Valtuusto Sivu 1 / 40

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 40 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-22:25 Tauko Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.), :t 1-3, poistui tauon aikana, tilalle Jyrki Myllärniemi Maria Guzenina (SDP), puheenjohtaja :t 4-13 Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS) Simon Elo (PerusS), saapui klo Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS) Henri Haaksiala Tiina Thure-Toivanen (Kok.), saapui klo Carl Haglund Nina af Hällström (SFP), saapui klo Heli Halava Pinja Nieminen (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS), saapui klo Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo), saapui klo Maria Jungner Harriet Klar-Nykvist (SDP) Arja Juvonen (PerusS) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.), poistui tauon aikana, tilalle Janna Koivisto Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD), poistui klo Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 40 Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula Kari Kuusisto (Kok.), saapui klo Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.), saapui klo Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS), poistui klo , tilalle Kari Niskanen Heikki Seppä Raija Meriläinen (Kok.), poistui klo , tilalle Janne Tähtikunnas Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell, Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), saapui klo Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja, saapui klo Johanna Pellinen viestintäpäällikkö Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Jouni Majuri kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 40 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Henri Haaksiala Carl Haglund Heli Halava Maria Jungner Kirsi Louhelainen Markku Markkula Heikki Seppä Timo Soini Kurt Torsell Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Jussi Koskinen Jarmo Jääskeläinen Arto Turunen Asso Erävuoma Sami Suomalainen Teuvo Loman Liisa Kivekäs Kari Pajunen

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 40 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja 1-3 Jouni Majuri sihteeri Maria Guzenina puheenjohtaja 4-13 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kirsi Åkerlund Risto Nevanlinna Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs, Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 40 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 3 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali 8 4 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman 10 ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 5 1 Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen 11 6 Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista 16 itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi 8 4 Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen 21 9 Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, 24 kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista 10 Valtuustokysymys Tapiolan taseyksikön investointien 26 metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta 11 5 Valtuustoaloite Espoon pysäköintistrategian käsittelystä Valtuustoaloite kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi Kokouksessa jätetyt aloitteet 37

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Valtuusto Sivu 6 / 40 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1. Lisäksi kokouksessa jaettiin pöydälle jatkoesityslista nro 1.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Valtuusto Sivu 7 / 40 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kirsi Åkerlund ja Risto Nevanlinna.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Valtuusto Sivu 8 / / Kaupunginhallitus Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee vuodeksi 2016 valtuuston puheenjohtajaksi Maria Guzeninan (SDP), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Marika Niemen (Kok.). Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2016 valtuuston puheenjohtajaksi (SDP), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Marika Niemen (Kok.). Käsittely Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perusturvajohtaja Juha Metso. Sistonen ehdotti, että valtuuston puheenjohtajaksi vuodeksi 2016 valitaan Maria Guzenina.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Valtuusto Sivu 9 / 40 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2016 valtuuston puheenjohtajaksi Maria Guzeninan (SDP), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Marika Niemen (Kok.). - Valitut

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Valtuusto Sivu 10 / / Kaupunginhallitus Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Hanna Kalanteen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.). Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsen Hanna Kalanne (Vihr.) pyytää eroa tehtävästä henkilökohtaisten syiden takia. Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Hanna Kalanteen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu, ote - Hanna Kalanne

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Valtuusto Sivu 11 / / Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Frösén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen. Käsittely Valtuuston puheenjohtaja Guzenina valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhdan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen päätösehdotukseen: ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto hyväksyi liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan Kiinteistötoimitusmaksutaksa alkaen - Kiinteistötoimitusmaksutaksavertailu Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2012 kustannuslaskentaan ja sen jälkeiseen kustannuskehitykseen perustuva uusi kiinteistötoimitusmaksutaksa, jolla korvataan nykyinen vuodesta 2014 voimassa ollut taksa. Lain kiinteistötoimitusmaksusta 4 :n mukaan kunnan kiinteistörekisterin pitäjän määräämästä kiinteistötoimituksesta perittävästä maksusta päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitusmaksun suuruuden tulee vastata kiinteistötoimituksesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Valtuusto Sivu 12 / 40 Suomen kuntaliitto on antanut kiinteistötoimitusmaksutaksan laatimisohjeen Valtuusto hyväksyi kiinteistötoimitusmaksutaksan, joka tuli voimaan Kaupunkimittausyksikössä suoritettiin vuonna 2012 kaikkien työtehtävien osalta koko vuoden kestänyt tarkka kustannusseuranta ja siihen perustuva kustannuslaskenta, jonka jälkeen eri palvelujen ja tuotteiden kustannuskehitystä on seurattu vuosittain. Kaupunkimittausyksikön kustannuslaskennassa ei ole huomioitu niitä kustannuseriä, jotka on rahoitettu toimialan tai kaupungin keskushallinnon toimesta. Yksittäisen tontin lohkomisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset olivat kustannuslaskennan perusteella 860,97 euroa. Vuonna 2014 tontin lohkomisia suoritettiin 210 kpl, joiden perusteella merkittiin 347 tonttia rekisteriin. Kiinteistötoimitusmaksutaksan perusteella perittiin yksityisiltä toimitusten hakijoilta vuonna 2014 yhteensä n euroa. Tontin lohkomista koskeva taksan tarkistamisesitys perustuu toimituksesta tällä hetkellä aiheutuvien kokonaiskustannusten kustannuskehityksen perusteella arvioituun määrään. Muista kiinteistötoimituksista sekä tontin lohkomisen yhteydessä tai kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä suoritettavista erikseen veloitettavista toimenpiteistä perittävät maksut on esitetty tarkistettavaksi toimenpiteistä aiheutuvien kokonaiskustannusten edellyttämällä tavalla. Kiinteistötoimituksia koskevissa maksuissa on otettu myös huomioon toimitusten rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset. Taksan rakenne ja sanamuoto noudattaa kuntaliiton ohjeita. Kiinteistötoimitusmaksu esitetään perittäväksi yhdessä erässä sen jälkeen, kun toimitus tai toimenpide on rekisteröity, kuten voimassa olevan taksan mukaan on tapahtunut. Sovelletut lainkohdat: Laki kiinteistötoimitusmaksusta 3 ja 4 historia Tekninen lautakunta ehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Valtuusto Sivu 13 / 40 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Valtuusto Sivu 14 / / Kaupunginhallitus Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Lappalainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Eteva kuntayhtymän perussopimukseen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenkuntien luettelosta poistetaan Hämeenkosken kunta. Syynä on, että Hämeenkosken kunta liitetään osaksi Hollolan kuntaa. 2 Perussopimuksen 19 :n Voimaantulo kohdassa viitataan uuden kuntalain (410/2015) 57 :ään, joka koskee perussopimuksen muuttamista. Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yleistä Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuonna 2015 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta noin 6,1 milj. eurolla. Eteva kuntayhtymä perustettiin liittämällä Pääjärven kuntayhtymä (Pky) Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään (UEP). Toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa, jolloin nykyinen perussopimus tuli voimaan.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Valtuusto Sivu 15 / 40 historia Kaupunginhallitus Kuntalain 57 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Eteva kuntayhtymän perussopimukseen ehdotetut muutokset Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan päättänyt esittää jäsenkunnille, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenluettelosta poistetaan Hämeenkosken kunta. Syynä on, että Hämeenkosken kunta liitetään osaksi Hollolan kuntaa. Toinen muutos koskee perussopimuksen 19 :ään (Voimaantulo) liittyviä teknisiä muutoksia, jotka koskevat perussopimuksen muuttamista. Nämä johtuvat uudesta kuntalaista, joka on tullut voimaan Voimassaolevan kuntalain 57 :än mukaan Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta noudatetaan seuraavaa: Jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusiin vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Eteva kuntayhtymän perussopimukseen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenkuntien luettelosta poistetaan Hämeenkosken kunta. Syynä on, että Hämeenkosken kunta liitetään osaksi Hollolan kuntaa. 2 Perussopimuksen 19 :n Voimaantulo kohdassa viitataan uuden kuntalain (410/2015) 57 :ään, joka koskee perussopimuksen muuttamista. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Valtuusto Sivu 16 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTEuudistuksen askelmerkeiksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa liitteenä olevan lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Käsittely Kilpi Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: SOTE-uudistuksen ja itsehallintoalueiden muodostamisen suurimmat ongelmat liittyvät perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon mahdolliseen loukkaamiseen. Kunnallista itsehallintoa, ja myös Espoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana, uhkaavat eri tahoilla yhä edelleen elätetyt toiveet kuntien pakkoliitoksista ja pakkolailla toteutettavasta metropolihallinnosta. Kunnallinen itsehallinto on suomalaisen kansanvallan perusta. Se on kantanut hedelmää itsenäisessä Espoossa. Kuntalaisille on tarjottu hyviä palveluja kohtuullisella veroprosentilla. Tätä hyvää tulosta ei saa saattaa uhanalaiseksi vastoin Espoon tahtoa luotavilla hallintohimmeleillä. Helsingin seudun yhteistyörakenteet on toteutettava kuntien välisen sopimuksen pohjalle, ei saneluratkaisuna. Siksi esitän lausunnon sivun 2. toisen kappaleen viimeisen virkkeen muutettavaksi seuraavaan muotoon: Valmistelussa on varmistettava, että Helsingin seudun yhteistyörakenteet näiden tehtävien kannalta muodostetaan kuntien väliseen sopimukseen perustuvina. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen muilta osin hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Valtuusto Sivu 17 / 40 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Espoon lausunto 3 Äänestyslista 7 - Lausuntopyyntö - Hallituksen linjaus aluejaon perusteet sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli - Hallituksen linjausten perustelumuistio - Hallituksen rahoituslinjaus Selostus Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön oheismateriaalina. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on oheismateriaalina. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista. Espoon antama lausunto on myös Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen lausunto. Hallituksen linjausta itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi koskevan lausuntopyynnön määräaikaa on pidennetty.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Valtuusto Sivu 18 / 40 historia Kaupunginhallitus Sekä suomen- että ruotsinkieliset lausunnot tulee jättää viimeistään klo Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Espoo esittää erillislainsäädäntöä suurten kaupunkien asemasta itsehallintoalueuudistuksessa. Suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita pitää selkeyttää ja tarkentaa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Suuret kaupungit ja erityisesti Helsingin seutu poikkeavat esimerkiksi väestöpohjaltaan sekä elinkeino- ja yhdyskuntarakenteeltaan muusta Suomesta. Espoon kaupunki on asukasluvultaan suurempi kuin kolmetoista ehdotetuista itsehallintoalueista, ja Uudenmaan maakunta on väestömäärältään 23 kertaa suurempi kuin pienin maakunta. Itsehallintoalueratkaisun on palveltava myös suurten kaupunkiseutujen kehittämistä, muuten uudistukselle asetetut, erityisesti taloudelliset tavoitteet jäävät toteutumatta. Suurten kaupunkien kasvavat väestöennusteet, segregaatiokehitys, syrjäytymisestä johtuvat ilmiöt ja maahanmuutto poikkeavat muusta maasta. Suurimpien kaupunkiseutujen osalta uudistuksessa tulee tavoitella elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista. Tämä on myös kansallisen edun mukaista. Elinvoimaisuuden näkökulmasta työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen. Siksi on arvioitava, voidaanko Ely-keskuksilta siirtää alueellisia tehtäviä suurille kaupungeille. Valmistelussa varmistetaan se, että Helsingin seudun yhteistyörakenteet vastaavat näitä tehtäviä. Väestöpohjaltaan selkeästi muita isommalla Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoita pitää olla enemmän kuin yksi. Palvelujen tuottaminen ja alihankinta kannattaa organisoida 3-6 alueelle. On myös arvioitava, olisiko lähipalveluluonteisten sosiaalipalveluiden ja niitä tukevien terveyspalvelujen järjestämisvastuu syytä jättää kunnille Ruotsin mallin mukaan, jotta kokonaisuudesta ei tule liian suurta. Koko uudistus tulee aloittaa asteittain pohjoisesta etelään kuten kansanterveys- ja perusopetuslaissa tehtiin. Näin uudistus aloitettaisiin alueilta, joilla on väestömäärän, riittävän suurten yksiköiden ja taloudellisten resurssien suhteen liian kapeat hartiat ja joissa muutosvalmius on suurin. ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Valtuusto Sivu 19 / 40 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa liitteenä olevan lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa liitteenä olevan lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 30 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Elo puheenjohtajana kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset lausuntoon: S. 2 toinen kappale muutetaan muotoon: Hallinnonuudistukset eivät saa nostaa kokonaisveroastetta ja sen takia työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. S. 2 Sote-uudistuksen askelmerkit -otsikon jälkeen palvelujen tuottaminen kannattaa organisoida 3 6 alueelle siten, että tuotannossa voidaan hyödyntää olemassa olevia, toimivia markkinoita. S. 2 Sote-uudistuksen askelmerkit -otsikon jälkeen toisen varsinaisen kappaleen loppuun lisäys: Valinnanvapauslainsäädännön toteutuksessa on varmistettava, että laadukkaat palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa ja että palvelut pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti." S. 2 viimeisen kappaleen kolmas ja neljäs virke muutetaan muotoon: Sote-uudistuksessa sosiaalipalvelujen rooli on jäänyt vähälle huomiolle. Sosiaalipalveluissa on tärkeää varmistaa paikallinen tuotanto

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Valtuusto Sivu 20 / 40 tuotantoaluiden lukumäärästä riippumatta. Erityisosaamista vaativat pienten asiakasryhmien palvelut voidaan järjestää suuremmilla tuotantoalueilla laadun ja saatavuuden turvaamiseksi, mutta suurten volyymien sosiaalipalvelut kuten ikääntyneiden sosiaalipalvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa paikallisesti. Sosiaalipalveluita on myös syytä tarkastella suhteessa kunnille jääviin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin tehtäviin. S. 3 poistetaan kappale 6: "Toisena vaihtoehtona Espoo ja halutessaan naapurikunnat voisivat valtakunnallisena kokeiluna muodostaa yhteiskunnallisen yrityksen, Sote oy:n, joka tuottaa sote- palvelut osin itse ja osin kilpailuttamalla yksityisiä palveluntuottajia sekä ostaisi erikoissairaanhoitoa HUS:lta. Sote oy menestyy, mikäli se toimii laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. S. 3 muutetaan 7. kappale muotoon: Uudistuksen keskeinen tavoite on se, että erityisesti runsaasti palveluja tarvitsevien sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan integroitua sujuvasti. Asukaslähtöinen palvelujen aito integraatio vaikeutuu, jos toiminnat pyritään järjestämään yhden suuren kokonaisuuden sisällä. Hallinnollisten rajapintojen ylittäminen ja sujuva palvelutuotanto on helpompaa järjestää matalammassa organisaatiossa ja organisaatiossa, jossa päätöksenteko on lähempänä asukkaita. S. 6 ensimmäisen kokonaisen kappaleen loppuun lisäys Näiden tekemiseen tarvitaan toimivat ja demokraattiset päätöksentekorakenteet. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa liitteenä olevan lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Valtuusto Sivu 21 / 40 Kaupunginhallitus Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi 2584/ ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman liitteen mukaisesti. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: "Turvallisuusohjelma palautetaan uudelleen valmisteluun ajankohtaisen tilanteen huomioonottamiseksi ja kaupungin asiakirjaan nyt kirjattua paremmin sopivien kielellisten ilmausten oikeellistamiseksi ". Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Liite Selostus Valtuusto: Valtuusto palautti turvallisuusohjelman uudelleen valmisteltavaksi ajankohtaisen tilanteen huomioonottamiseksi ja kaupungin asiakirjaan nyt kirjattua paremmin sopivien kielellisten ilmausten oikeellistamiseksi. 4 Espoon turvallisuusohjelma Espoon turvallisuusohjelmassa kuvataan Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset tavoitteet. Tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Turvallisuusohjelmassa on kuvattu turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia. Valtuusto hyväksyi Espoon turvallisuusohjelman Viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun kolmannen sisäisen turvallisuuden hallitusohjelman (Turvallisempi huominen, Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/2012) tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostui arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Valtuusto Sivu 22 / 40 ratkaisusta. Keskeisimmät kotimaiset haasteet olivat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen. Valtakunnallisena tavoitteena sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on ollut, että kaikissa Suomen kunnissa olisi laadittu turvallisuussuunnitelma tai -ohjelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 1980-luvun puolivälistä lukien turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä. Espoon turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosien aikana ja sen sisältö on tarkastettu. Tilastopäivitysten yhteydessä on uudistettu poliisin tilastopaketti ja lisätty mukaan katuturvallisuusindeksi sekä otettu käyttöön kuusikkokuntavertailu. Turvallisuusohjelman päivityksen yhteydessä esiintuodut puutteet täsmennettiin ja lisättiin ohjelman toimenpidesuosituksiin. Turvallisuusohjelman päivitystä on käsitelty turvallisuusstrategian johto- ja ohjausryhmässä sekä konserniesikunnan johtoryhmässä seuraavasti: Konserniesikunnan johtoryhmä Turvallisuusstrategian johtoryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä historia Kaupunginhallitus Käsittely Gestrin Kankkosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Poistetaan ohjelmasta lause Puututaan rohkeasti myös vähemmistöjen luomaan uhkaan enemmistöjä kohtaan. Särkijärvi Huhdan kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan lause puututaan rohkeasti myös vähemmistöjen luomaan uhkaan enemmistöjä kohtaan muotoon Puututaan kasvaneeseen maahanmuuttoon liittyviin turvallisuusuhkiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Valtuusto Sivu 23 / 40 Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Särkijärven muutosehdotuksen ja esittelijän ehdotuksen kesken ja voittanut ehdotus asetetaan Gestrinin ehdotusta vastaan. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 3 ääntä vastaan 4 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Särkijärven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Särkijärven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman kokouksessa korjatun liitteen mukaisesti. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 24 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Espoon kaupungille voida asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Kari Uotila ja 12 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen palvelutorien omistaja ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Espoon kaupungille. Valmistelun keskeneräisyyden ja valtuuston loppuvuoden kokousaikataulujen vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Kari Uotilan ja 12 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 25 / 40 verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista voida asetetussa määräajassa antaa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 26 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Harriet Klar- Nykvistin ja 32 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportista käy ilmi, että Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvää määrärahaa on jouduttu lisäämään yli 40 miljoonalla eurolla. Kuukausiraportin selostusosasta selviää, että ylitys on johtunut Tapiolan metroaseman, liukuporras- ja hissirakennuksen ja Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikkaan liittyvistä töistä. Käytännössä Länsimetro Oy on tehnyt kaupungille kuuluvia töitä, joiden kustannuksista ei kuitenkaan näytä olevan sovittu kaupungin ja Länsimetron välillä etukäteen. Miten tällainen tilanne on päässyt syntymään? Missä vaiheessa Espoon asiasta vastaavat virkamiehet ovat saaneet tiedon asiasta? Kuka on valtuuttanut määrärahan ylityksiin johtaneet työt? Onko käytäntö hyväksyttävä ja yleinen? Onko tapahtuneesta aiheutunut ylimääräisiä kuluja Espoon kaupungille, kun määrärahan ylitykseen johtaneita urakoita ei ole kaupungin toimesta kilpailutettu? Vastaus valtuustokysymykseen Länsimetron suunnittelun ja rakentamisen edetessä asemien ympäristöä on samalla kehitetty voimakkaasti. Tämä kehitystyö on heijastunut asemien suunnitelmiin. Erityisen voimakkaita muutoksia on tapahtunut Tapiolan keskuksessa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 27 / 40 Yhdyskunnan kehittämisen kannalta Länsimetron on ollut välttämätöntä muuttaa suunnitelmiaan ympäristön muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Kaikki muutokset on hyväksytty Länsimetro Oy:n hallituksessa. Länsimetron suunnittelu- ja rakentamisprosessi on ollut poikkeuksellisen kiivas. Suunnitelmamuutokset erityisesti Tapiolan aseman kohdalla ovat olleet merkittäviä ja luonteeltaan kompleksisia. Länsimetro on teettänyt suunnitelmamuutoksista aiheutuneet lisätyöt kunkin aseman urakoitsijalla urakkakilpailun kautta saaduilla hinnoilla. Samalle työmaalle ei ole mahdollista tuoda toista urakoitsijaa, koska vastuusuhteet vaarantuisivat. Espoolle on koitunut hyötyä siitä, että eräät kaupungin työt on tehty saman työmaan toimesta. Muuton töihin ei olisi päästy ajallaan. Sisäkkäisiä työmaita ei saada toimimaan tehokkaasti jatkuvan urakoitsijoiden välisen yhteensovittamishaitan vuoksi. Kun sama urakoitsija tekee niin metron kuin kaupungin vastuulla olevien rakenteiden työt, päästään tehokkaaseen toimintatapaan. Lähtökohta on se, että Länsimetro Oy vastaa vain metroasemien ja metrolinjan rakentamiskustannuksista, joista valtio maksaa sovitun osuuden. Maan-käytön kehittämiseen liittyvistä kustannuksista vastaa Espoon kaupunki, joka saa myös hyödyn maankäytön kehittämisestä. Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueella maankäytön kehittämiseen liittyvät kaupungin investoinnit kanavoidaan Tapiolan taseyksikön kautta. Alun perin oli ajatus, että Länsimetron ensimmäisen vaiheen osalta täsmällinen rajankäynti sen suhteen, mitkä metron lisäkustannukset arvioidaan sellaisiksi, että ne liittyvät nimenomaan maankäytön kehittämiseen eivätkä varsi-naiseen metron rakentamiseen, tehtäisiin vasta vuonna 2016, kun Länsimetro valmistuu. Teknisessä ja ympäristötoimessa todettiin tarkoituksenmukaiseksi tehdä rajankäynti kuitenkin jo vuonna Länsimetron kustannukset rahoitetaan kaupungin maksamilla vastikkeilla, jotka vaikuttavat suoraan joukkoliikenteen kustannuksiin. Kaupungin puolella kustannukset hoidetaan Tapiolan taseyksikön kautta Tapiola-Otaniemi-Keilaniemialueelta saatavilla maankäyttömaksuilla ja maanmyyntituloilla. Tapahtuneesta ei ole aiheutunut kaupungille ylimääräisiä kuluja, vaan päinvastoin käytetyt menettelyt ovat olleet kaupungille taloudellisesti edullisia. Länsimetro Oy on vienyt metrohanketta eteenpäin tiukassa aikataulussa ja reagoinut metron aikaansaamaan voimakkaaseen maankäytön kehittämiseen. Pitkällä tähtäimellä tästä tulee kaupungille vielä merkittävää taloudellista ja muutakin hyötyä. Länsimetron II vaiheen yhteydessä on kuitenkin perusteltua kehittää budjetointia ja kustannusraportointia asemaseutujen osalta.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 28 / 40 historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Harriet Klar-Nykvistin ja 32 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Valtuusto Sivu 29 / / Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Espoon pysäköintistrategian käsittelystä Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Seppo Huhdan ym jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon pysäköintistrategiasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Klar-Nykvistin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta tuomaan Espoon pysäköintistrategia ja erityisesti siihen sisältyvä aluepysäköinti ja sen mahdollinen poistaminen valtuuston käsiteltäväksi toivon mukaan tämän vuoden aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 60 äänellä 15 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 5 Äänestyslista 11 - Valtuustoaloite

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Valtuusto Sivu 30 / 40 Selostus Valtuustoaloite Seppo Huhta ja 16 muuta valtuutettua esittävät seuraavaa: Pysäköinti ja sen järjestäminen Espoossa on jatkuvasti keskustelun ja kiistelyn alainen asia, joka koskettaa päivittäin lähes jokaista espoolaista muodossa tai toisessa. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt ja päättänyt asian "Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma" osittain kaupunginhallitukselle kuuluvana asiana ja ehdottanut elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Kuitenkaan jaosto eikä kaupunginhallitus ole saanut asiaa käsiteltäväkseen. Pysäköinti on kuitenkin keskeisiä elementtejä Espoon kaupunkisuunnittelussa ja siksi olisi myös tärkeää, että valtuusto ottaisi kantaa ja linjaisi aihetta, josta useiden kaavojen yhteydessä käydään keskustelua. Siksi ehdotamme, että kaupunginhallitus valmistelisi Espoon pysäköintistrategian ja toisi sen valtuuston päätettäväksi. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi maaliskuussa 2014 pysäköinnin tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma pysäköinnin periaatteineen tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavoitusta ohjaavan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen helmikuussa Valtuuston vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehdyt pöytäkirjamerkinnät otetaan huomioon toteutettaessa pysäköinnin kehittämisohjelmaa. Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi yhteistyössä teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa ja suunnitelma tuodaan vuoden 2016 aikana teknisen lautakunnan päätettäväksi. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Seppo Huhdan ym jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon pysäköintistrategiasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Valtuusto Sivu 31 / 40 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 32 / / Kaupunginhallitus Valtuustoaloite kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulla Palomäen ym jättämään valtuustoaloitteeseen kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Kilven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta ja teknistä keskusta ryhtymään toimenpiteisiin niin, että kadunvarsipysäköinnin määrää lisätään aloitteessa esitetyllä tavalla. Värmälä Nevalaisen ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että pysäköinnin maksullisuutta kehitettäessä Espoossa 1. huomioitaisiin, millaiset pysäköintimahdollisuudet ovat eri alueilla, jotta mahdollisella kadunvarsipysäköinnin maksullisuudella ei aiheutettaisi harmia alueen asukkaille ja alueella työtä tekeville, 2. annettaisiin asukkaille mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin ennen kuin pysäköinnin maksullisuudesta tehdään päätöksiä, 3. huomioitaisiin pysäköinnin maksullisuudesta päätettäessä ryhmät, joiden on tarve saada maksuvapautus. Kilpi Granbergin kannattaman teki seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että pysäköintisuunnittelussa lisätään mahdollisuuksia kadunvarsipysäköintiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että ensin käsitellään muutosehdotus ja sen jälkeen toivomukset: Äänestys Bymanin muutosehdotuksesta:

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 33 / 40 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. KH jaa Byman ei Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 18 ääntä vastaan ja 5 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämä jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Värmälän toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Värmälän toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 67 äänellä 2 ääntä vastaan 5 äänestäessä tyhjää hyväksyi Värmälän toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kilven toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 57 äänellä 11 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hyväksyi Kilven toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että pysäköinnin maksullisuutta kehitettäessä Espoossa 1. huomioitaisiin, millaiset pysäköintimahdollisuudet ovat eri alueilla, jotta mahdollisella kadunvarsipysäköinnin maksullisuudella ei aiheutettaisi harmia alueen asukkaille ja alueella työtä tekeville, 2. annettaisiin asukkaille mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin ennen kuin pysäköinnin maksullisuudesta tehdään päätöksiä, 3. huomioitaisiin pysäköinnin maksullisuudesta päätettäessä ryhmät, joiden on tarve saada maksuvapautus.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 34 / 40 - Valtuusto toivoo, että pysäköintisuunnittelussa lisätään mahdollisuuksia kadunvarsipysäköintiin. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Äänestyslistat 12 - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Ulla Palomäki ja 34 muuta valtuutettua esittävät seuraavaa valtuustoaloitteessaan kadunvarsipysäköinnin kasvattamisesta Espoossa: Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että kadunvarsipysäköintiä kasvatetaan Espoossa. Espoon kaupungin kasvu ja suosio johtuvat pitkälti siitä, että kaupungissa on tilaa ja helppo liikkua autolla. Siksikin kaupunki on voinut rakentua viiden kaupunkikeskuksen varaan. Kaikki ei kuitenkaan ole niin kuin pitäisi olla, sillä viime aikoina autoilun ja erityisesti pysäköinnin ongelmista on raportoitu paljon lehtien palstoilla. Espoon asuinalueita ei voi suunnitella ylhäältä tulevan ideologian varaan, vaikkapa ekologisiksi kaupunginosiksi. Ei ainakaan niin, että sillä verukkeella ihmisten vapaata liikkumista, mikä tapahtuu usein autolla, rajoitetaan. Arkkitehtien havainnekuvissa autoja ei yleensä näy lainkaan, vain ihmisiä kävelemässä rennosti auringonpaisteessa. Se ei vastaa todellisuutta ja todellisia tarpeita. Tärkeä kulkuväline auto on saatava takaisin Espoon katukuvaan. Kaduista voi suunnitella jo alusta alkaen leveämpiä, jotta kadunvarsipysäköintiä voi lisätä. Kadunvarsipysäköinti täytyy ottaa paremmin mukaan asuinalueiden kokonaispysäköinnissä, kuitenkin niin, että olemassa olevista asukkaille tai yrityksille jyvitetyistä maksullisista pysäköintilaitoksista ei houkutella autoilijoita ilmaiseen pysäköintiin kadun varteen. Kaavojen mahdollistamia toteutumattomia pysäköintialueita täytyy toteuttaa. Pysäköinnin hinta on oltava kohtuullinen. On huomioitava, että tietyn tulotason omaavilla auton omistamisen tarve ei vähene, vaikka julkinen liikenne olisi hyvä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi maaliskuussa 2014 pysäköinnin tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma pysäköinnin

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 35 / 40 periaatteineen tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavoitusta ohjaavan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen helmikuussa Valtuuston vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehdyt pöytäkirjamerkinnät otetaan huomioon toteutettaessa pysäköinnin kehittämisohjelmaa. Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi yhteistyössä teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa ja suunnitelma tuodaan vuoden 2016 aikana teknisen lautakunnan päätettäväksi. Kehittämisohjelma käsittää yhdeksän toimenpidekokonaisuutta, mm. pysäköinnin maksullisuuden kehittämisen ja pysäköinnin tehostamisen ja keskittämisen. Pysäköinnin periaatteiden mukaan asuntojen pysäköintipaikat tulee sijoittaa omalle tontille, keskitettyyn pysäköintilaitokseen tai erilliselle pysäköintitontille. Asemakaavoituksessa asukaspysäköintiä ei tule osoittaa kadunvarsille. Kadunvarsipysäköinti on tarkoitettu yleiseen tilapäiseen käyttöön, kuten asiointiin ja vieraspysäköintiin. Jos jollain alueella tontti- tai laitospysäköinti ei riitä asukkaiden tai työntekijöiden pitkäaikaiseen yli 7 h pysäköinnin tarpeisiin, kadunvarsipysäköinti antaa pienen puskurin tähän tarpeeseen. Yleisellä pysäköinnillä ei tule kuitenkaan paikata alimitoitettua asukaspysäköintiä lähtökohtaisesti, vaan tilanteessa on käytettävä muita keinoja olemassa olevien pysäköintipaikkojen tehostamiseksi. Toistaiseksi Espoossa kadunvarsipysäköinti on ilmaista, mutta pysäköinnin maksullisuutta ollaan kehittämässä. Kadunvarsipysäköinnin maksullisuudella halutaan ohjata asukkaat pysäköimään taloyhtiöiden pysäköintialueille ja -laitoksiin vapauttaen paikat lyhytkestoisemmalle vieras- ja asiointipysäköinnille. Tämä on myös tasapuolista kaikkia espoolaisia kohtaan. Kadunvarsien maksuja suunniteltaessa on huomioitava yksityisten pysäköintilaitosten hinnoittelupolitiikka, ja lisätä tietoisuutta siitä, että pysäköinti ei ole ilmaispalvelu, vaan joku sen aina maksaa (asukas, veronmaksaja, palvelun hyödyntäjä). Esimerkiksi kadunvarren pysäköintipaikassa rakennuskustannuksen ja ylläpitokustannusten ohella, koko kadun kunnossapidon vaikeutuminen maksaa. Kadunvarsipysäköintiä suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös liikenneturvallisuus ja muut liikkujat. Espoon palautejärjestelmään tulee myös jonkin verran palautetta kadunvarsipysäköinnin haitoista mm. pysäköinti hankaloittaa tontille ajoa, huoltoajoa, pelastusliikennettä, talvikunnossapitoa, peittää näkemiä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Asemakaavoissa on pyritty osoittamaan asuntoalueelle yleisiä pysäköintialueita yksi autopaikka k-m²:ä kohti ja tavoite on edelleen mainittu uudessa kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2015 hyväksymässä asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeessa.