Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet alkaen 1(11) Nämä soveltamisohjeet koskevat niitä kotihoidon palveluita, jotka ovat tarkoitettu henkilöille, joilla on alentunut toimintakyky korkean iän, sairauden, vamman tai jonkun muun syyn vuoksi. Jyväskylän kaupungin kotihoidon toiminta perustuu sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaiseen kotipalveluun ja kansanterveyslain (66/1972) tarkoittamaan kotisairaanhoitoon ja kotihoidon toimintaa säätelee ns. vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/12). Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen Suosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (nk. vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa. Lakien ja laatusuosituksen lisäksi Jyväskylän kaupungin kotihoidon toimintaa ohjaa kaupunkistrategia, seudullinen vanhustyön strategia sekä Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma. 1. Kotihoidon palvelujen myöntäminen, kohdentuminen, tavoitteet ja toimintaperiaatteet Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet on kirjattu selkiyttämään palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville jyväskyläläisille. Kotihoidon toiminta on luottamuksellista ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kotihoidon henkilöstöön kuuluu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka työskentelevät yhteistyössä asiakkaan hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan asuminen omassa kodissaan tarvittaessa tukemalla hänen toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta.

2 2(11) Asiakasta autetaan yksilöllisen tarpeen mukaan säännöllisen kotihoidon käynneillä ja tukipalveluilla niissä asioissa, joista hän ei itsenäisesti selviydy. Asiakasta autetaan yhteistyössä omaisten ja lähipiirin kanssa. Kotihoidon sisältö perustuu aina hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä arvioidaan jatkuvasti. Kotihoidon palvelut voidaan tuottaa kunnan omana toimintana, palvelusetelillä tai ostopalveluna. 2. Kotihoidon asiakkuus Jyväskylän kaupungissa on vanhus- ja vammaispalvelujen palveluohjaus ja neuvonta keskitetty OIVA -keskukseen. OIVA -keskuksesta saa tietoa ikääntyneiden tai vammaisten palveluista. Keskukseen voi ottaa yhteyttä kuka tahansa tarvitessaan tietoa palveluista tai jos huoli herää omaisen, läheisen tai asiakkaan kotona pärjäämisestä. OIVA -keskuksesta palveluohjausta saa puhelimitse tai kotikäynneillä. Palvelujen myöntäminen perustuu henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Palveluohjaaja selvittää henkilön omat voimavarat, toimintakyvyn ja terveydentilan, päivittäisten toimintojen sujumisen, asumisolosuhteet ja sosiaalisen verkoston. Asiakkaan tarvitsemat palvelut suunnitellaan ja järjestetään yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden tahojen kanssa. OIVA - keskuksen palveluohjaaja tekee palveluista kirjallisen palvelupäätöksen myöntämisperusteiden mukaisesti. 3. Kotihoidon sisältö Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan kotiin tehtävillä kotikäynneillä, joiden sisältö on määritelty asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kotihoidon käyntien määrä ja ajankohta riippuu asiakkaan hoidon tarpeesta. Käyntejä tehdään tarpeen vaatiessa myös ilta- ja yöaikana sekä viikonloppuisin. Kotihoidon asiakkaan perushoitoon liittyvät perushoidolliset tehtävät: asiakkaan avustaminen päivittäisissä toiminnoissa, kuten henkilökohtainen hygienia (hampaiden pesu, ihon hoito, kynsien leikkaaminen, peseytyminen, hiusten hoito), wctoimet ja pukeutuminen

3 3(11) asiakkaan ravitsemuksesta huolehtiminen, esim. aamu-, ilta- ja välipalojen valmistuksessa avustaminen, valmiin aterian lämmityksessä avustaminen ja ravitsemustilanteen seurannasta huolehtiminen toimintakyvyn tukeminen terveydentilan ja yleistilanteen seuranta ja tarpeenmukainen hoito ja hoitoonohjaus hoitotarvikkeiden ja välineiden hankinta tai hankinnassa avustaminen liikkumisessa ja tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustaminen harjoitusohjelman / kotikuntoutusohjelman suorittamisessa ohjaaminen ulkoiluavun järjestäminen tai asiakkaan kanssa ulkoilu keskimäärin 1 x viikko, jos ulkoilua ei muutoin voida järjestää Lääke- ja sairaanhoidolliset tehtävät: terveydentilan ja voinnin seuranta, asiakkaan sairauteen liittyvät seurannat (esim. verenpaineen ja painon seuranta) sekä tarvittavista jatkoseurannoista huolehtiminen lääkehoidon toteuttaminen (lääkkeiden antaminen, lääkkeiden jakaminen annostelijaan), lääkehoidon havainnointi ja seuranta sekä arviointi lääkehoitosuunnitelman mukaisesti reseptien uusimisesta huolehtiminen apteekkiasioinnissa avustaminen; apteekkitilin avaaminen sekä lääkkeiden tilaaminen asiakkaan sopimusapteekista kontaktit asiakkaan omaan lääkäriin injektioiden antaminen Iv -lääkityksen tai -nesteytyksen antaminen lääkärin ohjeiden mukaisesti haavahoidot lääkärin ohjeiden mukaan katetroinnit ja avannehoidot muistitestin, depressiotestin ja muiden hoidon toteuttamista edellyttävien testien tekeminen Kodinhoidolliset tehtävät: kodin yleissiisteydestä huolehtiminen, roskien vienti, näkyvien roskien lakaisu/imurointi, vuoteen sijaus ja lakanoiden vaihto, tiskaus, pöytäpintojen pyyhkiminen, jääkaapin siisteydestä huolehtiminen wc:n siisteydestä huolehtiminen sekä portatiivin tyhjennys ja pesu asiakkaan avustaminen ja neuvonta perussiivouksen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta

4 4(11) Turvallisesta ympäristöstä huolehtiminen: psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden arviointi ja edistäminen elinympäristön toimivuudesta /esteettömyydestä huolehtiminen ja tarvittaessa yhteydenotto asiantuntijatahoon Muut tehtävät: ohjaus ja neuvonta asiointiavun antaminen silloin, kun sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää tarvittaessa avustaminen etuuksien, tukien ja edunvalvonnan hakemisessa avustaminen välttämättömien vaatteiden hankinnassa silloin, kun sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää avustaminen pyykkihuollon hankinnassa saattoapuna toimiminen äkillisissä tutkimuksissa ja lääkärin vastaanotolla silloin, kun sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää 4. Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon alkaessa asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuutta ja kotona selviytymistä selvitetään ja arvioidaan tarkemmin toimintakyvyn arviointi- ja seurantajärjestelmän (RAI) avulla. Viiden ensimmäisen viikon aikana palvelutarpeenarvioinnin ja RAIarvioinnin perusteella tarkennetaan asiakkaalle hänen voimavarojaan tukeva hoito ja huolenpito sekä muut tarvittavat palvelut. Asiakkaan palveluntarvetta arvioidaan jatkuvasti ja hoidon ja hoivan määrää voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan toimintakyvyn ja hoidon tarpeen mukaan. Lisäksi selvitetään myös muiden palveluntuottajien sekä läheisten mahdollisuudet tukea asiakasta. Kotihoidon asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakas ja hoitoon osallistuvat omaiset hyväksyvät hoito- ja palvelusuunnitelman allekirjoituksellaan, jolloin he sitoutuvat yhdessä sovittuun hoitoon ja hoivaan. Säännöllisestä kotihoidosta tehdään muutoksenhakukelpoinen palvelu- ja maksupäätös. Säännöllisen kotihoidon palvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty.

5 5(11) Säännöllistä kotihoitoa myönnetään: henkilölle, jonka hoivan ja huolenpidon tarve on jatkuvaa ja päivittäistä tai useamman kerran viikossa (vähintään 3x/vko) tapahtuvaa ja hoidon toteuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista henkilölle, joka tarvitsee sairaanhoidollista apua, mutta ei fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn rajoittuneisuutensa vuoksi kykene joko itsenäisesti tai saattajan avustamana käyttämään terveyskeskuksen palveluja. Säännöllistä kotihoitoa ei myönnetä: henkilölle, jonka avun tarve on vähäistä (harvemmin kuin kolme kertaa viikossa). henkilölle, joka pystyy hakeutumaan muiden terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden palvelujen piiriin henkilölle, joka tarvitsee apua vain siivouksessa, vaatehuollossa tai aterioiden valmistuksessa henkilölle, joka tarvitsee apua vain peseytymisessä Edellä mainituissa tapauksissa henkilöt ohjataan ensisijaisesti käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Säännöllistä kotihoitoa ei voida myöntää: henkilölle, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai ei halua palvelua, vaikka ymmärtäisi sen olevan välttämätöntä terveytensä kannalta henkilölle, jonka uhkaavaa käyttäytymistä ei saada hallintaan, tai joka ei suostu yhteistyöhön hoitonsa toteuttamiseksi henkilölle, jonka käyttäytymisen vuoksi kotihoidon työntekijöiden koskemattomuutta ei voida turvata Säännöllistä kunnallista kotihoitoa voidaan myöntää harvemmin kuin kolme kertaa viikossa vain perustelluista syistä, esim. asiakkaalla ei ole edellytyksiä hankkia palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta taloudellisten syiden vuoksi: palvelua voidaan myöntää harvemmin kuin kolme kertaa viikossa asiakkaan bruttotulojen jäädessä täysimääräisen takuueläkkeen ja ylimmän hoitotuen suuruisen yhteenlasketun summan alle (1075,44 vuonna 2015). Pariskuntien kohdalla edellä mainittu tuloraja lasketaan kaksinkertaisena (yhteensä 2150,88 vuonna 2015) asiakas on sotainvalidi, jonka vamma-aste on 20 %

6 6(11) asiakkaan avuntarve on suurempi kuin hänen oma näkemyksensä avuntarpeesta on (sairaudentunnottomuus) asiakas on omaishoidontuen piirissä ja/tai asiakkaan läheisen jaksamista on tarkoituksenmukaista tukea kotihoidon palveluilla 5. Tilapäinen kotihoito ja myöntämisperusteet Tilapäinen kotihoito on tarkoitettu asiakkaan tilapäiseen palvelutarpeeseen ja se on kestoltaan alle kaksi viikkoa kestävää hoitoa ja huolenpitoa. Tilapäistä kotihoitoa myönnetään: henkilölle, jonka toimintakyky on väliaikaisesti heikentynyt tai hoidontarve on tilapäinen ja hoidon toteuttaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista eikä asiakas pysty itse hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin käyttämällä julkista liikennettä tai taksipalveluja henkilölle, jonka tarvitsemaa palvelua ei ole mahdollista muutoin järjestää taloudellisten syiden vuoksi: harkinnanvaraisesti asiakkaan bruttotulojen jäädessä täysimääräisen takuueläkkeen ja ylimmän hoitotuen suuruisen yhteenlasketun summan alle (1075,44 vuonna 2015), pariskuntien kohdalla tuloraja kaksinkertaisena (yhteensä 2150,88 vuonna 2015) henkilölle, joka on sotainvalidi, jonka haitta-aste on 20 % Tilapäistä kotihoitoa ei myönnetä, mikäli henkilöllä ei ole tarvetta muuhun kotihoidon palveluun kuin: verikokeiden ottamiseen (mm. INR- kokeet) lääkeinjektioiden ja rokotusten antamiseen lyhytaikaisiin haavahoitoihin yksittäisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin (ompeleen poistot, korvahuuhtelut) Näitä apuja tarvitsevat henkilöt ohjataan käyttämään avoterveydenhuollon palveluja tai yksityisien palveluntuottajien tarjoamia palveluita.

7 7(11) 6. Kotihoidon tukipalvelut Säännöllisen kotihoidon käyntien lisäksi asiakas voi saada kotihoidon tukipalveluja kotona asumisen tueksi. Harkinnanvaraisesti tukipalveluja voi saada myös henkilö, jolla ei ole säännöllistä kotihoitoa, mutta jonka toimintakyky on selkeästi alentunut. Tukipalvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty. 6.1 Turvapalvelu Turvapalvelun avulla asiakas saa apua kotiinsa äkillisissä hätätilanteissa. Turvapalvelu mahdollistaa asiakkaan turvallisuuden kotona turvapuhelimen ja erilaisten lisälaitteiden avulla. Lisälaitteita ovat mm. palovaroitin, ovihälytin, hellavahti ja lääkekello. Avun hälyttäminen tapahtuu painamalla turvahälytinnappia. Asiakas saa tämän jälkeen yhteyden kotihoidon hälytyskeskukseen, josta asiakkaan tilanne selvitetään ja asiakkaalle järjestetään tarvittava apu. Ovihälyttimestä, palovaroittimesta ja lääkekellosta hälytys lähtee automaattisesti kotihoidon hälytyskeskukseen. Turvapuhelin ja erilaisia lisälaitteita myönnetään: henkilölle, jonka toiminta- ja/tai liikkumiskyky tai terveydentila on merkittävästi alentunut ja näistä syistä erilaisten vaaratilanteiden riski on suurentunut henkilölle, jolla on turvattomuuden tunnetta henkilölle, joka tarvitsee tukea lääkehoidossa ja lääkehoidon asianmukainen toteutuminen voitaisiin varmistaa lääkekellon avulla 6.2 Ateriapalvelu Kotihoidon ateriapalvelu toimittaa asiakkaalle valmiita aterioita kotiin. Ateriat toimitetaan kylmänä, poikkeuksena Korpilahti, jossa ateriat ovat lämpimiä. Ateria koostuu pääruuasta, jälkiruoasta sekä tuoreannoksesta. Tuoreannos voi olla salaatti, hedelmä tai tuoremehu. Kotiin toimitettu ateriapalvelu voidaan myöntää henkilölle, jonka toimintakyky on selkeästi rajoittunut ja ateriapalvelun tarve on jatkuvaa (3-7 kertaa viikossa)

8 8(11) henkilölle, joka ei pysty itse valmistamaan tai hankkimaan riittävän monipuolista ruokaa henkilölle, joka tarvitsee ohjausta ja valvontaa ruokailussa tai ravitsemustilan seurantaa henkilölle, jonka erityisruokavalio (lääkärin diagnosoima) ei toteudu ilman kotihoidon ateriapalvelua henkilölle, joka ei pysty kulkemaan itsenäisesti päiväkeskukseen tai muuhun vastaavaan kunnan palveluyksikköön aterioimaan Palvelu myönnetään määräaikaisena tarpeen mukaan, esimerkiksi sairaalasta kotiutuville (leikkaukset ym.) Sotainvalideille, joilla vamma-aste on 20 %, myönnetään yksi ateria/vrk kotiin kuljetettuna maksuttomana vaihtoehtona lounassetelille 6.3 Kauppapalvelu Kauppapalvelun avulla ikäihmisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden on mahdollista saada elintarvikkeet ja päivittäistavarat kotiin kuljetettuina. Kauppapalvelua on mahdollisuus saada yksi tai kaksi kertaa viikossa. Kauppapalvelun aloittamisen edellytyksenä on, että asiakas avaa laskutustilin kauppaan. Kauppapalvelu myönnetään: ensisijaisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaalle kun henkilön toimintakyky ja liikkuminen on merkittävästi alentunut ja kauppa-asioiden hoitaminen ei onnistu Kyytiveikolla/Poimurilla tai muilla kuljetuspalveluilla kun henkilön muu lähiverkosto ei voi hoitaa kauppa-asioita hänen puolestaan (omaiset, naapurit, ystävät) kun henkilön kauppapalvelun tarve on säännöllistä ja jatkuvaa

9 9(11) 7. Päiväkeskuspalvelut Päiväkeskuspalvelut tukevat ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäisevät muuta palvelutarvetta. Päiväkeskus tarjoaa alueensa ikäihmisille omatoimisuutta ja kotona selviytymistä tukevia palveluita yhteistyössä kotihoidon ja muiden tahojen kanssa. Erilaiset toimintatuokiot aktivoivat ja ylläpitävät toimintakykyä, liikuntakykyä sekä kuntouttavat ja ehkäisevät syrjäytymistä. Päiväkeskukset tukevat omaishoitajien jaksamista. Päiväkeskuspalvelu on asiakaslähtöistä ja toimintakykyä tukevaa tai edistävää ja se mahdollistaa asiakkaan ja omaisen osallistumisen palvelun suunnitteluun ja arviointiin. Palvelussa huomioidaan ihmisen sosiaaliset, fyysiset, psyykkiset, hengelliset, kognitiiviset (tiedolliset) ja kulttuurilliset tarpeet sekä voimavarat. Päiväkeskustoiminnan lisäksi kotona asumista tukevat Jyväskylän kaupungin 13 virtapiiriä tai kerhoa, jotka ovat ikäihmisten osittain vertaisohjattuja ja avoimia toimintoja. Päiväkeskuspalvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty. 7.1 Avoin päiväkeskus Ikääntynyt, joka pystyy liikkumaan päiväkeskukseen itsenäisesti, eikä hän tarvitse henkilökohtaista avustamista ja hoivaa, voi maksuttomasti osallistua erilaisiin päiväkeskuksen toimintatuokioihin ja esityksiin. 7.2 Ateriointi päiväkeskuksessa Ikääntynyt voi tulla päiväkeskukseen aterioimaan (aamiainen, lounas, kahvi/tee). Tavoitteena on elämänlaadun kohentuminen, terveellisen ja monipuolisen ruokailun toteutuminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Säännöllisistä käynneistä sovitaan kyseessä olevan päiväkeskuksen kanssa.

10 10(11) 7.3 Päiväkeskuspäivä Päiväkeskuspalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti kotona asuville Jyväskylän kuntalaisille joiden toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua. Päiväkeskuspalvelua järjestetään myös kohdennetusti muistisairaille ja aistivammaisille. Päiväkeskuspäivä sisältää toimintakykyä tukevaa toimintaa, esim. liikuntaa, ulkoilua ja erilaisia toimintatuokioita. Tärkeänä osana on sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki. Tarvittaessa siihen sisältyy myös yksilöllistä apua ja hoivaa toimintakykyä tukien. Päiväkeskuspäivän kesto on 4-6 tuntia. Päiväkeskuspäivä 1. sisältää aamupalan, lounaan, kahvin/teen ja ohjelmaa/ ryhmätoimintaa ja palvelua tuottavat kaikki päiväkeskukset. Päiväkeskuspäivä 2. sisältää lounaan, kahvin/teen ja ohjelmaa/ ryhmätoimintaa ja palvelua tuottavat kaikki päiväkeskukset. Päiväkeskustoimintaan haetaan ottamalla yhteyttä suoraan päiväkeskuksiin. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse, omainen, läheinen tai sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Päiväkeskuspäivässä kävijöille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Päiväkeskuspalvelut myöntää palveluista vastaava palvelupäällikkö, joka tekee palveluista palvelu- ja maksupäätöksen. 7.4 Kuljetus päiväkeskukseen Tarvittaessa päiväkeskuspäivään 1 ja 2 järjestetään edestakainen kuljetus. Kuljetuksella mahdollistetaan päiväkeskuspäivään pääsy. 7.5 Peseytyminen/ avustaminen peseytymisessä Asiakkaalle, jonka kodin peseytymistilat ovat puutteelliset tai peseytyminen ei onnistu säännöllisen kotihoidon palvelun avulla, voidaan tarjota peseytymismahdollisuus tai apua peseytymisessä päiväkeskuksessa. 7.6 Omaehtoinen kuntosaliharjoittelu Omatoiminen ikääntynyt voi saada kuntosalin käyttöoikeuden Kortepohjan ja Luhtisen päiväkeskuksessa lukukausimaksulla päiväkeskuksen aukioloaikana. Tavoitteena on fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen.

11 11(11) 7.7 Asiointikuljetus Korpilahdella Palvelu myönnetään asiointia varten asiakkaalle, joka ei huonokuntoisuutensa ja liikkumisvaikeuksiensa vuoksi kykene ajamaan itse autoa tai käyttämään julkisia kulkuneuvoja. 7.8 Pyykkipalvelu Korpilahdella Palvelu myönnetään päiväkeskuspäivässä kävijälle, ellei pyykkihuollon järjestäminen ole mahdollista toteuttaa kotihoidon säännöllisen käyntien yhteydessä tai asiakkaan kotona muuten. Palvelu ei sisällä pyykin jälkikäsittelyä.