Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet alkaen

Transkriptio

1 1 Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet alkaen

2 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN, KOHDENTUMINEN, TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET KOTIHOIDON ASIAKKUUS KOTIHOIDON SISÄLTÖ SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOITO TILAPÄINEN KOTIHOITO KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Turvapalvelu Ateriapalvelu PÄIVÄKESKUSPALVELUT Avoin päiväkeskus Ateriointi päiväkeskuksessa Päiväkeskuspäivä Kuljetus päiväkeskukseen ja retkelle Peseytyminen/ avustaminen peseytymisessä Omaehtoinen kuntosaliharjoittelu Asiointikuljetus Korpilahdella... 13

3 3 1. Yleistä Kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet on laadittu turvaamaan asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu ja tukemaan päätöksentekoa. Päätöksenteossa huomioidaan asiakkaan yksilöllinen avun tarve ja yksilöllinen päätöksenteko. Nämä soveltamisohjeet koskevat niitä kotihoidon palveluita, jotka on tarkoitettu henkilöille, joilla on alentunut toimintakyky korkean iän, sairauden, vamman tai jonkun muun syyn vuoksi. Jyväskylän kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) ja -asetukseen (607/83), kansanterveyslakiin (kansanterveyslaki 66/72), terveydenhuoltolakiin (1326/2010), lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki 980/2012) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamaan laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (julkaisuja 2017:6). Toimintaa ohjaavat myös kaupunkistrategia, Keski-Suomen maakuntastrategia sekä ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma. Kotihoito sisältää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun. 2. Kotihoidon palvelujen myöntäminen, kohdentuminen, tavoitteet ja toimintaperiaatteet Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet on kirjattu selkiyttämään palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville. Kotihoidon henkilöstö on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka työskentelevät yhteistyössä asiakkaan hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Kotihoidon toiminta on luottamuksellista ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tarpeenmukainen, tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan asuminen omassa kodissaan tukemalla asiakkaan toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Kotihoidon palveluita tuotetaan kunnan omana toimintana, palvelusetelillä ja ostopalveluna.

4 4 Säännöllinen kotihoito on asiakkaan tarpeiden mukaista toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Palvelun sisältö perustuu aina jokaisen asiakkaan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä ja tarvittavien palvelujen sisältöä arvioidaan jatkuvasti. 3. Kotihoidon asiakkuus Jyväskylän kaupungissa vanhuspalveluiden palveluohjaus ja neuvonta on keskitetty OIVAkeskukseen. OIVA-keskuksesta saa tietoa ikääntyneiden ja vammaisten palveluista. Keskukseen voi ottaa yhteyttä kuka tahansa tarvitessaan tietoa palveluista tai jos huoli herää omaisen, läheisen tai asiakkaan kotona pärjäämisestä. OIVA-keskuksesta saa palveluohjausta puhelimitse tai kotikäynneillä. Palvelujen myöntäminen perustuu henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Palveluohjaaja selvittää henkilön omat voimavarat, toimintakyvyn ja terveydentilan, päivittäisten toimintojen sujumisen, asumisolosuhteet ja sosiaalisen verkoston. Asiakkaan tarvitsemat palvelut suunnitellaan ja järjestetään yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden tahojen kanssa asiakkaan asuinpaikan huomioiden. OIVA-keskuksen palveluohjaaja tekee palveluista kirjallisen palvelupäätöksen myöntämisperusteiden mukaisesti. 4. Kotihoidon sisältö Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan kotiin tehtävillä kotikäynneillä, joiden sisältö on määritelty asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kotihoidon käyntien määrä ja ajankohta sovitetaan asiakkaan hoidon tarpeeseen. Käyntejä tehdään tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan on mahdollista saada yksilöllisen arvioinnin ja tarpeen mukaan arkisin kotihoidon lääkärin palveluja tai kotihoidon kotikuntoutusta. Kotihoidon asiakkaan perushoitoon liittyvät perushoidolliset tehtävät: asiakkaan avustaminen päivittäisissä toiminnoissa, kuten henkilökohtainen hygienia (hampaiden pesu, ihon hoito, kynsien leikkaaminen, peseytyminen), wc-toimet ja pukeutuminen asiakkaan säännöllisestä, terveellisestä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtiminen, esim. o aamu-, ilta- ja välipalojen valmistuksessa avustaminen o valmiin aterian lämmityksessä avustaminen

5 5 o tarvittaessa jääkaapin sisällön tarkistaminen asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn eri osa-alueiden tukeminen kuntouttavilla työmenetelmillä terveydentilan ja yleistilanteen seuranta ja tarpeenmukainen hoito ja hoitoonohjaus hoitotarvikkeiden ja välineiden hankinta tai hankinnassa avustaminen liikkumisessa ja tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustaminen harjoitusohjelman / kotikuntoutusohjelman suorittamisessa ohjaaminen ulkoiluavun järjestäminen (tai asiakkaan kanssa ulkoilu) keskimäärin 1 x viikko, ( jos ulkoilua ei muutoin voida järjestää) Lääke- ja sairaanhoidolliset tehtävät: terveydentilan ja voinnin seuranta, asiakkaan sairauteen liittyvät seurannat (esim. verenpaineen ja painon seuranta) sekä tarvittavista jatkoseurannoista huolehtiminen lääkehoidon toteuttaminen (lääkkeiden antaminen, lääkkeiden jakaminen annostelijaan), lääkehoidon havainnointi ja seuranta sekä arviointi lääkehoitosuunnitelman mukaisesti reseptien uusimisesta huolehtiminen apteekkiasioinnissa avustaminen; apteekkitilin avaaminen sekä lääkkeiden tilaaminen asiakkaan sopimusapteekista tarvittaessa yhteydenotot ja ajanvaraus asiakkaan lääkäriin injektioiden antaminen Iv -lääkityksen tai -nesteytyksen antaminen lääkärin ohjeiden mukaisesti haavahoidot lääkärin ohjeiden mukaan katetroinnit ja avannehoidot muistitestin, depressiotestin ja muiden hoidon toteuttamista edellyttävien testien tekeminen Kodinhoidolliset tehtävät: kodin yleissiisteydestä huolehtiminen, roskien vienti, näkyvien roskien siistiminen, vuoteen sijaus ja lakanoiden vaihto, tiskaus, pöytäpintojen pyyhkiminen, jääkaapin siisteydestä huolehtiminen wc:n siisteydestä huolehtiminen sekä portatiivin tyhjennys ja pesu asiakkaan avustaminen ja neuvonta perussiivouksen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta

6 6 Turvallisesta ympäristöstä huolehtiminen: psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden arviointi ja edistäminen elinympäristön turvallisuudesta sekä toimivuudesta /esteettömyydestä huolehtiminen ja tarvittaessa yhteydenotto asiantuntijatahoon tekniikan hyödyntäminen turvallisen ympäristön tukena (apuvälineet, turvapuhelin, yökamera) Muut tehtävät: ohjaus ja neuvonta asiointiavun järjestäminen tarvittaessa avustaminen etuuksien, tukien ja edunvalvonnan hakemisessa avustaminen välttämättömien vaatteiden hankinnassa silloin, kun sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää avustaminen pyykkihuollon hankinnassa saattoapuna toimiminen äkillisissä tutkimuksissa ja lääkärin vastaanotolla silloin, kun sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää

7 7 5. Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon alkaessa asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuutta ja kotona selviytymistä selvitetään ja arvioidaan tarkemmin toimintakyvyn arviointi- ja seurantajärjestelmän (RAI) avulla. Viiden ensimmäisen viikon aikana palvelutarpeenarvioinnin ja RAIarvioinnin perusteella suunnitellaan asiakkaalle hänen voimavarojaan tukeva hoito ja huolenpito sekä muut tarvittavat palvelut. Kotihoidon asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakas ja hoitoon osallistuvat omaiset hyväksyvät hoito- ja palvelusuunnitelman allekirjoituksellaan, jolloin he sitoutuvat yhdessä sovittuun hoitoon ja hoivaan. Säännöllisestä kotihoidosta tehdään muutoksenhakukelpoinen palvelu- ja maksupäätös. Säännöllisen kotihoidon palvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty. Asiakkaan palveluntarvetta arvioidaan jatkuvasti ja kotihoidon käyntien määrää ja palveluaikaa voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan toimintakyvyn ja hoidon tarpeen mukaan. Tällöin selvitetään myös läheisten, muiden asiakkaan hoitoon liittyvien tahojen ja palveluntuottajien mahdollisuudet tukea asiakkaan kotona pärjäämistä. Säännöllistä kotihoitoa myönnetään: henkilölle, jonka hoivan ja huolenpidon tarve on jatkuvaa ja päivittäistä tai useamman kerran viikossa (vähintään 3x/vko) tapahtuvaa ja hoidon toteuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista henkilölle, joka tarvitsee sairaanhoidollista apua, mutta ei fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakykynsä rajoittuneisuuden vuoksi kykene joko itsenäisesti tai saattajan avustamana käyttämään terveyskeskuksen palveluja - Yöaikaan (klo 21-07) tapahtuvaa säännöllistä kotihoitoa myönnetään asiakkaan yksilöllisen hoidollisen tarpeen ja suunnitelman mukaan. Yöaikaan tapahtuvan säännöllisen kotihoidon käynnit sisältävät mm. asentohoidon, wc-käynnin/vaipanvaihdon, aikakriittisen lääkehoidon, saattohoidon. - Tuetun kotona asumisen/säännöllisen kotihoidon palvelusetelin saaneille asiakkaille tarvittava yöhoito sisältyy palvelusetelillä tuotettavaan palveluun. - Säännöllisen kotihoidon tilapäisiä yökäyntejä voidaan myöntää yksilöllisen harkinnan mukaan 1-2 yötä henkilölle, joka tarvitsee yökäynnin terveydentilan ja voinnin seuran-

8 8 nan vuoksi, tai omaishoitajan avun turvin asuvalle henkilölle, jonka omainen on tilapäisesti poissa kotoa tai yhden viikon ajan henkilölle, joka on kotiutunut sairaalasta ja hoitajien arvion mukaan tarvitsee öisin terveydentilan ja voinnin seurantaa. Säännöllistä kunnallista kotihoitoa voidaan myöntää harvemmin kuin kolme kertaa viikossa vain perustelluista syistä, esimerkiksi - asiakkaalla ei ole taloudellisia edellytyksiä hankkia palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta: palvelua voidaan myöntää harvemmin kuin kolme kertaa viikossa asiakkaan bruttotulojen jäädessä täysimääräisen takuueläkkeen ja ylimmän hoitotuen suuruisen yhteenlasketun summan alle (1085,11 vuonna 2017). Pariskuntien kohdalla edellä mainittu tuloraja lasketaan kaksinkertaisena (yhteensä 2170,22 vuonna 2017) asiakas on sotainvalidi, jonka vamma-aste on 10 % asiakkaan avuntarve on suurempi kuin hänen oma näkemyksensä avuntarpeesta (sairaudentunnottomuus) asiakas on omaishoidontuen piirissä ja/tai asiakkaan läheisen jaksamista on tarkoituksenmukaista tukea kotihoidon palveluilla Seuraavissa tapauksissa henkilö ohjataan ensisijaisesti käyttämään yksityisiä palveluntuottajia: kun henkilön avun tarve on harvemmin kuin kolme kertaa viikossa kun henkilö pystyy hakeutumaan muiden terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden palvelujen piiriin kun henkilön avuntarve on vain siivouksessa, vaatehuollossa tai aterioiden valmistuksessa kun henkilön avuntarve on vain peseytymisessä Säännöllistä kotihoitoa ei voida myöntää: henkilölle, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai ei halua palvelua, vaikka ymmärtää sen olevan välttämätöntä terveytensä kannalta henkilölle, joka ei suostu yhteistyöhön hoitonsa toteuttamiseksi henkilölle, jonka käyttäytymisen tai asuinympäristön vuoksi kotihoidon työntekijöiden turvallisuutta ja koskemattomuutta ei voida turvata

9 9 6. Tilapäinen kotihoito ja myöntämisperusteet Tilapäinen kotihoito on tarkoitettu asiakkaan tilapäiseen palvelutarpeeseen ja se on kestoltaan alle kaksi viikkoa kestävää hoitoa ja huolenpitoa. Tilapäistä kotihoitoa myönnetään: henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt tai hoidon tarve on tilapäinen ja hoidon toteuttaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista, eikä asiakas pysty itse hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin käyttämällä julkista liikennettä tai taksipalveluja henkilölle, jonka tarvitsemaa palvelua ei ole mahdollista muutoin järjestää taloudellisten syiden vuoksi: harkinnanvaraisesti asiakkaan bruttotulojen jäädessä täysimääräisen takuueläkkeen ja ylimmän hoitotuen suuruisen yhteenlasketun summan alle (1085,11 vuonna 2017), pariskuntien kohdalla tuloraja kaksinkertaisena (yhteensä 2170,22 vuonna 2017) henkilölle, joka on sotainvalidi, jonka haitta-aste on 10 % Seuraavissa tapauksissa henkilö ohjataan ensisijaisesti käyttämään avoterveydenhuollon palveluja tai yksityisiä palveluntuottajia: verikokeiden ottamiseen (mm. INR- kokeet) lyhytaikaisiin haavahoitoihin yksittäisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin (ompeleen poistot, korvahuuhtelut) tilapäisesti tukisukkien pukemiseen yöaikaan tarkistuskäynteihin, joita terveydentilan tai voinnin seuranta ei vaadi 7. Kotihoidon tukipalvelut Säännöllisen kotihoidon käyntien lisäksi asiakas voi saada kotihoidon tukipalveluja kotona asumisen tueksi. Harkinnanvaraisesti tukipalveluja voi saada myös henkilö, jolla ei ole säännöllistä kotihoitoa, mutta jonka toimintakyky on selkeästi alentunut. Tukipalvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty.

10 Turvapalvelu Turvapalvelun avulla asiakas saa apua kotiinsa äkillisissä hätätilanteissa. Turvapalvelu mahdollistaa asiakkaan turvallisuuden kotona turvapuhelimen ja erilaisten lisälaitteiden avulla. Lisälaitteita ovat mm. palovaroitin ja ovihälytin. Turvapalvelun aloittaminen vaatii avaimen toimittamisen turvapalvelulle. Tikkakosken, Korpilahden, Pohjoisen Palokan ja Vaajakosken alueilla avain toimitetaan tämän lisäksi myös alueen kotihoitoon turvapalvelun käyntejä varten. Avun hälyttäminen tapahtuu painamalla turvahälytinnappia. Asiakas saa tämän jälkeen yhteyden kotihoidon hälytyskeskukseen, josta asiakkaan tilanne selvitetään ja asiakkaalle järjestetään tarvittava apu. Ovihälyttimestä ja palovaroittimesta hälytys lähtee automaattisesti kotihoidon hälytyskeskukseen. Turvapuhelin ja erilaisia lisälaitteita myönnetään: henkilölle, jonka toiminta- ja/tai liikkumiskyky tai terveydentila on merkittävästi alentunut ja näistä syistä erilaisten vaaratilanteiden riski on suurentunut henkilölle, jolla on turvattomuuden tunnetta Turvapuhelinta ei myönnetä tai palvelu keskeytetään, mikäli asiakas ei osaa käyttää turvapuhelinta asiakas käyttää turvapalvelua väärin perustein (häiritsevässä määrin ns. turhia hälytyksiä) ilman konkreettista avun tarvetta Palvelun keskeytys edellyttää aina palveluntarpeen arvioinnin ja/tai hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksen. 7.2 Ateriapalvelu Kotihoidon tukipalveluna toimitetaan asiakkaalle valmiita aterioita kotiin. Ateria koostuu pääruuasta, jälkiruoasta sekä tuoreannoksesta. Ateriapalvelun toteuttamisen edellytyksenä on asiakkaan avaimen toimittaminen ateriankuljettajille.

11 11 Kotiin toimitettu ateriapalvelu voidaan myöntää seuraavilla perusteilla: henkilön toimintakyky on selkeästi rajoittunut ja ateriapalvelun tarve on jatkuvaa (3-7 kertaa viikossa) henkilö ei pysty itse valmistamaan tai hankkimaan riittävän monipuolista ruokaa henkilö tarvitsee ohjausta ja valvontaa ruokailussa tai ravitsemustilan seurantaa henkilön diagnosoitu erityisruokavalio ei toteudu ilman kotihoidon ateriapalvelua henkilö ei pysty kulkemaan itsenäisesti päiväkeskukseen tai muuhun vastaavaan kunnan palveluyksikköön aterioimaan palvelu voidaan myöntää määräaikaisena, esimerkiksi sairaalasta kotiutuville (leikkaukset ym.) sotainvalideille, joilla vamma-aste on 10 %, myönnetään yksi ateria/vrk kotiin kuljetettuna maksuttomana vaihtoehtona lounassetelille 8. Päiväkeskuspalvelut Päiväkeskuspalvelut tukevat ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäisevät muuta palvelutarvetta. Päiväkeskus tukee asiakkaan omatoimisuutta ja kotona selviytymistä tukevia palveluita yhteistyössä kotihoidon ja muiden tahojen kanssa. Erilaiset toimintatuokiot aktivoivat ja ylläpitävät asiakkaan toimintakykyä ja liikuntakykyä sekä kuntouttavat ja ehkäisevät syrjäytymistä. Päiväkeskukset tukevat omaishoitajien jaksamista. Hyvinvointikioski 60+ tietoiskuissa jaetaan tuoretta tietoa ikääntymiseen vaikuttavasta itsehoidosta. Päiväkeskuspalvelu on asiakaslähtöistä ja toimintakykyä tukevaa tai edistävää ja se mahdollistaa asiakkaan ja omaisen osallistumisen palvelun suunnitteluun ja arviointiin. Palvelussa huomioidaan ihmisen sosiaaliset, fyysiset, psyykkiset, hengelliset, kognitiiviset (tiedolliset) ja kulttuurilliset tarpeet sekä voimavarat. Päiväkeskustoiminnan lisäksi kotona asumista tukevat Jyväskylän kaupungin virtapiirit tai kerhot, jotka ovat ikäihmisten osittain vertaisohjattuja ja avoimia toimintoja. Päiväkeskuspalvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty tai päiväkeskuskäyntejä ei muun syyn vuoksi voida jatkaa (esim. väkivaltainen käyttäytyminen).

12 Avoin päiväkeskus Ikääntynyt, joka pystyy liikkumaan päiväkeskukseen itsenäisesti, eikä tarvitse henkilökohtaista avustamista ja hoivaa, voi maksuttomasti osallistua erilaisiin päiväkeskuksen toimintatuokioihin ja esityksiin, tavata uusia ihmisiä ja täten laajentaa sosiaalista tukiverkostoaan, ehkäistä yksinäisyyden tunteen syntymistä. 8.2 Ateriointi päiväkeskuksessa Ikääntynyt voi aterioida päiväkeskuksissa (aamiainen, lounas, kahvi/tee). Tavoitteena on elämänlaadun kohentuminen, terveellisen ja monipuolisen ruokailun toteutuminen, säännöllisen syömisen taidon ylläpito, sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Säännöllisistä käynneistä sovitaan kyseessä olevan päiväkeskuksen työntekijöiden kanssa. 8.3 Päiväkeskuspäivä Päiväkeskuspalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti kotona asuville jyväskyläläisille, joiden toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua. Päiväkeskuspalvelua järjestetään myös kohdennetusti muistisairaille ja aistivammaisille. Päiväkeskuspäivä sisältää toimintakykyä tukevaa toimintaa, esim. liikuntaa, ulkoilua ja erilaisia toimintatuokioita sekä monipuolisia kulttuuritapahtumia. Tärkeänä osana on sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki. Tarvittaessa palveluun sisältyy myös yksilöllistä apua ja hoivaa toimintakykyä tukien. Päiväkeskuspäivä 1 ja 2:n kesto on 4-6 tuntia. Päiväkeskuspäivä 3:n, jota toteutetaan ainoastaan muistipäiväkeskuksessa ja on erikseen sovittava, kesto on 6-9 tuntia. Päiväkeskuspäivä 1. sisältää aamupalan (iltapäivän välipalan), lounaan, kahvin/teen ja ohjelmaa/ ryhmätoimintaa ja palvelua tuottavat kaikki päiväkeskukset. Päiväkeskuspäivä 2. sisältää lounaan, kahvin/teen ja ohjelmaa/ ryhmätoimintaa ja palvelua tuottavat kaikki päiväkeskukset. Päiväkeskuspäivä 3. (muistipäiväkeskus) Päivänkesto 6-9 tuntia. Sisältää aamupalan, lounaan, kahvin tai teen sekä iltapäivän välipalan, ohjelmaa ja ryhmätoimintaa. Päiväkeskustoimintaan haetaan ottamalla yhteyttä suoraan päiväkeskuksiin. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse, omainen, läheinen tai sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Päivä-

13 13 keskuspäivässä kävijöille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Päiväkeskuspalvelut myöntää palveluista vastaava palveluesimies, joka tekee palveluista muutoksenhakukelpoisen palvelu- ja maksupäätöksen. 8.4 Kuljetus päiväkeskukseen ja retkille Tarvittaessa päiväkeskuspäivään 1, 2 ja 3 järjestetään edestakainen kuljetus. Kuljetuksella mahdollistetaan päiväkeskukseen pääsy. Päiväkeskuksen järjestämille retkille järjestetään kuljetus Jyväskylän alueella. 8.5 Peseytyminen/ avustaminen peseytymisessä Asiakkaalle, jonka kodin peseytymistilat ovat puutteelliset tai peseytyminen ei onnistu säännöllisen kotihoidon palvelun avulla, voidaan tarjota peseytymismahdollisuus tai apua peseytymisessä. Kuljetus ei sisälly palveluun, mikäli asiakas ei osallistu muuhun päiväkeskuksen toimintaan. 8.6 Omaehtoinen kuntosaliharjoittelu Omatoiminen ikääntynyt voi saada kuntosalin käyttöoikeuden Kortepohjan, Väkkärän ja Luhtisen päiväkeskuksessa lukukausimaksulla päiväkeskuksen aukioloaikana. Tavoitteena on fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen, lihaskadon etenemisen estäminen ja omatoimisuuden tukeminen. 8.7 Asiointikuljetus Korpilahdella Palvelu myönnetään asiointia varten asiakkaalle, joka ei huonokuntoisuutensa ja liikkumisvaikeuksiensa vuoksi kykene ajamaan itse autoa tai käyttämään julkisia kulkuneuvoja.