettäessä säiliövaunussa tai säiliökontissa yksittäisiä jäähdytettyjä nesteytettyjä kaasuja, on lähettäjän merkittävä rahtikirjaan: "Säiliö on eristetty siten, että varoventtiili ei voi avautua ennen. "(päivämäärä, joka on sovittu kuljetuksen suorittavan rautatieyrityksen kanssa). e) Lähetettäessä tyhjiä säiliövaunuja, joissa on kuljetettu nesteytettyjä kaasuja (koodit 2A, 2O, 2F, 2TF, 2TC, 2 TO, 2TFC, 2TOC), on rahtikirjaan merkittävä astian jäännöspaine (MPa tai bar) Luokan 4.1 itsereaktiivisten aineiden ja luokan 5.2 orgaanisten peroksidien lisämääräykset (Varattu) Kuljetettaessa tiettyjä luokan 4.1 itsereaktiivisia aineita ja tiettyjä luokan 5.2 orgaanisia peroksideja, joille toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt varoituslipukkeen nro 1 poisjättämisen tietyistä pakkauksista (ks. kohta ), on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Lipuketta nro 1 ei vaadita" Kuljetettaessa itsereaktiivisia aineita ja orgaanisia peroksideja hyväksyntää edellyttävissä olosuhteissa (orgaaniset peroksidit, ks. kohdat ja , itsereaktiiviset aineet, ks. kohdat ja ; sekä kohdan erityismääräys TA2) on rahtikirjaan tehtävä vastaava merkintä. Esimerkiksi: "Kuljetus kohdan mukainen". Rahtikirjaan on liitettävä kopio toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnästä, joka sisältää kuljetusehdot. Kansainvälisissä SMGS-kuljetuksissa toimivaltaisen viranomaisen myöntämän hyväksynnän on oltava laadittu lähettäjämaan virallisella kielellä. Jos virallinen kieli ei ole venäjä, 5-34

35 sen on oltava myös venäjäksi, elleivät asianomaisten maiden väliset kuljetussopimukset toisin määrää Kuljetettaessa näytettä orgaanisesta peroksidista (ks. kohta ) tai itsereaktiivisesta aineesta (ks. kohta ) on rahtikirjaan tehtävä esimerkiksi seuraava merkintä: "Kuljetus kohdan mukainen" Kuljetettaessa tyypin G itsereaktiivisia aineita [ks. käsikirja "Manual of Tests and Criteria" (Kokeet ja kriteerit), osa II kohta (g)] lähettäjä saa tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan: "Aine ei kuulu luokkaan 4.1". Kuljetettaessa tyypin G orgaanisia peroksideja [ks. käsikirja "Manual of Test and Criteria" (kokeet ja kriteerit), osa II kohta (g)] lähettäjä saa tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan: "Aine ei kuulu luokkaan 5.2" Luokan 6.2 lisämääräykset Vastaanottajan tietoihin [ks. kohta h)] rahtikirjaan on lisättävä vastuuhenkilön nimi ja puhelinnumero Luokan 7 erityismääräykset Lähettäjän on ilmoitettava jokaisen luokan 7 materiaalia sisältävän lähetyksen rahtikirjassa seuraavat tiedot annetussa järjestyksessä heti kohdan a) c) kohtien mukaisten merkintöjen jälkeen: a) Jokaisen radionuklidin nimi tai tunnus taikka radionuklidien seoksen kyseessä ollessa soveltuva yleinen kuvaus tai luettelo rajoittavimmista radionuklideista; b) Selostus aineen fysikaalisesta tilasta tai kemiallisesta muodosta tai ilmoitus, että aine on erityismuodossa olevaa tai heikosti leviävää radioaktiivista ainetta. Kemiallisen muodon kuvaukseksi riittää yhdisteen yleinen kemiallinen kuvaus. Lisävaarallisten radioaktiivisten aineiden osalta ks. kohdan 3.3 erityismääräyksen 172 viimeinen lause. c) Radioaktiivisen sisällön suurin aktiivisuus kuljetuksen aikana käyttäen yksikkönä becquerel (Bq) (ks. kohta ). Fissioituville aineille voidaan aktiivisuuden asemasta käyttää fissioituvien aineiden massaa yksikkönä gramma (g); d) Kollin luokka: I-VALKOINEN, II-KELTAINEN tai III-KELTAINEN; e) Kuljetusindeksi (vain luokissa II-KELTAINEN ja III-KELTAINEN); f) Kriittisyysturvallisuusindeksi fissioituvia aineita lähetettäessä, lukuun ottamatta lähetyksiä, jotka ovat kohdan mukaisesti vapautettuja; g) Jokainen lähetystä koskeva toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksymistodistuksen tunnus (radioaktiivinen aine erityismuodossa, heikosti leviävä radioaktiivinen aine, erityisjärjestelyt, kollin rakennetyyppi tai kuljetus); h) Useamman kuin yhden kollin lähetyksissä on kohdassa sekä edellä kohdissa a) g) vaaditut tiedot ilmoitettava jokaisesta kollista. Kolleja lisäpäällyksessä, kontissa tai vaunussa lähetettäessä on oltava tarkka selostus jokaisen lisäpäällyksessä, kontissa tai vaunussa olevan kollin sisällöstä ja tarvittaessa jokaisen lisäpäällyksen, kontin tai vaunun sisällöstä. Jos lisäpäällyksestä, kontista tai vaunusta poistetaan kolleja välillä olevassa purkamispaikassa, on kuormaa vastaavien rahtikirjojen oltava saatavilla; i) Jos lähetys on kuljetettava yksinkäytössä, merkintä: "KULJETUS YKSINKÄYTÖSSÄ"; ja j) LSA-II- ja LSA-III aineille sekä SCO-I- ja SCO-II esineille lähetyksen kokonaisaktiivisuus ilmaistuna A2-arvon kerrannaisella Lähettäjän on rahtikirjoihin liitettävä ohjeet kuljetuksen suorittajalta mahdollisesti edellytettävistä toimenpiteistä. Ohjeiden on oltava suomen (tai ruotsin) ja venäjän kielillä ja sisällettävä vähintään seuraavat: a) Kollin, lisäpäällyksen tai kontin kuormaamisen, kuljetuksen, käsittelyn ja purkamisen yhteydessä suoritettavat lisätoimenpiteet mukaan lukien erityiset kuormausohjeet, joilla varmistetaan lämmön turvallinen pääsy kollista [ks. kohdan erityismääräys CW33 (3.2)], tai ilmoitus, ettei lisätoimenpiteitä tarvita; b) Lähetystapaa tai vaunua koskevat rajoitukset ja tarpeelliset tiedot kuljetusreitistä; c) Lähetystä koskevat sovellettavat hätätilanteen varotoimet (esim. varoituskortti). 5-35

36 Kun kuljetetaan sellaisia kolleja, joille vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen antama kollin rakennetyypin tai kuljetuksen hyväksyntä ja hyväksymismenettelyt ovat erilaiset eri asianomaisissa maissa, kohdassa vaaditun YK-numeron ja virallisen nimen on vastattava rakennetyypin hyväksyneessä alkuperämaassa saatua hyväksymistodistusta Toimivaltaiselta viranomaiselta edellytettyjen todistusten ei tarvitse välttämättä olla lähetyksen mukana. Lähettäjän on annettava ne kuljetuksen suorittajalle (-jille) ennen kuormaamista ja purkamista (Varattu) Muoto ja käytettävä kieli Rahtikirjaan merkinnät tehdään YLS:n mukaisesti Lähetyksistä, joita ei saa kohdan kieltojen vuoksi kuormata samaan vaunuun tai konttiin, on kirjoitettava eri rahtikirjat. Kuljettaessa vaarallisia aineita eri kuljetusmuodoissa, on rahtikirjan lisäksi ADR:n kohdassa esitetyn esimerkin mukaisen asiakirjan käyttö suositeltavaa Vaarattomat aineet (Varattu) Jos luvun 3.2 taulukossa A mainittu aine ei ole näiden säännösten alainen siksi, että se ei ole vaarallinen näiden määräysten mukaan, voi lähettäjä tehdä merkinnän rahtikirjaan. Esimerkiksi: "Aine ei kuulu luokkaan " Huom. Tätä säännöstä voidaan käyttää erityisesti silloin, kun lähettäjä katsoo, että lähetys voi joutua tarkastetuksi kuljetuksen aikana kuljetettavan aineen (esim. liuos tai seos) kemiallisen luonteen takia tai siksi, että ainetta pidetään vaarallisena muiden säännösten mukaan VAROITUSKORTIT Huom. Kohdan vaatimukset eivät ole sitovia Suomen tasavallassa Jotta kuljetuksen, lastauksen tai purkamisen aikana mahdollisesti aiheutuviin vaaratilanteet voitaisiin varautua, on noudatettava varoituskortin tietoja. Kortin numero on annettu rahtikirjassa (kt ). Varoituskortti sisältää tietoja kuljetettavasta aineesta, henkilökohtaisista suojavälineistä ja toimista vahinkotilanteessa Varoituskortit on lueteltu IVY-maiden, Latvian, Liettuan ja Viron rautateiden varoituskorttiluettelossa vuodelta Kortin haku tapahtuu YK-numeron perusteella tai vastaavan ainenimikkeen perusteella aakkosellisesti. Jos kuljetettavassa kollissa ei ole varoituskorttia, lähettäjä laatii sellaisen kolliin ja liittää sen rahtikirjaan (Varattu) 1 Apuna voidaan käyttää UN/CEFACT:n (UNECE Centre for Trade Facilitation and Electronic Business) asiaankuuluvia suosituksia, erityisesti suositusta nro 1 (United Nations Layout Key for Trade Documents, ECE/TRADE/137, edition 81.3), julkaisua UN Layout Key for Trade Documents Guidelines for Applications (ECE/TRADE/270, edition 2002), suositusta nro 11 (Documentary Aspects of the International Transport of Dangerous Goods, ECE/TRADE/204, edition 96.1) ja suositusta nro 22 (Layout Key for Standard Consignment Instructions, ECE/TRADE/168, edition 1989). Ks. myös UN/CEFACT Summary of Trade Facilitation Recommendations (ECE/TRADE/346, edition 2006) ja United Nations Trade Data Elements Directory (UNTDED, ECE/TRADE/362, edition 2005) 5-36

37 LUKU 5.5 ERITYISMÄÄRÄYKSET (Varattu) KAASULLA DESINFIOITUJA VAUNUJA, KONTTEJA JA SÄILIÖITÄ KOSKEVAT ERI- TYISMÄÄRÄYKSET Kuljetettaessa kaasulla desinfioitua vaunua, konttia tai säiliötä, on rahtikirjaan merkittävä kohdassa vaaditut tiedot, desinfioinnin päivämäärä sekä käytetyn desinfiointiaineen laatu ja määrä. Lisäksi on oltava ohjeet desinfiointiainejäännöksien poistamisesta sekä tarvittaessa tiedot käytetystä kaasutuslaitteistosta. Nämä tiedot merkitään YLS:n mukaisesti, mikäli kuljetuksessa mukana olevien maiden välillä ei ole muuta sovittu Kohdassa esitetty varoitusmerkki on kiinnitettävä jokaiseen kaasulla desinfioituun vaunuun, konttiin tai säiliöön sellaiseen paikkaan, että vaunun, kontin tai säiliön sisälle menevät henkilöt näkevät sen helposti. Varoitusmerkin tiedot on kirjoitettava venäjäksi ja englanniksi. Tässä kohdassa vaaditun varoitusmerkin on oltava kiinnitettynä vaunussa, kontissa tai säiliössä, kunnes seuraavat säännökset täyttyvät: a) kaasulla desinfioidusta vaunusta, kontista tai säiliöstä on tuuletettu desinfiointikaasun haitalliset pitoisuudet, ja b) kaasulla desinfioidut aineet tai tarvikkeet on purettu Kaasulla desinfiointia osoittavan varoitusmerkin on oltava suorakulmainen, vähintään 300 mm leveä sekä vähintään 250 mm korkea. Tekstin on oltava väriltään musta valkoisella taustalla, ja kirjaimien on oltava vähintään 25 mm korkeita. Jäljempänä olevassa kuvassa on malli tästä varoitusmerkistä. Varoitusmerkki kaasulla desinfioinnista DANGER THIS UNIT IS UNDER FUMIGATION WITH [fumigant name*] APPLIED ON [date*] [time*] VENTILATED ON [date*] DO NOT ENTER Vähintään 250 mm * Lisää tarvittavat tiedot Vähintään 300 mm 5-37

38 6.1.1 YLEISTÄ OSA 6 PAKKAUSTEN, IBC-PAKKAUSTEN, SUURPÄÄLLYSTEN JA SÄILIÖIDEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET LUKU 6.1 PAKKAUSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Tämän luvun vaatimuksia ei sovelleta: a) luokan 7 radioaktiivisia aineita sisältäviin kolleihin, ellei toisin ole säädetty (ks. kohta 4.1.9); b) luokan 6.2 tartuntavaarallisia aineita sisältäviin kolleihin, ellei toisin ole säädetty (ks. huomautus luvun 6.3 alussa ja kohdan pakkaustapa P621); c) luokan 2 kaasuja sisältäviin paineastioihin; d) kolleihin, joiden nettomassa on yli 400 kg; e) pakkauksiin, joiden tilavuus on yli 450 litraa Kohdassa esitetyt pakkausten vaatimukset perustuvat tällä hetkellä käytettäviin pakkauksiin. Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, saa käyttää myös pakkauksia, joiden spesifikaatiot poikkeavat kohdassa esitetyistä edellyttäen, että ne ovat yhtä kestäviä ja ne läpäisevät kohtien ja testit. Muita kuin tässä luvussa kuvattuja koemenetelmiä saa käyttää, jos ne ovat vastaavia ja toimivaltaisen viranomaisen tunnustamia Pakkauksen, jota käytetään nesteen kuljetukseen, on läpäistävä soveltuva tiiviyskoe, ja sen on täytettävä kohdan mukainen soveltuva koetaso: a) ennen sen ensimmäistä käyttöä kuljetukseen; b) kunnostuksen tai uusiovalmistuksen jälkeen, ennen kuin se otetaan uudelleen kuljetuskäyttöön. Tässä kokeessa pakkaukseen ei tarvitse olla kiinnitettynä sen omaa suljinta. Yhdistettyjen pakkausten sisäastian saa testata ilman ulkopakkausta edellyttäen, että sillä ei ole vaikutusta koetuloksiin. Tätä koetta ei tarvitse tehdä: - pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille; - yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasiset, posliiniset tai keraamiset), jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella: "SMGS", RID/ADR", "SMGS/RID/ADR"; - peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella: "SMGS, RID/ADR", "SMGS/RID/ADR" Pakkaukset on valmistettava, kunnostettava ja testattava laadunvarmistusohjelman mukaisesti toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan, että jokainen pakkaus täyttää tämän luvun vaatimukset. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa Pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit PAKKAUSTYYPPIEN TUNNUSMERKINNÄT Tunnusmerkintä käsittää: a) arabialaisen numeron, joka ilmaisee pakkaustyypin, esim. tynnyri, kanisteri; 6.1-1

39 b) ison latinalaisen kirjaimen (tai kirjaimet), joka ilmaisee pakkauksen materiaalin, esim. teräs, puu; c) tarvittaessa pakkaustyypin laatua tarkentavan arabialaisen numeron Yhdistetylle pakkaukselle käytetään tunnuksessa kahta perättäistä latinalaista isoa kirjainta. Ensimmäinen kirjain ilmaisee sisäastian materiaalin ja toinen vastaavasti ulkopakkauksen materiaalin Pakkausyhdistelmille käytetään vain ulkopakkauksen tunnusnumeroa Pakkaustunnusta voivat seurata kirjaimet "T", "V" tai "W". Kirjain "T" osoittaa pelastuspakkausta, joka on kohdan vaatimusten mukainen. Kirjain "V" osoittaa kohdan vaatimusten mukaista erityispakkausta. Kirjain "W" osoittaa, että pakkaus on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava Pakkaustyypin ilmaisemiseen on käytettävä seuraavia numeroita: 1. Tynnyri 2. (Varattu) 3. Kanisteri 4. Laatikko 5. Säkki 6. Yhdistetty pakkaus 0. Peltipakkaus Pakkauksen materiaalin ilmaisemiseen on käytettävä seuraavia isoja kirjaimia: A. Teräs B. Alumiini C. Puu D. Vaneri F. Muut puupohjaiset levyt G. Pahvi H. Muovi L. Tekstiilikudos M. Paperi, monikerroksinen N. Metalli (muut kuin teräs tai alumiini) P. Lasi, posliini tai keramiikka Huom. Muovina pidetään myös muita polymeerisiä materiaaleja kuten kumia Seuraavassa taulukossa on esitetty tunnukset, joita on käytettävä pakkaustyypin nimeämiseen ottaen huomioon pakkaustyyppi, käytetty materiaali ja pakkaustyypin tarkennus. Taulukossa on viittaus myös tämän luvun kohtiin, joissa on esitetty pakkausta koskevat asianmukaiset vaatimukset: Pakkaustyyppi 1. Tynnyrit 2. (Varattu) Materiaali Pakkaustyypin tarkennus Tunnus Kohta A. Teräs kiinteä pääty 1A irrotettava pääty 1A2 B. Alumiini kiinteä pääty 1B irrotettava pääty 1B2 D. Vaneri - 1D G. Pahvi - 1G H. Muovi kiinteä pääty 1H irrotettava pääty 1H2 N. Metalli, muut kuin kiinteä pääty 1N teräs tai alumiini irrotettava pääty 1N

40 6.1.3 MERKINTÄ Pakkaustyyppi Materiaali Pakkaustyypin tarkennus Tunnus Kohta 3. Kanisterit A. Teräs kiinteä pääty 3A irrotettava pääty 3A2 B. Alumiini kiinteä pääty 3B irrotettava pääty 3B2 H. Muovi kiinteä pääty 3H irrotettava pääty 3H2 4. Laatikot A. Teräs - 4A B. Alumiini - 4B C. Puu tavallinen 4C pölytiiviit seinät 4C2 D. Vaneri - 4D F. Muut puupohjaiset - 4F levyt G. Pahvi - 4G H. Muovi solumuovit 4H muovit 4H2 5. Säkit H. Muovikudos ilman sisäsäkkiä tai pinnoitusta 5H pölytiivis 5H2 vedenkestävä 5H3 H. Muovisäkit - 5H L. Tekstiilikudos ilman sisäsäkkiä tai pinnoitusta 5L pölytiivis 5L2 vedenkestävä 5L3 M. Paperi monikerroksinen 5M monikerroksinen, vedenkestävä 5M2 6. Yhdistetyt H. Muoviastia terästynnyrissä 6HA pakkaukset teräskorissa tai laatikossa 6HA2 alumiinitynnyrissä 6HB1 alumiinikorissa tai laatikossa 6HB2 puulaatikossa 6HC vaneritynnyrissä 6HD1 vanerilaatikossa 6HD2 pahvitynnyrissä 6HG1 pahvilaatikossa 6HG2 muovitynnyrissä 6HH1 muovilaatikossa 6HH2 P. Lasinen, posliininen terästynnyrissä 6PA tai keraaminen teräskorissa tai laatikossa 6PA2 astia alumiinitynnyrissä 6PB1 alumiinikorissa tai -laatikossa 6PB2 puulaatikossa 6PC vaneritynnyrissä 6PD1 punoskorissa 6PD2 pahvitynnyrissä 6PG1 pahvilaatikossa 6PG2 solumuovipakkauksessa 6PH1 muovipakkauksessa 6PH2 0. Peltipakkaukset A. Teräs kiinteä pääty 0A irrotettava pääty 0A2 Huom. 1. Merkintä ilmaisee, että näin merkitty pakkaus vastaa tyyppihyväksyttyä, testit läpäissyttä rakennetyyppiä ja täyttää tämän luvun määräykset, jotka koskevat pakkauksen valmistusta, mutta ei sen käyttöä. Merkintä ei vielä välttämättä takaa, että pakkausta saa käyttää tietyn aineen kuljetukseen. Yleisesti pakkaustyyppi (esim. terästynnyri), sen enimmäistilavuus ja/tai suurin sallittu massa ja mahdolliset erityismääräykset on annettu eri aineille luvun 3.2 taulukossa A (sarakkeissa 8 ja 9a). Huom. 2. Merkintä on tarkoitettu pakkausten valmistajien, kunnostajien, käyttäjien, kuljetuksen suorittajien ja viranomaisten avuksi. Uuden pakkauksen käyttöön liittyvä alkuperäinen merkintä on sen valmistajan keino ilmaista pakkauksen tyyppi ja osoittaa ne koestusta koskevat säännökset, jotka on täytetty

41 Huom. 3. Merkintä ei aina ilmaise koetasojen täydellisiä yksityiskohtia jne., ja nämä voidaan myöhemmin tarvittaessa ottaa huomioon hankkimalla tieto esim. koetodistuksesta, koeselostuksesta tai hyväksyttävästi testin läpäisseiden pakkausten rekisteristä. Esimerkiksi pakkausta, jolla on X tai Y merkintä, voidaan käyttää aineille, joiden pakkausryhmän vaarallisuusaste on vähäisempi ja joiden suhteellisen tiheyden suurin sallittu arvo on määritelty ottaen huomioon kerroin 1,5 tai 2,25, jotka ovat kohdan pakkauksia koskevissa testausvaatimuksissa. Pakkausryhmän I pakkausta, joka on testattu aineella, jonka tiheys on 1,200 kg/m 3, saa käyttää pakkausryhmän II pakkauksena aineille, joiden tiheys on 1,800 kg7m 3, tai pakkausryhmän III pakkauksena aineille, joiden tiheys on 2,700 kg/m3, edellyttäen, että kaikki käyttökriteerit täyttyvät myös aineella, jolla on korkeampi tiheys Jokaisessa näiden määräysten mukaisessa pakkauksessa on oltava kestävä, luettava, siten sijoitettu ja pakkauksen kokoon nähden sellainen merkintä, että se on helposti nähtävissä. Kollien bruttomassan ollessa yli 30 kg on merkinnän tai sen jäljennöksen oltava pakkauksen päällä tai sivulla. Kirjaimien, numeroiden ja symbolien on oltava vähintään 12 mm korkeita lukuun ottamatta enintään 30 litran tai 30 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen on oltava vähintään 6 mm korkuisia, ja enintään 5 litran tai 5 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen koon on oltava pakkauksen kokoon nähden sopivia. Merkinnän on oltava seuraava: u n a) - YK- pakkaustunnus: Tätä merkintää ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan että pakkaus täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5 tai 6.6 asiaankuuluvat vaatimukset. Tätä tunnusta ei saa antaa pakkauksille, jotka täyttävät kohtien , e), c), , ja (ks. myös alla oleva (ii)-alakohta) lievemmät pakkausvaatimukset.. Metallipakkauksissa, joihin merkintä on tehty meistämällä, saa pakkaustunnuksen sijasta käyttää kirjaimia UN ; tai - Tunnus "SMGS, "SMGS/RID/ADR", RID/ADR" yhdistetyille pakkauksille (lasiset, posliiniset tai keraamiset) sekä peltipakkauksille, jotka täyttävät lievemmät pakkausvaatimukset (ks. kohdat , e), c), , ja ); Huom. Pakkaukset, joissa on tämä tunnus, hyväksytään näiden määräysten (SMGS liite 2) mukaisissa rautatiekuljetuksissa sekä rautatie- (RID), tie- (ADR) ja sisävesikuljetuksissa (ADN). Pakkauksia ei välttämättä hyväksytä muiden kuljetusmuotojen kuljetuksissa tai tie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksissa, joissa noudatetaan muita määräyksiä. b) Kohdan mukainen pakkauksen tunnusmerkintä; c) Kaksiosainen tunnus: (i) Kirjain sen pakkausryhmän mukaan, mitkä testit rakennetyyppi on läpäissyt: X pakkausryhmille I, II ja III; Y pakkausryhmille II ja III; Z vain pakkausryhmälle III; (ii) Tiheys kg/m 3 (jaettuna 1000 kg/m 3 :lla ja pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin), jolle rakennetyyppi on testattu, nesteille tarkoitetuille pakkauksille, joissa ei ole sisäpakkausta. Tämän merkinnän saa jättää pois, jos tiheys on enintään 1,200 kg/m 3. Enimmäisbruttomassa kilogrammoina kiinteille aineille tarkoitetuille pakkauksille tai pakkauksille, joissa on sisäpakkaus. Enimmäisbruttomassa kilogrammoina peltipakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s, ja jotka on merkitty kohdan a) (ii) mukaisesti tunnuksella "SMGS/RID/ADR". d) Kirjain "S" kiinteille aineille tarkoitetuille pakkauksille tai pakkauksille, joissa on sisäpakkaus, S-kirjaimen sijasta koepaine (yksikkönä kpa) pyöristettynä lähimpään 10 kpa-kertaiseen lukuun nesteille tarkoitetuille pakkauksille (lukuun ottamatta pakkausyhdistelmiä). Kirjain "S" peltipakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s, ja jotka on merkitty kohdan a) (ii) mukaisesti tunnuksella "SMGS, RID/ADR", "SMGS/RID/ADR"

42 e) Pakkauksen valmistusvuoden kaksi viimeistä numeroa. Tyypin 1H ja 3H pakkaukseen on merkittävä myös valmistuskuukausi, jonka saa merkitä pakkauksen eri kohtaan kuin muut merkinnät. Sopiva valmistuskuukauden merkitsemistapa on: f) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus. 1 g) Valmistajan nimi tai muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä pakkauksen tunnusmerkintä Jokaisessa uudessa metallitynnyrissä, jonka tilavuus on yli 100 litraa, on kohdassa tarkoitettujen kestävien merkintöjen lisäksi oltava pohjassa kohtien a) - e) mukaiset merkinnät sekä ainakin vaipan metallin nimellispaksuus (millimetreinä, 0,1 mm:n tarkkuudella) pysyvällä tavalla merkittyinä (esim. meistettyinä). Jos metallitynnyrin jommankumman päädyn nimellispaksuus on ohuempi kuin vaipan, on yläpäädyn, vaipan ja alapäädyn nimellispaksuudet merkittävä pohjaan pysyvällä tavalla (esim. meistämällä), esimerkiksi 1,0 1,2 1,0 tai 0,9 1,0 1,0. Metallin nimellispaksuus on määritettävä soveltuvan ISO-standardin mukaisesti, esim. standardi ISO 3574:1999 teräs. Kohtien f) ja g) merkinnät eivät saa olla pysyviä (esim. meistettyjä) paitsi kohdan mainitsemissa tapauksissa Jokaisessa pakkauksessa (lukuun ottamatta kohdassa tarkoitettuja), jonka voi kunnostaa, on kohdissa a) - e) mainitut merkinnät oltava pysyvällä tavalla tehtyinä. Merkinnät ovat pysyviä, jos ne ovat luettavissa kunnostuksen jälkeen (esim. meistetyt merkinnät). Yli 100 litran tilavuisia metallitynnyreitä lukuun ottamatta saa näillä pysyvillä merkinnöillä korvata pakkauksissa kohdassa esitetyt kestävät merkinnät Uusiovalmistettujen metallitynnyreiden merkintöjen ei tarvitse olla pysyviä (esim. meistettyjä), jos pakkaustyypissä ei ole tapahtunut muutosta eikä rakenteen kiinteitä osia ole vaihdettu tai poistettu. Muissa uusiovalmistetuissa metallitynnyreissä kohdissa a) - e) mainittujen merkintöjen on oltava pysyviä (esim. meistettyjä), ja niiden on sijaittava tynnyrin yläpäädyssä tai sivulla Toistuvaa uudelleenkäyttöä kestävistä materiaaleista (esim. ruostumattomasta teräksestä) valmistetuissa metallitynnyreissä kohtien f) ja g) merkinnät saavat olla pysyviä (esim. meistettyjä) Yksi kohdan mukainen merkintä saa kuulua vain yhdelle rakennetyypille tai tyyppisarjalle. Erilaiset pintakäsittelyt eivät muuta pakkauksen tyyppiä. "Tyyppisarja" tarkoittaa rakenteeltaan samaa tyyppiä olevia pakkauksia, joiden seinämän paksuus, valmistusaine ja poikkileikkaus ovat samat ja jotka eroavat tyyppihyväksytystä pakkauksesta ainoastaan korkeuden suhteen siten, että korkeus on pienempi. Astian suljinten on oltava tunnistettavissa koeselostuksessa kuvatuiksi sulkimiksi Merkinnässä on noudatettava kohdan järjestystä (ks. esimerkki kohdassa ). Näiden kohtien mukaisten ja tarvittaessa kohdan alakohtien h) j) mukaisten merkinnän osien on oltava toisistaan selkeästi erotettuja, esimerkiksi kauttaviivalla tai välilyönnillä. Muuta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää lisämerkintää on käytettävä siten, että merkinnän eri osat ovat edelleen erehtymättömästi tunnistettavissa kohdan mukaisesti Pakkauksen kunnostuksen jälkeen on kunnostajan tehtävä pakkaukseen mainitussa järjestyksessä seuraavat kestävät merkinnät: h) Valtion tunnus, jossa kunnostus on suoritettu. 2 i) Kunnostajan nimi tai muu hyväksytty merkintä. j) Kunnostusvuosi, kirjain "R" ja jokaiseen kohdassa mainitun tiiviyskokeen läpäisseeseen pakkaukseen lisäksi kirjain "L". 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus

43 Jos kohtien a) - d) merkinnät eivät kunnostuksen jälkeen enää näy metallitynnyrin yläpäädyssä tai sivulla, on kunnostajan lisättävä ne tynnyriin kestävällä tavalla ennen kohtien h), i) ja j) merkintöjä. Merkinnät eivät saa ilmoittaa suurempaa kuljetuskykyä kuin alkuperäisen rakennetyypin testit ja merkinnät osoittavat Kohdassa määritellystä kierrätetystä muovimateriaalista valmistettuihin pakkauksiin on merkittävä kohdassa mainittujen merkintöjen viereen tunnus REC UUSIEN pakkausten merkintäesimerkkejä Uusi pahvilaatikko: u 4G/Y145/S/02 kohta a) (i), b), c), d) ja e) n BY/MAZ kohta f) ja g) Uusi terästynnyri nesteille: u 1A1/Y1.4/150/01 kohta a) (i), b), c), d) ja e) n RUS/NZHK kohta f) ja g) Uusi terästynnyri kiinteille aineille tai sisäpakkauksille: u 1A2/Y150/S/03 kohta a) (i), b), c), d) ja e) n SK/TATRA kohta f) ja g) Uusi muovilaatikko kiinteille aineille tai sisäpakkauksille: u 4HW/Y136/S/02 kohta a) (i), b), c), d) ja e) n LT/VL826 kohta f) ja g) Uusiovalmistettu terästynnyri nesteille: u 1A2/Y/100/05 kohta a) (i), b), c), d) ja e) n UA/AZOVMASH kohta f) ja g) Uusi kiinteäpäätyinen peltipakkaus: SMGS/RID/ADR/0A1/Y1 kohta a) (ii), b), c), d) ja e) 00/05 kohta f) ja g) PL/VL123 Uusi irrotettavapäätyinen peltipakkaus kiinteille aineille tai nesteille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s: RID/ADR/ 0A2/Y20/S/01 PL/VL124 kohta a) (ii), b), c), d) ja e) kohta f) ja g) KUNNOSTETTUJEN pakkausten merkintäesimerkkejä: u n u n 1A1/Y1.4/150/83 NL/RB/05 RL 1A2/Y150/S/99 UA/KMZ/04 R kohta a) (i), b), c), d) ja e) kohta h), i) ja j) kohta a) (i), b), c), d) ja e) kohta h), i) ja j) PELASTUSPAKKAUSTEN merkintäesimerkki: u n 1A2T/Y300/S/02 UA/UMZ kohta a) (i), b), c), d) ja e) kohta f) ja g) Varmennus Huom. Kohtien , ja esimerkkien mukaiset merkinnät saa tehdä yhdelle tai useammalle riville edellyttäen, että ne ovat oikeassa järjestyksessä. Tekemällä kohdan mukainen merkintä vakuutetaan, että sarjatuotantona valmistetut pakkaukset vastaavat hyväksyttyä rakennetyyppiä ja että hyväksymiselle asetetut vaatimukset on täytetty PAKKAUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET Terästynnyrit 1A1 kiinteä pääty 1A2 irrotettava pääty 6.1-6

44 Vaippa ja päädyt on valmistettava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivasta, riittävän paksusta teräslevystä. Huom. Hiiliterästynnyreille sopivat teräkset on annettu standardeissa ISO 3573:1999 Hot rolled carbon steel sheet of commercial and drawing qualities ja ISO 3574:1999 Cold-reduced carbon steel sheet of commercial and drawing qualities. Alle 100 litran hiiliterästynnyreille sopivat teräkset on annettu edellä mainittujen lisäksi standardeissa ISO 11949:1995 Cold-reduced electrolytic tinplate, ISO 11950:1995 Cold-reduced electrolytic chromium/chromium-oxide coated steel ja ISO 11951:1995 Cold-reduced blackplate in coil form for the production of tinplate or electrolytic chromium/chromium-oxide coated steel Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan yli 40 litran tynnyreiden sivusaumojen on oltava hitsattuja. Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettujen tynnyreiden tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan enintään 40 litran tynnyreiden sivusaumojen on oltava joko mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja Päätysaumojen on oltava mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja. Erillisiä vahvisterenkaita saa käyttää Tilavuudeltaan yli 60 litran tynnyrin vaipassa on yleensä oltava vähintään kaksi prässättyä vieritysvannetta tai vaihtoehtoisesti vähintään kaksi erillistä vieritysvannetta. Jos tynnyrissä on erilliset vieritysvanteet, ne on kiinnitettävä lujasti vaippaan ja varmistettava siten, että ne eivät pääse siirtymään. Vieritysvanteita ei saa kiinnittää pistehitsauksella Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen (1A1) tynnyrin vaipassa tai päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1A2) ryhmään. Tynnyreiden vaippojen ja päätyjen suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät tiiviisti suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Suljinlaipat saavat olla mekaanisesti saumattuja tai paikalleen hitsattuja. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä Jos vaipan, päätyjen, suljinten tai lisälaitteiden materiaali ei ole yhteensopiva kuljetettavan sisällön kanssa, on käytettävä sopivaa suojaavaa sisäpinnoitusta tai sisäpinnan käsittelyä. Pinnoituksen tai käsittelyn on säilytettävä suojaavat ominaisuutensa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Alumiinitynnyrit 1B1 kiinteä pääty 1B2 irrotettava pääty Vaippa ja päädyt on valmistettava vähintään 99 prosenttisesta alumiinista tai alumiiniseoksesta. Materiaalin on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa ja riittävän paksua Kaikkien saumojen on oltava hitsattuja. Mahdollisten reunasaumojen on oltava erillisillä vahvisterenkailla vahvistettuja Tilavuudeltaan yli 60 litran tynnyrin vaipassa on yleensä oltava vähintään kaksi prässättyä vieritysvannetta tai vaihtoehtoisesti vähintään kaksi erillistä vieritysvannetta. Jos tynnyrissä on erilliset vieritysvanteet, ne on kiinnitettävä lujasti vaippaan ja varmistettava siten, että ne eivät pääse siirtymään. Vieritysvanteita ei saa kiinnittää pistehitsauksella

45 Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen (1B1) tynnyrin vaipassa tai päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1B2) ryhmään. Tynnyreiden vaippojen ja päätyjen suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Suljinlaipat on hitsattava paikalleen siten, että niihin saadaan tiiviit saumat. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1B2) suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Metallitynnyrit (muut kuin alumiini- tai terästynnyrit) 1N1 kiinteä pääty 1N2 irrotettava pääty Vaippa ja päädyt on valmistettava muusta metallista tai metalliseoksesta kuin teräksestä tai alumiinista. Materiaalin on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa ja riittävän paksua Mahdollisten reunasaumojen on oltava erillisillä vahvisterenkailla vahvistettuja. Kaikkien saumojen on oltava valmistettu (hitsattu, juotettu, jne.) käytetyn metallin tai metalliseoksen teknisten ominaisuuksien mukaisesti Tilavuudeltaan yli 60 litran tynnyrin vaipassa on yleensä oltava vähintään kaksi prässättyä vieritysvannetta tai vaihtoehtoisesti vähintään kaksi erillistä vieritysvannetta. Jos tynnyrissä on erilliset vieritysvanteet, ne on kiinnitettävä lujasti vaippaan ja varmistettava siten, etteivät ne pääse siirtymään. Vieritysvanteita ei saa kiinnittää pistehitsauksella Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen (1N1) tynnyrin vaipassa tai päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1N2) ryhmään. Tynnyreiden vaippojen ja päätyjen suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Suljinlaipat on liitettävä paikalleen (hitsattava, juotettava, jne.) käytetyn metallin tai metalliseoksen teknisten ominaisuuksien mukaisesti siten, että niihin saadaan tiiviit liitossaumat. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Teräs- tai alumiinikanisterit 3A1 teräs, kiinteä pääty 3A2 teräs, irrotettava pääty 3B1 alumiini, kiinteä pääty 3B2 alumiini, irrotettava pääty Vaippa ja päädyt on valmistettava teräslevystä, vähintään 99 prosenttisesta alumiinista tai alumiiniseoksesta. Materiaalin on oltava kanisterin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa ja riittävän paksua

46 Teräskanisterin päätysaumojen on oltava mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja. Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan yli 40 litran teräskanistereiden sivusaumojen on oltava hitsattuja. Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan enintään 40 litran teräskanistereiden sivusaumojen on oltava joko mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja. Alumiinikanistereiden kaikkien saumojen on oltava hitsattuja. Mahdollisten reunasaumojen on oltava erillisillä vahvisterenkailla vahvistettuja Aukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (3A1 ja 3B1) kanistereissa saa olla enintään 7 cm. Kanistereiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten kanistereiden (3A2 ja 3B2) ryhmään. Suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Jos vaipan, päätyjen, suljinten tai lisälaitteiden materiaali ei ole yhteensopiva kuljetettavan sisällön kanssa, on käytettävä sopivaa suojaavaa sisäpinnoitusta tai sisäpinnan käsittelyä. Pinnoituksen tai käsittelyn on säilytettävä suojaavat ominaisuutensa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Kanisterin suurin sallittu tilavuus: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 120 kg Vaneritynnyrit 1D Tynnyrissä käytetyn puun on oltava hyvin ilmastoitua ja kuivaa, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää tynnyrin soveltuvuutta aiottuun käyttötarkoitukseen. Jos tynnyrin päädyt tehdään muusta aineesta kuin vanerista, tämän on oltava vähintään yhtä kestävää Tynnyrin vaipassa on käytettävä vähintään kaksikerroksista ja päädyissä vähintään kolmikerroksista vaneria. Kerrokset on liimattava lujasti toisiinsa vedenkestävällä liimalla siten, että eri kerrosten puusyyt ovat ristikkäin toisiinsa nähden Vaipan ja päätyjen rakenteen sekä niiden liitosten on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Sisällön vuotamisen estämiseksi on kannet päällystettävä voimapaperilla tai muulla vastaavalla materiaalilla. Päällyste on kiinnitettävä kanteen lujasti, ja sen on ulotuttava joka kohdassa kannen reunojen yli Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 250 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg (Varattu) Pahvitynnyrit 1G Tynnyrin vaippa on valmistettava monikerroksisesta vahvasta paperista tai pahvista, ei kuitenkaan aaltopahvista. Paperi- tai pahvikerrokset on liimattava tai laminoitava hyvin toisiinsa kiinni. Tynnyrin vaipassa voi olla yksi tai useampi bitumista, vahatusta voimapaperista, metallifoliosta, muovimateriaalista tms. tehty suojaava kerros Päädyt on valmistettava puusta, pahvista, metallista, vanerista, muovista tai muusta sopivasta materiaalista. Päädyissä voi olla yksi tai useampi bitumista, vahatusta voimapaperista, metallifoliosta, muovimateriaalista tms. tehty suojaava kerros Vaipan ja päätyjen rakenteen sekä niiden liitosten on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia

47 Valmiin pakkauksen paperi- tai pahvikerrosten liimaukset eivät saa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa veden vaikutuksesta irrota toisistaan Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Muovitynnyrit ja kanisterit 1H1 tynnyrit, kiinteä pääty 1H2 tynnyrit, irrotettava pääty 3H1 kanisterit, kiinteä pääty 3H2 kanisterit, irrotettava pääty Pakkaus on valmistettava sopivasta muovimateriaalista, ja pakkauksen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta riittävän vahva. Muuta käytettyä materiaalia kuin samanlaisessa pakkauksen valmistusprosessissa syntyneitä jäännöksiä tai muovirakeita ei saa käyttää uusien pakkausten valmistukseen lukuun ottamatta kohdassa määriteltyä kierrätettyä muovimateriaalia. Pakkauksen on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Kollin sisältämän aineen tunkeutuminen tai uusien pakkausten valmistukseen käytetty kierrätysmateriaali ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa pakkauksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos hiilimustan pitoisuus on enintään 2 massaprosenttia tai väriaineen kokonaispitoisuus on enintään 3 massaprosenttia. Ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettyjen inhibiittien pitoisuutta ei ole rajoitettu Muita kuin ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettäviä lisäaineita saa lisätä pakkauksen valmistamiseen käytettävään muoviin edellyttäen, että ne eivät vaikuta haitallisesti muovin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tällöin testausta ei tarvitse suorittaa uudelleen Seinämän paksuuden on oltava joka kohdassa pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta riittävä ottaen huomioon kuhunkin kohtaan vaikuttavat jännitykset Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen tynnyrin (1H1) ja kanisterin (3H1) vaipassa ja päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden ja kanistereiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten (1H2, 3H2) ryhmään. Tynnyreiden ja kanistereiden vaipassa tai päädyissä suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden ja kanistereiden (1H2 ja 3H2) suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne säilyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä, ellei tynnyri tai kanisteri ole sellainen, että irrotettavan päädyn ollessa kunnolla kiinni tynnyri tai kanisteri on luontaisesti tiivis Palavien nesteiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen suurin sallittu läpäisevyys 23 C lämpötilassa on 0,008 g/l x h (ks. kohta ) Uusien pakkausten valmistamiseen käytetyn kierrätetyn materiaalin erityisominaisuudet on varmistettava ja kirjattava säännöllisesti osana toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää laadunvarmistusohjelmaa. Laadunvarmistusohjelman on sisällettävä asiakirja tarkoituksenmukaisesta esilajittelusta ja todistus siitä, että jokaisella erällä kierrätettyä muovimateriaalia on sopiva sulaindeksi, tiheys ja myötölujuus ja että ne vastaavat kierrätetystä materiaalista valmistetun rakennetyypin vastaavia arvoja. Asiakirjan on sisällettävä tieto pakkausmateriaalista, josta kierrätetty muovimateriaali on saatu, sekä tieto näiden pakkausten aikaisemmasta sisällöstä, jos niiden aikaisempi sisältö voi heikentää uusien pakkausten tuotantoa. Lisäksi kohdan mukaisen pakkauksen valmistajan laadunvarmistusohjelman on sisällettävä kohdan mekaaniset tyyppitestit jokaisesta erästä kierrätettyä muovimateriaalia valmistetuille pakkauksille. Tässä

48 testauksessa pinoamisominaisuuden kohdan mukaan saa osoittaa sopivalla dynaamisella puristuskokeella pinoamiskokeen sijasta. Huom. Standardi ISO 16103:2005 Pakkaukset - Vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset - Kierrätetty muovimateriaali (Packaging Transport packaging for dangerous goods - Recycled plastics material) sisältää lisätietoa kierrätetyn muovimateriaalin käytön hyväksymismenettelyistä Tynnyrin tai kanisterin suurin sallittu tilavuus: 1H1, 1H2: 450 litraa 3H1, 3H2: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 1H1, 1H2: 400 kg 3H1, 3H2: 120 kg Puiset laatikot 4C1 tavallinen 4C2 pölytiiviit seinät Laatikossa käytetyn puun on oltava hyvin ilmastoitua ja kuivaa, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin laatikon osaa. Käytetyn materiaalin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Kannet ja pohjat voidaan valmistaa vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta Kiinnityksien on kestettävä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa syntyvää tärinää. Puun syiden mukaista naulausta lautojen päissä on vältettävä. Kovan rasituksen kohteena olevat liitokset on tehtävä käyttämällä kotkattuja nauloja tai kampanauloja taikka muita vastaavia kiinnityksiä Laatikko 4C2: Laatikon jokainen osa on tehtävä yhdestä kappaleesta, tai sen on oltava sitä vastaava. Osien katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos liimaamisessa on käytetty jotain seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisaumauurreliitos, huullosliitos tai vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä jokaista liitosta kohti kiinnitetty puskuliitos Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Vanerilaatikot 4D Laatikossa käytetyn vanerin on oltava vähintään kolmikerroksista. Sen on oltava valmistettu hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää laatikon kestävyyttä. Valmistukseen käytetyn materiaalin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Laatikoiden valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja. Laatikoiden kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä, tai laatikot on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Muut puupohjaisesta levystä tehdyt laatikot 4F Laatikon seinät on valmistettava vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta. Valmistukseen käytetyn materiaalin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Laatikon muut osat saa valmistaa muusta sopivasta materiaalista Valmiiden laatikoiden oltava tukevia

49 Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Pahvilaatikot 4G Laatikon valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista pahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Laatikon ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m 2 (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Laatikon päädyissä saa olla puiset kehykset, tai päädyt saavat olla kokonaan puisia tai muusta sopivasta materiaalista valmistettuja. Puisia tai muusta sopivasta materiaalista valmistettuja listoja saa käyttää vahvistuksena Laatikon liitokset on liimattava teipillä, tai niiden on oltava limittäin ja liimattuja tai limittäin ja kiinnitetty metalliniiteillä. Limittäin olevissa liitoksissa osien on oltava riittävästi päällekkäin Jos sulkemisessa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää Laatikon mittojen on oltava sen sisällön kannalta sopivia Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Muovilaatikot 4H1 solumuovilaatikot 4H2 muovilaatikot Laatikko on valmistettava sopivasta ja riittävän kestävästä muovista, joka on laatikon tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa. Laatikon on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja ultraviolettisäteilyn vaikutusta Solumuovilaatikossa on oltava kaksi muotoillusta solumuovista tehtyä osaa, alaosassa sisäpakkauksia varten kolot sekä alaosan kanssa yhteensopiva ja sen peittävä yläosa. Ylä- ja alaosat on suunniteltava siten, että sisäpakkaukset sopivat niihin hyvin. Sisäpakkausten sulkimet eivät saa olla kosketuksissa laatikon yläosan sisäpuolen kanssa Solumuovilaatikko on kuljetusta varten suljettava riittävän vetolujuuden omaavalla teipillä niin, että laatikko ei aukene kuljetuksen aikana. Teipin on oltava säänkestävää, ja sen liiman on oltava laatikon solumuoviaineksen kanssa yhteensopivaa. Myös muita vähintään yhtä tehokkaita sulkemistapoja saa käyttää Jos vaaditaan muovilaatikon suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa laatikon käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos hiilimustan pitoisuus on enintään 2 massaprosenttia tai väriaineen kokonaispitoisuus on enintään 3 massaprosenttia. Ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettyjen inhibiittien pitoisuutta ei ole rajoitettu Muita kuin ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettäviä lisäaineita saa lisätä laatikoiden valmistamiseen käytettävään muoviin edellyttäen, että ne eivät vaikuta haitallisesti muovin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tällöin ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen Muovilaatikoiden suljinlaitteet on valmistettava sopivasta riittävän lujasta materiaalista ja suunniteltava siten, että laatikot eivät voi vahingossa aueta

50 Uusien pakkausten valmistamiseen käytetyn kierrätetyn materiaalin erityisominaisuudet on varmistettava ja kirjattava säännöllisesti osana toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää laadunvarmistusohjelmaa. Laadunvarmistusohjelman on sisällettävä asiakirja tarkoituksenmukaisesta esilajittelusta ja todistus siitä, että jokaisella erällä kierrätettyä muovimateriaalia on sopiva sulaindeksi, tiheys ja vetolujuus ja että ne vastaavat kierrätetystä materiaalista valmistetun rakennetyypin vastaavia arvoja. Asiakirjan on sisällettävä tieto pakkausmateriaalista, josta kierrätetty muovimateriaali on saatu, sekä tieto näiden pakkausten aikaisemmasta sisällöstä, jos niiden aikaisempi sisältö voi heikentää uusien pakkausten kelpoisuutta. Lisäksi kohdan mukaisen pakkauksen valmistajan laadunvarmistusohjelman on sisällettävä kohdan mekaaniset tyyppitestit jokaisesta erästä kierrätettyä muovimateriaalia valmistetuille pakkauksille. Tässä testauksessa pinoamisominaisuuden (kohta ) saa osoittaa sopivalla dynaamisella puristuskokeella pinoamiskokeen sijasta Suurin sallittu nettomassa: 4H1: 60 kg 4H2: 400 kg Teräs- tai alumiinilaatikot 4A 4B teräs alumiini Metallin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Laatikot on vuorattava sisäpuolelta tarvittaessa pahvilla tai huovalla taikka niissä on oltava tarvittaessa sisäsäkki tai pinnoitus sopivasta materiaalista. Jos käytetään kaksoissaumattua metallivuorausta, on estettävä aineiden, erityisesti räjähteiden, pääsy saumojen rakoihin Sulkimet saavat olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa tyyppiä. Niiden on pysyttävä tiiviisti suljettuina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Tekstiilisäkit 5L1 ilman sisäsäkkiä tai pinnoitusta 5L2 pölytiiviit 5L3 vedenkestävät Säkeissä käytetyn tekstiilin on oltava hyvälaatuista. Kudoksen lujuuden ja säkin rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Pölytiiviit säkit, 5L2: Säkit on tehtävä pölytiiviiksi käyttämällä esimerkiksi: a) paperia, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan vedenkestävällä liimalla kuten bitumilla; tai b) muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan; tai c) yhtä tai useampaa paperista tai muovista sisäsäkkiä Vedenkestävät säkit, 5L3: Säkit on tehtävä kosteuden- ja vedenpitäviksi käyttämällä esimerkiksi: a) erillisiä vedenkestävästä paperista (esim. vahatusta voimapaperista, tervapaperista tai muovipinnoitetusta voimapaperista) valmistettuja sisäsäkkejä; tai b) muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan; tai c) yhtä tai useampaa muovista sisäsäkkiä Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Kudotut muovisäkit 5H1 ilman sisäsäkkiä tai pinnoitusta 5H2 pölytiiviit 5H3 vedenkestävät

51 Säkit on valmistettava sopivasta muovista vedetyistä nauhoista tai säikeistä. Muovin lujuuden ja säkin rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Muovikudoskankaasta tehdyn säkin pohja ja sivut on joko ommeltava toisiinsa kiinni tai kiinnitettävä muuta menetelmää käyttäen. Jos kangas on kudottu putkimaiseen muotoon, on säkki suljettava joko ompelemalla tai kutomalla taikka muuta yhtä lujaa menetelmää käyttäen Pölytiiviit säkit 5H2: Säkit on tehtävä pölytiiviiksi käyttämällä esimerkiksi: a) paperia tai muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan; tai b) yhtä tai useampaa erillistä paperista tai muovista sisäsäkkiä Vedenkestävät säkit 5H3: Säkit on tehtävä kosteuden- ja vedenpitäviksi käyttämällä esimerkiksi: a) erillisiä vedenkestävästä paperista (esim. vahatusta voimapaperista, kahteen kertaan tervatusta voimapaperista tai muovipinnoitteisesta voimapaperista) valmistettuja sisäsäkkejä; tai b) muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisä- tai ulkopintaan; tai c) yhtä tai useampaa muovista sisäsäkkiä Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Muovisäkit 5H Säkit on valmistettava sopivasta muovista. Muovin lujuuden ja säkin rakenteen on oltava säkin tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on kestettävä tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamat paine- ja iskurasitukset Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Paperisäkit 5M1 monikerroksiset 5M2 monikerroksiset, vedenkestävät Säkit on valmistettava sopivasta voimapaperista tai muusta vastaavasta vähintään kolmikerroksisesta paperista, jolloin keskimmäinen kerros saa olla liimalla uloimpiin kerroksiin kiinnitetty kangasverkko. Paperin lujuuden ja säkin rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä M2 säkit: Kosteuden läpipääsemisen estämiseksi on neljä- tai useampikerroksinen säkki tehtävä vedenpitäväksi joko siten, että toinen säkin ulommista kerroksista on vedenpitävä, tai asettamalla sopivasta materiaalista oleva vedenpitävä kerros kahden ulommaisen kerroksen väliin. Kolmikerroksinen säkki on tehtävä vedenpitäväksi käyttämällä uloimpana kerroksena vedenpitävää materiaalia. Jos sisältö voi reagoida kosteuden kanssa tai se on pakattu kosteana, on myös ainetta lähinnä oltava vedenpitävä kerros, esimerkiksi kahteen kertaan tervattu voimapaperi, muovipinnoitettu voimapaperi, säkin sisäpintaan kiinnitetty muovikalvo taikka yksi tai useampi muovinen sisäsäkki. Liitosten ja suljinten on oltava vedenpitäviä Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Yhdistetyt pakkaukset (muoviset) 6HA1 6HA2 6HB1 6HB2 6HC 6HD1 6HD2 muoviastia terästynnyrissä muoviastia teräskorissa tai -laatikossa muoviastia alumiinitynnyrissä muoviastia alumiinikorissa tai -laatikossa muoviastia puulaatikossa muoviastia vaneritynnyrissä muoviastia vanerilaatikossa

52 6HG1 6HG2 6HH1 6HH2 muoviastia pahvitynnyrissä muoviastia pahvilaatikossa muoviastia muovitynnyrissä muoviastia muovilaatikossa Sisäastia Muovisen sisäastian on oltava kohtien ja vaatimusten mukainen Muovisen sisäastian on sovittava hyvin ulkopakkaukseen, jossa ei saa olla sellaisia ulkonevia osia, jotka voivat vahingoittaa muovia Sisäastian suurin sallittu tilavuus: 6HA1, 6HB1, 6HD1, 6HG1, 6HH1: 250 litraa 6HA2, 6HB2, 6HC, 6HD2, 6HG2, 6HH2: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 6HA1, 6HB1, 6HD1, 6HG1, 6HH1: 400 kg 6HA2, 6HB2, 6HC, 6HD2, 6HG2, 6HH2: 75 kg Ulkopakkaus Muoviastia teräs- tai alumiinitynnyrissä, 6HA1 tai 6HB1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan asianmukaisen kohdan tai vaatimusten mukainen Muoviastia teräksisessä tai alumiinisessa korissa tai laatikossa, 6HA2 tai 6HB2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia puulaatikossa, 6HC: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia vaneritynnyrissä, 6HD1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia vanerilaatikossa, 6HD2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia pahvitynnyrissä, 6HG1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien vaatimusten mukainen Muoviastia pahvilaatikossa, 6HG2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia muovitynnyrissä, 6HH1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien vaatimusten mukainen Muoviastia muovilaatikossa (mukaan lukien aaltomuovi), 6HH2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien ja vaatimusten mukainen Yhdistetyt pakkaukset (lasiset, posliiniset ja keraamiset) 6PA1 6PA2 6PB1 6PB2 6PC 6PD1 6PD2 6PG1 6PG2 6PH1 6PH2 astia terästynnyrissä astia teräskorissa tai -laatikossa astia alumiinitynnyrissä astia alumiinikorissa tai -laatikossa astia puulaatikossa astia vaneritynnyrissä astia punoskorissa astia pahvitynnyrissä astia pahvilaatikossa astia solumuovipakkauksessa astia muovipakkauksessa

53 Sisäastia Astian on oltava sopivan muotoinen (lieriömäinen tai päärynän muotoinen) ja valmistettu hyvälaatuisesta materiaalista, jossa ei ole astian lujuutta heikentäviä vikoja. Seinämien on oltava joka kohdasta riittävän paksuja, ja niissä ei saa olla sisäisiä jännityksiä Astian sulkimena on käytettävä kierteillä varustettua muovista suljinta, hiottua lasitulppaa tai muuta vähintään yhtä tehokasta suljinta. Suljinten osien, jotka voivat joutua kosketuksiin astian sisällön kanssa, on kestettävä sisällön vaikutus. On varmistettava, että sulkimet sopivat hyvin paikoilleen ja ovat tiiviitä ja että ne pysyvät kuljetuksen ajan tiiviisti suljettuina. Jos paineentasauslaitteella varustettuja sulkimia on käytettävä, niiden on oltava kohdan mukaisia Astiat on huolellisesti suljettava ulkopakkaukseen iskuja vaimentavaa ja/tai imukykyistä sulloainetta käyttäen Astian suurin sallittu tilavuus: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 75 kg Ulkopakkaus Astia terästynnyrissä, 6PA1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen. Kuitenkin ulkopakkauksen irrotettavan kannen saa korvata suojakuvulla Astia teräskorissa tai -laatikossa, 6PA2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen. Lieriön muotoisten astioiden ulkopakkauksen on pystyasennossa ollessaan oltava korkeampi kuin sisäastia ja sen sulkimet. Jos päärynän muotoisen astian ulkopakkauksena on samanmallinen kori, on ulkopakkauksessa oltava suojakansi (kupu) Astia alumiinitynnyrissä, 6PB1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia alumiinikorissa tai -laatikossa, 6PB2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia puulaatikossa, 6PC: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia vaneritynnyrissä, 6PD1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia punoskorissa, 6PD2: Punoskori on valmistettava hyvälaatuisesta materiaalista. Siinä on oltava suojakansi (kupu), joka estää astian vahingoittumisen Astia pahvitynnyrissä, 6PG1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien vaatimusten mukainen Astia pahvilaatikossa, 6PG2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia solumuovipakkauksessa tai muovipakkauksessa, 6PH1 tai 6PH2: Molempien ulkopakkausten materiaalin on oltava kohdan vaatimusten mukainen. Muoviset ulkopakkaukset on valmistettava HD-polyeteenistä tai muusta vastaavasta muovista. Kuitenkin ulkopakkauksen irrotettavan kannen saa korvata suojakuvulla Pakkausyhdistelmät Käytettävään ulkopakkaukseen sovelletaan kohdassa mainittuja asianmukaisia vaatimuksia. Huom. Ks. asianmukaiset pakkaustavat luvusta 4.1 kullekin käytettävälle sisä- ja ulkopakkaukselle

54 Peltipakkaukset 0A1 kiinteä pääty 0A2 irrotettava pääty Vaipan ja päätyjen on oltava pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa, riittävän paksua terästä Liitosten on oltava hitsattuja, vähintään kaksoissaumattuja tai valmistettuja menetelmällä, joka antaa vähintään yhtä hyvän lujuuden ja tiiviyden Sinkki-, tina-, lakka- ja muiden vastaavien sisäpinnoitteiden on oltava kestäviä, ja niiden on oltava joka kohdassa, myös sulkimissa, lujasti teräksessä kiinni Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (0A1) pakkauksissa saa olla enintään 7 cm. Pakkausten, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten pakkausten (0A2) ryhmään Kiinteäpäätyisten pakkausten (0A1) suljinten on oltava joko kierteillä varustettuja tai kiinnitettävissä kierteillä varustetulla laitteella tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla laitteella. Irrotettavapäätyisten pakkausten (0A2) suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät lujasti kiinni ja pakkaukset pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Pakkauksen suurin sallittu tilavuus: 40 litraa Suurin sallittu nettomassa: 50 kg PAKKAUKSIA KOSKEVAT TESTAUSVAATIMUKSET Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on oltava testattu kohdan mukaisesti merkinnän myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen edellyttämällä ja hyväksymällä menetelmällä ja oltava tämän laitoksen hyväksymä Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on läpäistävä tämän luvun tyyppitestit ennen näiden pakkausten käyttöönottoa. Pakkauksen rakennetyyppi määräytyy rakenteen, koon, materiaalin ja sen paksuuden, valmistustavan ja kokoonpanotavan perusteella. Sama pakkaustyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Pakkauksen rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne pakkaukset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienemmän korkeutensa puolesta Testit on toistettava tuotannosta otetuille pakkausnäytteille toimivaltaisen viranomaisen määräämin väliajoin. Paperi- ja pahvipakkausten vakioinnin ympäristöolosuhteissa näitä testejä varten katsotaan vastaavan kohdan mukaisia vaatimuksia Testit on uusittava aina, jos pakkauksen rakennetyyppiin, rakennemateriaaliin tai valmistustapaan tehdään muutoksia Toimivaltainen viranomainen voi sallia valikoivan testauksen niille pakkauksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. sisäpakkausten pienemmän koon tai pienemmän nettomassan suhteen, sekä pakkauksille kuten tynnyrit, säkit ja laatikot, jotka on valmistettu ulkomitoiltaan vähän pienemmiksi (Varattu) Huom: Erilaisten sisäpakkausten ja ulkopakkausten yhdistämisehdot ja sallitut sisäpakkauksen modifikaatiot, kts. kohta Kaikentyyppiset esineet ja kiinteiden aineiden ja nesteiden kuljetukseen tarkoitetut sisäpakkaukset saa koota ulkopakkaukseen ja kuljettaa siinä ilman, että niitä on testattu ulkopakkauksen kanssa, seuraavin ehdoin:

55 a) Ulkopakkaus, jossa on nestettä sisältäviä särkyviä (esim. lasisia) sisäpakkauksia, on testattu hyväksytysti kohdan mukaisesti käyttäen testissä pakkausryhmän I pudotuskorkeutta. b) Sisäpakkausten yhteisbruttomassa ei saa olla yli 50 % (puolta) kohdassa a) mainitussa pudotuskokeessa mukana olleiden sisäpakkausten yhteisbruttomassasta. c) Sekä sisäpakkausten välissä että sisäpakkausten ja ulkopakkauksen välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testatussa pakkauksessa. Jos testissä käytettiin yhtä sisäpakkausta, niin sisäpakkausten välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testissä käytetyn pakkauksen ulko- ja sisäpakkauksen välissä olleen sulloaineen paksuus. Jos käytetään joko vähemmän sisäpakkauksia tai pienempiä sisäpakkauksia (verrattuna pudotuskokeessa käytettyihin sisäpakkauksiin), on tyhjä tila täytettävä riittävällä määrällä lisäsulloainetta. d) Ulkopakkauksen on läpäistävä tyhjänä kohdan pinoamiskoe. Samanlaisten kollien yhteismassan on perustuttava edellä kohdassa a) mainitussa pudotuskokeessa käytettyjen sisäpakkausten yhteismassaan. e) Nesteitä sisältävien sisäpakkausten on oltava kokonaan ympäröityjä riittävällä määrällä imukykyistä ainetta, joka kykenee imemään sisäpakkausten sisältämän nestemäärän kokonaisuudessaan. f) Jos ulkopakkaus on tarkoitettu nestettä sisältäville sisäpakkauksille, ja se ei ole nestetiivis tai jos se on tarkoitettu kiinteitä aineita sisältäville sisäpakkauksille ja se ei ole pölytiivis, on käytettävä tiivistä pinnoitusta, muovisäkkiä tai muuta yhtä tehokasta keinoa estämään sisällön ulospääsy, jos nestettä tai kiinteää ainetta sisältävä sisäpakkaus vuotaa. Nestettä sisältävissä pakkauksissa kohdan e) edellyttämä imukykyinen aine on sijoitettava nesteen sisällään pitävän suojuksen sisälle. g) Pakkaukset on merkittävä kohdan mukaisesti pakkausyhdistelmien pakkausryhmälle I säädetyllä tavalla. Pakkaukseen merkityn suurimman sallitun bruttomassan kilogrammoina on oltava sama kuin ulkopakkauksen massan ja puolet kohdassa a) mainitussa pudotuskokeessa käytettyjen sisäpakkausten massojen summa. Merkinnän on sisällettävä erityispakkauksesta kertova kirjain "V" kohdan mukaisesti Toimivaltaisella viranomaisella on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä luvussa mainittujen testien perusteella osoitetaan, että sarjatuotantona valmistettu pakkaus täyttää pakkauksen rakennetyypille asetetut testivaatimukset. Testitulokset (koeselostukset) näistä testeistä on säilytettävä valvontaa varten Jos sisäpinnan käsittely tai sisäpinnoite on vaadittu turvallisuussyistä, sen on säilytettävä suojaominaisuutensa myös testien jälkeen Useamman testin saa suorittaa samalla näytteellä edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin ja toimivaltainen viranomainen hyväksyy menettelyn Pelastuspakkaukset Pelastuspakkaukset (ks. määritelmä, kohta 1.2.1) on testattava ja merkittävä pakkausryhmän II kiinteiden aineiden pakkauksille tai sisäpakkauksille tarkoitettujen säännösten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin: a) Kokeet on tehtävä käyttäen vettä testiaineena, ja pakkausten täyttöasteen on oltava vähintään 98 % enimmäistilavuudesta. Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetulokseen. Vaihtoehtoisesti pudotuskokeessa pudotuskorkeutta saa muuttaa kohdan b) mukaisesti. b) Lisäksi pakkauksille on suoritettava hyväksyttävästi 30 kpa tiiviyskoe. Koetulos on merkittävä kohdan mukaisesti koeselostukseen; ja c) Pakkaukset on merkittävä kirjaimella "T" kohdan mukaisesti Pakkausten valmistelu testausta varten Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiille pakkauksille, ja pakkausyhdistelmissä on oltava myös sisäpakkaukset. Sisäpakkausten tai -astioiden ja yksittäisten pakkausten tai astioiden, lukuun ottamatta säkkejä, täyttöasteen on oltava kiinteille aineille vähintään 95 % enimmäistilavuudesta ja nesteille vastaavasti 98 %. Säkkien täytön on vastattava käytönaikaista enimmäismassaa. Jos pakkausyhdistelmän sisäpakkaus on tarkoitettu sekä nesteiden että kiinteiden aineiden kuljetukseen, on nestemäiselle ja kiinteälle sisällölle suoritettava erilliset testit. Pakkauksessa kuljetet

56 tavaksi tarkoitetut aineet ja esineet saa korvata muilla aineilla tai esineillä, jos se ei heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos kiinteä aine korvataan toisella aineella, tällä korvaavalla aineella on oltava samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.). Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetuloksiin Käytettäessä nestemäisten aineiden pudotuskokeessa korvaavaa ainetta, on tämän aineen suhteellisen tiheyden ja viskositeetin oltava sama kuin kuljetettavaksi tarkoitetun aineen suhteellinen tiheys ja viskositeetti. Pudotuskokeissa saa nestemäiset aineet korvata myös vedellä kohdan mukaisesti Paperi- tai pahvipakkauksia on vakioitava vähintään 24 tuntia tilassa, jossa lämpötila on 23 C ± 2 C ja suhteellinen kosteus on 50 % ± 2 % (Varattu) Kohdassa mainittujen muovisten tynnyreiden ja kanistereiden sekä tarvittaessa kohdassa mainittujen yhdistettyjen pakkausten (muoviset) kemiallinen yhteensopivuus kuljetettavien nesteiden kanssa on testattava pitämällä astiat täytettynä näillä nesteillä huoneen lämpötilassa kuuden kuukauden (180 vuorokauden) ajan. Ensimmäisen ja viimeisen 24 tunnin ajan koeastioita on säilytettävä sulkimet alaspäin. Kuitenkin paineentasauslaitteella varustettuja pakkauksia on pidettävä sulkimet alaspäin vain viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen koekappaleet on testattava kohtien mukaisesti. Jos on tiedossa, että yhdistetyn pakkauksen sisäastian (muovinen) valmistukseen käytettävän muovin lujuus ei muutu merkittävästi täyttöaineen vaikutuksesta, ei kemiallista yhteensopivuutta tarvitse tutkia. Lujuuden merkittävällä muutoksella tarkoitetaan: a) selvästi havaittavaa haurastumista; tai b) huomattavaa kimmoisuuden vähenemistä, ellei se ole verrattavissa vähintään kuorman aiheuttaman venymän suhteelliseen kasvuun. Edellä mainittua yhteensopivuustestiä ei tarvitse suorittaa, jos muoviraaka-aineen käyttäytyminen on muilla toimenpiteillä selvitetty. Näiden toimenpiteiden on oltava vähintään samanarvoisia edellä mainitun yhteensopivuustestin kanssa ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä. Huom. Polyeteenistä valmistettujen muovisten tynnyreiden ja kanistereiden sekä yhdistettyjen pakkausten (muoviset) osalta katso myös kohta Polyeteenistä valmistettujen kohdassa tarkoitettujen tynnyreiden ja kanistereiden sekä tarvittaessa kohdassa tarkoitettujen yhdistettyjen pakkausten kemiallisen yhteensopivuuden täyttönesteille saa testata kohdassa tarkoitetuilla rinnastettavilla standardinesteillä (ks. kohta 6.1.6) seuraavasti: Standardinesteillä on vastaavat polyeteeniä heikentävät ominaisuudet, sillä ne saavat aikaan turpoamisen aiheuttamaa pehmentymistä, jännityksen aiheuttamaa säröilyä, molekyylihajoamista ja näiden vaikutusten yhdistelmiä. Näiden pakkausten riittävä kemiallinen yhteensopivuus voidaan testata varastoimalla pakkausten koekappaleita sopivalla standardinesteellä täytettynä kolme viikkoa (21 vrk) 40 C lämpötilassa. Jos tämä standardineste on vesi, ei kemiallista yhteensopivuutta tarvitse testata. Käytettäessä standardinesteinä pinta-aktiivista liuosta ja etikkahappoa ei pinoamiskokeessa käytettäviltä koekappaleilta edellytetä varastointia. Varastoinnin ensimmäisen ja viimeisen 24 tunnin ajan koepakkauksia on säilytettävä sulkimet alaspäin. Kuitenkin paineentasauslaitteella varustettuja pakkauksia on pidettävä sulkimet alaspäin vain viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen koekappaleet on testattava kohtien mukaisesti. Yhteensopivuutta luokan 5.2 tert-butyylihydroperoksidille, jossa on yli 40 % peroksidia, ja peroksietikkahapolle ei saa testata standardinesteillä. Koekappaleiden riittävä kemiallinen yhteensopivuus näille aineille on testattava 6 kuukautta (180 vrk) kestävällä varastoinnilla ympäristön lämpötilassa niiden ollessa täytettyinä aineilla, joiden kuljetukseen ne on tarkoitettu

57 Tämän kohdan mukaisten koemenetelmien tulokset polyeteenistä valmistetuille pakkauksille voidaan hyväksyä myös niitä vastaavien rakennetyyppien pakkauksille, joiden sisäpinta on fluorattu Kohdassa tarkoitettujen polyeteenistä valmistettujen pakkausten, jotka ovat läpäisseet kohdan testit, täytösaineiksi saa hyväksyä myös muita kuin kohdan mukaisesti rinnastettavia aineita. Näiden hyväksyminen on perustuttava laboratoriotesteihin, joiden perusteella todetaan, että täytösaineiden vaikutus koekappaleisiin on vähäisempi kuin standardinesteiden vaikutus ottaen huomioon kyseeseen tulevat heikentävät ominaisuudet. Kohdassa mainitut ehdot suhteellisesta tiheydestä ja höyrynpaineesta koskevat myös näitä pakkauksia Jos kuljetettavaksi tarkoitettu aine ei muuta merkittävästi pakkausyhdistelmän muovisten sisäpakkausten lujuutta, kemiallista yhteensopivuutta ei ole välttämätöntä testata. Lujuuden merkittävällä muutoksella tarkoitetaan: a) selvästi havaittavaa haurastumista; tai b) huomattavaa kimmoisuuden vähenemistä, ellei se ole verrattavissa vähintään kuorman aiheuttaman venymän suhteelliseen kasvuun Pudotuskoe Pudotuksessa tasapudotusta lukuun ottamatta painopisteen on oltava suoraan osumakohdan yläpuolella. Jos pudotuskokeessa on mahdollista käyttää useampaa kuin yhtä pudotustapaa, on käytettävä tapaa, joka todennäköisimmin aiheuttaa pakkauksen rikkoutumisen. Pakkaus 1 Ks. Standardi ISO a) Terästynnyrit Alumiinitynnyrit Metallitynnyrit (muut kuin alumiini- tai terästynnyrit) Teräskanisterit Alumiinikanisterit Vaneritynnyrit Pahvitynnyrit Muovitynnyrit ja - kanisterit Yhdistetyt pakkaukset, jotka ovat tynnyrin mallisia Peltipakkaukset b) Puiset laatikot Vanerilaatikot Muut puupohjaisesta levystä tehdyt laatikot Pahvilaatikot Muovilaatikot Teräs- tai alumiinilaatikot Yhdistetyt pakkaukset, jotka ovat laatikon mallisia c) Säkit yksikerroksiset, joissa sivusauma Koekappaleiden lukumäärä Kuusi (kolme kumpaakin pudotusta varten) Viisi (yksi jokaista pudotusta varten) Kolme (kolme pudotusta jokaisella säkillä) Pudotustapa - Ensimmäinen pudotus (kolme koekappaletta): pakkauksen on osuttava alustaan vinottain pohjareuna edellä tai, jos pakkauksessa ei ole pohjareunoja, on sen osuttava ulkokehän sauma tai reuna edellä. - Toinen pudotus (jäljellä olevat kolme koekappaletta): pakkauksen on osuttava alustaan se heikoin kohta edellä, jota ei testattu ensimmäisessä pudotuksessa, esimerkiksi sulkemislaite tai tiettyjen lieriömäisten tynnyreiden vaipassa oleva hitsattu pitkittäissauma edellä. - Ensimmäinen pudotus: tasapudotus pohja edellä - Toinen pudotus: tasapudotus yläpuoli edellä - Kolmas pudotus: tasapudotus pitkä sivu edellä - Neljäs pudotus: tasapudotus lyhyt sivu edellä - Viides pudotus: kulma edellä - Ensimmäinen pudotus: tasapudotus leveä sivu edellä - Toinen pudotus: tasapudotus kapea sivu edellä - Kolmas pudotus: pohja edellä

58 d) Säkit yksikerroksiset ilman sivusaumaa tai monikerroksiset e) Yhdistetyt pakkaukset (lasiset, keraamiset tai posliiniset), jotka ovat tynnyrin tai laatikon mallisia ja merkitty kohdan a) mukaan tunnuksella SMGS/RID/ADR Kaksi (kaksi pudotusta jokaisella säkillä) Kolme (yksi jokaista pudotusta varten) - Ensimmäinen pudotus: tasapudotus leveä sivu edellä - Toinen pudotus: pohja edellä Pakkauksen on osuttava alustaan vinottain pohjareuna edellä tai, jos pakkauksessa ei ole pohjareunoja, on sen osuttava ulkokehän sauma tai reuna edellä Koekappaleiden valmistelu pudotuskoetta varten Seuraavien pakkausten koekappaleet ja niiden sisältö on jäähdytettävä -18 C lämpötilaan tai alemmaksi 1 : a) muovitynnyrit (ks. kohta ); b) muovikanisterit (ks. kohta ); c) muovilaatikot lukuun ottamatta solumuovilaatikoita (ks. kohta ); d) yhdistetyt pakkaukset (muoviset) (ks. kohta ) ja; e) pakkausyhdistelmät, joissa on muovinen sisäpakkaus lukuun ottamatta muovisäkkejä, jotka on tarkoitettu kiinteiden aineiden tai esineiden kuljetukseen. Jos koekappaleet on tällä tavoin valmisteltu koetta varten, saa kohdassa mainitun vakioinnin jättää tekemättä. Kokeessa käytettävät nesteet on pidettävä nestemäisinä lisäämällä tarpeen vaatiessa jäänestoainetta Nesteille tarkoitetut irrotettavapäätyiset pakkaukset saa testata pudotuskokeella vasta 24 tunnin kuluttua niiden täyttämisestä ja sulkemisesta tiivisteiden mahdollisen toimintakyvyn heikkenemisen huomioimiseksi Pudotusalusta Pudotusalustan on oltava: - joustamaton - vaakasuora - kiinteä ja tarpeeksi massiivinen, jotta se on liikkumaton; - tasainen ilman paikallisia vikoja, jotka voisivat vaikuttaa koetuloksiin; - tarpeeksi kova, jotta siinä ei tapahdu muodonmuutoksia eikä se vahingoitu kokeen aikana; ja - tarpeeksi suuri, jotta koekappale putoaa täysin alustalle Pudotuskorkeus Kiinteille aineille ja nesteille, jos koe suoritetaan kuljetettavaksi tarkoitetulla kiinteällä aineella tai nesteellä, taikka muulla aineella, jonka fysikaaliset ominaisuudet oleellisesti ovat samat: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Nesteille yksittäisissä pakkauksissa tai pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille, jos koe suoritetaan vedellä. Termi vesi sisältää myös jäänestoaineen, mikäli vesilioksen väkevyys ei ylitä 950 kg/m 3. Nesteille, jos koe suoritetaan vedellä: a) Kuljetettavien aineiden tiheyden ollessa enintään 1200 kg/m 3 : Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1 Kuljetuksissa Venäjän federaatioon tai sen alueiden läpi on testattavan koekappaleen alin lämpötila ajalla oltava -50 C

59 1,8 m 1,2 m 0,8 m b) Kuljetettavien aineiden tiheyden ollessa yli 1200 kg/m 3 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen suhteellisen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III d x 10-3 x 1,5 (m) d x 10-3 x 1,0 (m) d x 10-3 x 0,67 (m) c) Peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella SMGS/RID/ADR ja jotka on tarkoitettu sellaisille aineille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on suurempi kuin 200 mm 2 /s (vastaa standardin ISO 2431:1993 mukaisesti määritettynä 30 s valumisaikaa ISO-viskositeettikupissa, jonka aukon halkaisija on 6 mm): (i) Kuljetettavien aineiden tiheyden ollessa enintään 1200 kg/m 3 : Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 0,6 m 0,4 m (ii) Kuljetettavien aineiden tiheyden ollessa yli 1200 kg/m 3 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti: Pakkausryhmä II d x 10-3 x 0,5 (m) Pakkausryhmä III d x 10-3 x 0,33 (m) Kokeen hyväksyminen Jokaisen nestettä sisältävän pakkauksen on oltava tiivis sen jälkeen, kun sisäinen ja ulkoinen paine ovat tasoittuneet. Pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille sekä yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasiset, posliiniset tai keraamiset), jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella SMGS/RID/ADR, paineen tasoittuminen ei ole välttämätöntä Jos kiinteille aineille tarkoitettu pakkaus testataan pudotuskokeessa ja kansi törmää alustaan, katsotaan koekappaleen läpäisseen testin, jos sisältö pysyy sisäpakkauksessa tai sisäastiassa (esim. muovisäkissä) siinäkin tapauksessa, että suljin ei ole enää pölytiivis Pakkaus tai ulkopakkaus yhdistetyssä pakkauksessa tai pakkausyhdistelmässä ei saa vahingoittua siten, että se heikentää kuljetusturvallisuutta. Sisäastiasta tai sisäpakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta Ulkopakkaus tai säkin uloin kerros ei saa vahingoittua siten, että se heikentää kuljetusturvallisuutta Pientä vuotoa sulkimesta tai sulkimista pudotusiskun yhteydessä ei pidetä pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny Luokan 1 aineille tarkoitetuissa pakkauksissa ei saa olla murtumaa, joka saattaisi mahdollistaa räjähteen ulospääsyn ulkopakkauksesta Tiiviyskoe Tiiviyskoe on tehtävä kaikille nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten rakennetyypeille. Tiiviyskoetta ei tarvitse kuitenkaan tehdä: - pakkausyhdistelmän sisäpakkauksille; - yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasinen, posliininen tai keraaminen), jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella SMGS/RID/ADR ; - peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan a) ii) mukaisesti tunnuksella SMGS/RID/ADR ja jotka on tarkoitettu aineille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s Koekappaleiden lukumäärä

60 Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Koekappaleiden valmistelu koetta varten Paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitteita, tai paineentasauslaitteet on suljettava tiiviisti Koemenetelmä ja käytettävä koepaine Pakkaukset sulkimineen on upotettava veteen 5 minuutin ajaksi, samalla kun koekappaleissa ylläpidetään vaadittu sisäinen ilmanpaine. Upotustapa ei saa vaikuttaa kokeen tulokseen. Käytettävän ilmanpaineen (ylipaine) on oltava: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III Vähintään Vähintään Vähintään 30 kpa (0,3 bar) 20 kpa (0,2 bar) 20 kpa (0,2 bar) Myös muita vähintään yhtä tehokkaita menetelmiä saa käyttää Kokeen hyväksyminen Koekappaleiden on pysyttävä tiiviinä Nestepainekoe Testattavat pakkaukset Nestepainekoe on tehtävä kaikille metalli- ja muovipakkaustyypeille ja kaikille yhdistettyjen pakkausten tyypeille, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen. Nestepainekoetta ei tarvitse kuitenkaan tehdä: - pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille; - yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasinen, posliininen tai keraaminen), jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella SMGS, RID/ADR, SMGS/RID/ADR ; - peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella SMGS, RID/ADR, SMGS/RID/ADR ja jotka on tarkoitettu aineille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s Koekappaleiden lukumäärä Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Pakkausten valmistelu koetta varten Paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitteita, tai paineentasauslaitteet on suljettava tiiviisti Koemenetelmä ja käytettävä paine Metallipakkauksia ja yhdistettyjä pakkauksia (lasinen, posliininen tai keraaminen) sulkimineen on koestettava viiden minuutin ajan koepaineella. Muovipakkauksia ja muovisia yhdistettyjä pakkauksia sulkimineen on koestettava 30 minuutin ajan koepaineella. Tämä paine tarkoittaa sitä painetta, jonka merkintä vaaditaan pakkaukseen kohdan d) mukaisesti. Pakkauksen tuenta ei saa vaikuttaa testitulokseen. Painetta on nostettava koepaineeseen portaattomasti ja tasaisesti. Koepaine on pidettävä vakiona koko testausajan. Käytettävän nesteylipaineen on oltava määritetty jollakin seuraavista tavoista: Käytettävän nesteylipaineen on oltava vähintään a) pakkauksessa oleva kokonaisylipaine (nesteen höyrynpaine ja ilman tai muiden inerttikaasujen osapaine vähennettynä 100 kpa) 55 C lämpötilassa kerrottuna turvallisuuskertoimella 1,5. Tämä kokonaisylipaine on laskettava kohdan mukaisen enimmäistäyttöasteen ja 15 C täyttölämpötilan perusteella; tai

61 b) kuljetettavaksi aiotun nesteen höyrynpaine 50 C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,75. Tästä tulosta on vähennettävä 100 kpa. Koepaineen on oltava kuitenkin vähintään 100 kpa; tai c) kuljetettavaksi aiotun nesteen höyrynpaine 55 C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,5. Tästä tulosta on vähennettävä 100 kpa. Koepaineen on oltava kuitenkin vähintään 100 kpa Pakkausryhmän I nesteiden kuljetukseen tarkoitetut pakkaukset on koestettava kuitenkin vähintään 250 kpa koepaineella (ylipaine) 5 tai 30 minuutin ajan riippuen pakkauksen materiaalista Kokeen hyväksyminen Pinoamiskoe Pakkausten on pysyttävä tiiviinä. Pinoamiskoe on tehtävä kaikkien muiden pakkausten rakennetyypeille paitsi säkeille ja pinottavaksi sopimattomille yhdistetyille pakkauksille (lasinen, posliininen tai keraaminen), jotka on merkitty kohdan a) mukaisesti tunnuksella SMGS/RID/ADR Koekappaleiden lukumäärä Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Koemenetelmä Koekappaleen yläpintaa kuormitetaan voimalla, joka vastaa yhteismassaltaan kolleja, jotka voidaan pinota sen päälle kuljetuksen aikana. Jos koekappale on täytetty nesteellä, jonka suhteellinen tiheys poikkeaa kuljetettavan nesteen suhteellisesta tiheydestä, kuormitusvoima lasketaan kuljetettavan nesteen mukaan. Pinoamiskorkeus koekappale mukaan lukien on oltava vähintään 3 metriä. Koekappaletta on kuormitettava 24 tunnin ajan lukuun ottamatta nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja muovitynnyreitä ja -kanistereita tai yhdistettyjä pakkauksia 6HH1 ja 6HH2, joita on kuormitettava pinoamiskokeessa 28 vuorokauden ajan vähintään 40 C lämpötilassa. Kohdan mukaisessa testissä käytetään alkuperäistä täytösainetta. Kohdan mukaisessa testissä käytetään standardinestettä Kokeen hyväksyminen Koekappaleiden on pysyttävä tiiviinä. Yhdistettyjen pakkausten taikka pakkausyhdistelmien sisäastioiden tai -pakkausten on pysyttävä tiiviinä. Koekappaleissa ei saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat vaikuttaa kuljetuksen turvallisuuteen, tai muodonmuutoksia, jotka voivat alentaa sen lujuutta tai aiheuttaa epästabiilisuutta kollipinoissa. Muovipakkaukset on jäähdytettävä huoneen lämpötilaan ennen arviointia Nestehöyryn läpäisevyystesti (lisätesti) nesteiden, joiden leimahduspiste on 60 C tai alempi, kuljetukseen tarkoitetuille kohdan mukaisille muovitynnyreille ja -kanistereille sekä kohdan mukaisille yhdistetyille pakkauksille (muoviset) lukuun ottamatta 6HA1-tyyppisiä pakkauksia Tämä koe on tehtävä polyeteenipakkauksille vain, jos ne halutaan hyväksyä bentseenin, tolueenin, ksyleenin tai näitä aineita sisältävien seosten ja valmisteiden kuljetukseen Koekappaleiden lukumäärä Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Koekappaleiden valmistelu koetta varten

62 Ennen koetta koekappaleita on pidettävä kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella täytettyinä kohdan mukaisesti tai HD-polyeteenipakkausten ollessa kyseessä standardihiilivetyseoksella (white spirit) täytettyinä kohdan mukaisesti Koemenetelmä Koekappaleet on täytettävä sillä aineella, jonka kuljetusta varten pakkaus halutaan testata. Täytetty koekappale on punnittava ennen ja jälkeen säilytyskokeen, jossa sitä pidetään 28 päivän ajan 23 C lämpötilassa ja 50 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa. HDpolyeteenipakkauksille kokeen saa tehdä bentseenin, tolueenin tai ksyleenin sijasta standardihiilivetyseoksella (white spirit) Kokeen hyväksyminen Koeselostus Läpäisevyys saa olla enintään 0,008 g/l x h Koeselostuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: 1. Testauksen tehneen yhteisön nimi ja osoite; 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa); 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus (numero); 4. Koeselostuksen päivämäärä; 5. Pakkauksen valmistaja; 6. Pakkauksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) sekä valmistusmenetelmä (esim. muottiinpuhallus) mahdollisine piirroksineen ja/tai valokuvineen; 7. Enimmäistilavuus; 8. Kokeessa käytetyn sisällön ominaisuudet, esim. nesteiden viskositeetti ja suhteellinen tiheys sekä kiinteiden aineiden hiukkaskoko; 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset; 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike. Koeselostuksen on oltava pakkauksen käyttäjän saatavilla Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu pakkaus on testattu tässä luvussa mainittujen asianmukaisten vaatimusten mukaisesti ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä Standardinesteet kohdan ja mukaisten polyeteenipakkausten ja -IBC-pakkausten kemiallisen yhteensopivuuden testaamiseksi Seuraavia standardinesteitä saa käyttää näille muoveille: a) Pinta-aktiivista liuosta aineille, jotka kuormitettuina aiheuttavat polyeteenissä voimakasta jännityssäröilyä, erityisesti kaikille liuoksille ja valmisteille, jotka sisältävät pinta-aktiivista ainetta. Pinta-aktiivisena liuoksena on käytettävä joko 1 %:sta alkyylibentseenisulfonaatin vesiliuosta tai 5 %:sta nonyylifenolietoksylaatin vesiliuosta, jota on varastoitu vähintään 14 vuorokautta 40 C lämpötilassa ennen sen ensimmäistä käyttöä testaukseen. Tämän liuoksen pintajännityksen on oltava 23 C lämpötilassa mn/m. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1200kg/m 3 tiheyteen. Koetta etikkahapolla ei tarvitse tehdä, jos vastaava kemiallinen yhteensopivuus on testattu pinta-aktiivisella liuoksella. Täytösaineelle, joka kuormitettuna aiheuttaa jännityssäröilyä pinta-aktiivisen liuoksen kestäneessä polyeteenissä, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa (21 vrk) 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta

63 b) Etikkahappoa aineille ja valmisteille, jotka aiheuttavat kuormitetussa polyeteenissä jännityssäröilyä, erityisesti monokarboksyylihapoille ja yksiarvoisille alkoholeille. Kokeessa käytettävän etikkahapon väkevyyden on oltava %. Tiheys on 1050 kg/m 3. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1100 kg/m 3 tiheyteen. Jos täytösaine paisuttaa polyeteeniä enemmän kuin etikkahappo ja siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa enintään 4 %, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa (21 vrk) 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta. c) n-butyyliasetaattia tai n-butyyliasetaatilla kyllästettyä pinta-aktiivista liuosta aineille ja valmisteille, jotka paisuttavat polyeteeniä siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa noin 4 %, ja jotka aiheuttavat polyeteenissä myös jännityssäröilyä, erityisesti kasvinsuojeluaineille, maaliliuoksille ja estereille. Kohdan mukaisessa testissä on käytettävä prosenttista n-butyyliasetaattia. Kohdan mukaisessa pinoamiskokeessa on käytettävä testiliuoksena edellä kohdassa a) tarkoitettua 1-10 prosenttista pinta-aktiivista liuosta, johon on lisätty 2 % n-butyyliasetaattia. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1000 kg/m 3 tiheyteen. Jos täytösaine paisuttaa polyeteeniä enemmän kuin n-butyyliasetaatti ja siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa enintään 7,5 %, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa (21 vrk) 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta. d) Hiilivetyseosta (white spirit) aineille ja valmisteille, jotka paisuttavat polyeteeniä, erityisesti hiilivedyille, estereille ja ketoneille. Hiilivetyseoksena on käytettävä seosta, jonka kiehumisalue on 160 C 220 C, tiheys kg/m 3, leimahduspiste suurempi kuin 50 C ja aromaattisten yhdisteiden pitoisuus %. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1000 kg/m 3 tiheyteen. Jos täytösaine paisuttaa polyeteeniä siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa yli 7,5 %, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta. e) Typpihappoa kaikille aineille ja valmisteille, joiden hapettava vaikutus polyeteeniin sekä molekyylien hajoaminen on enintään vastaavaa kuin 55 prosenttisen typpihapon. Typpihapon on oltava vähintään 55 prosenttista. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1400 kg/m 3 tiheyteen. Jos täytösaineen hapettava tai molekyylejä hajottava vaikutus on suurempi kuin 55 prosenttisen typpihapon vaikutus, testauksessa on noudatettava kohdan säännöksiä. Edellä mainituissa tapauksissa käyttöaika on määritettävä ottaen huomioon vaurioitumisaste (esim. 2 vuotta vähintään 55 prosenttiselle typpihapolle). f) Vettä aineille, jotka eivät vahingoita polyeteeniä millään kohdissa a) - e) mainituilla tavoilla, erityisesti epäorgaanisille hapoille ja lipeille, suolojen vesiliuoksille, moniarvoisille alkoholeille ja orgaanisten aineiden vesiliuoksille. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1200 kg/m 3 tiheyteen. Rakennetyyppitestiä veden kanssa ei edellytetä, jos riittävä kemiallinen yhteensopivuus on osoitettu pinta-aktiivisella liuoksella tai typpihapolla

64 LUKU 6.2 PAINEASTIOIDEN, AEROSOLIPULLOJEN, PIENTEN KAASUA SISÄLTÄVIEN ASTIOIDEN (KAASUPATRUUNAT) JA NESTEMÄISTÄ PALAVAA KAASUA SISÄLTÄVIEN POLTTOKENNOPATRUUNOIDEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET YLEISET VAATIMUKSET Huom. Aerosolipullot, pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat) ja nestemäistä palavaa kaasua sisältävät polttokennopatruunat eivät ole kohtien alaisia Suunnittelu ja rakenne Paineastiat ja niiden sulkimet on suunniteltava, valmistettava, testattava ja varustettava niin, että ne kestävät kaikki tavanomaisessa käytössä ja tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa esiintyvät rasitukset mukaan lukien materiaalin väsyminen (Varattu) Seinämän vähimmäispaksuus ei saa missään tapauksessa olla pienempi kuin mitä teknisessä suunnittelu- ja rakennestandardissa on määritelty Hitsattaviin paineastioihin saa käyttää vain sellaisia metalleja, joiden hitsattavuus on taattu Kaasupulloille, putki- ja kaasuastioille sekä pullopaketeille koepaineen on oltava kohdan pakkaustavan P200 mukainen. Suljetuille kryoastioille koepaineen on oltava kohdan pakkaustavan P203 mukainen Kehikkoon asennetut paineastiat on rakenteellisesti tuettava ja kiinnitettävä toisiinsa yhdeksi yksiköksi. Paineastiat on kiinnitettävä siten, että estetään niiden liikkuminen kokonaisrakenteeseen nähden ja liikkuminen, joka saattaisi aiheuttaa vaarallisia paikallisia jännityskeskittymiä. Kokoojaputkisto-kokonaisuus (esim. kokoojaputkisto, venttiilit ja painemittarit) on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne on suojattu iskun aiheuttamia vaurioita ja tavanomaisessa kuljetuksessa esiintyviä voimia vastaan. Kokoojaputkistojen koepaineen on oltava vähintään yhtä suuri kuin kaasupullojen. Paineastioissa, jotka on tarkoitettu myrkyllisille nesteytetyille kaasuille, on oltava eristysventtiili varmistamaan, että kukin paineastia voidaan erikseen täyttää ja että niiden sisältö ei voi siirtyä kuljetuksen aikana paineastiasta toiseen. Huom. Myrkyllisillä nesteytetyillä kaasuilla on luokituskoodi 2T, 2TF, 2TC, 2TO, 2TFC tai 2TOC On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita Jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille tarkoitettujen suljettujen kryoastioiden rakennetta koskevat lisävaatimukset Käytettävän metallin mekaaniset ominaisuudet on todennettava kunkin paineastian osalta mukaan lukien iskusitkeys ja taivutuskerroin. Huom. Kohdassa on yksityiskohtaisia iskusitkeydelle annettuja koevaatimuksia, joita saa käyttää Paineastiat on lämpöeristettävä. Lämpöeristys on suojattava iskuja vastaan yhtenäisellä ulkovaipalla. Jos paineastian ja ulkovaipan välissä on ilmaton tila (tyhjiöeristys), ulkovaippa on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta vähintään 100 kpa (1 bar) ulkoista painetta, joka on laskettu turvatekniikan keskuksen tunnustaman teknisen koodin mukaisesti, tai vähintään laskennallista kriittistä kokoonpuristumispainetta 200 kpa (2 bar, ylipaine). Jos 6.2-1

65 ulkovaippa on kaasutiivis (esim. tyhjiöeristetty), on käytettävä laitetta, joka estää vaarallisen paineen syntymisen eristekerrokseen siinä tapauksessa, että paineastian tai sen varusteiden kaasutiiviys pettää. Laitteen on estettävä kosteuden tunkeutuminen eristeeseen Hapen kuljetukseen tarkoitettujen suljettujen kryoastioiden rakenteessa ei saa olla materiaaleja, jotka voivat reagoida hapen kanssa tai happirikkaassa ympäristössä vaarallisesti, jos tällaiset materiaalit ovat osa lämpöeristystä ja jos on olemassa vaara, että tällaiset materiaalit joutuvat kosketukseen hapen tai happirikkaan nesteen kanssa Suljettuihin kryoastioihin on suunniteltava ja valmistettava nosto- ja kiinnityslaitteet Lisärakennevaatimukset asetyleenille tarkoitetuille paineastioille Materiaalit UN 1001 liuotetulle asetyleenille ja UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetut paineastiat on täytettävä tasaisesti jakaantuneella huokoisella materiaalilla, jonka on oltava toimivaltaisen viranomaisen määrittelemien vaatimusten ja testausten mukaista tyyppiä ja joka: a) on yhteensopiva paineastioiden kanssa ja ei muodosta haitallisia tai vaarallisia yhdisteitä asetyleenin tai liuottimen kanssa UN 1001 liuotetulle asetyleenille tarkoitetuissa paineastioissa; ja b) estää asetyleenin hajoamisreaktion leviämisen huokoisessa materiaalissa. Liuotin ei saa vaikuttaa paineastioihin UN 1001 liuotetulle asetyleenille tarkoitetuissa paineastioissa Paineastioiden ja niiden suljinten valmistusmateriaalien, jotka ovat suorassa kosketuksessa vaarallisten aineiden kanssa, on oltava sellaisia, etteivät kuljetettaviksi aiotut vaaralliset aineet vaikuta niihin tai heikennä niitä eivätkä materiaalit aiheuta vaarallista seurauksia kuten reaktion katalysoimista tai vaarallisten aineiden kanssa reagoimista Paineastiat ja niiden sulkimet on valmistettava materiaaleista, jotka on määritelty teknisissä suunnittelu- ja rakennestandardeissa sekä paineastiassa kuljetettaville aineille sovellettavassa pakkaustavassa. Materiaalien on kestettävä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota suunnittelu- ja rakennestandardien mukaisesti Käyttövarusteet Lukuun ottamatta paineentasauslaitteita, on venttiilit, putkistot ja muut paineenalaiset laitteet suunniteltava ja valmistettava siten, että ne kestävät paineen, joka on vähintään 1,5-kertaa paineastian koepaine Käyttölaitteet on asennettava tai suunniteltava siten, että estetään vauriot, jotka tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa voisivat johtaa sisällön vuotamiseen paineastiasta. Sulkuventtiileihin liittyvien kokoojaputkistojen on oltava riittävän taipuisia suojamaan venttiileitä ja putkistoa murtumiselta ja paineastian sisällön vuotamiselta. Täyttö- ja tyhjennysventtiilit ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan. Venttiilit on suojattava kohdan mukaisesti Paineastiat, joita ei voi käsitellä manuaalisesti tai vierittää, on varustettava laitteilla (jalustat, renkaat, koukut), jotka varmistavat turvallisen mekaanisen käsittelyn ja jotka on kiinnitetty siten, etteivät ne heikennä paineastian lujuutta eivätkä aiheuta siihen liiallisia jännityksiä Yksittäiset paineastiat on varustettava paineentasauslaitteilla kohdan pakkaustavan P200 (2) tai kohtien ja mukaisesti. Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn, kaasun vuotamisen paineastiasta ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen. Jos palavalla kaasulla täytettyihin vaakatasossa oleviin kokoojaputkistolla yhdistettyihin moniosaisiin paineastioihin on asennettu paineentasauslaitteet, on paineentasauslaitteet sijoitettava siten, että kaasut purkautuvat esteettömästi ulkoilmaan, ja siten, ettei purkaus painu paineastian pinnalle tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Paineastiat, joiden täytös mitataan tilavuuden perusteella, on varustettava pinnankorkeuden 6.2-2

66 osoittimella Lisävaatimukset suljetuille kryoastioille Palavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetun suljetun kryoastian kaikki täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava vähintään kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella, joista ensimmäinen on sulkuventtiili ja toinen on suojakupu tai vastaava laite Putkiston osissa, jotka voidaan sulkea kummastakin päästä ja joiden sisään voi jäädä nesteitä, on oltava automaattinen paineentasausjärjestelmä estämään liiallinen paineen nousu putkistossa Suljetun kryoastian jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä (esim. kaasu- tai nestefaasi) Paineentasauslaitteet Suljetut kryoastiat on varustettava yhdellä tai useammalla paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia, mukaan lukien nesteen loiskuminen Suljetuissa kryoastioissa saa lisäksi olla jousikuormitetun laitteen kanssa rinnan murtolevy, jotta kohdan säännökset täyttyvät Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava mitoitukseltaan riittäviä, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä paineentasauslaitteeseen Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava suljetun kryoastian höyrytilassa, ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua Paineentasauslaitteiden puhallusteho ja säätäminen Huom. Suljettujen kryoastioiden paineentasauslaitteiden yhteydessä suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa suurinta sallittua tehollista ylipainetta käyttöasennossa olevan täytetyn suljetun kryoastian yläosassa, mukaan lukien suurin tehollinen paine täytön ja tyhjennyksen aikana Paineentasauslaitteet on säädettävä toimimaan vähintään suljetun kryoastian suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa (MAWP), ja niiden on oltava täysin auki paineessa, joka on 110 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Päästön jälkeen laitteiden on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine. Laitteiden on pysyttävä suljettuina kaikissa tätä alhaisemmissa paineissa Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on alempi kuin koepaine tai alempi kuin 150 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP) Kaikkien asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä siten, että paine (mukaan lukien paineen nousu) suljetussa kryoastiasssa ei ylitä suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) enemmän kuin 20 %, jos tyhjiöeristetyssä suljetussa kryoastiasssa menetetään tyhjiö Paineentasauslaitteiden vaadittu puhallusteho on laskettava toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti 1. 1 Ks. esimerkiksi standardit CGA S (Compressed Gas Association) Varolaitestandardi Osa 2 Kuorma- ja säiliövaihtokorit puristetuille kaasuille ja S Varolaitestandardi Osa 1 Tynnyrit puristetuille kaasuille (CGA Publications S Pressure Relief Device Standards Part 2 Cargo and Portable Tanks for Compresses Gases ja S Pressure Relief Device Standards Part 1 Cyliners for Compressed Gases!

67 Paineastioiden hyväksyminen Paineastioiden vaatimustenmukaisuus on arvioitava valmistusvaiheessa toimivaltaisen viranomaisen vaatimusten mukaisesti. Tarkastuslaitoksen on tarkastettava, testattava ja hyväksyttävä paineastiat. Teknisten asiakirjojen on sisällettävä täydellinen selvitys suunnittelusta ja rakenteesta sekä täydelliset tiedot valmistuksesta ja testauksesta Laadunvarmistusjärjestelmien on täytettävä toimivaltaisen viranomaisen asettamat vaatimukset Käyttöönottotarkastus ja -testaus Uusille paineastioille, lukuun ottamatta suljettuja kryoastioita, on suoritettava soveltuvan suunnittelustandardin ja seuraavien säännösten mukainen käyttöönottotarkastus ja testaus valmistuksen aikana ja sen jälkeen: Riittävän monelle paineastialle suoritetaan: a) Rakennemateriaalin mekaanisten ominaisuuksien testaus; b) Seinämän vähimmäispaksuuden toteaminen; c) Materiaalin tasalaatuisuuden toteaminen jokaisesta valmistuserästä; d) Paineastioiden ulko- ja sisäpuolisen kunnon toteaminen; e) Kaulan kierteiden tarkastus; f) Vastaavuuden toteaminen suunnittelustandardin kanssa; Kaikille paineastioille suoritetaan: g) Nestepainekoe. Nestepainekokeen seurauksena paineastioihin ei saa syntyä pysyviä muodonmuutoksia eikä halkeamia; Huom. Toimivaltaisen viranomaisen luvalla nestepainekoe voidaan korvata kokeella, jossa käytetään kaasua, jos toimenpide ei aiheuta mitään vaaraa. h) Valmistusvirheiden tarkastus ja arviointi ja joko valmistusvirheiden korjaaminen tai paineastioiden tekeminen käyttökelvottomiksi. Hitsatuissa paineastioissa on erityisesti kiinnitettävä huomioita hitsaussaumojen laatuun; i) Paineastiamerkintöjen tarkastus; j) Lisäksi UN 1001 liuotetun asetyleenin ja UN 3374 liuotinvapaan asetyleenin kuljetukseen tarkoitetuista paineastioista on tarkastettava huokoisen aineen asianmukainen asennus ja kunto sekä tarvittaessa liuottimen määrä Riittävän monelle suljetulle kryoastialle on tehtävä kohdan a), b), d) ja f) mukaiset tarkastukset ja testaukset. Lisäksi suljettujen kryoastioiden hitsaussaumat on tarkistettava radiograafisesti, ultraäänen avulla tai muulla sopivalla ainetta rikkomattomalla koemenetelmällä sovellettavan suunnittelu- ja rakennestandardin mukaisesti. Tätä hitsaussaumojen tarkastusta ei tehdä ulkovaipalle. Lisäksi kaikille suljetuille kryoastioille on tehtävä kohdan g), h) ja i) mukaiset käyttöönottotarkastukset ja testaukset sekä kokoamisen jälkeen tiiviyskoe ja käyttölaitteiden toimintatarkastus Määräaikaistarkastus ja -testaus Toimivaltaisen viranomaisen on määräaikaistarkastettava ja testattava uudelleentäytettävät paineastiat, lukuun ottamatta kryoastioita, seuraavien teknisten vaatimusten mukaisesti: a) Paineastian ulkopuolisen kunnon tarkastaminen sekä varusteiden ja ulkoisten merkintöjen tarkastaminen; b) Paineastian sisäpuolisen kunnon tarkastaminen (esim., tarkastamalla sisäpuolelta, tarkastamalla seinämän vähimmäispaksuus); c) Kierteiden tarkastaminen, jos on havaittavissa syöpymisen merkkejä tai jos varusteita on poistettu; d) Nestepainekoe ja tarvittaessa materiaalin ominaisuuksien tarkastaminen sopivilla testeillä. e) Käyttölaitteiden, muiden lisälaitteiden ja paineentasauslaitteiden tarkastaminen, jos paineastia otetaan uudelleen käyttöön

68 Huom. 1. Toimivaltaisen viranomaisen luvalla nestepainekoe voidaan korvata kokeella, jossa käytetään kaasua, jos toimenpide ei aiheuta mitään vaaraa, tai vastaavalla menetelmällä. Huom. 2. Toimivaltaisen viranomaisen luvalla voidaan kaasupulloille ja putkiastioille tehtävä nestepainekoe korvata vastaavalla akustiseen emissioon, ultraääneen tai akustiseen emissioon ja ultraääneen perustien menetelmien kombinaatiolla. Huom. 3. Määräaikaistarkastus- ja testausaikavälit, ks. kohdan pakkaustapa P UN 1001 liuotetun asetyleenin ja UN 3374 liuotinvapaan asetyleenin kuljetukseen tarkoitetuista paineastioista on tarkastettava kohtien a), c) ja e) mukaisesti. Lisäksi on tarkastettava huokoisen materiaalin kunto (esim. raot, vapaat välit, irtoaminen, painuminen) Valmistajia koskevat vaatimukset Valmistajan on oltava teknisesti pätevä, ja valmistajalla on oltava hallussaan kaikki paineastioiden tyydyttävään valmistukseen liittyvät keinot. Tällä tarkoitetaan erityisesti ammattitaitoista henkilökuntaa, joka a) valvoo koko valmistusprosessia; b) suorittaa materiaalien toisiinsa liittämisen; ja c) suorittaa asiaankuuluvat kokeet Valmistajan pätevyyden arvioinnin suorittaa aina hyväksyjämaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä tarkastuslaitos Tarkastuslaitoksia (viranomaisia) koskevat vaatimukset Tarkastuslaitosten on oltava valmistajista riippumattomia ja päteviä suorittamaan vaaditut testit, tarkastukset ja hyväksynnät UN-PAINEASTIOITA KOSKEVAT VAATIMUKSET Kohdan yleisten vaatimusten lisäksi on UN-paineastioiden täytettävä tämän kohdan vaatimukset mukaan lukien soveltuvat standardit Suunnittelu, valmistus käyttönottotarkastus ja testaus UN-kaasupullojen suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: ISO :1999 ISO :2000 ISO :2000 ISO 7866:1999 ISO 11118:1999 ISO :2002 ISO :2002 ISO :2002 Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 1: Kaasupullot, nuorrutettu teräs, murtolujuus alle 1100 MPa Huom. Tämän standardin osassa 7.3 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-kaasupulloille. Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 2: Kaasupullot, nuorrutettu teräs, murtolujuus vähintään 1100 MPa Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 3: Kaasupullot, normalisoitu teräs Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat alumiiniseoskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Huom. Tämän standardin osassa 7.2 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-kaasupulloille. Alumiiniseos 6351A - T6 tai sitä vastaava seos ei ole sallittu. Kaasupullot Kertakäyttöiset metalliset kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät Komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät Osa 1: Lieriöosaltaan vahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot Komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät Osa 2: Kokonaan kuituvahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot, joissa on kuormaa kannattava metallinen sisäastia. Komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät Osa 3: Kokonaan kuituvahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot, joissa ei ole kuormaa kantavaa metallista tai ei- metallista sisäastiaa

69 Huom. 1. Edellä tarkoitetuissa standardeissa komposiittimateriaalista valmistettavat kaasupullot on suunniteltava rajoittamattomalle käyttöiälle. Huom. 2. Ensimmäisen 15 vuoden käytön jälkeen saa toimivaltainen viranomainen, joka on antanut kaasupulloille alkuperäisen hyväksynnän, hyväksyä näiden standardien mukaisesti komposiittimateriaalista valmistetuille kaasupulloille käyttöiän pidentämisen perustuen valmistajan, omistajan tai käyttäjän toimittamiin koetuloksiin UN-putkiastioiden suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: ISO 11120:1999 Kaasupullot. Puristettujen kaasujen kuljetukseen ja uudelleen täytettäväksi tarkoitetut saumattomat teräksiset putkiastiat, joiden vesitilavuus on litraa. Suunnittelu, valmistus ja tarkastus Huom. Tämän standardin osassa 7.1 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-putkiastioille UN-asetyleenikaasupullojen suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: Kaasupullon seinämälle: ISO :1999 ISO :2000 Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 1: Kaasupullot, nuorrutettu teräs, murtolujuus alle 1100 MPa Huom. Tämän standardin osassa 7.3 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-kaasupulloille. Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasuastioiden suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 3: Kaasupullot, normalisoitu teräs Kaasupullon huokoiselle materiaalille: ISO :2000 ISO :2000 Asetyleenille tarkoitetut kaasupullot Perusvaatimukset Osa 1: Kaasupullot ilman lämpösulakkeita Asetyleenille tarkoitetut kaasupullot Perusvaatimukset Osa 2: Kaasupullot lämpösulakkeiden kanssa UN-kryoastioiden suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: ISO :2004 Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, tilavuus enintään litraa. Osa 1: Suunnittelu, valmistus, tarkastus ja testaus Materiaalit Paineastian suunnittelu- ja valmistusstandardeissa määriteltyjen materiaalivaatimusten ja kaasun (kaasujen) kuljettamiseen sovellettavassa pakkaustavassa (esim. kohdan pakkaustapa P200) olevien mahdollisten rajoitusten lisäksi sovelletaan seuraavia materiaalien yhteensopivuusstandardeja: ISO Kuljetettavat kaasupullot - Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin yhteensopivuus kaasusisällön 1:1997 kanssa - Osa 1: Metalliset materiaalit ISO Kuljetettavat kaasupullot - Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin yhteensopivuus kaasusisällön :2000 kanssa - Osa 2: Ei metalliset materiaalit Huom. Standardissa ISO :1997 määritellyt rajoitukset erikoislujille terässeoksille 1100 MPa:n murtolujuuteen saakka eivät koske UN 2203 silaania

70 Käyttölaitteet Sulkimiin ja niiden suojaukseen sovelletaan seuraavia standardeja: ISO 11117:1998 ISO 10297:2006 Kaasupullot Venttiilin suojakupu ja venttiilin suojalaitteet teollisuuskaasupulloille ja lääkinnällisten kaasujen kaasupulloille. Suunnittelu, valmistus ja testaus Kuljetettavat kaasupullot Pulloventtiilit - Tekniset tiedot ja tyyppitestaus Huom. Tämän ISO-standardin EN-versio täyttää vaatimukset, ja sitä voidaan käyttää Määräaikaistarkastus ja -testaus UN-kaasupullojen määräaikaistarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja: ISO Saumattomat teräskaasupullot Määräaikaistarkastus ja testaus 6406:2005 ISO Saumattomat alumiiniseoskaasupullot Määräaikaistarkastus ja -testaus 10461: A1:2006 ISO Liuotetulle asetyleenille tarkoitetut kaasupullot Määräaikaistarkastus ja kunnossapito 10462:2005 ISO "Kuljetettavat kaasupullot. Kompostiittisten kaasupullojen määräaikaistarkastus ja :2002 testaus" Vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä ja paineastioiden hyväksyminen valmistusta varten Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: Vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä tarkoittaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa valmistajan hyväksymisjärjestelmää, joka kattaa paineastian rakennetyypin, valmistajan laatujärjestelmän ja tarkastuslaitoksen hyväksynnän; Rakennetyyppi tarkoittaa tietyssä paineastiastandardissa määriteltyä paineastian rakennetyyppiä; Varmennus tarkoittaa tutkimuksen tai asiakirjojen perusteella saatua vahvistusta tai näyttöä siitä, että määritellyt vaatimukset on täytetty Yleiset vaatimukset Toimivaltainen viranomainen Paineastian hyväksyvän toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä varmistaakseen, että paineastiat täyttävät nämä määräykset. Paineastian merkinnässä oltava hyväksyjämaan ja valmistusmaan merkinnät (ks. kohdat ja ), jos paineastian hyväksyvä toimivaltainen viranomainen ei ole valmistusmaan toimivaltainen viranomainen. Hyväksyjämaan toimivaltaisen viranomaisen on pyydettäessä annettava käyttömaan vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, jotka osoittavat, että vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä täyttää vaatimukset Toimivaltainen viranomainen saa teettää sen vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmään liittyvät tehtävät kokonaan tai osittain Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ajantasainen luettelo tunnustetuista tarkastuslaitoksista ja niiden tunnusnumeroista sekä tiedot hyväksytyistä valmistajista ja niiden tunnusnumeroista ovat saattavilla

71 Tarkastuslaitos Paineastioita tarkastavan tarkastuslaitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tunnustama ja: (a) sillä on oltava henkilöstö, joka on organisaatiorakenteeltaan, kyvyiltään, koulutukseltaan, pätevyydeltään ja ammattitaidoltaan riittävän kykenevä hoitamaan sille osoitetut tekniset tehtävät; (b) sillä on oltava käytettävissään tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat ja välineet; (c) sen on toimittava puolueettomasti ja oltava riippumaton kaikesta, mikä voisi estää puolueettomuuden; (d) sen on taattava valmistajan ja muiden tahojen liike- ja omistustoimintojen luottamuksellisuus; (e) sen on pidettävä selvä ero itse tarkastustoiminnan ja tarkastustoimintaan kuulumattomien toimintojen välillä; (f) on toimittava kirjatun laatujärjestelmän mukaisesti; (g) varmistettava, että näissä määräyksissä ja asianmukaisessa paineastiastandardissa määritellyt testaukset ja tarkastukset suoritetaan; ja (h) ylläpidettävä luotettavaa ja tarkoituksenmukaista raportointi- ja tallennusjärjestelmää kohdan mukaisesti Tarkastuslaitoksen on tehtävä rakennetyypin hyväksyntä, paineastian valmistuksen aikainen testaus ja tarkastus sekä laadittava todistus varmentaakseen vastaavuuden asiaankuuluvan paineastiastandardin kanssa (ks. kohdat ja ). Valmistaja Valmistajan on a) toimittava kohdan kirjatun laatujärjestelmän mukaisesti; b) haettava rakennetyypin hyväksynnät kohdan mukaisesti; c) valittava tarkastuslaitos hyväksyjämaan toimivaltaisen viranomaisen ylläpitämästä tunnustettujen tarkastuslaitosten luettelosta; ja d) säilytettävä asiakirjat kohdan mukaisesti. Testauslaboratorio Testauslaboratoriolla on oltava a) organisaatiorakenteeltaan sekä lukumäärältään riittävä, pätevä, ja ammattitaitoinen henkilöstö; ja b) tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat ja välineet valmistusstandardin edellyttämien testausten suorittamiseksi tarkastuslaitosta tyydyttävällä tavalla Valmistajan laatujärjestelmä Laatujärjestelmän on sisällettävä kaikki valmistajan soveltamat tekijät, vaatimukset ja säännökset. Laatujärjestelmä on järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjattava asiakirjoihin noudatettaviksi toimenpiteiksi, menetelmiksi ja ohjeiksi. Niissä on erityisesti kuvattava riittävällä tavalla: a) organisaation rakenne, henkilöstön vastuualueet suunnittelun ja tuotteen laadun osalta; b) paineastioiden suunnittelussa käytettävät valvonta- ja varmennustekniikat, ja menetelmät; c) paineastian valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa sekä valmistustavassa käytettävät ohjeet; d) laatuasiakirjat kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot; e) hallinnolliset arvioinnit laatujärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi kohdan arviointien mukaisesti; f) menetelmä, jossa kuvataan, miten asiakkaan vaatimukset täytetään; g) asiakirjojen ja niiden päivittämisen valvonta; h) poikkeavien paineastioiden, ostettujen komponenttien, puolivalmisteiden ja valmiiden osien valvontatoimenpiteet; ja i) henkilöstön koulutusohjelmat ja pätevöitymismenetelmät

72 Laatujärjestelmän arviointi (auditointi) Laatujärjestelmästä on ensin arvioitava, täyttääkö se kohdan vaatimukset toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla. Valmistajalle on ilmoitettava arvioinnin tulokset. Ilmoituksen on sisällettävä arvioinnin tulokset ja mahdolliset vaadittavat korjaustoimenpiteet. Määräaikaisarvioinnit on suoritettava toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla sen varmistamiseksi, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää. Valmistajalle on toimitettava määräaikaisarviointien raportit Laatujärjestelmän ylläpito Valmistajan on ylläpidettävä laatujärjestelmä sellaisena kuin se on hyväksytty, jotta järjestelmä pysyy riittävänä ja tehokkaana. Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Ehdotetut muutokset on arvioitava sen toteamiseksi, että täydennetty laatujärjestelmä täyttää edelleen kohdan vaatimukset Hyväksymisprosessi Rakennetyypin alkuhyväksyntä Rakennetyypin alkuhyväksyntä koostuu valmistajan laatujärjestelmän hyväksynnästä ja valmistettavan paineastian suunnittelun hyväksynnästä. Rakennetyypin hyväksymishakemuksen on täytettävä kohtien ja vaatimukset Valmistajan halutessa valmistaa paineastioita näiden määräysten ja paineastiastandardin mukaisesti, sen on haettava, saatava ja säilytettävä rakennetyypin hyväksymistodistus, jonka hyväksyjämaan toimivaltainen viranomainen on myöntänyt vähintään yhdelle paineastian rakennetyypille kohdassa annetun menettelyn mukaisesti. Tämä todistus on pyydettäessä esitettävä käyttömaan toimivaltaiselle viranomaiselle Hakemus on tehtävä jokaiselle tuotantolaitokselle. Hakemuksen on sisällettävä: a) valmistajan nimi ja virallinen osoite. Jos hakemuksen on jättänyt valtuutettu edustaja, tämän nimi ja osoite; b) tuotantolaitoksen osoite (jos se eroaa edellä olevasta osoitteesta); c) laatujärjestelmästä vastuussa olevan henkilön (henkilöiden) nimi ja asema; d) paineastian nimike ja asianmukainen paineastiastandardi; e) yksityiskohtaiset tiedot mahdollisen toisen toimivaltaisen viranomaisen antamasta vastaavan hakemuksen hylkäämisestä; f) tiedot ilmoitetusta tarkastuslaitoksesta rakennetyypin hyväksyntää varten; g) kohdan mukaiset tuotantolaitoksen asiakirjat; ja h) rakennetyypin hyväksyntää varten vaadittava tekninen asiakirja, jolla varmennetaan paineastioiden yhdenmukaisuus asiaankuuluvan paineastiastandardin kanssa. Teknisen asiakirjan on käsitettävä suunnittelu ja valmistusmenetelmä sekä sisällettävä, siinä määrin kuin se on tarpeen arvioinnin suorittamiseksi, vähintään seuraavat: - paineastian suunnittelustandardi, suunnittelu- ja valmistuspiirustukset, josta näkyvät mahdolliset komponentit ja osakokoonpanot; - tarvittavat kuvaukset ja selvitykset piirustusten ja paineastioiden käytön selvittämiseksi; - luettelo standardeista, jotka ovat välttämättömiä valmistusprosessin määrittämiseksi; - suunnittelulaskelmat ja materiaalispesifikaatiot; ja - rakennetyypin hyväksynnän koeselostukset, joissa on kuvaukset tarkastus- ja testaustuloksista, kohdan mukaisesti Kohdan mukainen alkuperäinen laatujärjestelmän arviointi on suoritettava ilmoitettua laitosta tyydyttävällä tavalla Jos valmistajalta evätään hyväksyntä, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kirjallisesti yksityiskohtaiset perustelut hylkäämisestä

73 Hyväksynnän saamisen jälkeen on toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettava tiedot muutoksista kohdan mukaisen alkuperäisen hyväksynnän yhteydessä annettuihin tietoihin. Rakennetyypin jatkohyväksynnät Rakennetyypin jatkohyväksynnän hyväksymishakemuksen on täytettävä kohtien ja vaatimukset edellyttäen, että valmistajalla on rakennetyypin alkuhyväksyntä. Tällöin kohdan mukaisen valmistajan laatujärjestelmän on oltava hyväksytty rakennetyypin alkuhyväksynnässä, ja sen on sovelluttava uuteen suunnitteluun Hakemuksen on sisällettävä: a) valmistajan nimi ja osoite. Jos hakemuksen on jättänyt valtuutettu edustaja, tämän nimi ja osoite; b) yksityiskohtaiset tiedot mahdollisen toisen toimivaltaisen viranomaisen antamasta vastaavan hakemuksen hylkäämisestä; c) tieto rakennetyypin alkuhyväksynnästä; ja d) kohdan h) mukainen tekninen asiakirja. Rakennetyypin hyväksymismenettely Tarkastuslaitoksen on: a) tutkittava tekninen asiakirja varmentaakseen, että: - suunnittelu on asiaankuuluvan standardin määräysten mukainen; ja - prototyyppierä on valmistettu teknisen asiakirjan mukaisesti ja että, se vastaa rakennetyyppiä; b) varmennettava, että valmistuksen aikaiset tarkastukset on suoritettu kohdan mukaisesti; c) valittava paineastiat prototyyppivalmistuserästä ja valvottava näiden paineastioiden testausta rakennetyypin hyväksynnässä edellytetyllä tavalla; d) tehtävä tai teetettävä paineastiastandardissa määritellyt tarkastukset ja testaukset selvittääkseen, että: - standardia on sovellettu ja sen vaatimukset on täytetty; ja - valmistajan valitsemat menetelmät täyttävät standardin vaatimukset; ja e) varmistettava, että tyyppihyväksynnän tarkastukset ja testaukset on suoritettu oikein ja asiantuntevasti. Kun prototyyppitestaus on suoritettu hyväksyttävin tuloksin ja kaikki kohdan sovellettavat vaatimukset on täytetty, myönnetään rakennetyypin hyväksymistodistus, joka sisältää valmistajan nimen ja osoitteen, tarkastusten tulokset ja päätelmät sekä tarpeelliset tiedot rakennetyypin tunnistamiseksi. Jos valmistajalta evätään hyväksyntä, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kirjallisesti yksityiskohtaiset perustelut hylkäämisestä Muutokset hyväksyttyyn rakennetyyppiin Valmistajan on: a) joko ilmoitettava rakennetyypin hyväksynnän antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle hyväksyttyyn rakennetyyppiin tehtävistä muutoksista, jos nämä muutokset eivät muodosta uutta paineastiastandardissa määriteltyä rakennetyyppiä; b) tai haettava seuraavaa rakennetyypin hyväksyntää, jos nämä muutokset muodostavat uuden rakennetyypin sovellettavan paineastiastandardin mukaisesti. Tämä lisähyväksyntä on annettava täydennyksenä alkuperäiseen rakennetyypin hyväksymistodistukseen Toimivaltaisen viranomaisen on pyydettäessä ilmoitettava muille toimivaltaisille viranomaisille ja valvontaviranomaisille tiedot rakennetyypin hyväksynnästä, hyväksynnän muutoksista ja hyväksynnän peruuttamisesta

74 Valmistuksen aikainen tarkastus ja hyväksyntä Asiakirjat Yleiset vaatimukset Jokaisen paineastian on oltava tarkastuslaitoksen tai tämän edustajan tarkastama ja hyväksymä. Valmistuksen aikaista tarkastusta ja testausta varten valmistajan valitsema tarkastuslaitos voi olla eri laitos kuin rakennetyypin hyväksymistarkastuksen tehnyt tarkastuslaitos. Nämä tarkastukset saa suorittaa valmistajan tarkastajat, jos tarkastuslaitosta tyydyttävällä tavalla voidaan osoittaa, että valmistajalla on valmistustoiminasta riippumattomat ammattitaitoiset ja pätevät tarkastajat. Tällöin valmistajalla on oltava tiedot tarkastajien koulutuksesta. Tarkastuslaitoksen on varmennettava, että valmistajan tarkastukset ja paineastioille tehdyt testaukset täyttävät täysin näiden määräysten ja standardin vaatimukset. Jos ilmenee, että tarkastukset ja testaukset ovat puutteelliset, voidaan valmistajan tarkastajilta evätä lupa tehdä tarkastuksia. Tarkastuslaitoksen hyväksynnän jälkeen valmistajan on annettava vakuutus vaatimustenmukaisuudesta hyväksytyn rakennetyypin kanssa. Paineastian hyväksyntämerkinnän katsotaan olevan vakuutus siitä, että paineastia täyttää sovellettavat paineastiastandardit ja tämän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin sekä näiden määräysten vaatimukset. Tarkastuslaitoksen on tehtävä tai valtuutettava valmistaja tekemään jokaiseen hyväksyttyyn paineastiaan paineastian hyväksyntämerkintä ja tarkastuslaitoksen tunnusnumero. Tarkastuslaitoksen ja valmistajan allekirjoittama todistus vaatimustenmukaisuudesta on oltava annettu ennen paineastian täyttöä. Valmistajan ja tarkastuslaitoksen on säilytettävä rakennetyypin hyväksyntä ja todistus vaatimustenmukaisuudesta vähintään 20 vuotta Paineastioiden määräaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksymisjärjestelmä Määritelmä Kohtaa koskeva määritelmä: Hyväksymisjärjestelmä tarkoittaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen (jäljempänä määräaikaistarkastus- ja -testauslaitos) hyväksymisjärjestelmää mukaan lukien laitoksen laatujärjestelmän hyväksyminen Yleiset vaatimukset Toimivaltainen viranomainen Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava hyväksymisjärjestelmä varmistaakseen, että paineastioiden määräaikaistarkastus ja testaus täyttää näiden määräysten vaatimukset. Jos toimivaltainen viranomainen tekee määräaikaistarkastuksen ja -testauksen ulkomaiselle paineastialle, on paineastian merkinnässä oltava määräaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksyneen laitoksen valtion tunnus (ks. kohta ). Paineastian merkinnässä oltava määräaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksyjämaan merkinnät (ks. kohta ), jos paineastian määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksen hyväksynyt toimivaltainen viranomainen ei ole paineastian valmistuksen hyväksyjämaan toimivaltainen viranomainen. Määräisaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksyjämaan toimivaltaisen viranomaisen on pyydettäessä annettava käyttömaan vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, jotka osoittavat, että tämä hyväksymisjärjestelmä, mukaan lukien määräaikaistarkastuksen ja

75 -testauksen asiakirjat, täyttää vaatimukset. Hyväksyjämaan toimivaltainen viranomainen saa peruttaa kohdassa mainitun hyväksymistodistuksen perustuen näyttöön, joka osoittaa hyväksymisjärjestelmästä poikkeamisen Toimivaltainen viranomainen saa teettää sen hyväksymisjärjestelmään liittyvät tehtävät kokonaan tai osittain Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ajantasainen luettelo tunnustetuista määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksista ja niiden tunnusnumeroista ovat saattavilla. Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittava laitos Paineastioita tarkastavan määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tunnustama, ja: (a) sillä on oltava henkilöstö, joka on organisaatiorakenteeltaan, kyvyiltään, koulutukseltaan, pätevyydeltään ja ammattitaidoltaan riittävän kykenevä hoitamaan sille osoitetut tekniset tehtävät; (b) sillä on oltava käytettävissään tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat ja välineet; (c) sen on toimittava puolueettomasti ja oltava riippumaton kaikesta, mikä voisi estää puolueettomuuden; (d) sen on taattava liiketoiminnan luottamuksellisuus; (e) sen on pidettävä selvä ero itse määräaikaistarkastus ja -testaustoiminnan ja siihen kuulumattomien toimintojen välillä; (f) on toimittava kohdassa tarkoitetun laatujärjestelmän mukaisesti; (g) haettava hyväksyntä kohdan mukaisesti; (h) varmistettava, että määräaikaistarkastukset ja -testaukset suoritetaan kohdan mukaisesti; ja (i) ylläpidettävä luotettavaa ja tarkoituksenmukaista raportointi- ja tallennusjärjestelmää kohdan mukaisesti Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen laatujärjestelmä ja arviointi Laatujärjestelmä Laatujärjestelmän on sisällettävä kaikki määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen soveltamat tekijät, vaatimukset ja säännökset. Laatujärjestelmä on järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjattava asiakirjoihin noudatettaviksi toimenpiteiksi, menetelmiksi ja ohjeiksi. Laatujärjestelmän on sisällettävä: a) kuvaus organisaation rakenteesta ja vastuualueista; b) tarkastuksessa ja testauksessa, laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa sekä valmistustavassa käytettävät ohjeet; c) laatuasiakirjat kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot sekä todistukset; d) hallinnolliset arvioinnit laatujärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi kohdan arviointien mukaisesti; e) menetelmät asiakirjojen valvomiseksi ja niiden päivittämiseksi; f) poikkeavien paineastioiden valvontatoimenpiteet; ja g) henkilöstön koulutusohjelmat ja pätevöitymismenetelmät Arviointi (auditointi) Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittava laitos ja sen laatujärjestelmä on arvioitava sen toteamiseksi, että se täyttää näiden määräysten vaatimukset toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla. Arvioinnin on oltava osa ensimmäistä hyväksyntämenettelyä (ks. kohta ). Arviointi voidaan vaatia osaksi hyväksynnän muuttamismenettelyä (ks. kohta ). Määräaikaisarvioinnit on suoritettava sen varmistamiseksi, että määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittava laitos edelleen täyttää näiden määräysten vaatimukset

76 Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavalle laitokselle on ilmoitettava arvioinnin tulokset. Ilmoituksen on sisällettävä arvioinnin tulokset ja mahdolliset vaadittavat korjaustoimenpiteet Laatujärjestelmän ylläpito Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen on ylläpidettävä laatujärjestelmä sellaisena kuin se on hyväksytty, jotta järjestelmä pysyy riittävänä ja tehokkaana. Määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksen on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista kohdan mukaisesti Hyväksymismenettely määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavalle laitokselle Ensimmäinen hyväksyntä Laitoksen halutessa suorittaa paineastioiden määräaikaistarkastuksia ja -testauksia näiden määräysten ja paineastiastandardin mukaisesti, sen on haettava, saatava ja säilytettävä hyväksymistodistus, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt. Tämä kirjallinen todistus on pyydettäessä esitettävä käyttömaan toimivaltaiselle viranomaiselle Hakemus on tehtävä jokaiselle määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavalle laitokselle. Hakemuksen on sisällettävä: a) määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen nimi ja osoite. Jos hakemuksen on jättänyt valtuutettu edustaja, tämän nimi ja osoite; b) jokaisen määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan toimipaikan osoite; c) laatujärjestelmästä vastuussa olevan henkilön (henkilöiden) nimi ja asema; d) paineastioiden nimikkeet, määräaikaistarkastus ja -testausmenetelmät ja asianmukaiset laatujärjestelmän vaatimukset täyttävät paineastiastandardit; e) kohdan mukaiset jokaisen toimipaikan asiakirjat, välineet ja laatujärjestelmä; f) tiedot määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan henkilöstön pätevyydestä ja koulutuksesta; ja g) yksityiskohtaiset tiedot mahdollisen toisen toimivaltaisen viranomaisen antamasta vastaavan hakemuksen hylkäämisestä Toimivaltainen viranomainen: a) tutkii asiakirjat varmistaakseen, että menettelyt ovat asiaankuuluvien näiden määräysten ja paineastiastandardien mukaisia; ja b) suorittaa laatujärjestelmän arvioinnin kohdan mukaisesti varmistaakseen, että tarkastukset ja testaukset suoritetaan asiankuuluvien näiden määräysten ja paineastiastandardien mukaisesti Kun laatujärjestelmän on arvioitu hyväksyttävin tuloksin ja kaikki kohdan sovellettavat vaatimukset on täytetty, myönnetään hyväksymistodistus. Siinä on oltava määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen nimi, tunnusnumero, jokaisen toimipaikan osoite sekä tarpeelliset tiedot hyväksyttyjen toimintojen tunnistamiseksi (esim. paineastioiden nimikkeet, määräaikaistarkastus ja -testausmenetelmät ja paineastiastandardit) Jos määräaikaistarkastus- ja testauslaitokselta evätään hyväksyntä, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kirjallisesti yksityiskohtaiset perustelut hylkäämisestä. Muutokset määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen hyväksyntöihin Hyväksynnän saamisen jälkeen on määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen toimitettava tiedot hyväksynnän antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista muutoksista niihin tietoihin, jotka on annettu kohdan mukaisesti ensimmäistä hyväksyntää varten

77 Muutokset on arvioitava sen toteamiseksi, että näiden määräysten ja paineastiastandardin vaatimukset täyttyvät. Kohdan arviointi voidaan vaatia. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä tai hylättävä nämä muutokset kirjallisesti sekä myönnettävä tarvittaessa muutettu hyväksymistodistus Toimivaltaisen viranomaisen on pyydettäessä ilmoitettava muille toimivaltaisille viranomaisille tiedot ensimmäisestä hyväksynnästä, hyväksynnän muutoksista ja hyväksynnän peruuttamisesta Määräaikaistarkastus ja -testaus sekä hyväksyntä Asiakirjat Paineastian määräaikaistarkastus ja -testausmerkinnän katsotaan olevan vakuutus siitä, että paineastia täyttää sovellettavat näiden määräysten vaatimukset ja paineastiastandardit. Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen on tehtävä jokaiseen hyväksyttyyn paineastiaan määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta merkintä mukaan lukien laitoksen tunnusnumero (ks. kohta ). Ennen paineastian täyttöä sillä on oltava määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen myöntämä todistus siitä, että paineastia on läpäissyt määräaikaistarkastuksen ja -testauksen. Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen on säilytettävä paineastian määräaikaistarkastukseen ja -testaukseen liittyvät asiakirjat (sekä hyväksytyt että hylätyt), mukaan lukien tiedot testaustoimipaikasta, vähintään 15 vuotta. Paineastian omistajan on säilytettävä vastaava asiakirja aina seuraavaan määräaikaistarkastukseen ja -testaukseen, ellei paineastiaa ole poistettu pysyvästi käytöstä Uudelleentäytettävien UN-paineastioiden merkintä Uudelleentäytettäviin UN-paineastioihin on merkittävä selvästi ja pysyvästi hyväksyntä-, käyttö- ja valmistusmerkinnät. Näiden merkintöjen on oltava pysyvästi kiinnitettyinä (esim. leimattu, meistetty tai kaiverrettu) paineastiaan. Merkintöjen on oltava paineastian hartiassa, yläpäässä tai kaulassa tai kiinnitettyinä pysyvästi paineastian rakenneosaan (esim. hitsattuun kaulukseen tai suljetun kryoastian ulkovaippaan hitsattuun korroosiota kestävään kilpeen). Merkintöjen on oltava vähintään 5 mm korkeita paineastioissa, joiden halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 2,5 mm paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm. YKpakkaustunnuksen on oltava kooltaan vähintään 10 mm paineastioissa, joiden halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 5 mm paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm Paineastioissa on oltava seuraavat hyväksyntämerkinnät: u a) YK-pakkaustunnus: n Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5 tai 6.6 vaatimukset. Tätä tunnusta ei saa antaa paineastioille, jotka täyttävät vain kohtien vaatimukset (ks. kohta ); b) Tekninen standardi (esim. ISO ), jota on käytetty suunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa; c) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella * ; Huom. Hyväksynnän antanut valtio tarkoittaa laitoksen, joka on tarkastanut yksittäisen paineastian valmistuksen yhteydessä, hyväksynyttä valtiota. d) Merkinnän hyväksyneen valtion toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimä tarkastuslaitoksen tunnus tai leima; e) Käyttöönottotarkastuksen päivämäärä, vuosi (neljä numeroa), jonka jälkeen kauttaviivalla ( / ) erotettuna kuukausi (kaksi numeroa) (esim. 2005/06). * Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus

78 Paineastioissa on oltava seuraavat käyttömerkinnät: f) Koepaine (bar), jota edeltää kirjaimet PH ja seuraa kirjaimet BAR ; g) Paineastian, mukaan lukien kaikki pysyvästi kiinnitetyt rakenneosat (esim. (kaularengas, jalkarengas jne.), massa tyhjänä (tyhjäpaino, kg), jota seuraa kirjaimet KG. Tähän massaan ei sisälly venttiilin, venttiilin kuvun tai venttiilin suojuksen massa, mahdollisen pinnoituksen massa tai asetyleeniä varten oleva huokoinen materiaali. Massa on ilmaistava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero ylöspäin pyöristettynä. Kaasupullojen, joiden massa on alle 1 kg, massa on ilmaistava kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero ylöspäin pyöristettynä. UN 1001 liuotetulle asetyleenille ja UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetuille paineastioille massa on ilmaistava vähintään yhden desimaalin tarkkuudella, ja paineastioille, joiden massa tyhjänä on alle 1 kg, vähintään kahden desimaalin tarkkuudella; h) Paineastian seinämän taattu vähimmäispaksuus (mm), jota seuraa kirjaimet MM. Tätä merkintää ei vaadita vesitilavuudeltaan enintään 1 litran paineastioille tai komposiittimateriaalista valmistetuille kaasupulloille taikka suljetuille kryoastiolle; i) Puristetuille kaasuille, UN 1001 liuotetulle asetyleenille ja UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetuille paineastioille käyttöpaine (bar), jota edeltää kirjaimet PW. Suljetuille kryoastioille suurin sallittu käyttöpaine, jota edeltää kirjaimet MAWP ; j) Nesteytetyille ja jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille tarkoitetuille paineastioille vesitilavuus litroina, jota seuraa kirjain L. Vesitilavuus ilmoitetaan kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä. Jos vesitilavuuden vähimmäis- tai nimellisarvo on kokonaisluku, saa desimaalipilkun jälkeiset numerot jättää merkitsemättä; k) UN 1001 liuotetulle asetyleenille tarkoitetun tyhjän paineastian, varusteiden ja lisälaitteiden, joita ei poisteta täytön aikana, mahdollisen pinnoituksen, huokoisen materiaalin, liuottimen ja kyllästetyn kaasun kokonaismassa, jota seuraa kirjaimet KG. Kokonaismassa on ilmaistava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä. Kokonaismassa on ilmaistava vähintään yhden desimaalin tarkkuudella. Paineastioille, joiden kokonaismassa on alle 1 kg, on kokonaismassa ilmaistava kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä; l) UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetun tyhjän paineastian, varusteiden ja lisälaitteiden, joita ei poisteta täytön aikana, mahdollisen pinnoituksen, ja huokoisen materiaalin kokonaismassa, jota seuraa kirjaimet KG. Kokonaismassa on ilmaistava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä. Massa on ilmaistava vähintään yhden desimaalin tarkkuudella. Paineastioille, joiden kokonaismassa on alle 1 kg, on kokonaismassa ilmaistava kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä Paineastioissa on oltava seuraavat valmistusmerkinnät: m) Kaasupullon kierteen tunnus (esim. 25E). Tätä merkintää ei edellytetä suljetuille kryoastioille; n) Toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimä valmistajan tunnus. Jos valmistusmaa ei ole sama kuin hyväksyjämaa, on valmistajan tunnuksen edellä oltava tunnus valmistusmaasta ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella *. Valtion tunnus ja valmistajan tunnus on erotettava toisistaan välilyönnillä tai kauttaviivalla; o) Valmistajan antama valmistusnumero; p) Teräksen yhteensopivuutta osoittava kirjain H (ks. standardi ISO :1997) teräksestä valmistetuille paineastioille ja komposiittimateriaalista valmistetuille paineastioille, joissa on teräsvuoraus ja jotka on tarkoitettu vetyhaurastumisvaaraa aiheuttavien kaasujen kuljetukseen Edellä mainitut merkinnät on sijoitettava kolmeen ryhmään. - valmistusmerkintöjen on oltava ylimmäisessä ryhmässä peräkkäin kohdan mukaisessa järjestyksessä; - kohdan käyttömerkinnät muodostavat keskimmäisen ryhmän, ja käyttöpaineen i) on oltava välittömästi koepaineen f) edessä, jos käyttöpaine vaaditaan; - hyväksyntämerkintöjen on oltava alimmassa ryhmässä kohdan mukaisessa järjestyksessä. * Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus

79 Ohessa on esimerkki kaasupullon merkinnöistä: (m) (n) (o) (p) 25 E D MF H (i) (f) (g) (j) (h) PW200 PH300BAR 62.1KG 50L 5.8MM (a) (b) (c) (d) (e) u n ISO F IB 2000/ Muut merkinnät ovat sallittuja muualla kuin sivuseinällä edellyttäen, että ne tehdään alueelle, jossa rasitus on vähäinen, ja merkinnät ovat kooltaan ja syvyydeltään sellaisia, että niistä ei aiheudu vahingollisia jännityskeskittymiä. Suljetuissa kryoastioissa nämä merkinnät saa olla ulkovaippaan kiinnitetyssä erillisessä kilvessä. Nämä merkinnät eivät saa olla ristiriidassa vaadittujen merkintöjen kanssa Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi jokaiseen uudelleentäytettävään paineastiaan, joka täyttää kohdan määräaikaistarkastus- ja -testausvaatimukset, on merkittävä: a) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen suorittaneen laitoksen valtion tunnus *. Tätä merkintää ei edellytetä, jos tämän laitoksen on hyväksynyt valmistuksen hyväksyneen maan toimivaltainen viranomainen; b) toimivaltaisen viranomaisen määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittamaan hyväksymän laitoksen rekisteröity tunnus; c) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen päivämäärä, vuosi (kaksi numeroa), jonka jälkeen kauttaviivalla ( / ) erotettuna kuukausi (kaksi numeroa, esim. 08/11). Vuoden saa merkitä myös neljällä numerolla. Edellä kuvattujen merkintöjen on oltava annetussa järjestyksessä Asetyleenikaasupulloissa saa toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella viimeisimmän määräaikaistarkastuksen päivämäärän ja tarkastuksen suorittaneen laitoksen tunnusnumeron merkitä kaivertamalla renkaaseen, joka on kiinnitetty kaasupullon venttiiliin. Renkaan on oltava siten asennettu, että se voidaan poistaa ainoastaan irrottamalla venttiili kaasupullosta Kertakäyttöisten UN-paineastioiden merkintä Kertakäyttöisiin UN-paineastioihin on merkittävä selvästi ja pysyvästi hyväksyntämerkinnät ja kaasujen ja paineastioiden erityismerkinnät. Näiden merkintöjen on oltava pysyvästi kiinnitettyinä (esim. sabluunalla tehty, leimattu, meistetty tai kaiverrettu) paineastiaan. Lukuun ottamatta sabluunalla tehtyjä merkintöjä on merkintöjen oltava paineastian hartiassa, yläpäässä tai kaulassa taikka kiinnitettyinä pysyvästi paineastian rakenneosaan (esim. hitsattuun kaulukseen). Merkintöjen on oltava vähintään 5 mm korkeita paineastioissa, joiden halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 2,5 mm korkeita paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm. YK-pakkaustunnuksen on oltava kooltaan vähintään 10 mm paineastioissa, joiden halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 5 mm paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm. EI SAA TÄYTTÄÄ UUDELLEEN -merkinnän on oltava vähintään 5 mm korkea Kohtien merkinnät vaaditaan lukuun ottamatta kohtien g), h) ja m) merkintöjä. Valmistusnumeron o) saa korvata valmistuseränumerolla. Lisäksi EI SAA TÄYTTÄÄ UUDELLEEN -merkinnän on oltava vähintään 0,1969in korkea. * Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus

80 Kohdan vaatimuksia on sovellettava. Huom. Kertakäyttöisissä paineastioissa tämän merkinnän saa korvata etiketillä, jos astian koko sitä edellyttää Muut merkinnät ovat sallittuja muualla kuin sivuseinällä edellyttäen, että ne tehdään alueelle, jossa rasitus on vähäinen, ja merkinnät ovat kooltaan ja syvyydeltään sellaisia, että niistä ei aiheudu vahingollisia jännityskeskittymiä. Nämä merkinnät eivät saa olla ristiriidassa vaadittujen merkintöjen kanssa Vastaavat vaatimustenmukaisuudenarvioinnin sekä määräaikaistarkastuksen ja -testauksen menettelyt Huom. Kohdan määräyksiä sovelletaan vain silloin, kun kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää. UN-paineastioille kohtien ja vaatimukset katsotaan täytetyiksi, kun noudatetaan seuraavia menettelyjä: Menettely Tyyppihyväksyntä ( ) Valmistuksen valvonta ( ) Käyttöönottotarkastus ja testaus ( ) Määräaikaistarkastus ja testaus ( ) Asiaankuuluva laitos Xa (A) Xa tai IS (A tai IS) Xa tai IS (A tai IS) Xa tai Xb tai IS (A, B tai IS) Xa (A) tarkoittaa toimivaltaista viranomaista, sen edustajaa tai tarkastuslaitosta, joka on kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti. Xb (B) tarkoittaa tarkastuslaitosta, joka on kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi B, mukaisesti. IS tarkoittaa tarkastuslaitoksen, joka on kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti, valvonnassa olevaa hakijayrityksen sisäistä (in-house) tarkastuspalvelua. Yrityksen sisäisen tarkastuspalvelun on oltava riippumaton suunnitteluprosessista, valmistustoiminnoista, kunnossapito- ja huoltotoiminnasta VAATIMUKSET PAINEASTIOILLE, JOTKA EIVÄT OLE UN-PAINEASTIOITA Suunnittelu ja valmistus Paineastiat ja niiden sulkimet, joita ei suunnitella, valmisteta, tarkasteta, testata ja hyväksytä kohdan vaatimusten mukaisesti, on suunniteltava, valmistettava, tarkastettava, testattava ja hyväksyttävä kohdan yleisten vaatimusten mukaisesti siten kuin ne ovat täydennetty tai muutettu tämän kohdan ja kohtien tai vaatimuksilla Seinämän paksuus on määritettävä laskemalla aina kun se on mahdollista, minkä lisäksi on tehtävä tarvittaessa kokeellinen jännitysanalyysi. Muussa tapauksessa seinämän paksuuden saa myös määrittää kokeellisesti. Paineastioiden turvallisuuden varmistamiseksi on painerungolle ja tukirakenteille käytettävä soveltuvia suunnittelulaskelmia. Seinämän vähimmäispaksuutta paineenkeston suhteen laskettaessa on erityisesti otettava huomioon seuraavat tekijät: - suunnittelupaine, jonka on oltava vähintään koepaineen suuruinen; - suunnittelulämpötilat, jotka sisältävät asiaankuuluvan turvallisuusvaran; - tarvittaessa enimmäisjännitysten ja huippujännitysten keskittymät; - materiaalin ominaisuuksiin liittyvät kertoimet Hitsattaviin paineastioihin saa käyttää vain sellaisia metalleja, joiden hitsattavuus on taattu ja joille voidaan taata riittävä iskusitkeys -20 C ympäristön lämpötilassa

81 Huom. Venäjän federaatioon tai kauttakuljetuksena alueen läpi 1.marraskuuta 1.huhtikuuta välisenä aikana huomioitava lämpötila on -50 asteetta Suljettujen kryoastioiden kohdassa vaadittu todennettava iskusitkeys on testattava kohdassa esitetyllä tavalla (Varattu) Käyttölaitteet Käyttövarusteiden on täytettävä kohdan vaatimukset Aukot Varusteet Kaasuastiat saa varustaa täyttö- ja tyhjennysaukoilla ja muilla aukoilla, jotka on tarkoitettu pinnankorkeuden mittalaitteita, painemittareita tai paineentasauslaitteita varten. Aukkojen lukumäärä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä turvallisen käytön varmistamiseksi. Kaasuastiat saa varustaa myös tarkastusaukolla, joka on suljettava tehokkaalla sulkimella. a) Jos kaasupullot varustetaan vierimisen estolaitteella, tämä laite ei saa olla kiinteästi yhteydessä venttiilin suojukseen; b) Vieritettäväksi tarkoitetut kaasuastiat on varustettava vieritysvanteilla, tai ne on muuten suojattava vierityksestä johtuvia vaurioita vastaan (esim. ruiskuttamalla korroosion kestävää metallipinnoitetta paineastian ulkopinnalle); c) Pullopaketit on varustettava sopivilla laitteilla, jotka varmistavat turvallisen käsittelyn ja kuljetuksen; d) Jos pinnankorkeuden mittalaitteita, painemittareita tai paineentasauslaitteita on asennettu, on ne suojattava, kuten edellytetään kohdassa sulkuventtiileille Käyttöönottotarkastus ja -testaus Uusille paineastioille on suoritettava kohdan säännösten mukainen käyttöönottotarkastus ja -testaus valmistuksen aikana ja sen jälkeen, kuitenkin kohta g) korvataan seuraavasti: Nestepainekoe. Paineastian on kestettävä koepaine ilman pysyvää muodonmuutosta tai halkeamia Alumiiniseoksesta valmistettuja paineastioita koskevat erityiset säännökset a) Kohdassa vaadittavien kokeiden lisäksi on suoritettava koe myös paineastian sisäpinnan mahdollisen raerajakorroosion varalta silloin, kun on käytetty kuparia sisältävää alumiiniseosta tai kun on käytetty magnesiumia ja mangaania sisältävää alumiiniseosta ja magnesiumpitoisuus on yli 3,5 % tai mangaanipitoisuus on alle 0,5 %. b) Alumiini/kupariseoksille valmistajan on suoritettava koe ennen kuin toimivaltainen viranomainen hyväksyy uuden seoksen. Koe on tämän jälkeen toistettava tuotannon yhteydessä seoksen jokaiselle valulle. c) Alumiini/magnesiumseoksille valmistajan on suoritettava koe ennen kuin toimivaltainen viranomainen hyväksyy uuden seoksen ja valmistusprosessin. Koe on toistettava aina, jos seoksen koostumusta tai valmistusprosessia muutetaan Määräaikaistarkastus ja testaus Määräaikaistarkastus ja testaus on tehtävä kohdan mukaisesti. Huom. Tyyppihyväksynnän myöntäneen valtion toimivaltaisen viranomaisen luvalla voidaan UN 1965 kaasujen (hiilivetykaasujen seos, nesteytetty, n.o.s.) kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan alle 6,5 litran hitsattujen teräksisten kaasupullojen nestepainekoe korvata toisella vastaavan turvallisuuden takaavalla kokeella

82 Toimivaltaisen viranomaisen valtuuttaman laitoksen on tehtävä suljetuille kryoastioille kohdan pakkaustavassa P203 mainituin aikavälein ulkoinen tarkastus, paineentasauslaitteiden kunto- ja toimintatarkastus ja tiiviyskoe paineessa, joka on 90 % suurimmasta käyttöpaineesta. Tiiviyskoe on tehtävä joko paineastian sisältämällä kaasulla tai inertillä kaasulla. Tarkastaminen tehdään joko painemittarilla tai tyhjiömittauksella. Lämpöeristystä ei tarvitse poistaa Paineastioiden hyväksyminen Huom. Kohdan määräyksiä sovelletaan vain silloin, kun kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää Asiaankuuluvan laitoksen on suoritettava kohdan vaatimuksenmukaisuuden arvioinnit ja määräaikaistarkastukset seuraavan taulukon mukaisesti. Menettely Tyyppihyväksyntä ( ) Valmistuksen valvonta ( ) Käyttöönottotarkastus ja -testaus ( ) Määräaikaistarkastus ja -testaus ( ) Asiaankuuluva laitos Xa (A) Xa tai IS (A tai IS) Xa tai IS (A tai IS) Xa tai Xb tai IS (A, B tai IS) Venttiilien ja muiden lisälaitteiden, joilla on turvallisuuden kannalta välitöntä merkitystä, vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin saa suorittaa paineastioista erillään, ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn on vastattava tasoltaan vähintään paineastian, johon ne on asennettu, osalta noudatettavaa menettelyä. Xa (A) tarkoittaa toimivaltaista viranomaista, sen edustajaa tai tarkastuslaitosta, joka on kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti. Xb (B) tarkoittaa tarkastuslaitosta, joka on kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi B, mukaisesti. IS tarkoittaa tarkastuslaitoksen, joka on kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti, valvonnassa olevaa hakijayrityksen sisäistä (in-house) tarkastuspalvelua. Yrityksen sisäisen tarkastuspalvelun on oltava riippumaton suunnitteluprosessista, valmistustoiminnoista, kunnossapito- ja huoltotoiminnasta Jos hyväksyjämaa ei ole liittynyt VAK-rautatiesopimukseen, on kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen oltava VAK-rautatiesopimukseen liittyneen maan toimivaltainen viranomainen Valmistajia koskevat vaatimukset Kohdan soveltuvien vaatimusten on täytyttävä Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset Kohdan vaatimusten on täytyttävä Uudelleentäytettävien paineastioiden merkintä Merkintöjen on oltava kohdan säännösten mukaisia seuraavin muutoksin Kohdan a) YK-pakkaustunnusta ei saa käyttää Kohta j) on korvattava seuraavasti: j) Paineastian vesitilavuus litroina, jota seuraa kirjain L. Nesteytetyille kaasuille tarkoitetuille paineastioille vesitilavuus litroina on ilmoitettava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä. Jos vesitilavuuden vähimmäistai nimellisarvo on kokonaisluku, saa desimaalipilkun jälkeiset numerot jättää merkitsemättä

83 Kohtien g) ja h) sekä m) merkintöjä ei vaadita paineastioille, jotka on tarkoitettu UN 1965 hiilivetykaasujen seokselle, nesteytetty, n.o.s Kohdassa c) vaadittuun päivämäärämerkintään ei tarvitse merkitä kuukautta, jos ko. kaasun paineastian määräaikaistarkastuksen aikaväli on vähintään 10 vuotta (ks. kohdan pakkaustavat P200 ja P203) Kohdassa tarkoitetut merkinnät saa merkitä kaivertamalla renkaaseen, joka on valmistettu sopivasta materiaalista ja joka on kiinnitetty kaasupulloon venttiilin asennuksen yhteydessä ja poistettavissa ainoastaan irrottamalla venttiili kaasupullosta Kertakäyttöisten paineastioiden merkintä Merkintöjen on oltava kohdan säännösten mukaisia, lukuun ottamatta kohdan a) YK-pakkaustunnusta, jota ei saa käyttää VAATIMUKSET PAINEASTIOILLE (EI UN-PAINEASTIAT), JOTKA SUUNNITELLAAN, VALMISTETAAN JA TESTATAAN STANDARDIEN MUKAISESTI Huom. Standardeissa tarkoitettujen henkilöiden tai laitosten, jotka näiden määräysten mukaan ovat vastuullisia, on täytettävä näiden säännösten vaatimukset. Paineastian valmistuspäivästä riippuen jäljempänä olevan taulukon standardeja on sovellettava sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (3) määritellyt luvun 6.2 vaatimukset, tai näitä standardeja saa soveltaa sarakkeen (5) mukaisesti. Ensisijaisia ovat aina sarakkeessa (3) esitetyt luvun 6.2 vaatimukset. Suomen tasavallassa esitetyssä taulukossa lueteltujen standardien soveltaminen on pakollista. Riippuen paineastian valmistuspäivämärästä standardeja tulee soveltaa sarakkeen (4) määräyksien mukaan tai niitä voidaan soveltaa sarakkeen (5) määräysten mukaan. Jos taulukossa on useampia pakollisia standardeja, jotka koskevat samojen vaatimusten noudattamista, on sovellettava täysimääräisesti vain yhtä standardia, ellei taulukossa ole toisin määritelty. Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat Soveltaminen kohdat pakolli- nen sallittu paineastian valmistusajankohta: (1) (2) (3) (4) (5) Materiaalit EN :1998 "Kryogeeniset säiliöt. Kaasu/materiaali yhteensopivuus." EN 1797:2001 "Kryogeeniset säiliöt. Kaasu/materiaali yh alkaen ennen EN ISO :1997 EN ISO :2000 EN ISO :2005 (lukuun ottamatta kohdan 5.3 menetelmää C) EN :1998 Merkintä EN 1442: AC:1999 teensopivuus." Kuljetettavat kaasupullot - Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin yhteensopivuus kaasusisällön kanssa - Osa 1: Metalliset materiaalit Kuljetettavat kaasupullot - Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin yhteensopivuus kaasusisällön kanssa - Osa 2: Ei metalliset materiaalit Kuljetettavat kaasupullot - Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin yhteensopivuus kaasusisällön kanssa - Osa 4: Koemenetelmät vetyhaurastumisen kestävien metallisten materiaalien valintaan "Kryogeenisen säiliöt. Materiaalit. Osa 1: Mekaaniset ominaisuudet alle 80 C" "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" alkaen alkaen alkaen ennen ennen ennen ennen

84 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat Soveltaminen kohdat pakolli- nen sallittu paineastian valmistusajankohta: (1) (2) (3) (4) (5) EN Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, ennen 1:2000 tilavuus enintään litraa. Osa 1: Perus EN :1996 vaatimukset Kuljetettavat kaasupullot Kaasupullon tunnistaminen (poislukien nestekaasu) Osa 1: Leimausmerkintä Suunnittelu ja valmistus 84/525/ETY, Neuvoston direktiivi saumattomia teräskaasupulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsää- liite I, osat 1-3 dännön lähentämisestä 84/526/ETY, liite I, osat /527/ETY, liite I, osat 1-3 EN 1442: AC:1999 EN 1442:1998 +A2:2005 EN 1442:2006 +A1:2008 EN 1800:1998 +AC:1999 EN 1800:2006 EN :1999 EN 1975:1999 (lukuun ottamatta liitettä 6) EN 1975:1999 +A1:2003 EN ISO 11120:1999 EN :2000 (Virallinen lehti no. L 300, ) Neuvoston direktiivi seostetusta tai seostamattomasta alumiinista valmistettuja saumattomia kaasupulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (Virallinen lehti no. L 300, ) Neuvoston direktiivi seostamattomasta teräksestä valmistettuja hitsattuja kaasupulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (Virallinen lehti no. L 300, ) "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" "Kuljetettavat kaasupullot. Asetyleenipullot. Perusvaatimukset ja määritelmät" Kuljetettavat kaasupullot. Asetyleenipullot. Perusvaatimukset, määritelmät ja tyyppitestaus "Kuljetettavat kaasupullot. Uudelleen täytettävien vesitila-vuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan kuljetettavien saumattomien teräksisten kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset. Osa 1: Saumattomat teräksiset kaasupullot, Rm arvo alle 1100 MPa" "Kuljetettavat kaasupullot. Suunnittelu- ja rakennevaatimukset uudelleentäytettäville, tilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan, alumiini- ja alumiiniseos kaasupulloille" "Kuljetettavat kaasupullot. Suunnittelu- ja rakennevaatimukset uudelleentäytettäville, tilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan, alumiini- ja alumiiniseos kaasupulloille" "Kaasupullot. Puristettujen kaasujen kuljetukseen ja uudelleen täyttäväksi tarkoitetut saumattomat teräksiset putkiastiat, joiden vesitilavuus on litraa. Suunnittelu, valmistus ja tarkastus" Kuljetettavat kaasupullot - Uudelleentäytettävien tilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan kuljetettavien saumattomien teräksisten kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset. Osa 3: Ruostumattomat teräksiset kaasupullot, Rm arvo alle 1100 MPa ennen ja ja ja ja ja ja alkaen alkaen alkaen a alkaen a alkaen ja ja ja ja ja alkaen alkaen alkaen alkaen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen

85 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat Soveltaminen kohdat pakolli- nen sallittu paineastian valmistusajankohta: (1) (2) (3) (4) (5) EN 12862:2000 Kuljetettavat kaasupullot - Suunnittelu- ja ja alkaen ennen rakennevaatimukset uudelleentäytettäville hitsatuille alumiiniseoskaasupulloille EN Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, ja alkaen ennen 2:2000 tilavuus enintään litraa. Osa 2: Suun nittelu, valmistus, tarkastus ja testaus EN 12257:2002 Kuljetettavat kaasupullot Saumattomat, lieriöosaltaan vahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot EN 12807:2001 (lukuun ottamatta liitettä A) EN :2001 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu juottamalla. Suunnittelu ja rakenne" Kuljetettavat kaasupullot Uudelleentäytettävien vesitilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan kuljettavien saumattomien teräksisten kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset. Osa 2: Ruostumattomat teräksiset kaasupullot, Rm arvo vähintään 1100 MPa EN 13293:2002 Kuljetettavat kaasupullot Uudelleentäytettävien kuljetettavien vesitilavuudeltaan enintään 0,5 litran puristetuille, nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille tarkoitettujen sekä vesitilavuudeltaan enintään 1 litran hiilidioksidille tarkoitettujen normalisoidusta hiilimangaaniteräksestä valmistettujen kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset EN :2003 EN :2003 +A1:2006 EN :2003 EN :2003 +A1:2006 Kuljetettavat kaasupullot Uudelleentäytettävät hitsatut teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 1: Hitsattu teräs Kuljetettavat kaasupullot Uudelleentäytettävät hitsatut teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 1: Hitsattu teräs Kuljetettavat kaasupullot - Uudelleen täytettävät hitsatut saumattomat teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 2: Hitsattu ruostumaton teräs Kuljetettavat kaasupullot - Uudelleentäytettävät hitsatut saumattomat teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 2: Hitsattu ruostumaton teräs EN 12245:2002 Kuljetettavat kaasupullot Kokonaan vahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot EN 12205:2001 Kuljetettavat kaasupullot Kertakäyttöiset metalliset kaasupullot EN 13110:2002 "Kuljetettavat uudelleentäytettävät alumiiniset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" EN 14427:2004 "Kuljetettavat täytettävät kokonaan vahvistetut komposiittiset nestekaasupullot Suunnittelu ja rakenne" Huom. 1. Tätä standardia sovelletaan vain varoventtiileillä varustettuihin kaasupulloihin. EN 14427:2004 +A1:2005 "Kuljetettavat täytettävät kokonaan vahvistetut komposiittiset nestekaasupullot Suunnittelu ja rakenne" Huom. 1. Tätä standardia sovelletaan vain varoventtiileillä varustettuihin kaasupulloihin. Huom. 2. Kohdissa ja molemmille kaasupulloille on tehtävä murtopainekoe, jos vauriot täyttävät hylkäyskriteerit tai ovat niitä pahempia ja ja ja ja ja ja ja ja ja ja , ja , ja , ja alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen

86 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat Soveltaminen kohdat pakolli- nen sallittu paineastian valmistusajankohta: (1) (2) (3) (4) (5) EN 14208:2004 Kuljetettavat kaasupullot Tekniset tiedot , alkaen ennen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille hitsatuille kaasuastioille, joiden tilavuus on enintään ja litraa Suunnittelu ja valmistus EN 14140:2003 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Vaihtoehtoinen suunnittelu ja rakenne" EN 14140: A1:2006 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Vaihtoehtoinen suunnittelu ja rakenne" EN 13769:2003 Kuljetettavat kaasupullot Pullopaketit Suunnittelu, valmistus, merkintä ja testaus EN 13769:2003 +A1:2005 EN :2006 EN 14893:2006 +AC:2007 Sulkimet EN 849:1996 (lukuun ottamatta liitettä A) EN 849:1996 /A2:2001 EN ISO Kuljetettavat kaasupullot Pullopaketit Suunnittelu, valmistus, merkintä ja testaus Kuljetettavat kaasupullot Täytettävät kaasuastiat, jotka on valmistettu hitsaamalla ja joiden tilavuus on enintään 150 litraa Osa 1: Hitsatut, austeniittisestä teräksestä valmistetut kaasupullot, jotka on valmistettu kokeellisten menetelmien avulla Nestekaasulaitteet ja -varusteet. Kuljetettavat teräksiset nestekaasuastiat, jotka on valmistettu hitsaamalla. Tilavuus litraa Kuljetettavat kaasupullot. Pulloventtiilit. Tekniset tiedot ja tyyppitestaus Kuljetettavat kaasupullot. Pulloventtiilit. Tekniset tiedot ja tyyppitestaus Kuljetettavat kaasupullot. Pulloventtiilit :2006 Tekniset tiedot ja tyyppitestaus EN 13152:2001 "Nestekaasupulloventtiilien valmistus- ja testausvaatimukset. Painoventtiilit" EN 13152: A1:2003 EN 13153:2001 EN 13153: A1:2003 "Nestekaasupulloventtiilien valmistus- ja testausvaatimukset. Painoventtiilit" "Nestekaasupulloventtiilien valmistus- ja testausvaatimukset. Käsikäyttöiset venttiilit" "Nestekaasupulloventtiilien valmistus- ja testausvaatimukset. Käsikäyttöiset venttiilit" EN 1968:2002 (lukuun ottamatta liitettä B) EN 1968:2002 +A1:2005 (lukuun ottamatta liitettä B) EN 1802:2002 (lukuun ottamatta liitettä B) Määräaikaistarkastus- ja testaus EN Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, :2000 tilavuus enintään litraa. Osa 3. Käyttövaatimukset "Kuljetettavat kaasupullot. Saumattomien teräskaasupullojen määräaikaistarkastus ja -testaus " "Kuljetettavat kaasupullot. Saumattomien teräskaasupullojen määräaikaistarkastus ja -testaus " Kuljetettavat kaasupullot Saumattomien alumiiiniseoskaasupullojen määräaikaistarkastus ja -testaus , ja , ja , ja , ja ja ja a alkaen alkaen alkaen alkaen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen alkaen ennen alkaen ennen alkaen ennen alkaen ennen ennen alkaen alkaen ennen ennen

87 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat Soveltaminen kohdat pakolli- nen sallittu paineastian valmistusajankohta: (1) (2) (3) (4) (5) EN 12863:2002 "Kuljetettavat kaasupullot. Asetyleenipullojen määräaikaistarkastukset ja huolto" Huom. Tässä standardissa käyttöönottotarkastuksella ( initial inspection ) tarkoitetaan uuden asetyleenikaasupullon lopullisen ennen hyväksynnän jälkeistä ensimmäistä määräaikaistarkastusta ( first periodic inspection ). EN 12863:2002 +A1:2005 "Kuljetettavat kaasupullot. Asetyleenipullojen määräaikaistarkastukset ja huolto" Huom. Tässä standardissa käyttöönottotarkastuksella ( initial inspection ) tarkoitetaan uuden asetyleenikaasupullon lopullisen hyväksynnän jälkeistä ensimmäistä määräaikaistarkastusta ( first periodic inspection ). Kuljetettavat kaasupullot Hitsattujen teräskaasupullojen määräaikaistarkastus ja testaus Kuljetettavat kaasupullot Komposiittimateriaalista valmistettujen kaasupullojen määräaikaistarkastus ja testaus EN 1803:2002 (lukuun ottamatta liitettä B) EN ISO 11623:2002 (lukuun ottamatta kohtaa 4) EN 14189:2003 Kuljetettavat kaasupullot Kaasupullojen venttiilien tarkastus ja huolto kaasupullon määräaikaistarkastuksen yhteydessä EN 14876:2007 Kuljetettavat kaasupullot Hitsattujen, teräksisten kaasuastioiden määräaikaistarkastus ja testaus EN 14912:2005 Nestekaasulaitteet ja -varusteet. Nestekaasupulloventtiileille pullojen määräaikaistarkastuksen yhteydessä tehtävät tarkastukset ja huollot alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen ennen ennen ennen ennen ennen ennen a Ellei sarakkeessa (5) ole sallittu muun samaan tarkoitukseen soveltavan standardin käyttöä paineastioille, joiden valmistuspäivä on sama VAATIMUKSET PAINEASTIOILLE (EI UN-PAINEASTIAT), JOITA EI SUUNNITELLA, VAL- MISTETA TAI TESTATA STANDARDIEN MUKAISESTI Materiaalit Paineastiat, joita ei suunnitella, valmisteta tai testata kohdan taulukon standardeja noudattaen, tulee suunnitella, valmistaa tai testata samanlaisen turvallisuustason takaavien teknisten määräysten mukaisesti, jotka toimivaltainen viranomainen tunnustaa. Tämä määräys ei koske Suomen tasavaltaa. Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tunnustaa teknisiä koodeja, joilla saavutetaan sama turvallisuustaso, ottaen huomioon tieteen ja tekniikan kehitys tai, kun standardia ei ole kohdan tai luettelossa taikka, kun kyse on tietyistä erityistapauksista, joita ei ole mainittu kohdan tai standardissa. Paineastioiden (ei UN-paineastiat) tulee täyttää kohtien ja vaatimukset sekä seuraavat vaatimukset on kuitenkin täytettävä. Huom. Tässä kohdassa viittauksia kohdan teknisiin standardeihin pidetään viittauksina teknisiin koodeihin. Seuraavat säännökset sisältävät esimerkkejä materiaaleista, jotka täyttävät kohdan materiaalivaatimukset:

88 Käyttölaitteet a) hiiliterästä puristetuille, nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille sekä kohdan pakkaustavan P200 taulukossa 3 luetelluille aineille, jotka eivät ole luokan 2 aineita; b) seostettua terästä (erikoisteräkset), nikkeliä ja nikkeliseosta (esim. monell-metalli) puristetuille, nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille sekä kohdan pakkaustavan P200 taulukossa 3 luetelluille aineille, jotka eivät ole luokan 2 aineita; c) kuparia seuraaville aineille: - luokituskoodien 1A, 1O, 1F ja 1TF kaasuille, joiden täyttöpaine 15 C lämpötilassa ei ylitä 2 MPa (20 bar); - luokituskoodin 2A kaasuille; ja myös UN 1033 dimetyylieetterille; UN 1037 etyylikloridille; UN 1063 metyylikloridille; UN 1079 rikkidioksidille; UN 1085 vinyylibromidille; UN 1086 vinyylikloridille; ja UN 3300 eteenioksidin ja hiilidioksidin seokselle, joka sisältää yli 87 % eteenioksidia; - luokituskoodien 3A, 3O ja 3F kaasuille; d) alumiiniseosta: ks. kohdan pakkaustavan P200 (10) erityismääräys a ; e) komposiittimateriaalia puristetuille, nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille; f) synteettisiä materiaaleja jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille; ja g) lasia luokituskoodin 3A jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille lukuun ottamatta UN 2187 hiilidioksidia, jäähdytetty neste tai sen seoksia sekä luokituskoodin 3O kaasuille. (Varattu) Metalliset kaasupullot, putki- ja kaasuastiat ja pullopaketit Koepaineessa metallin jännitys paineastian eniten rasitetussa kohdassa ei saa ylittää 77 % taatusta vähimmäismyötörajasta (Re). "Myötöraja" tarkoittaa jännitystä, jolla on aikaansaatu kahden tuhannesosan (ts. 0,2 %) pysyvä venymä vetokoesauvan mittapituuteen. Austeniittisille teräksille tämä venymä on 1 %. Huom. Vetokoesauvat on otettava metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä mitataan poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisilla vetokoesauvoilla, joiden mittapituus 1 on yhtä kuin 5 kertaa sauvan halkaisija d (1=5d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia vetokoesauvoja, mittapituus on laskettava kaavalla: l = 5,65 Fo, missä F 0 on vetokoesauvan alkuperäinen poikkileikkauspinta-ala. Paineastiat ja niiden sulkimet on valmistettava sopivista materiaaleista, joiden on kestettävä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota vastaan lämpötilavälillä 20 C ja + 50 C *. Hitsausliitokset on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia Lisämääräykset alumiiniseoksesta valmistetuille paineastioille, joissa kuljetetaan puristettuja, nesteytettyjä sekä liuotettuja kaasuja sekä paineettomia kaasuja, joille on säädetty erityismääräyksiä (kaasunäytteet), sekä esineille, jotka sisältävät paineenalaista kaasua, lukuun ottamatta aerosolipulloja ja pieniä kaasua sisältäviä astioita (kaasupatruunat) Alumiiniseoksesta valmistettujen paineastioiden materiaalien on täytettävä seuraavat vaatimukset: * Venäjän federaatioon tai kauttakuljetuksena alueen läpi 1.marraskuuta 1.huhtikuuta välisenä aikana huomioitava lämpötila on -50 asteetta

89 Murtolujuus, Rm MPa (=N/mm 2 ) Myötöraja, Re MPa, (=N/mm 2 ) (jäännösvenymä λ = 0,2 %) Murtovenymä, % (l = 5d) Taivutuskoe (taivutustelan halkaisija d = n e, missä e on koekappaleen paksuus) A B C D n=5 (Rm<98) n=6 (Rm>98) n=6 (Rm<325) n=7 (Rm>325) n=6 (Rm<325) n=7 (Rm>325) n=7 (Rm<392) n=8 (Rm>392) Aluminium Association Series Number a a Katso "Aluminium Standards and Data" -julkaisu, 5. painos, tammikuu 1976, Aluminium Association, 750 Third Avenue, New York. Todelliset ominaisuudet riippuvat kysymyksessä olevan seoksen koostumuksesta ja paineastian loppukäsittelystä, mutta seoksesta riippumatta paineastian paksuus on laskettava seuraavalla kaavalla: PMPa D e = tai 2 Re + PMPa 1,3 PbarD e =, 20 Re + Pbar 1,3 missä: e = paineastian seinämän vähimmäispaksuus, mm; P MPa = koepaine, MPa; P bar = koepaine, bar; D = paineastian nimellinen ulkohalkaisija, mm; ja Re = myötöraja, 0,2-rajan taattu vähimmäisarvo, MPa (=N/mm 2 ). Lisäksi taattu vähimmäismyötöraja (Re) kaavassa ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 0,85 kertaa taattu vähimmäismurtolujuus (Rm) käytettäessä mitä tahansa seosta. Huom. 1. (Varattu) Huom. 2. Murtovenymä mitataan poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisilla vetokoesauvoilla, joiden mittapituus "1" on yhtä kuin 5 kertaa sauvan halkaisija "d" (1=5d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia vetokoesauvoja, mittapituus on laskettava kaavalla: l = 5,65 F 0, missä F 0 on vetokoesauvan alkuperäinen poikkileikkauspinta-ala. Huom. 3. a) Taivutuskoe (ks. kaaviokuva) on tehtävä näytteille, jotka on saatu leikkaamalla astian rengasmainen leikkaus kahteen samankokoiseen osaan, joiden leveys on 3e, mutta ei missään tapauksessa vähemmän kuin 25 mm. Näytteitä saa työstää vain reunoista. b) Taivutuskoe on tehtävä taivutustelan, jonka halkaisija on (d), ja kahden ympyränmuotoisen tuen, joiden välimatka on (d+3e), välissä. Kokeen aikana sisäpuolten pinnat saavat olla erillään enintään taivutustelan halkaisijan verran. c) Näytteessä ei saa ilmetä halkeamia, kun sitä on taivutettu taivutustelan ympärille, kunnes sisäpuolien pintojen väli on taivutustelan halkaisija. d) Taivutustelan halkaisijan ja näytteen paksuuden suhteen (n) on oltava taulukossa annettujen arvojen mukainen

90 d e d+3 e, noin Taivutuskokeen kaaviokuva Alempi vähimmäisvenymäarvo on hyväksyttävissä sillä ehdolla, että paineastian valmistusmaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä lisäkoe osoittaa, että paineastioiden kuljetusturvallisuus on sama kuin kohdan taulukon arvojen mukaan valmistettujen paineastioiden (ks. myös standardi EN 1975: A1:2003) Paineastioiden seinämänpaksuuden ohuimmasta kohdasta mitattuna on oltava seuraava: - jos paineastian halkaisija on vähemmän kuin 50 mm: vähintään 1,5 mm; - jos paineastian halkaisija on mm: vähintään 2 mm; ja - jos paineastian halkaisija on yli 150 mm: vähintään 3 mm Paineastioiden päätyjen on oltava leikkaukseltaan puolipallomaisia, elliptisiä tai kuperia. Niiden on taattava sama turvallisuustaso kuin paineastian vaipan Komposiittimateriaalista valmistetut paineastiat Kaasupullot, putki- ja kaasuastiat sekä pullopaketit, joihin käytetään komposiittimateriaalia, on valmistettava siten, että vähimmäismurtosuhde (murtopaine jaettuna koepaineella) on: - 1,67 lieriöosaltaan vahvistetuilla paineastioilla; - 2,00 kokonaan vahvistetuilla paineastioilla Suljetut kryoastiat Jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille tarkoitettujen suljettujen kryoastioiden rakennetta koskevat seuraavat vaatimukset: Jos ei käytetä metallisia materiaaleja, on materiaalien oltava kestäviä haurasmurtumaa vastaan paineastian ja sen varusteiden alimmassa käyttölämpötilassa Paineentasauslaitteiden rakenteen on oltava sellainen, että ne toimivat täydellisesti alimmassa käyttölämpötilassa. Niiden toiminnan luotettavuus tässä lämpötilassa on varmistettava ja tarkastettava koestamalla jokainen laite tai laitetyyppi Paineastioiden aukot ja paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät nesteen roiskumisen ulos AEROSOLIPULLOJA, PIENIÄ KAASUA SISÄLTÄVIÄ ASTIOITA (KAASUPATRUUNAT) JA NESTEMÄISTÄ PALAVAA KAASUA SISÄLTÄVIÄ POLTTOKENNOPATRUUNOITA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET Suunnittelu ja rakenne Aerosolipullot (UN 1950 aerosolit), jotka sisältävät vain yhtä kaasua tai kaasuseosta, sekä pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat) (UN 2037) on valmistettava metallista. Tätä vaatimusta ei sovelleta UN 1011 butaanille tarkoitetuille aerosolipulloille ja pienille kaasua sisältäville astioille (kaasupatruunat), joiden enimmäistilavuus on 100 ml. Muut aerosolipullot (UN 1950 aerosolit) on valmistettava metallista, synteettisestä materiaalista tai lasista. Metalliastioissa, joiden ulkohalkaisija on vähintään 40 mm, on oltava kovera pohja

91 Metallisten astioiden tilavuus saa olla enintään ml ja synteettisestä materiaalista tai lasista valmistettujen astioiden enintään 500 ml Jokaisen astian rakennemallin (aerosolipullot tai kaasupatruunat) on ennen käyttöönottoa läpäistävä kohdan mukainen nestepainekoe Aerosolipullojen (UN 1950 aerosolit) venttiilien ja sumutinlaitteiden sekä UN 2037 pienten kaasua sisältävien astioiden (kaasupatruunat) venttiilien on varmistettava, etteivät pakkaukset vuoda ja etteivät ne aukene vahingossa. Venttiileitä ja sumutinlaitteita, jotka sulkeutuvat ainoastaan sisäisen paineen vaikutuksesta, ei saa käyttää Sisäinen paine ei saa 50 C lämpötilassa ylittää 2/3 koepaineesta eikä 1,32 MPa (13,2 bar). Aerosolipullot ja pieniä kaasuja sisältävät astiat (kaasupatruunat) on täytettävä siten, että nestefaasi ei ylitä 95 % tilavuudesta 50 C lämpötilassa Nestepainekoe Käytettävän sisäisen paineen (koepaine) on oltava 1,5 kertaa sisäinen paine 50 C lämpötilassa, kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar) Nestepainekokeet on tehtävä jokaiselle rakennetyypille vähintään viidellä tyhjällä astialla, a) kunnes edellä mainittu koepaine on saavutettu, minkä aikana ei saa tapahtua vuotoa eikä pysyviä muodonmuutoksia; ja b) kunnes tapahtuu vuoto tai repeäminen, jolloin mahdollisen koveran pohjan on petettävä ensin ja astia ei saa vuotaa tai revetä ennen kuin 1,2 kertainen koepaine on saavutettu tai ohitettu Tiiviyskoe (vuotamattomuuskoe) Pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat) ja nestemäistä palavaa kaasua sisältävät polttokennopatruunat Jokaisen astian tai polttokennopatruunan on läpäistävä tyydyttävästi tiiviyskoe (vuotamattomuus) kuumassa vesihauteessa Hauteen lämpötilan ja kokeen keston on oltava sellaiset, että jokaisen astian tai polttokennopatruunan sisäinen paine saavuttaa vähintään 90 % siitä sisäisestä paineesta, joka saavutettaisiin 55 C lämpötilassa. Kuitenkin, jos astian tai polttokennopatruunan sisältö on lämpöherkkää tai jos astiat on valmistettu muovista, joka pehmenee tässä lämpötilassa, hauteen lämpötilan on oltava 20 C 30 C. Lisäksi yksi astia tai polttokennopatruuna jokaista astiaa kohti on testattava 55 C lämpötilassa Astiassa tai polttokennopatruunassa ei saa ilmetä vuotoa tai pysyvää muodonmuutosta, kuitenkin muovista valmistetussa astiassa tai polttokennopatruunassa saa ilmetä pehmenemisen vaikutuksesta muodonmuutos edellyttäen, että se ei vuoda Aerosolipullot Jokaiselle täytetylle aerosolipullolle on tehtävä koe kuumavesihauteessa tai hyväksytty vaihtoehtoinen koe vesihauteessa Kuumavesihaudekoe Vesihauteen lämpötilan ja kokeen keston on oltava sellaiset, että saavutetaan sisäinen paine, joka vastaa 55 C lämpötilassa saavutettavaa sisäistä painetta (50 C lämpötilassa, jos nestefaasi ei ylitä 95 % aerosolipullon tilavuudesta 50 C lämpötilassa). Kuitenkin, jos aerosolipullon sisältö on lämpöherkkää tai jos aerosolipullot on valmistettu tässä lämpötilassa pehmenevästä muovista, hauteen lämpötilan on oltava lämpötilavälillä 20 C 30 C. Tällöin lisäksi yksi aerosolipullo jokaista aerosolipulloa kohti on testattava korkeammassa lämpötilassa

92 Aerosolipullossa ei saa ilmetä vuotoa tai pysyvää muodonmuutosta, kuitenkin muovista valmistetussa aerosolipullossa saa ilmetä pehmenemisen vaikutuksesta muodonmuutos edellyttäen, että se ei vuoda Vaihtoehtoiset menetelmät Turvatekniikan keskuksen hyväksynnällä turvallisuustasoltaan vastaavia vaihtoehtoisia menetelmiä saa käyttää edellyttäen, että kohtien , ja säännökset täyttyvät Laatujärjestelmä Aerosolipullojen täyttäjillä ja komponenttien valmistajilla on oltava laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän on sisällettävä menetelmät, joilla varmistetaan, että kaikki vuotavat tai muotoaan muuttaneet aerosolipullot hylätään ja niitä ei anneta kuljetettavaksi. Laatujärjestelmän on sisällettävä: a) kuvaus organisaation rakenteesta ja vastuualueista; b) tarkastuksessa ja testauksessa, laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa sekä valmistustavassa käytettävät ohjeet; c) laatuasiakirjat kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot sekä todistukset; d) hallinnolliset arvioinnit laatujärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi; e) menetelmät asiakirjojen valvomiseksi ja niiden päivittämiseksi; f) poikkeavien aerosolipullojen valvontatoimenpiteet; g) henkilöstön koulutusohjelmat ja pätevöitymismenetelmät; ja h) menetelmät, joilla varmistetaan, että lopputuote on vahingoittumaton. Ensimmäinen arviointi ja määräaikaisarvioinnit on suoritettava ilmoitettua laitosta tyydyttävällä tavalla. Näiden arviointien on varmistettava, että hyväksytty laatujärjestelmä on ja pysyy riittävänä ja tehokkaana. Kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista on ilmoitettava etukäteen toimivaltaiselle viranomaiselle Aerosolipullojen paine- ja vuototestaus ennen täyttöä Jokainen tyhjä aerosolipullo on testattava vähintään paineella, joka on vähintään oletettu enimmäispaine täytetyssä aerosolipullossa 55 C lämpötilassa (50 C lämpötilassa, jos nestefaasi ei ylitä 95 % astian tilavuudesta 50 C lämpötilassa). Paineen on oltava vähintään kaksi kolmasosaa aerosolipullon suunnittelupaineesta. Jos aerosolipullossa on merkkejä vuotamisesta koepaineessa vähintään nopeudella 3,3 x 10-2 mbar l s -1 tai muodonmuutoksesta tai muista vioista, se on hylättävä Aerosolipullojen testaus täytön jälkeen Ennen täyttöä on täyttäjän varmistettava, että puristusliitos on asennettu oikein ja että määriteltyä ponneainetta on käytetty. Jokainen täytetty aerosolipullo on punnittava ja sen tiiviys testattava. Vuodonilmaisimen on oltava riittävän herkkä havaitsemaan nopeudella 2,0 x 10-3 mbar l s C lämpötilassa tapahtuva vuoto. Jokainen täytetty aerosolipullo, jossa on merkkejä vuotamisesta, muodonmuutoksesta tai ylipainosta, on hylättävä Toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä farmaseuttisia tuotteita ja palamattomia kaasuja sisältävät aerosolipullot ja pienet astiat, joiden on oltava steriilejä ja joihin vesihaudekoe voi vaikuttaa haitallisesti, eivät ole kohtien ja säännösten alaisia edellyttäen, että: a) ne valmistetaan kansallisen terveysviranomaisen valtuuttamina ja, jos terveysviranomainen sitä edellyttää, valmistuksessa noudatetaan Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) määrittelemien hyvien valmistuskäytäntöjen periaatteita (Good Manufacturing Practices, GMP) * ; * WHO:n julkaisu: "Quality assurance of pharmaceuticals. A compendium of guidelines and related materials. Volume 2: Good manufacturing practices and inspection"

93 b) vuodon havaitsemiseksi ja paineen kestävyyden toteamiseksi saavutetaan vastaava turvallisuustaso valmistajan käyttämillä vaihtoehtoisilla menetelmillä kuten heliumilmaisimella ja tilastollisella näytteenotolla, jolloin tutkitaan vesihauteessa vähintään yksi aerosolipullo jokaista aerosolipulloa kohti jokaisesta valmistuserästä Viittaus standardeihin Tämän luvun vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos sovelletaan seuraavia standardeja: - Aerosolipulloille (UN 1950 aerosolit): Liite neuvoston direktiivissä 75/324/ETY 1, jota on täydennetty komission direktiivillä 94/1/EY 2 ; - UN 2037 pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat), jotka sisältävät UN 1965 nesteytettyä hiilivetykaasuseosta n.o.s.: standardi EN 417:2003 "Kertakäyttöiset metalliset nestekaasurasiat. Rakenne, tarkastus, testaus ja merkintä". 1 Neuvoston direktiivi 75/324/ETY, annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä nro L 147, 9 päivänä kesäkuuta Komission direktiivi 94/1/EY, annettu 6 päivänä tammikuuta 1994, aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 75/324/ETY teknisestä mukauttamisesta. Julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä nro L 23, 28 päivänä tammikuuta

94 6.3.1 YLEISTÄ LUKU 6.3 LUOKAN 6.2 KATEGORIAN A TARTUNTAVAARALLISIA AINEITA SISÄLTÄVIEN PAKKAUSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. Tämän luvun vaatimukset eivät koske pakkauksia, joita käytetään kohdan pakkaustavan P621 mukaisesti luokan 6.2 aineiden kuljetukseen Tämän luvun säännökset koskevat kategorian A tartuntavaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja pakkauksia PAKKAUKSIA KOSKEVAT TESTAUSVAATIMUKSET Kohdassa esitetyt pakkausten vaatimukset perustuvat tällä hetkellä käytettäviin kohdassa eriteltyihin pakkauksiin. Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, saa käyttää myös pakkauksia, joiden spesifikaatiot poikkeavat tässä luvussa esitetyistä edellyttäen, että ne ovat yhtä kestäviä, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja ne läpäisevät kohdan testit. Muita kuin näissä määräyksissä kuvattuja koemenetelmiä saa käyttää, jos ne ovat vastaavia ja toimivaltaisen viranomaisen tunnustamia Pakkaukset on valmistettava ja testattava laadunvarmistusohjelman mukaisesti toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan, että jokainen pakkaus täyttää tämän luvun vaatimukset. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa Pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit PAKKAUSTYYPPIEN TUNNUSMERKINNÄT Pakkaustyyppien tunnusmerkinnät ovat kohdassa Pakkaustunnusta voivat seurata kirjaimet "U" tai "W". Kirjain "U" osoittaa kohdan vaatimusten mukaista erityispakkausta. Kirjain "W" osoittaa, että pakkaus on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava MERKINTÄ Huom. 1. Merkintä ilmaisee, että näin merkitty pakkaus vastaa tyyppihyväksyttyä, testit läpäissyttä rakennetyyppiä ja täyttää tämän luvun säännökset, jotka koskevat pakkauksen valmistusta, mutta ei sen käyttöä. Huom. 2. Merkintä on tarkoitettu pakkausten valmistajien, kunnostajien, pakkausten käyttäjien, kuljetuksen suorittajien ja viranomaisten avuksi. Huom. 3. Merkintä ei aina ilmaise koetasojen täydellisiä yksityiskohtia jne., ja nämä voidaan myöhemmin tarvittaessa ottaa huomioon hankkimalla tieto esim. koetodistuksesta, koeselostuksesta tai hyväksyttävästi testin läpäisseiden pakkausten rekisteristä Jokaisessa näiden määräysten mukaisessa pakkauksessa on oltava kestävä, luettava, siten sijoitettu ja pakkauksen kokoon nähden sellainen merkintä, että se on helposti nähtävissä. Kollien bruttomassan ollessa yli 30 kg on merkinnän tai sen jäljennöksen oltava pakkauksen päällä 6.3-1

95 tai sivulla. Kirjaimien, numeroiden ja symbolien on oltava vähintään 12 mm korkeita lukuun ottamatta enintään 30 litran tai 30 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen on oltava vähintään 6 mm korkuisia, ja enintään 5 litran tai 5 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen koon on oltava pakkauksen kokoon nähden sopivia Kohdan ja kohdan vaatimukset täyttävä pakkaus on merkittävä seuraavasti: a) YK-pakkaustunnus: u n ; Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoituksen kuin osoittamaan, että pakkaus täyttää luvun 6.1, 6.2, 6.3, 6.5 tai 6.6 asiaankuuluvat vaatimukset; b) kohdan mukainen pakkauksen tunnusmerkintä; c) teksti CLASS 6.2 ; d) pakkauksen valmistusvuoden kaksi viimeistä numeroa; e) hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 1 ; f) valmistajan nimi tai muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä pakkauksen tunnusmerkintä; g) kohdan vaatimukset täyttäviin pakkauksiin kirjain U sijoitettuna heti kohdassa b) mainitun merkinnän jälkeen Merkinnässä on noudatettava kohdan a) g) järjestystä. Merkinnän osien on oltava toisistaan selkeästi erotettuja, esimerkiksi kauttaviivalla tai välilyönnillä, siten, että merkintä on selvästi tunnistettavissa. Muuta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää lisämerkintää on käytettävä siten, että merkinnän eri osat ovat edelleen erehtymättömästi tunnistettavissa kohdan mukaisesti Merkintäesimerkki: u n 4G/CLASS 6.2/06 S/SP-9989-ERIKSSON kohta a), b), c) ja d) kohta e) ja f) PAKKAUKSIA KOSKEVAT TESTAUSVAATIMUKSET Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on oltava testattu kohdan mukaisesti merkinnän myöntävän toimivaltaisen viranomaisen edellyttämällä menetelmällä ja oltava tämän viranomaisen hyväksymä Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on läpäistävä tässä luvussa mainitut tyyppitestit ennen näiden pakkausten käyttöönottoa. Pakkauksen rakennetyyppi määräytyy rakenteen, koon, materiaalin ja sen paksuuden, valmistustavan ja kokoonpanotavan perusteella. Sama pakkaustyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Pakkauksen rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne pakkaukset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienemmän korkeutensa puolesta Testit on toistettava tuotannosta otetuille pakkausnäytteille toimivaltaisen viranomaisen määräämin väliajoin Testit on uusittava aina, jos pakkauksen rakennetyyppiin, rakennemateriaaliin tai valmistustapaan tehdään muutoksia Toimivaltainen viranomainen voi sallia valikoivan testauksen niille pakkauksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. primääriastian pienemmän koon tai vähäisemmän nettomassan suhteen, sekä pakkauksille kuten tynnyrit ja laatikot, jotka on valmistettu ulkomitoiltaan vähän pienemmiksi Kaikentyyppisiä primääriastioita saa pakata yhteen samaan sekundääripakkaukseen ja kuljettaa testaamatta jäykässä ulkopakkauksessa seuraavilla ehdoilla: a) Jäykän ulkopakkauksen on oltava hyväksytysti testattu kohdan mukaisesti särkyvien (esim. lasisten) primääriastioiden kanssa; 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus

96 b) Primääriastioiden yhteisbruttomassa saa olla enintään puolet kohdassa a) mainitussa pudotuskokeessa mukana olleiden primääripakkausten yhteisbruttomassasta; c) Primääriastioiden välissä sekä primääriastioiden ja sekundääripakkauksen ulkoreunan välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testatussa pakkauksessa. Jos alkuperäisessä testissä on käytetty yhtä primääriastiaa, niin primääriastioiden välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testissä käytetyn sekundääripakkauksen ulkoreunan ja primääriastian välissä olevan sulloaineen paksuus. Jos käytetään joko vähemmän primääriastioita tai ne ovat pienempiä (verrattuna pudotuskokeessa käytettyihin primääriastioihin), on tyhjä tila täytettävä riittävällä määrällä lisäsulloainetta; d) Jäykän ulkopakkauksen on läpäistävä tyhjänä kohdan pinoamiskoe. Samanlaisten kollien yhteismassan on perustuttava edellä kohdassa a) mainitussa pudotuskokeessa käytettyjen pakkausten yhteismassaan; e) Nesteitä sisältävien primääriastioiden on oltava kokonaan ympäröityjä riittävällä määrällä imukykyistä ainetta, joka kykenee imemään primääriastioiden sisältämän nestemäärän kokonaisuudessaan; f) Jos jäykkä ulkopakkaus on tarkoitettu nestettä sisältäville primääriastioille ja se ei ole nestetiivis tai jos se on tarkoitettu kiinteitä aineita sisältäville primääriastioille ja se ei ole pölytiivis, on käytettävä tiivistä vuorausta, muovisäkkiä tai muuta yhtä tehokasta keinoa estämään sisällön ulospääsy, jos nestettä tai kiinteää ainetta sisältävä primääriastia vuotaa; Toimivaltaisella viranomaisella on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä kohdassa mainittujen testien perusteella osoitetaan, että sarjatuotantona valmistettu pakkaus täyttää pakkauksen rakennetyypille asetetut testivaatimukset Useamman testin saa suorittaa samalla näytteellä edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin ja toimivaltainen viranomainen hyväksyy menettelyn Pakkausten valmistelu testausta varten Jokainen koepakkaus on varustettava kuljetusvalmiiksi, sillä poikkeuksella, että nestemäinen tai kiinteä tartuntavaarallinen aine on korvattava vedellä tai, kun koelämpötilaksi on säädetty 18 C, veden ja jäänestoaineen seoksella. Jokainen primääriastia on täytettävä vähintään 98 % tilavuudestaan. Huom. Koelämpötilan ollessa -18 C vesi tarkoittaa veden ja jäänestoaineen liuosta, jonka suhteellinen tiheys on 0, Vaaditut kokeet ja koekappaleiden lukumäärä Vaaditut kokeet pakkaustyypin mukaan Pakkaustyyppi a Vaaditut kokeet Jäykkä Primääriastia Vesisuihku Kylmäsäilytys Pudotus Lisäpudotus Puhkaisu ulkopakkaus Muovi Muu Koekappaleiden määrä Pahvilaatikko x x Pahvitynnyri x x Vaaditaan 2 Muovilaatikko x yhdelle 2 x koe- 2 Muovitynnyrile, x kappaleel- 2 jos x kanisteri pakkauksen 2 on Muut x laatikot tarkoitus 2 (muu sisältää x materiaali) hiili- 2 Muut happojää- tä. x tynnyrit/ 2 kanisterit (muu x materiaali) Pinoaminen Vaaditaan kolmelle koekappaleelle, jos testataan "U"- merkityn pakkauksen vastaavuutta kohdan erityisvaatimusten kanssa

97 Pudotuskoe a "Pakkaustyyppi" jaottelee pakkaukset testitarkoitusta varten pakkauksen laadun ja sen materiaaliominaisuuksien mukaisesti. Huom. 1. Kun primääriastia on valmistettu kahdesta tai useammasta materiaalista, helpoimmin vahingoittuva materiaali määrää vaaditun kokeen. Huom. 2. Sekundääripakkauksen materiaalia ei oteta huomioon, kun pakkaukselle määritetään vaadittu koe tai pakkauksen kylmäsäilytys. Selvitys taulukon käytöstä: Jos testattava pakkaus koostuu pahvisesta ulkolaatikosta ja muovisesta primääriastiasta, viisi koekappaletta on testattava vesisuihkukokeella (ks. kohta ) ennen pudotuskoetta ja toiset viisi koekappaletta on kylmäsäilytettävä - 18 C (ks. kohta ) ennen pudotuskoetta. Jos pakkauksen on tarkoitus sisältää hiilihappojäätä, on lisäksi yksi koekappale testattava kohdan mukaisesti pudotuskokeella pudottamalla se viidesti kylmäsäilytyksen jälkeen. Kuljetusvalmis pakkaus on testattava kohdissa ja tarkoitetuilla kokeilla. Ulkopakkauksille taulukon riviotsikot tarkoittavat pahvia tai vastaavaa materiaalia, jonka ominaisuudet saattavat heikentyä nopeasti kosteuden vaikutuksesta, muovia, joka saattaa haurastua alhaisissa lämpötiloissa, ja muita materiaaleja kuten metallia, jonka ominaisuudet eivät muutu kosteuden tai lämpötilan vaikutuksesta Koekappaleet on pudotettava vapaasti kohdan mukaiselle joustamattomalle, vaakasuoralle, tasaiselle, massiiviselle ja kovalle alustalle 9 m korkeudesta Jos koekappaleet ovat laatikonmuotoisia, suoritetaan 5 koekappaleen pudotus siten, että jokainen koekappale pudotetaan seuraavissa asennoissa: a) tasapudotus laatikon pohja edellä; b) tasapudotus laatikon yläpuoli edellä; c) tasapudotus laatikon pisin sivu edellä; d) tasapudotus laatikon lyhyin sivu edellä; e) pudotus laatikon kulma edellä Jos koekappaleet ovat tynnyrinmuotoisia, suoritetaan 3 koekappaleen pudotus perättäin: a) pudotus vinottain yläreuna edellä, painopiste suoraan iskukohdan yläpuolella; b) pudotus vinottain alareuna edellä; c) tasapudotus kyljelleen Koekappaleeseen voi pudotettaessa kohdistua isku aerodynaamisista syistä muussa kuin kokeessa vaaditussa asennossa. Tämä on kokeessa sallittu, jos koekappale on pudotettu vaaditussa asennossa Pudotussarjan jälkeen primääriastiassa/astioissa ei saa esiintyä vuotoa, ja niiden on pysyttävä sekundääripakkauksen imukykyisen sulloaineen suojaamina Koekappaleen valmistelu pudotuskoetta varten Pahvi Vesisuihkukoe Pahviset ulkopakkaukset: Koekappaleet on altistettava vesisuihkulle, joka jäljittelee vähintään tunnin kestoista sadetta, jonka voimakkuus on noin 5 cm/h. Sen jälkeen koekappaleelle on suoritettava kohdassa kuvattu testi Muovi Kylmäsäilytys Muoviset primääriastiat tai ulkopakkaukset: Koekappaleita on sisältöineen pidettävä -18 C tai alemmassa lämpötilassa vähintään 24 h. Viimeistään 15 min kuluttua tästä lämpötilasta ottamisen jälkeen suoritetaan kohdassa kuvattu testi. Jos koekappaleet sisältävät hiilihappojäätä, kylmäsäilytysaika on 4 tuntia

98 Pakkaukset, joiden on tarkoitus sisältää hiilihappojäätä Lisäpudotuskoe Jos pakkauksen on tarkoitus sisältää hiilihappojäätä, on kohdan ja, milloin sovellettavissa, kohtien tai testauksen lisäksi suoritettava lisätesti. Yhtä koekappaletta on säilytettävä siten, että kaikki hiilihappojää haihtuu, ja tämän jälkeen se on testattava pudotuskokeella pudottamalla se yhdessä kohdassa tarkoitetussa asennossa. Tämän asennon on oltava se, jossa pakkaus todennäköisimmin vahingoittuu Puhkaisukoe Pakkaukset, joiden bruttomassa on enintään 7 kg Koekappaleet on asetettava kovalle, tasaiselle alustalle. Sylinterinmuotoinen terästanko, jonka massa on vähintään 7 kg ja jonka halkaisija on 38 mm ja jonka iskukärjen pään säde on enintään 6 mm, pudotetaan vapaasti pystysuoraan 1 m korkeudelta mitattuna iskukärjestä koekappaleen iskukohtaan. Yksi koekappale asetetaan pystyasentoon. Toinen koekappale asetetaan 90 kulmaan verrattuna ensimmäiseen koekappaleeseen. Molemmissa tapauksissa terästanko suunnataan iskemään primääriastiaa. Jokaisen iskun jälkeen sekundääripakkauksen lävistyminen on hyväksyttävää, edellyttäen että primääriastia(-astiat) pysyy(-vät) tiiviinä Pakkaukset, joiden bruttomassa on yli 7 kg Koeselostus Koekappaleet pudotetaan sylinterimäisen terästangon kärjen päälle. Tanko on asetettava pystysuoraan kovalle tasaiselle alustalle. Tangon halkaisijan on oltava 38 mm ja iskukärjen pään säde enintään 6 mm. Tangon korkeuden alustasta on oltava vähintään sama kuin primääriastian keskikohdan ja ulkopakkauksen ulkopinnan välinen ero, kuitenkin vähintään 200 mm. Yksi koekappale pudotetaan sen yläpuoli alaspäin vapaasti pystysuoraan 1 m korkeudelta tangon kärjestä mitattuna. Toinen koekappale pudotetaan samalta korkeudelta, mutta 90 kulmassa verrattuna edelliseen. Jokaisessa tapauksessa pakkaus on suunnattava siten, että terästanko voi lävistää primääriastian(-astiat). Jokaisen iskun jälkeen sekundääripakkauksen lävistyminen on hyväksyttävää edellyttäen, että primääriastia (-astiat) pysyy (-vät) tiiviinä Kirjallisen koeselostuksen on oltava pakkauksen käyttäjän saatavilla, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: 1. Testauksen tehneen yhteisön nimi ja osoite; 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa); 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus; 4. Testauksen ja koeselostuksen päivämäärä; 5. Pakkauksen valmistaja; 6. Pakkauksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) sekä valmistusmenetelmä (esim. muottiinpuhallus) mahdollisine piirroksineen ja/tai valokuvineen; 7. Enimmäistilavuus; 8. Kokeessa käytetty sisältö; 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset; 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu pakkaus on testattu tässä luvussa mainittujen asianmukaisten vaatimusten mukaisesti ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä

99 LUKU 6.4 LUOKAN 7 AINEIDEN JA KOLLIEN RAKENNETTA, TESTAUSTA JA HYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET (Varattu) YLEISET SÄÄNNÖKSET Kollin on oltava suunniteltu sen massa, tilavuus ja muoto huomioiden siten, että kollia voidaan helposti ja turvallisesti kuljettaa. Lisäksi kollin on oltava siten suunniteltu, että se voidaan kuljetuksen ajaksi tukevasti kiinnittää vaunuun Rakennetyypin on oltava sellainen, että mitkään nostamiseen tarkoitetut osat eivät voi pettää, kun kollia käytetään sille tarkoitetulla tavalla, ja sellainen, että osan mahdollinen pettäminen ei vaikuta siten, että näiden säännösten kollia koskevat muut vaatimukset eivät täyty. Rakennetyypin suunnittelussa on käytettävä varmuuskerrointa, joka ottaa huomioon noston rasitukset Kollin ulkopinnassa olevien nostamiseen tarkoitettujen osien tai muiden osien, joista kollia voidaan nostaa, on oltava suunniteltu joko siten, että ne kestävät kollin massan kohdan vaatimusten mukaisesti, tai siten, että ne ovat poistettavissa tai muuten tehtävissä nostamiseen kelpaamattomiksi kuljetuksen aikana Jos mahdollista, on pakkauksen oltava suunniteltu ja käsitelty siten, että ulkopinnassa ei ole mitään esiin työntyviä osia, ja siten, että pakkaus on helppo dekontaminoida Jos mahdollista, kollin ulkopinnan on oltava suunniteltu siten, että vesi ei keräänny ja jää pinnalle Kuljetuksen aikana kolliin kiinnitettävät, siihen kuulumattomat osat eivät saa heikentää kollin turvallisuutta Kollin on kestettävä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa tapahtuvia kiihdytyksen, tärinän tai tärinäresonanssin vaikutuksia ilman, että eri astioiden suljinlaitteiden toimivuus tai kollikokonaisuus heikkenee. Erityisesti mutterien, pulttien ja muiden kiinnityslaitteiden on oltava suunniteltu siten, että ne eivät voi toistuvassakaan käytössä vahingossa löystyä tai avautua Pakkauksen ja kaikkien rakenneosien tai rakenteiden materiaalien on oltava fysikaalisesti ja kemiallisesti yhteensopivia sekä keskenään että radioaktiivisen sisällön kanssa. Säteilytyksen vaikutus materiaalien käyttäytymiseen on otettava huomioon Kaikki venttiilit, joiden kautta radioaktiivinen sisältö voisi päästä ulos, on suojattava luvattomalta käytöltä Kollin suunnittelussa on otettava huomioon tavanomaisten kuljetusolosuhteiden todennäköiset ympäristölämpötilat ja -paineet Radioaktiivisille aineille, joilla on muita vaaraominaisuuksia, tarkoitettujen kollien suunnittelussa on otettava huomioon myös nämä muut vaaraominaisuudet; ks. kohdat ja Pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinlaitteiden (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit (Varattu) PERUSKOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Peruskollin on oltava siten suunniteltu, että se täyttää kohdan vaatimukset

100 6.4.5 TEOLLISUUSKOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Tyyppien IP-1, IP-2 ja IP-3 kollien on täytettävä kohtien ja vaatimukset Tyypin IP-2 kollin on, jos se testataan kohtien ja kokeilla, estettävä: a) radioaktiivisen sisällön ulospääsy tai leviäminen; ja b) suojauksen heikkeneminen siten, ettei annosnopeuden nousu millään kollin ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 % Tyypin IP-3 kollin on täytettävä kohtien vaatimukset Tyyppien IP-2 ja IP-3 kolleja koskevat vaihtoehtoiset vaatimukset Kolleja saa käyttää tyypin IP-2 kolleina edellyttäen, että: a) ne täyttävät kohdan vaatimukset; b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.1 pakkausryhmiä I ja II koskevien säännösten vaatimukset; ja c) testattuna luvun 6.1 pakkausryhmille I tai II vaadittavilla kokeilla ne estävät: (i) (ii) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen; ja suojauksen heikkenemisen siten, ettei annosnopeuden nousu millään kollin ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 % UN-säiliöitä saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina edellyttäen, että: a) ne täyttävät kohdan vaatimukset; b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.7 säännökset ja ne kestävät 265 kpa:n koepaineen; ja c) ne on suunniteltu siten, että mahdolliset lisäsuojaukset kestävät tavallisen käsittelyn ja tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä estävät suojauksen heikkenemisen siten, ettei annosnopeuden nousu millään UNsäiliön ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 % Muita säiliöitä kuin UN-säiliöitä ja säiliökontteja saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina taulukon mukaisesti LSA-I- ja LSA-II -nesteiden ja -kaasujen kuljettamiseen edellyttäen, että ne vastaavat vähintään kohdan vaatimuksia. a) ne täyttävät kohdan vaatimukset; b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.8 säännökset; ja c) ne ovat suunniteltu siten, että mahdolliset lisäsuojaukset kestävät tavallisen käsittelyn ja tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä enimmäisannosnopeuden nousu ei millään UN-säiliön ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 % Kontteja joissa on kestävä umpinainen rakenne, saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina edellyttäen, että: a) radioaktiivinen sisältö on ainoastaan kiinteää ainetta; b) ne täyttävät kohdan vaatimukset; ja c) ne on suunniteltu standardin ISO :1990 Rahtikontit. Sarja 1. Erittely ja Koestus. Osa 1: Yleiskäyttöön tarkoitetut yleisrahtikontit vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta mittoja ja kokonaismassoja. Konttien on oltava siten suunniteltuja, että standardin edellyttämissä kokeissa ja tavanomaisten kuljetusolosuhteiden kiihtyvyyksillä ne estävät: (i) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen; ja (ii) ettei annosnopeuden nousu millään kontin ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 % Metallisia IBC-pakkauksia saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina edellyttäen, että: a) ne täyttävät kohdan vaatimukset; ja b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.5 pakkausryhmien I tai II säännökset ja läpäisevät luvun 6.5 testit (pudotuskoe suoritettuna vaurioille alttein kohta edellä), ja ne estävät: (i) (ii) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen; ja ettei annosnopeuden nousu millään IBC-pakkauksen ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 %

101 6.4.6 URAANIHEKSAFLUORIDIA SISÄLTÄVIÄ KOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Kollien, jotka on suunniteltu sisältämään uraaniheksafluoridia, on täytettävä näiden määräysten vaatimukset, jotka liittyvät aineiden radioaktiivisuus- ja fissioitumisominaisuuksiin. Uraaniheksafluoridi, jonka määrä on vähintään 0,1 kg, on pakattava ja kuljetettava standardin ISO 7195:1993 Packaging of uranium hexafluoride (UF 6 ) for transport vaatimusten sekä kohtien ja säännösten mukaisesti, ellei kohdassa toisin edellytetä Jokaisen kollin, joka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, on oltava suunniteltu täyttämään seuraavat vaatimukset: Kollin on kestettävä a) kohdan rakennetestaus ilman vuotoa ja liiallista jännitystä standardin ISO 7195:1993 mukaisesti; b) kohdan pudotuskoe ilman uraaniheksafluoridin ulospääsyä tai leviämistä; ja c) kohdan kuumennuskoe ilman tiiviysjärjestelmän vaurioitumista Kolleissa, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, ei saa olla paineentasauslaitteita Toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä saa kuljettaa kolleja, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, jos: a) Kollit on suunniteltu muiden kansainvälisten tai kansallisten standardien kuin standardin ISO 7195:1993 mukaisesti edellyttäen, että vastaava turvallisuustaso säilyy; b) Kollit on suunniteltu siten, että ne kestävät ilman vuotoa ja liiallista rasitusta alle 2,76 MPa koepaineen kohdan mukaisesti; tai c) Kollit, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään kg uraaniheksafluoridia, eivät täytä kohdan c) vaatimuksia. Muilta osin kohtien vaatimusten on täytyttävä A-TYYPIN KOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET A-tyypin kollien on oltava siten suunniteltuja, että ne täyttävät kohtien ja yleiset vaatimukset Kollin pienin kokonaisulkomitta ei saa olla alle 10 cm Kollissa on ulkopuolella oltava varmistus, esimerkiksi sinetti, joka ei helposti voi murtua ja jonka eheys osoittaa, ettei kollia ole avattu Kaikki kollin kiinnityslaitteet on suunniteltava siten, että niihin kohdistuvat voimat tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa sekä onnettomuusolosuhteissa eivät vaikuta siten, että kolli ei enää täytä näitä määräyksiä Kollin rakennetyypissä on otettava huomioon pakkauksen rakenneosien lämpötilavaihtelut välillä -40 C +70 C 1. Nesteiden jäätymislämpötilat ja pakkausmateriaalien mahdollinen heikkeneminen tällä lämpötilavälillä on otettava myös huomioon Rakennetyypin ja valmistustekniikan on oltava kansallisten tai kansainvälisten standardien tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymien muiden vaatimusten mukaisia Rakennetyypissä on oltava tiiviysjärjestelmä, joka voidaan sulkea luotettavasti suljinlaitteella, joka ei voi vahingossa tai kollissa mahdollisesti syntyvän paineen vaikutuksesta avautua Erityismuodossa olevat radioaktiiviset aineet voidaan katsoa osaksi tiiviysjärjestelmää Jos tiiviysjärjestelmä muodostaa kollin erillisen osan, on sen oltava suljettavissa luotettavasti suljinlaitteella, joka on riippumaton pakkauksen muista osista. 1 Kuljetuksissa Venäjän federaatioon tai Venäjän federaation alueen kautta marraskuun 1. ja huhtikuun 1. päivän välisenä aikana lämpötilavaihteluvälin alin lukema on -50 o C

102 Tiiviysjärjestelmän jokaisen rakenneosan suunnittelussa on tarvittaessa otettava huomioon nesteiden radiolyyttinen hajoaminen, muut herkät materiaalit sekä kaasun muodostuminen kemiallisessa reaktiossa ja radiolyysissä Tiiviysjärjestelmän on estettävä radioaktiivisen sisällön ulospääsy vallitsevan paineen laskiessa 60 kpa:iin Lukuun ottamatta paineentasausventtiileitä, kaikki venttiilit on varustettava suojuksella, joka pidättää mahdollisen vuodon venttiilistä Jos kollin rakenneosa, joka on määritelty tiiviysjärjestelmän osaksi, on säteilysuojan ympäröimä, on säteilysuojan oltava suunniteltu siten, että se estää tämän rakenneosan irtoamisen suojuksesta vahingossa. Jos säteilysuojus ja sen tällainen rakenneosa yhdessä muodostavat erillisen yksikön, on säteilysuojan oltava suljettavissa luotettavasti suljinlaitteella, joka on riippumaton pakkauksen muista osista Kollin on oltava siten suunniteltu, että jos se testataan kohdan kokeilla, se estää: a) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen; ja b) suojauksen heikkenemisen siten, ettei annosnopeuden nousu millään kollin ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 % Radioaktiivisille nesteille tarkoitettuun kolliin on suunniteltava tyhjätila sisällön lämpötilavaihteluiden, dynaamisten vaikutusten ja täyttödynamiikan hallitsemiseksi. A-tyypin kollit nesteille Lisäksi radioaktiivisille nesteille suunnitellun A-tyypin kollin on: a) jos se testataan kohdan kokeilla, täytettävä edellä kohdassa a) mainitut ehdot; ja b) joko (i) (ii) oltava varustettu riittävällä määrällä imeytysainetta, joka voi imeä tilavuudeltaan kaksinkertaisen nestesisällön. Tämä imeytysaine on sijoitettava siten, että se on kosketuksissa nesteen kanssa vuodon tapahtuessa; tai oltava varustettu primäärisistä sisätiiviysrakenneosista ja sekundäärisistä ulkotiiviysrakenneosista muodostuvalla tiiviysjärjestelmällä, joka varmistaa nestesisällön pysymisen sekundäärisien ulkotiiviysrakenneosien sisällä vaikka primääriset sisätiiviysrakenneosat vuotaisivatkin. A-tyypin kollit kaasuille Kaasuille suunnitellun A-tyypin kollin on estettävä radioaktiivisen sisällön ulospääsy tai leviäminen, jos se testataan kohdan kokeilla. Tritiumkaasulle tai jalokaasuille suunnitellut A-tyypin kollit on vapautettu tästä vaatimuksesta B(U)-TYYPIN KOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET B(U)-tyypin kollien on oltava siten suunniteltuja, että ne täyttävät kohtien ja vaatimukset, lukuun ottamatta kohtaa a), sekä täyttävät lisäksi kohtien vaatimukset Kollin on oltava siten suunniteltu, että kohdissa ja mainituissa ympäristöolosuhteissa radioaktiivisen sisällön aiheuttama lämmönkehitys kollissa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa kohdan kokeilla osoittaen ei vaikuta kolliin siten, että se ei täyttäisi soveltuvia tiiviysjärjestelmän ja suojauksen vaatimuksia, jos se jätettäisiin koskemattomaksi viikon ajaksi. Erityisesti on otettava huomioon lämmön vaikutukset, jotka voivat: a) muuttaa radioaktiivisen sisällön sijoittelua, geometristä muotoa tai fysikaalista tilaa tai, jos radioaktiiviset aineet on kapseloitu tai astiassa (esimerkiksi suojakuorelliset polttoaine-elementit), saada aikaan kapseloinnin, astian tai radioaktiivisten aineiden muodonmuutoksen tai sulamisen; tai b) vähentää pakkauksen tehokkuutta, minkä voi saada aikaan säteilysuojuksen materiaalin epätasainen lämpölaajeneminen, säröily tai sulaminen; tai c) kosteuden kanssa nopeuttaa korroosiota

103 Kollin on oltava siten suunniteltu, että kohdassa mainituissa ympäristöolosuhteissa ja ilman auringonsäteilyä lämpötila kollin luoksepäästävillä pinnoilla ei ylitä 50 C, ellei kollia kuljeteta yksinkäytössä Yksinkäytössä kuljetettavan kollin minkä tahansa helposti luoksepäästävän pinnan saavuttama enimmäislämpötila kuljetuksen aikana ilman auringonsäteilyä ei saa ylittää 85 C kohdan ympäristöolosuhteissa. Ihmisten suojaamiseen tarkoitetut esteet ja suojaseinämät on otettava huomioon. Näitä esteitä tai suojaseinämiä ei tarvitse testata Ympäristölämpötilan oletetaan olevan 38 C Auringonsäteilyolosuhteiden oletetaan olevan taulukon mukaiset. Taulukko : Auringonsäteilyn arvot Tapaus Pinnan muoto ja paikka Säteily 12 tuntia päivässä (W/m 2 ) 1 Tasaiset pinnat, jotka ovat kuljetettaessa vaakasuorassa 0 -alapinta 2 Tasaiset pinnat, jotka ovat kuljetettaessa vaakasuorassa 800 -yläpinta 3 Pinnat, jotka ovat kuljetettaessa pystysuorassa 200 a 4 Muut alapinnat (ei vaakasuorassa olevat) 200 a 5 Kaikki muut pinnat 400 a a Vaihtoehtoisesti saa käyttää sinifunktiota yhdessä vastaavasti valitun absorptiokertoimen kanssa, jolloin viereisten esineiden mahdolliset heijastusvaikutukset jätetään huomiotta Kollin, jossa on kohdan kuumennuskokeen vaatimusten mukainen lämpösuojaus, on oltava siten suunniteltu, että tämä suojaus pysyy tehokkaana testattaessa kollia kohdan sekä kohtien a) ja b) tai, jos sovellettavissa, kohtien b) ja c) kokeilla. Mikään tällainen suojaus kollin ulkopuolella ei saa tulla tehottomaksi repeytymisen, leikkautumisen, liukumisen, hankautumisen tai kovan käsittelyn johdosta Kollin on oltava siten suunniteltu, että: a) testattuna kohdan kokeilla, se rajoittaa radioaktiivisen sisällön päästön enintään arvoon 10-6 A 2 tunnissa; ja b) testattuna kohtien , b), ja kokeilla sekä - testattuna kohdan c) kokeella, kun kollin massa on enintään 500 kg, kollin ulkomittoihin perustuva kokonaistiheys on enintään 1000 kg/m 3 ja kollin radioaktiivinen sisältö, joka ei ole erityismuodossa olevaa radioaktiivista ainetta, on enintään 1000 A 2 ; tai - testattuna kohdan a) kokeella kaikille muille kolleille, se täyttää seuraavat vaatimukset: - Suojauksen vaikutus säilyy riittävänä siten, että annosnopeus 1 m etäisyydellä kollin pinnasta ei ylitä arvoa 10 msv/h, kun kollissa on sille suunniteltu enimmäismäärä radioaktiivista ainetta; ja - Yhdessä viikossa kertynyt radioaktiivisen sisällön päästö ei ylitä arvoa 10 A 2 krypton-85:llä ja arvoa A 2 muilla radionuklideilla. Jos kyseessä on eri radionuklidien seoksia, on kohtien säännöksiä sovellettava paitsi, että krypton-85:lle vaikuttavana A 2 (i) -arvona voidaan käyttää arvoa 10 A 2. Edellä kohdan a) tapauksessa on arvioinnissa otettava huomioon kohdan raja-arvot kollin ulkopinnalla olevalle kontaminaatiolle Radioaktiiviselle sisällölle, jonka aktiivisuus on suurempi kuin 10 5 A 2, tarkoitetun kollin on oltava siten suunniteltu, että testattuna kohdan tehostetulla veteenupotuskokeella sen tiiviysjärjestelmä ei rikkoudu Sallittujen aktiivisuuspäästörajojen noudattaminen ei saa perustua suodattimiin tai mekaaniseen jäähdytysjärjestelmään

104 Kollin tiiviysjärjestelmässä ei saa olla paineentasauslaitteita, joista voisi päästä radioaktiivista ainetta ympäristöön kohtien ja koeolosuhteissa Kollin on oltava siten suunniteltu, että jos se on suurimmassa normaalikäyttöpaineessa ja testattuna kohtien ja kokeilla, jännitykset tiiviysjärjestelmässä eivät saavuta arvoja, joiden vaikutus kolliin on sellainen, etteivät sovellettavat vaatimukset täyty Kollin suurin normaalikäyttöpaine ei saa ylittää 700 kpa:n ylipainetta Heikosti leviävää radioaktiivista ainetta sisältävä kolli on suunniteltava siten, että mahdolliset heikosti leviävään radioaktiiviseen aineeseen kiinnitetyt, siihen kuulumattomat osat tai pakkauksen sisäiset osat eivät vaikuta haitallisesti heikosti leviävän radioaktiivisen aineen ominaisuuksiin Kollin on oltava suunniteltu ympäristölämpötilavälille -40 C +38 C B(M)-TYYPIN KOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET B(M)-tyypin kollien on täytettävä kohdan B(U)-tyypin kollien vaatimukset. Tietyssä maassa kuljetettaville kolleille tai vain tiettyjen maiden välillä kuljetettaville kolleille voidaan kuitenkin käyttää kohdista , , ja poikkeavia vaatimuksia näiden maiden toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Kuitenkin kohtien B(U)-tyypin kollien vaatimukset on täytettävä mahdollisimman kattavasti B(M)-tyypin kollien ajoittainen kaasunpäästö voi olla sallittu kuljetuksen aikana edellyttäen, että kaasunpäästön valvontatoimenpiteet ovat asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä C-TYYPIN KOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET C-tyypin kollien on oltava siten suunniteltuja, että ne täyttävät kohtien ja vaatimukset, lukuun ottamatta kohtaa a), ja kohtien , vaatimukset sekä lisäksi kohtien vaatimukset Kollien on täytettävä kohdissa b) ja mainitut kokeiden arviointikriteerit upotettuna ympäristöön, jossa lämmönjohtavuus on 0,33 W m -1 K -1 ja lämpötila on 38 C tasapainotilassa. Arvioinnin alkuehdoiksi on otettava oletus, että kollin lämpöeristys on vahingoittumaton, kolli on suurimmassa normaalikäyttöpaineessaan ja 38 C:een ympäristön lämpötilassa Kollin on oltava siten suunniteltu, että suurimmassa normaalikäyttöpaineessaan ja: a) testattuna kohdan kokeilla, se rajoittaa radioaktiivisen sisällön päästön enintään arvoon 10-6 A 2 tunnissa; ja b) testattuna kohdan koesarjoilla, se täyttää seuraavat vaatimukset: - Suojauksen vaikutus säilyy riittävänä siten, että annosnopeus 1 m etäisyydellä kollin pinnasta ei ylitä arvoa 10 msv/h, kun kollissa on sille suunniteltu enimmäismäärä radioaktiivista ainetta; ja - Yhdessä viikossa kertynyt radioaktiivisen sisällön päästö ei ylitä arvoa 10 A 2 krypton-85:llä ja arvoa A 2 muilla radionuklideilla. Jos kyseessä on eri radionuklidien seoksia, on kohtien säännöksiä sovellettava paitsi, että krypton-85:lle vaikuttavana A 2 (i) -arvona voidaan käyttää arvoa 10 A 2. Edellä kohdan a) tapauksessa on arvioinnissa otettava huomioon kohdan raja-arvot kollin ulkopinnalla olevalle kontaminaatiolle Kollin on oltava siten suunniteltu, että testattuna kohdan tehostetulla veteenupotuskokeella sen tiiviysjärjestelmä ei rikkoudu. 2 Kuljetuksissa Venäjän federaatioon tai Venäjän federaation alueen kautta marraskuun 1. ja huhtikuun 1. päivän välisenä aikana lämpötilavaihteluvälin alin lukema on -50 o C

105 FISSIOITUVIA AINEITA SISÄLTÄVIÄ KOLLEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Fissioituvia aineita on kuljetettava siten, että: a) alikriittisyys säilyy tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa ja onnettomuustilanteissa; erityisesti seuraavat mahdolliset tapahtumat on otettava huomioon: - vesivuoto kolleihin tai kolleista; - sisäänrakennettujen neutroniabsorbaattoreiden tai -hidastimien tehokkuuden vähentyminen; - sisällön sijoittelun muuttuminen joko kollissa tai kollin sisällön ulospääsyn seurauksena; - etäisyyksien pieneneminen kolleissa tai kollien välissä; - kollien uppoaminen veteen tai hautautuminen lumeen; - lämpötilavaihtelut; ja b) seuraavat vaatimukset täyttyvät: - kohdan vaatimukset fissioituvia aineita sisältäville kolleille; - muut näiden määräysten vaatimukset, jotka koskevat aineen radioaktiivisuusominaisuuksia; ja - kohtien vaatimukset, ellei ole vapautettu kohdan mukaisesti Fissioituvat aineet, jotka täyttävät yhden kohdan vapautusehdoista a) - d), on vapautettu kohtien kollien kuljetuksia koskevista vaatimuksista sekä muista fissioituvia aineita koskevista näiden määräysten vaatimuksista. Vain yhden tyyppinen vapautus lähetystä kohden on sallittu Jos kemiallista muotoa tai fysikaalista tilaa, isotooppista koostumusta, massaa tai pitoisuutta, hidastussuhteita tai tiheyttä taikka geometristä rakennetta ei tunneta, kohtien arvioinnit on suoritettava olettamalla, että jokaisella tuntemattomalla muuttujalla on arvo, jolla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu tunnetuissa olosuhteissa ja näiden arvioinneissa käytetyillä muuttujilla Säteilytetyille ydinpolttoaineille kohtien arviointien on perustuttava isotooppiseen koostumukseen, jonka on osoitettu saavan aikaan: a) säteilytyshistorian aikana neutronimäärän suurimman kasvun; tai b) konservatiivisen arvion neutronien kasvutekijälle kollin arviointia varten. Mittaus on suoritettava säteilytyksen jälkeen, mutta ennen kuljetusta isotooppikoostumuksen konservatiivisuuden varmistamiseksi Kohdan kokeiden jälkeen kollin on estettävä sivupituudeltaan 10 cm:n kokoisen kuution sisäänpääsy Kollin on oltava suunniteltu ympäristölämpötilavälille -40 C +38 C 1, ellei toimivaltainen viranomainen ole muuta määrännyt kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksessa Yksittäiselle kollille on oletettava, että vesi voi vuotaa kollin kaikkiin tyhjätiloihin tai kaikista tyhjätiloista ulos mukaan lukien tiiviysjärjestelmään kuuluvat tyhjätilat. Jos kollin rakennetyyppi sisältää erityisominaisuuksia, jotka estävät vahingossakin tapahtuvia vesivuotoja määrättyihin tyhjätiloihin tai määrätyistä tyhjätiloista, saa näiden tyhjätilojen osalta olettaa, että vuotoa ei tapahdu. Erityisominaisuuksien on sisällettävä seuraavaa: a) Moninkertaiset korkean vaatimustason täyttävät vedenpitävät esteet, joista jokainen pysyy vesitiiviinä, jos kolli testataan kohdan b) kokeilla, valmistuksen korkeatasoinen laadunvalvonta, pakkauksien kunnossapito ja korjaus sekä ennen lähetystä jokaiselle kollille tehtävä testaus, mikä osoittaa, että pakkaus on suljettu; tai b) kolleille, jotka sisältävät vain uraaniheksafluoridia, jossa on enintään 5 massa-% rikastettua uraani- 235:tä: (i) kohdan b) testien jälkeen venttiilin ja minkä tahansa muun kollin osan välillä ei ole muuta kosketusta kuin kiinnityksen alkuperäisessä kohdassa, ja lisäksi kohdan testien jälkeen venttiilit pysyvät tiiviinä; ja 1 Kuljetuksissa Venäjän federaatioon tai Venäjän federaation alueen kautta marraskuun 1. ja huhtikuun 1. päivän välisenä aikana lämpötilavaihteluvälin alin lukema on -50 o C

106 (ii) valmistuksen korkeatasoinen laadunvalvonta, pakkauksien kunnossapito ja korjaus sekä ennen lähetystä jokaiselle kollille tehtävä testaus, mikä osoittaa, että pakkaus on suljettu Suljetun järjestelmän on oletettava olevan välittömästi heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella tai tehokkaammalla neutroniheijastuksella, joka voidaan saada aikaan pakkausta ympäröivällä materiaalilla. Kuitenkin, jos voidaan osoittaa, että tiiviysjärjestelmä pysyy pakkauksen sisällä kohdan b) kokeiden jälkeen, kohdassa c) saa olettaa kollin olevan välittömästi heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella Kollin on oltava alikriittinen kohdissa ja mainituissa olosuhteissa ja kollin olosuhteissa, joilla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu seuraavasti: a) tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa (ei vaaratilanteita); b) kohdan b) kokeissa; c) kohdan b) kokeissa (Varattu) Tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa luku N on määritettävä siten, että ryhmä, jossa kollien lukumäärä on N kerrottuna luvulla 5, on alikriittinen sellaisella kollien ryhmittelyllä ja olosuhteissa, joilla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu seuraavasti: a) kollien välillä ei saa olla mitään, ja kolliryhmän on oltava joka puolelta heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella; ja b) kollien tilan on oltava arvioidussa tai osoitetussa kunnossa sen jälkeen, kun ne on testattu kohdan kokeilla Onnettomuustilanteessa luku N on määritettävä siten, että ryhmä, jossa kollien lukumäärä on N kerrottuna luvulla 2, on alikriittinen sellaisella kollien ryhmittelyllä ja olosuhteissa, joilla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu seuraavasti: a) kollien välillä on vetypitoinen hidastin, ja kolliryhmän on oltava heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella; ja b) kohdan kokeet ja lisäksi rajoittavampi seuraavista kokeista: (i) kohdan b) koe ja joko kohdan c) koe kolleille, joiden massa on enintään 500 kg ja ulkomittoihin perustuva kokonaistiheys enintään 1000 kg/m 3, tai kohdan a) koe muille pakkauksille ja lisäksi kohdan koe sekä kohtien kokeet; tai (ii) Kohdan koe; ja c) jos mikä tahansa osa fissioituvasta aineesta pääsee vuotamaan tiiviysjärjestelmästä kohdan b) kokeiden jälkeen, fissioituvan aineen on oletettava pääsevän vuotamaan jokaisesta ryhmän kollista, ja kaikkien fissioituvien aineiden on oltava sellaisessa rakenteessa ja siten hidastettuja, että saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu, kun kollit on välittömästi heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella Fissioituvia aineita sisältävien kollien kriittisyysturvallisuusindeksi (CSI) saadaan jakamalla luku 50 pienemmällä kohdista ja saadulla N:n arvolla (ts. CSI = 50/N). Kriittissyysturvallisuusindeksin arvo voi olla nolla edellyttäen, että rajoittamaton lukumäärä kolleja on alikriittinen (ts. N on käytännössä ääretön kummassakin tapauksessa) TESTAUSMENETELMÄT JA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITUS Osoitus kohdissa , , , , , ja vaadittujen suunnittelukriteerien noudattamisesta on tehtävä yhdellä tai useammalla seuraavista menetelmistä: a) LSA-III aineen tai erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen taikka heikosti leviävän radioaktiivisen aineen näytekappaleen tai pakkauksen prototyypin tai koekappaleen toiminnan testaukset, joissa testattavan näytekappaleen tai pakkauksen sisällön on simuloitava niin hyvin kuin mahdollista odotettavissa olevaa radioaktiivista sisältöä ja joissa testattava näytekappale tai pakkaus on valmisteltava testausta varten kuten kuljetusta varten; b) Viittaus aikaisempaan hyväksyttävään riittävän samanlaiseen vaatimustenmukaisuuden osoitukseen; c) Toiminnan testaukset sopivassa mittakaavassa oleville koekappaleille, jotka sisältävät tutkimuskohteen kannalta oleelliset ominaisuudet, jos tekninen kokemus on osoittanut 6.4-8

107 tällaiset kokeet suunnittelutarkoituksiin soveltuviksi. Jos käytetään pienoismallia, tiettyjen koemuuttujien, kuten lävistyskokeen tangon halkaisijan tai pinoamiskuorman, muunnostarve on otettava huomioon. d) Laskelma tai perustelu, jos laskentamenetelmiä ja muuttujia pidetään yleisesti luotettavina tai konservatiivisina Sen jälkeen, kun näytekappale, prototyyppi tai koekappale on testattu, on käytettävä sopivaa arviointimenetelmää varmistamaan, että testausmenetelmien vaatimukset on täytetty noudattaen kohtien , , , , , ja toiminnalle ja hyväksymiselle asetettuja vaatimuksia Kaikki näytekappaleet on tarkastettava ennen testausta, jotta voidaan todeta ja kirjata niiden puutteet ja viat mukaan lukien: a) Poikkeavuudet rakennetyypistä; b) Valmistusvirheet; c) Korroosio ja muut vaikutukset; ja d) Muodonmuutokset. Kollin tiiviysjärjestelmän on oltava selvästi määritelty. Näytekappaleen ulkoisten osien on oltava selvästi tunnistettavissa, jotta helposti ja erehtymättä voidaan viitata mihin tahansa näytekappaleen osaan TIIVIYSJÄRJESTELMÄN JA SÄTEILYSUOJAUKSEN EHEYDEN TESTAUS JA KRIITTISYYSTURVALLISUUDEN ARVIOINTI Jokaisen kohtien mukaisen soveltuvan kokeen jälkeen: a) Puutteet ja viat on todettava ja kirjattava; b) On määritettävä, onko tiiviysjärjestelmä ja säteilysuojaus säilynyt eheänä testattavassa kollissa siinä laajuudessa kuin kohtien kokeissa vaaditaan; ja c) Fissioituvia aineita sisältävien kollien osalta on määritettävä, ovatko kohtien mukaisissa yhden tai useamman kollin arvioinneissa käytetyt oletukset ja ehdot päteviä ALUSTA PUDOTUSKOKEISSA Kohtien a), , a), ja pudotuskokeiden alustan on oltava sellainen tasainen ja vaakasuora pinta, että sen lisääntynyt kyky kestää koekappaleen iskeytymisen aiheuttamaa siirtymistä tai muodonmuutosta ei merkittävästi lisää koekappaleen vaurioitumista KOKEET, JOTKA OSOITTAVAT KOLLIEN KESTÄMISEN TAVANOMAISISSA KULJETUSOLOSUHTEISSA Kokeet ovat: vesisuihkukoe, pudotuskoe, pinoamiskoe ja lävistyskoe. Kollin koekappaleet on testattava pudotuskokeella, pinoamiskokeella ja lävistyskokeella siten, että ennen jokaista koetta suoritetaan vesisuihkukoe. Samaa koekappaleetta saa käyttää kaikkiin kokeisiin edellyttäen, että kohdan vaatimukset täyttyvät Aikavälin vesisuihkukokeen päättymisen ja sitä seuraavan kokeen välillä on oltava sellainen, että vesi on suurimmassa mahdollisessa laajuudessa imeytynyt koekappaleeseen ilman huomattavaa koekappaleen ulkoista kuivumista. Ellei toisin osoiteta, on aikavälin oltava kaksi tuntia, jos vesisuihku on kokeessa kohdistettu neljältä suunnalta samanaikaisesti. Aikaväliä ei kuitenkaan edellytetä, jos vesisuihku on kokeessa kohdistettu neljältä suunnalta peräkkäisesti Vesisuihkukoe: Koekappale on altistettava vesisuihkulle, joka jäljittelee vähintään tunnin kestoista sadetta, jonka voimakkuus on noin 5 cm/h Pudotuskoe: Koekappale on pudotettava alustalle siten, että testattavalle turvallisuusominaisuudelle aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. a) Pudotuskorkeuden mitattuna koekappaleen alimmasta kohdasta alustan yläpintaan on oltava vähintään taulukossa kollin massan mukaan ilmoitettu pudotuskorkeus. Pudotusalustan on oltava kohdan mukainen; 6.4-9

108 b) Suorakulmaisten pahvisten tai puisten kollien, joiden massa on enintään 50 kg, pudotuskokeessa erillinen koekappale on pudotettava jokainen kulma edellä 0,3 m korkeudelta; c) Lieriömäisten pahvisten kollien, joiden massa on enintään 100 kg, pudotuskokeessa erillinen koekappale on pudotettava molempien päätyreunojen jokaiselle neljännekselle 0,3 m korkeudelta. Taulukko : Kollien pudotuskorkeus testattaessa tavanomaisten kuljetusolosuhteiden kestämistä Kollin massa (kg) Pudotuskorkeus (m) Kollin massa < , Kollin massa < , Kollin massa < , Kollin massa 0, Pinoamiskoe: Ellei pakkauksen muoto tehokkaasti estä pinoamista, on koekappaleeseen kohdistettava 24 tunnin ajaksi pinoamiskuorma, joka vastaa suurempaa seuraavista rasituksista: a) Viisinkertainen massa verrattuna kollin todelliseen massaan; ja b) 13 kpa kerrottuna kollin pystysuoraan projisoidulla pinnalla. Kuormituksen on kohdistuttava tasaisesti kahdelle koekappaleen vastakkaiselle puolelle, joista toinen on kollin pohjapinta Lävistyskoe: Koekappale on asetettava joustamattomalle, tasaiselle ja vaakasuoralle pinnalle, joka ei kokeen aikana merkittävästi liiku. a) Läpimitaltaan 3,2 cm ja massaltaan 6 kg oleva tanko, jossa on puolipallon muotoinen pää, on pudotettava osumaan pystysuorassa asennossa koekappaleen heikoimman kohdan keskelle siten, että jos tanko tunkeutuu riittävän syvälle, se osuu tiiviysjärjestelmään. Tankoon ei saa merkittävästi tulla muodon muutoksia kokeen aikana; b) Tangon pudotuskorkeuden on oltava 1 m mitattuna tangon alaosasta koekappaleen ulkopinnan aiottuun iskukohtaan LISÄKOKEET NESTEILLE JA KAASUILLE SUUNNITELLUILLE A-TYYPIN KOLLEILLE Koekappale tai erilliset koekappaleet on testattava jokaisella seuraavista kokeista, ellei voida osoittaa, että toinen kokeista on vaativampi kuin toinen koe kyseessä olevalle koekappaleelle. Tällöin yksi koekappale on testattava vaativammalla kokeella. a) Pudotuskoe: Koekappale on pudotettava alustalle siten, että tiiviysjärjestelmälle aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Pudotuskorkeuden on oltava 9 m mitattuna koekappaleen alimmasta kohdasta alustan yläpintaan. Alustan on oltava kohdan mukainen; b) Lävistyskoe: Koekappale on testattava kohdan kokeella siten, että pudotuskorkeus on 1,7 m KOKEET, JOTKA OSOITTAVAT KOLLIEN KESTÄMISEN KULJETUKSEN ONNET- TOMUUSOLOSUHTEISSA Koekappale on testattava kohtien ja kokeilla annetussa järjestyksessä. Näiden kokeiden jälkeen tämä koekappale tai erillinen koekappale on testattava kohdan veteenupotuskokeella ja tarvittaessa kohdan tehostetulla veteenupotuskokeella Mekaaninen koe: Mekaaninen koe koostuu kolmesta erilaisesta pudotuskokeesta. Jokainen koekappale on testattava soveltuvalla pudotuskokeella kohdan tai mukaisesti. Pudotuskokeiden suoritusjärjestyksen on oltava sellainen, että koekappale vaurioituu mekaanisessa kokeessa siten, että sitä seuraavassa kuumennuskokeessa siihen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. a) Pudotus I: Koekappale on pudotettava alustalle siten, että siihen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio, ja pudotuskorkeuden on oltava 9 m mitattuna koekappaleen alimmasta kohdasta alustan yläpintaan. Alustan on oltava kohdan mukainen; b) Pudotus II: Koekappale on pudotettava kiinteästi ja pystysuoraan alustalle kiinnitetyn tangon päälle siten, että koekappaleeseen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Pudo

109 tuskorkeuden on oltava 1 m mitattuna koekappaleen aiotusta iskeytymiskohdasta tangon yläpintaan. Läpileikkaukseltaan pyöreän tangon on oltava rakenneterästä (täysterästä), ja sen on oltava läpimitaltaan (15,0 ± 0,5) cm sekä pituudeltaan 20 cm, ellei pidemmällä tangolla saataisi aikaan suurempaa vauriota. Tällöin on käytettävä riittävän pitkää tankoa, jolla saadaan aikaan suurin mahdollinen vaurio. Tangon yläpään on oltava tasainen ja vaakasuora, sekä sen reuna saa olla pyöristetty enintään 6 mm:n säteellä. Alustan, johon tanko on kiinnitetty, on oltava kohdan mukainen; c) Pudotus III: Koekappale on testattava dynaamisella murskauskokeella asettamalla koekappale alustalle siten, että siihen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio, kun 500 kg massa pudotetaan sen päälle 9 m korkeudelta. Pudotettavan massan on oltava kiinteästä rakenneteräksestä (täysteräksestä) valmistettu 1 m x 1 m levy, ja se on pudotettava vaakatasossa. Pudotuskorkeus on mitattava levyn alapinnalta koekappaleen korkeimpaan kohtaan. Koekappaleen alla olevan alustan on oltava kohdan mukainen Kuumennuskoe: Koekappaleen on oltava termisessä tasapainossa ympäristölämpötilassa 38 C altistettuna taulukon auringonsäteilyolosuhteille ja radioaktiivisen sisällön aiheuttamalle suunnittelussa käytetylle suurimmalle kollin sisäiselle lämmönkehitysnopeudelle. Vaihtoehtoisesti millä tahansa näistä muuttujista saa olla eri arvot ennen koetta ja kokeen aikana edellyttäen, että näistä aiheutuvat muutokset otetaan huomioon kollin arvioinnissa kokeen jälkeen. Kuumennuskoe koostuu seuraavista osista a) ja b): a) Koekappaletta pidetään 30 minuutin ajan termisissä olosuhteissa, jotka saavat aikaan lämpövirtauksen, joka vastaa vähintään hiilivety/ilmaseoksen paloa riittävän tasaisissa ympäristöolosuhteissa, joissa liekin keskimääräisen emissiokertoimen arvo on vähintään 0,9 ja keskimääräinen lämpötila vähintään 800 C ja koekappale on näiden olosuhteiden täysin ympäröimä. Ulkopinnan absorptiokertoimen arvo on 0,8 tai se arvo, joka kollilla voidaan osoittaa olevan, jos se altistetaan kuvatulle palolle. b) Tämän jälkeen koekappaletta pidetään 38 C ympäristölämpötilassa altistettuna taulukon auringonsäteilyolosuhteille ja radioaktiivisen sisällön aiheuttamalle suunnittelussa käytetylle suurimmalle kollin sisäiselle lämmönkehitysnopeudelle riittävän kauan siten, että varmistutaan koekappaleessa lämpötilan laskevan ja/tai lähestyvän alkuperäisiä tasapaino-olosuhteita. Vaihtoehtoisesti millä tahansa näistä muuttujista saa olla eri arvot kuumentamisen jälkeen edellyttäen, että näistä aiheutuvat muutokset otetaan huomioon kollin arvioinnissa kokeen jälkeen. Kokeen aikana ja sen jälkeen koekappaletta ei saa keinotekoisesti jäähdyttää, ja kaikkien koekappaleen materiaalien palamisen on annettava edetä luonnollisesti Veteenupotuskoe: Koekappale on upotettava veteen vähintään 15 m syvyyteen pinnan alapuolelle asennossa, josta aiheutuu suurin mahdollinen vaurio, vähintään 8 tunnin ajaksi. Vähintään 150 kpa:n ulkoista ylipainetta voidaan pitää tämän kokeen koeolosuhteita vastaavana TEHOSTETTU VETEENUPOTUSKOE B(U)- JA B(M)-TYYPIN KOLLEILLE, JOIDEN SISÄLTÖ YLITTÄÄ 10 5 A 2, SEKÄ C-TYYPIN KOLLEILLE Tehostettu veteenupotuskoe: Koekappale on upotettava veteen, vähintään 200 m syvyyteen pinnan alapuolelle, vähintään tunnin ajaksi. Vähintään 2 MPa:n ulkoista ylipainetta voidaan pitää tämän kokeen koeolosuhteita vastaavana VESITIIVIYSKOE FISSIOITUVIA AINEITA SISÄLTÄVILLE KOLLEILLE Jos veden vuotaminen kolliin tai kollista on oletettu johtavan suurimpaan mahdolliseen reaktiivisuuteen kohtien arvioinneissa, on kollit vapautettu tämän kohdan testauksesta Ennen koekappaleen testaamista jäljempänä esitetyllä vesitiiviyskokeella, on se testattava kohdan b) kokeella ja, kuten kohdassa edellytetään, joko kohdan a) tai c) kokeella sekä kohdan kokeella Koekappale on upotettava veteen, vähintään 0,9 m syvyyteen pinnan alapuolelle asennossa, jossa koekappaleeseen voidaan olettaa aiheutuvan suurin mahdollinen vuoto, vähintään 8 tunnin ajaksi

110 KOKEET C-TYYPIN KOLLEILLE Koekappale on testattava jokaisella seuraavista kokeista annetussa järjestyksessä: a) Kohtien a), c), ja ; ja b) Kohdan koe. Erillisiä koekappaleita saa käyttää kohtien a) ja b) koesarjoissa Puhkaisu/repimiskoe: Koekappale on testattava kiinteästä rakenneteräksestä (täysteräksestä) valmistelulla tangolla. Tangon on oltava suunnattu koekappaleeseen siten, koekappaleeseen aiheutuu kohdan a) koesarjassa suurin mahdollinen vaurio. a) Koekappale, joka vastaa alle 250 kg:n painoista kollia, on asetettava alustalle, ja 250 kg:n painoinen tanko on pudotettava aiotun iskeytymiskohdan yläpuolelta 3 m korkeudelta. Tässä kokeessa lieriömäisen tangon on oltava halkaisijaltaan 20 cm, tangossa on oltava katkaistun ympyräkartion muotoinen iskupää, jonka mitat ovat: korkeus 30 cm ja pään halkaisija 2,5 cm, pään reuna saa olla pyöristetty enintään 6 mm:n säteellä. Alustan, jolle koekappale asetetaan, on oltava kohdan mukainen; b) Vähintään 250 kg:n painoisille kolleille on tanko asetettava pystyyn alustalle, ja koekappale pudotettava tangon päälle. Pudotuskorkeuden on oltava 3 m mitattuna koekappaleen aiotusta iskeytymiskohdasta tangon yläpintaan. Tässä kokeessa on tangolla oltava samat ominaisuudet ja mitat kuin kohdassa a) paitsi, että tangon pituuden ja massan on oltava sellaiset, että koekappaleeseen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Alustan, jolle tanko asetettaan pystyyn, on oltava kohdan mukainen Tehostettu kuumennuskoe: Tässä kokeessa on olosuhteiden oltava samat kuin kohdassa paitsi, että koekappaletta on pidettävä termisessä ympäristössä 60 minuutin ajan Iskeytymiskoe: Koekappale on testattava siten, että se iskeytyy alustaan vähintään 90 m/s nopeudella, ja siten, että koekappaleeseen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Alustan on oltava kohdan mukainen, mutta se saa olla missä tahansa asennossa, kunhan se on kohtisuorassa koekappaleen iskeytymispintaan nähden VÄHINTÄÄN 0,1 KG URAANIHEKSAFLUORIDILLE SUUNNITELTUJEN PAKKAUSTEN TARKASTUS Jokainen valmistettu pakkaus ja sen käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on joko yhdessä tai erikseen tarkastettava ennen käyttöönottoa ja määräajoin sen jälkeen. Tarkastukset on tehtävä ja kirjattava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla Käyttöönottotarkastukseen sisältyy rakennetarkastus, lujuuskoe, tiiviyskoe, tilavuuden määritys vedellä ja käyttölaitteiden toiminnan luotettavuuden tarkastus Määräaikaistarkastukseen sisältyy silmämääräinen tarkastus, lujuuskoe, tiiviyskoe ja käyttölaitteiden toiminnan luotettavuuden tarkastus. Määräaikaistarkastukset on tehtävä vähintään viiden vuoden välein. Pakkaukset, joita ei ole viiden vuoden aikana tarkastettu, on ennen kuljetusta tarkastettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ne saa täyttää vasta, kun täydellinen määräaikaistarkastus on suoritettu Rakennetarkastuksessa on osoitettava, että pakkaus vastaa rakennetyyppiä ja että valmistusohjelmaa on noudatettu Lujuuskokeessa ennen ensimmäistä käyttöönottoa on pakkaukselle, joka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, tehtävä nestepainekoe vähintään 1,38 MPa:n sisäisellä paineella. Jos koepaine on alle 2,76 MPa, vaaditaan rakennetyypille toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Määräaikaistarkastuksessa saa käyttää muuta, ainetta rikkomatonta monenkeskisesti hyväksyttyä tarkastusmenetelmää Tiiviyskokeessa on käytettävä menetelmää, jolla vuodot tiiviysjärjestelmässä voidaan osoittaa herkkyydellä 0,1 Pa l/s (10-6 bar l /s) Pakkauksen tilavuuden määritys vedellä on tehtävä + 0,25 % tarkkuudella referenssilämpötilassa 15 C. Tilavuus on merkittävä kilpeen kohdan mukaisesti

111 Jokaisessa pakkauksessa on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu kilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Kilven kiinnitystapa ei saa vaikuttaa pakkauksen lujuutta heikentävästi. Kilpeen on merkittävä alla luetellut vähimmäistiedot meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä: - hyväksymisnumero; - valmistajan antama sarjanumero; - suurin käyttöpaine (ylipaine); - koepaine (ylipaine); - sisältö: uraaniheksafluoridia; - tilavuus litroina; - suurin sallittu määrä uraaniheksafluoridia; - pakkauksen paino tyhjänä (taara); - käyttöönottotarkastuksen ja viimeksi suoritetun määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi); - tarkastuksen suorittaneen asiantuntijan leima KOLLIN RAKENNETYYPIN JA AINEEN HYVÄKSYNTÄ Rakennetyyppien hyväksyntä kolleille, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, tarkoittaa, että: a) Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään jokaiselle rakennetyypille, joka on kohdan vaatimusten mukainen; b) rakennetyypin alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen yksipuolinen hyväksyntä edellytetään jokaiselle rakennetyypille, joka on kohtien vaatimusten mukainen, ellei näiden säännösten mukaisissa kuljetuksissa muutoin edellytetä monenkeskistä hyväksyntää Toimivaltaisen viranomaisen yksipuolinen hyväksyntä edellytetään jokaiselle B(U)- ja C-tyypin kollin rakennetyypille lukuun ottamatta: a) Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään fissioituville aineille tarkoitettujen kollien rakennetyypille, jotka ovat myös kohtien , ja vaatimusten alaisia; ja b) Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään heikosti leviäville radioaktiivisille aineille tarkoitettujen B(U)-tyypin kollien rakennetyypille Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään jokaiselle B(M)-tyypin kollin rakennetyypille, mukaan lukien fissioituville aineille tarkoitettujen kollien rakennetyypit, jotka ovat kohtien , ja vaatimusten alaisia, sekä heikosti leviäville radioaktiivisille aineille tarkoitettujen kollien rakennetyypit Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään jokaiselle kollin rakennetyypille, joka on tarkoitettu fissioituville aineille, joita ei ole vapautettu erityisesti fissioituvia aineita sisältäville kolleille sovellettavista vaatimuksista kohdan mukaisesti Yksipuolinen hyväksyntä edellytetään erityismuodossa oleville radioaktiivisille aineille. Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään heikosti leviäville radioaktiivisille aineille (ks. myös kohta ) Kollin, jonka rakennetyypille edellytetään yksipuolinen hyväksyntä, on oltava VAKrautatiesopimukseen liittyneen, kollin alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Jos maa, jossa kolli on suunniteltu, ei ole VAK-rautatiesopimukseen liittynyt maa, on kuljetus sallittu edellyttäen, että: a) tästä maasta on saatu todistus siitä, että kolli täyttää näiden määräysten tekniset määräyksetja tämä todistus on toimivaltaisten viranomaisten varmentama siinä VAKrautatiesopimukseen liittyneessä maassa, jonne lähetys ensimmäisenä saapuu; b) jos kohdassa a) tarkoitettua todistusta eikä VAK-rautatiesopimukseen liittyneen maan antamaa kollin rakennetyypin hyväksyntää ei ole mukana, edellytetään kollin rakennetyypille toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä siinä VAK-rautatiesopimukseen liittyneessä maassa, jonne lähetys ensimmäisenä saapuu Rakennetyypit, jotka hyväksytään siirtymäkauden säännösten mukaisesti, ks. kohta

112 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN HYVÄKSYMISHAKEMUKSET JA HYVÄKSYNTÄ (Varattu) Kuljetuksen hyväksymishakemuksen on sisällettävä: a) Kuljetusajanjakso, jolle hyväksyntää haetaan; b) Todellinen radioaktiivinen sisältö, suunnitellut kuljetusmuodot, vaunun tyyppi ja todennäköinen tai ehdotettu reitti; ja c) Yksityiskohtaiset tiedot, miten toteutetaan erityiset varotoimet ja kohdan mukaisesti annetussa kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksessa määritellyt erityiset hallinnolliset ja toiminnalliset valvontatoimet Erityisjärjestelyin tapahtuvan kuljetuksen hyväksymishakemuksen on sisällettävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että turvallisuus kuljetuksen aikana on vähintään sama, joka saavutettaisiin, jos kaikki näiden määräysten asiaankuuluvat vaatimukset olisi täytetty. Hakemuksen on sisällettävä myös: a) Selvitys poikkeamista ja siitä, missä suhteessa ja mistä syistä lähetys ei voi täysin vastata asiaankuuluvia vaatimuksia; ja b) Selvitys erityisistä varotoimista tai erityisistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka on tehtävä kuljetuksen aikana asiaankuuluvista vaatimuksista poikkeamisen korvaamiseksi B(U)- tai C-tyypin kollien rakennetyypin hyväksymishakemuksen on sisällettävä: a) Suunnitellun radioaktiivisen sisällön tarkka kuvaus, sen fysikaalinen tila ja kemiallinen muoto sekä säteilyn laji; b) Kollin rakennetyypin tarkka kuvaus mukaan luettuina täydelliset rakennepiirustukset, materiaaliluettelot ja valmistusmenetelmät; c) Selostus tehdyistä kokeista ja niiden tulokset tai laskelmiin tai muuhun aineistoon perustuva selvitys siitä, että kollin rakennetyyppi täyttää sovellettavat vaatimukset; d) Pakkauksen käyttöä varten ehdotetut käyttö- ja kunnossapito-ohjeet; e) Jos kolli on suunniteltu yli 100 kpa:n (ylipaine) suurimmalle normaalikäyttöpaineelle, erittely tiiviysjärjestelmän valmistusmateriaaleista, otettavista koekappaleista ja tehtävistä kokeista; f) Jos suunniteltu sisältö on säteilytettyä ydinpolttoainetta, on hakijan esitettävä ja perusteltava jokainen turvallisuusanalyysissä tehty polttoaineen ominaisuuksiin liittyvä oletus ja kuvattava kaikki kohdassa b) edellytetyt kuljetusta edeltävät mittaukset; g) Kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset, jotka ovat välttämättömät turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi kollista ottaen huomioon käytettävät kuljetusmuodot ja vaunu- tai konttityyppi; h) Monistettavissa oleva, kooltaan enintään 21 cm x 30 cm kuva, josta selviää kollin rakenne; ja i) Selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta B(M)-tyypin kollien rakennetyypin hyväksymishakemuksen on sisällettävä kohdan mukaisten B(U)-tyypin kolleista vaadittujen tietojen lisäksi: a) Luettelo kohtien , , ja vaatimuksista, joita kolli ei täytä; b) Kaikki ehdotetut lisätoimenpiteet kuljetuksen aikana, joita ei erityisesti ole edellytetty näissä säännöksissä, mutta jotka ovat välttämättömiä kollin turvallisuuden varmistamiseksi tai edellä kohdassa a) lueteltujen puutteiden korvaamiseksi; c) Selvitys kaikista kuljetusmuotoa koskevista rajoituksista ja erityisistä kuormaus-, kuljetus-, purkamis- tai käsittelyohjeista; ja d) Ympäristöolosuhteiden enimmäis- ja vähimmäisarvot (lämpötila, auringonsäteily), jotka ovat odotettavissa kuljetuksen aikana ja jotka on otettu suunnittelussa huomioon Kolleille, jotka sisältävät vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, rakennetyypin hyväksymishakemuksen on sisällettävä kaikki tarpeelliset tiedot osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että rakennetyyppi täyttää kohdan vaatimukset, ja selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta

113 Rakennetyypin hyväksymishakemuksen fissioituvien aineiden kolleille on sisällettävä kaikki tarpeelliset tiedot osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että rakennetyyppi täyttää kohdan vaatimukset, ja selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta Erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden ja heikosti leviävien radioaktiivisten aineiden hyväksymishakemuksen on sisällettävä: a) Tarkka kuvaus radioaktiivisesta aineesta tai kapselin ollessa kyseessä sen sisällöstä, erityisesti fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta; b) Käytettävän kapselimallin tarkka kuvaus; c) Selostus tehdyistä kokeista ja niiden tulokset tai laskelmiin perustuva selvitys siitä, että radioaktiivinen aine täyttää vaatimukset, tai muu näyttö siitä, että erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine tai heikosti leviävä radioaktiivinen aine vastaa näiden määräysten asianomaisia vaatimuksia; d) Selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta; ja e) Lähetykselle suoritettavat toimenpiteet ennen erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen tai heikosti leviävän radioaktiivisen aineen kuljetusta Jokaisessa toimivaltaisen viranomaisen antamassa hyväksymistodistuksessa on oltava tunnus. Tunnuksen yleinen muoto on seuraava: Valtion kansallisuustunnus (VRI) / numero / tyyppimerkintä a) Todistuksen myöntäneen valtion kansallisuustunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 1 ellei kohdassa (b) toisin edellytetä; b) Numeron antaa toimivaltainen viranomainen. Numero on yksilöllinen tietylle aineen muodolle, kollin rakennetyypille tai kuljetukselle. Kuljetuksen hyväksymistodistuksen tunnuksen on selvästi liityttävä aineen muodolle tai kollin rakennetyypille hyväksymistodistuksessa annettuun tunnukseen; c) Seuraavia tyyppimerkintöjä on käytettävä annetussa järjestyksessä osoittamaan hyväksymistodistuksen tyyppi: AF A-tyypin kollin rakennetyyppi fissioituville aineille B(U) B(U)-tyypin kollin rakennetyyppi [B(U) F fissioituville aineille] B(M) B(M)-tyypin kollin rakennetyyppi [B(M) F fissioituville aineille] C C-tyypin kollin rakennetyyppi [CF fissioituville aineille] IF Teollisuuskollin rakennetyyppi fissioituville aineille S Radioaktiivinen aine erityismuodossa LD Heikosti leviävä radioaktiivinen aine T Kuljetus X Erityisjärjestelyt Fissioitumattoman tai fissioituvan vapautetun uraaniheksafluoridin kollin rakennetyypille, jolle ei edellä mainittuja tunnuksia voida käyttää, on käytettävä seuraavia tyyppimerkintöjä: H(U) yksipuolinen hyväksyntä H(M) monenkeskinen hyväksyntä; d) Lukuun ottamatta kohtien mukaisesti myönnettyjä todistuksia on kollien rakennetyyppien ja erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden hyväksymistodistuksiin ja heikosti leviävien radioaktiivisten aineiden hyväksymistodistuksiin lisättävä tunnus Näitä tyyppimerkintöjä on käytettävä seuraavasti: a) Jokaisessa hyväksymistodistuksessa ja jokaisessa kollissa on oltava asianmukainen, edellä kohtien a), b), c) ja d) mukaisesti koostuva tunnus, paitsi, että kolleihin merkitään vain asianomaisen rakennetyypin tyyppimerkintä toisen kauttaviivan jälkeen ja tarvittaessa tunnus "-96", ts. kirjaimet "T" tai "X" eivät esiinny kollin tunnuksessa. Jos rakennetyypin ja kuljetuksen hyväksymistodistukset on yhdistetty, ei asianomaisia tyyppimerkintöjä tarvitse toistaa. Esimerkiksi: RUS/100/B(M)F-96A: B(M)-tyypin kollin hyväksytty rakennetyyppi fissioituville aineille, monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan, 100 on Venäjän fedeeraation toimivaltaisen viranomaisen antama rakennetyypin numero 1 Ks. Wienin tieliikennesopimus (1968)

114 (merkittävä sekä kolliin että kollin rakennetyypin hyväksymistodistukseen); RUS/944/B(M)F-96T: Kuljetuksen hyväksyntä kollille, jossa on edellä kuvattu tunnus (merkittävä vain hyväksymistodistukseen); RUS/944/X: Erityisjärjestelyin tapahtuvan kuljetuksen hyväksyntä, Venäjän federaation toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 944 (merkittävä vain hyväksymistodistukseen); RUS/782/IF-96: Teollisuuskollin rakennetyyppi fissioituville aineille, Venäjä federaation toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 782 (merkittävä sekä kolliin että kollin rakennetyypin hyväksymistodistukseen); ja RUS/515/H(U)-96: Kollin rakennetyyppi fissioituvalle vapautetulle uraaniheksafluoridille, Venäjän federaation toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 515 (merkittävä sekä kolliin että kollin rakennetyypin hyväksymistodistukseen); b) Jos monenkeskinen hyväksyntä annetaan hyväksymisenvahvistusmenettelyllä kohdan mukaisesti, käytetään vain rakennetyypin tai kuljetuksen alkuperämaan antamaa tunnusta. Jos monenkeskisellä hyväksynnällä annetaan oma hyväksymistunnus jonkin muun maan toimivaltaisen viranomaisen tunnuksen lisäksi, on kussakin hyväksymistodistuksessa oltava vain asianomaisen viranomaisen antama tunnus ja kollissa, jonka rakennetyyppi on näin hyväksytty, on oltava kaikki vastaavat tunnukset. Esimerkiksi: RUS/100B(M)F-96 UA/70/B(M)F-96 olisi sellaisen kollin tunnus, joka alunperin on hyväksytty Venäjän federaatiossa ja sitten edelleen uudella hyväksymistodistuksella Ukrainassa. Samalla tavalla lisätunnukset olisi merkittävä kolliin; c) Hyväksymistodistuksen uudistaminen osoitetaan tunnuksen jälkeen sulkeissa olevalla merkinnällä. Esimerkiksi RUS/100/B(M)F-96(Rev.2) tarkoittaa VF:ssa hyväksytyn kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksen toista uudistamista tai RUS/100/B(M)F-96(Rev.0) VF:ssa hyväksytyn kollin rakennetyypin alkuperäistä hyväksymistodistusta. Alkuperäistodistuksissa sulkumerkintä on vapaavalintainen, ja muitakin ilmaisuja kuten "alkuperäistodistus" (original issuance) voidaan myös käyttää merkinnän "Rev.0" asemasta. Uudistusta osoittavan numeron saa antaa vain maa, joka on antanut vastaavan alkuperäisen hyväksymistodistuksen; d) Muita esimerkiksi kansallisten vaatimusten edellyttämiä merkintöjä voidaan lisätä sulkeisiin tunnuksen jälkeen, esimerkiksi RUS/100/B(M)F-96 (SP503); e) Pakkauksen tunnusmerkintää ei välttämättä tarvitse muuttaa rakennetyypin hyväksymistodistuksen jokaisen uudistamisen yhteydessä. Tunnusmerkinnän muutos on tehtävä vain sellaisissa tapauksissa, joissa kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksen uudistaminen aiheuttaa muutoksen toisen kauttaviivan jälkeisissä kollin rakennetyypin tyyppimerkintäkirjaimissa Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen erityismuodossa olevalle radioaktiiviselle aineelle tai heikosti leviävälle radioaktiiviselle aineelle myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: a) Hyväksymistodistuksen tyyppi; b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus; c) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä; d) Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine tai heikosti leviävä radioaktiivinen aine on hyväksytty; e) Tunniste erityismuodossa olevasta radioaktiivisesta ainesta tai heikosti leviävästä radioaktiivisesta aineesta; f) Erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen tai heikosti leviävän radioaktiivisen aineen kuvaus; g) Erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen tai heikosti leviävän radioaktiivisen aineen rakennetiedot ja mahdolliset viittaukset piirustuksiin; h) Radioaktiivisen sisällön kuvaus, joka sisältää tiedot ko. aktiivisuuksista ja mahdollisesti sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta; i) Selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta; j) Viittaukset hakijan antamiin tietoihin ennen kuljetusta tehtävistä erityistoimista;

115 k) Tiedot hakijasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää; l) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen erityisjärjestelyille myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: a) Hyväksymistodistuksen tyyppi; b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus; c) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä; d) Kuljetusmuoto (-muodot); e) Mahdolliset kuljetusmuodon (-muotojen) rajoitukset, vaunun ja kontin tyyppi, tarvittavat reittitiedot; f) Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan erityisjärjestelyt on hyväksytty; g) Seuraava lausuma: "Tämä todistus ei vapauta lähettäjää noudattamasta valtiovallan vaatimuksia siinä maassa, minkä läpi tai minne kolli tullaan kuljettamaan."; h) Viittaukset vaihtoehtoisesta radioaktiivisesta sisällöstä annettuihin todistuksiin, muihin toimivaltaisen viranomaisen vahvistuksiin tai teknisiin lisätietoihin tai muihin tietoihin, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää; i) Pakkauksen kuvaus viittauksella piirustuksiin tai rakennetyypin tietoihin. Jos toimivaltainen viranomainen edellyttää, monistettavissa oleva, kooltaan enintään 21 cm x 30 cm kuva, josta selviää kollin rakenne, sekä lyhyt kuvaus pakkauksesta, mukaan lukien valmistusmateriaalit, kokonaismassa, ulkomitat ja ulkomuoto; j) Hyväksytyn radioaktiivisen sisällön tiedot mukaan lukien mahdolliset radioaktiivisen sisällön rajoitukset, jotka eivät ilmene selvästi pakkauksesta. Näiden on sisällettävä tiedot sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, kyseisistä aktiivisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa eri isotooppien aktiivisuudet), määrät grammoina (fissioituvat aineet) ja tieto, onko kyseessä erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine vai heikosti leviävä radioaktiivinen aine; k) Lisäksi kuljetettaessa fissioituvien aineiden kolleja: (i) tarkka kuvaus hyväksytystä radioaktiivisesta sisällöstä; (ii) kriittisyysturvallisuusindeksi; (iii) asiakirja, josta selviää sisällön kriittisyysturvallisuus; (iv) mahdolliset erityisominaisuudet, joiden mukaan kriittisyysarvioinnissa voidaan olettaa, ettei tyhjätiloissa ole vettä; (v) kohdan b) kriittisyysarvioinnissa oletetun neutronimäärän kasvun muutoksien huomioon ottaminen todellisen säteilyhistorian tuloksena; ja (vi) ympäristölämpötila-alue, jolle erityisjärjestelyt on hyväksytty; l) Tarkka luettelo mahdollisista täydentävistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka vaaditaan kuljetuksen valmistelu-, kuormaus-, kuljetus-, purkamis- ja käsittelytoiminnassa mukaan lukien kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi; m) Syyt erityisjärjestelyihin, jos toimivaltainen viranomainen edellyttää; n) Kuvaus korvaavista toimenpiteistä, joita on käytettävä erityisjärjestelyin tapahtuvassa kuljetuksessa; o) Hakijan antamat tiedot pakkauksen käytöstä tai ennen lähetystä tehtävistä erityistoimista; p) Suunnittelussa edellytetyt ympäristöolosuhteet, jos nämä eivät ole kohdissa , ja mainittujen olosuhteiden mukaisia; q) Toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät mahdolliset hätätilajärjestelyt; r) Selvitys sovellettavasta kohdan mukaisesta laadunvarmistusohjelmasta; s) Tiedot hakijasta ja kuljetuksen suorittajasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää; t) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen kuljetukselle myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: a) Hyväksymistodistuksen tyyppi; b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus (tunnukset); c) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä;

116 d) Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan kuljetus on hyväksytty; e) Mahdolliset kuljetusmuodon (-muotojen) rajoitukset, vaunun ja kontin tyyppi, tarvittavat reittitiedot; f) Seuraava lausuma: "Tämä todistus ei vapauta lähettäjää noudattamasta valtiovallan vaatimuksia siinä maassa, minkä läpi tai minne kolli tullaan kuljettamaan."; g) Tarkka luettelo mahdollisista täydentävistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka vaaditaan kuljetuksen valmistelu-, kuormaus-, kuljetus-, purkamis- ja käsittelytoiminnassa mukaan lukien kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi ja kriittisyysturvallisuuden takaamiseksi; h) Hakijan antamat tiedot ennen kuljetusta tehtävistä erityistoimista; i) Viittaus rakennetyypin hyväksymistodistukseen (-iin); j) Tosiasiallisen radioaktiivisen sisällön tiedot mukaan lukien mahdolliset radioaktiivisen sisällön rajoitukset, jotka eivät ilmene selvästi pakkauksesta. Näiden on sisällettävä tiedot sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, kyseisistä kokonaisaktiivisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa eri isotooppien aktiivisuudet), määrät grammoina (fissioituvat aineet) ja tieto, onko kyseessä erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine vai heikosti leviävä radioaktiivinen aine; k) Toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät mahdolliset hätätilajärjestelyt; l) Selvitys sovellettavasta kohdan mukaisesta laadunvarmistusohjelmasta; m) Tiedot hakijasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää; n) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen kollin rakennetyypille myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: a) Hyväksymistodistuksen tyyppi; b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus; c) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä; d) Mahdolliset kuljetusmuodon (-muotojen) rajoitukset; e) Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan kuljetus on hyväksytty; f) Seuraava lausuma: "Tämä todistus ei vapauta lähettäjää noudattamasta valtiovallan vaatimuksia siinä maassa, minkä läpi tai minne kolli tullaan kuljettamaan."; g) Viittaukset vaihtoehtoisesta radioaktiivisesta sisällöstä annettuihin todistuksiin, muihin toimivaltaisen viranomaisen vahvistuksiin tai teknisiin lisätietoihin tai muihin tietoihin, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää; h) Selvitys kuljetuksen hyväksymisestä, jos kuljetukselle vaaditaan hyväksyntä kohdan mukaisesti ja jos selvitys on tarpeellinen; i) Pakkauksen tunnistetiedot; j) Pakkauksen kuvaus viittauksella piirustuksiin tai rakennetyypin tietoihin. Jos toimivaltainen viranomainen edellyttää, monistettavissa oleva, kooltaan enintään 21 cm x 30 cm kuva, josta selviää kollin rakenne, sekä lyhyt kuvaus pakkauksesta, mukaan lukien valmistusmateriaalit, kokonaismassa, ulkomitat ja ulkomuoto; k) Rakennetyypin tiedot viittauksella piirustuksiin; l) Hyväksytyn radioaktiivisen sisällön tiedot mukaan lukien mahdolliset radioaktiivisen sisällön rajoitukset, jotka eivät ilmene selvästi pakkauksesta. Näiden on sisällettävä tiedot sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, kyseisen aktiivisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa eri isotooppien aktiivisuudet), määrät grammoina (fissioituvat aineet) ja tieto, onko kyseessä erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine vai heikosti leviävä radioaktiivinen aine; m) Tiiviysjärjestelmän kuvaus; n) Lisäksi kuljetettaessa fissioituvien aineiden kolleja: (i) tarkka kuvaus hyväksytystä radioaktiivisesta sisällöstä; (ii) kuvaus suljetusta järjestelmästä; (iii) kriittisyysturvallisuusindeksi; (iv) (v) asiakirja, josta selviää sisällön kriittisyysturvallisuus; mahdolliset erityisominaisuudet, joiden mukaan kriittisyysarvioinnissa voidaan olettaa, ettei tyhjätiloissa ole vettä;

117 (vi) kohdan b) kriittisyysarvioinnissa oletetun neutronimäärän kasvun muutoksien huomioon ottaminen todellisen säteilyhistorian tuloksena; ja (vii) ympäristölämpötila-alue, jolle erityisominaisuudet on hyväksytty; o) B(M)-tyypin kolleissa erittely niistä kohtien , , , ja säännöksistä, joita kolli ei täytä, ja muut täydentävät tiedot, joista voi olla hyötyä muille toimivaltaisille viranomaisille; p) Enemmän kuin 0,1 kg uraaniheksafluoridia sisältävissä kolleissa kyseeseen tulevat tiedot kohdasta ja muut täydentävät tiedot, joista voi olla hyötyä muille toimivaltaisille viranomaisille; q) Tarkka luettelo mahdollisista täydentävistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka vaaditaan kuljetuksen valmistelu-, kuormaus-, kuljetus-, purkamis- ja käsittelytoiminnassa mukaan lukien kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi; r) Hakijan antamat tiedot pakkauksen käytöstä tai ennen lähetystä tehtävistä erityistoimista; s) Suunnittelussa edellytetyt ympäristöolosuhteet, jos nämä eivät ole kohdissa , ja mainittujen olosuhteiden mukaisia; t) Selvitys sovellettavasta kohdan mukaisesta laadunvarmistusohjelmasta; u) Toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät mahdolliset hätätilajärjestelyt; v) Tiedot hakijasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää; w) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot Toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava jokaisen sen kohtien , , , ja mukaisesti hyväksymän rakennetyypin mukaan valmistetun pakkauksen sarjanumero Monenkeskisellä hyväksynnällä voidaan vahvistaa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antama kollin rakennetyypin tai kuljetuksen hyväksymistodistus. Toimivaltainen viranomainen siinä maassa, missä tai minkä läpi kuljetus tapahtuu, vahvistaa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antaman alkuperäistodistuksen vahvistusmerkinnällä tai antamalla erillisen todistuksen, liitteen, lisäyksen tms. vahvistuksesta

118 LUKU 6.5 IBC-PAKKAUSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET KAIKKIA IBC-PAKKAUKSIA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET Soveltamisala Nämä vaatimukset koskevat IBC-pakkauksia, joita saa käyttää vaarallisten aineiden kuljetukseen niiden pakkaustapojen mukaisesti, jotka on ilmoitettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (8). Luvun 6.7 tai luvun 6.8 vaatimusten mukaisia UN-säiliöitä ja säiliökontteja ei pidetä IBC-- pakkauksina. Tämän luvun vaatimusten mukaisia IBC-pakkauksia ei pidetä näiden määräysten mukaisina kontteina Poikkeustapauksissa toimivaltainen viranomainen voi harkita hyväksynnän antamista sellaisille IBC-pakkauksille ja niiden käyttölaitteille, jotka eivät vastaa tarkasti näitä vaatimuksia, mutta jotka ovat näille hyväksyttäviä vaihtoehtoja. Lisäksi, toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä vaihtoehtoiset järjestelyt, jotka takaavat vähintään vastaavan käyttöturvallisuuden ottaen huomioon IBC-pakkauksen yhteensopivuuden kuljetettavan aineen kanssa sekä vastaavat tai paremmat iskun- ja kuormauskestävyydet ja tulenkesto-ominaisuudet IBC-pakkausten rakenteen, laitteiden, testauksen, merkintöjen ja käytön on oltava toimivaltaisen viranomaisen tunnustamia siinä maassa, missä IBC-pakkaus on hyväksytty IBC-pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit (Varattu) (Varattu) IBC-pakkausten tunnusmerkintä Tunnusmerkinnässä on oltava, tässä järjestyksessä: kaksi kohdassa a) määriteltyä arabialaista numeroa IBC-pakkaustyypin mukaisesti, kohdassa b) määritelty iso kirjain (tai kirjaimet) IBC-pakkauksen materiaalin mukaan sekä tarvittaessa IBC-pakkaustyyppiä tarkentava arabialainen numero. a) Tyyppi Kiinteille aineille, jotka täytetään ja/tai tyhjennetään Nesteille omalla painolla yli 10 kpa (0,1 bar) paineella Jäykkä Taipuisa b) Materiaali: A. Teräs (kaikki tyypit ja pintakäsittelyt) B. Alumiini C. Puu D. Vaneri F. Muut puupohjaiset materiaalit (puukuitumateriaalit) G. Pahvi H. Muovi L. Tekstiilikudos M. Paperi, monikerroksinen N. Metalli (muut kuin teräs tai alumiini) 1 Jos hyväksymismaa ei ole liittynyt VAK-rautatiesopimukseen, niin toimivaltaisen viranomaisen VAKrautatiesopimukseen liittyneessä maassa, johon tavaralähetys ensimmäiseksi saapuu

119 Yhdistetyille IBC-pakkauksille käytetään tunnuksessa kahta perättäistä latinalaista isoa kirjainta. Ensimmäinen kirjain ilmaisee IBC-pakkauksen sisäastian materiaalin ja toinen vastaavasti ulkopakkauksen materiaalin Tunnukset eri IBC-pakkaustyypeille: Materiaali Pakkaustyypin tarkennus Tunnus Kohta Metalli - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä 11A A. Teräs - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä 21A - nesteille 31A B. Alumiini - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä 11B - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä 21B - nesteille 31B N. Muu kuin teräs- kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä 11N tai alumiini - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä 21N - nesteille 31N Taipuisa - muovikudos ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13H H. Muovi - muovikudos, pinnoitettu 13H2 - muovikudos, varustettu sisäsäkillä 13H3 - muovikudos, pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13H4 - muovikalvo 13H5 L. Tekstiili-kudos - ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13L1 - pinnoitettu 13L2 - varustettu sisäsäkillä 13L3 - pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13L4 M. Paperi - monikerroksinen 13M1 - monikerroksinen, vedenkestävä 13M2 H. Jäykkä, muovinen - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä, 11H varustettu rakenteellisella varusteella - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä, 11H2 vapaasti pystyssä pysyvä - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä, varustet 21H1 tu rakenteellisella varusteella - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä, vapaast 21H2 pystyssä pysyvä - nesteille, varustettu rakenteellisella varusteella 31H1 - nesteille, vapaasti pystyssä pysyvä 31H2 HZ. Yhdistetty IBC-pakkaus, - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä, jäykkä muovinen sisäastia 11HZ jossa muovinen - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä, 11HZ2 sisäastia a taipuisa muovinen sisäastia - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä, jäykkä 21HZ1 muovinen sisäastia - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä, taipuisa 21HZ2 muovinen sisäastia - nesteille, jäykkä muovinen sisäastia 31HZ1 - nesteille, taipuisa muovinen sisäastia 31HZ2 G. Pahvi - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä 11G Puinen - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä, 11C C. Puu varustettu sisäsäkillä D. Vaneri - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä, 11D varustettu sisäsäkillä F. Muu puupohjainen materiaali - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai tyhjennettävä, varustettu sisäsäkillä 11F a Tunnus on täydennettävä siten, että kirjain Z korvataan kohdassa b) mainitulla isolla kirjaimella osoittamaan ulkopakkauksen materiaalia Pakkaustunnusta voi seurata kirjain W. Kirjain W osoittaa, että IBC-pakkaus on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava

120 6.5.2 MERKINTÄ Perusmerkintä Jokaisessa IBC-pakkauksessa, joka on valmistettu ja tarkoitettu näiden määräysten mukaiseen käyttöön, on oltava selvä ja pysyvä merkintä. Vähintään 12 mm:n merkkikokoa olevan kirjaimista, numeroista ja symboleista koostuvan merkinnän on sisällettävä seuraavat tiedot: a) YK-pakkaustunnus: u n Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoituksen kuin osoittamaan, että pakkaus täyttää luvun 6.1, 6.2, 6.3, 6.5 tai 6.6 asiaankuuluvat vaatimukset; Metallisissa IBC-pakkauksissa, joihin merkintä on leimattu tai meistetty, voidaan pakkaustunnuksen u n sijasta käyttää isoja kirjaimia UN. b) Kohdan mukainen IBC-pakkauksen tunnusmerkintä. c) Iso kirjain sen pakkausryhmän mukaan, mitkä testit rakennetyyppi on läpäissyt: (i) X pakkausryhmille I, II ja III (vain kiinteille aineille tarkoitetut IBC-pakkaukset); (ii) Y pakkausryhmille II ja III; (iii) Z vain pakkausryhmälle III. d) Valmistuskuukausi ja -vuosi (kaksi viimeistä numeroa). e) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 1. f) Valmistajan nimi tai tunnus taikka muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä IBC-pakkauksen tunnusmerkintä. g) Pinoamiskokeessa käytetty koekuorma kilogrammoina. Tunnus 0 on merkittävä IBC-pakkaukseen, jota ei ole suunniteltu pinottavaksi. h) Enimmäisbruttomassa kilogrammoina. Edellä kuvatun perusmerkinnän on noudatettava tätä järjestystä. Kohdan mukainen merkintä ja muu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä lisämerkintä on tehtävä siten, että merkinnän eri osat ovat edelleen erehtymättömästi tunnistettavissa Erityyppisten IBC-pakkausten merkintäesimerkkejä kohtien a) - h) mukaisesti: u n u n u n u n u n 11A/Y/02 03 UA/UMZ / H3/Z/03 03 Fin/Nokia / H1/Y/04 03 RUS/JSK NZHK 45165/ HA1/Y/05 05 SK/Tatra / C/X/01 03 PL/Hortex /910 Metallinen IBC-pakkaus kiinteille aineille, tyhjennys omalla painolla / pakkausryhmille II ja III / valmistettu helmikuussa 2003/ hyväksytty Ukrainassa / valmistanut UMZ tehdas rakennetyypin mukaisesti, jolle toimivaltainen viranomainen on antanut sarjanumeron 777 / pinoamiskokeessa käytetty kuorma 5500 kg / enimmäisbruttomassa 1500 kg. IBC-säkki kiinteille aineille, tyhjennys omalla painolla ja valmistettu muovikudoksesta, varustettu sisäsäkillä / ei ole suunniteltu pinottavaksi. Jäykkä, muovinen IBC-pakkaus nesteille, valmistettu muovista, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään kuormitus pinottaessa. Yhdistetty IBC-pakkaus nesteille, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla ja teräksisellä ulkopäällyksellä. Puinen IBC-pakkaus kiinteille aineille, varustettu sisäsäkillä ja hyväksytty pakkausryhmien I, II ja III kiinteille aineille kiinteille aineille Lisämerkintä Kaikissa IBC-pakkauksissa on oltava kohdan mukaisen merkinnän lisäksi seuraava merkintä, joka voi olla korroosiota kestävässä kilvessä pysyvästi kiinnitettynä kohtaan, jossa se on tarkastajan helposti havaittavissa: 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus

121 Taulukko IBC-pakkauksen tyyppi Lisämerkintä Metallinen Jäykkä Yhdistetty Pahvinen Puinen muovinen Tilavuus (vesi) litroina * X X X 20ºC lämpötilassa Taara (kg) * X X X X X Koepaine (ylipaine) (kpa tai bar) *, X X tarvittaessa Suurin sallittu täyttö-/tyhjennyspaine X X X (kpa tai bar) *, tarvittaessa Rungon materiaali ja vähimmäispaksuus X (mm) Viimeisen tiiviyskokeen päiväys (kuukausi X X X ja vuosi), tarvittaessa Viimeisen tarkastuksen päiväys (kuukausi X X X ja vuosi) Valmistajan sarjanumero X Suurin sallittu pinoamiskuorma b X X X X X X merkittävä tarvittavat tiedot * Mittayksiköt on merkittävä lukuarvojen jälkeen. b Ks. kohta Tämä lisämerkintä on oltava kaikissa 1 päivästä tammikuuta 2011 lähtien valmistetuissa, kunnostetuissa ja uusiovalmistetuissa IBC-pakkauksissa (ks. myös kohta ) Käytössä olevan IBC-pakkauksen suurin sallittu pinoamiskuorma on merkittävä IBCpakkaukseen seuraavalla tunnuksella:... kg max Pinottavaksi soveltuva IBC-pakkaus 500 kg Pinottavaksi SOVELTUMATON IBCpakkaus Tämän tunnuksen on oltava kooltaan vähintään 100 mm x 100 mm, pysyvä ja selvä. Massaa osoittavien kirjaimien ja numeroiden on oltava vähintään 12 mm korkeita. Tunnuksen yläpuolelle merkittävä massa ei saa ylittää massaa, joka on tyyppitestauksessa käytetty koekuormitus jaettuna 1,8:lla (ks. kohta ). Huom. Kohdan vaatimus koskee kaikkia 1 päivästä tammikuuta 2011 lähtien valmistettuja, kunnostettuja ja uusiovalmistettuja IBC-pakkauksia (ks. myös kohta ) Suursäkissä (IBC) saa kohdan merkintöjen lisäksi olla piirros, joka esittää suositeltavaa nostotapaa Yhdistetyn IBC-pakkauksen sisäastiassa on oltava merkittynä vähintään seuraavat tiedot: a) Valmistajan nimi tai tunnus taikka muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä IBC-pakkauksen tunnusmerkintä kuten kohdassa f); b) Valmistuspäiväys kuten kohdassa d); c) Merkintä tunnuksen antaneesta valtiosta kuten kohdassa e) Jos yhdistetyn IBC-pakkauksen ulkopakkaus on purettavissa tyhjänä kuljetusta varten (esim. IBC-pakkauksen palautus lähettäjälle uudelleentäyttöä varten), on jokaisessa irrotettavassa osassa oltava merkittynä valmistuskuukausi ja -vuosi sekä valmistajan nimi tai tunnus taikka 6.5-4

122 muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä IBC-pakkauksen tunnusmerkintä [ks. kohta f)] Vastaavuus hyväksytyn rakennetyypin kanssa Merkintä ilmaisee, että IBC-pakkaus vastaa testit läpäissyttä rakennetyyppiä ja että hyväksymistodistuksessa mainitut vaatimukset on täytetty RAKENNEVAATIMUKSET Yleiset vaatimukset IBC-pakkausten on oltava ympäristön aiheuttamaa vaikutusta kestäviä tai riittävästi suojattuja IBC-pakkausten on oltava siten valmistettuja ja suljettuja, että sisällöstä ei voi päästä mitään ulos tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa tärinän vaikutuksesta tai lämpötilan, kosteuden tai paineen muutoksen vaikutuksesta IBC-pakkaukset ja niiden sulkulaitteet on valmistettava materiaaleista, jotka ovat yhteensopivia kuljetettavan aineen kanssa, tai ne on suojattava sisältä siten, että: a) kuljetettava aine ei tee niiden käyttöä vaaralliseksi; b) kuljetettava aine ei reagoi, hajoa eikä muodosta vahingollisia tai vaarallisia yhdisteitä IBC-pakkauksen kanssa Mahdollisesti käytettävien tiivisteiden on oltava materiaalista, johon IBC-pakkauksessa kuljetettava aine ei vaikuta Kaikki käyttölaitteet on sijoitettava tai suojattava siten, että sisällön ulospääsyn vaara käsittelyn ja kuljetuksen aikana tapahtuneen vaurioitumisen seurauksena on mahdollisimman pieni IBC-pakkaukset, niiden lisälaitteet sekä niiden käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on suunniteltava siten, että ne kestävät kuljetettavan aineen aiheuttaman sisäisen paineen sekä tavanomaisessa käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyvät rasitukset ilman sisällön hävikkiä. Pinottaviksi tarkoitetut IBC-pakkaukset on suunniteltava pinoamista varten. IBC-pakkausten nosto- ja kiinnityslaitteiden on oltava riittävän vahvat kestämään tavanomaiset käsittely- ja kuljetusolosuhteet ilman merkittävää muodonmuutosta tai vioittumista. Niiden on oltava sijoitetut siten, ettei IBC-pakkaukseen missään osassa synny liiallista rasitusta Jos IBC-pakkaus koostuu kehyksen sisällä olevasta rungosta, sen on oltava suunniteltu siten, a) ettei runko hankaa tai hierrä kehystä vasten aiheuttaen runkoon vaurioita; b) että runko pysyy aina kehyksessä; c) että varusteosat on kiinnitetty siten, etteivät ne voi vahingoittua, jos rungon ja kehyksen väliset liitokset sallivat suhteellisen laajenemisen tai liikkumisen Jos pohjassa on tyhjennysventtiili, on sen pysyminen kiinni-asennossa voitava varmistaa, ja tyhjennysjärjestelmä on suojattava tehokkaasti vaurioitumiselta. Vipusulkulaitteilla varustetut venttiilit on voitava varmistaa vahingossa tapahtuvaa aukeamista vastaan, ja auki- ja kiinni-- asentojen on oltava selvästi havaittavissa. Nesteiden kuljetukseen tarkoitetuissa IBC-pakkauksissa tyhjennysputkien tiiviys on varmistettava esim. umpilaipalla tai vastaavalla laitteella TESTAUS, HYVÄKSYNTÄ JA TARKASTUS Laadunvarmistus: Jotta jokainen valmistettu IBC-pakkaus olisi tässä luvussa mainittujen vaatimusten mukainen, on IBC-pakkaukset valmistettava ja testattava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän laadunvarmistusohjelman mukaisesti. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa

123 Testausvaatimukset: IBC-pakkaukset on tyyppitestattava, ja tarvittaessa niille on tehtävä myös kohdan mukaisesti testit ennen IBC-pakkauksen ensimmäistä käyttökertaa sekä määräaikaistestit Hyväksyntä: Jokaiselle IBC-pakkauksen rakennetyypille on annettava hyväksymistodistus ja merkintä (ks. kohta 6.5.2), joilla todistetaan, että rakennetyyppi laitteineen ja varusteineen täyttää testivaatimukset Tarkastus ja testaukset: Huom. Ks. myös kohta korjattujen IBC-pakkauksien osalta Kaikille metallisille ja jäykille muovisille IBC-pakkauksille sekä yhdistetyille IBC-pakkauksille on tehtävä tarkastus toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. a) ennen käyttöönottoa (mukaan lukien uusiovalmistuksen jälkeen) ja tämän jälkeen vähintään viiden (5) vuoden välein, jolloin tarkastetaan: (i) vastaavuus hyväksytyn rakennetyypin kanssa, merkintä mukaan lukien; (ii) sisäinen ja ulkoinen kunto; (iii) käyttölaitteiden asianmukainen toiminta. Mahdollinen lämpöeristys on poistettava niiltä osin kuin se on tarpeellista IBC-pakkauksen rungon tarkastamiseksi. b) vähintään kahden ja puolen (2,5) vuoden välein, jolloin tarkastetaan: (i) ulkoinen kunto; (ii) käyttölaitteiden asianmukainen toiminta. Mahdollinen lämpöeristys on poistettava niiltä osin kuin se on tarpeellista IBC-pakkauksen rungon tarkastamiseksi. Jokaisen IBC-pakkauksen on vastattava joka suhteessa rakennetyyppiään Kaikille metallisille, jäykille muovisille ja yhdistetyille IBC-pakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteille taikka paineen avulla täytettäville tai tyhjennettäville kiinteille aineille, on tehtävä soveltuva tiiviyskoe, joka on vähintään yhtä tehokas kuin kohdassa kuvattua koe, ja niiden on täytettävä kohdan mukainen koetaso: a) ennen niiden ensimmäistä käyttöä kuljetukseen; b) vähintään kahden ja puolen välein. Tässä kokeessa IBC-pakkauksen pohjan ensisijaisen sulkimen on oltava suljinten ei tarvitse olla kiinnitettyinä. Yhdistetyn IBC-pakkauksen sisäastian saa testata ilman ulkopakkausta edellyttäen, että sillä ei ole vaikutusta koetuloksiin Omistajan on säilytettävä pöytäkirja jokaisesta tarkastuksesta ja testauksesta vähintään seuraavaan tarkastus- ja testauskertaan. Pöytäkirjaan on merkittävä tarkastuksen tai testauksen tulokset ja tarkastuksen tai testauksen suorittanut tarkastuslaitos (ks. myös kohdassa vaaditut merkinnät) Toimivaltaisella viranomaisella on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä luvussa mainittujen testien perusteella osoitetaan, että IBC-pakkaus täyttää rakennetyypille asetetut vaatimukset Kunnostetut IBC-pakkaukset Jos IBC-pakkaus on vahingoittunut onnettomuudessa tai muusta syystä, se on korjattava tai muuten kunnostettava (ks. kohdan määritelmä IBC-pakkausten säännöllinen kunnossapito) siten, että se vastaa rakennetyyppiä. Jäykän muovisen IBC-pakkauksen vahingoittunut runko sekä yhdistetyn IBC-pakkauksen vahingoittunut sisäastia on vaihdettava Näiden määräysten muiden testaus- ja tarkastusvaatimusten lisäksi on IBC-pakkaus aina kunnostuksen jälkeen täydellisesti testattava ja tarkastettava kohdan mukaisesti, ja näistä on laadittava vaaditut koeselostukset ja pöytäkirjat

124 Tarkastukset suorittaneen osapuolen on tehtävä kunnostuksen jälkeen IBC-pakkaukseen lähelle valmistajan tekemää YK-tyyppihyväksyntämerkintää pysyvä merkintä, joka sisältää seuraavat tiedot: a) valtio, jossa testaukset ja tarkastukset on suoritettu; b) testaukset ja tarkastukset suorittaneen osapuolen nimi tai hyväksytty tunnus; ja c) testausten ja tarkastusten päivämäärä (kuukausi, vuosi) Kohdan testausten ja tarkastusten läpäisemisen voidaan katsoa täyttävän 2,5 vuoden välein sekä viiden (5) vuoden välein tehtävien määräaikaistestausten ja -tarkastusten vaatimukset IBC-PAKKAUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET Metallisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteille aineille ja/tai nesteille tarkoitettuja metallisia IBC-pakkauksia. Metalliset IBC-pakkaukset jaetaan kolmeen ryhmään (joilla on seuraavat koodit): a) Kiinteille aineille tarkoitetut, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät (11A, 11B, 11N); b) Kiinteille aineille tarkoitetut, yli 10 kpa (0,1 bar) ylipaineella täytettävät tai tyhjennettävät (21A, 21B, 21N); ja c) Nesteille tarkoitetut (31A, 31B, 31N) Pakkauksen runko on valmistettava sopivasta sitkeästä metallista, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia. Kestävyys matalissa lämpötiloissa on otettava tarvittaessa huomioon On huolehdittava siitä, ettei vierekkäisten erilaisten metallien galvaanisesta vaikutuksesta aiheudu vaurioita Alumiinisessa IBC-pakkauksessa, joka on tarkoitettu palavien nesteiden kuljetukseen, ei saa olla suojaamattomasta ruostuvasta teräksestä valmistettuja liikkuvia osia (esim. kansi, sulkulaite), jotka voivat aiheuttaa vaarallisen reaktion hankautuessaan tai iskeytyessään alumiinipintaa vasten Metalliset IBC-pakkaukset on valmistettava metalleista, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: a) Teräksellä murtovenymän (%) on oltava vähintään, kuitenkin vähintään 20 %; Rm Rm = käytettävän teräksen taattu vähimmäismurtolujuus, N/mm 2 ; b) Alumiinilla ja sen seoksilla murtovenymän (%) on oltava vähintään, kuitenkin vähintään 8 6 Rm %. Murtovenymän määrittämiseen käytettävät vetokoesauvat on otettava poikittain valssaussuuntaan nähden, ja on varmistettava, että: L 0 = 5 d tai L 0 = 5,65 A, missä: L 0 = koesauvan mittapituus ennen koetta; d = halkaisija; A = koesauvan poikkileikkauspinta-ala

125 Seinämän vähimmäispaksuus: a) Vertailuteräksellä, jossa Rm x A 0 = , seinämän paksuuden on oltava vähintään: Seinämänpaksuus (e) millimetreinä Tilavuus (C) litroina Tyypit: 11A, 11B, 11N Tyypit: 21A, 21B, 21N, 31A, 31B, 31N Suojaamaton Suojattu Suojaamaton Suojattu C < ,0 1,5 2,5 2, < C < e = e = e = e = C/ ,5 C/ ,0 C/ ,0 C/ , < C < e = e = e = e = C/ ,5 C/ ,0 C/ ,0 C/ ,5 missä: A 0 = valitun vertailuteräksen vähimmäismurtovenymä (%) vetorasituksen alaisena (ks. kohta ); b) Muille metalleille kuin kohdassa a) mainitulle vertailuteräkselle seinämän vähimmäispaksuus lasketaan seuraavalla kaavalla: 21,4 e0 e 1 = 3 Rm1 A1, missä: e 1 = valitun metallin seinämän vähimmäispaksuus (mm); e 0 = vertailuteräksen seinämän vähimmäispaksuus (mm); Rm 1 = valitun metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) [ks. kohta c)]; A 1 = valitun metallin vähimmäismurtovenymä (%) vetorasituksen alaisena (ks. kohta ). Seinämänpaksuuden on kuitenkin aina oltava vähintään 1,5 mm. c) Kohdan b) mukaisessa laskennassa valitun metallin taattu vähimmäismurtolujuus (Rm 1 ) on kansallisissa tai kansainvälisissä materiaalistandardeissa määritelty vähimmäisarvo. Austeniittiselle teräkselle saadaan Rm:lle materiaalistandardeissa määritettyä vähimmäisarvoa korottaa enintään 15 %, jos materiaalin tarkastustodistuksessa mainitaan korkeampi arvo. Jos kyseessä olevalle materiaalille ei ole normeja, on Rm:n arvon vastattava materiaalin tarkastustodistuksessa mainittua arvoa Paineentasausta koskevat vaatimukset: Nesteille tarkoitettujen IBC-pakkausten on oltava sellaisia, että ne voivat päästää riittävän määrän höyryä, jotta varmistauduttaisiin, ettei pakkauksen runko tulen vaikutuksesta halkea. Tähän voidaan käyttää tavallisia paineentasauslaitteita tai muita sopivia rakenteellisia keinoja. Paine, jossa paineentasaus alkaa, saa olla enintään 65 kpa (0,65 bar), ja sen on oltava vähintään IBC-pakkauksen kokonaisylipaine 55 C lämpötilassa enimmäistäyttöasteen ollessa kohdan mukainen. Vaaditut paineentasauslaitteet on asennettava kaasutilaan. Kokonaisylipaineella tarkoitetaan täytettävän aineen höyrynpaineen ja ilman tai muiden vaarattomien kaasujen osapaineiden summaa vähennettynä 100 kpa (1 bar) Suursäkkejä (IBC) koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat seuraavia suursäkkejä (IBC): 13H1 muovikudos ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13H2 muovikudos, pinnoitettu 13H3 muovikudos, varustettu sisäsäkillä 13H4 muovikudos, pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13H5 muovikalvo 13L1 tekstiilikudos ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13L2 tekstiilikudos, pinnoitettu 13L3 tekstiilikudos, varustettu sisäsäkillä 13L4 tekstiilikudos, pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13M1 paperi, monikerroksinen 13M2 paperi, monikerroksinen, vedenkestävä 6.5-8

126 Suursäkit (IBC) on tarkoitettu vain kiinteiden aineiden kuljetukseen Runko on valmistettava sopivasta materiaalista. Materiaalin lujuuden ja suursäkin (IBC) rakenteen on oltava suursäkin (IBC) tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Kaikkien 13M1 ja 13M2 tyyppisten suursäkkien (IBC) valmistukseen käytettävien materiaalien on säilytettävä vähintään 85 % vetolujuudestaan sen jälkeen, kun niitä on pidetty veteen upotettuna vähintään 24 tunnin ajan Saumat tai liitokset on tehtävä ompelemalla, kuumasaumaamalla, liimaamalla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Ommeltujen liitosten kaikki päät on varmistettava Suursäkkien (IBC) on kestettävä riittävästi vanhenemisen, ultraviolettisäteilyn, ilmastoolosuhteiden tai kuljetettavan aineen vaikutusta, ja niiden on oltava aiottuun käyttöön tarkoituksenmukaisia Jos vaaditaan muovisten suursäkkien (IBC) suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa suursäkin (IBC) rungon käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suursäkin (IBC) valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti rakennemateriaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Suursäkin (IBC) rungon materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Käytetyistä suursäkeistä (IBC) peräisin olevaa materiaalia ei saa käyttää suursäkin (IBC) rungon valmistukseen. Kuitenkin samanlaisen suursäkin (IBC) valmistusprosessin jäännöksiä saa käyttää. Yksittäisiä osia, kuten esim. laitteita ja kuormalavaa vastaavia alusrakenteita, saa kuitenkin käyttää uudelleen, jos nämä osat eivät ole millään tavoin vaurioituneet aiemmassa käytössä Täytetyn suursäkin (IBC) korkeuden suhde leveyteen saa olla enintään 2: Sisäsäkki on tehtävä sopivasta materiaalista. Käytetyn materiaalin lujuuden ja sisäsäkin rakenteen on oltava suursäkin (IBC) tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä, ja niiden on kestettävä tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa vaikuttavat paine- ja iskurasitukset Jäykkiä, muovisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden ja/tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja jäykkiä, muovisia IBC-pakkauksia. Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset jaetaan seuraavasti: 11H1 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät ja/tai tyhjennettävät, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään IBC-pakkausten pinoamisesta aiheutuva koko kuormitus 11H2 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät ja/tai tyhjennettävät, vapaasti pystyssä pysyvät 21H1 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään IBC-pakkausten pinoamisesta aiheutuva koko kuormitus 21H2 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, vapaasti pystyssä pysyvät 31H1 nesteille, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään IBC-pakkausten pinoamisesta aiheutuva koko kuormitus 31H2 nesteille, vapaasti pystyssä pysyvät Runko on valmistettava sopivasta muovista, jonka ominaisuudet tunnetaan, ja sen lujuuden on oltava tilavuuden ja aiotun käytön kannalta riittävä. Materiaalin on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja tarvittaessa ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Tarvittaessa materiaalin käyttäytyminen alhaisissa lämpötiloissa on otettava huomioon. Pakkauksen seinämän läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa

127 Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa IBC-pakkauksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn IBC-pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Rungon materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Muuta käytettyä materiaalia, kuin samanlaisen valmistusprosessin jäännöksiä tai niistä uudelleen jauhettua raaka-ainetta, ei saa käyttää jäykän, muovisen IBC-pakkauksen valmistukseen Yhdistettyjä IBC-pakkauksia (muovinen sisäastia) koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden ja/tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja yhdistettyjä IBC-pakkauksia. Yhdistetyt IBC-pakkaukset jaetaan seuraavasti: 11HZ1 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla 11HZ2 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu taipuisalla, muovisella sisäastialla 21HZ1 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla 21HZ2 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu taipuisalla, muovisella sisäastialla 31HZ1 nesteille, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla 31HZ2 nesteille, varustettu taipuisalla, muovisella sisäastialla Tämä IBC-tunnus on täydennettävä siten, että kirjain Z korvataan kohdassa b) mainitulla isolla kirjaimella osoittamaan ulkopakkauksen materiaalia Sisäastiaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilman ulkopakkausta. Jäykkä sisäastia tarkoittaa astiaa, joka säilyttää normaalin muotonsa tyhjänä ilman asennettuja sulkimia ja ulkopakkauksen tukea. Jokaista sisäastiaa, joka ei ole jäykkä, pidetään taipuisana Tavallisesti ulkopakkaus on valmistettu jäykästä materiaalista, ja se on tarkoitettu suojaamaan sisäastiaa fysikaaliselta vaurioitumiselta käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Ulkopakkausta ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilman sisäastiaa. Tarvittaessa ulkopakkaukseen kuuluu aluskehikko Yhdistetty IBC-pakkaus, jossa on täysin ulkopakkauksen ympäröimä sisäastia, on suunniteltava siten, että sisäastian eheys voidaan todeta helposti tiiviys- ja nestepainekokeen yhteydessä IBC-pakkaustyypin 31HZ2 suurin sallittu kokonaistilavuus on enintään litraa Sisäastia on valmistettava sopivasta muovista, jonka ominaisuudet tunnetaan ja sen lujuuden on oltava tilavuuden ja aiotun käytön kannalta riittävät. Materiaalin on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja tarvittaessa ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Tarvittaessa materiaalin käyttäytyminen alhaisissa lämpötiloissa on otettava huomioon. Pakkauksen seinämän läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa sisäastian käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn IBC-pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin

128 Sisäastian materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Muuta käytettyä materiaalia, kuin samanlaisen valmistusprosessin jäännöksiä tai niistä uudelleen jauhettua raaka-ainetta, ei saa käyttää sisäastian valmistukseen HZ2 tyyppisen IBC-pakkauksen sisäastian on muodostuttava vähintään kolmikerroksisesta muovikalvosta Ulkopakkauksen rakenteen ja materiaalin lujuuden on oltava yhdistetyn IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Ulkopakkauksessa ei saa olla sellaisia rakenneosia, jotka voivat vaurioittaa sisäpakkausta Metalliseen ulkopakkaukseen on käytettävä sopivaa, riittävän paksua metallia Puinen ulkopakkaus on valmistettava hyvin ilmastoidusta ja kuivatusta puusta, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin puisen ulkopakkauksen osaa. Kannet ja pohjat saa valmistaa vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta Vanerinen ulkopakkaus on valmistettava hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää ulkopakkauksen kestävyyttä. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Pakkauksen valmistuksessa voidaan käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja. Pakkauksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä, tai pakkaukset on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Muusta puupohjaisesta levystä valmistetun ulkopakkauksen seinät on valmistettava vedenkestävästä puisesta materiaalista kuten kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta. Ulkopakkauksen muut osat saa valmistaa muusta sopivasta aineesta Pahvisen ulkopakkauksen valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista voimapahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m 2 (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Pahvisen ulkopakkauksen päädyissä saa olla puiset kehykset, tai päädyt voivat olla kokonaan puisia. Puulistoja saa käyttää vahvistuksena Pahvisen ulkopakkauksen liitokset on liimattava teipillä, tai niiden on oltava limittäin ja liimattuja tai limittäin ja kiinnitetty metalliniiteillä. Limittäin olevissa liitoksissa osien on oltava riittävästi päällekkäin. Jos sulkemisessa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää Muoviselle ulkopakkaukselle on sovellettava kohtien vaatimuksia, jolloin sisäastiaa koskevia vaatimuksia sovelletaan yhdistettyjen IBC-pakkausten ulkopakkauksille IBC-pakkaustyypin 31HZ2 ulkopakkauksen on ympäröitävä sisäastia täydellisesti IBC-pakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn IBC-pakkauksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät IBC-pakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä

129 Stabiilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on ulkopakkaus kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa IBC-pakkausta Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäastian ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun IBC-pakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti. Tällaiset IBC-pakkaukset on suunniteltava siten, että sisäastiat eivät kanna kuormitusta Pahvisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettuja, omalla painollaan täytettäviä tai tyhjennettäviä, pahvisia IBC-pakkauksia. Pahvisten IBC-pakkausten tyyppi on 11G Pahvisessa IBC-pakkauksessa ei saa olla nostolenkkejä ylhäältä tapahtuvaa nostoa varten Pahvisen ulkopakkauksen rungon valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista voimapahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m 2 (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Seinämillä, kansi ja pohja mukaan lukien, on puhkaisuvastuksen oltava vähintään 15 J mitattuna standardin ISO 3036:1975 mukaisesti Pahvisen IBC-pakkauksen rungossa olevissa tehdassaumoissa päällekkäisvarojen on oltava riittäviä, ja saumat on liimattava teipillä, tai niiden on oltava liimattuja tai kiinnitetty metalliniiteillä tai vastaavilla yhtä tehokkailla menetelmillä. Jos saumoissa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää. Metalliniittien on läpäistävä täydellisesti jokainen yhteen kiinnitettäväksi tarkoitettu kappale, ja ne on muotoiltava tai suojattava siten, etteivät ne voi hangata tai puhkaista sisäsäkkiä Sisäsäkki on tehtävä sopivasta materiaalista. Käytetyn materiaalin lujuuden ja sisäsäkin rakenteen on oltava IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä, ja niiden on kestettävä tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa vaikuttavat paine- ja iskurasitukset IBC-pakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn IBC-pakkauksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät IBC-pakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabiilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa IBC-pakkausta Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun IBC-pakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti Puisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset

130 Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettuja, omalla painollaan täytettäviä tai tyhjennettäviä, puisia IBC-pakkauksia. Puiset IBC-pakkaukset jaetaan seuraavasti: 11C sisäsäkillä varustetut puiset IBC-pakkaukset 11D sisäsäkillä varustetut vaneriset IBC-pakkaukset 11F sisäsäkillä varustetut muusta puupohjaisesta levystä valmistetut IBC-pakkaukset Puisessa IBC-pakkauksessa ei saa olla nostolenkkejä ylhäältä tapahtuvaa nostoa varten Rungon rakenteen ja käytetyn materiaalin lujuuden on oltava IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Puinen IBC-pakkaus on valmistettava hyvin ilmastoidusta ja kuivatusta puusta, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin puisen IBC-pakkauksen osaa. IBC-pakkauksen jokainen osa on tehtävä yhdestä kappaleesta, tai sen on oltava sitä vastaava. Osien katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos liimaamisessa on käytetty jotain seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisaumauurreliitos, huullosliitos tai vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä jokaista liitosta kohti kiinnitetty puskuliitos tai kiinnitys on tehty muulla yhtä tehokkaalla tavalla IBC-pakkauksen rungossa käytetyn vanerin on oltava vähintään kolmikerroksista. Se on tehtävä hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää IBC-pakkauksen kestävyyttä. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. IBC-pakkauksen rungon valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja Muusta puupohjaisesta levystä valmistetun IBC-pakkauksen runko on tehtävä vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta IBC-pakkauksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä, tai ne on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Sisäsäkki on tehtävä sopivasta materiaalista. Käytetyn materiaalin lujuuden ja sisäsäkin rakenteen on oltava IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä, ja niiden on kestettävä tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa vaikuttavat paine- ja iskurasitukset IBC-pakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn IBC-pakkauksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät IBC-pakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabiilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa IBC-pakkausta Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun IBC-pakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti IBC-PAKKAUKSIA KOSKEVAT TESTAUSVAATIMUKSET Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen IBC-pakkauksen rakennetyypin on läpäistävä tässä luvussa vaaditut testit ennen käyttöönottoa ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää. Jokaisen IBC-pakkauksen rakennetyypin on läpäistävä tyyppitestit ennen IBC-pakkauksen käyttöönottoa. IBC-pakkauksen rakennetyyppi määräytyy mallin, koon, materiaalin ja sen paksuuden sekä valmistus-, täyttö- ja tyhjennystavan

131 perusteella. Sama rakennetyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Pakkauksen rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne IBC-pakkaukset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienempien ulkomittojensa puolesta Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiille IBC-pakkauksille. IBC-pakkaukset on täytettävä asianomaisessa kohdassa mainitulla tavalla. IBC-pakkauksessa kuljetettavaksi tarkoitetut aineet saa korvata muilla aineilla, jos se ei heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos kiinteä aine korvataan toisella aineella, on tällä korvaavalla aineella oltava samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.) kuin kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella. Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetuloksiin Tyyppitestaus Yksi IBC-pakkaus jokaista rakennetyyppiä, kokoa, seinämänpaksuutta ja rakennustapaa kohden on testattava kohdassa sanotussa järjestyksessä kohtien mukaisesti. Nämä tyyppitestit on suoritettava toimivaltaisen viranomaisen määräämällä tavalla Osoitettaessa riittävää kemiallista yhteensopivuutta kuljetettavalle aineelle tai standardinesteelle kohdan tai mukaisesti 31H2-tyypin jäykille muovisille sekä 31HH1- ja 31HH2-tyypin yhdistetyille IBC-pakkauksille voidaan käyttää toista IBC-pakkausta, jos ne on suunniteltu pinottaviksi. Tällöin kumpaakin IBC-pakkausta on varastoitava ennen testausta kohdan tai mukaisesti Toimivaltainen viranomainen voi sallia valikoivan testauksen niille IBC-pakkauksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. pienempien ulkomittojen suhteen Jos testeissä on käytetty irrotettavaa alustaa, on kohdan mukaiseen koeselostukseen liitettävä tekninen kuvaus käytetystä alustasta IBC-pakkausten valmistelu testausta varten Paperisia suursäkkejä (IBC), pahvisia IBC-pakkauksia ja pahvisella ulkopakkauksella varustettuja yhdistettyjä IBC-pakkauksia on vakioitava vähintään 24 tuntia tilassa, jossa lämpötila on 23 C ± 2 C ja suhteellinen kosteus on 50 % ± 2 %. Huom.. Lyhytaikaiset vaihtelut ja mittaustarkkuus saavat aiheuttaa yksittäisissä mittauksissa ± 5 % vaihtelua suhteellisen kosteuden suhteen ilman, että testiä toistettaessa tulokset huomattavasti poikkeavat toisistaan Jäykkiin, muovisiin IBC-pakkauksiin (tyypit 31H1 ja 31H2) ja yhdistettyihin IBC-pakkauksiin (tyypit 31HZ1 ja 31HZ2) käytettävän muoviraaka-aineen on oltava kohtien ja vaatimusten mukaisia Riittävä kemiallinen yhteensopivuus kuljetettavalle aineelle osoitetaan suorittamalla IBC-pakkauksille testaus, jossa IBC-pakkaukset pidetään täytettynä kuuden kuukauden ajan nesteellä tai aineella, jonka kuljettamiseen IBC-pakkaus on tarkoitettu tai jonka tiedetään aiheuttavan kyseessä olevaan muoviin vähintään vastaavanlaista jännityksen aiheuttamaa säröilyä, heikkenemistä tai molekyylihajoamista. Tämän jälkeen koekappaleille on tehtävä kohdassa sanotut kokeet Jos muoviraaka-aineen ominaisuudet on todettu riittäviksi muilla tavoin, ei edellä mainittua testiä kemiallisesta yhteensopivuudesta tarvitse tehdä. Tällaisen toteamistavan on oltava vähintään vastaava ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä Polyeteenistä valmistettujen kohdassa tarkoitettujen jäykkien muovisten IBC-pakkausten (tyypit 31H1 ja 31H2) sekä kohdassa tarkoitettujen polyeteenistä valmistettujen yhdistettyjen IBC-pakkausten sisäastioiden (tyypit 31HZ1 ja 31HZ2) kemiallisen yhteensopivuuden täyttönesteille saa testata kohdassa tarkoitetuilla rinnastettavilla standardinesteillä (ks. kohta 6.1.6)

132 Standardinesteillä on vastaavat polyeteeniä heikentävät ominaisuudet, sillä ne saavat aikaan turpoamisen aiheuttamaa pehmentymistä, jännityksen aiheuttamaa säröilyä, molekyylihajoamista ja näiden vaikutusten yhdistelmiä. Näiden IBC-pakkausten riittävä kemiallinen yhteensopivuus voidaan testata varastoimalla IBC-pakkausten koekappaleita sopivalla standardinesteellä täytettyinä kolme viikkoa (21 vrk) 40 C lämpötilassa. Jos tämä standardineste on vesi, ei kemiallista yhteensopivuutta tarvitse testata. Käytettäessä standardinesteinä pinta-aktiivista liuosta ja etikkahappoa, ei pinoamiskokeissa käytettäviltä koekappaleilta edellytetä varastointia. Tämän varastoinnin jälkeen koekappaleet on testattava kohtien mukaisilla kokeilla. Yhteensopivuutta luokan 5.2 tert-butyylihydroperoksidille, jossa on yli 40 % peroksidia, ja peroksietikkahapolle ei saa testata standardinesteillä. Koekappaleiden riittävä kemiallinen yhteensopivuus näille aineille on testattava 6 kuukautta kestävällä varastoinnilla ympäristön lämpötilassa niiden ollessa täytettyinä aineilla, joiden kuljetukseen ne on tarkoitettu. Tämän kohdan mukaisten koemenetelmien tulokset polyeteenistä valmistetuille IBCpakkauksille voidaan hyväksyä myös niitä vastaavien rakennetyyppien IBC-pakkauksille, joiden sisäpinta on fluorattu Kohdassa tarkoitettujen polyeteenistä valmistettujen IBC-pakkausten, jotka ovat läpäisseet kohdan testit, kemiallisen yhteensopivuuden täytösaineiden kanssa saa testata myös laboratoriotesteillä, joiden perusteella todetaan, että täytösaineiden vaikutus koekappaleisiin on vähäisempi kuin standardinesteiden vaikutus ottaen huomioon kyseeseen tulevat heikentävät ominaisuudet. Kohdassa mainitut ehdot suhteellisesta tiheydestä ja höyrynpaineesta koskevat myös näitä IBC-pakkauksia Vaadittavat tyyppitestit ja niiden suoritusjärjestys IBC-pakkauksen tyyppi Täri näkoe Nos tokoe alhaa lta Nostokoe ylhäältä a Pinoamiskoe b Tiiviyskoe Nestepainekoe Pudotuskoe Repimiskoe Kumoamiskoe Pystyynnostokoe c Metallinen 11A, 11B, 11N 21A, 21B, 21N, 31A, 31B, 31N Suursäkki (IBC) d Pehmeä 13Н1, 13Н2, 13Н3, 13Н4, 13Н5, 13L1, 13L2, 13L3, 13L4, 13М1, 13М2 Jäykkä muovinen Yhdistetty a e a 2. 2 a e X. c X - - x x x x f 11H1, 11H2 1 a H1, 21H2, 1 a f H1, 31H a g HZ1, 1. a e HZ2 21HZ1, 1. a e HZ2, 1-2 a 31HZ1, 31HZ2 Pahvinen 11G a Puinen 11C, 11D, F a Jos IBC-pakkaus on suunniteltu tällaista käsittelytapaa varten. b Jos IBC-pakkaus on suunniteltu pinottavaksi. c Jos IBC-pakkaus on suunniteltu nostettavaksi ylhäältä tai sivulta. d Vaadittavat tyyppitestit on merkitty x:llä. Yhden testin läpäissyttä suursäkkiä (IBC) voidaan käyttää toisiin testeihin missä järjestyksessä tahansa.

133 e Toista samanlaista IBC-pakkausta voidaan käyttää pudotuskokeessa. f Toista saman rakennetyypin IBC-pakkausta voidaan käyttää tärinäkokeessa. g Toista saman rakennetyypin IBC-pakkausta voidaan käyttää kokeiden suoritusjärjestyksestä poiketen välittömästi varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti Nostokoe alhaalta Soveltamisala Tyyppitesti kaikille pahvisille ja puisille IBC-pakkauksille sekä kaikille IBC-pakkaustyypeille, jotka on varustettu alhaalta nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten IBC-pakkaus on täytettävä siten, että kuormitus jakautuu tasaisesti. Täytetyn IBC-pakkauksen ja kuorman yhteismassan on oltava 1,25-kertaa suurin sallittu bruttomassa Koemenetelmä IBC-pakkaus on nostettava ja laskettava kaksi kertaa trukilla. Trukin haarukoiden on oltava keskellä, ja niiden etäisyyden toisistaan on oltava ¾ siitä haarukkataskun leveydestä, johon haarukat työnnetään (ellei nostamiseen tarkoitettuja kohtia ole muuten määritelty). Haarukat on työnnettävä haarukkataskuun ¾ pituudeltaan. Koe on toistettava jokaisesta mahdollisesta käsittelysuunnasta Kokeen hyväksyminen IBC-pakkaukseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta Nostokoe ylhäältä Soveltamisala Tyyppitesti kaikille IBC-pakkaustyypeille, jotka on suunniteltu ylhäältä nostettaviksi, ja suursäkeille (IBC), jotka on suunniteltu ylhäältä tai sivulta nostettaviksi IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten Metalliset ja jäykät muoviset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset on täytettävä siten, että kuormitus jakautuu tasaisesti. Täytetyn IBC-pakkauksen ja kuorman yhteismassan on oltava kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa. Suursäkki (IBC) on täytettävä edustavalla aineella ja sen jälkeen kuormattava 6-kertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Metalliset IBC-pakkaukset ja suursäkit (IBC) on nostettava niille suunnitellulla tavalla irti lattiasta ja pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan. Jäykät muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset on nostettava: a) jokaisesta vinosti vastakkain olevasta nostolenkkiparista siten, että nostovoimat vaikuttavat pystysuoraan. IBC-pakkaus on pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan; ja b) jokaisesta vinosti vastakkain olevasta nostolenkkiparista siten, että nostovoimat vaikuttavat keskustaa kohti 45 kulmassa pystysuoraan nähden. IBC-pakkaus on pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan Suursäkille (IBC) saa tässä nostokokeessa ja sen valmistelussa käyttää myös muita vähintään yhtä tehokkaita menetelmiä Kokeen hyväksyminen a) Metalliset ja jäykät muoviset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset:

134 Pinoamiskoe Soveltamisala - IBC-pakkaus pysyy turvallisena tavanomaiseen kuljetuskäyttöön. - IBC-pakkaukseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista havaittavaa muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. - IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. b) Suursäkit (IBC): Suursäkki (IBC) ja sen nostolenkit eivät saa vaurioitua siten, että sen kuljetus- tai käsittelyturvallisuus heikentyy. Suursäkistä (IBC) ei saa vuotaa täytösainetta. Tyyppitesti kaikille IBC-pakkaustyypeille, jotka on suunniteltu toistensa päälle pinottaviksi IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten IBC-pakkaukset on täytettävä suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Jos tämä ei ole testaukseen käytetyn tuotteen tiheyden johdosta mahdollista, on IBC-pakkaus kuormitettava lisäksi siten, että se voidaan testata suurimmalla sallitulla bruttomassalla. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä a) IBC-pakkaus on asetettava pohjalleen kovalle tasaiselle alustalle, ja sen päälle on pinottava tasaisesti jakautunut koekuormitus (ks. kohta ). 31H2-tyypin jäykille muovisille sekä 31HH1- ja 31HH2-tyypin yhdistetyille IBC-pakkauksille on pinoamiskoe tehtävä alkuperäisellä täytösaineella tai standardinesteellä (ks. kohta 6.1.6) kohdan tai mukaisesti käyttäen toista IBC-pakkausta välittömästi varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti. IBC-pakkaus on pidettävä koekuorman alaisena vähintään: (i) 5 minuuttia, metallista valmistettuja IBC-pakkauksia koestettaessa; (ii) 28 vuorokautta 40 ºC lämpötilassa, tyyppien 11H2, 21H2 ja 31H2 IBC-pakkauksia koestettaessa ja koestettaessa yhdistettyjä IBC-pakkauksia, joissa on koekuormaa kannatteleva muovinen ulkopakkaus (tyypit 11HH1, 11HH2, 21HH1, 21HH2, 31HH1 ja 31HH2); (iii) 24 tuntia, muita IBC-pakkaustyyppejä koestettaessa. b) Kuormituksessa on käytettävä toista seuraavista menetelmistä: (i) Yksi tai useampi samaa tyyppiä oleva IBC-pakkaus täytetään suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja pinotaan koestettavan IBC-pakkauksen päälle; (ii) Koestettavan IBC-pakkauksen päälle asetetaan joko taso tai jäljennös IBC-pakkauksen alustasta, jolle pinotaan vastaava määrä painoja Koekuormituksen laskeminen IBC-pakkaukseen kohdistettavan kuormituksen on vastattava kaikkien niiden vastaavien IBC-pakkausten 1,8- kertaista suurinta sallittua yhteisbruttomassaa, joka voidaan pinota koekappaleen päälle kuljetuksen aikana Kokeen hyväksyminen Tiiviyskoe a) Kaikki IBC-pakkaustyypit suursäkkejä (IBC) lukuun ottamatta: IBC-pakkaukseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. b) Suursäkit (IBC): Suursäkin (IBC) runkoon ei saa tulla sellaista vauriota, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suursäkistä (IBC) ei saa vuotaa täytösainetta Soveltamisala Tyyppitesti ja määräaikaistesti IBC-pakkaustyypeille, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen tai jotka on suunniteltu paineella täytettävien tai tyhjennettävien kiinteiden aineiden kuljetukseen

135 IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten Koe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asentamista. Paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitetta, tai aukko on suljettava tiiviisti Koemenetelmä ja koepaine Koe on tehtävä ilmalla. Koepaineen (ylipaine) on oltava vähintään 20 kpa (0,2 bar), ja sitä on ylläpidettävä 10 minuutin ajan. IBC-pakkauksen ilmatiiviys on todettava sopivalla menetelmällä, esim. ilmanpaine-erokokeella tai upottamalla IBC-pakkaus veteen tai metalliselle IBC-pakkaukselle päällystämällä saumat ja liitokset saippualiuoksella Kokeen hyväksyminen Ilmaa ei saa päästä ulos Nestepainekoe Soveltamisala Tyyppitesti IBC-pakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen tai jotka on suunniteltu paineella täytettävien tai tyhjennettävien kiinteiden aineiden kuljetukseen IBC-pakkausten valmistelu testausta varten Koe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asentamista. Paineentasauslaitteet on kytkettävä pois käytöstä, tai ne on irrotettava, ja syntyneet aukot on suljettava Koemenetelmä Koepaine Koe on suoritettava vähintään 10 minuutin ajan käyttämällä nestepainetta, jonka on oltava vähintään kohdassa ilmoitetun paineen suuruinen. IBC-pakkauksia ei saa tukea mekaanisesti kokeen aikana Metalliset IBC-pakkaukset: a) Pakkausryhmän I kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetuille IBC-pakkaustyypeille 21A, 21B ja 21N: 250 kpa (2,5 bar) koepaine (ylipaine); b) Pakkausryhmien II tai III aineiden kuljetukseen tarkoitetuille IBC-pakkaustyypeille 21A, 21B, 21N, 31A, 31B ja 31N: 200 kpa (2 bar) koepaine (ylipaine); c) Lisäksi IBC-pakkaustyypeille 31A, 31B ja 31N on tehtävä koe käyttämällä 65 kpa (0,65 bar) koepainetta. Tämä koe on suoritettava ennen 200 kpa (2 bar) koetta Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset: a) IBC-pakkaustyypeille 21H1, 21H2, 21HZ1 ja 21HZ2: 75 kpa (0,75 bar) koepaine (ylipaine). b) IBC-pakkaustyypeille 31H1, 31H2, 31HZ1 ja 31HZ2: suurempi seuraavista kahdesta koepaineesta. Ensimmäinen määritettynä seuraavasti: - IBC-pakkauksessa oleva kokonaisylipaine (täytösaineen höyrynpaineen ja ilman tai muiden inerttikaasujen osapaineiden summa vähennettynä 100 kpa) 55 C lämpötilassa kerrottuna turvallisuuskertoimella 1,5. Tämä kokonaisylipaine on laskettava kohdan mukaisen enimmäistäyttöasteen ja 15 C täyttölämpötilan perusteella; Toinen määritettynä seuraavasti:

136 - Kuljetettavaksi aiotun aineen kaksinkertainen staattinen paine, kuitenkin vähintään veden kaksinkertainen staattinen paine Kokeen (kokeiden) hyväksyminen Pudotuskoe a) IBC-pakkaustyypit 21A, 21B, 21N, 31A, 31B ja 31N, jotka on koestettu kohdan a) tai b) mukaisella koepaineella: IBC-pakkaus ei saa vuotaa; b) IBC-pakkaustyypit 31A, 31B ja 31N, jotka on koestettu kohdan c) mukaisella koepaineella: IBC-pakkaukseen ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta, eikä IBC-pakkaus saa vuotaa; c) Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset: IBC-pakkaukseen ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta, eikä IBC-pakkaus saa vuotaa Soveltamisala Tyyppitesti kaikille IBC-pakkaustyypeille IBC-pakkausten valmistelu testausta varten Koemenetelmä a) Metalliset IBC-pakkaukset: Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 95 % enimmäistilavuudestaan tai nesteiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 98 % enimmäistilavuudestaan. Paineentasauslaitteet on kytkettävä pois käytöstä, tai ne on irrotettava, ja syntyneet aukot on suljettava. b) Suursäkit (IBC): Suursäkit (IBC) on täytettävä suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti. c) Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset: Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 95 % enimmäistilavuudestaan tai nesteiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 98 % enimmäistilavuudestaan. Paineentasauslaitteet saa kytkeä pois käytöstä, tai ne saa irrottaa, ja syntyneet aukot sulkea. Testaus on tehtävä siten, että IBC-pakkauksesta valmistetun koekappaleen ja sen sisällön lämpötila on -18 C tai alempi. Jos koekappaleet on valmisteltu tällä tavalla, voidaan yhdistetyillä IBC-pakkauksilla kohdan mukaisesta vakioinnista luopua. Koenesteet on pidettävä nestemäisinä lisäämällä tarvittaessa jäänestoaineita. Vakioinnista voidaan luopua, jos kyseessä olevalla materiaalilla on riittävä sitkeys ja murtolujuus alhaisessa lämpötilassa. d) Pahviset ja puiset IBC-pakkaukset: IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 95 % enimmäistilavuudestaan. IBC-pakkaukset on pudotettava kohdan mukaiselle joustamattomalle, vaakasuoralle, tasaiselle, massiiviselle ja kovalle alustalle siten, että se IBC-pakkauksen pohjapinta, joka on vaurioille alttein, iskeytyy alustaan. IBC-pakkauksille, joiden tilavuus on enintään 0,45 m³, on suoritettava myös seuraava pudotuskoe: a) Metalliset IBC-pakkaukset: Pudotus vaurioille alttein kohta edellä. Kohdan on oltava eri kuin ensimmäisenä pudotuskokeessa testattu kohta. b) Suursäkit (IBC): Pudotus vaurioille alttein sivu edellä. c) Jäykät muoviset, pahviset ja puiset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset: Tasapudotus sivu edellä, tasapudotus yläpuoli edellä ja pudotus kulma edellä. Jokaisessa pudotuksessa saa käyttää samoja tai eri IBC-pakkauksia Pudotuskorkeus

137 Kiinteille aineille ja nesteille, jos koe suoritetaan kuljetettavaksi tarkoitetulla kiinteällä aineella tai nesteellä taikka muulla aineella, jonka fysikaaliset ominaisuudet oleellisesti ovat samat: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Nesteille, jos koe suoritetaan vedellä: a) Kuljetettavien aineiden tiheyden ollessa enintään 1200 kg/m 3 : Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,2 m 0,8 m b) Kuljettavien aineiden tiheyden ollessa yli 1200 kg/m 3 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ylöspäin seuraavaan 100 kg/m 3 ) seuraavasti: Pakkausryhmä II d x 10-3 x 1,0 m Pakkausryhmä III d x 10-3 x 0,67 m Kokeen hyväksyminen Repimiskoe a) Metalliset IBC-pakkaukset: IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. b) Suursäkit (IBC): Suursäkki (IBC) ei saa vuotaa. Pientä vuotoa esim. sulkimista tai sauman ompeleiden rei istä pudotusiskun yhteydessä ei pidetä IBC-pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny, kun suursäkki (IBC) on nostettu irti alustasta. c) Jäykät muoviset, pahviset ja puiset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset: IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. Pientä vuotoa sulkimista pudotusiskun yhteydessä ei pidetä IBC-pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny. d) Kaikki IBC-pakkaukset: IBC-pakkaus ei saa vaurioitua siten, ettei sen kuljetus talteenottoa tai hävittämistä varten olisi enää turvallista. IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. Lisäksi IBCpakkaus on voitava nostaa sopivalla tavalla irti alustasta viiden minuutin ajaksi Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suursäkki (IBC) -tyypeille Suursäkin (IBC) valmistelu testausta varten Suursäkki (IBC) on täytettävä vähintään 95 % tilavuudestaan ja suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Kun suursäkki (IBC) on asetettu alustalle, leikataan siihen veitsellä leveimmälle sivulle pohjan ja kuljetettavan aineen yläpinnan puoliväliin 100 mm pituinen viilto. Viillon on oltava suursäkin (IBC) akseliin nähden 45 kulmassa, ja sen on lävistettävä seinämä kokonaan. Suursäkkiin (IBC) on tämän jälkeen kohdistettava vähintään 5 minuutin ajan tasaisesti jakautunut kuormitus. Tämän kuorman on oltava kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa. Suursäkit (IBC), jotka on suunniteltu nostettaviksi ylhäältä tai sivulta, on kuormituksen poistamisen jälkeen nostettava irti alustasta vähintään 5 minuutin ajaksi Kokeen hyväksyminen

138 Viilto ei saa kasvaa yli 25 % alkuperäisestä pituudestaan Kumoamiskoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suursäkki (IBC) -tyypeille Suursäkin (IBC) valmistelu testausta varten Suursäkki (IBC) on täytettävä vähintään 95 % tilavuudestaan ja suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Suursäkki (IBC) on kumottava siten, että jokin sen yläosan kohta kaatuu jäykälle, joustamattomalle, sileälle, tasaiselle ja vaakasuoralle alustalle Kumoamiskorkeus Kokeen hyväksyminen Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Suursäkistä (IBC) ei saa vuotaa täytösainetta. Pientä vuotoa esim. sulkimista tai sauman ompeleiden rei istä pudotusiskun yhteydessä ei pidetä IBC-pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny Pystyynnostokoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suursäkki (IBC) -tyypeille, jotka on suunniteltu nostettavaksi ylhäältä tai sivulta IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten IBC-pakkaus on täytettävä vähintään 95 % tilavuudestaan ja suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Kyljellään oleva IBC-pakkaus on nostettava yhdestä nostolenkistä vähintään 0,1 m/s nopeudella pystysuoraan asentoon irti alustastaan. Jos nostolenkkejä IBC-pakkauksessa on neljä, on IBC-- pakkaus nostettava kahdesta nostolenkistä Kokeen hyväksyminen Tärinäkoe IBC-pakkaus tai sen nostolenkit eivät saa vaurioitua siten, että se heikentää IBC-pakkauksen kuljetus- ja käsittelyturvallisuutta Soveltamisala Tyyppitesti kaikille nesteille käytettäville IBC-pakkaustyypeille. Huom: Tämä koe vaaditaan tyyppitestinä kaikille IBC-pakkauksille, jotka on valmistettu 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen (ks. myös kohta )

139 IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten Koekappale on valittava sattumanvaraisesti, ja se on varustettava ja suljettava kuten kuljetusta varten. IBC-pakkaus on täytettävä vedellä vähintään 98 % suurimmasta sallitusta tilavuudestaan Koemenetelmä ja kokeen kesto IBC-pakkaus on asetettava koelaitteiston alustan keskelle, jolla on kohtisuora sinimuotoinen 25 mm ± 5 % kaksoisamplitudi (huipusta huippuun). Jos koekappaleen kiinnipitämiseen tarvitaan välineitä, on niiden oltava kiinnitettyinä alustaan siten, että koekappale ei liiku vaakasuorassa pois alustalla eikä kohtisuora liike esty Kokeen on kestettävä tunnin ajan taajuudella, joka irrottaa IBC-pakkauksen pohjan tärinäalustasta hetkellisesti joka jaksolla siten, että ajoittain vähintään yhteen kohtaan IBC-pakkauksen ja alustan väliin voidaan asettaa metallilevy. Pakkauksen resonoinnin estämiseksi taajuutta voi olla tarvetta säätää asetusarvojen jälkeen. Joka tapauksessa kokeessa käytettävän taajuuden on mahdollistettava tässä kohdassa tarkoitetun metallilevyn asettaminen IBC-pakkauksen alle. Metallilevyn asettaminen on olennaista kokeen läpäisemiseksi. Kokeessa käytettävän metallilevyn paksuuden on oltava vähintään 1,6 mm ja leveyden 50 mm, ja sen on oltava riittävän pituinen, jotta se voidaan asettaa IBC-pakkauksen ja alustan väliin vähintään 100 mm Kokeen hyväksyminen Koeselostus Vuotoa tai repeytymistä ei saa esiintyä. Lisäksi rakenneosissa ei saa esiintyä rikkoutumista tai puutteita kuten murtuneita hitsisaumoja tai pettäneitä kiinnikkeitä Koeselostukseen on merkittävä vähintään seuraavat tiedot, ja sen on oltava IBC-pakkausten käyttäjien saatavilla: 1. Testauksen suorittaneen yhteisön nimi ja osoite; 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa); 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus; 4. Koeselostuksen päivämäärä; 5. IBC-pakkauksen valmistaja; 6. IBC-pakkauksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) sekä valmistusmenetelmä (esim. muottiinpuhallus) mahdollisine piirroksineen ja/tai valokuvineen; 7. Enimmäistilavuus; 8. Kokeessa käytetyn sisällön ominaisuudet, esim. nesteiden viskositeetti ja suhteellinen tiheys sekä kiinteiden aineiden hiukkaskoko; 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset; 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu IBC-pakkaus on testattu tässä luvussa mainittujen soveltuvien vaatimusten mukaisesti, ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä

140 LUKU 6.6 SUURPÄÄLLYSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET YLEISTÄ Tämän luvun vaatimuksia ei sovelleta: - luokan 2 aineille tarkoitettuihin pakkauksiin, lukuun ottamatta esineille ja aerosoleille tarkoitettuja suurpäällyksiä; - luokan 6.2 aineille tarkoitettuihin pakkauksiin, lukuun ottamatta UN 3291 kliinisille jätteille tarkoitettuja suurpäällyksiä; - luokan 7 radioaktiivisia aineita sisältäviin kolleihin Suurpäällysten on oltava valmistettu ja testattu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän laadunvarmistusohjelman mukaisesti siten, että jokainen valmistettu suurpäällys täyttää tämän luvun vaatimukset. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa Kohdassa esitetyt suurpäällysten vaatimukset perustuvat tällä hetkellä käytettäviin suurpäällyksiin. Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, saa käyttää myös suurpäällyksiä, joiden spesifikaatiot poikkeavat kohdassa esitetyistä edellyttäen, että ne ovat yhtä kestäviä, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja ne läpäisevät kohdan testit. Muita kuin näissä määräyksissä kuvattuja koemenetelmiä saa käyttää, jos ne ovat vastaavia ja toimivaltaisen viranomaisen tunnustamia Suurpäällysten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit SUURPÄÄLLYSTYYPPIEN TUNNUSMERKINNÄT Suurpäällysten tunnusmerkintä käsittää: a) kaksi arabialaista numeroa: 50 jäykille suurpäällyksille; tai 51 taipuisille suurpäällyksille; ja b) ison latinalaisen kirjaimen, joka ilmaisee suurpäällyksen materiaalin lajin, esim. puu, teräs. Käytettävän kirjaimen on oltava kohdan tai b mukainen Suurpäällyksen tunnusta voi seurata kirjain "W". Kirjain "W" osoittaa, että suurpäällys on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava MERKINTÄ Perusmerkintä Jokaisessa suurpäällyksessä, joka on valmistettu ja tarkoitettu näiden määräysten mukaiseen käyttöön, on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: a) YK-pakkaustunnus: Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus täyttää luvun 6.1, 6.2, 6.3, 6.5 tai 6.6 asiaankuuluvat vaatimukset. Metallisissa suurpäällyksissä, joihin merkintä on leimattu tai meistetty, voidaan pakkaustunnuksen sijasta käyttää isoja kirjaimia UN ; 6.6-1

141 b) jäykille suurpäällyksille tunnus 50 ja taipuisille suurpäällyksille tunnus 51, jonka jälkeen kohdan tai b) mukainen suurpäällyksen materiaalia osoittava merkintä; c) Iso kirjain sen pakkausryhmän(-ryhmien) mukaan, mille rakennetyyppi on hyväksytty: X pakkausryhmille I, II ja III; Y pakkausryhmille II ja III; Z vain pakkausryhmälle III; d) Valmistuskuukausi ja -vuosi (kaksi viimeistä numeroa); e) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus 1 ; f) Valmistajan nimi tai tunnus taikka muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä suurpäällyksen tunnusmerkintä; g) Pinoamiskokeessa käytetty koekuorma kilogrammoina. Tunnus 0 on merkittävä suurpäällykseen, jota ei ole suunniteltu pinottavaksi; h) Enimmäisbruttomassa kilogrammoina; Edellä kuvatun perusmerkinnän on noudatettava tätä järjestystä. Kohtien a) h) merkinnät on erotettava selvästi toisistaan esimerkiksi kauttaviivalla tai välilyönnillä siten, että merkinnän eri osat ovat erehtymättömästi tunnistettavissa Merkintäesimerkkejä: u n u n u n 50A/X/05 02/UA/PQRS 2500/ H/Y/04 02/RUS/ABCD 987 0/800 51H/Z/06 03/BY/19/0 0/500 Pinottavaksi soveltuva teräksinen suurpäällys; pinoamiskuorma: kg; enimmäisbruttomassa: kg. Pinottavaksi soveltumaton muovinen suurpäällys; enimmäisbruttomassa: 800 kg. Pinottavaksi soveltumaton taipuisa suurpäällys; enimmäisbruttomassa: 500 kg SUURPÄÄLLYKSIÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET Metallisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50A 50B 50N teräs alumiini metalli (muu kuin teräs tai alumiini) Suurpäällykset on valmistettava sopivasta sitkeästä metallista, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia. Kestävyys matalissa lämpötiloissa on otettava tarvittaessa huomioon On huolehdittava siitä, ettei vierekkäisten erilaisten metallien galvaanisesta vaikutuksesta aiheudu vaurioita Taipuisasta materiaalista valmistettuja suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 51H taipuisa muovi 51M paperi Suurpäällys on valmistettava sopivasta materiaalista. Materiaalin lujuuden ja taipuisan suurpäällyksen rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Kaikkien 51M tyyppisten taipuisien suurpäällysten valmistukseen käytettävien materiaalien on säilytettävä vähintään 85 % vetolujuudestaan sen jälkeen, kun niitä on pidetty veteen upotettuna vähintään 24 tunnin ajan. Vertailuarvona käytetään sitä materiaalin vetolujuusarvoa, joka saadaan ennen koetta enintään 67 %:n suhteellisessa kosteudessa. 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus

142 Saumat tai liitokset on tehtävä ompelemalla, kuumasaumaamalla, liimaamalla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Ommeltujen liitosten kaikki päät on varmistettava Taipuisien suurpäällysten on kestettävä riittävästi vanhenemisen, ultraviolettisäteilyn, ilmastoolosuhteiden tai kuljetettavan aineen vaikutusta, ja niiden on oltava aiottuun käyttöön tarkoituksenmukaisia Jos vaaditaan muovisten taipuisien suurpäällysten suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa suurpäällyksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suurpäällyksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Suurpäällyksen materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Täytetyn suurpäällyksen korkeuden suhde leveyteen saa olla enintään 2: Jäykkiä muovisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50H jäykkä muovi Suurpäällys on valmistettava sopivasta muovista, jonka ominaisuudet tunnetaan, ja sen lujuuden on oltava tilavuuden ja aiotun käytön kannalta riittävä. Materiaalin on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja tarvittaessa ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Tarvittaessa materiaalin kestävyys alhaisissa lämpötiloissa on otettava huomioon. Suurpäällyksen seinämän läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa ulkopakkauksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suurpäällyksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Suurpäällyksen materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Pahvisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50G jäykkä pahvi Pahvisen suurpäällyksen valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista voimapahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on suurpäällyksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m 2 (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Seinämillä, kansi ja pohja mukaan lukien, on puhkaisuvastuksen oltava vähintään 15 J mitattuna standardin ISO 3036:1975 mukaisesti Ulkopakkauksen rungossa olevissa tehdassaumoissa päällekkäisvarojen on oltava riittäviä, ja saumat on liimattava teipillä, tai niiden on oltava liimattuja tai kiinnitetty metalliniiteillä tai vastaavilla yhtä tehokkailla menetelmillä. Jos saumoissa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää. Metalliniittien on läpäistävä täydellisesti jokainen yhteen kiinnitettäväksi tar

143 koitettu kappale, ja ne on muotoiltava tai suojattava siten, etteivät ne voi hangata tai puhkaista sisäsäkkiä Suurpäällyksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn suurpäällyksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät suurpäällyksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa suurpäällystä Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun suurpäällyksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti Puisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50C puu 50D vaneri 50F muu puupohjainen levy Suurpäällyksen rakenteen ja käytetyn materiaalin lujuuden on oltava suurpäällyksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Puinen suurpäällys on valmistettava hyvin ilmastoidusta ja kuivatusta puusta, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin puisen suurpäällyksen osaa. Suurpäällyksen jokainen osa on tehtävä yhdestä kappaleesta, tai sen on oltava sitä vastaava. Osien katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos liimaamisessa on käytetty jotain seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisaumauurreliitos, huullosliitos tai vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä jokaista liitosta kohti kiinnitetty puskuliitos tai kiinnitys on tehty muulla yhtä tehokkaalla tavalla Suurpäällyksen rungossa käytetyn vanerin on oltava vähintään kolmikerroksista. Se on tehtävä hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää suurpäällyksen kestävyyttä. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Suurpäällyksen valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja Muusta puupohjaisesta levystä valmistetun suurpäällyksen runko on tehtävä vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta Suurpäällyksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä tai ne on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Suurpäällyksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn suurpäällyksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät suurpäällyksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabiiliuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa suurpäällystä Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella

144 Pinottavaksi tarkoitetun suurpäällyksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti SUURPÄÄLLYKSIÄ KOSKEVAT TESTAUSVAATIMUKSET Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen suurpäällyksen rakennetyypin on oltava testattu kohdan mukaisesti merkinnän myöntävän toimivaltaisen viranomaisen edellyttämällä menetelmällä ja oltava tämän laitoksen hyväksymä Jokaisen suurpäällyksen rakennetyypin on läpäistävä tämän luvun tyyppitestit ennen suurpäällyksen käyttöönottoa. Suurpäällyksen rakennetyyppi määräytyy mallin, koon, materiaalin ja sen paksuuden sekä valmistus- ja kokoonpanotavan perusteella. Sama rakennetyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne suurpäällykset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienemmän korkeutensa puolesta Testit on toistettava tuotannosta otetuille suurpäällysnäytteille toimivaltaisen viranomaisen määräämin väliajoin. Paperisten ja pahvisten suurpäällysten vakioinnin ympäristöolosuhteissa näitä testejä varten katsotaan vastaavan kohdan mukaisia vaatimuksia Testaus on uusittava aina, kun suurpäällyksen malliin, materiaaliin tai valmistustapaan tehdään muutoksia Toimivaltainen viranomainen voi sallia valikoivan testauksen niille suurpäällyksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. pienempikokoisen sisäpakkauksen tai sisäpakkauksen pienemmän nettomassan suhteen, ja suurpäällyksille, joiden ulkomitat ovat vähän pienemmät (Varattu) Huom. Määräykset erilaisten sisäpakkausten asettamisesta suurpäällykseen ja sallituista vaihtoehdoista sisäpakkauksille, ks. kohta Toimivaltaisella viranomaisella on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä luvussa mainittujen testien perusteella osoitetaan, että sarjatuotantona valmistettu suurpäällys täyttää suurpäällyksen rakennetyypille asetetut testivaatimukset Useamman testin saa suorittaa samalla näytteellä edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin ja toimivaltainen viranomainen hyväksyy menettelyn Suurpäällysten valmistelu testausta varten Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiille suurpäällyksille, joissa on mukana sisäpakkaukset tai esineet. Sisäpakkausten täyttöasteen on oltava nesteille vähintään 98 % enimmäistilavuudesta ja kiinteille aineille vastaavasti 95 %. Jos suurpäällyksen sisäpakkaus on tarkoitettu sekä nesteiden että kiinteiden aineiden kuljetukseen, on nestemäiselle ja kiinteälle sisällölle suoritettava erilliset testit. Suurpäällyksessä kuljetettavaksi tarkoitetut esineet tai sisäpakkauksessa olevat aineet saa korvata muilla aineilla tai esineillä, jos se ei heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos sisäpakkaus tai esine korvataan toisella, tällä korvaavalla sisäpakkauksella tai esineellä on oltava samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.). Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetuloksiin Käytettäessä nestemäisten aineiden pudotuskokeessa korvaavaa ainetta, on tämän aineen tiheyden ja viskositeetin oltava sama kuin kuljetettavaksi tarkoitetun aineen tiheys ja viskositeetti. Pudotuskokeissa saa nestemäiset aineet korvata myös vedellä seuraavin ehdoin: a) Kuljetettavien aineiden tiheyden ollessa enintään 1200 kg/m 3 pudotuskorkeuden on oltava kohdan mukainen; b) Kuljetettavien aineiden tiheyden ollessa yli 1200 kg/m 3 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ylöspäin seuraavaan 100 kg/m 3 ) seuraavasti: 6.6-5

145 Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III d x 10-3 x 1,5 m d x 10-3 x 1,0 m d x 10-3 x 0,67 m Muoviset suurpäällykset ja suurpäällykset, jotka sisältävät muovisia sisäpakkauksia (lukuun ottamatta muovisäkkejä, jotka on tarkoitettu kiinteiden aineiden tai esineiden kuljetukseen), on testattava pudotuskokeella sen jälkeen, kun koekappale ja sen sisältö on jäähdytetty 18 C lämpötilaan tai alemmaksi. Jäähdytys voidaan jättää tekemättä, jos materiaalilla on riittävä sitkeys ja murtolujuus alhaisessa lämpötilassa. Jos koekappaleet on tällä tavoin valmisteltu koetta varten, saa kohdassa mainitun vakioinnin jättää tekemättä. Kokeessa käytettävät nesteet on pidettävä nestemäisinä lisäämällä tarpeen vaatiessa jäänestoainetta Pahvisia suurpäällyksiä on vakioitava vähintään 24 tuntia tilassa, jossa on seuraavat säädeltävät olosuhteet: lämpötila 23 C ± 2 C ja suhteellinen kosteus 50 % ± 2 %. Huom. Lyhytaikaiset vaihtelut ja mittaustarkkuus saavat aiheuttaa yksittäisissä mittauksissa ± 5 % vaihtelua suhteellisen kosteuden suhteen ilman, että testiä toistettaessa tulokset huomattavasti poikkeavat toisistaan Testausvaatimukset Nostokoe alhaalta Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suurpäällyksille, jotka on varustettu alhaalta nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla Suurpäällyksen valmistelu testausta varten Suurpäällys on täytettävä 1,25-kertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Suurpäällys on nostettava ja laskettava kaksi kertaa trukilla. Trukin haarukoiden on oltava keskellä, ja niiden etäisyyden toisistaan on oltava ¾ siitä haarukkataskun leveydestä, johon haarukat työnnetään (ellei nostamiseen tarkoitettuja kohtia ole muuten määritelty). Haarukat on työnnettävä haarukkataskuun ¾ pituudeltaan. Koe on toistettava jokaisesta mahdollisesta käsittelysuunnasta Kokeen hyväksyminen Suurpäällykseen ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta Nostokoe ylhäältä Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suurpäällystyypeille, jotka on suunniteltu ylhäältä nostettaviksi ja jotka on varustettu ylhäältä nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla Suurpäällyksen valmistelu testausta varten Suurpäällys on täytettävä kaksinkertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Taipuisa suurpäällys on täytettävä 6-kertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja kuormituksen on jakauduttava tasaisesti

146 Koemenetelmä Suurpäällykset on nostettava niille suunnitellulla tavalla irti lattiasta ja pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan Kokeen hyväksyminen Pinoamiskoe Soveltamisala a) Metalliset ja jäykät muoviset suurpäällykset: Suurpäällykseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta; b) Taipuisasta materiaalista valmistetut suurpäällykset: Suurpäällys ja sen nostolenkit eivät saa vaurioitua siten, että kuljetus- tai käsittelyturvallisuus heikentyy. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta. Tyyppitesti kaikille suurpäällystyypeille, jotka on suunniteltu toistensa päälle pinottaviksi Suurpäällyksen valmistelu testausta varten Suurpäällykset on täytettävä suurimpaan sallittuun bruttomassaansa Koemenetelmä Suurpäällys on asetettava pohjalleen kovalle tasaiselle alustalle, ja sen päälle on pinottava tasaisesti jakautunut koekuormitus (ks. kohta ) vähintään 5 minuutin ajaksi. Puiset, pahviset ja muoviset suurpäällykset on pidettävä koekuorman alaisena 24 tuntia Koekuormituksen laskeminen Suurpäällykseen kohdistettavan kuormituksen on vastattava kaikkien niiden vastaavien suurpäällysten 1,8- kertaista suurinta sallittua yhteisbruttomassaa, jotka voidaan pinota koekappaleen päälle kuljetuksen aikana Kokeen hyväksyminen Pudotuskoe Soveltamisala a) Kaikki suurpäällykset, lukuun ottamatta taipuisasta materiaalista valmistettuja suurpäällyksiä: Suurpäällykseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta; b) Taipuisasta materiaalista valmistetut suurpäällykset: Suurpäällyksen runkoon ei saa tulla sellaista vauriota, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta. Tyyppitesti kaikille suurpäällystyypeille Suurpäällysten valmistelu testausta varten Suurpäällykset on täytettävä kohdan mukaisesti Koemenetelmä Suurpäällykset on pudotettava kohdan mukaiselle jäykälle, joustamattomalle, sileälle, tasaiselle, massiiviselle, kovalle ja vaakasuoralle alustalle siten, että se suurpäällyksen pohjapinta, joka on vaurioille altein, iskeytyy alustaan

147 Pudotuskorkeus Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Huom. Luokkaan 1 kuuluvien aineiden ja esineiden, luokkaan 4.1 kuuluvien itsereaktiivisten aineiden ja luokkaan 5.2 kuuluvien orgaanisten peroksidien kuljetukseen tarkoitetut suurpäällykset on testattava pakkausryhmän II koetasoa vastaavasti Kokeen hyväksyminen Suurpäällykseen ei saa tulla mitään vauriota, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Sisäpakkauksesta (-pakkauksista) tai esineistä ei saa vuotaa täytösainetta Luokan 1 esineille tarkoitetuissa suurpäällyksissä ei saa olla murtumaa, joka saattaisi mahdollistaa irrallisen räjähdysaineen tai räjähdysainetta sisältävän esineen ulospääsyn suurpäällyksestä Koekappale läpäisee pudotuskokeen, vaikka suljin ei pysyisikään tiiviinä, jos suurpäällyksen koko sisältö pysyy suurpäällyksen sisällä Todistus testauksesta ja koeselostus Jokaisella suurpäällyksen rakennetyypillä on oltava todistus testauksesta sekä sille myönnetty kohdan mukainen merkintä, joka osoittaa, että rakennetyyppi varusteineen täyttää testausvaatimukset Koeselostuksen on oltava suurpäällyksen käyttäjän saatavilla, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: 1. Testauksen tehneen yhteisön nimi ja osoite; 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa); 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus; 4. Koeselostuksen päivämäärä; 5. Suurpäällyksen valmistaja; 6. Suurpäällyksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) ja/tai valokuva (-kuvia); 7. Enimmäistilavuus/suurin sallittu bruttomassa; 8. Kokeessa käytetyn sisällön ominaisuudet, esim. käytettyjen sisäpakkausten tai esineiden tyyppi ja kuvaus; 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset; 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu suurpäällys on testattu tässä luvussa mainittujen soveltuvien vaatimusten mukaisesti, ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä

148 LUKU 6.7 UN-SÄILIÖIDEN JA UN-MEG-KONTTIEN SUUNNITTELUA, RAKENNETTA, TARKASTUSTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. 1. Metalliset säiliövaunut, metalliset irrotettavat säiliöt, metalliset säiliökontit ja metalliset säiliövaihtokorit, monisäiliövaunut ja MEG-kontit (muut kuin UN-MEG-kontit), ks. luku 6.8; lujitemuovista valmistetut säiliökontit, ks. luku 6.9; alipaineelliset jätesäiliöt, ks. luku SOVELTAMINEN JA YLEISET SÄÄNNÖKSET Tämän luvun vaatimuksia sovelletaan kaikissa kuljetusmuodoissa vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuihin UN-säiliöihin sekä luokan 2 muiden kuin jäähdytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin UN-MEG-kontteihin. Jokaisen UN-säiliön tai UN-MEG-kontin, joka vastaa CSCsopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää kontti, on tämän luvun vaatimuksien lisäksi täytettävä CSC-sopimuksen vaatimukset, ellei muuta säädetä. Avomerikuljetuksissa käytettäville UNsäiliöille tai UN-MEG-konteille voidaan säätää lisävaatimuksia Tämän luvun tekniset vaatimukset saa korvata vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Näillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla on saavutettava vähintään tämän luvun vaatimuksia vastaava turvallisuustaso UN-säiliön tai UN-MEG-kontin yhteensopivuuden kuljetettavan aineen kanssa sekä iskunkestävyyden, kuormaamisen ja palon keston suhteen. Vaihtoehtoisten ratkaisujen mukaisesti valmistettujen UN-säiliöiden tai UN-MEG-konttien on kansainvälisissä kuljetuksissa oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä Jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (10) ei tietylle aineelle ole UN-säiliön soveltamisehtoa (T1 T23, T50 tai T75), voi alkuperämaan toimivaltainen viranomainen myöntää kuljetukselle väliaikaisen hyväksynnän. Hyväksyntä on liitettävä kuljetusasiakirjoihin, ja sen on vähintään sisällettävä tavallisesti UN-säiliöiden soveltamisehdoissa annetut tiedot sekä aineen kuljetusehdot LUOKAN 1 SEKÄ LUOKKIEN 3-9 AINEIDEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJEN UN- SÄILIÖIDEN SUUNNITTELUA, RAKENNETTA, TARKASTUSTA JA TESTAUSTA KOSKE- VAT VAATIMUKSET Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-säiliö tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa luokan 1 sekä luokkien 3 9 aineiden kuljetukseen käytettävää säiliötä. UN-säiliöön kuuluvat säiliöön kiinnitetyt käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet, jotka ovat tarpeellisia vaarallisten aineiden kuljetuksessa. UN-säiliön on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliön ulkopuolisia stabiloivia osia ja sen on oltava nostettavissa täytenä. Se on pääasiallisesti suunniteltava siten, että se voidaan kuormata kuljettavaan ajoneuvoon, vaunuun tai laivaan (sekä meri- että sisävesilaivaan) ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä. Säiliöajoneuvoja, säiliövaunuja, muusta materiaalista kuin metallista valmistettuja säiliöitä sekä IBC-pakkauksia ei pidetä UN-säiliöinä; UN-avomerisäiliö (offshore portable tank) tarkoittaa erityisesti toistuvaan käyttöön vaarallisten aineiden merikuljetukseen (merellisiin kohteisiin ja kohteista sekä niiden välillä) suunniteltua UN-säiliötä. Se on suunniteltu ja valmistettu avomerellä käytettävien konttien hyväksynnästä annettujen ohjeiden mukaisesti (kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) dokumentti MSC/Circ.860); Säiliö tarkoittaa UN-säiliön osaa, joka pitää sisällään kuljetettavaksi tarkoitetun aineen (itse säiliö) mukaan lukien aukot ja niiden sulkimet, mutta joka ei sisällä käyttölaitteita tai ulkopuolisia rakenteellisia varusteita; Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus-, varo-, lämmitys-, jäähdytysja lämpöeristyslaitteita; 6.7-1

149 Rakenteelliset varusteet tarkoittavat säiliön ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia; Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa painetta, joka ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista mitattuna säiliön yläosassa: a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana; tai b) Säiliölle suunniteltu suurin tehollinen ylipaine, jonka on oltava vähintään seuraavien summa: (i) aineen absoluuttinen höyrynpaine (bar) 65 C lämpötilassa vähennettynä 1 bar:lla; ja (ii) ilman tai muiden säiliön täyttämättömässä tilassa olevien kaasujen osapaine (bar) määritettynä käyttäen täyttämättömän tilan enimmäislämpötilaa, 65 C, ja täytöksen keskimääräisestä lämpötilan noususta, t r t f, johtuvaa nesteen laajenemista (t f = täyttölämpötila, C; t r = täytöksen keskimääräinen enimmäislämpötila, C); Suunnittelupaine tarkoittaa paineastioiden teknisen koodin mukaista laskelmissa käytettävää painetta. Suunnittelupaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana; tai b) Seuraavien summa: (i) aineen absoluuttinen höyrynpaine (bar) 65 C lämpötilassa vähennettynä 1 bar:lla; ja (ii) ilman tai muiden säiliön täyttämättömässä tilassa olevien kaasujen osapaine (bar) määritettynä käyttäen täyttämättömän tilan enimmäislämpötilaa, 65 C, ja täytöksen keskimääräisestä lämpötilan noususta, Δt, johtuvaa nesteen laajenemista; ja (iii) kohdan voimien perusteella määritetty nestepaine, vähintään 0,35 bar; tai c) 2/3 vähimmäiskoepaineesta, joka on annettu UN-säiliön soveltamisehdossa kohdassa ; Koepaine tarkoittaa nestepainekokeen aikana säiliön yläosassa muodostuvaa enimmäisylipainetta, jonka on oltava vähintään 1,5 kertaa suunnittelupaine. Kullekin kuljetettavalle aineelle tarkoitettujen UN-säiliöiden vähimmäiskoepaine on annettu UN-säiliön soveltamisehdossa kohdassa ; Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa säiliö käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 25 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP); Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-säiliön ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa; Vertailuteräs tarkoittaa terästä, jonka murtolujuus on 370 N/mm 2 ja murtovenymä on 27 %; Rakenneteräs tarkoittaa terästä, jonka taattu vähimmäismurtolujuus on 360 N/mm N/mm 2 ja taattu vähimmäismurtovenymä on kohdan mukainen; Hienoraeteräs tarkoittaa terästä, jonka ferriittinen raekoko on enintään 6 määritettynä standardin ASTM E tai EN , osa 3, mukaisesti; Säiliön suunnittelulämpötila-alueen on oltava -40 C:n ja +50 C:n välillä aineille, joita kuljetetaan ympäristön lämpötilassa. Muille aineille, joita käsitellään kohotetuissa lämpötiloissa, suunnittelulämpötila ei saa olla pienempi kuin aineen enimmäislämpötila täytön, tyhjennyksen tai kuljetuksen aikana; UN-säiliöille, joita käytetään vaativimmissa ilmasto-olosuhteissa, asetetaan vastaavasti vaativammat suunnittelulämpötilat. 1 Lämpösulake tarkoittaa lämpötilan mukaan toimivaa paineentasauslaitetta, jota ei voi uudelleen sulkea; 1 Venäjän federaatioon tai kauttakuljetuksena alueen läpi 1.marraskuuta 1.huhtikuuta välisenä aikana mitoituslämpötilavälin on oltava -50 asteesta +50 asteeseen

150 Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat toimivaltaisen viranomaisen antamaa hyväksyntää UNsäiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman paineastioiden teknisen koodin mukaisesti. Säiliöt on valmistettava muokattavasta metallista. Materiaalien on oltava pääasiallisesti kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia. Hitsattuihin säiliöihin saa käyttää vain materiaalia, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti ja niiden on oltava täysin turvallisia (läpäisemättömiä). Säiliöt on sopivalla tavalla lämpökäsiteltävä hitsausliitoksen ja hitsisauman lämpömuutosvyöhykkeiden riittävän sitkeyden takaamiseksi, jos se valmistusprosessin tai materiaalin kannalta on tarpeellista. Materiaalivalinnassa on otettava huomioon suunnittelulämpötila-alueella mahdollisesti esiintyvä haurasmurtuma ja jännityskorroosio sekä iskunkestävyys. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja saa olla enintään 460 N/mm 2 ja taatun murtolujuuden yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2. Rakennemateriaalina voidaan käyttää alumiinia vain, jos tietylle aineelle näin on ilmoitettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) UNsäiliön erityismääräyksessä tai jos toimivaltainen viranomainen on tämän hyväksynyt. Jos alumiini on hyväksytty, on säiliö eristettävä siten, että fysikaaliset ominaisuudet eivät huomattavasti heikkene, kun säiliö altistetaan 110 kw/m 2 :n lämpövaikutukselle alttiiksi vähintään 30 minuutin ajaksi. Eristyksen on pysyttävä tehokkaana kaikissa alle 649 C lämpötiloissa ja sen on oltava päällystetty materiaalilla, jonka sulamispiste on vähintään 700 C. UN-säiliöiden materiaalin on sovelluttava kuljetuksen aikaisiin ympäristöolosuhteisiin UN-säiliöt, varusteet ja putkistot on valmistettava materiaaleista, jotka: a) kestävät hyvin kuljettavaksi tarkoitettua ainetta (aineita); tai b) on tehokkaasti kemiallisesti passivoitu tai neutraloitu; tai c) on vuorattu korroosiota kestävällä materiaalilla Tiivisteet on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät hyvin kuljettavaksi tarkoitettua ainetta (aineita) Vuoratuissa säiliöissä vuorauksen on kestettävä hyvin kuljettavaksi tarkoitettua ainetta (aineita), oltava tasalaatuinen, riittävän elastinen ja yhteensopiva säiliön lämpölaajenemisominaisuuksien kanssa. Vuoraus ei saa olla huokoinen eikä siinä saa olla reikiä. Jokaisen säiliön, säiliön varusteiden ja putkistojen vuorauksen on oltava yhtenäinen ja sen on ulotuttava kaikkien laippojen reunojen yli. Jos ulkopuoliset varusteet on hitsattu säiliöön, vuorauksen on jatkuttava myös varusteiden kohdalla ja ulotuttava kaikkien ulkopuolisten laippojen reunojen yli Vuorauksen liitokset ja saumat on tehtävä materiaalit yhteensulattamalla tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita UN-säiliön materiaalit, mukaan lukien mahdollisten laitteiden, tiivisteiden, vuorausten ja lisävarusteiden materiaalit, eivät saa vaikuttaa UN-säiliössä kuljetettavaksi aiottuun aineeseen (aineisiin) UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta, sekä sopivia nosto- ja kiinnityslaitteita UN-säiliöt on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen UN-säiliön koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon Säiliö, joka on varustettava alipaineentasauslaitteella, on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista painetta, joka on vähintään 0,21 bar sisäistä painetta korkeampi. Alipaineentasauslaite on asetettava aukeamaan enintään miinus (-) 0,21 bar:n paineessa, ellei säiliö ole suunniteltu kestämään suurempaa ulkoista ylipainetta. Tällöin alipaineentasauslait

151 teen asetuspaine ei saa olla suurempi kuin alipaine, jolle säiliö on suunniteltu. Ainoastaan pakkausryhmien II tai III kiinteässä olomuodossa olevien (jauhemaisten tai rakeisten) aineiden, jotka eivät kuljetuksen aikana nesteydy, kuljetukseen käytettävän säiliön saa toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä suunnitella kestämään pienempää ulkoista painetta. Tällöin alipaineventtiili on säädettävä toimimaan tässä alemmassa paineessa. Säiliö, jota ei tarvitse varustaa alipaineentasauslaitteella, on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista painetta, joka on vähintään 0,4 bar sisäistä painetta korkeampi Alipaineentasauslaitteiden on estettävä tulen välitön sisäänpääsy säiliöön, joka on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljettamiseen, mukaan lukien kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettavat aineet, joita kuljetetaan leimahduspistettä vastaavassa tai sitä korkeammassa lämpötilassa, tai UN-säiliön on kestettävä ilman vuotoa tulen sisäänpääsyn aiheuttama sisäinen räjähdys UN-säiliöiden ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; ja d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Jokaiselle kohdassa mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin: a) Metalleilla, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen; tai b) Metalleilla, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Myötörajan tai venymärajan arvon on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia arvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset myötörajan ja venymärajan vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle metallille ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävän myötörajan ja venymärajan arvon on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä UN-säiliöt on voitava maadoittaa, jos ne on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljetukseen, mukaan lukien kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettavat aineet, joita kuljetetaan leimahduspistettä vastaavassa tai sitä korkeammassa lämpötilassa. On suoritettava toimenpiteet vaarallisten sähköstaattisten varauksien estämiseksi UN-säiliöissä on oltava lisäsuojaus, jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukaisesti aineelle niin vaaditaan. Lisäsuojaus voi olla säiliön seinämän paksuuden lisäys tai korkeampi koepaine. Säiliön seinämän paksuuden lisäys tai korkeampi koepaine määritetään kyseessä olevan aineen kuljetusvaaran perusteella. 1 Laskuissa g = 9,81 m/s

152 Suunnittelukriteerit Säiliöt on suunniteltava siten, että jännitykset voidaan analysoida matemaattisesti tai kokeellisesti venymäliuskoilla tai muulla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava kestämään nestepainekokeessa vähintään koepaine, joka on 1,5 kertaa suunnittelupaine. Eräille aineille on erityismääräyksiä luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksessä. Kohtien säiliön seinämän vähimmäispaksuutta koskevat vaatimukset on otettava huomioon Säiliön primaari kalvojännitys σ (sigma) koepaineessa metalleille, joilla on selvä myötöraja tai taattu venymäraja (tavallisesti 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), ei saa olla suurempi kuin pienin seuraavista arvoista: 0,75 Re tai 0,50 Rm, missä: Re = myötöraja, N/mm 2, tai 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja; Rm = vähimmäismurtolujuus, N/mm Käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia vähimmäisarvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset Re:n ja Rm:n vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle metallille ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennemateriaalina. Tämän suhteen määrittämisessä käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava materiaalin tarkastustodistuksen mukaisia arvoja Säiliön rakennemateriaalina käytetyn teräksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille vähintään 20 % Rm Säiliön rakennemateriaalina käytetyn alumiinin tai alumiiniseoksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin vähintään 12 % Rm Materiaalin todellisten arvojen määrittämisessä on varmistettava, että koesauvat on otettu metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava koesauvoilla, joilla on suorakulmainen poikkileikkauspinta, standardin ISO 6892:1998 mukaisesti käyttäen 50 mm mittapituutta Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän vähimmäispaksuuden on oltava suurin seuraavista arvoista: a) Kohtien vaatimuksien mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus; b) Paineastian teknisen ohjeen mukaisesti, ottaen huomioon kohdan vaatimukset, määritetty vähimmäispaksuus; c) Luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukaisesti tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Kuitenkin pakkausryhmään II tai III kuuluvien jauhemaisten tai rakeisten kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä seinämien 6.7-5

153 vaadittava vähimmäispaksuus voidaan alentaa 5 mm:iin käytettäessä vertailuterästä tai vastaavaan paksuuteen käytettäessä muuta metallia Jos säiliössä on lisäsuojaus vaurioitumisen varalta, saa toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä UN-säiliöissä, joiden koepaine on alle 2,65 bar, seinämien vähimmäispaksuutta alentaa siinä suhteessa, missä suojausta on lisätty. Kuitenkin halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 4 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia Kaikkien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm riippumatta rakennemateriaalista Kohdan lisäsuojaus voidaan saada aikaan säiliön täysin ympäröivällä suojuksella kuten sopivalla monikerrosrakenteella, jossa ulkovaippa on kiinnitetty säiliöön, tai kaksoisseinämärakenteella taikka rakenteella, jossa säiliö on asetettu sitä täysin ympäröivään kehikkoon, joka koostuu pitkittäis- ja poikittaissuuntaisista palkeista Muille metalleille seinämien vähimmäispaksuus, joka vastaa vertailuteräksen paksuudelle kohdassa annettuja arvoja, on määritettävä seuraavalla kaavalla: e 1 21,4 e 0 =, 3 Rm A 1 1 missä: e 1 = käytettävän metallin vaadittu vastaava paksuus (mm); e 0 = luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukainen tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm); Rm 1 = käytettävän metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ); A 1 = käytettävän metallin kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%) Jos kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa on annettu vähimmäispaksuudeksi 8 mm tai 10 mm, on otettava huomioon, että nämä arvot perustuvat vertailuteräksen ominaisuuksiin ja 1,80 m:n säiliöhalkaisijaan. Käytettäessä muuta kuin rakenneterästä (ks. kohta ), tai jos säiliön halkaisija on yli 1,80 m, on seinämien vähimmäispaksuus määritettävä seuraavalla kaavalla: missä: e 1 21,4 e 0 d1 =, 1,8 3 Rm A 1 1 e 1 = käytettävän metallin vaadittu vastaava paksuus (mm); e 0 = luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukainen tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm); d 1 = säiliön sisähalkaisija (m), vähintään 1,80 m; Rm 1 = käytettävän metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ); A 1 = käytettävän metallin kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%) Kaikkien säiliön osien seinämien paksuuden on oltava vähintään kohtien mukainen. Korroosiovara ei saa sisältyä näihin arvoihin Käytettäessä rakenneterästä (ks. kohta ) ei kohdan kaavan mukaista laskelmaa vaadita Säiliön päätyjen ja lieriömäisen osan kiinnitys ei saa aiheuttaa seinämän paksuuteen jyrkkää muutosta

154 Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava siten, etteivät ne voi repeytyä irti tai vaurioitua käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Jos kehikon ja säiliön kytkennät sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Ulkopuoliset tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet), sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan UN-säiliön kaikki täyttämiseen ja tyhjentämiseen tarvittavat aukot on varustettava käsikäyttöisellä sulkuventtiilillä, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista. Muut aukot, lukuun ottamatta tuuletus- tai paineentasauslaitteisiin johtavia aukkoja, on varustettava joko sulkuventtiilillä tai muulla sopivalla sulkimella, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista Kaikki UN-säiliöt on varustettava miesaukolla tai muilla tarkastusaukoilla, jotka ovat sopivan kokoisia sisäpuolista tarkastusta varten ja riittäviä sisäpuolista huoltoa ja kunnossapitoa varten. Osastoiduissa UN-säiliöissä on oltava miesaukko tai muu tarkastusaukko jokaisessa säiliöosastossa Ulkopuoliset varusteet on ryhmiteltävä yhteen sikäli kuin se käytännössä on mahdollista. Eristetyissä UN-säiliöissä yläpuoliset varusteet on ympäröitävä ylivuodon keräävällä rakenteella, jossa on sopiva ulosjuoksu UN-säiliön jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava vähintään säiliön suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) vastaavalle nimellispaineelle ottaen huomioon kuljetuksen aikaiset lämpötilaodotukset. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on voitava sulkea kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinniasento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta Liikkuvia osia, kuten kansia, suljinten osia, ei saa valmistaa suojaamattomasta korroosiolle alttiista teräksestä, jos ne voivat hankautua tai iskeytyä alumiiniseen UN-säiliöön, joka on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljettamiseen, mukaan lukien kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettavat aineet, joita kuljetetaan leimahduspistettä vastaavassa tai sitä korkeammassa lämpötilassa Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa metallia. Hitsattuja putkiliitoksia on käytettävä siellä, missä tämä vain on mahdollista Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Koko putkiston ja putkiston rakenneosien murtumispaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: neljä kertaa säiliön suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) tai neljä kertaa paine, joka voidaan käytön aikana saada aikaan pumpulla tai muulla laitteella (lukuun ottamatta paineentasauslaitteita) Suljinlaitteiden, venttiilien ja lisävarusteiden valmistuksessa on käytettävä sitkeitä metalleja Pohja-aukot Tiettyjä aineita ei saa kuljettaa UN-säiliöissä, joissa on pohja-aukkoja. Jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukaisesti pohja-aukot on kielletty, ei säiliön nestepinnan alapuolella saa olla aukkoja, kun säiliö on täytetty suurimpaan 6.7-7

155 sallittuun täyttöasteeseen. Jos olemassa olevat aukot suljetaan, on se tehtävä kiinnittämällä säiliöön levy sisä- ja ulkopuolisella hitsisaumalla Pohjan tyhjennysaukko UN-säiliöissä, joissa kuljetetaan tiettyjä kiinteitä, kiteytyviä tai erittäin viskooseja aineita, on varustettava vähintään kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella. Laitteiden suunnittelu on tehtävä toimivaltaista viranomaista tai sen valtuuttamaa elintä tyydyttävällä tavalla. Laitteissa on oltava: a) ulkoinen sulkuventtiili, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista; ja b) tyhjennysputken päässä nestetiivis suljin, joka voi olla pulteilla kiinnitetty umpilaippa tai kierrekansi Kaikki pohjan tyhjennysaukot, lukuun ottamatta mitä kohdassa on edellytetty, on varustettava kolmella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella. Laitteiden suunnittelu on tehtävä toimivaltaista viranomaista tai sen valtuuttamaa elintä tyydyttävällä tavalla. Laitteissa on oltava: a) itsestään sulkeutuva sisäinen sulkuventtiili, joka on joko säiliön sisäpuolella tai hitsatun laipan tai sen vastalaipan sisäpuolella siten, että: (i) venttiilin säätölaitteet on suunniteltu siten, että niiden aukeaminen vahingossa iskun tai tahattoman käsittelyn johdosta ei ole mahdollista; (ii) venttiiliä voidaan käyttää ylhäältä tai alhaalta käsin; (iii) venttiilin asento (auki tai kiinni) on mahdollisuuksien mukaan voitava tarkistaa maasta käsin; (iv) lukuun ottamatta UN-säiliöitä, joiden tilavuus on enintään litraa, on UNsäiliöissä venttiili voitava sulkea helposti luoksepäästävästä paikasta, joka on sijainniltaan erillään itse venttiilistä; (v) venttiilin on pysyttävä toimintakunnossa venttiilin ulkopuolisen säätölaitteen vaurioituessa; b) ulkoinen sulkuventtiili, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista; ja c) tyhjennysputken päässä nestetiivis suljin, joka voi olla pulteilla kiinnitetty umpilaippa tai kierrekansi Vuoratussa säiliössä kohdassa a) vaaditun sisäisen sulkuventtiilin saa korvata ulkoisella lisäsulkuventtiilillä. Valmistajan on täytettävä toimivaltaista viranomaista tai sen valtuuttamaa elintä vaatimukset Varolaitteet Kaikki UN-säiliöt on varustettava vähintään yhdellä paineentasauslaitteella. Jokaisen paineentasauslaitteen suunnittelu, valmistus ja merkinnät on tehtävä toimivaltaista viranomaista tai sen valtuuttamaa elintä tyydyttävällä tavalla Paineentasauslaitteet Jokainen UN-säiliö, jonka tilavuus on vähintään litraa, ja jokainen UN-säiliön vastaavan suuruinen itsenäinen säiliöosasto on varustettava yhdellä tai useammalla jousikuormitetulla paineentasauslaitteella ja lisäksi säiliössä saa olla jousikuormitettujen laitteiden kanssa rinnan murtolevy tai lämpösulake paitsi, jos tämä on kielletty kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa viittauksella kohtaan Paineentasauslaitteiden on oltava riittävän tehokkaita estämään säiliön repeäminen täytön, tyhjennyksen tai sisällön lämmittämisen aiheuttaman ylitai alipaineistumisen johdosta Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä nesteen vuotamisen säiliöstä ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Jos tietylle aineelle luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa niin vaaditaan, on UN-säiliöissä oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä paineentasauslaite. Paineentasauslaitteen on koostuttava jousikuormitetusta paineentasauslaiteesta ja sitä edeltävästä murtolevystä paitsi, jos UN-säiliö on tarkoitettu yhden aineen käyt

156 töön ja se on varustettu sisällön kanssa yhteensopivasta materiaalista valmistetulla hyväksytyllä paineentasauslaitteella. Kun murtolevy on asennettu peräkkäin vaaditun paineentasauslaitteen kanssa, on murtolevyn ja paineentasauslaitteen väliin asennettava painemittari tai muu sopiva ilmaisin, joka ilmoittaa murtolevyn murtumisen tai reiän tai vuodon ilmaantumisen, mikä voi johtaa paineentasauslaitteiston virheelliseen toimintaan. Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on 10 % korkeampi kuin paineentasauslaiteen asetuspaine Jokainen UN-säiliö, jonka tilavuus on alle litraa, on varustettava paineenrajoitinlaitteella, joka voi olla murtolevy, jos tämä levy on kohdan vaatimuksien mukainen. Jos ei käytetä jousikuormitettua paineentasauslaitetta, on murtolevyn murruttava koepainetta vastaavassa nimellispaineessa Jos säiliö on paineella tyhjennettävä, on paineistuslinja varustettava sopivalla paineentasauslaitteella, jonka asetuspaine ei saa olla korkeampi kuin suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) ja sulkuventtiilin on sijaittava niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista Paineentasauslaitteiden säätäminen On otettava huomioon, että paineentasauslaitteiden on toimittava vain olosuhteissa, joissa lämpötila on kohonnut liikaa, sillä säiliöön ei saa kohdistua liiallista paineen vaihtelua tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa (ks. kohta ) Säiliöissä, joiden koepaine on enintään 4,5 bar, vaadittu paineentasauslaite on säädettävä toimimaan nimellispaineessa, joka on 5/6 koepaineesta. Säiliöille, joiden koepaine on yli 4,5 bar, tämän paineen on oltava 110 % paineesta, joka on 2/3 koepaine. Päästön jälkeen laitteen on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine. Laitteen on pysyttävä suljettuna kaikissa tätä alhaisemmissa paineissa. Tämä vaatimus ei estä käyttämästä alipaineentasauslaitteita tai paineentasauslaitteiden ja alipaineentasauslaitteiden yhdistelmiä Lämpösulakkeet Lämpösulakkeiden on toimittava lämpötilavälillä 110 C 149 C sillä edellytyksellä, että paine säiliössä sulakkeen sulamislämpötilassa ei ylitä koepainetta. Lämpösulakkeet on sijoitettava säiliön yläosaan siten, että läpiviennit on sijoitettu kaasutilaan. Missään tapauksessa ne eivät saa olla ulkoiselta lämmöltä suojattuja. Lämpösulakkeita ei saa käyttää UN-säiliöissä, joiden koepaine on yli 2,65 bar. UN-säiliöissä, jotka on tarkoitettu kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettaville aineille, lämpösulakkeet on suunniteltava toimimaan lämpötilassa, joka on korkeampi kuin kuljetuksenaikainen enimmäislämpötila. Lämpösulakkeiden on oltava toimivaltaista viranomaista tai sen valtuuttamaa elintä tyydyttäviä Murtolevyt Jos kohdassa ei ole toisin säädetty, on murtolevyjen murruttava suunnittelulämpötilaalueella nimellispaineessa, joka vastaa koepainetta. Jos käytetään murtolevyjä, on erityisesti otettava huomioon kohtien ja vaatimukset Murtolevyjen on sovelluttava UN-säiliöissä mahdollisesti syntyviin alipaineolosuhteisiin Paineentasauslaitteiden puhallusteho Kohdassa vaaditun jousikuormitetun paineentasauslaitteen virtauksen vähimmäispoikkipinta-alan (792 mm 2 ) on vastattava halkaisijaltaan 31,75 mm olevan aukon pinta-alaa. Jos alipaineentasauslaitteita käytetään, on niiden virtauksen poikkipinta-alan oltava vähintään 284 mm Paineentasauslaitteiston (ottaen huomioon virtauksen heikkeneminen, kun UN-säiliö on varustettu jousikuormitetuilla paineentasauslaitteilla ja niitä edeltävillä murtolevyillä tai kun jousikuormitetuissa paineentasauslaitteissa on liekin sisäänpääsyn estävä laite) yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine tulipalossa paineeseen, joka on enintään 20 % korkeampi kuin paineentasauslaitteen asetuspaine. Hätäpurkautumislaitteita saa käyttää määrätyn puhallustehon saavuttamiseksi. Nämä laitteet voivat olla lämpösulakkeita, jousikuormitettuja laitteita tai murtolevyjä taikka murtolevyn ja jousikuormitetun laitteen yhdistelmiä

157 Paineentasauslaitteiden vaadittu kokonaispuhallusteho voidaan määrittää käyttäen kohdan kaavaa tai kohdan taulukkoa Paineentasauslaitteiden vaadittu kokonaispuhallusteho, joka on kaikkien laitteiden tehojen yhteenlaskettu summa, on määritettävä seuraavalla kaavalla: 0,82 F A Z T Q = 12,4, L C M missä: Q = vaadittu vähimmäispuhallusteho, ilmakuutiometriä sekunnissa m 3 /s, standardiolosuhteissa: 1 bar ja 0 C (273 K); F = kerroin, jolla on seuraavat arvot: eristämättömässä säiliössä F = 1; U ( t) eristetyssä säiliössä F =, mutta joka tapauksessa vähintään 0,25, 13,6 missä: U = eristyksen lämmönjohtavuus 38 C lämpötilassa, kw m -2 K -1 ; t = aineen todellinen täytönaikainen lämpötila, C; jos tätä lämpötilaa ei tiedetä, käytetään arvoa t = 15 C; Tässä määritettyä F:n arvoa eristetylle säiliölle saa käyttää sillä edellytyksellä, että eristys on kohdan mukainen; A = säiliön ulkopinnan kokonaispinta-ala, m 2 ; Z = kaasun kokoonpuristuvuuskerroin kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet) (jos tätä kerrointa ei tiedetä, käytetään arvoa Z = 1,0); T = absoluuttinen lämpötila paineentasauslaitteiden yläpuolella kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), K ( C + 273); L = nesteen latentti höyrystymislämpö kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), kj/kg; M = purkautuvan kaasun molekyylimassa; C = vakio, joka määritetään yhdellä seuraavista kaavoista ominaislämpöjen suhteen k funktiona: c p k =, c missä: c p on ominaislämpö vakiopaineessa; ja c v on ominaislämpö vakiotilavuudessa. Kun k > 1: v k + 1 k -1 2 C = k ; k + 1 Kun k = 1 tai kun k on tuntematon: 1 C = = 0,607, missä e on matemaattinen vakio = 2,7183. e

158 C:lle voidaan käyttää myös seuraavasta taulukosta saatavia arvoja: k C k C k C 1,00 0,607 1,26 0,660 1,52 0,704 1,02 0,611 1,28 0,664 1,54 0,707 1,04 0,615 1,30 0,667 1,56 0,710 1,06 0,620 1,32 0,671 1,58 0,713 1,08 0,624 1,34 0,674 1,60 0,716 1,10 0,628 1,36 0,678 1,62 0,719 1,12 0,633 1,38 0,681 1,64 0,722 1,14 0,637 1,40 0,685 1,66 0,725 1,16 0,641 1,42 0,688 1,68 0,728 1,18 0,645 1,44 0,691 1,70 0,731 1,20 0,649 1,46 0,695 2,00 0,770 1,22 0,652 1,48 0,698 2,20 0,793 1,24 0,656 1,50 0, Edellisessä kohdassa määritetyn kaavan sijasta saa nesteiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön paineentasauslaitteet mitoittaa taulukon avulla. Tässä taulukossa oletetaan, että eristyskerroin F = 1, ja eristetyille säiliöille arvot on suhteutettava. Muut tämän taulukon laskelmissa käytetyt arvot ovat: M = 86,7 T = 394 K L = 334,94 kj/kg C = 0,607 Z = Vaadittu vähimmäispuhallusteho, Q, ilmakuutiometriä sekunnissa, standardiolosuhteissa eli 1 bar paineessa ja 0 C (273 K) lämpötilassa A altistunut pinta-ala (m 2 ) Q A altistunut pinta-ala (m 2 ) (ilmakuutiometriä sekunnissa) 2 0,230 37,5 2, , , ,405 42,5 2, , , ,565 47,5 3, , , ,715 52,5 3, , , ,859 57,5 3, , , ,132 62,5 3, , , ,391 67,5 4, , ,236 22,5 1, , , ,726 27,5 1, , , ,206 32,5 2, , , ,676 Q (ilmakuutiometriä sekunnissa) Eristysjärjestelmän, jota käytetään puhallustehon pienentämiseen, on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman elimen hyväksymä. Tähän tarkoitukseen hyväksyttyjen eristysjärjestelmien on joka tapauksessa: a) pysyttävä toimintakunnossa 649 C lämpötilaan saakka; ja b) oltava päällystetty materiaalilla, jonka sulamispiste on vähintään 700 C Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa paineentasauslaitteessa on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: a) Asetuspaine (bar tai kpa) tai asetuslämpötila ( C); b) Jousikuormitettujen laitteiden purkautumispaineen sallittu vaihteluväli;

159 c) Referenssilämpötila, jonka mukaan murtolevyn nimellismurtumispaine on mitoitettu; d) Lämpösulakkeiden lämpötilan sallittu vaihteluväli; ja e) Jousikuormitettujen paineentasauslaitteiden, murtolevyjen ja lämpösulakkeiden nimellispuhallusteho standardiolosuhteissa, ilmakuutiometriä sekunnissa (m 3 /s); Jos mahdollista, myös seuraava tieto on merkittävä: f) Valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero Jousikuormitettuihin paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä varolaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa säiliön ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet ja käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että ainakin toinen rinnakkaisista venttiileistä on aina käytössä. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista virtauksen säiliöstä tähän laitteeseen. Tuuletuslaitteiden tai paineentasauslaitteiden ulostuloputkien, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine Paineentasauslaitteiden sijoittaminen Jokainen paineentasauslaitteen läpivienti on oltava säiliön yläosassa niin lähellä säiliön pitkittäisja poikittaisakselin leikkauspistettä kuin käytännössä on mahdollista. Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava säiliön höyrytilassa ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua. Palavista ja helposti syttyvistä aineista vapautuva höyry on suunnattava poispäin säiliöstä siten, että purkaus ei painu säiliön pinnalle. Suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu UN-säiliön kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta Pinnankorkeuden mittalaitteet Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet, jotka ovat suorassa kosketuksessa säiliön sisällön kanssa, on kielletty UN-säiliön tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää UN-säiliön kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään säiliön osaan. Kaikkiin UN-säiliöihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Ne on asennettava ensisijaisesti UN-säiliön tukiin, mutta ne saa asentaa myös vahvistuslevyihin, jotka on kiinnitetty säiliön tuentakohtiin Tukien ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus Haarukkataskut on voitava sulkea. Sulkemislaitteen on oltava pysyvä osa kehikkoa tai se on oltava kiinnitetty pysyvästi kehikkoon. Yksiosastoisessa UN-säiliöissä, joiden pituus on alle 3,65 m, ei tarvitse olla suljettavia haarukkataskuja edellyttäen, että: a) säiliö, kaikki varusteet mukaan lukien, on hyvin suojattu trukin haarukan iskuja vastaan; ja b) haarukkataskujen keskustojen välinen etäisyys on vähintään puolet UN-säiliön enimmäispituudesta

160 Jos UN-säiliöitä ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on säiliö ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai UN-säiliön kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Esimerkkejä suojaustavoista: a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista, jotka suojaavat säiliötä molemmilta sivuilta keskiviivan korkeudella; b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista; c) Suojaus takaosaan kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskintangosta tai kehikosta; d) Säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella UN-säiliön rakennetyypillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman elimen antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että UN-säiliö on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia sekä tarvittaessa kuljetettavasta aineesta riippuvia luvun 4.2 ja luvun 3.2 taulukon A säännöksiä. Jos UN-säiliöitä valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kuljetettavaksi sallitut aineet tai aineryhmät, säiliön sekä mahdollisen vuorauksen rakennemateriaalit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty, ts. kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille UN-säiliöille, jotka on valmistettu samanlaisista ja paksuudeltaan vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle; b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen tulokset; ja c) Jos sovellettavissa, kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset Tarkastus ja testaus UN-säiliöitä, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää "kontti", ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyyppiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen UN-säiliö ja sen eri varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -koe) ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -koe). Tämän lisäksi viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten välillä on suoritettava välitarkastus ja koe (2,5 vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus). 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen saa tehdä 3 kuukauden kuluessa ennen tai jälkeen määrätyn päivän. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta on ylimääräinen tarkastus ja koe tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti UN-säiliön käyttöönottotarkastuksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat aineet ja painekoe. Ennen UN-säiliön käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Viiden vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja kokeen on sisällettävä sisä- ja ulkopuolinen tarkastus sekä nestepainekoe. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava

161 vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe ,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja kokeen on sisällettävä vähintään UNsäiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat aineet, tiiviyskoe ja kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. Toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama laitos voi antaa luvan 2,5 vuoden välein tehtävästä sisäpuolisesta tarkastuksesta luopumisesta tai korvaamisesta muilla testausmenetelmillä tai tarkastusmenettelyillä yhden aineen kuljetukseen tarkoitetuille UN-säiliöille UN-säiliötä ei saa täyttää ja antaa kuljetettavaksi sen jälkeen, kun määräaika viimeisestä 5 tai 2,5 vuoden välein tehtävästä kohdan mukaisesta määräaikaistarkastuksesta ja kokeesta on kulunut umpeen. Kuitenkin UN-säiliötä, joka on täytetty ennen kuin määräaika viimeisestä määräaikaistarkastuksesta tai kokeesta on kulunut umpeen, saa kuljettaa enintään kolme kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen tai kokeen määräajan umpeutumisesta. Lisäksi UN-säiliötä saa kuljettaa viimeisen määräaikaistarkastuksen määräajan umpeutumisen jälkeen: a) tyhjentämisen jälkeen ennen puhdistusta ja seuraavaa täyttämistä, jos kuljetus tapahtuu seuraavaa vaadittua testausta tai tarkastusta varten, ja b) enintään kuusi kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen määräajan umpeutumisesta vaarallisten aineiden palauttamiseksi asianmukaista hävittämistä tai kierrätystä varten, ellei toimivaltainen viranomainen ole toisin määrännyt. Tieto tästä poikkeuksesta on mainittava rahtikirjassa Ylimääräinen tarkastus ja koe on tehtävä, jos UN-säiliössä on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa UN-säiliön eheyteen. Ylimääräisen tarkastuksen laajuus riippuu UN-säiliön vaurion laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen ja kokeen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen toimet Sisä- ja ulkopuolisen tarkastuksen on taattava, että: a) säiliöstä on tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kuntovaurio mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä kuljetuksessa epäluotettavan; b) putkistoista, venttiileistä, lämmitys/jäähdytysjärjestelmästä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UNsäiliöstä täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan; c) miesaukkojen kansien kiristyslaitteet ovat kunnossa ja miesaukkojen kannet tai tiivisteet eivät vuoda; d) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty; e) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi; f) mahdolliset vuoraukset on tarkastettu vuorauksen valmistajan antamien kriteerien mukaisesti; g) vaaditut merkinnät UN-säiliössä ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia; ja h) UN-säiliön kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymän asiantuntijan on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset tai ne on tehtävä hänen läsnäollessaan. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä UN-säiliön merkintäkilpeen merkityllä paineella. Paineen alaisena UN-säiliöstä on tarkastettava mahdolliset säiliön, putkiston tai laitteiden vuodot Kaikissa tapauksissa, joissa säiliölle on tehty leikkaus-, poltto- tai hitsaustöitä, on tämän työn oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman laitoksen hyväksymä ottaen huomioon

162 säiliön valmistamisessa käytetty tekninen koodi. Työn jälkeen on suoritettava painekoe alkuperäisellä koepaineella Jos säiliössä huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa UN-säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Jos UN-säiliön laitteistojen sijoituksesta johtuen merkintäkilpeä ei voi pysyvästi kiinnittää säiliöön, on itse säiliöön merkittävä vähintään paineastian teknisessä koodissa vaaditut tiedot. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä. 1) Valmistajamaa U Hyväksyjämaa Hyväksymisnumero Käytettäessä vaihtoehtoisia ratkaisuja N tunnus AA (AA = Alternative Arrangements, vaihtoehtoiset ratkaisut, ks. kohta ) 2) Valmistaja tai valmistajan merkki 3) Valmistajan antama valmistusnumero 4) Tyyppihyväksynnän antanut valtuutettu yhteisö 5) Omistajan rekisteröintinumero 6) Valmistusvuosi 7) Paineastian tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu 8) Koepaine bar/kpa, (ylipaine) 1 9) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) bar/kpa, (ylipaine) 1 10) Ulkoinen suunnittelupaine 2 bar/kpa, (ylipaine) 1 11) Suunnittelulämpötilaväli C - C 12) Vesitilavuus 20 C lämpötilassa litraa 13) Yksittäisten säiliöosastojen vesitilavuus 20 C lämpötilassa litraa 14) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta ja tarkastajan tunnus 15) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) lämmitys- /jäähdytysjärjestelmälle bar/kpa, (ylipaine) 1 16) Säiliön materiaali(-t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin 17) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus mm 18) Vuorausmateriaali (jos käytetään) 19) Viimeisimmän (-pien) määräaikaistestauksen (-ien) ajankohta ja tyyppi Kuukausi vuosi koepaine bar/kpa, (ylipaine) 1 20) Viimeisimmän tarkastuksen suorittaneen tai vahvistaneen tarkastajan leima Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse UN-säiliöön tai kiinteästi UN-säiliöön asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: 1) Haltijan nimi 2) Kuljetettava(-t) aine(-et) ja täytöksen keskimääräinen enimmäislämpötila, jos suurempi kuin 50 C 3) Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg 4) Säiliön massa tyhjänä (taara) kg Huom. Kuljetettavien aineiden merkinnän osalta, ks. myös osa 5. 1 Käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin. 2 Ks. kohta

163 Jos UN-säiliö on suunniteltu ja hyväksytty avomerikuljetuksiin, merkintäkilpeen on merkittävä: OFFSHORE PORTABLE TANK NESTEYTETTYJEN KAASUJEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJEN UN-SÄILIÖIDEN SUUNNITTELUA, RAKENNETTA, TARKASTUSTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT VAATI- MUKSET Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-säiliö tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa luokan 2 nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen käytettävää säiliötä, jonka tilavuus on yli 450 litraa. UN-säiliöön kuuluvat säiliöön kiinnitetyt käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet, jotka ovat tarpeellisia kaasujen kuljetuksessa. UN-säiliön on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliön ulkopuolisia stabiloivia osia ja sen on oltava nostettavissa täytenä. Se on pääasiallisesti suunniteltava siten, että se voidaan kuormata kuljettavaan ajoneuvoon, vaunuun tai laivaan (meri- tai sisävesialukseen) ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä. Säiliöajoneuvoja, säiliövaunuja, muusta materiaalista kuin metallista valmistettuja säiliöitä, IBC-pakkauksia, kaasupulloja ja muita astioita ei pidetä UN-säiliöinä; Säiliö tarkoittaa UN-säiliön osaa, joka pitää sisällään kuljetettavaksi tarkoitetun nesteytetyn kaasun (itse säiliö) mukaan lukien aukot ja niiden sulkimet, mutta joka ei sisällä käyttölaitteita tai ulkopuolisia rakenteellisia varusteita; Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus-, varo- ja lämpöeristyslaitteita; Rakenteelliset varusteet tarkoittavat säiliön ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia; Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa painetta, joka ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista mitattuna käyttökunnossa olevan säiliön yläosassa, ja sen on oltava vähintään 7 bar: a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana; tai b) Säiliön suunnitellussa käytetty suurin tehollinen ylipaine, jonka on oltava: (i) kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 mainitulle nesteytetylle kaasulle: soveltamisehdossa T50 annettu suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) (bar); (ii) muille nesteytetyille kaasuille, vähintään seuraavien summa: - nesteytetyn kaasun absoluuttinen höyrynpaine (bar) suunnittelun referenssilämpötilassa vähennettynä 1 bar:lla; ja - ilman tai muiden säiliön täyttämättömässä tilassa olevien kaasujen osapaine (bar) määritettynä käyttäen suunnittelun referenssilämpötilaa ja täytöksen keskimääräisestä lämpötilan noususta, t r t f, johtuvaa nestefaasin laajenemista (t f = täyttölämpötila, C; t r = täytöksen keskimääräinen enimmäislämpötila, C); Suunnittelupaine tarkoittaa painelaitteiden teknisen koodin mukaista laskelmissa käytettävää painetta. Suunnittelupaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana; tai b) Seuraavien summa: (i) suurimman sallitun käyttöpaineen (MAWP) määritelmän kohdassa b) mainittu säiliölle suunniteltu suurin tehollinen ylipaine (ks. edellä); ja (ii) kohdan voimien perusteella määritetty nestepaine, vähintään 0,35 bar; Koepaine tarkoittaa painekokeen aikana säiliön yläosassa muodostuvaa enimmäisylipainetta; Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa säiliö käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 25 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP);

164 Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-säiliön ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa; Vertailuteräs tarkoittaa terästä, jonka murtolujuus on 370 N/mm 2 ja murtovenymä on 27 %; Rakenneteräs tarkoittaa terästä, jonka taattu vähimmäismurtolujuus on 360 N/mm N/mm 2 ja taattu vähimmäismurtovenymä on kohdan mukainen; Säiliön suunnittelulämpötila-alueen on oltava -40 C:n ja +50 C:n välillä jäähdyttämättömille nesteytetyille kaasuille, joita kuljetetaan ympäristön lämpötilassa. UNsäiliöille, joita käytetään vaativimmissa ilmasto-olosuhteissa, vastaavasti vaativammat suunnittelulämpötilat. 1 Suunnittelun referenssilämpötila tarkoittaa lämpötilaa, jossa sisällön höyrynpaine on määritetty suurimman sallitun käyttöpaineen (MAWP) laskemista varten. Suunnittelun referenssilämpötilan on oltava alhaisempi kuin kuljetettavaksi aiotun nesteytetyn kaasun kriittinen lämpötila, jotta voidaan varmistaa, että kaasu pysyy nesteytettynä jatkuvasti. Eri UN-säiliöiden tyypeille arvot ovat seuraavat: a) UN-säiliö, jonka halkaisija on enintään 1,5 m: 65 C; b) UN-säiliö, jonka halkaisija on yli 1,5 m: (i) ilman eristystä tai aurinkosuojaa: 60 C; (ii) aurinkosuojan kanssa (ks. kohta ): 55 C; ja (iii) eristettynä (ks ): 50 C; Täyttötiheys tarkoittaa nesteytetyn kaasun keskimääräistä massaa säiliötilavuutta (litraa) kohti (kg/l). Täyttötiheys on annettu UN-säiliön soveltamisehdossa T50 kohdassa Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat toimivaltaisen viranomaisen antamaa hyväksyntää UNsäiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti. Säiliöt on valmistettava muokattavasta teräksestä. Materiaalien on oltava pääasiallisesti kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia. Hitsattuihin säiliöihin saa käyttää vain materiaalia, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti ja niiden on oltava täysin turvallisia. Säiliöt on sopivalla tavalla lämpökäsiteltävä hitsausliitoksen ja hitsisauman lämpömuutosvyöhykkeiden riittävän sitkeyden takaamiseksi, jos se valmistusprosessin tai materiaalin kannalta on tarpeellista. Materiaalivalinnassa on otettava huomioon suunnittelulämpötila-alueella mahdollisesti esiintyvä haurasmurtuma ja jännityskorroosio sekä iskunkestävyys. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja saa olla enintään 460 N/mm 2 ja taatun murtolujuuden yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2. UN-säiliöiden materiaalin on sovelluttava kuljetuksen aikaisiin ympäristöolosuhteisiin UN-säiliöt, varusteet ja putkistot on valmistettava materiaaleista, jotka: a) kestävät hyvin kuljettavaksi tarkoitettua nesteytettyä kaasua (kaasuja); tai b) on tehokkaasti kemiallisesti passivoitu tai neutraloitu Tiivisteet on valmistettava materiaaleista, jotka ovat yhteensopivia kuljettavaksi tarkoitetun nesteytetyn kaasun (kaasujen) kanssa On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita UN-säiliön materiaalit, mukaan lukien mahdollisten laitteiden, tiivisteiden ja lisävarusteiden materiaalit, eivät saa vaikuttaa UN-säiliössä kuljetettavaksi aiottuun nesteytettyyn kaasuun (kaasuihin). 1 Venäjän federaatioon tai kauttakuljetuksena alueen läpi 1.marraskuuta 1.huhtikuuta välisenä aikana mitoituslämpötilavälin on oltava -50 asteesta +50 asteeseen

165 UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta, sekä sopivia nosto- ja kiinnityslaitteita UN-säiliöt on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen UN-säiliön koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon Säiliöt on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista painetta (ylipaine), joka on vähintään 0,4 bar sisäistä painetta korkeampi. Jos säiliössä käytetään huomattavaa alipainetta ennen täyttöä tai tyhjennyksen aikana, on se suunniteltava kestämään ulkoista painetta, joka on vähintään 0,9 bar (ylipaine) sisäistä painetta korkeampi, ja se on testattava tällä paineella UN-säiliöiden ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; ja d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Jokaiselle kohdan mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin: a) Teräksillä, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen; tai b) Teräksillä, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Myötörajan tai venymärajan arvon on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia arvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset myötörajan ja venymärajan vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle teräkselle ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävän myötörajan ja venymärajan arvon on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä Jos nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristetty, on lämpöeristyksen täytettävä seuraavat vaatimukset: a) Sen on koostuttava varjostavasta suojasta, joka peittää säiliön pinnasta vähintään ylimmän kolmanneksen, mutta enintään säiliön ylimmän puoliskon ja joka on erotettu säiliöstä vähintään 40 mm:n ilmatilalla; b) Sen on koostuttava eristävästä materiaalista valmistetusta riittävän paksusta täydellisen peittävästä eristekerroksesta, joka on suojattu kosteudelta sekä tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamilta vaurioilta ja jonka lämmönjohtavuus on enintään 0,67 kw m -2 K -1 ; c) Jos suojaverhoilu on kaasutiivis, on se varustettava laitteella, joka estää säiliön tai varusteiden vuototapauksessa vaarallisen paineenkehityksen eristekerrokseen; ja d) Lämpöeristys ei saa estää lisälaitteiden ja tyhjennyslaitteiden luokse pääsyä Palavien nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut UN-säiliöt on voitava maadoittaa. 1 Laskuissa g = 9,81 m/s

166 Suunnittelukriteerit Säiliöiden on oltava poikkileikkaukseltaan pyöreitä Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava kestämään koepaine, joka on vähintään 1,3 kertaa suunnittelupaine. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdan UN-säiliöiden soveltamisehdossa T50 jokaiselle kuljetettavaksi aiotulle nesteytetylle kaasulle annettu suurimman sallitun käyttöpaineen (MAWP) vähimmäisarvo. Kohdan säiliön seinämän vähimmäispaksuutta koskevat vaatimukset on otettava huomioon Säiliön primaari kalvojännitys σ (sigma) koepaineessa teräksille, joilla on selvä myötöraja tai taattu venymäraja (tavallisesti 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), ei saa olla suurempi kuin pienin seuraavista arvoista: 0,75 Re tai 0,50 Rm, missä: Re = myötöraja, N/mm 2, tai 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja; Rm = vähimmäismurtolujuus, N/mm Käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia vähimmäisarvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset Re:n ja Rm:n vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle teräkselle ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman laitoksen hyväksymiä Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennemateriaalina. Tämän suhteen määrittämisessä käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava materiaalin tarkastustodistuksen mukaisia arvoja Säiliön rakennemateriaalina käytetyn teräksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille vähintään 20 % Rm Materiaalin todellisten arvojen määrittämisessä on varmistettava, että koesauvat on otettu metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava koesauvoilla, joilla on suorakulmainen poikkileikkauspinta, standardin ISO 6892:1998 mukaisesti käyttäen 50 mm mittapituutta Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän vähimmäispaksuuden on oltava suurempi seuraavista arvoista: a) Kohdan vaatimuksien mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus; ja b) Painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti, ottaen huomioon kohdan vaatimukset, määritetty vähimmäispaksuus Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta terästä. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta terästä Kaikkien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 4 mm riippumatta rakennemateriaalista Muulle teräkselle seinämien vähimmäispaksuus, joka vastaa vertailuteräksen paksuudelle kohdassa annettuja arvoja, on määritettävä seuraavalla kaavalla: 21,4 e 0 e1 =, 3 Rm A

167 missä: e 1 = käytettävän teräksen vaadittu vastaava paksuus (mm); e 0 = kohdan mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm); Rm 1 = käytettävän teräksen taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ); A 1 = käytettävän teräksen kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%) Missään tapauksessa ei seinämän paksuus saa olla pienempi kuin mitä kohdissa on esitetty. Korroosiovara ei saa sisältyä näihin arvoihin Käytettäessä rakenneterästä (ks. kohta ) ei kohdan kaavan mukaista laskelmaa vaadita Säiliön päätyjen ja lieriömäisen osan kiinnitys ei saa aiheuttaa seinämän paksuuteen jyrkkää muutosta Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava siten, etteivät ne voi repeytyä irti tai vaurioitua käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Jos kehikon ja säiliön kytkennät sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Ulkopuoliset tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet), sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä (esimerkiksi heikennysurilla). Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahattomaa aukeamista vastaan Lukuun ottamatta paineentasauslaitteiden aukkoja, tarkastusaukkoja tai suljettuja ilmanpoistoreikiä, on UN-säiliön kaikki aukot, joiden halkaisija on yli 1,5 mm, varustettava vähintään kolmella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella, joista ensimmäinen on sisäpuolinen sulkuventtiili, virtausta säätelevä venttiili tai vastaava laite, toinen on ulkopuolinen sulkuventtiili ja kolmas on umpilaippa tai vastaava laite Jos UN-säiliö on varustettu virtausta säätelevällä venttiilillä, on se asennettava siten, että sen istukka on säiliön tai hitsatun laipan sisällä, tai jos venttiili on asennettu ulkopuolelle, on kiinnitykset suunniteltava siten, että venttiili pysyy toimintakunnossa iskujen alaiseksi joutuessaankin. Virtausta säätelevät venttiilit on valittava ja asennettava siten, että ne sulkeutuvat automaattisesti, kun on saavutettu valmistajan asettama virtausmäärä. Tällaisesta venttiilistä tai tällaiseen venttiiliin johtavien putkiyhteiden ja lisälaitteiden läpivirtaustilavuuden on oltava suurempi kuin virtausta säätelevän venttiilin virtausmäärä Täyttö- ja tyhjennysaukkojen ensimmäisen sulkulaitteen on oltava sisäpuolinen sulkuventtiili ja toisen on oltava sulkuventtiili, joka on sijoitettu jokaisen täyttö- ja tyhjennysputken päähän luoksepäästävään paikkaan Palavien ja/tai myrkyllisten nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UN-säiliöiden täytön ja tyhjennyksen pohja-aukkojen sisäpuolisen sulkuventtiilin on oltava nopeasti sulkeutuva suojalaite, joka sulkeutuu automaattisesti UN-säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle täytön tai tyhjennyksen aikana tai tulipalon sattuessa. UN-säiliöissä, joiden tilavuus on yli litraa, on näiden laitteiden oltava kaukosäädöllä suljettavissa Täyttö- ja tyhjennysaukkojen sekä paineentasausaukkojen lisäksi säiliöissä saa olla nestepinnan korkeuden mittareita, lämpö- ja painemittareita varten aukkoja. Näiden laitteiden liittäminen on tehtävä käyttäen sopivia hitsattuja yhteitä tai taskuja, mutta säiliön seinämän läpäiseviä ruuviliitoksia ei saa käyttää Kaikki UN-säiliöt on varustettava miesaukoilla tai muilla tarkastusaukoilla, jotka ovat sopivan kokoisia sisäpuolista tarkastusta varten ja riittäviä sisäpuolista huoltoa ja kunnossapitoa varten Ulkopuoliset varusteet on ryhmiteltävä yhteen sikäli kuin se käytännössä on mahdollista UN-säiliön jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä

168 Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava vähintään säiliön suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) vastaavalle nimellispaineelle ottaen huomioon kuljetuksen aikaiset lämpötilaodotukset. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on suljettava kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinni-asento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa metallia. Hitsattuja putkiliitoksia on käytettävä siellä, missä tämä vain on mahdollista Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Koko putkiston ja putkiston rakenneosien murtumispaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: neljä kertaa säiliön suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) tai neljä kertaa paine, joka voidaan käytön aikana saada aikaan pumpulla tai muulla laitteella (lukuun ottamatta paineentasauslaitteita) Suljinlaitteiden, venttiilien ja lisävarusteiden valmistuksessa on käytettävä sitkeitä metalleja Pohja-aukot Tiettyjä nesteytettyjä kaasuja ei saa kuljettaa UN-säiliöissä, joissa on pohja-aukkoja, jos kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 pohja-aukot on kielletty. Säiliön nestepinnan alapuolella ei saa olla aukkoja, kun säiliö on täytetty suurimpaan sallittuun täyttöasteeseen Paineentasauslaitteet UN-säiliöt on varustettava yhdellä tai useammalla jousikuormitetulla paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteet on säädettävä toimimaan automaattisesti vähintään säiliön suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa (MAWP) ja niiden on oltava täysin auki paineessa, joka on 110 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Päästön jälkeen laitteiden on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine. Laitteiden on pysyttävä suljettuna kaikissa tätä alhaisemmissa paineissa. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia mukaan lukien nesteen loiskuminen. Murtolevyjä, joita ei ole asennettu jousikuormitetun paineentasauslaitteen kanssa peräkkäin, ei saa käyttää Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä kaasun vuotamisen säiliöstä ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Tiettyjen kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 mainittujen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa UN-säiliöissä on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä paineentasauslaite. Paineentasauslaitteen on koostuttava jousikuormitetusta paineentasauslaiteesta ja sitä edeltävästä murtolevystä paitsi, jos UN-säiliö on tarkoitettu yhden aineen käyttöön ja se on varustettu sisällön kanssa yhteensopivasta materiaalista valmistetulla hyväksytyllä paineentasauslaitteella. Murtolevyn ja paineentasauslaitteen väliin on asennettava painemittari tai muu sopiva ilmaisin, joka ilmoittaa murtolevyssä murtumisen, reiän tai vuodon, mikä voi johtaa paineentasauslaitteiston virheelliseen toimintaan. Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on 10 % korkeampi kuin paineentasauslaitteen asetuspaine Monikäyttöisissä UN-säiliöissä paineentasauslaitteiden on avauduttava paineessa, joka vastaa kohdassa kuljetettavaksi sallituille kaasuille ilmoitettua suurinta sallittua käyttöpainetta Paineentasauslaitteiden puhallusteho Paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine tulipalossa paineeseen (mukaan lukien paineen nousu), joka on enintään 20 % korkeampi kuin suurin sallittu käyttöpaine (MAWP). Jousikuormitettuja paineentasauslaitteita on käytettä

169 vä määrätyn puhallustehon saavuttamiseksi. Monikäyttöisissä UN-säiliöissä paineentasauslaitteiden yhteenlaskettu teho on laskettava perustuen siihen kuljetettavaksi sallittuun kaasuun, joka edellyttää suurimman puhallustehon Paineentasauslaitteiden vaadittu kokonaispuhallusteho, joka on kaikkien laitteiden puhallustehojen yhteenlaskettu summa, on määritettävä seuraavalla kaavalla 1 : 0,82 F A Z T Q = 12,4, L C M missä: Q = vaadittu vähimmäispuhallusteho, ilmakuutiometriä sekunnissa m 3 /s, standardiolosuhteissa: 1 bar ja 0 C (273 K); F = kerroin, jolla on seuraavat arvot: eristämättömässä säiliössä F = 1; U ( t) eristetyssä säiliössä F =, mutta joka tapauksessa vähintään 0,25, 13,6 missä: U = eristyksen lämmönjohtavuus 38 C lämpötilassa, kw m -2 K -1 ; t = nesteytetyn kaasun todellinen täytönaikainen lämpötila, C; jos tätä lämpötilaa ei tiedetä, käytetään arvoa t = 15 C; Tässä määritettyä F:n arvoa eristetylle säiliölle saa käyttää sillä edellytyksellä, että eristys on kohdan mukainen; A = säiliön ulkopinnan kokonaispinta-ala, m 2 ; Z = kaasun kokoonpuristuvuuskerroin kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet) (jos tätä kerrointa ei tiedetä, käytetään arvoa Z = 1,0); T = absoluuttinen lämpötila paineentasauslaitteiden yläpuolella kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), K ( C + 273); L = nesteen latentti höyrystymislämpö kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), kj/kg; M = C = purkautuvan kaasun molekyylimassa; vakio, joka määritetään yhdellä seuraavista kaavoista ominaislämpöjen suhteen k funktiona: c p k =, c missä: c p on ominaislämpö vakiopaineessa; ja c v on ominaislämpö vakiotilavuudessa. Kun k > 1: v k + 1 k -1 2 C = k ; k + 1 Kun k = 1 tai kun k on tuntematon: 1 C = = 0,607, missä e on matemaattinen vakio = 2,7183. e 1 Tämä kaava pätee vain nesteytetyille kaasuille, joiden kriittinen lämpötila ylittää selvästi kumulatiivisten olosuhteiden lämpötilan. Kaasuille, joiden kriittinen lämpötila on lähellä kumulatiivisten olosuhteiden lämpötilaa tai alittaa tämän, paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon laskemisessa on otettava huomioon kaasun muut termodynaamiset ominaisuudet (ks. esimerkiksi standardi CGA S Pressure Relief Device Standards, Part 2, Cargo and Portable Tanks for Compressed Gases )

170 C:lle voidaan käyttää myös seuraavasta taulukosta saatavia arvoja: k C k C k C 1,00 0,607 1,26 0,660 1,52 0,704 1,02 0,611 1,28 0,664 1,54 0,707 1,04 0,615 1,30 0,667 1,56 0,710 1,06 0,620 1,32 0,671 1,58 0,713 1,08 0,624 1,34 0,674 1,60 0,716 1,10 0,628 1,36 0,678 1,62 0,719 1,12 0,633 1,38 0,681 1,64 0,722 1,14 0,637 1,40 0,685 1,66 0,725 1,16 0,641 1,42 0,688 1,68 0,728 1,18 0,645 1,44 0,691 1,70 0,731 1,20 0,649 1,46 0,695 2,00 0,770 1,22 0,652 1,48 0,698 2,20 0,793 1,24 0,656 1,50 0, Eristysjärjestelmän, jota käytetään puhallustehon pienentämiseen, on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman laitoksen hyväksymä. Tähän tarkoitukseen hyväksyttyjen eristysjärjestelmien on joka tapauksessa: a) pysyttävä toimintakunnossa kaikissa lämpötiloissa 649 C lämpötilaan saakka; ja b) oltava päällystetty materiaalilla, jonka sulamispiste on vähintään 700 C Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa paineentasauslaitteessa on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: a) Asetuspaine (bar tai kpa); b) Jousikuormitettujen laitteiden purkautumispaineen sallittu vaihteluväli; c) Referenssilämpötila, jonka mukaan murtolevyn nimellismurtumispaine on mitoitettu; ja d) Laitteen nimellispuhallusteho standardiolosuhteissa, ilmakuutiometriä sekunnissa (m 3 /s); Jos mahdollista, myös seuraava tieto on merkittävä: e) Valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero Paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä varolaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa säiliön ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet tai käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että ainakin toinen rinnakkaisista venttiileistä on aina käytössä ja täyttää kohdan mukaiset vaatimukset. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista virtauksen säiliöstä tähän laitteeseen. Paineentasauslaitteen poistoaukkojen, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine Paineentasauslaitteiden sijoittaminen Jokainen paineentasauslaitteen läpivienti on oltava säiliön yläosassa niin lähellä säiliön pitkittäis- ja poikittaisakselin leikkauspistettä kuin käytännössä on mahdollista. Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava säiliön höyrytilassa ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry ja kaasu voi esteettä purkautua. Palavista nesteytetyistä kaasuista vapautuva höyry on suunnattava poispäin säiliöstä siten, että purkaus ei painu säiliön pinnalle. Suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu UN-säiliön kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta

171 Pinnankorkeuden mittalaitteet Jos UN-säiliö ei ole tarkoitettu massan perusteella täytettäväksi, on se varustettava yhdellä tai useammalla pinnankorkeuden mittalaitteella. Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet, jotka ovat suorassa kosketuksessa säiliön sisällön kanssa, on kielletty UN-säiliön tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää UN-säiliön kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään säiliön osaan. Kaikkiin UN-säiliöihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Ne on asennettava ensisijaisesti UN-säiliön tukiin, mutta ne saa asentaa myös vahvistuslevyihin, jotka on kiinnitetty säiliön tuentakohtiin Tukien ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus Haarukkataskut on voitava sulkea. Sulkemislaitteen on oltava pysyvä osa kehikkoa tai se on oltava kiinnitetty pysyvästi kehikkoon. Yksiosastoisessa UN-säiliöissä, joiden pituus on alle 3,65 m, ei tarvitse olla suljettavia haarukkataskuja edellyttäen, että: a) säiliö, kaikki varusteet mukaan lukien, on hyvin suojattu trukin haarukan iskuja vastaan; ja b) haarukkataskujen keskustojen välinen etäisyys on vähintään puolet UN-säiliön enimmäispituudesta Jos UN-säiliöitä ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on säiliö ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai UN-säiliön kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Esimerkkejä suojaustavoista: a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista, jotka suojaavat säiliötä molemmilta sivuilta keskiviivan korkeudella; b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista; c) Suojaus päätyyn kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskintangosta tai kehikosta; d) Säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella UN-säiliön rakennetyypillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että UN-säiliö on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia sekä tarvittaessa kohdan UN-säiliön soveltamisehdon T50 kaasuja koskevia säännöksiä. Jos UN-säiliöitä valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kuljetettavaksi sallitut kaasut, säiliön rakennemateriaalit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty, ts. kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille UN-säiliöille, jotka on valmistettu samanlaisista ja paksuudeltaan vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita

172 Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle; b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen tulokset; ja c) Jos sovellettavissa, kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset Tarkastus ja testaus UN-säiliöitä, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää "kontti", ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyyppiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen UN-säiliö ja sen eri varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus) ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus). Tämän lisäksi viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten välillä on suoritettava välitarkastus (2,5 vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus). 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen saa tehdä 3 kuukauden kuluessa ennen tai jälkeen määrätyn päivän. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta on ylimääräinen tarkastus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti UN-säiliön käyttöönottotarkastuksen ja testauksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat nesteytetyt kaasut ja painekoe, jossa käytetään kohdan mukaisia koepaineita. Painekokeen saa suorittaa vesipainekokeena tai käyttäen muuta nestettä tai kaasua, jos toimivaltainen viranomainen hyväksyy menettelyn. Ennen UN-säiliön käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe. Kaikki täyden kuormituksen alaiseksi joutuvat säiliön hitsisaumat on tarkastettava käyttöönottotestauksessa radiografisella, ultraääneen perustuvalla tai muulla sopivalla ainetta rikkomattomalla koemenetelmällä. Tämä ei koske lämpöeristystä Viiden vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja testauksen on sisällettävä sisä- ja ulkopuolinen tarkastus sekä yleensä nestepainekoe. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe ,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja testauksen on sisällettävä vähintään UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat nesteytetyt kaasut, tiiviyskoe ja kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. Toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama laitos voi antaa luvan 2,5 vuoden välein tehtävästä sisäpuolisesta tarkastuksesta luopumisesta tai korvaamisesta muilla testausmenetelmillä tai tarkastusmenettelyillä yhden aineen kuljetukseen tarkoitetuille UNsäiliöille UN-säiliötä ei saa täyttää ja antaa kuljetettavaksi sen jälkeen, kun määräaika viimeisestä 5 tai 2,5 vuoden välein tehtävästä kohdan mukaisesta määräaikaistarkastuksesta ja testauksesta on kulunut umpeen. Kuitenkin UN-säiliötä, joka on täytetty ennen kuin määräaika viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja testauksesta on kulunut umpeen, saa kuljettaa enintään kolme kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen tai testauksen määräajan umpeutumisesta. Lisäksi UN-säiliötä saa kuljettaa viimeisen määräaikaistarkastuksen määräajan umpeutumisen jälkeen: a) tyhjentämisen jälkeen ennen puhdistusta ja seuraavaa täyttämistä, jos kuljetus tapahtuu seuraavaa vaadittua testausta tai tarkastusta varten, ja b) enintään kuusi kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen tai testauksen määräajan umpeutumisesta vaarallisten aineiden palauttamiseksi asianmukaista hävittämistä tai kierrätystä varten, ellei toimivaltainen viranomainen ole toisin määrännyt. Tieto tästä poikkeuksesta on mainittava rahtikirjassa

173 Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tehtävä, jos UN-säiliössä on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa UN-säiliön eheyteen. Ylimääräisen tarkastuksen laajuus riippuu UN-säiliön vaurion laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja testauksen toimet Sisä- ja ulkopuolisen tarkastuksen on taattava, että: a) säiliöstä on tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä kuljetuksessa epäluotettavan; b) putkistoista, venttiileistä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan; c) miesaukkojen kansien kiristyslaitteet ovat kunnossa ja miesaukkojen kannet tai tiivisteet eivät vuoda; d) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty; e) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi; f) vaaditut merkinnät UN-säiliössä ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia; ja g) UN-säiliön kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymän asiantuntijan on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset tai ne on suoritettava hänen läsnä ollessaan. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä UN-säiliön merkintäkilpeen merkityllä paineella. Paineen alaisena UN-säiliöstä on tarkastettava mahdolliset säiliön, putkiston tai laitteiden vuodot Kaikissa tapauksissa, joissa säiliölle on tehty leikkaus-, poltto- tai hitsaustöitä, on tämän työn oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman laitoksen hyväksymä ottaen huomioon säiliön valmistamisessa käytetty painelaitteiden tekninen koodi. Työn jälkeen on suoritettava painekoe alkuperäisellä koepaineella Jos säiliössä huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa UN-säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Jos UN-säiliön laitteistojen sijoituksesta johtuen merkintäkilpeä ei voi pysyvästi kiinnittää säiliöön, on itse säiliöön merkittävä vähintään painelaitteiden teknisessä koodissa vaaditut tiedot. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä. 1) Valmistajamaa U Hyväksyjämaa Hyväksymisnumero Käytettäessä vaihtoehtoisia ratkaisuja N tunnus AA (AA = Alternative Arrangements (vaihtoehtoiset ratkaisut, ks. kohta ) 2) Valmistaja tai valmistajan merkki 3) Valmistajan antama valmistusnumero 4) Tyyppihyväksynnän antanut valtuutettu yhteisö 5) Omistajan rekisteröintinumero 6) Valmistusvuosi 7) Painelaitteiden tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu 8) Koepaine bar/kpa, (ylipaine) 1 9) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) bar/kpa, (ylipaine) 1 1 Käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin

174 10) Ulkoinen suunnittelupaine 2 bar/kpa, (ylipaine) 1 11) Suunnittelulämpötilaväli C - C 12) Suunnittelun referenssilämpötila C 13) Vesitilavuus 20 C lämpötilassa litraa 14) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta ja tarkastajan tunnus 15) Säiliön materiaali(t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin 16) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus mm 17) Viimeisimmän (-pien) määräaikaistestauksen (-ien) ajankohta ja tyyppi Kuukausi vuosi koepaine bar/kpa, (ylipaine) 1 18) Viimeisimmän tarkastuksen (testauksen) suorittaneen tai vahvistaneen tarkastajan tunnus Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse UN-säiliöön tai kiinteästi UN-säiliöön asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: 1) Haltijan nimi 2) Kuljetettavaksi sallittu(-tut) nesteytetty(-yt) kaasu(-t) 3) Jokaisen kuljetettavaksi sallitun nesteytetyn kaasun suurin sallittu täytös kg 4) Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg 5) Säiliön massa tyhjänä (taara) kg Huom. Kuljetettavien nesteytettyjen kaasujen merkinnän osalta, ks. myös osa Jos UN-säiliö on suunniteltu ja hyväksytty avomerikuljetuksiin, merkintäkilpeen on merkittävä: OFFSHORE PORTABLE TANK JÄÄHDYTETTYJEN NESTEYTETTYJEN KAASUJEN KULJETUKSEEN TARKOITETTU- JEN UN-SÄILIÖIDEN SUUNNITTELUA, RAKENNETTA, TARKASTUSTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-säiliö tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa käytettävää lämpöeristettyä säiliötä, jonka tilavuus on yli 450 litraa. UN-säiliöön kuuluvat säiliöön kiinnitetyt käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet, jotka ovat tarpeellisia jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetuksessa. UN-säiliön on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliön ulkopuolisia stabiloivia osia ja sen on oltava nostettavissa täytenä. Se on pääasiallisesti suunniteltava siten, että se voidaan kuormata kuljettavaan ajoneuvoon, vaunuun tai laivaan (meri- tai sisävesialukseen) ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä. Säiliöajoneuvoja, säiliövaunuja, muusta materiaalista kuin metallista valmistettuja säiliöitä, IBC-pakkauksia, kaasupulloja ja muita astioita ei pidetä UN-säiliöinä; Säiliökokonaisuus (tank) (jatkossa käytetty termiä säiliö ) tarkoittaa kokoonpanoa, joka tavallisesti koostuu joko: a) ulkovaipasta ja yhdestä tai useammasta sisäsäiliöstä, säiliön(-iden) ja ulkovaipan välistä ilma on poistettu (tyhjiöeristys) ja se voi sisältää lämpöeristysjärjestelmän; tai b) ulkovaipasta ja sisäsäiliöstä, joiden välissä on kiinteää lämpöeristävää materiaalia (esim. kiinteää vaahtoa) oleva välikerros; Säiliö (shell, Tankkörper) tarkoittaa UN-säiliön osaa, joka pitää sisällään kuljetettavaksi tarkoitetun jäähdytetyn nesteytetyn kaasun mukaan lukien aukot ja niiden sulkimet, mutta joka ei sisällä käyttölaitteita tai ulkopuolisia rakenteellisia varusteita; Ulkovaippa tarkoittaa eristyksen ulkopuolista peitelevyä tai päällystettä, joka voi olla osa eristysjärjestelmää; 2 Ks. kohta

175 Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus-, varo-, paineistus-, jäähdytysja lämpöeristyslaitteita; Rakenteelliset varusteet tarkoittavat säiliön ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia; Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa suurinta sallittua tehollista ylipainetta käyttökunnossa olevan täytetyn UN-säiliön yläosassa, mukaan lukien suurin tehollinen paine täytön ja tyhjennyksen aikana; Koepaine tarkoittaa painekokeen aikana säiliön yläosassa muodostuvaa enimmäisylipainetta; Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa säiliö käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 90 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP); Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-säiliön ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa; Viipymäaika tarkoittaa aikaa, joka kuluu ensimmäisen täytön suorittamisesta (venttiilien sulkemisesta laskien) siihen, että lämpenemisen aiheuttama paineen nousu saavuttaa paineenrajoituslaitteen alhaisimman asetuspaineen. Vertailuteräs tarkoittaa terästä, jonka murtolujuus on 370 N/mm 2 ja murtovenymä on 27 %; Alin suunnittelulämpötila tarkoittaa säiliön suunnittelussa ja valmistuksessa käytettävää lämpötilaa, joka ei ole sisällön alinta (kylmintä) lämpötilaa (käyttölämpötilaa) korkeampi tavanomaisissa täytön ja tyhjennyksen aikaisissa olosuhteissa sekä kuljetusolosuhteissa. Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat toimivaltaisen viranomaisen antamaa hyväksyntää UNsäiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti. Säiliöt ja ulkovaipat on valmistettava muokattavasta metallista. Ulkovaipat on valmistettava teräksestä. Muita materiaaleja kuin metallia saa käyttää säiliön ja ulkovaipan välillä oleviin kiinnityksiin ja tukiin edellyttäen, että materiaaliominaisuuksien on todettu olevan riittäviä alimmassa suunnittelulämpötilassa. Materiaalien on oltava pääasiallisesti kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia. Hitsattuihin säiliöihin ja ulkovaippoihin saa käyttää vain materiaalia, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti ja niiden on oltava täysin turvallisia. Säiliöt on sopivalla tavalla lämpökäsiteltävä hitsausliitoksen ja hitsisauman lämpömuutosvyöhykkeiden riittävän sitkeyden takaamiseksi, jos se valmistusprosessin tai materiaalin kannalta on tarpeellista. Materiaalivalinnassa on otettava huomioon alimmassa suunnittelulämpötilassa mahdollisesti esiintyvä haurasmurtuma, vetyhaurastuma ja jännityskorroosio sekä iskunkestävyys. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja saa olla enintään 460 N/mm 2 ja taatun murtolujuuden yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2. UN-säiliöiden materiaalin on sovelluttava kuljetuksen aikaisiin ympäristöolosuhteisiin Kaikkien UN-säiliön osien, mukaan lukien lisälaitteet, tiivisteet ja putkistot, joiden voidaan olettaa tavallisesti joutuvan kosketukseen kuljetettavan jäähdytetyn nesteytetyn kaasun kanssa, on oltava yhteensopivia tämän jäähdytetyn nesteytetyn kaasun kanssa On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita Lämpöeristysjärjestelmään on sisällyttävä säiliön(-t) täysin peittävä suoja, joka on valmistettu tehokkaasta eristemateriaalista. Ulkovaipan on suojattava ulkopuolista eristettä siten, että kosteuden sisäänpääsy ja muu vahingoittuminen tavanomaisessa kuljetusolosuhteissa on estetty

176 Jos ulkovaippa on kaasutiivis, on se varustettava laitteella, joka estää vaarallisen paineen muodostumisen eristekerrokseen Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen, joiden kiehumispiste ilmakehän paineessa on alle 182 C, kuljetukseen tarkoitettujen UN-säiliöiden rakenteessa ei saa olla materiaaleja, jotka voivat reagoida hapen kanssa tai happirikkaassa ympäristössä vaarallisesti, jos tällaiset materiaalit ovat osa lämpöeristystä ja jos on olemassa vaara, että tällaiset materiaalit joutuvat kosketukseen hapen tai happirikkaan nesteen kanssa Eristemateriaalit eivät saa kohtuuttomasti huonontua käytössä Referenssiviipymäaika on määritettävä jokaiselle UN-säiliössä kuljetettavaksi aiotulle jäähdytetylle nesteytetylle kaasulle Referenssiviipymäaika on määritettävä toimivaltaisen viranomaisen tunnustamalla menetelmällä ja ottaen huomioon: a) Eristysjärjestelmän tehokkuus määritettynä kohdan mukaisesti; b) Alhaisin paineenrajoituslaitteen(-iden) asetuspaine; c) Täyttöolosuhteet; d) Oletettu ympäristön lämpötila; e) Kuljetettavaksi aiotun yksittäisen jäähdytetyn nesteytetyn kaasun fysikaaliset, kemialliset ja lämpöfysikaaliset ominaisuudet Eristysjärjestelmän tehokkuus (lämpövuoto watteina) on määritettävä UN-säiliön tyyppitestauksessa toimivaltaisen viranomaisen tunnustamalla tavalla. Tämän testauksen on sisällettävä joko: a) Vakiopainekoe (esim. ilmakehän paineessa), jossa mitataan jäähdytetyn nesteytetyn kaasun häviö tietyllä ajanjaksolla; tai b) Suljetun järjestelmän koe, jossa mitataan paineen nousu säiliössä tietyllä ajanjaksolla. Ilmakehän paineen vaihtelu on otettava huomioon suoritettaessa vakiopainekoetta. Kummassakin kokeessa on tehtävä korjaukset ympäristön lämpötilan suhteen, jos lämpötila vaihtelee oletetusta ympäristön 30 C:n referenssilämpötilasta. Huom. Todellisen viipymäajan määrittäminen ennen jokaista kuljetusta, ks. kohta Ulkovaipan on kestettävä kaksoisseinämäisessä tyhjiöeristetyssä säiliössä ulkoinen suunnittelupaine, vähintään 100 kpa (1 bar) (ylipaine), joka on laskettu painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti, tai vähintään laskettu kriittinen kokoonpuristumispaine, 200 kpa (2 bar) (ylipaine). Sisäiset ja ulkoiset vahvisteet voidaan ottaa mukaan laskettaessa ulkovaipan kykyä kestää ulkoista painetta UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta, sekä sopivia nosto- ja kiinnityslaitteita UN-säiliöt on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen UN-säiliön koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon UN-säiliöiden ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; 1 Laskuissa g = 9,81 m/s

177 c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; ja d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Jokaiselle kohdassa mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin: a) Materiaaleilla, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen; ja b) Materiaaleilla, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Myötörajan tai venymärajan arvon on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia arvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset myötörajan ja venymärajan vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle metallille ei ole olemassa materiaalistandardeja, tai jos käytetään muuta materiaalia kuin metallia, käytettävän myötörajan ja venymärajan arvon on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä Palavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut UN-säiliöt on voitava maadoittaa Suunnittelukriteerit Säiliöiden on oltava poikkileikkaukseltaan pyöreitä Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava kestämään vähintään koepaine, joka on 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine (MAWP). Tyhjiöeristetyissä säiliöissä koepaineen on oltava vähintään 1,3 kertaa MAWP:n ja 100 kpa:n (1 bar:n) summa. Missään tapauksessa koepaine ei saa olla pienempi kuin 300 kpa (3 bar) (ylipaine). Kohtien säiliön seinämän vähimmäispaksuutta koskevat vaatimukset on otettava huomioon Säiliön primaari kalvojännitys σ (sigma) koepaineessa metalleille, joilla on selvä myötöraja tai taattu venymäraja (tavallisesti 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), ei saa olla suurempi kuin pienin seuraavista arvoista: 0,75 Re tai 0,50 Rm, missä: Re = myötöraja, N/mm 2, tai 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja; Rm = vähimmäismurtolujuus, N/mm Käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia vähimmäisarvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset Re:n ja Rm:n vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle teräkselle ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennemateriaalina. Tämän suhteen määrittämisessä käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava materiaalin tarkastustodistuksen mukaisia arvoja Säiliön rakennemateriaalina käytetyn teräksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille vähintään 20 % Rm

178 Säiliön rakennemateriaalina käytetyn alumiinin tai alumiiniseoksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin vähintään 12 % Rm Materiaalin todellisten arvojen määrittämisessä on varmistettava, että koesauvat on otettu metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava koesauvoilla, joilla on suorakulmainen poikkileikkauspinta, standardin ISO 6892:1998 mukaisesti käyttäen 50 mm mittapituutta Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän vähimmäispaksuuden on oltava suurempi seuraavista arvoista: a) Kohtien vaatimuksien mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus; ja b) Painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti, ottaen huomioon kohdan vaatimukset, määritetty vähimmäispaksuus Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien tyhjiöeristettyjen säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 4 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia Tyhjiöeristetyissä säiliöissä ulkovaipan ja säiliön seinämän yhteispaksuuden on vastattava kohdan vähimmäispaksuutta, itse säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään kohdan vähimmäispaksuus Säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm riippumatta rakennemateriaalista Muille metalleille seinämien vähimmäispaksuus, joka vastaa vertailuteräksen paksuudelle kohdissa esitettyjä arvoja, on määritettävä seuraavalla kaavalla: e 1 21,4 e 0 =, 3 Rm A 1 1 missä: e 1 = käytettävän metallin vaadittu vastaava paksuus (mm); e 0 = kohtien ja mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm); Rm 1 = käytettävän metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ); A 1 = käytettävän metallin kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%) Missään tapauksessa ei seinämän paksuus saa olla pienempi kuin mitä kohdissa on esitetty. Kaikkien säiliön osien seinämien paksuuden on oltava vähintään kohtien mukainen. Korroosiovara ei saa sisältyä näihin arvoihin Säiliön päätyjen ja lieriömäisen osan kiinnitys ei saa aiheuttaa seinämän paksuuteen jyrkkää muutosta Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava siten, etteivät ne voi repeytyä irti tai vaurioitua käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Jos kehikon ja säiliön tai ulkovaipan ja säiliön väliset kytkennät sallivat suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Ulkopuoliset tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet), sulkuventtiili ja sen istukka on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahattomaa aukeamista vastaan

179 Palavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UN-säiliöiden kaikki täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava vähintään kolmella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella, joista ensimmäinen on sulkuventtiili, joka on sijoitettu niin lähelle ulkovaippaa kuin käytännössä on mahdollista, toinen on sulkuventtiili ja kolmas on umpilaippa tai vastaava laite. Ulkovaippaa lähinnä sijaitsevan sulkulaitteen on oltava nopeasti sulkeutuva laite, joka sulkeutuu automaattisesti UN-säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle täytön tai tyhjennyksen aikana tai tulipalon sattuessa. Tämän laitteen on oltava myös kaukosäädöllä suljettavissa Palamattomien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UNsäiliöiden kaikki täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava vähintään kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella, joista ensimmäinen on sulkuventtiili, joka on sijoitettu niin lähelle ulkovaippaa kuin käytännössä on mahdollista, ja toinen on umpilaippa tai vastaava laite Putkiston osissa, jotka voidaan sulkea kummastakin päästä ja joiden sisään voi jäädä nesteitä, on oltava automaattinen paineentasausjärjestelmä estämään liiallinen paineen nousu putkistossa Tyhjiöeristetyissä säiliöissä ei tarvitse olla tarkastusaukkoa Ulkopuoliset varusteet on ryhmiteltävä yhteen sikäli kuin se käytännössä on mahdollista UN-säiliön jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava vähintään säiliön suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) vastaavalle nimellispaineelle ottaen huomioon kuljetuksen aikaiset lämpötilaodotukset. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on suljettava kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinni-asento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta Jos käytetään paineistuslaitetta, on tähän laitteeseen johtavissa nesteiden ja höyryjen putkiyhteissä oltava venttiili. Sijoituksen on oltava niin lähellä ulkovaippaa kuin käytännössä on mahdollista estämään sisällön häviö, jos paineistuslaite vaurioituu Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa materiaalia. Palon aiheuttaman vuodon estämiseksi on yhteessä, joka on ulkovaipan ja ulosoton ensimmäisen sulkimen välillä, käytettävä vain teräsputkistoja ja hitsattuja liitoksia. Sulkimen liittäminen tähän yhteeseen on tehtävä toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla. Muualla putkiliitokset on hitsattava tarvittaessa Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Venttiilien ja lisälaitteiden rakennemateriaaleilla on oltava riittävät ominaisuudet UN-säiliön alhaisimmassa käyttölämpötilassa Koko putkiston ja putkiston rakenneosien murtumispaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: neljä kertaa säiliön suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) tai neljä kertaa paine, joka voidaan käytön aikana saada aikaan pumpulla tai muulla laitteella (lukuun ottamatta paineentasauslaitteita) Paineentasauslaitteet Jokainen säiliö on varustettava vähintään kahdella jousikuormitetulla paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteet on säädettävä toimimaan vähintään säiliön suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa (MAWP) ja niiden on oltava täysin auki paineessa, joka on 110 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Päästön jälkeen laitteiden on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine. Laitteiden on pysyttävä suljettuna kaikissa

180 tätä alhaisemmissa paineissa. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia mukaan lukien nesteen loiskuminen Palamattomille jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille ja vedylle tarkoitetuissa säiliöissä saa lisäksi olla murtolevyt kytkettynä rinnan jousikuormitettujen laitteiden kanssa kohtien ja mukaisesti Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä kaasun vuotamisen säiliöstä ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Paineentasauslaitteiden on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä Paineentasauslaitteiden puhallusteho ja säätäminen Kaikkien asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä siten, että paine (mukaan lukien paineen nousu) säiliössä ei ylitä suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) enemmän kuin 20 %, jos tyhjiöeristetyssä säiliössä menetetään tyhjiö tai kiinteällä materiaalilla eristetyssä säiliössä menetetään 20 % eristyksestä Palamattomille jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille (lukuun ottamatta happea) ja vedylle tarkoitetuissa säiliöissä tämä puhallusteho voidaan saada aikaan käyttämällä murtolevyjä, jotka on kytketty rinnakkain vaadittujen varolaitteiden kanssa. Murtolevyjen on murruttava nimellispaineessa, joka vastaa säiliön koepainetta Kohtien ja tapauksissa kaikkien asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine koepaineeseen tulipalossa Paineentasauslaitteiden vaadittu puhallusteho on laskettava toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman teknisen koodin mukaisesti Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa paineentasauslaitteessa on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: a) Asetuspaine (bar tai kpa); b) Jousikuormitettujen laitteiden purkautumispaineen sallittu vaihteluväli; c) Referenssilämpötila, jonka mukaan murtolevyn nimellismurtumispaine on mitoitettu; ja d) Laitteen nimellispuhallusteho standardiolosuhteissa, ilmakuutiometriä sekunnissa (m 3 /s); Jos mahdollista, myös seuraava tieto on merkittävä: e) Valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero Paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä varolaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa säiliön ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet tai käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että kohdan mukaiset vaatimukset aina täyttyvät. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista kaasun virtauksen säiliöstä tähän laitteeseen. Paineentasauslaitteiden poistoaukoista höyryjä ja nesteitä johtavien putkiyhteiden, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine. 1 Ks. esimerkiksi standardi CGA Pamphlet S (Compressed Gas Association)

181 Paineentasauslaitteiden sijoittaminen Jokainen paineentasauslaitteen läpivienti on oltava säiliön yläosassa niin lähellä säiliön pitkittäisja poikittaisakselin leikkauspistettä kuin käytännössä on mahdollista. Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava säiliön kaasutilassa ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua. Jäähdytetyistä nesteytetyistä kaasuista vapautuva höyry on suunnattava poispäin säiliöstä siten, että purkaus ei painu säiliön pinnalle. Suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu UN-säiliön kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta Pinnankorkeuden mittalaitteet Jos UN-säiliö ei ole tarkoitettu massan perusteella täytettäväksi, on se varustettava yhdellä tai useammalla pinnankorkeuden mittalaitteella. Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet, jotka ovat suorassa kosketuksessa säiliön sisällön kanssa, on kielletty Tyhjiöeristetyn UN-säiliön ulkovaipassa on oltava tyhjiömittarille liitäntämahdollisuus UN-säiliön tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää UN-säiliön kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään säiliön osaan. Kaikkiin UN-säiliöihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Ne on asennettava ensisijaisesti UN-säiliön tukiin, mutta ne saa asentaa myös vahvistuslevyihin, jotka on kiinnitetty säiliön tuentakohtiin Tukien ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus Haarukkataskut on voitava sulkea. Sulkemislaitteen on oltava pysyvä osa kehikkoa tai se on oltava kiinnitetty pysyvästi kehikkoon. Yksiosastoisessa UN-säiliöissä, joiden pituus on alle 3,65 m, ei tarvitse olla suljettavia haarukkataskuja edellyttäen, että: a) säiliö, kaikki varusteet mukaan lukien, on hyvin suojattu trukin haarukan iskuja vastaan; ja b) haarukkataskujen keskustojen välinen etäisyys on vähintään puolet UN-säiliön enimmäispituudesta Jos UN-säiliöitä ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on säiliö ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai UN-säiliön kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Esimerkkejä suojaustavoista: a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista, jotka suojaavat säiliötä molemmilta sivuilta keskiviivan korkeudella; b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista; c) Suojaus päätyyn kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskintangosta tai kehikosta; d) Säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa. e) UN-säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttäen tyhjiöeristykselle ulkovaippaa. 1 1 Tämä suojaustapa ei ole sallittu Venäjän federaatiossa

182 Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella UN-säiliön rakennetyypillä on toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman laitoksen antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että UN-säiliö on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia. Jos UN-säiliöitä valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kuljetettavaksi sallitut jäähdytetyt nesteytetyt kaasut, säiliön sekä vuorauksen rakennemateriaalit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty 1, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille UN-säiliöille, jotka on valmistettu samanlaisista ja paksuudeltaan vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle; b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja testauksen tulokset; ja c) Jos sovellettavissa, kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset Tarkastus ja testaus UN- säiliöitä, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää "kontti", ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyypiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen UN-säiliö ja sen eri varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus) ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). Tämän lisäksi viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten ja testausten välillä on suoritettava välitarkastus ja testaus (2,5 vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus). 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja testauksen saa tehdä 3 kuukauden kuluessa jälkeen määrätyn päivän. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta on ylimääräinen tarkastus ja testaus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti UN-säiliön käyttöönottotarkastuksen ja testauksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat jäähdytetyt nesteytetyt kaasut ja painekoe, jossa käytetään kohdan mukaisia koepaineita. Painekokeen saa suorittaa vesipainekokeena tai käyttäen muuta nestettä tai kaasua, jos toimivaltainen viranomainen hyväksyy menettelyn. Ennen UN-säiliön käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe. Kaikki täyden kuormituksen alaiseksi joutuvat hitsisaumat on tarkastettava käyttöönottotestauksessa radiografisella, ultraääneen perustuvalla tai muulla sopivalla ainetta rikkomattomalla koemenetelmällä. Tämä ei koske ulkovaippaa ,5 ja 5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä UNsäiliön ja sen lisälaitteiden ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat jäähdytetyt nesteytetyt kaasut, tiiviyskoe ja kaikkien käyttölaitteiden sekä mahdollisesti käytettävän tyhjiömittarin toimintatarkastus. 2,5 ja 5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ajaksi säiliöistä, jotka eivät ole tyhjiöeristettyjä, on ulkovaippa ja eriste poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi ja testaamiseksi (Varattu) UN-säiliötä ei saa täyttää ja antaa kuljetettavaksi sen jälkeen, kun määräaika viimeisestä 2,5 tai 5 vuoden välein tehtävästä kohdan mukaisesta määräaikaistarkastuksesta ja 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus

183 testauksesta on kulunut umpeen. Kuitenkin UN-säiliötä, joka on täytetty ennen kuin määräaika viimeisestä määräaikaistarkastuksesta on kulunut umpeen, saa kuljettaa enintään kolme kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen tai -testauksen määräajan umpeutumisesta. Lisäksi UN-säiliötä saa kuljettaa viimeisen määräaikaistarkastuksen ja testauksen määräajan umpeutumisen jälkeen: a) tyhjentämisen jälkeen ennen puhdistusta ja seuraavaa täyttämistä, jos kuljetus tapahtuu seuraavaa vaadittua testausta tai tarkastusta varten, ja b) enintään kuusi kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen määräajan umpeutumisesta vaarallisten aineiden palauttamiseksi asianmukaista hävittämistä tai kierrätystä varten, ellei toimivaltainen viranomainen ole toisin määrännyt. Tieto tästä poikkeuksesta on mainittava rahtikirjassa Ylimääräinen tarkastus on tarpeen, jos UN-säiliössä on havaittavissa vaurioita, ruostuneita alueita tai vuotoa tai muu tila osoittaa puutteita, jotka voivat vaikuttaa UN-säiliön rakenteen eheyteen. Ylimääräisen tarkastuksen laajuus riippuu UN-säiliön vaurion tai heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja testauksen toimet Määräaikaistarkastuksessa ja -testauksissa sisäpuolisen tarkastuksen on taattava, että säiliöstä on tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä kuljetuksessa epäluotettavan Ulkopuolisen tarkastuksen on taattava, että: a) ulkopuolisista putkistoista, venttiileistä, mahdollisesta paineistus/jäähdytysjärjestelmästä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan; b) miesaukkojen kannet tai tiivisteet eivät vuoda; c) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty; d) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi; e) vaaditut merkinnät UN-säiliössä ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia; ja f) UN-säiliön kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä asiantuntija on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset tai ne on tehtävä ko. asiantuntijan läsnä ollessa. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä UN-säiliön merkintäkilpeen merkityllä paineella. Paineen alaisena UN-säiliöstä on tarkastettava mahdolliset säiliön, putkiston tai laitteiden vuodot Kaikissa tapauksissa, joissa säiliölle on tehty leikkaus-, poltto- tai hitsaustöitä, on tämän työn oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä ottaen huomioon säiliön valmistamisessa käytetty painelaitteiden tekninen koodi. Työn jälkeen on suoritettava painekoe alkuperäisellä koepaineella Jos säiliössä huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa UN-säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Jos UN-säiliön laitteistojen sijoituksesta johtuen merkintäkilpeä ei voi pysyvästi kiinnittää säiliöön, on itse säiliöön merkittävä vähintään painelaitteiden teknisessä koodissa vaaditut tiedot. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä

184 1) Valmistajamaa U Hyväksyjämaa Hyväksymisnumero Käytettäessä vaihtoehtoisia ratkaisuja N tunnus AA (AA = Alternative Arrangements (vaihtoehtoiset ratkaisut, ks. kohta ) 2) Valmistaja tai valmistajan merkki 3) Valmistajan antama valmistusnumero 4) Tyyppihyväksynnän antanut viranomaisen valtuuttama laitos 5) Omistajan rekisteröintinumero 6) Valmistusvuosi 7) Painelaitteiden tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu 8) Koepaine bar/kpa, (ylipaine) 1 9) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) bar/kpa, (ylipaine) 1 10) Alin suunnittelulämpötila C 11) Vesitilavuus 20 C lämpötilassa litraa 12) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta ja tarkastajan tunnus 13) Säiliön materiaali(t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin 14) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus mm 15) Viimeisimmän (-pien) määräaikaistestauksen (-ien) ajankohta ja tyyppi Kuukausi vuosi koepaine bar/kpa, (ylipaine) 1 16) Viimeisimmän tarkastuksen suorittaneen tai vahvistaneen tarkastajan tunnus 17) UN-säiliössä kuljetettavaksi hyväksytyn kaasun (-jen) täydellinen nimi 18) Merkintä lämpöeristetty tai tyhjiöeristetty 19) Eristysjärjestelmän tehokkuus (lämpövuoto) Wattia (W) 20) Jokaisen kuljetukseen sallitun jäähdytetyn nesteytetyn kaasun referenssiviipymäaika päivää (tai tuntia) ja alkupaine bar/kpa, (ylipaine) 1 ja täyttöaste kg Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse UN-säiliöön tai kiinteästi UN-säiliöön asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: 1) Haltijan nimi 2) Kuljetettava(-t) jäähdytetty(-yt) nesteytetty(-yt) kaasu(-t) (ja täytöksen keskimääräinen vähimmäislämpötila) 3) Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg 4) Säiliön massa tyhjänä (taara) kg 5) Kuljetettavan kaasun todellinen viipymäaika päivää (tai tuntia) Huom. Kuljetettavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen merkinnän osalta, ks. myös osa Jos UN-säiliö on suunniteltu ja hyväksytty avomerikuljetuksiin, merkintäkilpeen on merkittävä: OFFSHORE PORTABLE TANK Kaasujen (lukuun ottamatta jäähdytettyjä kaasuja) kuljetukseen tarkoitettujen UN-MEGkonttien suunnittelua, rakennetta, tarkastusta ja testausta koskevat vaatimukset Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-MEG-kontti (UN-Multiple-Element Gas container, UN-monisäiliökontti) tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa käytettävää konttia, jossa on säiliöstö, joka muodostuu toisiinsa kokoojaputkistolla liitetyistä ja monisäiliökontin kehikkoon kiinnitetyistä elementeistä. UN-MEG-kontin säiliöstön 1 Käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin

185 elementtejä ovat: kaasupullot, putkiastiat ja pullopaketit. UN-MEG-kontiin kuuluvat kaasujen kuljetuksessa välttämättömät käyttölaiteet ja rakenteelliset varusteet; UN-MEG-kontin säiliöstön elementtejä ovat: kaasupullot, putkiastiat ja pullopaketit; Kokoojaputkisto tarkoittaa putkistoa ja venttiileitä, joilla yhdistetään säiliöstön eri elementtien täyttö- ja/tai tyhjennysaukot; Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus- ja varolaitteita; Rakenteelliset varusteet tarkoittavat ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia; Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa UN-MEG-kontti käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 20 % koepaineesta; Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-MEG-kontin ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa; Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat toimivaltaisen viranomaisen antamaa hyväksyntää UNsäiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset MEG-konttien on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliöstön eri elementtien ulkopuolisia stabiloivia osia, jotka tukevat rakenteellista kokonaisuutta kuljetuksen ja käsittelyn aikana. MEG-konttiin on suunniteltava ja valmistettava alusta, jolla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi varma tuenta, sekä sopivia nostoja kiinnityslaitteita, joilla se voidaan nostaa täytettynä suurimpaan sallittuun bruttomassaan. Se on suunniteltava siten, että se voidaan kuormata ajoneuvoon, vaunuun tai laivaan (meri- tai sisävesialukseen), ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä MEG-kontit on suunniteltava, valmistettava ja varustettava siten, että ne kestävät kaikki tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden rasitukset. Suunnittelussa on otettava huomioon materiaalin dynaamiset rasitukset ja väsyminen MEG-kontin säiliöstön elementit on valmistettava saumattomasta teräksestä, ja ne on valmistettava ja testattava kohtien ja mukaisesti. MEG-kontin eri elementtien on vastattava samaa rakennetyyppiä MEG-kontin säiliöstön elementtien, lisälaitteiden ja putkistojen on: a) oltava yhteensopivia kuljetettaviksi aiottujen aineiden kanssa (ks. standardit ISO :1997 ja ISO :2000); tai b) oltava tehokkaasti kemiallisesti passivoituja tai neutraloituja On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita MEG-kontin materiaalit, mukaan lukien mahdollisten laitteiden, tiivisteiden ja lisävarusteiden materiaalit, eivät saa vaikuttaa MEG-kontissa kuljetettavaksi aiottuun kaasuun (kaasuihin) MEG-kontit on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen MEG-kontin koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon

186 MEG-kontin ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä; ja d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Kohdassa mainittujen voimien vaikuttaessa ei jännitys MEG-kontin säiliöstön elementtien jännittyneimmässä kohdassa saa ylittää kohdan soveltuvassa standardissa annettua arvoa taikka käyttömaan toimivaltaisen viranomaisen tunnustamassa teknisessä koodissa tai standardissa annettua arvoa, jos MEG-kontin elementtejä ei ole suunniteltu, valmistettu ja testattu näiden standardien mukaisesti (ks. kohta 6.2.5) Jokaiselle kohdassa mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin kehikolle ja kiinnityksille: a) Teräksillä, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen; tai b) Teräksillä, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetut MEG-kontit on voitava maadoittaa MEG-kontin säiliöstön elementit on kiinnitettävä siten, että estetään niiden liikkuminen kokonaisrakenteeseen nähden ja liikkuminen, joka saattaisi aiheuttaa vaarallisia paikallisia jännityskeskittymiä Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava tai suunniteltava siten, että estetään vauriot, jotka tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa voisi johtaa sisällön vuotamiseen paineastiasta. Jos kehikon ja MEG-kontin säiliöstön elementtien kytkennät sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta elementtien vahingoittumisvaaraa. Kokoojaputkistot, tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet) ja sulkuventtiilit on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä. Sulkuventtiileihin liittyvien kokoojaputkistojen on oltava riittävän taipuisia suojaamaan venttiileitä ja putkistoa murtumiselta ja sisällön vuotamiselta. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan Kaikissa MEG-konttien säiliöstön elementeissä, jotka on tarkoitettu myrkyllisten kaasujen (kaasuryhmät T, TF, TC, TO, TFC ja TOC) kuljetukseen, on oltava venttiilit. Nesteytettyjen myrkyllisten kaasujen (luokituskoodit 2T, 2TF, 2TC, 2TO, 2TFC ja 2TOC) kuljetuksessa kokoojaputkiston on oltava siten suunniteltu, että MEG-kontin eri elementit voidaan täyttää erikseen ja eristää toisistaan tiivisti suljettavilla venttiileillä. Palavien kaasujen kuljetuksessa (kaasuryhmä F) MEG-kontin eri elementit on eristettävä toisistaan venttiileillä enintään litran yksiköihin MEG-kontin täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava kahdella peräkkäisellä venttiilillä, jotka sijaitsevat jokaisessa täyttö- ja tyhjennysputkessa luoksepäästävässä paikassa. Toinen venttiileistä saa olla takaiskuventtiili. Kokoojaputkessa saa olla täyttö- ja tyhjennyslaitteita. Putken osassa, joka voidaan sulkea kummastakin päästä ja johon voi jäädä nestettä, on oltava liiallisen paineen syntymistä estävä paineentasausventtiili. MEG-kontin pääeristysventtiilissä on oltava 1 Laskuissa g = 9,81 m/s

187 selvästi ilmaistuna sulkeutumissuunta. Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne kestävät paineen, joka on vähintään 1,5-kertaa MEG-kontin koepaine. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on voitava sulkea kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinni-asento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava ja sijoitettava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta. Suljinlaitteiden, venttiilien ja lisävarusteiden valmistuksessa on käytettävä sitkeitä metalleja Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava laajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Putkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Käyttölaitteiden ja kokoojaputkiston nimellispaineen on oltava vähintään 2/3 MEG-kontin säiliöstön elementtien koepaineesta Paineentasauslaitteet UN 1013 hiilidioksidin ja UN 1070 typpihemioksidin kuljetukseen käytettävien MEG-konttien eri elementit on jaettava enintään 3000 litran ryhmiin, joista jokainen on eristetty toisistaan venttiilillä. Jokaisen ryhmän on oltava varustettuna yhdellä tai useammalla paineentasauslaitteella. Muiden kaasujen kuljetukseen tarkoitetut MEG-kontit on varustettava paineentasauslaitteella kuten käyttömaan toimivaltainen viranomainen määrää Jos MEG-kontti on varustettu paineentasauslaitteilla, MEG-kontin säiliöstön jokainen eristettävissä oleva elementti tai elementtiryhmä on lisäksi varustettava yhdellä tai useammalla paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia mukaan lukien nesteen loiskuminen. Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä kaasun vuotamisen ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Tiettyjen kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 mainittujen muiden kuin jäähdytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetussa MEG-kontissa saa olla paineentasauslaite kuten käyttömaan toimivaltainen viranomainen määrää. Tämän tasauslaitteen on koostuttava jousikuormitetusta paineentasauslaiteesta ja sitä edeltävästä murtolevystä paitsi, jos MEG-kontti on tarkoitettu yhden kaasun kuljetukseen ja se on varustettu sisällön kanssa yhteensopivasta materiaalista valmistetulla hyväksytyllä paineentasauslaitteella. Murtolevyn ja paineentasauslaitteen väliin saa asentaa painemittarin tai muun sopivan ilmaisimen, joka ilmoittaa murtolevyn murtumisen tai reiän tai vuodon ilmaantumisen, mikä voi johtaa paineentasauslaitteiston virheelliseen toimintaan. Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on 10 % korkeampi kuin paineentasauslaiteen asetuspaine Matalassa paineessa nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa monikäyttöisissä MEG-konteissa paineentasauslaitteiden on toimittava kohdassa tarkoitetussa paineessa. Tämän paineen on perustuttava siihen kuljetettavaksi sallittuun kaasuun, jonka suurin sallittu käyttöpaine on korkein Paineentasauslaitteiden puhallusteho Asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine tulipalossa paineeseen (mukaan lukien paineen nousu), joka on enintään 20 % korkeampi kuin paineentasauslaitteen asetuspaine. Paineentasauslaitteiston vähimmäispuhallusteho on määritettävä standardissa CGA S (Compressed Gas Association) esitetyllä kaavalla. MEG-kontin yksittäisen elementin puhallustehon määrittämiseen saa käyttää standardia CGA S Jousikuormitettuja paineentasauslaitteita saa käyttää matalassa paineessa nesteytetyille kaasuille määrätyn puhallustehon saavuttamiseksi. Monikäyttöisissä MEG-konteissa paineentasauslaitteiden yhteenlaskettu teho on laskettava perustuen siihen kuljetettavaksi sallittuun kaasuun, joka edellyttää suurimman puhallustehon Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin MEG-kontin säiliöstön elementteihin asennettujen paineentasauslaitteiden vaaditun kokonaispuhallustehon määrityksessä on otettava huomioon kaasun termodynaamiset ominaisuudet (ks. esimerkiksi standardi CGA S matalassa paineessa nesteytetyille kaasuille ja standardi CGA S korkeassa paineessa nesteytetyille kaasuille)

188 Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa jousikuormitetussa paineentasauslaitteessa on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: a) valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero; b) asetuspaine ja/tai asetuslämpötila; c) viimeisin testauspäivämäärä Matalassa paineessa nesteytettyjen kaasujen jousikuormitettuihin paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä paineentasauslaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa MEG-kontin säiliöstön elementin ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet tai käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että ainakin toinen rinnakkaisista venttiileistä on aina käytössä ja täyttää kohdan mukaiset vaatimukset. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista virtauksen MEG-kontin elementistä tähän laitteeseen. Aukon virtauspinta-alan on oltava kaikissa putkissa ja varusteissa vähintään sama kuin niihin kiinnitetyssä paineentasauslaitteessa. Tyhjennysputken nimelliskoon on oltava vähintään vastaava kuin paineentasauslaitteen tyhjennysaukon. Paineentasauslaitteen poistoaukkojen, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine Paineentasauslaitteiden sijoittaminen Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen MEG-kontin säiliöstön elementtien on jokaisen paineentasauslaitteen enimmäistäytöllä oltava yhteydessä höyrytilaan. Asennettujen laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua ylöspäin siten, ettei vapautunut kaasu tai neste suuntaudu MEG-konttiin, sen elementteihin taikka ihmisiin. Palavista ja hapettavista kaasuista vapautuva höyry on suunnattava poispäin MEG-kontin elementeistä siten, että purkaus ei painu näiden pinnalle. Lämpöä kestävät suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu MEG-kontin kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta Pinnankorkeuden mittalaitteet Jos MEG-kontti on tarkoitettu massan perusteella täytettäväksi, on se varustettava yhdellä tai useammalla pinnankorkeuden mittalaitteella. Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet on kielletty MEG-kontin tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet MEG-konttiin on suunniteltava ja valmistettava alusta, jolla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi varma tuenta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää MEG-kontin säiliöstön elementtien kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään MEG-kontin elementtiin. Kaikkiin MEG-kontteihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Kiinnitysjärjestelmät tai laitteet eivät saa olla MEG-kontin elementteihin kiinni hitsattuja Tukialustojen ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus

189 Jos MEG-kontteja ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on MEGkontin säiliöstön elementit ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai MEG-kontin kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Erityisesti on huolehdittava kokoojaputkiston suojaamisesta. Esimerkkejä suojaustavoista: a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista; b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista; c) Suojaus päätyyn kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskintangosta tai kehikosta; d) MEG-kontin säiliöstön elementtien sekä käyttölaitteiden suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella MEG-kontin rakennetyypillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman laitoksen antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että MEG-kontti on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia, luvun 4.1 kaasuja koskevia vaatimuksia sekä pakkaustavan P200 vaatimuksia. Jos MEG-kontteja valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kokoojaputkiston rakennemateriaalit, MEG-kontin säiliöstön elementtien valmistuksessa noudatetut standardit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty, ts. kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille MEG-konteille, jotka on valmistettu samanlaisista ja paksuudeltaan vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle; b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen tulokset; c) Kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset; ja d) Todistus, jolla osoitetaan, että kaasupullot ja putkiastiat vastaavat sovellettavia standardeja Tarkastus ja testaus MEG-kontteja, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää kontti, ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyyppiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen MEG-kontin säiliöstön elementti ja varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus). Sen jälkeen MEG-kontti on tarkastettava ja testattava vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja testauksesta on ylimääräinen tarkastus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti MEG-kontin käyttöönottotarkastuksen ja testauksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, MEG-kontin ja sen lisälaitteiden ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat kaasut ja painekoe, jossa käytetään kohdan pakkaustavan P200 koepaineita. Kokoojaputkiston painekokeen saa suorittaa vesipainekokeena tai käyttäen muuta nestettä tai kaasua, jos toimivaltainen viranomainen hyväksyy menettelyn. Ennen MEG-kontin käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos MEGkontin säiliöstön elementeille ja laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe

190 Viiden vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja testauksen on sisällettävä ulkopuolinen rakenteen, MEG-kontin säiliöstön elementtien ja käyttölaitteiden tarkastus kohdan mukaisesti. MEG-kontin elementit ja putkisto on tarkastettava pakkaustavassa P200 ilmoitetuin määräajoin kohdan mukaisesti. Jos MEG-kontin elementeille ja laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tehtävä, jos MEG-kontissa on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa MEG-kontin turvallisuuteen (eheyteen). Ylimääräisen tarkastuksen laajuus riippuu MEG-kontin vaurion laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset toimet Tarkastuksen on taattava, että: a) MEG-kontin säiliöstön elementeistä on ulkoisesti tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä MEG-kontista kuljetuksessa epäluotettavan; b) putkistoista, venttiileistä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä MEG-kontista täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan; c) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty; d) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi; e) vaaditut merkinnät MEG-kontissa ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia; ja f) MEG-kontin kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Toimivaltaisen viranomaisen valtuuttaman yhteisön on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä MEG-kontin merkintäkilpeen merkityllä paineella. Paineen alaisena MEG-kontista on tarkastettava mahdolliset MEG-kontin säiliöstön elementtien, putkiston tai laitteiden vuodot Jos MEG-kontissa huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa MEG-kontissa on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. MEG-kontin säiliöstön eri elementit on merkittävä luvun 6.2 mukaisesti. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä. 1) Valmistajamaa U Hyväksyjämaa Hyväksymisnumero Käytettäessä vaihtoehtoisia ratkaisuja N tunnus AA (AA = Alternative Arrangements vaihtoehtoiset ratkaisut, ks. kohta ) 2) Valmistaja tai valmistajan merkki 3) Valmistajan antama valmistusnumero 4) Tyyppihyväksynnän antanut valtuutettu yhteisö 5) Haltijan rekisterinumero 6) Valmistusvuosi 7) Koepaine bar, (ylipaine) 8) Suunnittelulämpötilaväli C - C 9) UN-MEG-kontin säiliöstön elementtien lukumäärä 10) Kokonaisvesitilavuus litraa 11) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta ja asiantuntijan tunnus 12) Viimeisimmän (-pien) määräaikaistestauksen (-ien) ajankohta ja tyyppi Kuukausi vuosi 13) Viimeisimmän tarkastuksen suorittaneen asiantuntijan tunnus

191 Huom. Metallista merkintäkilpeä ei saa asentaa MEG-kontin säiliöstön elementteihin Seuraavat tiedot on merkittävä kiinteästi MEG-konttiin asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: 1) Haltijan nimi 2) Suurin sallittu täytös kg 3) Käyttöpaine 15 C lämpötilassa bar (ylipaine) 4) Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg 5) UN-MEG-kontin massa tyhjänä (taara) kg

192 LUKU 6.8 METALLISTEN SÄILIÖVAUNUJEN, METALLISTEN IRROTETTAVIEN SÄILIÖIDEN, METALLISTEN SÄILIÖKONTTIEN, METALLISTEN SÄILIÖVAIHTOKORIEN, MONISÄILIÖVAUNUJEN JA MEG-KONTTIEN RAKENNETTA (VALMISTUSTA), VARUSTEITA, TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ, TARKASTUSTA, TESTAUSTA JA MERKINTÄÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. UN-säiliöt ja UN-MEG-kontit, ks. luku 6.7; lujitemuovista valmistetut säiliökontit ja säiliövaihtokorit, ks. luku 6.9; tyhjiösäiliöt jätteille, ks. kulu SOVELTAMISALA Tässä luvussa esitetyt säännökset koskevat kaasumaisten, nestemäisten, jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja metallisia säiliövaunuja, irrotettavia säiliöitä ja monisäiliövaunuja että säiliökontteja, säiliövaihtokoreja ja MEG-kontteja Jos nämä vaatimukset on esitetty koko palstan levyisinä, ne koskevat kaikkia kohdassa mainittuja (kaasumaisten, nestemäisten, jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja) kuljetusvälineitä (säiliövaunuja, irrotettavia säiliöitä ja monisäiliövaunuja, säiliökontteja, säiliövaihtokoreja ja MEG-kontteja). Kaksipalstaisia säännöksiä sovelletaan seuraavasti: - vasemmanpuoleinen palsta: säiliövaunuja, irrotettavia säiliöitä ja monisäiliövaunuja. - oikeanpuoleinen palsta: säiliökontteja, säiliövaihtokoreja ja MEG-kontteja Kohdassa ovat säännökset, joita sovelletaan kaikkien luokkien aineiden kuljetukseen tarkoitettuihin säiliövaunuihin, irrotettaviin säiliöihin, säiliökontteihin ja säiliövaihtokoreihin sekä luokan 2 kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin monisäiliövaunuihin ja MEG-kontteihin. Kohdat sisältävät erityismääräyksiä, jotka ovat täydennyksiä tai poikkeuksia kohdan vaatimuksiin Näiden säiliöiden käyttöä koskevat säännökset ovat luvussa KAIKKIA LUOKKIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Rakenne Perusperiaatteet Säiliöt, niiden käyttölaitteet sekä rakenteelliset varusteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sisällön vuotamatta (lukuun ottamatta kaasun poistumista paineentasausventtiilien kautta): - kohdassa ja määritellyt tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa esiintyvät staattiset ja dynaamiset rasitukset; - kohdassa määritellyt vähimmäisrasitukset Säiliövaunut ja niiden laitteet on rakennettava siten, että ne suurimmalla sallitulla kuormalla kestävät rautatieliikenteessä esiintyvät staattiset ja dynaamiset rasitukset, jotka on esitetty Muistion 0+P516 Raideleveyksien 1435 mm ja 1520 mm välisellä yhteydellä käytettävät tavaravaunut. Teknisiä määräyksiä ja vaunujen hyväksyntää koskevat spesifikaatiot. Säiliökonttien (säiliö ja runko) ja niiden kiinnitys- ja nostolaitteiden on kestettävä junan liikkuessa ja lastaus- sekä purkutöiden aikana aiheutuvien omien inertiovoimien (kunkin erikseen) aiheuttamat rasitukset: - Kulkusuunnassa (pitkittäissuunnassa): kaksi kertaa kokonaismassa (2 Rg); - Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden (poikittais-suunnassa): (1 Rg); 6.8-1

193 - Pystysuoraan ylöspäin: kokonaismassa (2 Rg); - jossa R = kontin maksimibruttopaino - g = 9,81 m/c 2 kiihtyvyys pudotuskokeessa. Jos liikkeen suuntaa ei pystytä määrittelemään, vaakasuuntaiseksi voi-maksi valitaan 2 Rg mm:n raideleveyden rautateillä käytettävät suurkonttisäiliöt mitoitetaan 4 Rg:n pitkittäiselle inertiovoimalle (kts. kohta ) Säiliön seinien vähimmäispaksuudet on määritelty kohdissa: ja Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava näiden säännösten kohdissa ja mainitun ja toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman teknisen ohjeen mukaan, jossa materiaalit on valittu ja seinämän paksuudet mitoitettu ottaen huomioon säiliön korkeimmat ja alimmat täyttö- ja käyttölämpötilat, kuitenkin kohtien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä Eräiden vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava lisäsuoja. Tämä lisäsuoja voi olla säiliön seinämän paksuuden lisäys (korkeampi suunnittelupaine), joka määritetään kyseessä olevan aineen vaarallisuuden perusteella, tai se voi olla suojalaite (ks. kohdan erityismääräykset) Hitsausliitokset on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava teknisten määräysten mukaisesti tehtyjä ja täysin turvallisia. Hitsausliitosten valmistuksessa ja niiden tarkastuksessa on noudatettava kohdan vaatimuksia Säiliöt on suojattava sisäisen alipaineen aiheuttamaa muodonmuutosta vastaan. Kohdan mukaisia säiliöitä lukuun ottamatta on alipaineventtiileillä varustetuiksi suunniteltujen säiliöiden kestettävä ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista ylipainetta, joka on vähintään 21 kpa (0,21 bar). Säiliöt, jotka on tarkoitettu vain pakkausryhmien II tai III kiinteille aineille (jauhemaiset tai rakeiset), jotka eivät nesteydy kuljetuksen aikana, saa suunnitella tätä matalammalle, mutta vähintään 5 kpa (0,05 bar) ulkoiselle paineelle. Alipaineventtiilien asetuspaine ei saa olla suurempi kuin alipaine, jolle säiliö on suunniteltu. Säiliöiden, joita ei ole suunniteltu varustettavaksi alipaineventtiileillä, on kestettävä ilman pysyvää muodonmuutosta käytössä syntyvää ulkoista ylipainetta, joka on vähintään 40 kpa (0,4 bar, 0,0 MPa). Säiliöiden materiaalit Hitsattavat säiliöt on valmistettava sopivasta metallista. Metallin on kestettävä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota lämpötilavälillä -50 C + 50 C. Muita lämpötilavälejä voidaan soveltaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Säiliökonttien materiaalia valittaessa on otettava huomioon kontin käyttö lämpötilavälillä -40 o C o C. Muita lämpötilan vaihteluvälejä voidaan soveltaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Säiliökontin haltija/liikennöitsijä (operaattori) vastaa sen käytössä tietyllä ilmastovyöhykkeellä Säiliöiden tai niiden suojavuorausten materiaalit, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia (ks. määritelmä "vaarallinen reaktio" kohdassa 1.2.1) tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka materiaalia merkittävästi heikentäviä aineita. Jos kuljetettava aine aiheuttaa säiliön seinämän paksuuden jatkuvaa ohenemista, on paksuutta lisättävä valmistuksen yhteydessä tätä vastaavalla määrällä. Korroosion vaatimaa lisäpaksuutta ei saa ottaa huomioon säiliön seinämän paksuutta laskettaessa

194 Hitsattaviin säiliöihin saa käyttää vain sellaista materiaalia, jonka hitsattavuus on taattu ja jolle voidaan taata riittävä iskusitkeysarvo erityisesti hitsausliitoksissa ja hitsin lämpömuutosvyöhykkeellä 55 ºC ympäristön lämpötilassa. Hitsattaviin säiliöihin ja hitsausliitoksiin saa käyttää vain sellaista materiaalia, jonka hitsattavuus on taattu ja jolle voidaan taata riittävä iskusitkeysarvo erityisesti hitsausliitoksissa ja hitsin lämpömuutosvyöhykkeellä 40 ºC ympäristön lämpötilassa. Muita lämpötila-alueita voidaan valita toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja Re saa olla enintään 460 N/mm 2, ja taatun murtolujuuden Rm yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2 materiaalin teknisten ominaisuuksien mukaisesti Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennusmateriaalina. Re = myötöraja teräksille, joilla on selvä myötöraja, tai 0,2 %:n venymäraja teräksille, joilla ei ole selvää myötörajaa (austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja); Rm = vähimmäismurtolujuus. Materiaalin tarkastustodistuksen arvot on otettava kussakin tapauksessa perustaksi määritettäessä Re/Rm-suhdetta Teräksen murtovenymän prosentteina on oltava vähintään: määrätty murtolujuus N 2 mm, kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille vähintään 20 %. Alumiiniseoksen murtovenymän on oltava vähintään 12 % 1. Säiliön seinämän paksuuden laskeminen Säiliön seinämän paksuuden määrittämiseen käytettävä paine ei saa olla suunnittelupainetta pienempi, mutta kohdassa mainitut rasitukset on myös otettava huomioon sekä tarvittaessa seuraavat rasitukset: Jos säiliö toimii vaunun runkona, on tällainen itsekantava säiliö suunniteltava kestämään tästä johtuvat rasitukset muiden rasitusten lisäksi. Näiden jokaisen rasituksen vaikuttaessa on otettava huomioon seuraavat varmuuskertoimet: - Metalleilla, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 myötörajan suhteen; tai - Metalleilla, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 0,2 %:n taatun venymärajan suhteen (austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen) Suunnittelupaine on luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) olevan säiliökoodin toisessa osiossa (ks. kohta ). 1 Vetokoesauvat on otettava metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisilla vetokoesauvoilla, joiden mittapituus l on yhtä kuin 5 kertaa halkaisija d (l=5d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaista vetokoesauvaa, mittapituus on laskettava kaavalla: l = 5,65 Fo, missä F o on vetokoesauvan poikkileikkauksen pinta-ala

195 Jos koodissa on kirjain G, on sovellettava seuraavia vaatimuksia: a) Aineen omalla painolla tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 C lämpötilassa enintään 110 kpa (1,1 bar) (absoluuttinen paine) höyrynpaineen omaaville aineille, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka vastaa kuljetettavan aineen kaksinkertaista staattista painetta, kuitenkin vähintään veden kaksinkertaista staattista painetta. b) Paineella täytettävät tai tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 C lämpötilassa enintään 110 kpa (1,1 bar) (absoluuttinen paine) höyrynpaineen omaaville aineille, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine. Jos vähimmäissuunnittelupaine (ylipaine) on annettu, on säiliö mitoitettava tähän paineeseen, jonka on oltava vähintään 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine. Näissä tapauksissa on sovellettava seuraavia vähimmäisvaatimuksia: c) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 C lämpötilassa yli 110 kpa (1,1 bar) ja kiehumispiste on yli 35 C,, höyrynpaineen omaaville aineille, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 150 kpa (1,5 bar) (ylipaine). d) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu aineille joiden kiehumispiste on enintään 35 C, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 0,4 MPa (4 bar) (ylipaine) Suunnitelupaineen on joka tapauksessa oltava vähintään: 1,3 käyttöpainetta (jollei yksittäisille vaarallisuusluokille ole erityismääräyksissä säädetty muuta); neste- tai kaasuhöyryjen ylipaineen ylimmässä käyttölämpötilassa ja nesteiskupaineen summa säiliövaunun ja viereisten vaunujen osuessa toisiinsa. Nesteiskun paine lasketaan tämän kaavan mukaan: mв 1 рг = N, [MPa], mбр F 1,3 käyttöpainetta (jollei eri vaarallisuusluokille ole erityismääräyksissä säädetty muuta); Suurkonteille (yli 10 tonnia): 1,3 käyttöpainetta (jollei eri vaarallisuusluokille ole erityismääräyksissä säädetty muuta); neste- tai kaasuhöyryjen ylipaineen ylimmässä käyttölämpötilassa ja nesteiskupaineen summa säiliövaunun ja viereisten vaunujen osuessa toisiinsa. jossa: N automaattikytkimeen kohdistuva voima, joksi valitaan N = 3,0 МН; mв - säiliön täytön paino sen ollessa sallitussa enimmäistäytöksessä, [kg], mбр säiliövaunun bruttopaino, [kg], F säiliön poikkipinta-ala, [m2]. Nesteiskun paine lasketaan tämän kaavan mukaan: P г [ МPа ] m ж a n 6 = 10, F jossa: m ж - säiliön täytön paino sen ollessa sallitussa enimmäistäytöksessä, [kg], a n - vaunun pitkittäiskiihdytys eli a n = 4 g (g=9,81 m/s 2 vapaa pudostuskiihtyminen), [m/s 2 ] F säiliön poikkipinta-ala, [m2] Sallituiksi jännityksiksi valitaan seuraavat: - määriteltäessä säiliön seinämänpaksuutta kohdan mukaisella suunnittelupaineella kahdesta allaolevasta pienempi: [ N / mm2] tai σ 0,5 Rm[ N / mm2] σ 0,75 Re, - kohdan mukaisessa säiliön vesikokeessa: σ = 0,9 Re [N/mm 2 ] (MPa), 6.8-4

196 jossa: Re = seinämän alin sallittu puristusmyötöraja tai nimellinen puristusmyötöraja 0,2 %:n suhteellisella virumalla. Austeniittista terästä käytettäessä Re valitaan 1 %:n suhteellisella virumalla. Säiliölle, joita käytetään säännöllisesti yli +50 asteen lämpötilassa, sallittuja arvoja voidaan alentaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Sallituksi jännitykseksi suunnittelupaineella suojakehättömille säiliövaunuille valitaan 0,95 mainituista sallituista jännityksistä. Säiliökonttia suunniteltaessa tai lujuustestatessa inertiavoimaksi valitaan kohdan mukaan [σ] = Re 0, 67 Rе [Н/мм 2 1,5 ], Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän paksuus ei saa olla pienempi kuin suurempi seuraavilla kaavoilla lasketuista arvoista: PT D e = 2 [ σ ]λ ja P D = 2 e C [ σ ] missä: e = säiliön seinämän vähimmäispaksuus, mm; P T = koepaine, MPa; P C = suunnittelupaine (MPa), määritelty kohdassa ; D = säiliön sisähalkaisija, mm; σ = sallittu jännitys, N/mm 2 (MPa), määritelty kohdassa ; λ = hitsausliitoksen lujuuskerroin, joka ottaa huomioon hitsaussaumoista johtuvan mahdollisen heikkenemisen. Kertoimeen liittyvät tarkastusmenetelmät on määritelty kohdassa Seinämän paksuus ei saa kuitenkaan alittaa arvoja, jotka on määritelty kohdissa Säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä rakenneterästä 2 tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden seinämän paksuuden saa vähentää 5 mm:iin käytettäessä rakenneterästä 2 tai vastaavaan paksuuteen käytettäessä muuta metallia. Käytettäessä mitä tahansa metallia, ei säiliön seinämän paksuus saa missään tapauksessa olla alle 4,5 mm. Säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä rakenneterästä 2 (kohdan ja säännösten mukaisesti) tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan 3 yli 1,80 m olevan säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä rakenneterästä 2 tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia, ellei säiliö ole tarkoitettu jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen. Käytettäessä mitä tahansa metallia, ei säiliön seinämän paksuus saa missään tapauksessa olla alle 3 mm. 2 Määritelmät rakenneteräs ja vertailuteräs, ks. kohta Säiliöillä, jotka eivät ole poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisia, esimerkiksi laatikkomaiset tai elliptiset säiliöt, halkaisijana on käytettävä pinta-alaltaan vastaavan ympyränmuotoisen poikkileikkauksen halkaisijaa. Tällaisilla poikkileikkauksen muodoilla vaipan kuperuuden säde ei saa ylittää mm sivuilla eikä mm yläosassa ja pohjassa

197 "Vastaava paksuus" tarkoittaa seuraavan kaavan 4 avulla saatua arvoa: e = 1 464e ( Rm1A1 ) (Varattu) Jos säiliö on suojattu vaurioitumista vastaan kohdan mukaisesti, voi luokan 2 osalta toimivaltainen viranomainen sallia seinämän vähimmäispaksuuden alittamisen siinä suhteessa, missä suojausta on lisätty. Säiliön halkaisijan ollessa enintään 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä 2 tehtynä ei kuitenkaan saa olla alle 3 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. Säiliön halkaisijan ollessa yli 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä 2 tehtynä ei saa olla alle 4 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. "Vastaava paksuus" tarkoittaa paksuutta, joka on saatu kohdan kaavalla. Kohdan mukaisella suojauksella vaurioita vastaan varustettujen säiliöiden seinämän paksuuksien on oltava vähintään jäljempänä taulukossa esitettyjen arvojen suuruisia. Säiliön halkaisija 1,80 m > 1,80 m Säiliön seinämän vähimmäispaksuudet Ruostumattomat 2,5 mm 3 mm austeniittiset teräkset Muut teräkset 3 mm 4 mm Alumiiniseokset 4 mm 5 mm 99,80 % puhdas 6 mm 8 mm alumiini 4 Tämä kaava on johdettu yleisestä kaavasta: 2 Rm 3 0 A 0 e1 = e 0 Rm 1A 1 missä: e 1 = valitusta metallista valmistetun säiliön seinämän vähimmäispaksuus, mm; e 0 = rakenneteräksestä valmistetun säiliön seinämän vähimmäispaksuus kohtien ja mukaisesti, mm; Rm 0 = 370 (vertailuteräksen murtolujuus, N/mm 2, ks. kohdan määritelmä); A 0 = 27 (vertailuteräksen murtovenymä, %); Rm 1 = valitun metallin vähimmäismurtolujuus, N/mm 2 ; ja A 1 = valitun metallin vähimmäismurtovenymä vetorasituksen aikana, %

198 (Varattu) Kohdassa mainittu suojaus saa muodostua: - säiliön täysin ympäröivästä suojauksesta, kuten esimerkiksi "monikerrosrakenteesta" (Sandwich-rakenne), jossa ulkokuori on kiinnitetty säiliöön; tai - säiliön täysin ympäröivästä kehikosta pitkittäis- ja poikittaispalkkeineen; tai - kaksoisseinämärakenteesta. Jos säiliössä on kaksoisseinämärakenne, jonka välissä on tyhjiö, ulomman metallikuoren ja säiliön vaipan seinämien yhteispaksuuden on oltava yhdenmukainen kohdassa määrätyn seinämän vähimmäispaksuuden kanssa, ja sisemmän vaipan paksuuden on oltava vähintään kohdassa määrätty seinämän vähimmäispaksuus. Jos säiliössä on kaksoisseinämärakenne, jonka välissä on vähintään 50 mm paksu kerros kiinteää materiaalia, on ulomman seinämän paksuuden oltava vähintään 0,5 mm, jos se on valmistettu rakenneteräksestä 2, tai vähintään 2 mm, jos se on valmistettu lasikuidulla lujitetusta muovista. Kiinteää vaahtoa, jonka iskunvaimennuskyky on sama kuin esimerkiksi polyuretaanivaahdon, saa käyttää kiinteänä välikerrosmateriaalina Säiliön seinämän nimellispaksuuden e o on vähintään kohdissa ja määritellyn vähimmäispaksuuden ja seuraavien lisien summa: - levyn vahvuutta vastaava miinusmerkkinen sallittu poikkeama - vedettäessä ja stanssatessa tapahtuva oheneminen - kuljetettavan aineen aiheuttaman korroosion ja hioutumisen aiheuttama kuluminen säiliön koko käyttöajalta, ottaen huomioon ruosteenestopinnoite (Varattu) Hitsaus ja hitsausliitosten tarkastaminen Valmistajan kelpoisuuden hitsaustöiden suorittamiseen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Pätevien hitsaajien on hitsattava menetelmällä, jonka sopivuus (mukaan lukien vaadittavat lämpökäsittelyt) on osoitettu menetelmäkokeella. Tarkastukset on suoritettava radiograafisesti tai ultraäänen avulla tai muulla ainetta rikkomattomalla menetelmällä, ja niiden on vahvistettava, että hitsausliitosten laatu vastaa rasituksia. Käytettäessä hitsausliitoksisia austeniittisesta teräksestä ja ruostesuojatusta kaksikerroksisesta austeniittiteräksestä valmistettuja säiliöitä hitsaussaumat testataan ruostehalkeilemien varalta. Seuraavat tarkastukset on tehtävä kohdassa säiliön paksuuden mitoituksessa käytetyn kertoimen λ arvon mukaisesti: λ = 0,8: Hitsausliitokset on tarkastettava mahdollisuuksien mukaan silmämääräisesti molemmilta puolilta ja pistokoeluonteisesti materiaalia rikkomatta. Testattavaksi on otettava kaikki T:n muotoiset hitsausliitokset ja tarkastettavan hitsaussauman on oltava vähintään 10 % kaikkien pitkittäis-, kehä- ja säteittäissaumojen (säiliön päädyissä) pituudesta; λ = 0,9: Kaikki pitkittäisliitokset koko pituudeltaan, kaikki risteyskohdat, 25 % poikittaisliitoksista sekä suurempien aukkojen hitsausliitokset on tarkastettava materiaalia rikkomatta. Hitsausliitokset on tarkastettava silmämääräisesti mahdollisuuksien 6.8-7

199 λ = 1,0: mukaan molemmilta puolilta; Kaikki hitsausliitokset on tarkastettava materiaalia rikkomatta ja silmämääräisesti mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta. Liitoskohdasta on otettava koekappale. Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa määrätä lisäkokeita hitsausliitosten laadun varmistamiseksi. Muut rakennevaatimukset Suojavuoraus on suunniteltava siten, että se pysyy tiiviinä myös muodonmuutoksissa, jotka voivat syntyä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa (ks. kohta ) Lämpöeristeet on suunniteltava siten, etteivät ne vaikeuta pääsyä perusvarustukselle eivätkä haittaa niiden toimintaa Jos palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on muusta kuin metallista valmistettuja suojavuorauksia (sisäpinnoite), säiliöt ja suojavuoraukset on suunniteltava siten, etteivät sähköstaattiset varaukset voi aiheuttaa syttymisvaaraa Palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, tai palavien kaasujen taikka pakkausryhmän II UN 1361 hiilen tai UN 1361 hiilimustan kuljetukseen tarkoitettujen säiliövaunujen kaikkien osien on oltava johtavassa yhteydessä aluskehykseen, ja ne on voitava maadoittaa. Kaikkea metallien välistä kosketusta, joka voi johtaa sähkökemialliseen korroosioon, on vältettävä (Varattu) Varusteet Palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, tai palavien kaasujen taikka pakkausryhmän II UN 1361 hiilen tai UN 1361 hiilimustan kuljetukseen tarkoitettujen säiliökonttien kaikki osat on voitava maadoittaa. Kaikkea metallien välistä kosketusta, joka voi johtaa sähkökemialliseen korroosioon, on vältettävä Käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet saa valmistaa myös muista sopivista kuin metallisista materiaaleista. Varusteet on asennettava siten, etteivät ne repeydy tai vaurioidu kuljetuksen tai käsittelyn aikana. Varusteiden turvallisuustason on oltava sama kuin säiliön, ja niiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa ja täytettävä kohdan vaatimukset. Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että ehkäistään lämpölaajenemisen ja supistumisen, mekaanisen iskun ja tärinän aiheuttama vaurioituminen. Säiliövaunun ja säiliökontin käyttölaitteiden on kestettävä kuljetettavan aineen paine säiliön kaatuessa (kallistuessa 180 asteen verran) ja pysyttävä tiiviinä. Säiliöön kiinni hitsattujen käyttölaitteiden tulee olla suojattu repeytymiseltä vahinkotapauksessa aiheutuvien rasitusten varalta. Nämä käyttölaitteiden hitsausliitoksia koskevat vaatimukset määrittelee toimivaltainen viranomainen. (Varattu) Tiivisteet on valmistettava materiaalista, joka kestää kuljetettavaa ainetta. Tiivisteet on vaihdettava heti, kun niiden toimintakyky alenee, esimerkiksi vanhenemisen (kulumisen) takia. Säiliöiden tavanomaisessa käytössä käytettävien laitteiden tiivisteet on suunniteltava siten, että laitteiden käyttö ei voi niitä millään tavoin vahingoittaa Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) säiliökoodin kolmantena osiona (ks. kohta ) on kirjain "A", on jokainen säiliön alatyhjennysaukko varustettava vähintään kahdella

200 peräkkäisellä, toisistaan riippumattomalla sulkimella sisältäen: - ulkopuolisella sulkuventtiilillä varustetun putkiston, joka on valmistettu muokattavasta (taottavasta) metallista; ja - jokaisen putkiston päässä olevan suljinlaitteen, joka saa olla kierresuljin, umpilaippa tai muu vastaava laite. Tämän suljinlaitteen on oltava riittävän tiivis siten, ettei sisältö vuoda. Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) säiliökoodin kolmantena osiona (ks. kohdat tai ), on kirjain "B", on jokainen säiliön alatyhjennysaukko varustettava vähintään kolmella peräkkäisellä, toisistaan riippumattomalla sulkimella sisältäen: - sisäpuolisen sulkuventtiilin, esimerkiksi sulkuventtiili, joka on säiliön sisäpuolella tai hitsatun laipan tai sen vastalaipan sisäpuolella; - ulkopuolisen sulkuventtiilin tai muun vastaavan laitteen 5, joka on jokaisen putken päässä; ja joka on niin lähellä säiliötä kuin on mahdollista; ja - jokaisen putkiston päässä olevan suljinlaitteen, joka saa olla kierresuljin, umpilaippa tai muu vastaava laite. Tämän suljinlaitteen on oltava riittävän tiivis siten, ettei sisältö vuoda. Eräiden kiteytyvien tai erittäin viskoosisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden sekä kovakumilla (eboniitti) tai termoplastisella materiaalilla vuorattujen säiliöiden sisäpuolisen sulkuventtiilin saa kuitenkin korvata ulkopuolisella lisäsuojatulla sulkuventtiilillä. Sisäpuolista sulkuventtiiliä on voitava käyttää joko ylhäältä tai alhaalta käsin. Kummassakin tapauksessa sisäpuolisen sulkuventtiilin auki- tai kiinniasento on mahdollisuuksien mukaan voitava tarkistaa maasta käsin. Sisäpuolisen sulkuventtiilin säätölaitteet on suunniteltava siten, että niiden aukeaminen vahingossa iskun tai tahattoman käsittelyn johdosta ei ole mahdollista. Ulkopuolisten säätölaitteiden vaurioituessa on sisäpuolisen sulkulaitteen pysyttävä toimintakunnossa. Jotta ulkopuolisten varusteiden (putket, sivuilla olevat suljinlaitteet) vahingoittuessa ei aiheutuisi vuotoja, on sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka suojattava ulkoisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä tai ne on suunniteltava siten, että ne kestävät nämä voimat. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta tapahtuvaa aukeamista vastaan. Suljinlaitteiden suljinten asennon ja/tai sulkemissuunnan on oltava selvästi havaittavissa. Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) säiliökoodin kolmantena osiona (ks. kohdat ja ) on kirjain "C" tai "D", on säiliön kaikkien aukkojen sijaittava nestepinnan yläpuolella. Näissä säiliöissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä tai putkiliitoksia. Jos säiliökoodin kolmantena osiona on kirjain "C", voivat puhdistusaukot (käsiaukot) kuitenkin olla säiliön alaosassa. Tämä aukko on oltava suljettavissa tiiviisti laipalla ja rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä Säiliöt, jotka eivät ole ilmatiiviisti suljettuja, tulee varustaa alipaineventtiileillä tai pakkotoimisilla tuuletusventtiileillä liiallisen alipaineen välttämiseksi. Näiden venttiilien asetuspaineen (säädön) on oltava sellainen, että venttiili aukeaa alipaineessa, joka ei ole suurempi kuin alipaine, jolle säiliö on suunniteltu (ks. kohta ). Ilmatiiviisti suljettuja säiliöitä ei saa varustaa alipaineventtiileillä. tai pakkotoimisilla tuuletusventtiileillä. Kuitenkin ilmatiiviisti suljettuina säiliöinä pidetään säiliöitä, joiden säiliökoodit ovat SGAH, 5 Jos säiliökontin tilavuus on alle 1 m 3, ulkopuolisen sulkuventtiilin tai muun vastaavan laitteen saa korvata umpilaipalla.

201 S4AH tai L4BH ja jotka on varustettu alipaineventtiileillä, joiden avautumispaine ei saa olla korkeampi kuin 21 kpa:n (0,21 bar) alipaine. Säiliöiden, jotka on tarkoitettu vain pakkausryhmien II tai III kiinteille aineille (jauhemaiset tai rakeiset), jotka eivät nesteydy kuljetuksen aikana, alipaine saa olla enintään 5 kpa (0,05 bar). Jos säiliössä on pakkotoiminen tuuletusventtiili, on pakkotoimisen tuuletusventtiilin ja pohjaventtiilin välinen yhteys suunniteltava siten, etteivät venttiilit säiliön muodonmuutoksen vuoksi aukea tai ettei sisältö aukeamisesta huolimatta vuoda. (varattu) Alipaineventtiilien ja pakkotoimisten tuuletusventtiilien on estettävä tulen välitön sisäänpääsy säiliöön, joka on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljettamiseen, tai säiliön on kestettävä ilman vuotoa tulen sisäänpääsyn aiheuttama räjähdys Säiliö tai sen jokainen osasto on varustettava riittävän suurella luukulla sisäpuolista tarkastusta varten. Nämä aukot on varustettava sulkimilla, jotka on suunniteltu vähintään 0,4 MPa (4 bar) koepaineelle. Saranoituja kansiluukkuja ei saa olla säiliöissä, joiden koepaine on yli 0,6 MPa (6 bar). (Varattu) (Varattu) Nesteiden, joiden höyrynpaine 50 C lämpötilassa on enintään 110 kpa (1,1 bar) (absoluuttinen paine), kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava paineentasauslaite ja varolaite sisällön vuotamisen estämiseksi säiliön kaatuessa. Muissa tapauksissa säiliöiden on oltava kohdan tai mukaisia Nesteiden, joiden höyrynpaine 50 C lämpötilassa on yli 110 kpa (1,1 bar) ja kiehumispiste on yli 35 C, kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava toimivaltaisen viranomaisen vaatimustenmukainen varoventtiili Nesteiden, joiden kiehumispiste on yli 35 C, kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava toimivaltaisen viranomaisen vaatimustenmukainen varoventtiili Liikkuvia osia, kuten kansia, suljinlaitteen osia, ei saa valmistaa suojaamattomasta korroosiolle alttiista teräksestä, jos ne voivat hankautua tai iskeytyä alumiiniseen säiliöön, joka on tarkoitettu palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, tai palavien kaasujen kuljetukseen Mikäli tiiviisti suljettu säiliö varustetaan varoventtiilillä, on venttiilin edellä oltava murtolevy. Lisäksi on noudatettava seuraavia ehtoja: - murtolevy ja varoventtiili on sijoitettava toimivaltaisen viranomaisen vaatimusten mukaisesti; - murtolevyn ja venttiilin väliin on voitava asentaa painemittari tai muu osoituslaite, jolla voidaan todeta levyn olevan ehjä tai varoventtiilin tiivis Tyyppihyväksyntä Jokaisen uuden säiliövaunun, irrotettavan säiliön, säiliökontin, säiliövaihtokorin, monisäiliövaunun tai MEG-kontin rakennetyypillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön antama hyväksymistodistus, joka vahvistaa, että tämän viranomaisen tai sen edustajan hyväksymä rakennetyyppi kiinnityslaitteineen on aiottuun käyttöön soveltuva ja täyttää kohdan rakennevaatimukset ja kohdan varustevaatimukset sekä kuljetettavien eri luokkiin kuuluvien aineiden erityisehdot

202 Hyväksymistodistuksen on sisällettävä: - Koetulokset; - Rakennetyypin hyväksymisnumero; - Hyväksymisnumerossa on oltava hyväksynnän myöntäneen valtion tunnus 6 ja rekisteröintinumero. - Säiliökoodi kohdan tai mukaisesti; - Kohdan mukaiset rakenteen (TC), varusteiden (TE) ja tyyppihyväksynnän (TA) erityismääräysten aakkosnumeeriset koodit, jotka on annettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (13) niille aineille, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty; - Tarvittaessa on myös ilmoitettava aineet ja/tai aineryhmät, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty. Hyväksymistodistuksessa on oltava aineiden kemialliset nimet tai niitä vastaavat ryhmänimikkeet (ks. kohta ) sekä niiden luokitus (luokka, luokituskoodi ja pakkausryhmä). Tästä poiketen luokan 2 kaasuja ja kohdan aineita ei tarvitse ilmoittaa hyväksymistodistuksessa. Tällaisissa tapauksissa aineryhmiä, jotka ovat sallittuja säiliökoodin perusteella kohdan ryhmäjaossa, saa kuljettaa ottaen huomioon asiankuuluvat erityismääräykset. Aineiden, jotka on mainittu hyväksymistodistuksessa, tai aineryhmien, jotka on sallittu ryhmäjaon mukaisesti, on oltava yhteensopivia säiliön ominaisuuksien kanssa. Kopio hyväksymistodistuksesta on liitettävä jokaisen valmistetun säiliön, monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöasiakirjaan (riippumatta asiakirjan tallennusformaatista) (ks. kohta ) Jos säiliöitä, monisäiliövaunuja tai MEG-kontteja valmistetaan vain epäolennaisin rakennemuutoksin, on tämä hyväksyntä toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella voimassa myöhemmin valmistetuille säiliöille, monisäiliövaunuille tai MEG-konteille Tarkastukset ja testaukset Säiliöt ja niiden varusteet on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Tarkastus voidaan tehdä säiliölle ja varusteille erikseen tai varusteet säiliöön asennettuina. Tämän tarkastuksen on sisällettävä: - vastaavuuden tarkastus hyväksytyn rakennetyypin kanssa; - rakennetarkastus 7 ; - sisä- ja ulkopuolinen tarkastus; - vesipainekoe 8 suoritettuna kohdassa mainitulla säiliön kilpeen merkityllä koepaineella; ja - tiiviyskoe ja varusteiden toimintatarkastus. Lisäksi voidaan staattisesti ja dynaamisesti testata lujuusominaisuuksia. Tällaisten testien tarpeellisuudesta, laajuudesta ja testattavien säiliökonttien määrästä päättää toimivaltainen viranomainen. Lukuun ottamatta luokan 2 kaasuja varten tarkoitettuja säiliöitä, vesipainekokeen (käyttöönottokokeen ja määräaikaistarkastusten) koepaine riippuu säiliöiden suunnittelupaineesta, ja sen on oltava vähintään yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa esitetty paine: 6 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus. 7 Tarkastukseen kuuluu vähintään 1 MPa (10 bar) painekokeen edellyttäviltä säiliöiltä myös hitsausnäytepalojen (työnäytteiden) tarkastus kohdan mukaisesti sekä kohdan mukainen testaus 8 Erityistapauksissa ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan luvalla vesipainekoe saadaan korvata jollain muulla nesteellä tai kaasulla suoritetulla kokeella, jos tämä menetelmä ei ole vaarallinen

203 Suunnittelupaine (bar) Koepaine (bar) G 9 G 9 1,5 1,5 2,65 2, (4 10 ) Luokan 2 kaasujen koepaineet on annettu kohdan kaasujen ja kaasuseosten taulukossa. Vesipainekokeen koepaineen on oltava vähintään 1, kohdan mukaisesta suunnittelupaineesta. Vesipainekoe on tehtävä ennen lämpöeristyksen asentamista. Jos säiliöt ja niiden varusteet tarkastetaan erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe kohdan mukaisesti. Tiiviyskoe on tehtävä osastoidun säiliön jokaiselle osastolle erikseen Säiliöt ja niiden varusteet on määräaikaistarkastettava vähintään joka 8 vuosi. 5 vuosi. Määräaikaistarkastusten on sisällettävä: - sisä- ja ulkopuolinen tarkastus; - säiliölle varusteineen kohdan mukainen tiiviyskoe sekä kaikkien varusteiden toimintatarkastus; - yleensä vesipainekoe 10 (säiliöiden ja tarvittaessa säiliöosastojen koepaine, ks. kohta ). Jos öljytuotteiden kuljetukseen tarkoitettu säiliö on valmistettu ennen vuotta 1985, sille on tehtävä vesipainekoe vähintään kerran 8 vuodessa; vuoden 1985 jälkeen valmistetuille säiliöille vesipainekoe tehdään vähintään kerran 13 vuodessa; spriin kuljetussäiliöille se tehdään vähintään kerran 10 vuodessa. Tällöin Suomeen sekä tämän maan alueen kauttakuljetuksiin tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla merkintä vesipainekokeesta kohdan mukaisella taululla. Merkintä osoittaa, että säiliölle on tehty vesipainekoe vähintään 8 vuotta sitten. Venäjän federaation ja Suomen tasavallan toimivaltaiset viranomaiset voivat erillisellä sopimuksella antaa luvan öljytuotteiden ja spriin kuljetukseen vuoden 1985 jälkeen rakennetuissa säiliöissä, joiden vesipainekokeesta on kulunut yli 8 vuotta. Lämpöeristys ja muu eriste (suoja) on poistettava vain siltä osin kuin se on tarpeellista kunnon tarkastamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan hyväksynnällä saa jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden määräaikaistarkastusten vesipainekokeet korvata kohdan mukaisella tiiviyskokeella siten, että sisäinen paine on vähintään yhtä suuri kuin suurin käyttöpaine. 9 G = Vähimmäissuunnittelupaine kohdan (ks. kohta ) yleisten vaatimusten mukaisesti 10 Vähimmäiskoepaine UN 1744 bromille tai UN 1744 bromiliuokselle

204 Lisäksi on säiliölle ja sen varusteille tehtävä tiiviyskoe ja kaikkien varusteiden toimintatarkastus: vähintään joka neljäs vuosi. vähintään joka 2,5 vuosi. käyttöönottotarkastuksen ja jokaisen määräaikaistarkastuksen jälkeen. Välitarkastuksen saa tehdä kolme kuukautta ennen tai jälkeen määrättyä tarkastuspäivää. Kuitenkin välitarkastuksen saa tehdä milloin tahansa ennen määrättyä tarkastuspäivää. Jos välitarkastus tehdään aikaisemmin kuin kolme kuukautta ennen määrättyä tarkastuspäivää, toinen välitarkastus on tehtävä viimeistään 4 vuoden 2,5 vuoden jälkeen tästä tarkastuspäivästä. Välitarkastuksen on sisällettävä säiliölle varusteineen tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien varusteiden toimintatarkastus. Tätä tarkoitusta varten säiliö on ponnistettava sisäisellä paineella, joka on vähintään yhtä suuri kuin suurin sallittu käyttöpaine. Kun nesteiden, raemaisten ja jauhemaisten aiheiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tiiviyskokeessa käytetään kaasua, on tiiviyskoe tehtävä koepaineella, joka on vähintään 25 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta. Kaikissa tapauksissa koepaineen on oltava vähintään 20 kpa (0,2 bar) (ylipaine). Säiliöiden, jotka on varustettu paineentasauslaitteilla ja joissa on säiliön kaatumisen varalta sisällön vuotamisen estävä varolaite, tiiviyskokeen paineen on oltava yhtä suuri kuin täytöksen staattisen paineen. Tiiviyskoe on tehtävä osastoidun säiliön jokaiselle osastolle erikseen Ylimääräinen tarkastus on tehtävä, jos on syytä epäillä, että korjaus, muutos tai vaurio on saattanut heikentää säiliötä tai sen varusteita. Jos tehty ylimääräinen tarkastus täyttää kohdan vaatimukset, voidaan ylimääräistä tarkastusta pitää määräaikaistarkastuksena. Jos tehty ylimääräinen tarkastus täyttää kohdan vaatimukset, voidaan ylimääräistä tarkastusta pitää välitarkastuksena Vain toimivaltaisen viranomaisen valtuuttaman tarkastuslaitoksen asiantuntijat voivat suorittaa tarkastukset ja testaukset kohtien mukaisesti. Koetulokset (myös hylätty tulos) on merkittävä hyväksymistodistuksiin. Näissä todistuksissa on viitattava kyseisessä säiliössä kuljetettavaksi sallittujen aineiden luetteloon tai säiliökoodiin kohdan mukaisesti. Kopio näistä todistuksista on liitettävä jokaisen testatun säiliön, monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöasiakirjaan (ks. kohta ) Säiliövaunujen testausasiantuntijat Kohdassa tarkoitetun asiantuntijan on oltava toimivaltaisen viranomaisen tunnustama ja täytettävä seuraavat vaatimukset. Kuitenkin tätä vastavuoroista tunnustamista ei sovelleta toimintoihin, jotka liittyvät rakennetyypin hyväksynnän muutokseen. 1. Asiantuntijan on oltava asianomaisista osapuolista riippumaton. Hän ei saa olla tarkastettavien säiliövaunujen säiliöiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja, ostaja, omistaja, haltija tai käyttäjä eikä edellä mainittujen osapuolien edustaja. 2. Asiantuntija ei saa osallistua mihinkään toimintoihin, jotka saattavat vaarantaa (Varattu)

205 tarkastustoiminnan riippumattomuuden ja luotettavuuden. Asiantuntijan on oltava erityisesti riippumaton hänen arviointiinsa mahdollisesti vaikututtavasta kaupallisesta, taloudellisesta tai muusta painostuksesta, erityisesti tarkastuslaitoksen ulkopuolisten henkilöiden tai yritysten taholta, joiden etua suoritettavien tarkastusten tulokset voivat koskea. Tarkastushenkilöstön puolueettomuus on taattava. 3. Asiantuntijalla on oltava käytettävissä tarpeelliset tilat ja välineet, joilla hän voi hoitaa asianmukaisesti tutkimus- ja tarkastustoimiin liittyvät tekniset ja hallinnolliset tehtävät. Hänellä on oltava myös mahdollisuus käyttää erityistarkastusten tekemiseen tarvittavia laitteita. 4. Asiantuntijalla on oltava soveltuva pätevyys, hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus, riittävä tietämys tehtäviin tarkastuksiin sovellettavista määräyksistä sekä riittävä käytännön kokemus kyseisistä toiminnoista. Korkean turvallisuustason varmistamiseksi asiantuntijan on hankittava asiantuntemusta säiliövaunujen säiliöiden turvallisuudesta. Hänen on kyettävä laatimaan tarpeelliset todistukset, asiakirjat ja raportit osoitukseksi siitä, että tarkastukset on tehty. 5. Asiantuntijalla on oltava riittävät tiedot tarkastettavien säiliöiden sekä niiden lisälaitteiden valmistustekniikoista, käytöstä tai suunnitellusta käytöstä ja käytön sekä toiminnan aikana mahdollisesti ilmenevistä vioista. 6. Asiantuntijan on tehtävä arvioinnit ja tarkastukset parhaalla mahdollisella ammattimaisella luotettavuudella ja teknisellä pätevyydellä. Hänen on taattava tarkastusten yhteydessä saatujen tietojen luottamuksellisuus. Omistusoikeudet on suojattava. 7. Tarkastustoimintoja harjoittavan asiantuntijan palkkion suuruus ei saa olla suoraan riippuvainen tehtyjen tarkastusten lukumäärästä eikä missään tapauksessa tarkastusten tuloksista. 8. Asiantuntijan vastuu tulee määritellä kansallisen lainsäädännön nojalla. Seuraavien katsotaan täyttävän nämä vaatimukset: - henkilöstödirektiivin 1999/36/EY mukaisesti hyväksytyissä ilmoitetuissa laitoksissa ; - henkilöt, jotka on hyväksytty standardin EN 45004, ISO 17020, EN tai ISO Guide 65: 1996 mukaisessa akkreditointimenetelmässä. Huom. Tämän kohdan säädöksiä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että kansallinen lainsäädäntö niin edellyttää

206 Merkintä Jokaisessa säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä. Nämä tiedot saa merkitä (kaivertaa) suoraan itse säiliön vahvistettuun seinämään, jos säiliön lujuus ei tästä heikkene: - Hyväksymisnumero; - Valmistaja tai valmistajan merkki; - Valmistajan antama valmistusnumero; - Valmistusvuosi; - Koepaine (ylipaine) 11 ; - Ulkoinen suunnittelupaine (ks. kohta ); - Kokonaistilavuus 11 ; - Osastoidussa säiliössä jokaisen säiliöosaston tilavuus 11 ; jota seuraa kirjain S, kun säiliöt tai osastot on jaettu loiskelevyillä enintään litran osiin; - Suunnittelulämpötila (vain, jos se on yli +50 C tai alle 20 C ); - Viimeisimmän tarkastuksen ajankohta ja tyyppi "kuukausi, vuosi", jota seuraa kirjain "P", jos tarkastus on kohdan mukainen käyttöönottotarkastus tai kohdan mukainen määräaikaistarkastus taikka "kuukausi, vuosi", jota seuraa kirjain "L", jos tarkastus on kohdan mukainen tiiviyskoe; - Tarkastukset suorittaneen asiantuntijan (ekspertin) leima; - Säiliön materiaali ja viittaus olemassa oleviin materiaalistandardeihin sekä tarvittaessa suojavuorauksen materiaali. Lisäksi paineella täytettäviin tai tyhjennettäviin säiliöihin on merkittävä suurin sallittu käyttöpaine Seuraavat tiedot on merkittävä säiliövaunun kummallekin sivulle itse säiliöön tai merkintäkilpeen: - haltijan tai operaattorin nimi; - säiliön tilavuus 11 ; - säiliövaunun taara 11 (omapaino); - kuormataulukko 11 (vaunun kantavuus); - kuljetettavan aineen virallinen nimi 12 ; - säiliökoodi kohdan mukaisesti; - muille kuin kohdan mukaisille aineille kaikki TC- ja TE- erityismääräysten aakkosnumeeriset koodit, jotka on annettu säiliössä kuljetettaville aineille luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (13); - seuraavan tarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi) kohtien ja mukaisesti tai kuljetettaville aineille annettujen erityismääräysten TT määräämä ajankohta (kuukausi, vuosi) kohdan mukaisesti. Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse säiliökonttiin tai kilpeen: - haltijan tai operaattorin nimi; - säiliön tilavuus 11 ; - taara 11 ; - suurin sallittu kokonaismassa 11 ; - kohdan mukaisille aineille kuljetettavan aineen tai aineiden virallinen nimi 12 ; - säiliökoodi kohdan mukaisesti, - muille kuin kohdassa mainituille aineille - TC- ja TE-erityismääräysten aakkosnumeeriset koodit, jotka on annettu säiliössä kuljetettaville aineille luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (13) Kohdissa ja mainitut merkinnät tehdään venäjän kielellä. Lisäksi merkinnät voi tehdä suomenkielellä (tai ruotsinkielellä). (Varattu) 11 Mittayksiköt on ilmoitettava numeerisen arvon jälkeen. 12 Nimi voidaan korvata ryhmänimikkeellä, joka vastaa aineen ominaisuuksia säiliön yhteensopivuuden osalta

207 Vaatimukset säiliöille, jotka on suunniteltu, valmistettu ja testattu standardien mukaisesti Huom. Jos standardeissa on esitetty henkilöiden ja organisaatioiden vastuuta koskevia vaatimuksia, ovat näiden määräysten vastaavat vaatimukset ensisijaisia. Alla mainittujen kohtien vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos säiliöihin sovelletaan seuraavaa standardia: Sovellettavat kohdat Lähdeviittaus EN 12972:2007 Asiakirjan otsikko Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Metallisäiliöiden testaus, tarkastus ja merkintä a) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,66, mutta enintään 0,85: σ 0,75Re ; b) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,85: σ 0,5Rm Hitsattujen säiliöiden materiaaleihin ja rakenteeseen sovelletaan kohdan vaatimuksia Vaatimukset säiliöille, joita ei suunnitella, valmisteta eikä testata standardien mukaisesti Säiliöt, joita ei suunnitella, valmisteta eikä testata kohdassa esitettyjen standardien mukaisesti, on suunniteltava, valmistettava ja testattava sellaisen toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman teknisen ohjeen mukaisesti, joka takaa samanlaisen turvallisuustason. Kohdan vähimmäisvaatimusten on kuitenkin täytyttävä. Testeihin ja merkintään voidaan soveltaa myös standardia, johon viitataan kohdassa LUOKAN 2 ERITYISMÄÄRÄYKSET Säiliöiden rakenne Puristettujen tai nesteytettyjen taikka paineliuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on valmistettava teräksestä. Saumattomilla säiliöillä saa kohdasta poiketen vähimmäismurtovenymä olla 14 % ja jännitys σ (sigma) pienempi tai yhtä suuri kuin jäljempänä mainitut materiaaleista riippuvat rajat: Kaksoisseinäisten säiliöiden sisävaipan seinämän vähimmäispaksuus on määritelty kohdissa Ulkovaipan seinämän vähimmäispaksuuden on tässä tapauksessa oltava 6 mm käytettäessä rakenneterästä. Jos sisä- ja ulkovaipan seinämien välillä on ilmaton tila (tyhjiöeristys), on ulkokuori mitoitettava 100 kpa (1 bar) paineelle. Näissä laskelmissa voidaan ottaa huomioon ulkoiset ja sisäiset vahvisteet. (Varattu) Monisäiliövaunujen tai MEG-konttien rakenne Monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöstön elementteinä olevat kaasupullot, putkiastiat, kaasuastiat ja pullopaketit on valmistettava luvun 6.2 mukaisesti. Huom. 1. Pullopaketit, jotka eivät ole säiliöstön elementteinä monisäiliövaunussa tai MEGkontissa, ovat luvun 6.2 vaatimusten alaisia. Huom. 2. Säiliöt, jotka ovat säiliöstön elementteinä monisäiliövaunussa tai MEG-kontissa, on valmistettava kohtien ja mukaisesti

208 Huom. 3. Irrotettavia säiliöitä 13 elementteinä. ei pidetä monisäiliövaunujen tai MEG-konttien säiliöstön MEG-konttien ja niiden kiinnityslaitteiden on kestettävä kohdan mukaiset rasitukset suurimmalla sallitulla kuormalla. Minkään rasituksen aikana jännitys eniten kuormittuneessa kohdassa ei saa ylittää kaasupulloille, putkiastioille, kaasuastioille ja pullopaketeille kohdassa määriteltyä arvoa ja säiliöille kohdassa määriteltyä σ:n arvoa. Muut säiliövaunun ja monisäiliövaunun rakennetta koskevat säännökset (vaatimukset) Säiliövaunuissa ja monisäiliövaunuissa on oltava puskimet, jotka kykenevät vaimentamaan vähintään 70 kj:n energian. Tämä säännös ei koske säiliövaunuja ja monisäiliövaunuja, joissa on kohdan erityismääräyksen TE22 mukaiset energiaa vaimentavat elementit. (Varattu) Varusteet Säiliöiden tyhjennysputkien aukot on voitava sulkea umpilaipoilla tai muilla yhtä luotettavilla laitteilla. Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden umpilaipoissa tai muissa yhtä luotettavissa laitteissa saa olla enintään 1,5 mm halkaisijaltaan olevat paineentasausaukot Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saa varustaa kohdissa ja määrättyjen aukkojen lisäksi pinnankorkeusmittareita, lämpö- ja painemittareita varten tarkoitetuilla aukoilla sekä ilmanpoistorei illä, jotka ovat välttämättömiä säiliön käytön ja turvallisuuden kannalta Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden, joiden tilavuus on yli 1 m 3, täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava nopeasti sulkeutuvalla sisäpuolisella suljinlaitteella, joka sulkeutuu automaattisesti säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle tai tulipalon sattuessa. Suljinlaitteen on oltava myös kaukosäädöllä suljettavissa Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikki aukot, joiden nimellishalkaisija on yli 1,5 mm, on varustettava sisäpuolisella suljinlaitteella lukuun ottamatta varoventtiilien aukkoja ja suljettuja ilmanpoistoreikiä Kohtien , ja vaatimuksista poiketen saa jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt varustaa sisäpuolisten suljinlaitteiden sijasta ulkopuolisilla pikatoimisilla suljinlaitteilla, jos ulkopuoliset laitteet varmistetaan suojauksella, joka antaa vähintään yhtä tehokkaan suojan ulkopuolista vahingoittumista vastaan kuin säiliön seinämä Säiliöissä voi olla painemittareita, lämpömittareita ja pinnankorkeusmittareita, jotka eivät saa olla särkyvästä aineesta valmistettuja. Lämpömittarit eivät saa olla suorassa kosketuksessa säiliössä kuljetettavaan nesteeseen tai kaasuun Täyttö- ja tyhjennysaukot, jotka sijaitsevat säiliöiden yläosassa, on sen lisäksi, mitä kohdassa on mainittu, varustettava toisella ulkopuolisella suljinlaitteella. Tämä suljinlaite on voitava sulkea umpilaipalla tai muulla yhtä luotettavalla laitteella Varoventtiilien on täytettävä kohtien vaatimukset Puristettujen tai nesteytettyjen taikka paineen alaisina liuotettujen kaasujen kuljetukseen 13 Ks. määritelmä irrotettava säiliö kohdassa

209 tarkoitetut säiliöt saa varustaa jousikuormitetuilla varoventtiileillä. Näiden venttiilien on auettava automaattisesti paineen ollessa 0,9-1,0 kertaa säiliön koepaine, ellei toimivaltainen viranomainen toisin määrää. Niiden on lisäksi oltava tyypiltään sellaisia, että ne kestävät dynaamiset rasitukset mukaan lukien nesteiskut. Painokuormitteisten venttiilien käyttö on kielletty. Varoventtiilien vaadittu puhallusteho on laskettava kohdan kaavalla Jos säiliöt on tarkoitettu myös merikuljetuksiin, kohdan vaatimukset eivät estä varustamasta säiliötä varoventtiileillä IMDG-koodin mukaisesti Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava kaksi tai useampi toisistaan riippumatonta varoventtiiliä, joiden on avauduttava säiliöön merkityssä suurimmassa käyttöpaineessa. Kaksi näistä varoventtiileistä on erikseen mitoitettava siten, ettei paine höyryyntymisen vaikutuksesta tavanomaisessa käytössä ylitä säiliöön pysyvästi merkittyä käyttöpainetta enemmän kuin 10 %. Toisen varoventtiileistä saa korvata murtolevyllä, jonka on murruttava koepaineessa. Jos kaksoisseinäisen säiliön tyhjiö häviää tai yksiseinäisen säiliön eristyksestä irtoaa 20 %, on paineentasauslaitteiden yhdistelmän (varoventtiili ja murtolevy) estettävä säiliön painetta nousemasta yli koepaineen. Tyhjiöeristettyihin säiliöihin ei sovelleta kohdan säännöksiä Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden paineentasauslaitteiden on oltava siten mitoitettuja, että ne toimivat moitteettomasti myös niiden alimmassa käyttölämpötilassa. Paineentasauslaitteiden (venttiilien) toiminnan luotettavuus alimmassa käyttölämpötilassa on osoitettava ja tarkistettava joko testaamalla jokainen laite (venttiili) tai testaamalla jokaisesta rakennetyypistä näytelaite Seuraavat vaatimukset koskevat irrotettavia säiliöitä a) jos säiliöitä voi vierittää, on venttiilit varustettava suojakuvuilla; b) säiliöt on kiinnitettävä vaunun alustaan siten, etteivät ne pääse liikkumaan. (Varattu) Lämpöeristys Jos nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristetty, on lämpöeristyksen koostuttava joko: - aurinkosuojasta, joka peittää säiliön pinnasta vähintään ylimmän kolmanneksen, mutta enintään säiliön ylimmän puoliskon ja joka on erotettu säiliöstä vähintään 40 cmm ilmatilalla; tai - eristävästä materiaalista valmistetusta koko säiliön pinnan peittävästä riittävän paksusta eristekerroksesta Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristettävä. Lämpöeristys on suojattava yhtenäisellä peitelevyllä. Jos säiliön ja peitelevyn välissä on ilmaton tila (tyhjiöeristys), on laskennallisesti osoitettava, että peitelevy kestää vähintään 100 kpa (1 bar) (ylipaine) ulkoista painetta ilman muodonmuutosta. Kohdan "suunnittelupaineen" määritelmästä poiketen saa sisä- ja ulkopuolelle kiinnitetyt vahvisteet ottaa laskelmissa huomioon. Jos peitelevy on kaasutiivis, se on varustettava laitteella, joka estää säiliön tai varusteiden vuototapauksessa vaarallisen paineenkehityksen eristekerrokseen. Laitteen on estettävä kosteuden pääsy lämpöeristeeseen Nesteytettyjen kaasujen, joiden kiehumispiste ilmakehän paineessa on alle -182 C, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden lämpöeristyksessä tai kiinnityslaitteessa ei saa olla mitään palavaa materiaalia. Tyhjiöeristetyissä säiliöissä muoviosia saa käyttää sisäsäiliön ja peitelevyjen välisissä kiinnityslaitteissa toimivaltaisen viranomaisen luvalla

210 Kohdan vaatimuksista poiketen jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä ei tarvitse olla tarkastusaukkoa. Monisäiliövaunujen ja MEG-konttien varusteet Käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on asennettava tai suunniteltava siten, että estetään vauriot, jotka tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa voisi johtaa sisällön vuotamiseen paineastiasta. Jos monisäiliövaunun tai MEG-kontin kehikon ja säiliöstön elementtien väliset liitokset sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, varusteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Sulkuventtiileihin johtavien kokoojaputkistojen on oltava riittävän taipuisia suojaamaan venttiileitä ja putkistoa murtumiselta ja sisällön vuotamiselta. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan Jotta vahinkotapauksissa kokoojaputkistoissa, tyhjennyslaitteissa (putkien liitännät, suljinlaitteet) ja sulkuventtiileissä ei aiheutuisi vuotoa, on ne suojattava tai sijoitettava siten, että ulkopuoliset voimat eivät aiheuta repeytymistä, taikka suunniteltava kestämään näitä voimia Kokoojaputkisto on suunniteltava kestämään -50 C +50 C lämpötiloja. Kokoojaputkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa metallia. Hitsattuja putkiliitoksia on käytettävä siellä, missä tämä vain on mahdollista. Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Lukuun ottamatta UN 1001 liuotettua asetyleeniä suurin sallittu kokoojaputkiston jännitys σ astioiden painekokeessa ei saa ylittää 75 % materiaalin taattua myötörajaa. Kuljetettaessa UN 1001 liuotettua asetyleeniä on kokoojaputkiston seinämän paksuus laskettava vahvistetun painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti. Huom. Myötöraja, ks. kohta Tämän kohdan perusvaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos sovelletaan seuraavia standardeja: (Varattu) Kohtien , ja vaatimuksista poiketen kaasupulloista, putki- ja kaasuastioista, pullopaketeista muodostuvan monisäiliövaunun tai MEG-kontin vaadittavat suljinlaitteet saavat olla sijoitettuna kokoojaputkistoon sisään Jos yksi säiliöstön elementeistä on varustettu varoventtiilillä ja säiliöiden välissä on suljinlaitteet, on jokainen säiliö varustettava varoventtiilillä Täyttö- ja tyhjennyslaitteet saavat olla kiinnitettyinä kokoojaputkeen Jokainen myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettu säiliöstön elementti, mukaan lukien yksittäisen pullopaketin jokainen kaasupullo, on pystyttävä erottamaan toisistaan sulkuventtiilillä Myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa monisäiliövaunuissa tai MEG-konteissa ei saa olla varoventtiilejä, ellei murtolevy ole ennen venttiiliä. Murtolevyn ja varoventtiilin järjestelmän on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä Jos monisäiliövaunut tai MEG-kontit on tarkoitettu myös merikuljetuksiin, kohdan vaatimukset eivät estä varustamasta säiliötä varoventtiileillä IMDG-koodin mukaisesti

211 Palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetun monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöstön muodostavat astiat saa yhdistää enintään litran ryhmiin, ja ne on voitava erottaa toisistaan sulkuventtiilillä. Kaikki tämän luvun mukaiset palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetun monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöstön säiliöt on pystyttävä eristämään toisistaan sulkuventtiileillä Tyyppihyväksyntä Ei erityismääräyksiä Tarkastukset ja testaukset Jokaisen monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöstön elementtinä olevan hitsatun säiliön materiaalit, lukuun ottamatta kaasupulloja, putkiastioita, kaasuastioita ja pullopaketissa olevia kaasupulloja, on testattava kohdan menetelmän mukaisesti Säiliön koepaineen perusvaatimukset ovat kohdissa , ja vähimmäiskoepaine kohdan kaasu- ja kaasuseostaulukossa Ensimmäinen vesipainekoe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asennusta. Jos säiliö ja sen laitteet, putkistot ja varusteet tarkastetaan erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen tiiviyskoe Massan perusteella täytettävien puristettujen kaasujen tai nesteytettyjen taikka liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuus on määritettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan valvonnassa punnitsemalla tai mittaamalla säiliössä olleen veden tilavuus; säiliön tilavuuden mittausvirhe saa olla enintään 1 %. Säiliön mittoihin perustuvaa tilavuuden määritystä laskemalla ei hyväksytä. Suurimmat sallitut täytökset määrätään kohdan pakkaustavan P200 tai P203 sekä kohtien ja mukaisesti, jollei toimivaltainen viranomainen ole toisin määrännyt Hitsausliitosten tarkastus on suoritettava kertoimella λ = 1,0 kohdan vaatimusten mukaisesti Kohdan vaatimuksista poiketen kohdan mukaiset määräaikaistarkastukset on suoritettava: a) joka neljäs vuosi joka 2,5 vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu UN 1008 booritrifluoridille, UN 1017 kloorille, UN 1048 bromivedylle, vedetön, UN 1050 kloorivedylle, vedetön, UN 1053 rikkivedylle tai UN 1079 rikkidioksidille; b) kahdeksan vuoden kuluttua käyttöönotosta ja sen jälkeen joka 12. vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen. Hyväksytyn asiantuntijan on suoritettava tiiviystarkastus kuuden vuoden kuluttua jokaisesta kohdan mukaisesta määräaikaistarkastuksesta. Toimivaltainen viranomainen voi edellyttää tiiviystarkastuksen suorittamista kohdan mukaisen kahden peräkkäisen määräaikaistarkastuksen välissä. Jos säiliöt ja sen laitteet, putkistot ja varusteet tarkastetaan erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen tiiviyskoe Jos kyseessä ovat tyhjiöeristetyt säiliöt, vesipainekokeen ja säiliöiden sisäpuolisen tarkastuksen saa korvata tiiviyskokeella ja tyhjiön mittaamisella toimivaltaisen viranomaisen luvalla Jos jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on määräaikaistarkastuksen yhteydessä tehty aukkoja, hyväksytyn asiantuntijan on hyväksyttävä menetelmä, jolla aukot on ilmatiiviisti suljettu ennen säiliöiden käyttöönottoa, ja varmistettava säiliöiden eheys

212 Kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tiiviyskoe on suorittava paineen alaisena; paineen on oltava vähintään 20 % puristettujen, nesteytettyjen ja paineisena liuotettujen kaasujen koestuspaineesta, ja vähintään 90 % jäähdytettyjen nestekaasujen enimmäiskäyttöpaineesta. Monisäiliövaunujen ja MEG-konttien tarkastukset ja testaukset Jokaisen monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöstön elementti ja niiden varusteet on tarkastettava ja testattava yhdessä tai erikseen ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus). Monisäiliövaunut tai MEG-kontit, joiden säiliöstönä on astioita, on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Monisäiliövaunut tai MEG-kontit, joiden säiliöstönä on säiliöitä, on tarkastettava kohdan mukaisesti. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on ylimääräinen tarkastus ja testaus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti Käyttöönottotarkastuksen on sisällettävä: - vastaavuuden tarkastus hyväksytyn rakennetyypin kanssa; - rakennetarkastus; - sisä- ja ulkopuolinen tarkastus; - vesipainekoe 14 suoritettuna kohdassa mainitulla kilpeen merkityllä koepaineella; - tiiviyskoe enimmäiskäyttöpaineessa; ja - varusteiden toimintatarkastus. Jos säiliöstön elementeille ja niiden laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Kaasupullot, putki- ja kaasuastiat sekä pullopakettien osana olevat kaasupullot on testattava kohdan pakkaustavan P200 tai P203 mukaisesti. Monisäiliövaunun tai MEG-kontin kokoojaputkiston koepaineen on oltava sama kuin monisäiliövaunun tai MEG-kontin säiliöstön. Kokoojaputkiston painekokeen saa tehdä vesipainekokeena tai käyttämällä muuta kaasua tai nestettä, jos toimivaltainen viranomainen tai tämän hyväksymä yhteisö hyväksyy menettelyn. Tästä vaatimuksesta poiketen kuljetettaessa monisäiliövaunussa tai MEG-kontissa UN 1001 liuotettua asetyleeniä on kokoojaputkiston koepaineen oltava vähintään 300 bar Määräaikaistarkastuksen on sisällettävä tiiviyskoe enimmäiskäyttöpaineessa ja ulkopuolinen tarkastus rakenteille, säiliöstöille sekä käyttölaitteille purkamatta niitä osiin. Säiliöstöt ja putkisto on määräaikaistarkastettava määrätyin aikavälein kohdan pakkaustavan P200 ja kohtien ja vaatimusten mukaisesti. Jos säiliöstön elementeille ja niiden laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tehtävä, jos monisäiliövaunussa tai MEG-kontissa on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa monisäiliövaunun tai MEG-kontin turvallisuuteen. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen laajuus sekä säiliöstöjen purkaminen osiin, jos se katsotaan välttämättömäksi, riippuu monisäiliövaunun tai MEG-kontin vahingon laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen on sisällettävä vähintään kohdan tarkastuksen mukaiset toimet Tarkastuksien on taattava, että a) säiliöstön elementeistä on ulkoisesti tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio tai hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä monisäiliövaunusta tai MEG-kontista kuljetuksessa epäluotettavan; 14 Vesipainekoe saadaan erikoistapauksissa ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan luvalla korvata jollain muulla nesteellä tai kaasulla suoritetulla kokeella, jos tämä menetelmä ei ole vaarallinen

213 b) putkistoista, venttiileistä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä monisäiliövaunusta tai MEGkontista täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan; c) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty; d) missään varolaitteissa ja venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi; e) vaaditut merkinnät monisäiliövaunuissa tai MEG-kontissa ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia; ja f) monisäiliövaunun tai MEG-kontin kehikko, tukialustat ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan on suoritettava kohtien mukaiset testaukset ja tarkastukset. Tuloksien (myös kielteisten tuloksien) on oltava todistuksissa Merkintä Näissä todistuksissa on oltava viittaus monisäiliövaunussa tai MEG-kontissa kuljetettavaksi sallittujen aineiden luetteloon kohdan mukaisesti. Kopio toimivaltaisen viranomaisen myöntämästä luvasta tulee liittää säiliön tekniseen dokumentaatioon (tallennemuodosta riippumatta) kullekin testatulle säiliölle, monisäiliöryhmälle tai MEG-kontille (kts ) Seuraavat lisämerkinnät on meistettävä tai merkittävä vastaavalla menetelmällä kohdassa mainittuun merkintäkilpeen tai säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene Säiliöihin, jotka on tarkoitettu vain yhden aineen kuljetukseen: - kaasun virallinen nimi ja lisäksi n.o.s-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille tekninen nimi 15. Tämä merkintä on täydennettävä: - säiliön suurin sallittu täyttöpaine 15 C lämpötilassa, kun kyse on tilavuuden (paine) perusteella täytettävistä puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuista säiliöistä; ja - suurin sallittu täytös kilogrammoina sekä täyttölämpötila, jos se on alle 20 C, kun kyse on massan perusteella täytettävistä puristettujen kaasujen ja nesteytettyjen kaasujen, jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen tai liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuista säiliöistä Monikäyttösäiliöihin: - kaasujen viralliset nimet ja lisäksi tekninen nimi 15 n.o.s-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty. Edellä mainitun lisäksi on lisättävä jokaisen kaasun suurin sallittu täytös kilogrammoina Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin: - suurin sallittu käyttöpaine Lämpöeristettyihin säiliöihin: - merkintä: "lämpöeristetty" tai "tyhjiöeristetty". 15 Teknisellä nimellä täydennetyn virallisen n.o.s nimikkeen sijasta saa käyttää yhtä seuraavista nimistä: - UN 1078 kylmäainekaasut, n.o.s.: seos F1, seos F2, seos F3; - UN 1060 metyyliasetyleenin ja propadieenin seokset, stabiloidut: seos P1, seos P2; - UN 1965 hiilivetykaasujen seos, nesteytetty, n.o.s.: seos A, seos A01, seos A02, seos A0, seos A1, seos B1, seos B2, seos B, seos C. Kohdan luokituskoodin 2F nimikkeen UN 1965 huomautuksessa 1 mainittuja kauppanimiä saa käyttää ainoastaan täydentävinä niminä. - UN 1010 butadieenit, stabiloidut: 1,2 butadieeni, stabiloitu, 1,3-butadieeni, stabiloitu

214 Kohdassa mainittujen tietojen lisäksi seuraavat tiedot on merkittävä: Säiliövaunun kummallekin sivulle tai merkintäkilpeen: joko itse säiliökonttiin tai merkintäkilpeen: a) - todistuksen (ks. kohta ) mukainen säiliökoodi yhdessä säiliön todellisen koepaineen kanssa; - merkintä "alin sallittu täyttölämpötila: "; b) kun säiliö on ainoastaan yhden aineen kuljetukseen tarkoitettu: - kaasun virallinen nimi ja lisäksi n.o.s-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille tekninen nimi 15 ; - massan perusteella täytettävien puristettujen kaasujen ja nesteytettyjen, jäähdytettyjen nesteytettyjen tai paineliuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on merkittävä myös suurin sallittu täytös kilogrammoina. c) monikäyttösäiliöön: - kaasun virallinen nimi ja lisäksi tekninen nimi 15 n.o.s-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille, joiden kuljetukseen säiliö on tarkoitettu, - merkintä jokaisen kaasun suurimmasta sallitusta massasta kilogrammoina; d) lämpöeristettyyn säiliöön: - merkintä "lämpöeristetty" tai "tyhjiöeristetty" rekisteröintimaan virallisella kielellä. Jos virallinen kieli ei ole venäjä, niin sen on oltava venäjäksi, elleivät rautateiden väliset kansainväliset tariffit tai sopimukset toisin määrää Kohdan mukaisen kuormataulukon tiedot on - massan perusteella täytettäville puristetuille kaasuille; - nesteytetyille tai jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille; - paineliuotetuille kaasuille; ilmoitettava ottaen huomioon kyseisille aineille määrätty säiliön suurin sallittu täytös. Useamman aineen käyttöön hyväksytyille säiliövaunuille on kuormataulukon arvojen kanssa samassa läppätaulussa oltava kulloinkin kuljetettavan aineen (kaasun) virallinen nimi. Läppätaulut on suunniteltava ja kiinnitettävä siten, etteivät tiedot voi peittyä tai taulu irrota pidikkeestään kuljetuksen aikana (erityisesti iskun tai törmäyksen vaikutuksesta tai muuten tahattomasti) Kohtien ja mukaisia merkintöjä ei vaadita vaunuun, jossa kuljetetaan irrotettavia säiliöitä. (Varattu) (Varattu) (Varattu) Merkinnät monisäiliövaunuissa ja MEG-kontissa Jokaisessa monisäiliövaunussa ja MEG-kontissa on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä: - Hyväksymisnumero;

215 - Valmistaja tai valmistajan merkki; - Valmistajan antama valmistusnumero; - Valmistusvuosi; - Koepaine (ylipaine) 11 ; - Suunnittelulämpötila (vain, jos se on yli +50 C tai alle - 20 C); - Käyttöönottotarkastuksen ja viimeisimmän määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi) kohtien ja mukaisesti; - Tarkastukset suorittaneen tarkastajan leima Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse monisäiliövaunuun kummallekin sivulle tai kilpeen: - operaattorin nimi; - säiliöstön elementtien lukumäärä; - säiliöstön elementtien kokonaistilavuus 11 ; - kuormataulukko; (säiliöstön kantokyky monisäiliövaunun käyttötarkoituksen mukaisesti) - kuljetettavan aineen virallinen nimi 15 ; - hyväksymistodistuksen (ks. kohta ) mukainen säiliökoodi ja monisäiliövaunun todellinen koepaine; - seuraavan tarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi) kohtien ja mukaisesti. - kohtien mukaisten käyttöönottotestauksen ja seuraavan määräaikaistestauksen (kuukausi ja vuosi). ajankohta Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse MEG-konttiin tai kilpeen: - operaattorin ja haltijan nimi; - säiliöstön elementtien lukumäärä; - säiliöstön elementtien kokonaistilavuus 11 ; - suurin sallittu kokonaismassa 11 ; - kuljetettavan aineen virallinen nimi 15 ; - hyväksymistodistuksen (ks. kohta ) mukainen säiliökoodi ja MEGkontin todellinen koepaine; ja lisäksi massan perusteella täytettäville MEG-konteille: taara 11 (tyhjän kontin paino) Monisäiliövaunun tai MEG-kontin kehikossa lähellä täyttöpistettä olevaan kilpeen on merkittävä: - puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suurin sallittu täyttöpaine 15 C lämpötilassa; - kaasun virallinen nimi luvun 3.2 mukaisesti ja n.o.s-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille lisäksi tekninen nimi 15 ; ja lisäksi nesteytetyille kaasuille: - suurin sallittu täytös säiliöstön elementtiä kohti Kaasupullot, putki- ja kaasuastiat sekä pullopaketin osana olevat kaasupullot on merkittävä kohdan mukaisesti. Näitä astioita ei tarvitse yksittäin varustaa luvun 5.2 edellyttämillä varoituslipukkeilla. Monisäiliövaunut ja MEG-kontit on merkittävä ja varustettava suurlipukkeilla ja oranssikilvillä luvun 5.3 mukaisesti Vaatimukset monisäiliövaunuille ja MEG-konteille, jotka on suunniteltu, valmistettu ja testattu standardien mukaisesti (Varattu) Vaatimukset monisäiliövaunuille ja MEG-konteille, joita ei suunnitella, valmisteta eikä testata standardien mukaisesti Monisäiliövaunut ja MEG-kontit, joita ei suunnitella, valmistetta eikä testata kohdassa mainittujen standardien mukaisesti, on suunniteltava, valmistettava ja testattava näiden säännösten ja toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman painelaitteiden teknisen koodin mukaisesti. Kohdan vähimmäisvaatimusten on kuitenkin täytyttävä ERITYISMÄÄRÄYKSET Huom. 1. Palavat kaasut ja palavat nesteet, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, ks. myös kohdat , ja

216 Huom. 2. Katso kohdasta vaatimukset säiliöille, joille vaadittava painekoe on vähintään 1 MPa (10 bar) tai jotka on tarkoitettu jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen. Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (13) on merkintä, sovelletaan seuraavia erityismääräyksiä: a) Rakenne (TC) TC1 Näihin säiliöihin sovellettavat rakenne- ja materiaalivaatimukset ovat kohdassa TC2 Säiliöt ja niiden varusteet on valmistettava vähintään 99,5 %:sta alumiinista tai sopivasta teräksestä, joka ei aiheuta vetyperoksidin hajoamista. Säiliön seinämänpaksuus määritellään kohtien ja mukaan. TC3 Säiliöt on valmistettava austeniittisesta teräksestä. TC4 Säiliöt on suojattava emalivuorauksella tai vastaavalla vuorauksella, jos UN 3250 kloorietikkahappo vaikuttaa heikentävästi säiliön materiaaliin. TC5 Säiliöt on varustettava vähintään 5 mm lyijyvuorauksella tai vastaavalla vuorauksella. TC6 Jos säiliöihin on välttämätöntä käyttää alumiinia, on säiliöt valmistettava vähintään 99,5 %:sta alumiinista; tällöin seinämänpaksuus määritellään kohtien ja mukaan. TC7 (Varattu) TE1 TE2 TE3 TE4 TE5 b) Varusteet (TE) (Varattu) (Varattu) Säiliöiden on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset. Lämmityslaitteen on oltava säiliön ulkopuolella. Fosforin tyhjennysputken saa kuitenkin varustaa lämmitysvaipalla. Tämän vaipan lämmityslaitteen on oltava säädetty siten, ettei fosforin lämpötila ylitä säiliön täyttölämpötilaa. Muiden putkien läpivientien on oltava säiliön yläosassa. Aukkojen on oltava fosforin korkeimman sallitun pinnantason yläpuolella, ja ne on voitava sulkea täysin tiivisti lukittavalla kansilla. Säiliö on varustettava mittausjärjestelmällä fosforin pinnan tarkastusta varten ja käytettäessä vettä suoja-aineena kiinteällä mittausmerkillä, joka osoittaa korkeimman sallitun vedenpinnan tason. Säiliöt on varustettava vaikeasti syttyvällä lämpöeristeellä. Jos säiliöt on varustettu lämpöeristeellä, eristämiseen on käytettävä vaikeasti syttyviä materiaaleja. TE6 Ylipaineen ja tyhjiön muodostumisen estämiseksi säiliöt saa varustaa varalaitteella, joka on suojattu sisällön aiheuttamalta tukkeutumiselta. TE7 Säiliöiden tyhjennyslaitteet on varustettava kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella, joista ensimmäinen on sisäpuolinen, hyväksytyn tyyppistä rakennetta oleva pikasulkuventtiili ja toinen tyhjennysputken toisessa päässä oleva sulkuventtiili. Ulkopuolisten sulkuventtiilien ulostuloaukkoihin on asennettava umpilaippa tai muu yhtä tehokas laite. Sisäpuolisen sulkulaitteen rakenteen on oltava sellainen, että letkuliitosten repeytyessä irti sulkuventtiili pysyy suljettuna kiinni säiliössä. TE8 Säiliöiden letkuliitokset on valmistettava aineista, jotka eivät aiheuta vetyperoksidin hajoamista. TE9 Säiliöiden yläosassa olevan sulkulaitteen on oltava sellainen, että se estää kuljetettavan aineen hajoamisesta aiheutuvan ylipaineen syntymisen ja nesteen ulosvirtauksen säiliöstä sekä vieraiden aineiden pääsemisen säiliöön. TE10 Säiliön sulkulaitteet on valmistettava siten, ettei jähmettynyt aine voi kuljetuksen aikana tukkia näitä laitteita. Jos säiliöissä on lämpöeriste, on tämän oltava epäorgaanista materiaalia ja täysin vapaa palavista ainesosista. TE11 Säiliöt ja niiden käyttölaitteet on suunniteltava siten, että vieraiden aineiden pääseminen säiliöön, nesteen ulosvirtaus säiliöstä ja kuljetettavan aineen hajoamisesta aiheutuvan vaarallisen ylipaineen syntyminen on estetty. TE12 Säiliöt on varustettava kohdan mukaisella lämpöeristeellä. Aurinkosuoja ja

217 säiliön kohdat, jotka eivät ole aurinkosuojan peittämiä, tai koko säiliön pinnan peittävän lämpöeristeen päällys on maalattava valkoisella värillä tai metallipinta viimeisteltävä valoaheijastavaksi. Maalattu pinta on puhdistettava ennen jokaista kuljetusta ja uusittava pinnan kellastuttua tai vahingoituttua. Lämpöeriste ei saa sisältää palavia ainesosia. Säiliöt on varustettava lämpötilatunnistimilla. Säiliöt on varustettava varoventtiileillä ja hätäpurkautumislaitteilla. Myös alipaineentasauslaitteita saa käyttää. Hätäpurkautumislaitteiden on toimittava paineissa, jotka on määrätty sekä orgaanisen peroksidin ominaisuuksien että säiliön rakenneominaisuuksien perusteella. Lämpösulakkeita ei saa olla säiliön rungossa. Säiliö on varustettava jousikuormitetuilla varoventtiileillä, jotka estävät 50 C lämpötilassa vapautuvien hajoamistuotteiden ja höyryjen aiheuttaman merkittävän paineen nousun säiliössä. Varoventtiilin (-venttiilien) puhallustehon ja avautumispaineen on perustuttava erityismääräyksen TA2 testien tuloksiin. Avautumispaine ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla sellainen, että säiliön kaatuessa venttiilin (venttiilien) kautta voi päästä vuotamaan nestettä. Hätäpurkautumislaitteet saavat olla joko jousikuormitettua tyyppiä tai murtolevytyyppiä. Ne on suunniteltava siten, että ne pystyvät poistamaan kaikki hajoamistuotteet ja höyryt, jotka kehittyvät itsekiihtyvän hajoamisen seurauksena tai vähintään yhden tunnin kestävän tulipalon aikana seuraavan kaavan mukaisesti laskettuna: q = F A 0,82, missä: q = lämpöabsorptio [W]; A = kostutettu pinta [m 2 ]; F = eristyskerroin; F = 1, eristämättömille säiliöille, tai; U ( 923 TP0 ) F =, eristetyille säiliöille, missä: U = K/L = eristeen lämmönsiirtokerroin [W m -2 K -1 ]; K = eristekerroksen lämmönjohtavuus [W m -1 K -1 ]; L = eristekerroksen paksuus [m]; T P0 = peroksidin lämpötila hätäpurkautumislaitteen avautumisolosuhteissa [K]. Hätäpurkautumislaitteen (-laitteiden) avautumispaineen on oltava korkeampi kuin mitä on edellä määritelty, ja sen on perustuttava erityismääräyksen TA2 testien tuloksiin. Hätäpurkautumislaitteet on mitoitettava siten, että säiliön enimmäispaine ei milloinkaan ylitä säiliön koepainetta. Huom. Käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) liitteessä 5 on esimerkki hätäpurkautumislaitteiden koon mitoitusmenetelmästä. Lämpöeristettyjen säiliöiden hätäpurkautumislaitteen (-laitteiden) puhallusteho ja säädöt on määritettävä olettamalla, että eriste häviää 1%:n pinta-alalta. Säiliöiden alipaineentasauslaitteissa ja jousikuormitetuissa varoventtiileissä on oltava liekinpidättimet, elleivät kuljetettavat aineet ja niiden hajoamistuotteet ole palamattomia. Liekinpidättimen aiheuttama puhallustehon väheneminen on otettava huomioon. TE13 Säiliöt on lämpöeristettävä, ja ulkopuolelle on asennettava lämmityslaite. TE14 Säiliöissä on oltava lämpöeriste. Suoraan säiliöön kosketuksissa olevan lämpöeristeen syttymislämpötilan on oltava vähintään 50 C korkeampi kuin säiliön korkein suunnittelulämpötila. TE15 (Varattu) TE16 Säiliövaunussa ei saa olla puisia osia paitsi, jos ne on suojattu soveltuvalla päällysteellä. TE17 Irrotettavia säiliöitä koskevat seuraavat säännökset: a) ne on kiinnitettävä vaunun alustaan siten, etteivät ne pääse liikkumaan; (Varattu) (Varattu)

218 b) ne eivät saa olla yhdistettynä toisiinsa kokoojaputkistolla; c) jos niitä voi vierittää, on venttiilien oltava varustettuja suojakuvuilla. TE18 (Varattu) TE19 (Varattu) TE20 Riippumatta muista säiliökoodeista, jotka ovat sallittuja kohdan ryhmäjaon säiliöhierarkiassa, säiliöt on aina varustettava varoventtiilillä. TE 21 Sulkimet on suojattava lukittavilla hatuilla. TE22 Törmäysiskussa tai onnettomuudessa nesteiden tai kaasujen kuljetukseen tarkoitetun vaunun tai monisäiliövaunun kummankin päädyn on kyettävä vaimentamaan energia alustan määrättyjen rakenneosien elastisella tai plastisella muodonmuutoksella tai vastaavalla menetelmällä (esim. törmäyselementit). Energian vaimentaminen plastisella muodonmuutoksella saa tapahtua vain muissa kuin tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa (iskunopeus yli 12 km/h tai yksittäinen puskinvoima yli 1500 kn). Energian vaimentuminen vaunun kummassakaan päädyssä ei saa johtaa sellaiseen energian siirtymiseen säiliöön, joka voisi aiheuttaa säiliön plastisen muodonmuutoksen. Tämän erityismääräyksen vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos sovelletaan UIC-määrelehden 573 kohtia 1.4 ja (Säiliövaunun rakenteen tekniset ehdot, Technical conditions for the construction of tank wagons, ). Huom. Rakenteen arviointikriteerit ja koestusmenetelmät määräytyvät toimivaltaisen viranomaisen vaatimusten mukaisesti (Varattu) TE23 Säiliöt on varustettava sellaisella laitteella, jota kuljetettava aine ei voi tukkia ja joka estää vuodon sekä liiallisen yli- tai alipaineen kehittymisen säiliössä. TE24 (Varattu) TE25 Säiliövaunujen vaipan ja päätyjen (Varattu) (säiliöiden) on oltava suojattu puskinten, automaattikytkimen ja vetokoukun ylisyöksymiseltä ja kiskoilta suistumiselta vähintään yhdellä seuraavista toimenpiteistä: Toimenpiteet ylisyöksymisen estämiseksi ja vahingon vähentämiseksi puskinten ylisyöksymisessä: a) Puskinten ylisyöksynestolaite Seuraavien vaatimusten on täytyttävä: - Puskinten ylisyöksynestolaite on

219 valmistettava siten, ettei vaara säiliön päädyn vaurioitumisesta (lävistymisestä) kasva törmäystilanteessa. - Puskinten ylisyöksynestolaitteen on kestettävä 150 kn pystysuora voima. - Puskinten ylisyöksynestolaitteen on toimittava riippumatta kyseisten vaunujen kuormaustilasta ja kulumisesta. - Puskinten ylisyöksynestolaitteen on oltava jokaisen puskimen tai automaattikytkimen yläpuolella. - Puskinten ylisyöksynestolaitteen on oltava riittävän leveä estääkseen säiliön päädyn lävistyminen puskimen tai vaunun automaattikytkimen iskusta; - Laitteen on sallittava vapaa kääntyminen kaarteissa, joiden säde on 80 ; - Puskinten ylisyöksynestolaite ei saa estää puskinten asentamista UIC-määrelehden 573 mukaisesti ( , 7. painos); - Puskinten ylisyöksynestolaitteen on oltava tehokas riippumatta siitä, onko toinen vaunu varustettu puskinten ylisyöksynestolaitteella; - Puskinten ylisyöksynestolaitteen on varmistettava, että vaunujen alustat pysyvät samalla vaakasuoralla tasolla. - Puskinten ylisyöksynestolaite ei saa rajoittaa vaunujen tavanomaista toimintaa (esim. kaarreajoa, kytkijän tilaa, kytkijän käsiripa). - Puskinten ylisyöksynestolaite ei saa vaikuttaa puskinten tavanomaiseen toimintaan (elastinen tai plastinen muodonmuutos) (ks. myös kohdan b) erityismääräys TE22). - Puskinten ylisyöksynestolaitteen kiinnityksestä aiheutuvan päätyylityksen kasvun on oltava pienempi kuin 20 mm. b) Säiliön päätyjen seinämän paksuuden tai suuremman energian vaimentamiskyvyn omaavien materiaalien käyttö. Säiliön päätyjen seinämän suurempi paksuus ja suuremman energianvaimennuskyvyn omaavien materiaalien käytöstä määrää toimivaltainen viranomainen. c) Säiliön päätyjen kerrosrakenteinen

220 suoja Jos suojaus on tehty kerrosrakenteisella (Sandwichrakenne) suojalla, sen on katettava koko säiliön päädyn alue ja sen energian vaimentamiskyvyn on oltava vähintään 22 kj (vastaa 6 mm seinämän paksuutta). Vaimentamiskyky arvioidaan standardin EN liitteen B menetelmällä ( Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Metallisäiliöt, joiden paine on alle 0,5 bar. Suunnittelu ja rakenne ). Jos korroosioriskiä ei voida poistaa rakenteellisin keinoin, säiliön päädyn ulkoseinämä on voitava tarkistaa esimerkiksi poistettavalla päällysteellä. d) Suojalevy jokaisessa vaunun päädyssä Jos käytetään suojalevyä vaunun kummassakin päässä, seuraavia vaatimuksia on noudatettava: - Suojalevyn on katettava käytettävän säiliön pääty kaksi kolmasosaa säiliön korkeudesta tai vähintään 900 mm mitattuna puskimen rungon yläreunasta, ja lisäksi varustettu yläreunastaan laitteella, joka pidättää kohoavia puskimia; - Lisäksi suojalevyjen leveyden on oltava koko levyn korkeudelta yhtä suuri kuin puskinlautasten ulkosyrjien välinen leveys. - Suojalevyn vähimmäispaksuuden on oltava 6 mm; - Suojalevyn ja sen kiinnityskohtien on oltava sellaisia, että itse suojalevyn tunkeutumismahdollisuus säiliön päätyyn on mahdollisimman pieni. Tässä ohjeessa määritelty seinämän paksuus on vertailuteräkselle. Jos käytetään muita materiaaleja, lukuun ottamatta rakenneterästä, vastaava paksuus on määritettävä kohdan kaavalla. Suureiden Rm ja A arvoina on käytettävä materiaalistandardeissa määritettyjä vähimmäisarvoja. TA1 TA2 c) Tyyppihyväksyntä (TA) Säiliöitä ei saa hyväksyä orgaanisten aineiden kuljetukseen. Tätä ainetta saa kuljettaa säiliövaunuissa tai säiliökonteissa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen asettamilla kuljetusehdoilla, jos kuljetus on turvallinen perustuen jäljempänä mainittuihin kokeisiin. Jos alkuperämaa ei ole liittynyt VAKrautatiesopimukseen, toimivaltaisen viranomaisen siinä VAK-rautatiesopimukseen liittyneessä maassa, johon lähetys ensimmäisenä saapuu, on varmennettava nämä

221 TA3 TA4 kuljetusehdot. Säiliöiden tyyppihyväksyntää varten on suoritettava kokeet, joilla: - osoitetaan kuljetuksen aikana tavallisesti kosketuksessa olevien materiaalien ja aineen yhteensopivuus; - saadaan tiedot hätäpurkautumislaitteiden ja varoventtiilien suunnittelua varten ottaen huomioon säiliöiden rakenneominaisuudet; - määritellään erityisvaatimukset, jotka ovat tarpeen aineen turvalliseksi kuljettamiseksi. Koetulokset on sisällytettävä säiliön hyväksymistodistukseen. Tätä ainetta saa kuljettaa vain LGAV- tai SGAV-koodauksella varustetusssa säiliössä. Kohdan säiliöhierarkiaa ei sovelleta. Toimivaltaisen viranomaisen, sen edustajan tai kohdan mukaisen ja standardin EN ISO/IEC 17020:2004 mukaisesti akkreditoidun tyypin A tarkastuslaitoksen on sovellettava kohdassa tarkoitettuja menettelyjä vaatimuksenmukaisuuden arvioinnille. TT1 TT2 d) Tarkastukset (TT) Puhtaasta alumiinista valmistetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe käyttöönottotarkastuksessa ja määräajoin vain 250 kpa (2,5 bar) (ylipaine) paineella. Säiliöiden vuorauksen kunto on vuosittain tarkastettava tekemällä sisäpuolinen tarkastus. Tarkastuksen tekee toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija. TT3 (Varattu) Kohdan vaatimuksista poiketen määräaikaistarkastukset on tehtävä vähintään joka kahdeksas vuosi sisältäen säiliön paksuuden tarkastamisen käyttäen sopivia työvälineitä. Näille säiliöille on tehtävä kohdan mukainen tiiviys- ja toimintatarkastus TT4 TT5 TT6 TT7 vähintään joka neljäs vuosi. Säiliöiden mahdollinen syöpyminen on tutkittava sopivilla mittauslaitteilla (esim. ultraäänilaite) vähintään: neljän vuoden välein. kahden ja puolen vuoden välein. Vesipainekoe on tehtävä vähintään: neljän vuoden välein. kahden ja puolen vuoden välein. Määräaikaistarkastukset mukaan lukien (Varattu) vesipainekoe on tehtävä vähintään neljän vuoden välein. Kohdan vaatimuksista poiketen saa määräajoin tehtävän sisäpuolisen tarkastuksen korvata toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tarkastusohjelmalla. TT8 TT9 Säiliöille, jotka on hyväksytty UN 1005 vedettömän ammoniakin kuljetukseen ja jotka on valmistettu hienoraerakenneteräksistä, joiden myötöraja on materiaalistandardin mukaan yli 400 N/mm 2, on tehtävä täydentävät pinnan hiusmurtumakokeet magneettijauhemenetelmällä, ensimmäisen kerran kohdan mukaisen seuraavan määräaikais-tarkastuksen yhteydessä. Jokaisen säiliön poikittaissaumat pohja-alueella ja kaikkien istukoiden, korjaus- ja hiontapaikkojen hitsaussaumat on tarkastettava pistokoeluontoisesti (vähintään 20 % saumanpituudesta). Toimivaltaisen viranomaisen, sen edustajan tai kohdan mukaisen ja standardin EN ISO/IEC 17020:2004 mukaisesti akkreditoidun tyypin A tarkastuslaitoksen on sovellettava kohdassa tarkoitettuja menettelyjä tarkastukselle ja testaukselle (mukaan lukien valmistajan valvonta). Huom. Tämän kohdan säädöksiä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että kansallinen lainsäädäntö niin edellyttää. e) Merkintä (TM) Huom. Merkinnät on tehtävä hyväksynnän tehneen maan virallisella kielellä. Jos virallinen kieli ei ole venäjä, niin niiden on oltava venäjäksi, elleivät kuljetukseen

222 TM1 osallistuvien maiden rautateiden väliset kansainväliset sopimukset toisin määrää. Säiliöissä on oltava kohdan tietojen lisäksi merkintä: "Ei saa avata kuljetuksen aikana, itsestään syttyvää" (ks. myös edellä oleva huomautus). TM2 Säiliöissä on oltava kohdan tietojen lisäksi merkintä: "Ei saa avata kuljetuksen aikana, kehittää veden kanssa kosketukseen joutuessaan palavia kaasuja" (ks. myös edellä oleva huomautus). TM3 Säiliöiden kohdan mukaisessa merkintäkilvessä on oltava myös kuljetettavaksi hyväksyttyjen aineiden viralliset nimet ja säiliön suurin sallittu täytös kilogrammoina. Kohdan mukaisen kuormataulukon tiedot on ilmoitettava ottaen huomioon kyseisille aineille määrätty säiliön suurin sallittu täytös. TM4 Seuraavat lisätiedot on merkittävä meistämällä tai muualla vastaavalla menetelmällä kohdan mukaiseen kilpeen tai suoraan säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene: kuljetettavan aineen kemiallinen nimi ja aineen hyväksytty pitoisuus. TM5 Säiliöihin on kohdassa mainittujen tietojen lisäksi merkittävä viimeksi suoritetun sisäpuolisen tarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi). TM6 Säiliövaunut on merkittävä kohdan (Varattu) mukaisella oranssinvärisellä raidalla. TM7 Kohdassa kuvattu säteilytunnus on merkittävä meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä kohdan mukaiseen merkintäkilpeen. Tämän säteilytunnuksen saa merkitä suoraan itse säiliön seinämään vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei tästä heikkene KIINTEIDEN SÄILIÖIDEN, IRROTETTAVIEN SÄILIÖIDEN JA SÄILIÖKONTTIEN, JOILLE VAADITAAN KOEPAINEEKSI VÄHINTÄÄN 1 MPA (10 BAR), SEKÄ LUOKAN 2 JÄÄHDYTETTYJEN NESTEYTETTYJEN KAASUJEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJEN KIINTEIDEN SÄILIÖIDEN, IRROTETTAVIEN SÄILIÖIDEN JA SÄILIÖKONTTIEN MATERIAALEJA JA RAKENNETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Materiaalit ja säiliöt a) Säiliöt, jotka on tarkoitettu: - luokan 2 puristettujen, nesteytettyjen tai paineliuotettujen kaasujen; - luokan 4.2 UN 1380, 2845, 2870, 3194, 3391, 3392, 3393 ja 3394 aineiden; ja - luokan 8 UN 1052 vedettömän fluorivedyn ja UN 1790 fluorivetyhappo-liuoksen, jossa on fluorivetyä yli 85 % kuljetukseen, on valmistettava teräksestä. b) (Varattu) c) Luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on valmistettava teräksestä, alumiinista, alumiiniseoksesta, kuparista tai kupariseoksesta, esim. messingistä. Kuparista tai kupariseoksesta valmistettuja säiliöitä saa kuitenkin käyttää vain asetyleeniä sisältämättömien kaasujen kuljetukseen; eteeni saa kuitenkin sisältää enintään 0,005 % asetyleeniä. d) Vain materiaaleja, jotka soveltuvat säiliöiden sekä niiden varusteiden ja lisälaitteiden alimpiin ja korkeimpiin käyttölämpötiloihin, saa käyttää Säiliöiden valmistamiseen saa käyttää seuraavia materiaaleja: a) teräksiä, jotka eivät ole alttiita haurausmurtumille alimmissa käyttölämpötiloissa (ks. kohta ): - rakenneteräksiä (lukuun ottamatta luokan 2 jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille); - seostamattomia hienoraeteräksiä - 60 C lämpötilaan saakka; - nikkeliteräksiä, joiden nikkelipitoisuus on 0,5-9 %, nikkelipitoisuudesta riippuen - l96 C lämpötilaan saakka; - austeniittisiä kromi-nikkeliteräksiä, -270 C lämpötilaan saakka; b) vähintään 99,5 %:sti puhdasta alumiinia tai alumiiniseoksia (ks. kohta ); c) vähintään 99,9 %:sti puhdasta deoksidoitua kuparia tai kupariseoksia, joiden kuparipitoisuus on yli 56 % (ks. kohta )

223 a) Teräksestä, alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistettujen säiliöiden on oltava joko saumattomia tai hitsattuja. b) Austeniittisesta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt voivat olla kovajuotettuja Varusteet ja lisälaitteet saa kiinnittää säiliöihin kierteillä tai seuraavilla tavoilla: a) teräksestä, alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut säiliöt: hitsaamalla; b) austeniittisesta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt: hitsaamalla tai kovajuottamalla Säiliöiden rakenteen ja niiden kiinnityksen vaunun alustaan tai konttikehykseen on oltava sellainen, että kantavien osien haurautta aiheuttavaa lämpötilan alenemista ei tapahdu. Säiliöiden kiinnitysten on oltava siten suunniteltuja, että ne säilyttävät mekaaniset ominaisuutensa myös silloin, kun säiliötä käytetään sen alimmassa käyttölämpötilassa Koevaatimukset Terässäiliöt Säiliöiden valmistuksessa käytettävien materiaalien ja hitsausliitosten on kohtien ja mukaisissa alimmassa käyttölämpötilassaan täytettävä vähintään seuraavat iskusitkeysvaatimukset: - Kokeet on suoritettava V-lovetuilla koesauvoilla (KCV). Toimivaltaisen viranomaisen luvalla kokeet voidaan suorittaa myös U-lovetuilla koesauvoilla (KCU); - Koesauvojen, joiden pitkittäisakseli on suorassa kulmassa valssaussuuntaan nähden ja joiden V-lovi (ISO-standardin R 148 mukainen) on kohtisuoraan levyn pintaan nähden, vähimmäisiskuenergian (ks. kohdat ) on oltava 34 J/cm 2 rakenneteräkselle (joka voimassa olevien ISO-standardien mukaisesti voidaan testata koesauvoilla, joiden pitkittäisakseli on valssaussuuntaan nähden); hienoraeteräkselle; ferriittiselle erikoisteräkselle Ni < 5 %, ferriittiselle erikoisteräkselle Ni 5 % < Ni < 9 %; tai austeniittiselle Cr - Ni teräkselle; - Austeniittisilla teräksillä iskusitkeyskoe täytyy tehdä vain hitsausliitokselle; - Käyttölämpötilan ollessa alle 196 C ei iskusitkeyskoetta suoriteta alimmassa käyttölämpötilassa vaan 196 C lämpötilassa Alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut säiliöt Säiliöiden liitosten on täytettävä toimivaltaisen viranomaisen asettamat vaatimukset Kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt Kokeet riittävän iskusitkeyden toteamiseksi eivät ole tarpeen Iskusitkeyskokeet (KCV-menetelmällä) Levyjen paksuuden ollessa alle 10 mm, mutta vähintään 5 mm, on käytettävä koesauvoja, joiden poikkileikkaus on 10 mm x e mm, missä "e" on levyn paksuus. Tarvittaessa koneistaminen 7,5 mm tai 5 mm paksuuteen on sallittua. Jokaisessa tapauksessa vaaditaan 34 J/cm 2 iskusitkeyden vähimmäisarvo. Huom. Levyille, joiden paksuus on alle 5 mm, tai niiden hitsausliitoksille ei iskusitkeyskokeita suoriteta a) Levyjä koestettaessa iskusitkeys on määritettävä kolmella koesauvalla. Koesauvat on otettava suorassa kulmassa valssaussuuntaan nähden; kuitenkin rakenneteräksillä ne saa ottaa valssaussuuntaan. b) Hitsausliitoksia koestettaessa koesauvat on otettava seuraavasti: kun e 10 mm: kolme koesauvaa, joissa lovi on hitsausliitoksen keskikohdassa; kolme koesauvaa, joissa lovi on lämpömuutosvyöhykkeen keskellä; (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä)

224 Hitsausliitoksen keskikohta (a) Lämpömuutosvyöhyke (b) kun 10 mm < e 20 mm: kolme koesauvaa hitsausliitoksen keskikohdasta; kolme koesauvaa lämpömuutosvyöhykkeeltä; (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) Hitsausliitoksen keskikohta kun e > 20 mm: Lämpömuutosvyöhyke kaksi kolmen koesauvan sarjaa, yläreunasta yksi sarja ja alareunasta yksi sarja alla esitetyistä kohdista (lämpömuutosvyöhykkeeltä otetuissa koesauvoissa V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) Hitsausliitoksen keskikohta Lämpömuutosvyöhyke a) Levyjen osalta kolmen kokeen keskiarvon on täytettävä kohdassa annettu vähimmäisarvo 34 J/cm 2 ; yksittäisistä arvoista enintään yksi saa alittaa tämän vähimmäisarvon, ja silloinkin sen on oltava vähintään 24 J/cm 2. b) Hitsausliitoksen osalta kolmen koesauvan sauman keskikohdalta otetun keskiarvon on oltava vähintään 34 J/cm 2 ; yksittäisistä arvoista enintään yksi saa alittaa tämän vähimmäisarvon, ja silloinkin sen on oltava vähintään 24 J/cm 2. c) Lämpömuutosvyöhykkeen osalta (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) kolmesta koesauvasta enintään yhden arvo saa alittaa vähimmäisarvon 34J /cm 2, ja silloinkin se on oltava vähintään 24 J/cm Jos kohdan vaatimukset eivät täyty, voidaan tehdä vain yksi uusintakoe, jos: