TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS

2 Julkaisija: TURUN YLIOPISTO Toimittaja: Sami Louekari Sivunvalmistus ja taitto: Nora Albrecht Kansi: Pinja Tawast Oppaan käyttäjälle Tämä opas sisältää humanistisen tiedekunnan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset lukuvuodelle , jotka on vahvistettu humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa Opas sisältää opiskelua koskevia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Oppiaineiden opetussuunnitelmat julkaistaan sähköisessä opinto-oppaassa: Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista sekä Turun yliopiston opintojohtosääntöön. Sami Louekari Tohtorikoulutettava Painopaikka UNIPRINT, Turku

3 SISÄLLYS SISÄLLYS: OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 5 PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET... 7 KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET... 7 PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE... 9 AINEYHDISTELMÄT SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN OPETUSPERIODIT KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET VALMISTUMINEN KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO HARJOITTELU JA TYöELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN OPINTONEUVONTA JATKO-OPINNOT TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ.. 49 DIGITAALINEN KULTTUURI PERUSOPINNOT AINEOPINNOT KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS PERUSOPINNOT AINEOPINNOT MAISEMANTUTKIMUS PERUSOPINNOT AINEOPINNOT KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU PERUSOPINNOT AINEOPINNOT KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU PERUSOPINNOT MUSEOLOGIA PERUSOPINNOT

4 SISÄLLYS MAISTERIOPINNOT MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY) RURAL STUDIES EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND THE INFORMATION SOCIETY: a European Master s Programme. 118 HALLINTO LIITTEET MALLEJA

5 OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen aloittaminen Uudet opiskelijat aloittavat opinnot johdantokurssilla, joka järjestetään elokuun lopussa ennen kuin varsinainen opetus alkaa. Johdantokurssi koostuu johdantoluennoista, opiskelijatutoreiden tapaamisista sekä pää- ja sivuaineiden esittely- ja neuvontatilaisuuksista lukukausien alussa. Johdantokurssien luennoilla sekä tutoreiden opastuksessa uudet opiskelijat saavat runsaasti perustietoa ja käytännön ohjeita yliopistossa opiskelemisesta, tutkinnon rakenteesta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ym. Uudet opiskelijat laativat yhdessä henkilökunnan kanssa ensimmäisenä vuonna henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla uuden opiskelijan on helpompi hahmottaa tulevan opiskelun luonnetta, aikataulutusta ja rakennetta. Opintojen suunnittelu Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa on perinteisesti suhteellisen vapaata. Jokaisen opiskelijan on suunniteltava itse oma lukujärjestyksensä. Lukujärjestyksen laatimisessa ovat apuna HOPS sekä koulutusohjelman, tiedekunnan ja Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opinto-oppaat. Apua saa myös omasta pääaineesta. Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta tai yliopistokeskuksen muista yksiköistä, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekunnan tai yksikön opinto-oppaaseen, jotka löytyvät ao. tiedekuntien ja yliopistokeskuksen verkkosivuilla. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä, mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä orientaatio-ohjelman opinnot ym.), ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa jälkeen. 5

6 OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen eteneminen Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tulisi tehdä opintoja keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. Vastuu opintojen etenemisestä on viimekädessä opiskelijalla itsellään, mutta apua ja neuvoja saa omasta oppiaineesta tai tiedekunnan kansliasta. Vilppi Kaikki vilppi on kielletty akateemisessa tiedeyhteisössä. Vilpiksi katsotaan esimerkiksi plagiointi tentissä tai esseetehtävässä. Yliopiston johtosääntö toteaa vilpistä seuraavaa: Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy häiritsevästi, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä viivytyksettä. Nämä määräykset koskevat myös valintakoetta. Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava, hänet voidaan erottaan yhden vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ongelmatilanteet Opintosuorituksia koskevissa ongelmissa tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä opintosuorituksen vastuuhenkilöön (yleensä kurssin opettaja). Asiat pyritään aina selvittämään sillä tasolla (oppiaine/laitos), missä ongelma on esiintynyt. Jos asia jää edelleen ongelmalliseksi, tai se on luonteeltaan sellainen, että opiskelija ei halua selvittää sitä ao. opettajan kanssa, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan oppiaineen professoriin tai laitoksen johtajaan. Tämän jälkeen, tai jos kyseessä on systemaattinen epäkohta tai muu kuin opintosuorituksiin liittyvä asia, yhteyttä voi ottaa, tiedekunnan opintopäällikköön tai dekaaniin. Jos moite tms. kohdistuu hallintohenkilökuntaan, opiskelija voi ottaa yhteyttä tiedekunnan dekaaniin tai viime kädessä rehtoriin. Opiskelijan oikeusturvaopas kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: 6

7 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa pääaineena opiskeltavat aineet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan pääaineena jokin seuraavista oppiaineista: - digitaalinen kulttuuri - kulttuuriperinnön tutkimus - maisemantutkimus Pääaineen valinta ilmoitetaan HuK-kypsyyskokeen yhteydessä. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: - kulttuuri- ja elämysmatkailu Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: - kulttuurituotannon suunnittelu - museologia Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekuntien opinto-oppaisiin, jotka löytyvät tiedekuntien verkkosivuilla. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa jälkeen. 7

8 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Pääaineena opiskeltavat aineet Alla on lueteltuna humanistisessa tiedekunnassa pääaineena opiskeltavat aineet alkaen tiedekunnan kieli/filologia ja kääntämisen ja tulkkauksen aineet ja alkaen suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus yhdistyivät hallinnollisesti. Yhdistymisen vaikutuksista opintoihin tiedotetaan oppiaineiden kotisivuilla ja opetussuunnitelmissa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan jokin seuraavista oppiaineista pääaineena: arkeologia, englannin kieli (englantilainen filologia, englannin kääntäminen ja tulkkaus), espanja (espanjan kieli, espanjan kääntäminen), folkloristiikka, fonetiikka, italia (Italian kieli ja kulttuuri, italian kääntäminen), kansatiede, kotimainen kirjallisuus, kreikkalainen filologia, kulttuurihistoria, latinalainen filologia, mediatutkimus, musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska (ranskan kieli, ranskan kääntäminen ja tulkkaus), saksan kieli (saksalainen filologia, saksan kääntäminen ja tulkkaus), suomalais-ugrilainen kielentutkimus, Suomen historia, suomi ja sen sukukielet, taidehistoria, uskontotiede, venäjän kieli, yleinen historia, yleinen kielitiede ( asti) ja yleinen kirjallisuustiede. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus-, aine- ja syventävät opinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: sukupuolentutkimus. Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavissa aineissa: elämänkatsomustieto, klassillinen arkeologia, luova kirjoittaminen, museologia, North American Studies, 8

9 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille), Unkarin kieli ja kulttuuri, Viron kieli ja kulttuuri ja Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: Romanian kieli ja kulttuuri, Baltic Sea Region Studies ja viittomakieli TIEDEKUNNAN MAISTERIOHJELMAT Tiedekunnassa on neljä maisteriohjelmaa: Master s Programme in Baltic Sea Region Studies, Master s Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society, Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma ja Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma. Näihin maisteriohjelmiin erillisellä valinnalla valitut opiskelijat suorittavat maisteriohjelmaan kuuluvat opinnot, joiden laajuus on 120 opintopistettä. PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet Oppaassa käytetään mm. seuraavia lyhenteitä: dos. dosentti HuK humanististen tieteiden kandidaatti FL filosofian lisensiaatti FM filosofian maisteri FT filosofian tohtori kl. kevätlukukausi sl. syyslukukausi SL1, SL2 syyslukukauden periodit 1 ja 2 KL1, KL2 kevätlukukauden periodit 1 ja 2 op opintopiste pa pääaine sa sivuaine P perusopinnot A aineopinnot S syventävät opinnot 9

10 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Keskeisiä käsitteitä ovat: 1. Perustutkinnot Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä). 2. Opintokokonaisuudet Opinnot rakentuvat porrasteisesti perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Näistä kaikista käytetään nimitystä opintokokonaisuus. Perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot filosofian maisterin tutkintoon. Aineopintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla HuKtutkielma. Syventäviin opintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma ja sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma tai muita oppiaineen määräämiä tutkielmatyyppisiä opintoja. Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Vaadittavat minimilaajuudet vaihtelevat pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 60 opintopistettä. 3. Opintopiste Opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä (op). Yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-pistettä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä tunnin työpanosta. Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden kirjoittaminen sekä opiskelijan muu opintojen suorittamisen kannalta oleellinen toiminta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. 4. Pääaine ja sivuaineet Opiskelijalla on tutkinnossaan yksi pääaine ja yksi tai useampia sivuaineita. 10

11 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET - HuK-tutkintoa varten pääaineessa suoritetaan perus- ja aineopinnot. Pääaineopiskelijan aineopintoihin sisältyy HuK-tutkielma. Sivuaineet ovat pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. HuK-tutkintoon tulee suorittaa vähintään yhden sivuaineen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) sekä lisäksi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op). Kääntäjät suorittavat lisäksi pakolliset kääntäjille suunnatut suomen kielen opinnot (15 op). - FM-tutkintoa varten pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot, jotka sisältävät pro gradu -tutkielman. Lisäksi suoritetaan muita opintoja, esimerkiksi sivuaine- ja kieliopintoja, vähintään 40 op. 5. Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineen ja sivuaineiden lisäksi HuK-tutkintoon sisältyy pakollisia kieli- ja viestintäopintoja (15 op). Mikäli opiskelija on valittu tiedekuntaan suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi ja mikäli opiskelijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly tiedekunnan edellyttämiä kieli- ja viestintäopintoja, tulee opinnot suorittaa osittain tai kokonaan osana maisterivaiheen muita opintoja. 6. Orientaatio-ohjelma (10 op) - Johdatus yksikköön 2 op (Opintojaksolla yliopiston ja yliopistokeskuksen henkilökunta ja tuutorit perehdyttävät uudet opiskelijat yliopistokoulutukseen). - Metodologia ja tieteenfilosofia 3 op (Opintojaksolla tarkastellaan mm. tietoon ja tietämiseen liittyviä kysymyksiä, tieteellisen tiedonhankintamenetelmän suhdetta muihin tiedonhankintamenetelmiin, tieteellistä päättelyä ja pätevyyttä, tieteellisen teorian luonnetta, yleistä rakennetta ja tulkintaa sekä erilaisia näkemyksiä tieteestä yleensä.) - Tieto- ja viestintätekniset valmiudet 3 op (Harjoituskurssilla opiskellaan tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka ja internetsovellukset) toiminnan ja käytön perusteita sekä koulutusohjelman av-välineiden esim. kamerat, nauhurit, salitekniikka) käyttöä.) - Satakuntakoulutus 2 op (Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija Satakunnan kulttuurialan toimijoihin ja antaa esimerkkejä, millaista on toimia kulttuurialalla töissä ja mihin koulutusohjelmasta valmistunut voi työllistyä.) 7. Vapaat opinnot/muut opinnot Vapaat opinnot ovat opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin. Ne voivat olla myös yliopistossa suoritettuja kieliopintoja tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. 11

12 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Tutkinnonsuoritusoikeus Opiskelijalla voi olla vain yksi tutkinnonsuoritusoikeus kerrallaan humanistisessa tiedekunnassa. Tämä koskee sekä perustutkintoja että jatkotutkintoja. Perustutkinnon voi suorittaa ainoastaan henkilö, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden tiedekuntaan virallisen opiskelijavalinnan kautta. Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada joko kesän valinnassa (päävalinta) tai muualla suoritettujen aikaisempien opintojen perusteella (erillisvalinta). Valintaperusteet ja hakuaika vahvistetaan ja julkistetaan vuosittain syksyllä. Opiskelija saa humanistisessa tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden pääsääntöisesti sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Tietyissä poikkeustapauksissa tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada vain ylempään korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelijalla on tehtynä aikaisemmin muu korkeakoulututkinto ja lisäksi pääaineen perus- ja aineopinnot, voi hän saada siirron suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi. Lisätietoa saa tiedekunnan opinto-ohjaajalta ja opintopäälliköltä. Tutkinnonsuoritusoikeudella opiskelevien lisäksi tiedekunnassa voi olla opiskelijoita, joilla on oikeus suorittaa vain joitain tiettyjä opintoja, mutta ei koko tutkintoa. Tällaisia opiskelijoita ovat esimerkiksi tutkintoa täydentävät opiskelijat, erillisiä opintoja suorittavat opiskelijat ja JOO-opintoja suorittavat. HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon taidot ja kompetenssit Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman tieteenalan kehityksen seuraamiseen. Hän tuntee alan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan tietoa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on äidinkielen erinomainen taito sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävä tai hyvä taito. Lisäksi hän on saavuttanut vähintään yhden vieraan kielen riittävän suullisen ja kirjallisen taidon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on valmiudet viestiä äidinkielellä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisällä että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä edellytykset toimia alan työtehtävissä silloin, kun viran kelpoisuusehdoiksi ei ole määritelty ylempää korkeakoulututkintoa. Laajuus Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. 12

13 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET HuK-tutkinto sisältää: 1. Pääaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 70 op) Perusopintojen minimilaajuus pääaineessa on 25 op ja aineopintojen 45 op. Opiskelija voi tehdä kokonaisuudet myös minimilaajuutta laajempina, mikäli hän haluaa suorittaa esimerkiksi ylimääräisiä valinnaisia kursseja. Tutkintotodistukseen kirjataan opintokokonaisuudet sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kieliasu arvostellaan. Kypsyyskokeeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu. 2. HuK-tutkintoon vaadittavat sivuaineiden opinnot (vähintään 25 op) Sivuainekokonaisuuksia HuK-tutkinnossa tulee olla vähintään 25 opintopisteen verran eli jonkin sivuaineen perusopinnot. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa sivuaineen tulee olla yksi koulutusohjelman omista oppiaineista (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, maisemantutkimus, kulttuuri- ja elämysmatkailu, kulttuurituotannon suunnittelu, museologia). On erittäin tärkeää, että kaikkien aineiden opiskelijat suorittavat myös sivuaineista valmiita opintokokonaisuuksia, koska todistukseen eritellään vain valmiit sivuaineiden opintokokonaisuudet. Lisäksi ammattipätevyyden ja -uskottavuuden kannalta on oleellista, että todistuksessa on selkeitä kokonaisuuksia eikä yksittäisiä kursseja, jotka merkitään vain kohtaan "muut opinnot". 3. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. 4. Orientaatio-ohjelma (10 op) Orientaatio-ohjelma tulee suorittaa kokonaisuudessaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. 5. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät muut opinnot Muut tutkintoon sisällytettävät opinnot voivat koostua perus- tai aineopintojen yksittäisistä opintojaksoista, muissa tiedekunnissa tai muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuista opintojaksoista tai ylimääräisistä kieliopinnoista. Muita opintoja ei tarvitse olla tutkinnossa lainkaan, mikäli tutkinnon minimipistemäärä täyttyy muutoinkin. 13

14 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 45 op 35 op 25 op 25 op 25 op 15 op 10 op pääaine 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 1 60 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 2 pakolliset kieli- ja viestintäopinnot muut opinnot ESIMERKKI 2 45 op 25 op 25 op 25 op 25 op 15 op 10 op 10 op pääaine 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 1 sivuaine 2 sivuaine 3 pakolliset kieli- ja viestintäopinnot orientaatio-ohjelma Opiskelija on suorittanut pääaineen opinnot minimilaajuutta laajempina: muut opinnot ESIMERKKI 3 55 op 35 op 25 op 25 op 15 op 10 op 15 op pääaine 80 opintopistettä, perus- ja aineopinnot pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sivuaine 1 60 opintopistettä, perus- ja aineopinnot orientaatio-ohjelma muut opinnot FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (FM) Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä. Maisteriopintojen opinto-oikeus on kaikilla niillä, jotka ovat suorittaneet humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. Maisteriopintoihin voi hakeutua myös koulutusohjelman ulkopuolelta. Maisteriopintoja opiskelemaan valitaan enintään 15 koulutusohjelman ulkopuolista opiskelijaa. Maisteriopintoihin koulutusohjelman ulkopuolelta valitut suorittavat syventävien opintojen ja pro gradu -tutkielman lisäksi 40 opintopistettä muita opintoja, joihin sisältyy jonkin koulutusohjelman oppiaineen (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus tai maisemantutkimus) tutkielmaseminaari (10 op) sekä pakollisia metodiopintoja (yhteensä 15 op). Tämän lisäksi opiskelija suorittaa 25 op vapaavalintaisia opintoja. Opiskelija sopii opintojen suorittamisesta pääaineen professorin kanssa opintojen alkuvaiheessa. 14

15 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Filosofian maisterin tutkinnon taidot ja kompetenssit Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan laaja-alaiset tiedot ja lisäksi käsitys tutkintoon kuuluvien muiden tieteenalojen kattavuudesta, erityispiirteistä ja tärkeimmistä osa-alueista sekä niiden yhteyksistä muihin tiedon alueisiin. Lisäksi hänellä on kyky hahmottaa oman tieteenalan keskeinen aineisto tieteellisten käsitteiden kautta ja kyky hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan uusinta tietoa. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä työelämän edellyttämät viestintätekniset taidot. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Laajuus Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Filosofian maisterin tutkinto sisältää: 1. Pääaineen syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma (vähintään 80 op) Pääaineen syventävät opinnot ovat yhteensä 80 opintopistettä, joista pro gradun osuus on 40 opintopistettä. Opiskelija voi halutessaan tehdä syventävät opinnot minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen kokonaisuus merkitään sen laajuisena kuin opiskelija on sen suorittanut. Mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu HuK-tutkinnon yhteydessä (esim. suoraan maisteriopintoihin siirtyvät), se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alalta. 2. Muut opinnot filosofian maisterin tutkinnossa Pääaineen syventävien opintojen (vähintään 80 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa muihin opintoihin sivuaineiden opintokokonaisuuksia tai kieliopintoja. Vain arvostellut kokonaisuudet, joista on loppumerkintä, merkitään tutkintotodistukseen sivuaineeksi. Oppiaineissa suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja ei todistuksessa eritellä, vaan ne merkitään kohtaan "muut opinnot". Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kielija viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. 15

16 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 1) 80 op 35 op 5 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine 2 muita opintoja esim. vapaaehtoisia kieliopintoja ESIMERKKI 2 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 2) 80 op 35 op 5 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine 1 muita opintoja esim. vapaaehtoisia kieliopintoja ESIMERKKI 3 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 3) 80 op 25 op 15 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine muita opintoja esim. vapaaehtoisia kieliopintoja Maisterivaiheen opintojen aloittaminen On suositeltavaa, että kandidaatintutkinnon opinnoista on suoritettuna vähintään 120 opintopistettä ennen kuin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opintoja. Jotta opinnot etenisivät joustavasti, voi opiskelija siis tarvittaessa suorittaa joitain maisterintutkintoon sisällytettäviä opintoja ennen kandidaatintutkinnon valmistumista. Opiskelijan aloittaessa pääaineen syventävien opintojen tutkielmaseminaarin, tulee aineopintojen kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) suoritettuna. TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Humanistisen tiedekunnan opiskelijan tulee suorittaa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 15 opintopisteen verran. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee kokonaisuudessaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon eli humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kielija viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen opinnoista (5 op), toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op) ja yhden vieraan kielen opinnoista (5 op). 16

17 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Äidinkielen opinnot Äidinkielen opinnot koostuvat kirjallisen viestinnän kurssista (3 op) ja puheviestinnän perusteet -kurssista (2 op). Kirjallinen viestintä Kirjallisen viestinnän kurssi Written Use of Finnish Koodi: EIHS0013 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 3 op Tavoitteet: Hallita yleiskielen normit, tutustua kielenhuollon periaatteisiin ja oppia käyttämään kielioppaita. Sisältö: Sopimuksenvaraiset oikeakielisyyssäännöt Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö: tuntiopettaja Toteutustavat: luento, pienryhmäopetus, itsenäinen työskentely Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodit I II. Oppimateriaalit: Oheiskirjallisuutena Itkonen, Terho, Uusi kieliopas Lisätiedot: luennot 10 t ja harjoitukset 18 t Puheviestinnän perusteet -kurssi Speech Communication, Basics Koodi: EIHS0015 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 2 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää erilaisiin puheviestintätapahtumiin vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia tarkoituksenmukaisesti yliopisto-opintojen ja työelämän puheviestintätilanteissa. Sisältö: Tarkastellaan erilaisia puheviestintätapahtumia, niihin vaikuttavia tekijöitä ja suomalaisen viestijän erikoislaatua sekä tutustutaan puhetekniikan perusteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; harjoitukset Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: tuntiopettaja Toteutustavat: Harjoituskurssi ja kirjalliset harjoitustehtävät Moodleoppimisympäristössä. Suositeltu suoritusajankohta: Ensimmäinen tai toinen opiskeluvuosi Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodit III IV. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituskurssiin 12 hengen pienryhmissä ja harjoitustehtävien suorittaminen. Kirjallisuus: Aalto & Parviainen: Auta ääntäsi (1985) Korvaava suoritus: Lukion puheviestinnän päättökoe korvaa humanistisen tiedekunnan puheviestinnän perusteet -kurssin. 17

18 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Vieras kieli Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Vieraan kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan kielitaidon. Vieraan kielen opinnot koostuvat tekstin ymmärtämisestä tai muusta kirjallisesta osuudesta (3 op) sekä suullisesta osuudesta (2 op). Vieraan kielen taito on mahdollista osoittaa myös vapauttavassa kokeessa. Tekstin ymmärtäminen on mahdollista saada hyväksiluettua myös opiskelijan muilla suorituksilla. Katso lisätietoa kohdasta "Vapauttavat kokeet" sekä kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille ilmoittautumisesta löytyy opetusohjelmasta ja koulutusohjelman sekä yliopistokeskuksen verkkosivuilta. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Yliopistojen tutkinnoista säädetyn asetuksen mukaan, opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kirjallisen ja suullisen taidon laajuus on humanistisessa tiedekunnassa yhteensä 5 op. Kirjallisen taidon osoittamiseksi on suoritettava kirjallinen loppukoe Ruotsin kielen kurssista löytyy lisätietoa koulutusohjelman opetusohjelmasta. Katso myös ruotsin suorituksen korvaamisesta muilla suorituksilla kohdasta: Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. Ruotsin arviointiasteikko on kaksiportainen: tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). Arvosanat 1-3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4-5 hyviä tietoja. Arviointi suoritetaan erikseen kirjallisen ja suullisen taidon osalta. Kieliopintojen suoritusjärjestys Kieli- ja viestintäopintojen suoritusjärjestykseksi suositellaan seuraavaa: 1. opiskeluvuotena kirjallinen viestintä. Kurssi järjestetään syyslukukaudella Kirjallisen viestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen. 1. tai 2. opiskeluvuotena vieras kieli (vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan pääsääntöisesti kursseilla tai vapauttavassa kokeessa). Syyslukukaudella 2011 järjestetään englannin kielen tekstikurssi ja kevätlukukaudella 2012 englannin kielen suullisen taidon kurssi. 18

19 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET 1. tai 2. opiskeluvuotena puheviestinnän perusteet. Kurssi järjestetään kevätlukukaudella tai 3. opiskeluvuotena toinen kotimainen kieli (osoitetaan pääsääntöisesti ruotsin kielen kurssilla ja loppukokeen suorittamisella hyväksytysti tai suorittamalla hyväksytysti pelkkä loppukoe). Ruotsin kielen kurssi järjestetään syyslukukaudella Kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee olla tehtynä ennen kuin opiskelija voi saada HuK-tutkinnon. Vapauttavat kokeet Vieras kieli Vieraiden kielten kirjallisen osuuden vapauttavat kokeet järjestetään pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Vieraan kielen vapauttavaan kielikokeeseen voi osallistua vain kerran. Vapauttavassa kielikokeessa hylätty tai kokeesta pois jäänyt opiskelija osallistuu kielikursseille. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Ruotsin kirjalliseen kokeeseen voi osallistua suoraan tai käytyään ensin kokeeseen valmentavan kurssin. Kokeen suorittamista saa yrittää useamman kerran. Kirjallisen kokeen hyväksytysti suorittanut osallistuu lisäksi suulliseen kokeeseen. Suullisia kuulusteluja varten opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opettaja Olli-Pekka Lindgreniin. Suulliseen tenttiin osallistuvat myös opiskelijat, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti vapauttavan kielikokeen. Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla Vieras kieli Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä perusopinnot. Vieraiden kielten arvosanaopinnoilla voi korvata ainoastaan pakollisten kieliopintojen opintopisteet, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito, 3 op ja suullinen taito, 2 op). Opintopisteet tallennetaan opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä. Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla. Kaikissa seuraavissa tapauksissa korvaavuutta tulee anoa erikseen koulutusohjelman toimistosta saatavalla lomakkeella Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen : Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli 19

20 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum laude approbatur. Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfung-tutkinnon tutkintotodistuksella. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä - Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin opiskelijan anottua tutkintotodistusta. Keskeneräisillä arvosanaopinnoilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon esimerkiksi kielikeskuksen järjestämissä kokeissa. - Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. Korvaavuutta anotaan erikseen koulutusohjelman toimistosta saatavalla lomakkeella Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen. Toinen kotimainen kieli arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. Arvosanat 1 3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4 5 hyviä tietoja. Suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan erikseen. Mikäli opiskelijan muualla suorittamasta toisen kotimaisen kielen suorituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko opinnot suoritettu tyydyttävin vai hyvin tiedoin, annetaan arvosanaksi tyydyttävät tiedot. - Toisen kotimaisen kielen voi saada korvatuksi myös ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaavalla valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä. 20

21 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET - Suomenkielisen koulusivistyksen saanut voi korvata toisen kotimaisen kielen myös ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä kokeen hyväksytyllä suorituksella, tai ruotsi toisena kielenä kokeen suorituksella arvosanan ollessa vähintään magna cum laude approbatur. Puheviestintä Puheviestinnän perusteet -kurssin saa korvattua lukiossa suoritetulla Opetushallituksen hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella. ATK-TAIDOT Humanistisen tiedekunnan opiskelija tarvitsee atk-taitoja päivittäin opiskeluissaan. Opiskelijan tulee osata käyttää mm. sähköpostia ja tekstinkäsittelyohjelmaa. Osa opinnoista voidaan myös suorittaa sähköisessä oppimisympäristössä tai verkkokursseina (esim. WorkMates tai Moodle). Opiskelijan on pääsääntöisesti huolehdittava itse tarvittavien atk-taitojen hankkimisesta. Opiskelijat saavat opintojen eri vaiheissa ohjausta tiedonhankintataitojen kartuttamiseksi ja kirjaston erilaisten sähköisten tietokantojen käyttämiseksi. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijoiden on suoritettava orientaatio-ohjelmaan kuuluva pakollinen Tieto- ja viestintätekniset valmiudet kurssi. AINEYHDISTELMÄT Yleisiä määräyksiä Tutkinnon pääaineen tulee olla suoritettu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmissa esitetyllä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmat vahvistetaan vuosittain ja julkaistaan heinä-elokuussa sähköisessä opinto-oppaassa (OPSI). Tutkintoon voi sisällyttää ilman erillistä anomusta sivuaineiksi eri tieteenalojen opintokokonaisuuksia omasta tiedekunnasta ja Turun yliopiston muista tiedekunnista. Lisäksi muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston opintoja voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa, mutta vain erillisestä anomuksesta. Anomuslomakkeita muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseksi saa koulutusohjelman toimistosta ja verkkosivuilta. On kuitenkin huomattava, että muutamia erikseen ilmoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan sivuaineeksi hyväksyä vain aine, jossa on suoritettu vähintään 20 opintopisteen laajuinen arvosteltu kokonaisuus. Kokonaisuudesta on oltava loppumerkintä. Arvosteltu opintokokonaisuus ei ole samasta aineesta suoritettujen yksittäisten opintosuoritusten satunnainen joukko. Loppumerkinnän opintokokonaisuudesta antaa oppiaine. 21

22 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Aineyhdistelmiä koskevia rajoituksia Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritetaan pääaineen ja sivuaineiden perus- ja aineopintoja sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä orientaatioohjelman opinnot. Syventäviin opintoihin sisältyviä opintoja sisällytetään osaksi HuK-tutkintoa vain poikkeustapauksissa. Pää- ja sivuaineiden syventäviä opintoja voidaan suorittaa vain filosofian maisterin tutkintoon. Filosofian maisterin tutkinnossa voi olla lisäksi sivuaineiden perus- ja aineopintoja. Muissa tiedekunnissa sekä kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot Sivuaineeksi voidaan hyväksyä vähintään 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet, jotka on suoritettu jonkin tiede- tai taidekorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Mikäli opintoja antavassa korkeakoulussa ei käytetä opintojen ryhmittelyssä opintokokonaisuuksia, voidaan erillisestä anomuksesta hyväksyä tällaisiakin opintoja sivuaineeksi. Tällöin opintojen tulee muodostaa temaattisesti yhtenäiseksi katsottava vähintään 20 opintopistettä laaja kokonaisuus. Sivuainekokonaisuutta ei kuitenkaan voida muodostaa useassa eri yliopistossa suoritetuista opinnoista. Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon Muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon anomuksesta. Anomuslomakkeita saa Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman toimistosta ja verkkosivuilta. Kieli- ja viestintäopintoja lukuun ottamatta tutkintoon sisällytettävät opinnot eivät saa sisältyä opiskelijan mihinkään aikaisempaan tutkintoon. Tiedekunnan kansliasta anotaan valmiiden muualla suoritettujen opintokokonaisuuksien (esim. perusopinnot) tai muissa korkeakouluissa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemista osaksi tutkintoa. Mikäli opiskelija haluaa korvata jonkin yksittäisen opintojakson muualla suorittamallaan yksittäisellä opintojaksolla, tulee opiskelijan tällöin anoa opintojakson korvaavuutta ao. oppiaineesta. Aikaisemmista ammattikorkeakouluopinnoista voidaan hyväksilukea pakollisia kielija viestintäopintoja. Korvaavuutta anotaan erillisellä hyväksilukemislomakkeella, jonka saa koulutusohjelman toimistosta tai verkkosivuilta. Ammattikorkeakoulututkinto rinnastetaan alkaen kandidaatintutkintoon, joten kieliopintoja lukuun ottamatta ammattikorkeakoulututkinnosta ei pääsääntöisesti hyväksilueta opintoja yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Poikkeuksena ovat opinnot, jotka on luettu opiskelijalle hyväksi tutkintoasetuksen 221/94 mukaan, ennen opintojen siirtämistä uuteen tutkintojärjestelmään. Lisäksi poikkeuksena ovat opinnot, jotka voidaan sisällyttää Työelämävalmiudet - kokonaisuuden alle. 22

23 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Työelämävalmiudet -kokonaisuus Työelämävalmiudet -opintokokonaisuuden tavoitteena on edistää ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä ja ammatillista kasvua sekä luoda tutkiva kriittinen suhde työelämässä tarvittavien taitojen ja opiskelijan osaamisen välille. Opintokokonaisuus rakentuu opiskelijan osaamisen erilaisista elementeistä, jotka opiskelija kokoaa portfolioksi. Portfolion avulla opiskelija pohtii erilaisista elementeistä kerätyn työelämään orientoivan osaamisen suhdetta toisaalta yliopistokoulutukseen ja toisaalta työelämään. Portfoliossa opiskelija analysoi opintojen, humanistisen alan ja oman osaamisensa asiantuntijuutta. Työelämävalmiudet -kokonaisuuteen sisällytettävät osiot voivat olla tiede- tai taidekorkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintojaksoja, jotka eivät sisälly opiskelijan aikaisempiin tutkintoihin. Kokonaisuuteen voidaan lukea hyväksi myös työvoimapoliittisena koulutuksena tai vapaan sivistystyön parissa suoritettuja kursseja, joiden voidaan katsoa kartuttavan ammatillisia taitoja ja valmiuksia. Taitojen tulee olla sellaisia, että ne sopivat osaksi humanistista alaa. Tällaisia taitoja voivat olla esim. mediaosaamiseen, tiedottamiseen, viestintään, tietotekniikkaan (atkerikoistaidot), opettajuuteen, talouden hallintaan, projektijohtamiseen, johtamiseen tms. liittyvät taidot. Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa seuraavilla tavoilla: - Opiskelija kerää kokonaisuuteen tulevat opinnot monipuolisista työelämään orientoivista ja työelämätaitoja kartuttaneista elementeistä, jotka on suoritettu erityyppisissä koulutuksissa. Tällöin kokonaisuuteen voi sisältyä esim. omassa yliopistossa suoritettuja opintojaksoja (esim. projektijohtamisen kurssi tai harjoittelu, mikäli harjoittelu ei sisälly opiskelijan pääaineen opintoihin), muissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit portfolioksi tiedekunnan ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija pohtii kokonaisuuteen sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta yliopisto-opintoihinsa ja toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia ja ammatillista kehittymistä. - Opiskelijalle hyväksytään kokonaisuus pelkästään esimerkiksi ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen pohjalta, mikäli opintojen voidaan katsoa tukevan opiskelijan työelämävalmiuksia ja ammatillista kasvua. Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit portfolioksi tiedekunnan ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija pohtii kokonaisuuteen sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta yliopisto-opintoihinsa ja toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia ja ammatillista kehittymistä. Työelämävalmiudet -kokonaisuuden laajuus on maksimissaan 25 opintopistettä ja minimissään 20 opintopistettä. Kokonaisuus voidaan kirjata humanististen tieteiden kandidaatin tai filosofian maisterin tutkintoon kokonaisuudeksi, mutta sillä ei voi korvata tutkintoihin kuuluvien pakollisten sivuaineiden osuutta. Kokonaisuuteen sisällytettävät opinnot eivät saa sisältyä mihinkään opiskelijan aikaisempaan tutkintoon. 23

24 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Opintojen lukemisesta hyväksi päättää opintopäällikkö. Kokonaisuuteen sisältyvien elementtien lukemisesta hyväksi sekä portfolion laatimisesta saa lisätietoa ja ohjeistusta tiedekunnan verkkosivuilta ja opintopäälliköltä. SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN Yleistä Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja useimmissa tapauksissa myös filosofian maisterin tutkinto koostuvat paitsi pääaineen opinnoista, myös sivuaineiden opinnoista. Esimerkiksi kandidaatintutkinnossa lähes puolet tutkinnosta voi koostua sivuaineista. Opiskelijan tulisi valita vähintään yksi sivuaine jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Moniin tiedekunnan aineisiin järjestetään erillinen sivuainekoe syksyn alussa, joten opiskelijan tulisi pohtia sivuaineen valintaa jo ennen syksyn opintojen alkua ja tarvittaessa myös valmistautua sivuainekokeeseen kesän aikana ennen opintojen alkua. Sivuaineeksi, joka mainitaan todistuksessa, kirjataan pääsääntöisesti vähintään 20 opintopistettä laaja arvosteltu opintokokonaisuus (esim. jokin ulkomailla suoritettu opintokokonaisuus). Alle 20 opintopisteen kokonaisuuksia, joita voidaan kirjata tutkintotodistukseen ovat: - vieraiden kielten kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoiden pakolliset suomen kielen opinnot (15 op), - äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi valmistuvilta vaadittava puheopin tutkinto (10 op), - lääketieteellisen tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan yhteistyönä järjestämä Asklepios ihminen, terveys ja kulttuuri -opintokokonaisuus (15 op) sekä - sukupuolentutkimuksen erillinen, teoriat ja metodit -kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi halutessaan (ja opetustarjonnan mukaan) suorittaa myös sivuaineiden opintokokonaisuudet minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen sivuainekokonaisuudet merkitään sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. Sivuaineoikeuden saaminen humanistisessa tiedekunnassa Humanistisen tiedekunnan oppiaineiden sivuainekäytännöt vaihtelevat. Toisissa aineissa sivuaineoikeus on vapaa, mikä tarkoittaa, että opiskelija voi ottaa aineen sivuaineekseen ilmoittautumalla oppiaineen toimistoon määräpäivään mennessä. Toisissa aineissa on sivuainekoe, joka järjestetään pääsääntöisesti elokuun loppupuolella. Turun yliopiston opiskelijoille on seuraavissa aineissa vapaa sivuaineoikeus: arkeologia, folkloristiikka, fonetiikka, kansatiede, klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri, kotimainen kirjallisuus, Unkarin kieli ja kulttuuri, uskontotiede, yleinen kirjallisuustiede, yleinen kielitiede, naistutkimus ja elämänkatsomustieto. Näihin aineisiin tulee ilmoittautua oppiaineen toimistoon määräpäivään mennessä. 24

25 PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET Vapaa sivuaineoikeus on myös englanninkielisiin monitieteisiin aineisiin: Baltic Sea Region Studies (BSRS), North American Studies ja Baltic Sea Business and Society. Seuraavissa oppiaineissa sivuaineopiskelijoiden määrä on rajoitettu ja/tai niissä on sivuainekoe: englannin kieli, espanja, historia, italia, kulttuurihistoria, luova kirjoittaminen, mediatutkimus, museologia (Turku), musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska, Romanian kieli ja kulttuuri, saksan kieli, suomalais-ugrilainen kielentutkimus, suomen kieli, taidehistoria, venäjän kieli, Viron kieli ja kulttuuri sekä viittomakieli. Ristiinopiskelu Porin yliopistokeskuksessa Porin yliopistokeskuksessa toimivien yliopistoyksiköiden opiskelijat voivat hakea opiskeluoikeutta toisesta yliopistokeskuksessa toimivasta yksiköstä. Porissa toimivat Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Tampereen yliopiston Porin yksikkö ja Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median laitos. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelija voi hakea opiskeluoikeutta muiden yksiköiden tarjoamiin opintoihin. Näin ollen käytettävissä on hyvinkin erilaisia sivuainekokonaisuuksia ja opintokokonaisuudesta on rakennettavissa harvinaisen monipuolinen. Ristiinopiskeluhakemukseen vaaditaan jokaisen opintojakson osalta kotiyliopiston puolto. Opiskeluoikeus myönnetään vain sellaisiin opintoihin, jotka hyväksytään ja jotka mahtuvat opiskelijan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman tutkintoon. Ristiinopiskeluopintojen tulee sisältyä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). Lisäksi edellytetään, että opiskelijan koulutusohjelman opinnot ovat edenneet aktiivisesti edellisen ja kuluvan lukuvuoden aikana. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille voidaan myöntää tarvittaessa ristiinopiskeluoikeus. Ristiinopiskeluoikeus on voimassa yhden vuoden opiskeluoikeuden myöntämisestä. Opiskelijan tulee itse huolehtia suorittamiensa opintojaksojen sisällyttämisestä omaan tutkintoonsa tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Opinto-oikeutta ristiinopiskeluun yliopistokeskuksen sisällä haetaan ristiinopiskelulomakkeella, joka löytyy yliopistokeskuksen sivuilta Lisätietoja lomakkeen täyttämiseen saat lomakkeen ohjesivulta ja koulutusohjelman toimistosta. Opinto-oikeutta voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Ristiinopiskelun hakuajat Syksyn opinnot (vanhat opiskelijat) (uudet opiskelijat) Kevään opinnot